Pyhänseutu1. sunnuntai loppiaisesta 11.1.Kasteen lahjaSunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste,loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksenkasteesta näkökulma laajenee kristilliseenkasteeseen yleensä. Kaikki Uudentestamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntainakasteeseen ja sen merkitykseenkristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänenkärsimystiensä alkuna on meidän kasteemmeperusta. Kasteessa meidät on liitettyKristukseen ja hänen kirkkoonsa.Liturginen väri valkoinen.RukousSuuri Jumalamme.Sinä olet luonut meidät,ja Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaanhankkinut meille vapautuksensyyllisyydestä ja synnin vallasta.Sinä olet antanut meille myös armolahjoja.Auta meitä ottamaan2. sunnuntai loppiaisesta 18.1.Jeesus ilmaisee jumalallisenvoimansaKaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaanyksi loppiaisen aiheista. Kun kertomustietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen,evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiintoiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin.Näin kirkkovuodessa siirrytäänJeesuksen lapsuudesta hänen julkisentoimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiänäkemään Jumalan suuria tekoja.Liturginen väri vihreä.antamasi lahjat käyttöön.Opeta iloitsemaan iloitsevien kanssaja rohkaisemaan niitä,jotka ovat uupuneita ja toivottomia.Tätä rukoilemmeHerramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.Pääkirjoitus”Hyvyyden voimanihmeelliseen suojaan”Yksi virsikirjan suosituimmista virsistä on virsi 600, jonka sanat saksalainenDietrich Bonhoeffer kirjoitti vuonna1944. Virsi alkaa sanoin ”Hyvyydenvoiman ihmeelliseen suojaan olemmekaikki hiljaa kätketyt”.Virren teksti perustuu Bonhoefferinkihlatulleen ja perheelleen vankisellissäkirjoittamaan joulutervehdykseen.Hän odotti silloin vankilassa nuorenapappina teloittamistaan, joka tapahtuimuutama kuukausi sen jälkeen. Syynäoli osallistuminen Hitlerin vastaiseensalaliittoon.Bonhoefferin luottamus hyvyyteen säilyi pimeyden ja pahuuden keskelläkin,”kuinka käyneekin” ja vaikka ”ahdistuksen tie on edessämme”.Uusi vuosi kuvataan usein pienenä lapsena ja mennyt kumaraisena vanhuksena.Vuoden vaihtuessa on tapana antaa lupauksia ja yrittää ennustaatulevan vuoden tapahtumia. Uusi vuosi on uusi mahdollisuus.Ensi pyhän kirkkovuoden aiheena on Jeesuksen kaste ja Johannes Kastaja.Johannesta sanottiin huutavaksi ääneksi erämaassa. Hän kehottiihmisiä parannukseen. Hänen viestinsä ei miellyttänyt, eikä sillä kerättysuosionosoituksia.Johanneksen ”vika” oli, että hän vaati meiltä muutosta. Olemme valmiitaluettelemaan muiden syntejä ja saarnamaan heille parannuksen tekemistä,mutta emme vaadi sitä itseltämme.Valtiovarainministeriön virkamies Raimo Sailas listasi laman uhatessa1990-luvulla asioita, joista meidän tuli luopua tilanteesta selvitäksemme.Sailasta moitittiin väärässä olevaksi pahan ilman linnuksi. Emme halualuopua meille kuuluviksi katsomistamme eduista. Listoista suuri osa toteutuiaikanaan.Mahdollisuus ja toivo ovat pienissä aluissa, joita ei aina huomata, ja jotkauhkaavat jäädä isojen jalkoihin. Alkaneeseen vuoteen sisältyy toivon siemeniä,joita meidän tulee vaalia. Luotetaan hyvyyden voimaan.Markku JalavaHyväpaimenLopusta se vasta alkaakinLoppiainen, joulun loppu. Viimeisetkin joulukuuset onkannettu pihalle olohuoneita roskaamasta. Moni on huokaissuttyytyväisenä, kun kiivaasti valmisteltu ja tohinallatehty joulu on onnellisesti takana. Ei enää stressiä, kauppojenkäytävillä lahjojen perässä juoksemista, ei tuskailuaimeltymättä jääneiden perunalaatikoiden äärellä. Mitähänjäi vuoden kiireisimmästä ajasta käteen? Roskien lisäksi.Muuta kuin tyytyväisyys, että se on ohi? Toteutuikolehtien otsikoiden mainostama lämminhenkinen yhdessäolo,rauhallisuus ja iloisuus? Entä jättikö joulu mieliin jotain,joka elää vaikkapa ensi jouluun asti? Jotain, joka kantaaarjessa, näinä härkäviikkoina, jolloin ei ole juhlapyhiä?Loppiainen – se ei ole kirkkovuoden kannalta joulun loppu,vaan kirkon työn alku. Loppiaisena muistetaan kolmeaitämaantietäjää, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustajuuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Itämaantietäjientulo Jeesuksen seimelle ilmentää lähetystyötä. Kuluvavuosi onkin lähetyksen juhlavuosi Suomen lähetysseurantäyttäessä 150 vuotta. Onnea!Firmoissa tavataan järjestää uuden projektin alkaessakick-off -tapahtumia. Potkaistaan uusi projekti käyntiinjuhlinnan kera, luodaan yhteishenkeä ja innostusta asiaan.Soisin, että joulun juhlakausi olisi joulun sanomankick-off. Että vasta tästä alkaisi se elämä, jota on adventinaikana odoteltu ja pohdiskeltu. Että ne oivallukset, jotkajoulun odotus ja joulun sanoma synnyttivät mieliin, alkaisivatelää. Tulisivat todeksi joulunajan puheet lähimmäisyydestä,lämmöstä, toisen kohtaamisesta ja ihmisyydenohittavan kiireen peittoamisesta.Toivoisin myös, että joulun sanoma, joulun lapsen syntymä,löytäisi ihmisten mielissä sellaisen muodon, jostatarttua kiinni, jota elää todeksi tällä vuosituhannella. Kunlapsilta kysyy, miksi joulua vietetään, saa aika helpostisen ”oikean” vastauksen:joulu on Jeesuksensyntymäjuhla. Onhan se,mutta mitä se tänä päivänätarkoittaa tai mitä se tarkoitti silloin taannoin, parituhatta vuotta sitten? Sitä, että Jumala tuli ihmiseksi, tulikorkeudesta kaikkein matalimpaan. Ja siellä Hänet tänäänkinkohtaamme – kaikkein vähäisimmässä: hänessä,johon emme mielellämme katso; hänessä, jonka kanssaemme mieluusti hakeudu keskusteluun; hänessä, jokaasettaa itsestäänselvyytemme kyseenalaiseksi. Tällaisissatilanteissa kulki Jeesus pari vuosituhatta sitten ja sielläHän yhä kulkee, jos vain huomaamme katsoa.Minna Rikkinen,vs. kappalainenLauneen seurakunta
Kirkonkirjat”Reippaisiin Tuomas-lauluihin on helppo yhtyä ja melodiat jäävät helposti mieleen”, sanoo <strong>Sirkku</strong><strong>Niiranen</strong>.Kaiken kansantuomasmessuon kaikenikäistenmessu.Meidän keski-ikäistenlisäksi messussa on lapsia,nuoria ja ikäihmisiä. ”TuomasmessuMessussa näen itsekin, millaiseenseurakuntaan kuulun”, pohtii lahtelainen<strong>Sirkku</strong> <strong>Niiranen</strong> tuomasmessua.”Minulle messu on latautumistatyöviikkoon. Se on rauhoittumistaja hiljentymistä.”Kun Niirasten lapset olivat pieniä,perhe kävi usein tuomasmessuissa.”Tuomasmessu on vapaamuotoisempikuin perusjumalanpalvelus,joten siellä on pienten kanssa ehkähelpompi olla kuin sunnuntainaamumessussa. Lapset kiertelivätmielellään rukousalttareilla, luinheille tekstejä ja sytytimme yhdessätuohuskynttilöitä. Itselleni olierityisen tärkeää saada jättää esirukouspyyntöjä.”Monia tehtäviävapaaehtoisilleTuomasmessun valmistelee jaKärkölän seurakunnan uusi nuorisotyönohjaajaSusanna Mutanen jadiakonian avustaja Sanna Tannersiunataan tehtäviinsä jumalanpalveluksessa18.1. kello 10. Siunaajanatoimii kirkkoherra Timo Huttunen.Samana iltapäivänä kello 14 onKärkölässä tapahtuuvuorossa Tahtosi tiellä-iltapäivä,jossa aiheena on ”Mies ja usko”. Aiheeseenjohdattelemassa ainakinTimo Huttunen, joka ihmetteleesitä, ovatko miehet katoamassa kirkosta?Millaisena mies haluaa ja saaolla kirkossa?toteuttaa suuri vapaaehtoistenjoukko yhdessä seurakunnan työntekijöidenkanssa. Vapaaehtoisiatuomastiimiläisiä on esirukoilijoina,alttarien rakentajina, teehetkenjärjestäjinä. Vapaaehtoiset kantavatkolehdin, juontavat ja ovat lauluryhmässäesilaulajina.”Vapaaehtoisille löytyy monenlaisiapalvelutehtäviä”, sanoo KaijaJyrkkä, joka on <strong>Lahden</strong> <strong>seurakuntayhtymä</strong>ntuomaspappi ja vetäätuomastiimiä.Reilu vuosi sitten <strong>Sirkku</strong> <strong>Niiranen</strong>alkoi itsekin olla tekemässätuomasmessua. <strong>Sirkku</strong> on lukenutesirukouksia ja synnintunnustustasekä juontanut ja laulanut tuomaslauluryhmässä.Alttareiden tekokinkiinnostaisi.”Olen mukana seurakunnan toiminnassatekemällä vapaaehtoisenapikkulasten onnittelu- kotikäyntejä.Aikaisemmin olen pitänytpyhäkoulua. Nyt tuntuu hyvältäpalvella tuomasmessussa. Saan itsemessusta paljon ja haluan antaaoman panokseni myös messun toteuttamiseen.”Tuomasmessussa maallikoillelöytyy enemmän tehtäviä kuin tavallisessapäivämessussa. Maallikotpääsevät luontevasti mukaan, kuntehtävät on hyvin ohjeistettu.”Ei tarvitse pelätä tulla mukaanvapaaehtoiseksi. Juontoihinkin onvalmis kaava, joten ei tarvitse itsekehitellä uutta, jos ei halua.”<strong>Sirkku</strong> muistuttaa myös, että tuomastiimiläiseteivät ole esiintyjiä,vaan messussa kävijöitä, jotka osallistuvatmessun tekemiseen.Kevätkaudella tuomasmessu onjoka kolmas viikko. Ensimmäinenmessu on 18.1. kello 18 Ristinkirkossa.Jos olet kiinnostunut tuomastiimistä,ota yhtyettä pastori KaijaJyrkkään p. 044 7191 521 tai kaija.jyrkka@evl.fi”Tuomasmessun valmistelu onkuin juhlan tekemistä, ja samalla kokeeyhteisöllisyyttä muiden kanssa.Se on parhaimmillaan iloista kristittyjenyhteyttä”, kuvaa Jyrkkä.Laura VisapääTahtosi tiellä on Kärkölän seurakunnanuusi, vähän vapaampi, tapakohdata Jumala ja kohdata ihminen.Tahtosi tiellä vietetään vuoroinmessua gospel-hengessä, vuoroinkeskustellaan syvistä teemoista.●AsikkalaHautaan siunattu: Eino ErkkiLehtinen 71 v, Erkki AnteroHanskala 83 v, Elvi SusannaMäättä 78 v, Päivi Elina Koskela66 v, Jorma Einari Kyllönen54 v.●HollolaKastettu: Nina Emilia Juvonen,Sylvi Sofia Maria Rautiainen,Inga Elisa Santavuori.Avioliittoon vihitty: JariKeijo Juhani Pesu ja MiaSusanna Lainio.Hautaan siunattu: AiliHeleena Eerola 90 v●KärköläHautaan siunattu: Taina LiisaKanerva 82 v●NastolaKastettu: Veikko Juhani Töyräs,Jade-Jennie VanamoAlankoHautaan siunattu: UntoEnsio Karjalainen 60 v., MikkoEdvard Vappula 83 v.●Keski-LahtiKuollut: Tauno Juhani Niemelä69 v, Sylvi Ester Sorvali83 v, Maire Tuulikki Paavola 91v,Helga Maria Lahtinen 86 v,Elvira Gyppenen 76 v, EevaMeeri Mäkelä 86 v, EeroJuhani Sainia 80 v, Anna-LiisaLehto 91 v, Aimo Veikko Äikäs92 vKastettu: Ville Mikael Arbelius,Tomi Mikael Koivisto,Pauli Samuli Henrik Järvinen,Lumi Tuuli Vilén, Lenni OlaviOskar Frimodig, Frank RobiLaine, Angelica IfeomaSusanna AnusimVihitty: Jari Pekka Peltonenja Hanna Päivi Unelma Halmesmäki●LauneKuollut: Veikko Armas Taipale81 v, Sirkka Orvokki Heinonen87 v, Sinikka Elina Rajala 73 v,Pentti Olavi Tuominen 90 v,Aune Hilda Kymäläinen 89 v,Aino Irja Kuusinen 85Kastettu: Toivo Erkki AlvariKettunen, Mikael JukkaJohannes Forss, Henri JuhaniHiljanen, Anna Maria Ruotsalainen,Aapo Valtteri Norrbacka●JoutjärviKuollut: Hilkka Maria Rutanen86 v, Timo Olavi Tontti 58vKastettu: Roope Luca PetteriVattulainen, Eveliina MarttaAnneli Karisto, Eino SeppoLehti, Viivi Mari VehviläinenVihitty: Pekka Ilmari Vuori jaTaru Marika Iivonen, TimoKalevi Nousiainen ja TarjaMinna Aulikki Lukumies●SalpausselkäKuollut: Sanni Anita Torikka77 v, Juha Marko KristianForss 38 vKastettu: Heta Ellen Hirvonen,Joel Elias Kalevi Koivisto,Enni Ilona Laitinen, Ida KatariinaPoikonen, Alisa MarjaKaarina Rousku, Miska AntonTuomi, Ida Alicia Turunen,Mariko Aurelia TurunenIn memoriamMonien lahtelaisten tuntema suntio Esteri(Essu) Metso os. Mehto kuoli Lahdessaäkillisesti 30.11.2008. Hän oli kuollessaan73-vuotias.Esteri Annikki Mehto syntyi 27.6.1935Laukaan Lievestuoreella viisilapsisen perheenvanhimpana. Käytyään koulunsahän avioitui helsinkiläisen Veijo Metsonkanssa vuonna 1955. Vasta avioitunutnuoripari sai ensimmäiset seurakuntavirkansa Viitasaarelta,jossa kului 11 työvuotta suntion ja siivoojan tehtävissä. Sielläsyntyivät perheen kaksi lasta.Tutun papin ja perheystävän Auvo Telkin pyynnöstä Metsonperhe muutti Lahteen, ja virkapaikaksi tuli Launeenkirkko ja työtehtäviksi suntion ja siivoojan tehtävät. Vuosi oli1966. Veijo Metson sairastuttua vakavasti ja myöhemmin jäätyäeläkkeelle Esteri peri miehensä viran vuonna 1978. Tätätehtävää hän hoiti aina eläkkeelle jäämiseen saakka kevääseen1998.Esteri Metso oli käytännön kirkonpalvelija, joka painottityössään ahkeruutta ja hyviä välejä kaikkien osapuolienkanssa. Helposti lähestyttävänä ihmisenä ja työntekijänä hänsai työtovereiden ja seurakuntalaisten suuren luottamuksen.Kun Seurakuntien viranhaltijoiden ja työn tekijöiden liittojakoi vuoden työntekijäpalkinnon, hän sai tämän tunnustuksenensimmäisenä työntekijänä vuonna 1995. Esterinelämäntyönä olivat lukuisat ystävät, joiden kanssa hän eli javierellä kulki aina loppuun saakka. Hänen muita harrastuksiaanolivat raamattupiiritoiminta ja koirat sekä sydäntä lähellälähetystyö ja musiikki. Vakaumuksellinen kirkonpalvelijanukkui pois sairaalassa juuri adventin messun alettua. Hänenpaikkansa Launeen kotikirkon penkissä on tyhjä, mutta valoisamuisto elää sydämissämme. Toivomuksensa mukaanhänet siunattiin hiljaisuudessa lähimpien läsnäollessa.Markku Pietiläinen, Launeen kirkon suntioKirkonseutu n:o 1/7.1.2009
Change language