Pudasjarvilehti-4-20.. - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Pudasjarvilehti-4-20.. - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Pudasjarvilehti-4-20.. - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
9Väkivahva KiinaKiinasta ensimmäisenä kaikille tullee mieleen muuri, joka koetaan monesti vahvan kiinansymbolina. Kiinanmuuri on nykyisin suosittu turistikohde. (Kuva: Jaakko Hakala)Kiina hamuaa Yhdysvaltojenohi maailmanmahtien ykköseksi.Se on jo kuronut kiinnietumatkaa taloudessa. Nytmaan johto hyödyntää vahvaaasemaansa politiikassa.Aasian jättiläinen Kiina onhaastanut lännen. Sen väkilukuon yli nelinkertainenYhdysvaltoihin nähden. Euroopanunioniin verrattunaväkiluku on reilusti yli kaksinkertainen.Noin 30 vuotta<strong>ja</strong>tkuneen mullistavan modernisoinninjälkeen enääpuolet 1,3 mil<strong>ja</strong>rdista kiinalaisestaasuu maaseudulla.Maa on vastikään noussutJapanin ohi maailman toiseksisuurimmaksi kansantaloudeksi.Nyt maa valmistautuuottamaan ratkaisevaaloikkaa huipulle.Viestintäviraston julkaisemavuoden viimeinen markkinakatsauskäsittelee kuluttajienviestintäpalvelujen käyttöä.Katsauksen mukaannuorille internet on tärkeinuutisten lähde, kun taas vanhempiikäpolvi katsoo uutisettelevisiosta. Esimerkiksialle 35-vuotiaista yli 60 prosenttiakatsoo tai lukee uutisiapääasiassa internetistä,yli 65-vuotiaista osuus onenää muutaman prosentin.Nuoret pitävät yhteyttätoisiinsa vanhempia monipuolisemmin:puhelimenrinnalla nuoret käyttävät ah-touuneista sekä lisäksi ylipuolet matkapuhelimista<strong>ja</strong> tekstiileistä. Kiinalla onmaailman suurin valuuttavaranto<strong>ja</strong> maa on Yhdysvaltainsuurin velko<strong>ja</strong>. Se antaamil<strong>ja</strong>rdiluokan laino<strong>ja</strong> ilmanhankalia ehto<strong>ja</strong>. Kiina myönsi2009 <strong>ja</strong> 2010 kehitysmailleenemmän luotto<strong>ja</strong> kuin maailmanpankki.TutkimuksensupervaltaKiinan johto tekee kaikkensavarmistaakseen maan vankanaseman myös tulevaisuudessa.Tavoite on noustamyös tieteen <strong>ja</strong> tutkimuksenosalta supervallaksi. Rahaa,sitä riittää. Älyä, se on kansakunnantärkein voimavara.Kiina tukee tutkijoitaanmäärätietoisesti. Tämän päivännuoret opiskeli<strong>ja</strong>t lähetetäänulkomaille parhaisiinyliopistoihin – minkä jälkeenheidät houkutellaan avokätisillätarjouksilla takaisin kotimaahan.”Teidän pitää kiivetäTalouskasvu <strong>ja</strong>tkuuKiina tuottaa kolme neljännestämaailman kaikistadvd-soittimista <strong>ja</strong> televisioista,kaksi kolmannestakaikista kopiokoneista, kengistä,leluista <strong>ja</strong> mikroaalkukkulalle<strong>ja</strong> poimia kypsätpersikat” ohjeisti pääministeritiedemiehiä. Hän kehottihyödyntämään muidenmaiden tutkimuksen hedelmiä.Länsimainen loppututkintoon suosittu. Mutta kunjoku on saanut professuurinoikeasti ulkomailla, mieluitenYhdysvalloissa, hänetpyritään samaan takaisin.Heidän ei haluta saavuttavanhuikeita tuloksiaan koulutuspaikkakunnallaanvaansynnyinmaassaan.Kiinan suurin aarre onsen valtava nuorten tutkijoidenreservi. Kotimaisten tutkijoidenmenestyksestä kertovattilastot otetaan vastaanyhtä voitonriemuisesti kuinolympialaisten mitalitilasto.Teknologian huipulleKiina on kehittynyt teknologiamaa.Kaukana ovat nea<strong>ja</strong>t, jolloin maailmantehdasKiina toimitti lännen kuluttajillevain halpo<strong>ja</strong> t-paito<strong>ja</strong>,lenkkikenkiä <strong>ja</strong> kasettisoittimia.Maa haluaa noustaNuoret tyydyttävät uutisnälkänsäyhä enemmän netissäkerasti pikaviestimiä <strong>ja</strong> esimerkiksisosiaalista mediaa.Nuorten viestintäpalvelujenkäyttö on kovaa vauhtiasiirtymässä internetiin, kunvanhemmat vielä empivät <strong>ja</strong>pitäytyvät mieluummin perinteisissä<strong>ja</strong> hyviksi koetuissaviestintävälineissä.Nettikatselu kasvaavauhdilla televisionvarjossaPerinteisellä televisiolla onyhä vahva asema suomalaistenkeskuudessa, vaikkamoni kokeekin vähentäneensäsen katselua. Vastaavastikatselu internetin kauttalisääntyy <strong>ja</strong>tkuvasti. Erityisestinuorimmissa ikäluokissanettikatselu on jo hyvinyleistä <strong>ja</strong> netti koetaan tärkeäksikatselukanavaksi.Iän ohella myös käytetyninternetliittymän ominaisuudetvaikuttavat senkäyttöön. Nopeimmilla yhteyksilläkatsellaan enemmänvideoita <strong>ja</strong> televisiolähetyksiä.Toisaalta kaikkieivät ainakaan toistaiseksilöydä vielä tarvetta nopeilleyhteyksille.nro 4 PUDASJÄRVI <strong>lehti</strong> 25.1.2012huipputekniikan laboratorioksi.Tärkeimpiin hankkeisiinkuuluu supertietokone,jonka toivotaan antavanuutta puhtia maan kokohuipputekniikan alalle. Senavulla Kiina haluaa kehittääuudenaikaisia raaka-aineita,tutkia vaihtoehtoisia ener-Sanotaan se vielä kerran: hallituksen kuntapolitiikkagiamuoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> biotekniikkaasekä etsiä öljyjä. TuulivoimaloissaKiinalaiset rynnivätEurooppaan <strong>ja</strong> Yhdysvaltoihinsaadakseen valtavientehtaidensa koko kapasiteetinkäyttöön. Tulevaisuudenvihreissä teknologioissa Kiinasaattaa pian karistaa länsimaatkannoiltaan valtavanvaltiontuen ansiosta.Talouskasvullaon kova hintaYlikansoitetussa Kiinassa onteollisuusalueita, jotka hukkuvaterilaiseen jätteeseen.Kasvavat kaupungit <strong>ja</strong> tieverkostopeittävät alleen viljelysmaata.Vesipula uhkaa<strong>ja</strong> saastuneiden ylikalastettujenrannikkomerien saaliitovat romahtaneet. Ympäristöntuhoutumisen vuoksikiinalaiset sairastavat paljon<strong>ja</strong> kuolevat nuorina syöpiin.Ympäristöongelmiinollaan vähitellen heräämässä<strong>ja</strong> vastatoimia viritellään.Muutos vain on tuskallisenhidas, koska maan hallintoei halua heikentää talouskasvua.LopuksiVaikka kansalaisyhteiskunnanperuselementit ovat kehittyneetKiinassa viimevuosikymmeninä, kommunistinenpuolue ei luota ihmisiin,jotka järjestäytyvät,hankkivat tietoa <strong>ja</strong> taistelevatoikeuksiensa puolesta.Nouseva maailmanmahtipelkää omia kansalaisiaan.Pekka Perä(Lähde: GEO-<strong>lehti</strong>)Markkinakatsaus4/2011Viestintäviraston vuoden2011 neljännessä markkinakatsauksessatarkastellaankulutta<strong>ja</strong>tutkimusten kauttamuutosta viestintäpalvelujenkäyttämisessä. Tiedotpoh<strong>ja</strong>utuvat markkinakatsauksenyhteydessä julkaistavaanaudiovisuaalistensisältöpalvelujen kulutta<strong>ja</strong>tutkimukseensekä myöhemminjulkaistavaan toiseenviestintäpalvelujen käyttöäkoskevaan tutkimukseen.Kuntauudistuskarahti kivilleon a<strong>ja</strong>nut pahasti karille. Julkisuuteen vuotaneen kuntakartanvaatimat kuntien pakkoliitokset eivät voi ollaedes vaihtoehto: ne olisivat kuolinisku lähipalveluille<strong>ja</strong> suomalaiselle lähidemokratialle. Umpiku<strong>ja</strong>an a<strong>ja</strong>utunutkuntauudistus on aloitettava uudestaan parlamentaariseltapoh<strong>ja</strong>lta työryhmässä, jossa kaikki eduskuntapuolueetovat edustettuina.On selvää, että julkinen talous on lähivuosina suurtenhaasteiden edessä. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalveluidenkysyntä kasvaa nopeasti, kun suomalaiset ikääntyvät.Uusia innovatiivisia ratkaisu<strong>ja</strong> on pakko löytää, jottamyös tulevaisuudessa koko Suomi on yksi maailmanparhaista asuinpaikoista. Kuntaliitosinnossaan hallituson kuitenkin unohtanut kysyä oleellisen kysymyksen:miten palvelut taataan tasapuolisesti kaikille suomalaisille.Hallituksen kaavailema kuntakartta ei ole vastaustulevaisuuden ongelmiimme. Kuntarajo<strong>ja</strong> mielivaltaisestimuuttamalla kuntien ongelmat eivät muutu miksikään.Velat eivät muutu saataviksi. Syy kuntien kurjuuteenon kuntien huonosti toimiva rahoitusjärjestelmä.Kuntien saamat valtionosuudet eivät huomioi riittävästiasukkaiden vanhenemista <strong>ja</strong> sairastavuutta, mikä aiheuttaaongelmia etenkin harvemmin asutuilla alueilla.Kuntien velvoitteiden <strong>ja</strong> rahoituksen välinen suhdeei ole tasapainossa, <strong>ja</strong> pakkoliitokset vain syventäisivättätä kuilua.Hallitus on nyt tarjoamassa samaa lääkettä erilaisiinoireisiin. Isojen kuntakeskusten reunoille jäävillä alueillaon aito uhka lähipalvelujen totaalisesta alasajosta.Mitään tietoa siitä, miten palvelut järjestettäisiin syrjäseuduilla,ei ole. Myöskään kuntaremontin tuomistasäästöistä ei ole mitään takeita. Hallitus on luottamassaasiassa tiedon si<strong>ja</strong>sta luuloon – lyhytnäköisen keskittämispolitiikanseuraukset tuovat maaseudulle kylmääkyytiä.Samalla kunnallishallinnosta ¬on tehty ihmeellinensyntipukki. Virkamiehiä tarvitaan, muuten eivät kuntalaistenpalvelut pelaa. On vielä parempi, mikäli valkokaulusväkion lähellä tavallista ihmistä. Keskitettyä<strong>ja</strong> kaukaista suurkuntien byrokratiaa ei kaivanne kukaan.Hallituksen kaavailemat suurkunnat tarkoittaisivatmyös maakuntien alasajoa. Tämä olisi suuren luokanvirhe, sillä demokraattisesti johdetut maakunnat tarjoavatsopivan kehyksen esimerkiksi terveyspalveluille.Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaa voitaisiinkin <strong>ja</strong>kaa vaikka kahtiaOulun <strong>ja</strong> Koillismaan sekä Oulun eteläisen terveydenhuoltoalueiksi.Näin saataisiin aikaan aidosti toimiva,tuttuihin rajoihin perustuva hallintomalli.Maakuntien alasajo olisi paitsi poliittinen virhe niinmyös kulttuurinen hasardi. Maakuntaidentiteetit ovatSuomen rikkaus, myös 2010-luvulla <strong>ja</strong> tulevaisuudessa.On tuskallista katsoa, kun vuosisataiset kulttuurisetra<strong>ja</strong>t vedetään virkamiesten piirustuspöydällä viivoittimellauusiksi. Tähän Suomella ei oikeasti ole varaa.Julkisuuteen vuotaneessa suunnitelmassa myös pääkaupunkiseudunkunnat on yhdistetty suur-Helsingiksi.Kysyä sopii, kestääkö hallituksen kantti. Sekä Espooettä Kauniainen ovat kieltäytyneet jyrkästi liittymästäHelsinkiin. Ei voi olla niin, että etelän metropolialuesaa elää omaa elämäänsä erivapauksin, kun samallakeskusvalta komentaa muuta Suomea kovalla kädellä.Nyt on aika taistella pohjoisen puolesta.Antti Rantakangaskansanedusta<strong>ja</strong>Luki<strong>ja</strong>n kynästä
Change language