12.07.2015 Views

Tukiperhetoiminta - Pelastakaa Lapset ry

Tukiperhetoiminta - Pelastakaa Lapset ry

Tukiperhetoiminta - Pelastakaa Lapset ry

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Tukiperhetoiminta</strong>– Jaettu kokemus yhteisistä hetkistä, tuesta ja lapsen ilosta!


1 ALUKSI<strong>Pelastakaa</strong> <strong>Lapset</strong> tekee työtä sen puolesta, että jokaisellalapsella on mahdollisuus nauttia niistä oikeuksista, jotkaYK:n lapsen oikeuksien sopimus hänelle turvaa.Järjestön visiona on tehdä työtä lasta kunnioittavan,lasta arvostavan, lasta kuulevan, lapsilta oppivan, lapsilletoivoa ja lapsille mahdollisuuksia antavan maailman puolesta.<strong>Pelastakaa</strong> <strong>Lapset</strong> kehittää lastensuojelupalveluissaanlapsille aktiivisia kuulluksi ja kohdatuksi tulemisenrakenteita järjestön omaan organisaatioon ja yhteiskunnanerilaisille foorumeille, joilla lapsille tärkeitä asioitakäsitellään.Lastensuojelun piirissä olevien lasten mielipiteiden jatoiveiden parempi kuunteleminen heidän ja heidän perheidensäauttamiseksi on lapsen oikeuksien toteutumistakäytännössä.Toimintastrategiassaan järjestö nostaa esille mm. lapsenoikeuden perheeseen ja siihen, että hänen vanhempiaantuetaan haastavissa ja vaikeissa elämäntilanteissa.<strong>Pelastakaa</strong> Lasten tukiperhetoiminta on lastensuojelunavohuollon työmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa lastaja perhettä silloin, kun perheen ja vanhempien omatvoimavarat ovat vähissä.Tukiperhetoiminnan piirissä oli vuoden 2007 lopussa571 loma- ja tukiperhettä ja 978 tukiperheessä käyväälasta. Tukiperhettä odottaa jatkuvasti n. 500 lasta.Tiedämme, että tukiperheissä käyvät lapset ovat pääosinlastensuojelun asiakkaita ja saavat lähetteen tukiperhetoimintaanlastensuojelun avohuollon tukitoimena.Tiedämme myös, että lapset ovat keskimäärin 4–12 -vuotiaitaja saamme joitain tietoja näiden lasten kehitykseenliittyvistä perusasioista. Lisäksi usein heidän huoltajansaovat yksinhuoltajia. Lasta ja perhettä tukevat sosiaalisetsuhteet ovat usein vähäiset.Mutta mitä tiedämme siitä, mikä merkitys tukiperhetoiminnallaon lapsille ja heidän vanhemmilleen? Mikä saaheidät hakemaan tukiperhettä lapselle? Miten lapset itsemieltävät käyntinsä tukiperheessä? Mikä taas saa tukiperheet<strong>ry</strong>htymään tukiperheeksi ja mitä tukea he saavatja kokevat tarvitsevansa tehtävässään?<strong>Pelastakaa</strong> <strong>Lapset</strong> <strong>ry</strong>:n keskustoimiston lastensuojelupalvelujenkehittämisyksikkö toteutti syksyllä 2007kyselyn, jonka tarkoituksena oli ensisijaisesti kysyä tukiperheessäkäyviltä lapsilta, heidän vanhemmiltaan sekätukiperheiltä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan tukiperhetoiminnasta.Kysely tehtiin tukiperhetyön kehittämistäsilmällä pitäen sellaiseksi, että se on mahdollistatoistaa samanlaisena myöhemmin.Kyseisen selvityksen tekeminen aloitettiin kartoittamallaaluetoimistojen tukiperhetyöntekijöiden näkemyksiäjärjestön tukiperhetyön heikkouksista ja vahvuuksista.Erityisesti esille nousivat huoli tukiperhetyön roolistalastensuojelun avohuollon tukitoimena, tukiperheidentukemisen riittävyys sekä resurssit toiminnan ylläpitämiseenja valvontaan. Tukiperheille, lapsille ja vanhemmillesuunnattujen kyselyjen muokkaamisessa käytettiin hyväksitätä tietoa sekä tukiperheiltä ja lapsilta Etelä-Suomenaluetoimistossa kerättyä kirjallista palautetta.Viimeistellyt tukiperhekyselyt julkaistiin <strong>Pelastakaa</strong>Lasten verkkosivuilla www.pelastakaalapset.fi 9.11.2007.Saatekirje ja ohje kyselyihin vastaamiseen lähetettiin 523tukiperheessä käyvän lapsen vanhemmalle sekä 424 tukiperheelle.Näiden kirjeiden arvioitiin tavoittavan myösnoin 850 tukiperheessä käyvää eri-ikäistä lasta. Kyselyynvastasi määräaikaan mennessä 85 lasta, 83 lapsen huoltajaaja 174 tukiperhettä.Päällimmäiseksi viestiksi tukiperhetoiminnasta nousijaettu kokemus yhteisistä hetkistä, tuesta ja lapsen ilosta!Paula MarjomaaKehittämispäällikkö2


2 <strong>Lapset</strong> osallisinaTytöt ja pojat kertovatKyselyyn vastasi 85 eri-ikäistä tukiperheessä käyvää lasta.Valtaosa vastaajista oli 7–12 -vuotiaita lapsia. Vastaajista58 % oli poikia ja 42 % tyttöjä.32 %8 %Vastaajien ikäjakauma4 %2 %33 %21 %0-3 vuotta4-6 vuotta7-9 vuotta10-12 vuotta13-15 vuottayli 16 vuottaKyselyn saatekirjeessä ohjeistettiin aikuista auttamaanlasta kyselyn täyttämisessä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.Yli puolet lapsista oli täyttänyt kyselyn oman vanhemmantai tukiperheen vanhemman avustuksella.Tämä tieto ei kerro onko aikuinen auttanut lasta vainvastausten kirjaamisessa vai onko aikuinen esimerkiksipienimpien vastaajien kohdalla vastannut kyselyyn lapsenpuolesta.15 %Kyselyyn vastaaminen28 %YksinVanhemman kanssaTukiperheen kanssa57 %“Käyn tukiperheessä, koska äiti tarvitsee omaa aikaa ja tukiperheessä on kivaa”Lapsilta kysyttiin, miksi he omasta mielestään käyvät tukiperheessä.Vastauksissa suurin yhtenäinen kokonaisuusolivat vanhemmista lähtöisin olevat syyt. Nämä syyt näkyvätyhteensä seitsemässä eri vastaus<strong>ry</strong>hmässä, jotkaon taulukkoon merkitty lihavoidulla tekstillä.Vanhempien tarve omalle ajalle ja yksinhuoltajuus näkyvätmerkittävinä vaikuttavina tekijöinä. Kolmessa vastaus<strong>ry</strong>hmässäkuvattiin selkeästi lapseen itseensä liittyviäsyitä: ”siellä on kivaa”, ”siellä saan leikkiä muiden lastenkanssa” ja ”lapsen sairaus”. isä asuu kaukana enkä käy isälläni koskaan äitisaa vapaata koska ei ole sukulaisia eikä mummolaa isä on yksinhuoltaja eikä äiti tapaa minua en oikein tarkkaan tiedä äiti ja isi saa levätä ja me siskon kanssa päästäänpitämään hauskaa! siellä on ihan kivoja lapsia ja hyvä olla siksi kun mä haluanMiksi käyn tukiperheessä?Vastaajienlkm (N=76)”Yksinhuoltaja äiti/isä tarvitsee omaa aikaa” 27”Siellä on kivaa” 15”En tiedä” 8”Äiti/isä on yksinhuoltaja” 7”Ei ole sukulaisia, joiden luona käydä” 7”En käy äidin/isän luona koskaan” 6”Vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa” 4”Siellä saan leikkiä muiden lasten kanssa” 4”Se on turvallinen lomapaikka” 3”lapsen sairaus” 3”Äiti/isä on sairas ja tarvitsee kuntoutusta” 3”Silloin ei tarvitse rasittaa vanhempia” 2”Äiti/isä on väsynyt” 2”On ongelmia” 13


Tukiperheviikonloppujen parhaaksi puoleksi nousivatleikit kavereiden kanssa. Aktiivinen toiminta ja erilainenympäristö ovat lapsille mieluisia elementtejä.Kolme vastaajaa totesi, ettei tukiperheviikonlopuissa olemitään kivaa.Mikä on parasta sinuntukiperheviikonlopuissasi?Vastaajienlkm (N=76)”Leikkiminen kavereiden kanssa” 22”Eläimet” 12”Pelaaminen” 9”Yhdessäolo” 9”Saa tehdä erilaisia juttuja, kuin kotona” 8”Saa tehdä kaikkea kivaa” 7”Kaikki” 6”Uiminen” 6”Leikit” 5”Ulkoilu” 4”Ruoka” 4”Mikään ei ole kivaa” 3”Pääsee pois kotoa” 2”Leipominen” 2 kivaa vaihtelua joskus pääsee metsätyökoneiden kyytiin että siel on KAVEREITA saa leikkiä kissat nothing se kun tehdään erilaisia juttuja mitä ei kotonavälttämättä tehdä kuten sikojen hoito tukiperheen pojat ja hyvä ruoka ja paljon ulkohommia olla ulkona seikkailemassa ja kiipeilypuita vapaus ja saa tilaa hengittää leikkiminen ja kaikesta jutteleminen yhdessä oloOnko tukiperhetoiminnassa jotain huonoa?Lukumäärä4035302520151050363 3 3 3 2 2"Mikään ei olehuonoa""Joskus ontylsää""Ei saa valvoamyöhään""Ei oleleikkikavereita""Riidat muidenlasten kanssa""Perheenvanhemmilla onkiire""Komentaminen"Huonoa on”Joskus on tylsää”<strong>Lapset</strong> mainitsivat myös tukiperhetoiminnan huonojapuolia, joita olivat se, ettei saa valvoa myöhään, leikkikavereidenpuute ja riidat muiden lasten kanssa. joskus on tylsää, pitää syödä liikaa ja joskustäytyy istuttaa kukkia että äitikin olisi mukana en pääse niin usein kuin haluaisin anything joskus kukaan ei leiki minun kanssa” Vielä haluaisin sanoa, että...” että saisin olla siellä mahdollisimman isoksi/kauan että pääsisin usein tukiperheeseen tämä on minulle tärkeä asia no comments oli mukava vastata kysymyksiin kiitos tästä paikasta, en halua olla yhtään poissatukiperheestä saisin pian uuden tukiperheen kun entinen lopetti käytäis joka päivä uimassa. Että äiti sais tullamukaan että tämä olisi lähempänä kotia, pitää olla niinkauan linja-autossa5


3 Vanhemmat tuen saajina“Arvostan nopeaa avunsaantia ja pysyvää tukiperhettä”Tukiperhekyselyyn vastasi 83 tukiperheessä käyvän lapsenvanhempaa. Valtaosa vastaajista oli saanut tukiperheentukea puolesta vuodesta kahteen vuoteen eli verrattainlyhyen ajan. Yli kaksi vuotta tukiperheen tukeasaaneet olivat vastaajajoukossa selvä vähemmistö.14 %37 %4 % 4 % 2 %Tukiperheen tukea saatu15 %24 %Alle 6kk6kk-1 vuosi1-2 vuotta3-4 vuotta5-6 vuotta7-9 vuottaEnemmän kuin 9 vuottaNoin neljäsosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi,että heidän tukiperheensä on vaihtunut kerran taiuseammin kuin kerran. Syiksi tukiperheen vaihtumiseenkirjattiin muun muassa tukiperheen muuttunut elämäntilanne(muutto, avioero, sairastuminen), tukiperheen vetäytyminenpois toiminnasta sekä ongelmat yhteistyössä.Vanhempien mukaan tukiperheet siis vaihtuivat nimenomaantukiperheestä johtuvista syistä tai johtuen siitä,että tukiperheviikonloppuja ei saatu sovituksi kaikille sopivinaaikoina. Tämä on luonnollisesti tärkeä huomio tukiperheidenvalmennuksen näkökulmasta.On tärkeä selvittää jatkokyselyin, saavatko tukiperheettarpeeksi tietoa kyetäkseen valmistautumaan tulevaantilanteeseen, vai onko mahdollisesti tukiperhesuhteenmuodostamisessa asioita, joihin tulisi kiinnittää vielätarkempaa huomiota.Onko tukiperhe vaihtunut?8 %Tukiperheen hakuprosessin pitkiä odotusaikoja on kritisoituja oltu myös huolissaan tukiperheiden vähyydestä.Tämän kyselyn vastaajista 6 % ilmoitti joutuneensaodottamaan tukiperhettä enemmän kuin kaksi vuotta.Vain 40 % sai tukiperheen puolen vuoden sisällä. Pitkätodotusajat ovat yksin kaikkein keskeisimmistä kehittämiskohteista,sillä tukiperhetoiminnan eräs keskeisistätavoitteista on toimia ennaltaehkäisevänä tukimuotonatilanteessa, jossa vanhempien voimavarat ovat vähissä japerhe tarvitsee tukea jaksaakseen arjessa.18 %74 %On pysynyt samanaOn vaihtunut kerranOn vaihtunutuseammin kuinkerranOdotusaika12 %6 %19 %1-2 kkalle 6 kk6kk-1 vuosi23 %1-2 vuottaEnemmän kuin 2 vuotta40 %6


Tukiperhetoiminnan kehittämiseen tai muuttamiseenliittyneet toiveet olivat aika hajanaisia. Noin kolmasosavanhemmista koki, ettei toiminnassa tarvitsisi muuttaamitään. Jonotusajat, tarkempi toiminnan seuranta ja käytäntöjenmuuttaminen tukiperheen kanssa olivat kuitenkinsellaisia asioita, jotka toistuivat muutamassa vastauksessa.Lasten vanhemmat toivoisivat enemmän joustoaviikonlopuista sopimiseen sekä mahdollisuutta välillä pitempiinlomiin. Toivottiin myös enemmän tukiperhesuhteentoimivuuteen keskittyviä palavereja sosiaalitoimenkanssa. Muutamissa tilanteissa vanhemmat kokivat, ettätukiperheellä on liian paljon lapsia yhtä aikaa tai tukiperheon liian kiireinen.Mitä tukiperhetoiminnassa pitäisi muuttaa?Vastaajienlkm (N=58)Ei mitään 20Lyhyemmät jonotusajat 5Tarkempaa toiminnan seurantaa ja kontrollia 4Mahdollisuus kahteen tukiperheviikonloppuun/kk4Aikataulujen yhteensovittaminen molempienperheiden toiveiden mukaan4Mahdollisuus pidennettyihin viikonloppuihin 3<strong>Pelastakaa</strong> Lasten tulisi tuntea tukiperheetparemmin (tausta, soveltuvuus)3Tarvekartoitus; mitä tuettava perhe odottaa 2<strong>Pelastakaa</strong> Lasten pitäisi olla enemmän yhteydessämyös tuettaviin perheisiin2Enemmän tukea ja koulutusta tukiperheille 2“Yksin ei aina jaksa”Kyselyllä haluttiin kartoittaa syitä, jotka ovat vaikuttaneetperheen tarpeeseen hakea tukiperhettä. Merkittävimmiksitekijöiksi nousivat yksinhuoltajuus, vanhemmantai vanhempien tarve omalle ajalle, perheen heikkososiaalinen tukiverkosto sekä vaikea ja raskas elämäntilanne.Lapsesta lähtöisin olevat syyt hajaantuvat usealle erityyppisellevaihtoehdolle, mutta yhteenlaskettuna lapsestajohtuvia syitä on 51 vastauksessa eli nekin ovatmerkittävä tukiperhetarvetta synnyttävä tekijä. Monetesitetyistä vaihtoehdoista nivoutuvat toisiinsa. Esimerkiksiavioero, yksinhuoltajuus, miehen mallin tarve jaoman ajan tarve ovat tekijöitä, jotka yhdessä voivat luodatukiperhetarpeen.Lapsen rajattomuutta tai vanhempien alkoholiongelmaaei kukaan nostanut päällimmäiseksi tekijäksi tukiperhettähaettaessa. Tukiperhetoiminnan haasteissa lapsenvaikeudet noudattaa rajoja tulivat kuitenkin esille.Myös tukiperheet ilmaisivat lapsen vaikeuden noudattaarajoja olevan yksi selkeistä haasteista. Vanhempien päihdeongelmatolivat tukiperheiden vastauksissa selkeämminesillä tukiperhetarvetta selittävänä tekijänä. Selitystätälle erolle voi hakea mm. siitä, että vastaajajoukko eitältä osin kohtaa toisiaan. On mahdollista, että ne vanhemmat,joilla on päihdeongelmia, eivät ole vastanneettähän kyselyyn. Lastensuojelun avohuollossa päihteetovat suurimpia asiakkuuden taustalla olevia syitä.Mikä sai teidät hakemaan tukiperhettä?Vastaajienlkm (N=83)Yksinhuoltajuus 53Oman ajan tarve 43Heikko sosiaalinen tukiverkosto 40Vaikea ja raskas elämäntilanne 36Vanhemman/vanhempien väsymys 28Miehen mallin tarve 19Lapsen erityishoidollisuus 14Avioero 8Lapsen kehitykselliset viiveet 8Kasvatusvaikeudet 5Sisarusten ongelmalliset suhteet 5Lapsen/lasten yksinäisyys 4Vanhemman/Vanhempien päihdeongelmat 0Lapsen/lasten rajattomuus 07


Tärkeitä hengähdystaukoja arkeen niin lapselle kuin aikuisellekinVanhemmat kokevat tukiperhetoiminnan tärkeimpänähyvänä puolena sen, että lapsen ollessa tukiperheessä, hesaavat omaa aikaa. Sama tekijähän tuli esiin jo tärkeimpänäsyynä hakea tukiperhettä lapselle. Vanhemmat ilmaisevattukiperhetoiminnan hyvinä puolina selkeästi myössen, että se antaa lapselle erilaisia kokemuksia, tärkeitäaikuisia ihmissuhteita ja mallia toisenlaisesta perheestäkuin oma perhe. Vanhemmat arvostavat sitä, että tukiperheetovat turvallisia ja luotettavia ja jakavat heidänkanssaan vastuuta lapsesta.Mitä hyvää tukiperhetoiminnassa on?Vastaajienlkm (N=74)”Saa omaa aikaa” 38”<strong>Lapset</strong> saavat erilaisia kokemuksia” 16”Lapsi käy mielellään tukiperheessä” 12”Lapsi saa sosiaalisia kontakteja” 11”Lapselle miehen malli” 10”Molemminpuolinen avoimuus ja luottamus” 8”On paikka, jonne lapsen voi viedä turvallisinmielin”8”Auttaa jaksamaan” 7”Yhteiset kokemukset kasvatuksesta” 6”Tukiperhe on tukiverkoston osa” 6”Lapsen ympärillä turvallisia aikuisia” 6”Tavallista perhe-elämää” 6”Säännöllisyys” 5”Kokonaisuus” 3”En ole yksin lasten kanssa” 2Tukiperheviikonloppujen tarjoamat hengähdystauot niinvanhemmalle kuin lapsellekin koettiin erittäin tärkeiksierityisesti vanhemman jaksamisen näkökulmasta. Tukiperhetoiminnanmerkitystä kuvaavat avovastauksetosoittavat vaikuttavalla tavalla todeksi ja toteutuvaksisen tärkeimmän tehtävän, joka toiminnalla on. Se tukeelapsen oikeutta kotiin ja vanhemmuuteen tukemalla vanhempienkokonaisvaltaista jaksamista ja auttamalla heitäjaksamaan arjessa.Hyvin monet vanhemmat kokevat, että saavat tukiperheistämyös henkisesti erittäin tärkeän kumppanin rinnalleenlapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vastauksistavälittyi ilo ja helpotus siitä, että rinnalla on toisia aikuisia,jotka aidosti välittävät lapsesta.Mikä merkitys tukiperheellä onollut teidän perheellenne?”Tärkeitä hengähdystaukoja arkeen niinlapselle kuin vanhemmallekin”Vastaajienlkm (N=76)”Erittäin suuri merkitys” 35”Tärkeä merkitys oman jaksamisen kannalta” 15”Tukiperheellä on aidon kiinnostunut, läheinensuhde lapseen”8”Lapsi saa kuvan kokonaisesta perheestä” 7”Tärkeä tukiverkosto” 6”Lapsi saa erilaisen viikonlopun” 6”Hyviä ystäviä” 4”Osa lapsen itsenäistymiskasvatusta” 242 <strong>Lapset</strong> näkevät erilaista elämää kuin kotona Eläimet, kissat, koirat ja siat Koen sen erittäin hyvänä, koska olen huomannut, että enole yksin lasten kanssa (iso henkinen tuki) Avoimuus ja luottamus molemmin puolin sekä yhteinentarkoitus auttaa lasta Lapseni viihtyy siellä todella hyvin ja nauttii saamastaanhuomiosta Kaikki. Paljon lapsia ja seuraa. Miehen mallia. Kaikki! Meille on ollut todella tarpeen ja iso apu saatu!<strong>Lapset</strong> saavat uusia erilaisia kokemuksia joita me emmepystyisi heille tarjoamaan. Tätä en vaihtaisi mistään hinnastapois! Aivan mahtavat aikuiskontaktit lapsilleni. Pyyteetöntäauttamista, kun itsellä on vaikeaa lasten kanssa. <strong>Lapset</strong> tykkää käydä siellä vaikka aikaa on kulunut jo13 v. saman perheen kanssa. Heti alusta saakka on tultu hirmu hyvin toimeen, kaikki ontoiminut ja erityisesti siitä kiitän, että kriisitilanteessa olensaanut lapsen tukiperheeseen lyhyellä varoitusajalla. Saan omaa aikaa että jaksan taas seuraavat viikot hoitaalastani En olisi pärjännyt ilman tätä tukiperhettä Se on luonut uusia näkemyksiä lapselleni perhekuvasta,johon kuuluu isä, äiti ja lapset Vammaisen lapsen kanssa välillä fyysisestikin raskasta Lapsi iloitsee perheen lemmikeistä sekä tukiperheenkanssa käydyistä älyllisistä keskusteluista ja lautapelihetkistä Lapsi kokee oikeasti tulleensa välitetyksi, pidetyksi ja rakastetuksi Sitä ei voi sanoin kuvata kuinka he ovat näinä vuosina olleettukemassa niin hyvissä kuin huonoissa asioissa Lapsi on saanut ”sisaruksia” ja ”isähahmon” koska omaisä ei pidä yhteyttä8


<strong>Lapset</strong> ja aikataulut asettavat haasteitaTukiperhetoiminnan haasteista erottui kaksi eri teemaa:lapsen ylivilkkaudesta ja rajattomuudesta johtuvat haasteetsekä haasteet yhteistyössä tukiperheen kanssa käytännönasioiden sopimisessa ja elämäntapojen erilaisuudessa.Esiin nousevat haasteet ovat hyvin ymmärrettäviä jainhimillisiä. Vanhempien jaksamiseen liittyvien ongelmientaustalla voivat olla lapsen kehitykseen liittyvät vaikeudetja luonnollisesti nämä samat asiat näkyvät myöstukiperheissä.Tukiperhetoiminnan luonteeseen kuuluu, että tukiperheetelävät tavallista perhe-elämää myös lapsen tukiperheessäollessa. Olisi aika erikoista, jos kahden aiemmintoisilleen tuntemattoman perheen elämän<strong>ry</strong>tmit ja -tavatsekä kasvatukselliset näkemykset eivät millään tavallaeroaisi toisistaan eivätkä asettaisi haasteita toiminnalle.Tämä on tärkeä huomioonotettava seikka tukiperheidenvalmennuksessa, täydennyskoulutuksessa ja tukemisessa.Kiinnittämällä tähän riittävästi huomiota voidaan ehkäistätukiperhesuhteiden katkeamisia ja näin paremminturvata lapselle jatkuva ja pitkäaikainen tuki. Vähemmän palavereja ja virallisuutta, enemmän avoimuutta Hakekaa lisää tukiperheitä, niitä tarvitaan! Kiitos hienosta toiminnasta perheen hyväksi! Olen edelleen ällistynyt miten olette niin hyvin onnistuneetpoimimaan kaikkien tukiperhettä hakevien sekätukiperhe-ehdokkaitten joukosta toisilleen sopivat parit!Kiitos siitä! Jonotusaikoja perheisiin jos saisi lyhyemmäksi Tukiperheen omat asiat täytyisi olla kunnossa kun toimiitukiperheenä. Asiakkaan eli tuettavan perheen kuuntelemista lisättävä Toivoisimme yhteisiä tapahtumia ja leirejä Teette hyvää työtä kiitoksia ja ruusuja siitä! Toimintanne on kullan arvoista Olen hirveän kiitollinen tästä vajaasta kahdesta vuodestaNäkyvätkö jotkin seuraavista haasteistayhteistoiminnassanne tukiperheen kanssa?Lapsen ylivilkkaus, levottomuus tai keskittymiskyvyttömyysVastaajienlkm (N=54)Lapsen vaikeudet rajojen noudattamisessa 11Vaikeudet sopia yhteisistä aikatauluista tukiperheenkanssa11Teidän ja tukiperheen erilaiset elämäntavat 10Lapsen kehitykselliset viiveet tai erityishoidollisuustai allergiat8Lapsen kouluvaikeudet 5Lapsen vaikeudet sosiaalisissa suhteissa 4Teidän ja tukiperheen erilaiset päivä<strong>ry</strong>tmit 4Kasvatusnäkemykselliset erot 4Lapsen arkuus, pelokkuus tai turvattomuus 3Lapsen sulkeutuneisuus 3Lapsen passivoituneisuus 2Toiminnallisesti liian aktiivinen tukiperhe 217Tukiperheissä käyvien lasten vanhemmat antoivat runsaastikiitosta saamastaan tuesta sekä tukiperheille että<strong>Pelastakaa</strong> <strong>Lapset</strong> järjestölle. Vanhempien kirjaamista terveisistäon tulkittavissa myös halu tulla nykyistä enemmänkuulluksi ja osalliseksi lapsen tukiperheprosessissa.Vanhemmat toivoisivat enemmän mahdollisuuksia yhteiseenkeskusteluun ja ajanviettoon tukiperheiden kanssa.Yhteisiä leirejä ja epävirallisia tapahtumia toivottiin. <strong>Pelastakaa</strong><strong>Lapset</strong> järjestää tukiperheille, lapsille ja heidänvanhemmilleen yhteisiä tapahtumia, kuten kylpylässä taiteatterissa käyntejä ja ne ovat yleensä hyvin suosittuja.9


4 Tukiperheet lasta ja perhettä tukemassa” Luimme tukiperhetoiminnasta lehdestä”Tukiperheille osoitettuun kyselyyn vastasi 174 tukiperhettä.Näistä perheistä 29 % oli toiminut tukiperheenäalle vuoden ja 21 % alle kaksi vuotta. Puolet perheistäoli siis toiminnassa melko uusia ja puolet jo kokeneempiatukiperheitä. Tukiperheet jatkavat toiminnassa vuosia,puolet heistä on toiminut tukiperheenä yli kolme vuotta,jotkut jopa yli yhdeksän vuotta.Suurimmalla osalla tukiperheistä oli käynyt yhdestä kolmeenlasta. Lähempänä kymmentä lasta hoitaneita perheitäoli vain muutama ja joillain harvoilla vastaajilla oliollut hoidossaan jopa 20 – 40 lasta.Tukiperhelasten lukumääräKuinka kauan olette toimineettukiperheenä?6 % 3 % 1-3 lasta18 %4-6 lasta15 %8 % 6 % 29 % Alle vuoden21 %21 %1-2 vuotta3-4 vuotta5-6 vuotta7-9 vuottaEnemmänkuin 9 vuottaSuurimmalla osalla tukiperheistä oli käynyt lapsia vainyhdestä perheestä. Noin viidennes ilmoitti, että lapsiaon käynyt kahdesta perheestä ja toinen viidennes, ettälapsia on käynyt kolmesta tai useammasta perheestä.Nämä lukemat ovat varmasti suoraan verrannollisiasiihen, kuinka kauan tukiperhe on ollut toiminnassamukana.Kuinka monesta perheestälapsia on ollut?3 %73 %7-9 lastaYli 10 lastaUusia tukiperheitä tarvitaan jatkuvasti. Tukiperheiltä kysyttiin,mistä he olivat saaneet tietoa toiminnasta. Uusientukiperheiden rek<strong>ry</strong>toinnissa on koettu tehokkaaksi, jospaikallislehdet ovat kirjoittaneet tukiperhetoiminnasta.Usein näissä lehtiartikkeleissa tukiperhe esittelee toimintaansa.60 % tukiperheistä olikin saanut ensitietoa tukiperhetoiminnastanimenomaan lehdestä. 19 % ilmoittisaaneensa tietoa muualta. Vastauksissa mainittiin <strong>Pelastakaa</strong>Lasten työntekijät, jotka kertoivat toiminnasta.Mistä sain tietoa tukiperhetoiminnasta?70 %60 %60 %2 %3 %5 %7 %18 %123456Enemmän kuin 6Prosentit50 %40 %30 %20 %10 %9 %16 %25 %19 %62 %0 %LehdestäRadiosta/televisiostaJärjestön nettisivuiltaYstävältäMuualta10


”Voin auttaa, saan seurata lapsen kehitystä ja nähdä lapsen ilon”Tukiperheet toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Heistäuseimmat ovat ansiotyössä ja heillä on myös omia lapsia.Mikä sitten motivoi perheitä toimimaan tukiperheenä?Tärkeimmäksi motivoivaksi tekijäksi nousi auttamisenhalu sekä perheen tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa.Lapsen kehityksen seuraaminen, lapsen ilon näkeminenja yhteiset kokemukset lapsen kanssa ovat kuitenkintukiperheille tärkeitä motivoivia tekijöitä.Mikä motivoi teitä toimimaan tukiperheenä?Vastaajienlkm (N=152)”Auttamisen halu” 59”Lapsen kehityksen seuraaminen” 27”Perheen tukeminen raskaassa elämäntilanteessa”26”Lapsen ilo” 26”Välittäminen ja kiintymys lapsiin” 26”Yhteiset kokemukset lasten kanssa ja niidentuoma ilo”20”Lapsen hyvinvoinnin tukeminen” 17”Kavereita, kokemuksia ja elämänkoulua omillelapsille”11”Vaihtelua omaan elämän<strong>ry</strong>tmiin ja arkeen” 10”Halu antaa lapselle turvaa” 6”Lasten vanhemmilta saatu palaute” 6”Elämäntapa” 4”Omassa elämässä tilaa ja aikaa tälle työlle” 4”Konkreettinen ’hyvä työ’” 3”Yhteiskunnallinen vastuu” 3”Lapselle miehen malli” 3”Vanhemmuuden jakaminen” 1 Tiedämme, että vanhemmilla voi olla todella raskaitaelämäntilanteita ja jos voimme hieman taakkaa keventääja tukea niin äitiä/isää kuin lastakin, teemme senmielellämme Tieto siitä, että lapset tykkäävät käydä meillä, nauttivatolostaan, myös omat lapset ovat tykänneet tästä. Näinkinpienellä asialla voi olla suuri merkitys lapsen elämään. Ilo, millä lapset tulevat meille. He nauttivat rauhasta javapaudesta ulkona oleskelussa. <strong>Lapset</strong> tarvitsevat aikuisia, jotka jaksavat heidän kanssaan,- tehdä asioita, kuunnella, huolehtia, meillä on voimiasiihen. Omalle lapselle seuraa, hauska seurata lapsen kehitystäja sitä, miten oma lapsi ja tukilapset ystävystyvät Halu auttaa, aito kiinnostus näihin lapsiin Pidämme kovasti lapsista ja omat lapset jo aikuisia, kaipaammepieniä haasteellisia lapsia ympärillemme. Lapsen vanhemmilta saatu palaute, avun perillemenonnäkeminen Ilmiselvä turvallisuuden ja rajojen tarve lapsessa. Lapsenilo ja tunteiden näyttäminen Itse saa valtavasti kun näkee miten lapset nauttivat Alkuun oli kiinnostus ja uteliaisuus toimintaa kohtaan, nytsiitä on tullut jo elämäntapa Lasten ja perheiden erilaisuus Jos lapset tarvitsevat apua ongelmiinsa ei pidä unohtaavanhempia – he ovat lapsen voimavara, on tärkeää tukeakoko perhettä. Meitä tukijoita on liian vähän ja pulassaolevia ihmisiä paljon- kannan korteni kekoon, ei koskaanvoi tietää milloin itse tarvitsee apua Lasten hymy, halaukset, ihanat yhteiset hetket. On etuoikeussaada olla mukana lapsen elämässä!Tukiperheet saavat tietoa lapsen tukiperhetarpeen syistäennen tukiperheeksi <strong>ry</strong>htymistään sosiaalityöntekijöiltä.Luonnollisesti he myös keskustelevat asioista lapsenvanhempien kanssa ja heille syntyy käsitys syistä,jotka ovat johtaneet lapsen tukiperhetarpeeseen. Aivansamoin kuin vanhemmat ja lapset, myös tukiperheet nimesivätyksinhuoltajuuden, vanhemman oman ajan tarpeenja heikon sosiaalisen tukiverkoston tärkeimmiksitukiperhetarvetta synnyttäneeksi tekijäksi. Hyväksi puoleksimainittiin myös se, että tukiperheessä lapsi saa malliakahden vanhemman perheestä ja kokemuksia ”miehenmallista”.Mitkä tekijät vaikuttivat lapsentukiperhetarpeeseen?Vastaajienlkm (N=172)Yksinhuoltajuus 113Oman ajan tarve 73Vanhemman/vanhempien väsymys 67Heikko sosiaalinen tukiverkosto 60Miehen mallin tarve 55Vaikea ja raskas elämäntilanne 45Kasvatusvaikeudet 29Vanhemman/Vanhempien päihdeongelmat 23Lapsen erityishoidollisuus 13Avioero 11Lapsen/lasten yksinäisyys 8Lapsen/lasten rajattomuus 7Sisarusten ongelmalliset suhteet 5Lapsen kehitykselliset viiveet 411


”Aina ei ole helppoa asettaa rajoja ja nähdä lapsen huolta”Sosiaalityöntekijät viestittävät usein huolta siitä, että tukiperheissäkäyvillä lapsilla on monia kasvuun ja kehitykseenliittyviä erityisongelmia, jotka näkyvät ylivilkkautenaja keskittymiskyvyttömyytenä. Luonnollisesti myös lapsenja perheen elämäntilanteet saattavat aiheuttaa lapsessanäkyvää levottomuutta ja huolestuneisuutta. Nämäolivat tekijöitä, joita myös tukiperheet toivat esille tukiperheenätoimimisen haasteina. Tukiperheet toimivat vapaaehtoisuudenpohjalta, joten on tärkeää, että he saavatriittävästi ennakkovalmennusta sekä tukea tukiperheenätoimimiseen jaksaakseen tukiperheenä ja kokeakseenvoivansa auttaa ja tukea lasta ja perhettä.Mitkä asiat tuovat haasteita toimintaannetukiperheenä?Lapsen ylivilkkaus, levottomuus tai keskittymiskyvyttömyysVastaajienlkm (N=166)Lapsen vaikeudet rajojen noudattamisessa 46Teidän ja lapsen perheen erilaiset elämäntavat 41Lapsi kantaa huolta perhetilanteestaan 39Lapsen vaikeudet sosiaalisissa suhteissa 34Lapsen kehitykselliset viiveet, erityishoidollisuustai allergiat28Lapsen arkuus, pelokkuus tai turvattomuus 25Teidän ja lapsen perheen erilaiset päivä<strong>ry</strong>tmit 15Kasvatusnäkemykselliset erot 13Lapsen vanhemmat eivät pidä kiinni sovituistaajoista10Lapsen passivoituneisuus 10Huoli lapsen perheen taloudellisestatilanteesta9Lapsen sulkeutuneisuus 861 Lapsen sairaus vaatii säännöllisiä elämäntapoja ja perehtymistäravitsemuksellisiin seikkoihin Yleensä näkemyseroja tuottavat asiat ovat nukkumaanmenoajat,pukeutuminen ja siisteysasiat Luulin tunnesuhteen lapseen syntyvän nopeammin taivoimakkaampana. Tämä on ollut yllätys itselleni eikä siitäjuurikaan puhuttu valmennuksessa Tuntuu vaikealta ”komentaa” toisen lapsia kuin omiaan,mutta monesti asiat eivät toteudu hienotunteisella sanomisella Lapsen oireilut aiheuttavat hieman jännitettä elämäämme Lapsella on oikeus olla lapsi kantamatta huolta äidin pärjäämisesta Ylivilkkaus tarkoittaa enemmänkin elämännälkää Lapsen on vaikea hyväksyä läheisyyttä, keskusteleminenvaikeaa Illalla nukkumaanmeno vaikeaaValmennus, täydennyskoulutus, sosiaalityöntekijät sekä vertaistukiKyselyllä haluttiin selvittää, mitkä ovat ne tukimuodot,jotka tukiperheet itse näkevät parhaiten auttavan heitätehtävässään. Vastausten perusteella voi tehdä sen tulkinnan,että monet perheistä ovat vasta aloittamassa toimintaatai vasta odottavat sopivaa tukiperhelasta, eivätkänäin ollen vielä osaa sanoa mielipidettä ihan kaikistakysytyistä tukimuodoista.<strong>Pelastakaa</strong> Lasten toiminnassa on pitkään ymmärretty,että tukiperheet tarvitsevat laadukasta ennakkovalmennustatehtäväänsä. Tukiperheiden valmennusta onkehitetty mm. nelivuotisen Raha-automaattiyhdistyksenrahoittaman Pelakuu-tukiperhetoiminnan kehittämisprojektinaikana.Valmennus ja tukiperheiden täydennyskoulutus ovattarjolla käytännössä kaikille tukiperheille. Pien<strong>ry</strong>hmätoimintaaja erityisesti leiritoimintaa ei tällä hetkellä kyetäainakaan vuosittain toteuttamaan kaikilla alueilla. Tämäon nähtävissä myös tukiperheiden antamissa vastauksissa,kun kysyttiin osallistumista näihin tukimuotoihin.Onko teille tarjottu ja oletteko osallistuneetjohonkin seuraavista tukiperheilletarkoitetuista tukimuodoista? (N=173)Tukiperhevalmennus/perhekohtainentukiperhevalmennusOn tarjottu jaolen osallistunutOn tarjottu, muttaei ollut mahdollisuuttaosallistuaOn tarjottu, mutta enkokenut tarpeelliseksiosallistuaEi oletarjottu62 % 21 % 9 % 8 %Täydennyskoulutus 36 % 32 % 13 % 19 %Pien<strong>ry</strong>hmätoiminta 19 % 28 % 27 % 26 %Leiritoiminta 13 % 41 % 15 % 31 %12


Tukiperhetoiminnan toimintatapaan ja työnjakoon kuuluuyleisesti se, että <strong>Pelastakaa</strong> lasten sosiaalityöntekijäon ensisijaisesti se taho, jonka tehtävään kuuluu tuen järjestäminentukiperheille kun taas kunnan sosiaalityöntekijähoitaa muuten lapsen ja perheen asioita. Tämän voiarvioida vaikuttavan myös siihen, että tukiperheet kokevat<strong>Pelastakaa</strong> Lasten sosiaalityöntekijän tuen selvästimerkittävämmäksi kuin kunnan sosiaalityöntekijän tuen.Tukiperheiden valmennus ja <strong>Pelastakaa</strong> Lasten sosiaalityöntekijänhenkilökohtainen tuki ja keskustelumahdollisuudentarjoaminen nähtiinkin selvästi tärkeimmiksituen muodoiksi tukiperheiden joukossa ja ne nähtiinmyös yli puolessa vastauksissa riittäväksi. Toisaalta sosiaalityöntekijöidentukea ja täydennyskoulutusta toivottiinmyös useimmin olevan enemmän.Kuinka koette näiden tukimuotojen tukevan tukiperheenätoimimista? (N=173)ErittäinhyvinMelkohyvinEn osaasanoaMelkohuonostiErittäinhuonostiTukiperhevalmennus/perhekohtainen tukiperhevalmennus 48 % 27 % 25 % 0 % 0 %Täydennyskoulutus 24 % 30 % 44 % 1 % 1 %Työnohjaus 16 % 23 % 58 % 2 % 1 %Pien<strong>ry</strong>hmätoiminta 9 % 18 % 65 % 7 % 1 %Järjestön sosiaalityöntekijän tuki 43 % 38 % 14 % 5 % 0 %Kunnan sosiaalityöntekijän tuki 5 % 12 % 64 % 8 % 11 %Leiritoiminta 10 % 11 % 73 % 3 % 3 %Kun tukiperheiltä kysyttiin onko tarjottu tuki ollut riittävää,vastasi suurin osa, että se tuki, josta heillä ylipäätäänon kokemusta, on ollut riittävää tai ainakin melkeinriittävää. Tässä kohtaa on mielenkiintoista todeta niidenvastaajien suuri määrä, jotka ilmoittavat, että heillä ei olekokemusta tukiperhevalmennuksesta, täydennyskoulu-tuksesta tai muista esitetyistä tukimuodoista. Tukiperheidenvalmennus kehitettiin Pelakuu-tukiperhetoiminnankehittämisprojektin aikana. Projekti päättyi vuonna 2004ja sen jälkeen ovat kaikki tukiperheeksi <strong>ry</strong>htyvät saaneetvalmennuksen.Onko tarjottu tuki ollut riittävää? (N=174)On ollutriittävääEi ole ollut riittävää,olisin toivonutvähän enemmänEi ole ollut riittävää,olisin toivonutpaljon enemmänEikokemustaTukiperhevalmennus/perhekohtainentukiperhevalmennus68 % 4 % 2 % 26 %Täydennyskoulutus 37 % 10 % 2 % 51 %Työnohjaus 26 % 7 % 4 % 63 %Pien<strong>ry</strong>hmätoiminta 16 % 8 % 4 % 72 %Järjestön sosiaalityöntekijän tuki 68 % 15 % 5 % 12 %Kunnan sosiaalityöntekijän tuki 13 % 11 % 7 % 69 %Leiritoiminta 10 % 7 % 1 % 81 %13


Tuen lisäksi tukiperheet kaipaavat tietoa. Tukiperheiltätuli toiveita siitä, että tukiperheen olisi hyvä tietää, miksilapsi tarvitsee tukiperhettä sekä olla tietoinen lapsenelämäntilanteessa tapahtuvista muutoksista. Aina ei ilmeisestitästä ole riittävästi tietoa ja joskus tukiperheetjopa kokevat perheen avuntarpeen jo päättyneen, muttatukisuhde jatkuu.Minkälaista tukea toivoisitte saavanne?Vastauksienlkm (N=97)”Tuki on ollut riittävää” 25”Pien<strong>ry</strong>hmätoiminta” 14”Täydennyskoulutus” 11”Neuvontaa, ohjausta ja rohkaisua ongelmatilanteissa”8”PeLan aktiivisempi yhteydenpito” 7”Enemmän tietoa olosuhteista lapsen kotona” 7”Enemmän keskustelua ja yhteydenpitoa kokoporukalla”6”Enemmän yhteistyötä kunnan sosiaalityöntekijänkanssa”5”Suurempi taloudellinen tuki” 3”Enemmän tukea ja seurantaa tukisuhteenalussa”3”Toimintaa tukiperheille” 3”Enemmän tietoa siitä, miksi lapsi tarvitseetukiperheen”2”Kirjallinen materiaali koulutuksista” 1”Työnohjaus” 1”Psykologin konsultaatio” 1Lasten, vanhempien ja tukiperheiden vastauksista syntyykuva siitä, että yhdessäolo ja yhteiset kokemukset ovattukiperhetoiminnan avaintekijöitä kaikille osallisille. Vaikkatukiperheet ensisijaisesti lähtevät toimintaan mukaanauttamisen halusta, he toisaalta kokevat saavansa toiminnastaarvokkaita ja ainutlaatuisia kokemuksia ja hetkiäitselleen.Vapaissa terveisissä tukiperheet antoivat runsaasti kiitoksiaja myönteistä palautetta <strong>Pelastakaa</strong> Lapsille. Toisaaltakuitenkin esimerkiksi kulukorvausten määrästäja henkilökohtaisen tuen saamisesta annettiin kriittisiäkommentteja.Terveisiä <strong>Pelastakaa</strong> lapset järjestölle: Olemme olleet kaikin puolin tyytyväisiä <strong>Pelastakaa</strong> Lastentoimintaan Olemme saaneet aina tukea ja tietoja, kun olemme ottaneetyhteyttä. Asiallinen ja myötäelävä kanssakäyminenon kiitettävää. Aina saa avun jos on ongelmia. Korvaukset voisivat olla samalla tasolla kuntien kanssa eliniitä voisi tarkistaa Tukiperheenä toimiminen on vaativaa, mutta hyvin antoisaa.Ilman <strong>Pelastakaa</strong> lasten toimintaa olisi vaikea saadakontaktia avun tarvitsijoihin Olemme kokeneet, että tarvetta olisi tavata lasten vanhempiaja <strong>Pelastakaa</strong> Lasten työntekijöitä useammin Koulutusta ja virkistystä sopivassa suhteessa, yhteydenpitoatukisi tiivistää, tiedonkulkua parantaa Kiitos hyvästä työstä jota teette! Ongelmatilanteissa rohkaisua asian ratkaisemiseen Tuntuu yksipuoliselta aina laittaa palautetta lapsista, vaikkakoskaan ei tule palautetta takaisinpäin Tavata muita tukiperheitä Tarvitsisimme ehkä hieman enemmän tietoa ihan yleisistäasioista ja haasteista koskien yksinhuoltajaperheidenlapsia Kunnan sosiaalityöntekijöiltä ymmär<strong>ry</strong>stä tällaisille eiammattitukiperheille, joka toimii jatkuvuuden ja henkkoht ihmissuhteiden perusteella, ei tilastojen ja niidenluomien uusien tarpeiden perusteella ”Kuulumisten kysely” useammin riittäisi meidän tapauksessahyvin. Haluaisimme tietää myös, mikäli perheenasioissa tapahtuu mitään muutoksia. Jos vanhempiei itse kerro, emme voi mistään tietää. Sossu kertoisi Pelalleja he meille? Toimintaohjeita ennalta-arvaamattomissa tilanteissa elimitä tehdä jos vanhempia ei tavoita lapsia kotiin vietäessätai vanhemmat eivät tule hakemaan lapsia sovitusti.Myös lapsille osoitettu kysely antoi tukiperhetoiminnastahyvin positiivisen kuvan. Lasten vastaukset osoittivat,että toiminnalla on arvo myös lasten silmissä jaettä tällainen tukimuoto lastensuojelun avohuollossa ontarpeellinen. Tukiperhetoiminnassa näyttäisi lasten näkökulmastatoteutuvan konkreettisesti lapsen oikeuslapsuuteen, leikkiin, huolenpitoon ja siihen, että vanhemmatsaavat vanhemmuuteen tukea.Tukiperheraporttiin liittyvät kyselylomakkeet ja saatekirjeetlöytyvät <strong>Pelastakaa</strong> <strong>Lapset</strong> <strong>ry</strong>:n kotisivuiltawww.pelastakaalapset.fi /tukiperhe, josta koko raporttion tulostettavissa pdf versiona.14


Sinun tukesi lasten hyväksiOletko ajatellut, että haluaisit antaa tukesi lasten auttamiseen? Liittymällä jäseneksi, <strong>ry</strong>htymälläsäännölliseksi tukijaksi tai tekemällä kertalahjoituksen tuet lastensuojelutyötämme kotimaassaja maailmalla. Voit myös <strong>ry</strong>htyä tuki-, loma- tai sijaisperheeksi tai tukihenkilöksi. Vapaaehtoisetsaavat tähän toimintaan koulutuksen sekä ammatillista tukea. <strong>Pelastakaa</strong> Lasten aluetoimistoistaja www.pelastakaalapset.fi sivuilta saat lisätietoja toiminnastamme ja avustuskohteistamme.KeskustoimistoKoskelantie 3800610 Helsinkipuh. 010 843 5000faksi 010 843 5111Keski-Suomen aluetoimistoVäinönkatu 11 A40100 Jyväskyläpuh. 010 843 5160faksi 010 843 5178Pohjois-Suomen aluetoimistoIsokatu 4790100 Oulupuh. 010 843 5120faksi 010 843 5138Etelä-Suomen aluetoimistoKoskelantie 3800610 Helsinkipuh. 010 843 5000faksi 010 843 5111Länsi-Suomen aluetoimistoHämeenkatu 14 C33100 Tamperepuh. 010 843 5140faksi 010 843 5158Etelä-Aasian aluetoimistoIntiassa ja Itä-Afrikan aluetoimistoKeniassa, maatoimistoEtiopiassa, yhteystiedotwww.pelastakaalapset.fiEtelä-Suomen aluetoimistoTurun toimipistePerhetalo HeidekenSepänkatu 320700 Turkupuh. 010 843 5236Itä-Suomen aluetoimistoSuvantokatu 2, 2.krs80100 Joensuupuh. 010 843 5180faksi 010 843 5198KeräystilitNordea101730-210727Aktia405522-1529Handelsbanken313130-1117951OP572411-238692Sampo800018-71026424KeräyslupaPoliisihallitus 2020/2010/3734www.pelastakaalapset.fiKeräyspuhelin0700-0-4441(12,67 € + pvm)2011 K-Print

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!