KUVAT: MARKO SEPPÄLÄJäsenemme esittäytyy“Tullaan tutuiksi” -sarjassa tutustumme seuramme jäseniin muutamien, kaikille samojen kysymystensekä parin vain hänelle tarkoitetun lisäkysymyksen ja tietenkin valokuvatuotantonsa avulla. Kukinvastaaja heittää kysymykset eteenpäin valitsemalleen, seuraavalle vastaajalle ja laatii pari uutta, juurihänelle tarkoitettua lisäkysymystä. Ensimmäisenä tulee tutuksi seuramme uunituore puheenjohtajaMarko Seppälä.Kuka olet?Seppälän Marko 35v., kahden lapsen Minkan4v. ja Jonnen 7v. isä Vasaraisilta.Mistä tulet?Olen alun perin kotoisin Kokemäeltä, mutta1999 muutin työn perässä Raumalle.Mitä teet työksesi?Työskentelen käynnissäpitäjänä Metsä Fibren<strong>Rauman</strong> tehtaan talteenotossa ja voimalaitoksella.Työ on kolmivuorotyötä.Onko sinulla muita harrastuksiavalokuvauksenlisäksi?Puutyöt omassa verstaassa sekä vanhan rintamamiestalonkorjaus pitävät huolen siitä,ettei vapaa-ajan ongelmia juuri ole. Lisäksitalvisin olen käynyt pelailemassa sählyä jakaukalopalloa työkavereiden kanssa. Viimevuosina myös ruuanlaitto on alkanut kiinnostaaenemmän ja enemmän.Milloin kiinnostuit valokuvauksesta?Äitini oli ensin töissä kokemäkeläisessä valokuvaamossaja edellisen omistajan jäädessäeläkkeelle hän otti liikkeen hoitoonsa. Vaikkavalokuvaus olikin perheessä läsnä, niin en itseollut juurikaan kiinnostunut valokuvaamisestaennen, kuin tutustuin nykyiseen vaimooniSannaan, joka taas oli useampana kesänäkesätöissä äitini valokuvaamossa. Sanna olisiihen aikaan kovasti kiinnostunut valokuvauksestaja sai myös minut innostumaan.Tällä Kuusamossa otetulla kuvalla voitin <strong>Rauman</strong> <strong>Kameraseura</strong>n ja <strong>Ja</strong>rin Kuvakaupan järjestämän luontokuvakilpailun vuonna 2000.Muistan sen vieläkin, kun Väänäsen Markku soitti ja kehotti tulemaan paikalle luontokuvailtaan sekä sen, että tuomariston puheenvuorontilaisuudessa käytti Sundelinin Raimo. Kyseisestä tilaisuudesta taisin saada sen lopullisen kipinän ja pian liityinkin kameraseuraan.16
Miten löysit <strong>Rauman</strong> <strong>Kameraseura</strong>n?Voitin <strong>Rauman</strong> <strong>Kameraseura</strong>n ja <strong>Ja</strong>rin Kuvakaupanjärjestämän luontokuvakilpailunja sitä kautta kuulin kameraseurasta. Lisäksiyksi työkaverini oli innokas kuvaamaan jahänen kanssaan tuli puhetta, josko paikalliseltakameraseuralta löytyisi pimiö. Valitettavastiomaa pimiötä ei tuolloin enää seurallaollut, mutta jotenkin jäin silti koukkuunkameraseurailuun. Olin ennen 2000-luvunpuoliväliä mukana myös seuran hallituksessaja jonkun vuoden myös puheenjohtajana,mutta lasten syntymän jälkeen jättäydyintietoisesti sivummalle.Mikä on mielestäsi parastakameraseuratoiminnassa?Internet on pullollaan erilaisia keskustelupalstoja,joissa tekniikan lisäksi keskustellaanmyös valokuvista, mutta näkisin noidenfoorumeiden heikkoutena sen, että siellä voiheitellä kommentteja nimimerkin suojista.Kameraseuroissa taas on mahdollisuus saadapalautetta kasvotusten, jolloin saatu palauteon monesti paljon rakentavampaa kuin internetissä.Suomen Kameraseurojen Liiton tuenmyötä kameraseurat pystyvät myös hankkimaanhuippukouluttajia jakamaan oppejaanjäsenistölle. Yhteiset näyttelyt ja kuvausmatkatmyös lähentävät porukkaa. Itse muualtatulleena sain myös laajennettua sosiaalistaverkostoani vieraalla paikkakunnalla.Mitä parannettavaa näetseuran toiminnassa?Taitaa olla sama juttu suuressa osassa kameraseuroista,että itse kuvista puhuminenpakkaa jäämään vähemmälle. Tuntuu siltä,että pikseleistä ja polttoväleistä on helpompikeskustella, kuin kuvien sisällöstä. Lisäksi olisipidettävä enemmän meteliä ja oltava esillä,jotta uudet jäsenet löytäisivät seuran.Millaisella kalustolla kuvaat?Olen hiukan sellainen jääräpää, joka kuvaavielä myös filmille, vaikka minulta jo Pentaxindigijärjestelmäkin löytyy. Keskikoonformaatista minulla on Hasselbladin 6x6,Pentaxin 4,5x6 ja Yashican kaksisilmäinen6x6. Pentaxin kinofilmikamerat siihen päälle.Lisäksi minulla on vielä oma pimiö, jossaolen muutaman kerran vuodessa käynyt kuviavedostamassa.Mitä kuvaat ja paljonko?Aluksi kuvasin lähinnä luontoa ja tulipa sitäjopa joitain kertoja herättyä aikaisin aamul-Harvoin tiedän niin tarkkaan, että millaisen kuvan haluan ottaa, kuin oli tämän kyseisenkuvan kohdalla. Tyyliltään lähinnä omaa kuvamakua, eli sellainen dokumentaristinenmuotokuva. Kuvassa on isäni pilkillä Kokemäen Pitkäjärven jäällä. Saalista ei kuvauksenaikana ehtinyt tulla.la suolle kuvaamaan. Kameraseurojen liitonnuorisokurssilla taisin innostua ihmistenkuvaamisesta ja tällä hetkellä kuvaankinkaikkein mieluiten ihmisiä. Se on kuitenkinmyönnettävä, että ajatus mustavalkofilmillekuvatuista maisemakuvista on käynyt mielessä.Live-musiikin ystävänä tulee myös kuljettuakeikoilla herkällä mustavalkofilmillä ladatunkameran kanssa. Kuvaamiseni on melkokausittaista, sillä kahden pienen lapsen isänäja remontoitavassa puutalossa asuvana aikaon välillä kortilla. Seuran järjestämät kurssityleensä nostavat innostustani kuvaamiseenainakin hetkellisesti.Käsitteletkö paljon kuviasi?Olen ihmisenä sellainen, että pidän kaikistaaidoista asioista ja aikaa kestävistä ratkaisuista,kuten vanhoista huonekaluista, puutaloista,puhtaasta ruuasta, vanhoista työkaluista,sekä tietenkin vanhoista valokuvista. Edellämainituista syistä en oikeastaan tee muutakuin ihan perusjuttuja omille kuvilleni, eli17