PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Muinaistutkija 2/2005Sarvingin salaisuus - Enon Rahakankaan varhaismesoliittinenajoitus",'N.'.',' -~- .-••-.-.-.·.··.·.·.·.W". .,·,·.w.·, ....·,·,·...·,·" .." ,·,.·.·..",.·.··.... ·· . ....... ··.'.·.'.'.··,·.·.·.·.·.·.·.·.·.·,·..·.w.·.'·w...............'..'........,.....,..... ~ ........"......., ........................ ..................'.'..... ......··· ·· ·····P·e·t ··ro·····.. p··s·so··n'e··n·TaustaaPohjois-Karjalan museon organisoiman Polkujaesihistoriaan -projektin puitteissa tehtiinvuosina 2002-2003 kahdeksan pohjoiskarjalaisenkunnan ja kaupungin arkeologinenperusinventointi. Näiden kuntien muodostamanns. Jyty-alueen inventoi neljätutkijaa; allekirjoittanut Outokummun, Liperin,Pyhäselän ja Enon, Oili ForsbergKontiolahden ja Kiihtelysvaaran sekä EijaOjanlatva ja Juha-Pekka Joona yhdessäJoensuun ja Polvijärven. Ennestään näidenkuntien alueelta tunnettiin 121 kiinteäämuinaisjäännöstä ja inventoinnissa niitälöydettiin 195 lisää. Sekä ennestään tunnetuistaettä inventoinnissa löydetyistämuinaisjäännöksistä valtaosa on kivi- javarhaismetallikautisia asuinpaikkoja. Erityisenrunsaasti asuinpaikkoja löytyi Enonkunnasta, josta löydetyltä Rahakankaanasuinpaikalta saatuun radiohiiliajoitukseentämä kirjoitus keskittyy.Muinais-Sarvinkija sen laskuAluksi muutama sana järvestä, jota ei enääole, sillä se kuivattiin jo 1700-luvulla. Sarvinginkylä sijaitsee Enon kirkonkylästänoin 12 km kaakkoon, Tuupovaaraan johtavantien varrella. Joensuu on Sarvinginkylästä noin 25 km lounaaseen. Sarvinginjärvi - Alimmainen Sarvinki tai Ala-Sarvinki- oli aikoinaan 8 km pituinen järvi, jonkapinta oli ennen järven laskua 112 metrinkorkeudella meren pinnasta. Järven pintaalaoli noin 5,5 km 2 ja järvellä oli rantaviivaakin35 km. Järvialtaan luoteisnurkastalaski Kakra- eli Kaurajoki luoteeseen Jakojärveenja Jakojärvestä edelleen VääräjokiPielisjokeen. Alimmaisen Sarvingin pohjoispuolellaoli vajaan 2 km mittainen Keskimmäinen-järvija siitä edelleen koilliseen, yhäolemassa oleva, lähes Alimmaisen Sarvinginlaajuinen Ylimmäinen-järvi. (Vesajoki1982.)Muinaisen Ala-Sarvingin laskun taustallaoli vuonna 1740 laadittu asetus, jolla kruunukannusti kansalaisia kuivattamaanviljelykseen kelpaamattomia soita ja järviä.Houkuttimena oli uuden viljelysmaan lisäksivarsin huomattava verohelpotus,sillä perintötilat saisivat kuivatulle maalleikuisen verovapauden ja kruununtilatkinniin pitkän kuin raivaaja tai hänenperillisensä maata hallitsisivat. Niinpäensimmäisen Suomessa toteutetun järvenlaskunpuuhamieheksi ryhtyi aittovaaralainenLassi Nuutinen, jolla oli maitaAla-Sarvingin itäpään tuntumassa. Laskukanavaksivalittiin Ala-Sarvingin ja Jakojärvenvälillä oleva kannas, ja töihinkäytiin kesällä 1741 ryhtymällä kaivamaanviitisen metriä leveää kanavaa. Syyskuunlopulla 1743 saatettiin puhkaista kaivannonsuu ja päästää Ala-Sarvingin vesiä Jakojärveen.Vastoin odotuksia vesi kuitenkin syövyttivoimallaan kaivannon reunat lähes200 metriä leveäksi ja tempaisi mukaansa2