Torpat ja torpparit - suvut

Torpat SammatissaRuotsin valtiopäivillä vuonna 1682 määrättiin, että sotilaalle pitiantaa vakinainen asuinpaikka, tupa eteisineen ja navettoineensekä niittyä yksi kuormanala. Tästä sai alkunsa Suomessakin sotilastorpat,joita myös Sammatin ensimmäiset torpat olivat.Torppien muodostuminen Sammattiin alkoi kuitenkin laajemmin1700-luvun jälkipuoliskolla ja erityisesti isojaon suorittamisen jälkeen.Sammatin kylissä torpat syntyivät hieman eri aikoina ja runsaslukuisimmintorppia muodostettiin Kiikalan isojen talojen, Luskalansäterikartanon ja Haarjärven sotilasvirkatalojen alueelle.Toisaalta Kaukolan ja Myllykylän osalta yksittäisen talon merkitysoli varsin huomattava.Tulkinta siitä, milloin kirjoihin merkittiin jokin talo tai mökki torpaksitai ainoastaan muonatorpparin asunnoksi, vaihteli suuresti. Tässäyhteydessä on lähteenä käytetty ainoastaan rippikirjojen merkintöjä.Myös käsityöläisten asuntoja jossain yhteydessä kutsuttiintorpiksi ja itse käsityöläisiä torppareiksi, mutta jo seuraavassa rippikirjassasaatettiin palata ammattia kuvaavampiin termeihin, kutenseppä, pitäjän suutari jne.Torpparilla tässä yhteydessä tarkoitetaan talon mailla asuvaahenkilöä, jonka maat ovat osa päätilaa, eikä niitä ole siitä erotettu.Muonatorppari taas on henkilö, joka tekee päivätyön tilalle ja jollaon asumus päätilan yhteydessä, mutta ei varsinaisesti omaamaapalaa.Tämä tutkimus ulottuu 1700-luvun puolivälistä torpparilaitoksenpurkamiseen saakka.2 • Torpat Sammatissa Sammatti: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti Torpat ja torpparit