Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

Finlandia-talonrakennushistoriaselvitysarkkitehtuuri- jamuotoilutoimisto talli oy

arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oyMinna Lukander, arkkitehti SAFAMari Mannevaara, arkkit. yo18.3.2005

Sisällys1. Alkusanat 12. Helsingin Konsertti- ja kongressitalohankkeen taustaa 2Helsingin Konsertti- ja kongressitalo ja Aallon keskustasuunnitelma 33. Helsingin Konserttitalon suunnittelu ja rakentaminen 5Suunnittelijat 5Luonnossuunnitelmat 5Pääpiirustukset 9Toteutussuunnitelmat ja urakka-asiakirjat 10Rakennustyöt 1968-1971 124. “Hesperian puiston valkea linna” -Finlandia-talo valmistuessaan vuonna 1971 13Yleistä päärakennuksen tilojen kuvauksesta 16Finlandia-talon yleisötilat 18Henkilökunnan ja orkesterin tilat 47Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien 5-6 tilat 58Päärakennuksen julkisivut ja ulkotilat 59Ympäristö päärakennuksen valmistuttua 677. Finlandia-talon muutoshistoriaa 96Yleistä 96Päärakennuksen muutostyöt 1970-luvulla 96Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvulla 97Finlandia-talon sisäpuoliset työt 1990-luvulla - Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen 98suunnittelemat muutokset ja laajennuksetPäärakennuksessa toteutettuja muutostöitä 2000-luvulla 100Konserttisalin muutokset ja akustiset korjaukset 103Kongressisiiven muutoksia 106Laajennussuunnitelmia 112Julkisivumuutokset 113Ympäristön muutoksia 1168. Suojeluhistoria 1179. Finlandia-talon arvot 1195. Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen 69Luonnossuunnittelu 1971-1972 70Pääpiirustukset 71Toteutussuunnittelu ja rakentaminen 7210. Lähteet ja liitteet 1216. Kongressisiipi 1975 75Yleistä lisärakennuksen tilojen kuvauksesta 76Sisäänajokerroksen tilat 76Sisääntulokerroksen tilat 77Kokoushuonekerroksen tilat 83Salikerros 86Elokuvakonehuonekerroksen tilat 90Julkisivut 91Ympäristö lisärakennuksen valmistuttua 1975 95

1. Alkusanat1Finlandia-talo yksi maamme merkittävimpiä moderneja rakennuksia.Finlandia-talon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto ja se rakennettiinvuosina 1967-71 ja 1973-75. Arkkitehti Alvar Aaltosuunnitteli alkuaan Finlandia-talon osaksi laatimaansaTöölönlahden kokonaissuunnitelmaa. Suunnitelmasta vainFinlandia-talo toteutui. Rakennus suojeltiin rakennussuojelulaillavuonna 1993.Finlandia-talon rakennushistoriaselvitystyön on tilannutFinlandia-talo. Työ on laadittu vuosina 2003-2005.Rakennushistoriaselvitystyö koostuu arkistotutkimuksen perusteellalaaditusta rakennushistoriikista (tämä teos) ja verkko(internet)pohjaisestatila- ja rakennusosainventoinnista, joka sisältäähuonekortit ja rakennusosakortit.Tila- ja rakennusosainventointi käsittää pääasiassa rakennuksensisätilat.Tila- ja rakennusosainventointi on tallennettu työn valmistuttuaCD-levykkeille. Tämä nk. pysäytetty versio on siten tallenne inventoinninvalmistumisajankohdan mukaisesta tilanteesta.Kun rakennushistoriaselvitystyötä alettiin laatia esitti tilaaja toiveenmahdollisimman monipuolisesti palvelevasta älykkäästähuonekorttijärjestelmästä, joka mahdollistaisi erilaiset haut rakennusosista,määristä jne. Tiedon tuli olla myös helposti päivitettävää.Päädyimme kehittämään verkkopohjaisen inventointisovelluksen.Kehitystyö toteutettiin Antti Veltheimin ja HillaTarjanteen kanssa(Kulttuuriympäristö Oy), jotka olivat aiemminluoneet vastaavan sovelluksen alueinventointeja varten.Tietokannan sisällöllinen rakenne vastaa tilakohtaisen tiedonosalta perinteistä käsin täytettävää huonekorttipohjaa, ja rakennusmateriaali-ja rakennusosatiedon osalta rakennushistorialliseenselvitykseen kuuluvaa kohteen rakennustavan ja -materiaalienkartoitusta. Se mahdollistaa tilojen ja tilakokonaisuuksienhaut tilan tunnuksen, käytettyjen rakennusmateriaalien taiesimerkiksi käytettyjen kaluste- tai valaisintyyppien mukaan, sekätilojen sijainnin mukaan. Inventointisovellus on inventoijantyöväline inventointia tehtäessä. Syötettävä tieto järjestäytyy välittömästioikeaan paikkaansa. Inventoinnin valmistuttua se ontietopankki, joka on internetin välityksellä käyttäjien ja suunnittelijoidenkäytettävissä. Tiedot on tarkoitus päivittää jokaisenmuutostyön yhteydessä.Rakennushistoriaselvitystyön ovat laatineet yhteistyössä AlvarAalto Säätiö/ arkkitehti Hanni Sippo ja taidehistorioitsija PirjoHyytiäinen ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy/ arkkitehtiMinna Lukander ja arkkitehtiylioppilas Mari Mannevaara.Työnjakona on ollut, että Mari Mannevaara (Talli) on inventoinutkoko rakennuksen lukuun ottamatta valaisimia ja irtokalusteita,jotka on inventoinut Pirjo Hyytiäinen Alvar Aalto museosta.Rakennushistoriikin ovat laatineet Mari Mannevaara ja MinnaLukander. Finlandia-talon arvoja ja restaurointia käsittelevänosuuden selvitykseen on laatinut Tommi Lindh Museovirastosta.Päätilojen valokuvadokumentointi tehtiin selvitystyön yhteydessä.Valokuvaajana oli Rune Snellmann.Rakennushistoriaselvitystyössä on päätiloista tehty valokuvarinnastuksetrakennuksen juuri valmistuttua otetuista kuvista ja tämänhetken tilanteesta.Selvitystyössä on keskitytty luomaan yleiskuva Finlandia-talonrakennushistoriasta. Vaikka Finlandia-talo on muotoutunut kansalliseksija kansainväliseksikin symboliksemme myös joidenkinkeskeisten tapahtumiensa kuten Euroopan turvallisuuskokouksen(ETYK) vuoksi v. 1975, ei rakennuksen tätä puolta käsitelläselvitystyössä.Rakennus liittyy olennaisena osana Alvar Aallon kuuluisaan keskustasuunnitelmaan,jota referoidaan lyhyesti.Finlandia-talo rakennettiin kahdessa vaiheessa 1967-71 ja1973-75. Myös selvitystyö on jaettu tältä osin kahtia. Ensin toteutettiinosa, joka aluksi kulki nimellä Helsingin konsertti- jakongressitalo. Käyttöönoton yhteydessä rakennus sai nimekseenFinlandia-talo 1 . Laajennusosaa on kutsuttiin suunnitteluvaiheessalisärakennukseksi ja sittemmin kongressisiiveksi.Laajennuksen valmistuttua Finlandia-talo on tarkoittanut kokorakennusta. Edelleenkin käytännön puheessa etenkin rakennuksenkäyttäjät erottavat osat toisistaan. Puhutaan vanhastapuolesta tai päärakennuksesta sekä kongressisiivestä.Rakennushistoriaselvitystyössä tämä kahtiajako on luonnollisestikäytössä eri suunnittelu- ja rakentamisajankohdista johtuen.Rakennushistoriikissa rakennuksen osia kutsutaan kulloisessakinsuunnittelu-/rakentamisvaiheessa käytetyn nimityksenmukaan, inventointisovelluksessa eli nykytilanteen kartoituksessaosat on nimetty päärakennukseksi ja kongressisiiveksi.Finlandia-talon valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen toteutetutmuutokset käsitellään tässä selvityksessä omana lukunaan.Muutoksista on käsitelty pääasiassa rakennuslupaa vaatineetmuutokset. Muutoksia ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto AlvarAalto & Co, Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppänen,Arkkitehtitoimisto Alli Oy (1999-2000) ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimistoTalli Oy.Finlandia-talon julkisivukorjaus oli lähes koko 90-luvun ajanajankohtainen uutisaihe aluksi rakennussuojelumielessä ja sit-temmin urakoinnissa tapahtuneiden epäonnisten käänteidenvuoksi.Julkisivukorjaukseen liittyi olennaisesti myös Finlandia-talonsuojelupäätös. Finlandia-talon suojeluhistoria on käsitelty omanalukunaan.Finlandia-talossa tehdään vuosittain muutostöitä lähinnä rakennukseniän tuoman peruskorjaustarpeen vuoksi. Myös rakennuksenkäyttötarkoitus nykyaikaisena kongressikeskuksenaedellyttää mm. audiovisuaalisen tekniikan päivittämistä.Finlandia-talossa on myös varauduttu tuleviin toimintamuutoksiinkuten konserttitoiminnan siirtymiseen Töölönlahdelle rakennettavaanMusiikkitaloon, jonka arvioitu valmistumisaika on v.2009. Tästä johtuen rakennuksen toiminnan pääpaino tulee olemaanerilaisten tapahtumien, kokousten ja kongressien ja niihinliittyvien näyttelyiden järjestämisessä. Vuonna 2001 Finlandiatalolaaditutti luonnossuunnitelmat sisäänajokerroksen nykyisenulkotilaosuuden muuttamisesta näyttely- ja kokoustiloiksi.Hanketta varten haettiin Uudenmaan ympäristökeskukseltamuutosta rakennussuojelupäätökseen.1 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 25.Pertti Mustonen kirjoittaa että Aalto olisi itse epävirallisestiehdottanut tätä nimeä.

2 2. Helsingin konsertti- ja kongressitalohankkeen taustaaFinlandia-talon rakennushankkeen tausta liittyy kiinteästi suomalaisenkulttuurielämän vaiheisiin. Pääkaupungista puuttui tarpeeksisuuri tila kokoontumista ja konsertteja varten.Musiikkiväki oli haaveillut 1900-luvun alusta lähtien HelsinginKaupunginorkesterin 2 harjoitus- ja konserttitoiminnan saattamisestasaman katon alle ja tehnyt useita epäonnisia aloitteitaajanmukaisen konserttitalon rakentamiseksi pääkaupunkiin.Helsingin kaupunki oli asettanut jo vähän ennen talvisodan syttymistälyhytikäiseksi jääneen komitean valmistelemaan konsertti-ja kongressitalon rakentamista Helsinkiin. 3 Seuraavan kerranyhdistettyjä toimintoja palvelevan talon rakentamista pohdittiinkaupunginhallituksen vuonna 1956 asettaman teatteritalokomiteantoimesta. Yhdistetyn teatteri- kongressi- ja konserttitalonrakentamista ei kuitenkaan pidetty suositeltavana ratkaisuna.Kaupunginteatteria varten päädyttiin rakentamaan erillinen teatteritalo.4 Konsertti- ja kongressitalon rakentamishanke konkretisoituipäätöksiksi Helsingin kaupungin pääkaupungiksi julistamisen150-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1962 5 .Kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä kaupunginhallitustakehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin yhdistetyn kongressijakonserttitalon suunnittelemiseksi Helsinkiin siten, että rakennustöihinvoitaisiin ryhtyä heti kaupunginteatterin valmistuttua. 6Alvar Aalto liitettiin konserttitalohankkeeseen aikaisessa vaiheessa.Pääkaupungin 150-vuotisjuhlia valmisteleva toimikuntaviittasi perusteluissaan Aallon laatimaan vuoden 1961 keskustanasemakaavasuunnitelmaan, jossa Töölönlahden rannalleehdotettiin erilaisten kulttuurirakennusten rivistöä. 7 Tavallisestakäytännöstä poiketen kaupunginhallitus antoi konsertti- ja kongressitalonsuunnittelutehtävän suoraan akateemikko AlvarAallon tehtäväksi. Konsertti- ja kongressitalon suunnittelua vartenperustettiin huhtikuussa1962 ylipormestari Lauri Ahon johdollatoiminut toimikunta. 8 Konserttitalotoimikunta esitti kaupunginhallituksellekonserttitalon rakentamista Töölönlahden länsirannalleAlvar Aallon laatimien suunnitelmien mukaan.Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 19.12.1963.2 vuonna 1882 perustettu Helsingin orkesteriyhdistys, vuodesta 1895 Helsinginfilharmoninen seura; 1914 lähtien Helsingin kaupunginorkesteri3 Lehdistölle14.5.1969. Helsingin konserttitalon peruskiven muuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)4 Lehdistölle 14.5.1969 Helsingin konserttitalon peruskivenmuuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)5 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -136 Lehdistölle 14.5.1969. Helsingin konserttitalon peruskiven muuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)7 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -138 Konserttitalotoimikunnan jäseniä olivat Ahon lisäksi vt Veikko Loppi, isännöitsijäJohan Pajusola, kaupunginarkkitehti Jaakko Kontio, asemakaavapäällikköVäinö Tuukkanen sekä kaupunginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.Tuukkasen ja Kontion erottua myöhemmin kaupungin palveluksesta tilalle tulivatvs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen ja virastopäällikkö Aarne Ervi.Pienoismallikuva Aallon keskustasuunnitelmasta. Terassitorija Finlandia-talo. (HKA 359:1 ja 2)

Helsingin konsertti- ja kongressitalohankkeentaustaa3Helsingin konsertti- ja kongressitalo ja Aallon keskustasuunnitelmaFinlandia-talo on olennainen Alvar Aallon Helsingin kaupungillelaatimaa keskustasuunnitelmaa ja on oopperatalon sijoituksenlisäksi sen ainut toteutunut osa.Finlandia-talon suunnitteluratkaisuiden ymmärtämiseksi on välttämätöntätuntea keskustasuunnitelman pääperiaatteet.Keskustan asemakaavasuunnitelma valmistui 20.3.1961.Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.10.1961 suunnitelman keskustaratkaisunedelleen kehittämisen pohjaksi. 9 Toinen vaihe valmistuiv.1964, jolloin Finlandia-talon luonnossuunnittelu oli jokäynnissä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen30.11.1966 asemakaavoituksen pohjaksi. Vuonna 1971 suunnitelmaakehitettiin edelleen Töölönlahti-Terassitori-komitean valvomana.Komitean työ päättyi 3.9.1973. 10Vielä 1700-luvulla Kamppi-Töölönlahti-alue oli varsinaisen kaupunkialueenulkopuolella. Helsinki oli rakentunut alueelle, jokarajautui Katajanokkaan, Kruunuhakaan, Eteläsatamaan ja lännessäTöölönlahteen. Kaupungilla oli yhteys mantereeseen vainpienen kannaksen välityksellä nykyisen Kappelin kohdalla. KunHelsingistä tuli keisarillisen määräyksen mukaisesti Suomenpääkaupunki alkoi aktiivisen suunnittelun ja rakentamisen kausi,jonka vaikutukset ylsivät kaupungin reuna-alueellekin.Engelin johdolla laadituissa suunnitelmissa oli Töölönlahdenrannalle sijoitettu muutama julkinen rakennus, pääosin aluettaoli käsitelty puistona vesiaiheineen. Puiston rakentaminen viivästyija lahden rannalle rakennettiin sairaala ja teollisuuslaitos.Myöhemmin rannoille nousi vauraiden asukkaiden kesähuviloita.Teollistumisen päästyä vauhtiin 1800-luvun puolivälissä uusikuljetusjärjestelmä, rautatie, alkoi vaikuttaa olennaisesti kaupunginmaantieteeseen. Hämeenlinnaan saakka rakennettuuusi rautatie louhittiin Helsingissä peruskallion halki ja se jakoiTöölönlahden idyllin kahteen osaan. Myös kaupungin keskustassatarvittiin lisää tilaa ja niin Töölönlahden maatunut pohjukkatäytettiin. Pääosa Töölönlahtea säilyi edelleen puistomaisenahuvila-asutusmiljöönä. Vuosien 1910 ja 1960 välisenä aikanalaadittiin kymmenkunta Helsingin keskustaa eri lailla koskevaamerkittävää suunnitelmaa. Kamppi-Töölönlahden aluettaon näissä käsitelty eri painotuksin. Moottoriajoneuvoliikenteenkasvu ja väestön kasvu olivat 60-luvulle tultaessa suurimpiakaupunkisuunnittelun haasteita. Kampista oli linja-autoliikenteenmyötä muodostunut osa kantakaupunkia. Töölönlahdenalue oli käyttämätön voimavara, joka vapautuisi tavaraliikenteensiirtyessä Pasilaan. 1950-luvulla Helsingin asemakaavaosastolaati koko kaupungin aluetta koskevaa uutta yleiskaavaa. 11Kaupunginhallitus asetti 17.4.1958 keskustan asemakaavanedelleen kehittämistä varten toimikunnan. 12 Kaupunginhallituspäätti 10. 9. 1959 antaa suunnittelun akateemikko Alvar Aallontehtäväksi mainitun toimikunnan johdolla ja valvonnassa.Kaupunginhallitus päätti 2.3.1961 suunnittelutehtävän ulottamisestakäsittämään myös Pasilan alueen, koska keskustasuunnitelmanrakentamisen edellytyksenä oli valtionrautateiden tavara-asemansiirtäminenPasilaan. Tämä kysymys kytkeytyi puolestaanaluevaihdon suorittamiseen valtionrautateiden ja kaupunginvälillä.Aalto suunnitteli suuren, kolme tasoa käsittävän viuhkamaisenterassitorin. Terassitorin alle sijoittui kolmeen kerrokseen pysäköintitiloja.Torin kärki oli Mannerheimin ratsastajapatsaan kohdallaja avautui sieltä Töölönlahden suuntaan.Töölönlahden länsirannalle oli sijoitettu julkisten rakennustensarja vehreään Hesperian puistoon. Rakennukset seisoivat pilareidenpäällä vedenrajassa ja niiden alitse kulki julkinen jalankulkureitti.Vuoden 1961 suunnitelman esittelyn yhteydessäArkkitehtilehdessä ei näiden julkisten rakennusten käyttötarkoituksiaole vielä eritelty. On mainittu ainoastaan, että ne ovatkulttuurirakennuksia. Nykyisen Finlandia-talon kohdalla suunnitelmassaon suorakulmainen rakennus, joka on liitettyKaramzinin (Hakasalmen) huvilaan katosrakennelmalla. 13Karamzinin huvilassa toimi jo tuolloin kaupungin museo.Aallon suunnitelma oli yhteneväinen Eliel Saarisen jo vuonna1917 esittämän ajatuksen kanssa uuden sisääntuloväylän,Vapaudenkadun, rakentamisesta pohjoisista kaupunginosistakaupungin keskustaan tulevaa liikennettä varten. Vapaudenkatuoli määrä rakentaa pohjoisesta päin rautatien ylitse pilarien varaan.Autoilla keskustaan saapuville avautuisi mahtava kaupunkimaisema,jossa uusien julkisten rakennusten julkisivut kuvastuisivatveteen Aalto on puhunut kaupungin sisäisistä kasvoista.Kolmionmuotoinen tori muodostaisi vastaanottavan sylin,eduskuntatalo ja rautatieasema näkyisivät taustalla.Vuoden 1964 suunnitelmaa Aalto kuvaa Arkkitehtilehdessä seuraavasti:14 Terassitorin kohdalla sisältää suunnitelma konserttijakongressitalon. Lukuun ottamatta konserttitalon korkeintaosaa, ovat rakennukset niin matalia, että vihreä niiden takanakaartuu rakennusten yli torin vaikutuspiiriin. Seuraavan rakennuksenkonsertti- ja kongressitalosta pohjoiseen tekijä on ajatellutOopperataloksi ja siitä edelleen pohjoiseen Taidemuseon,jonka jälkeen jää reserviin vielä neljä julkisen rakennuksen paikkaa.”9 Arkkitehti-Arkitekten 3/196510 Arkkitehti -Arkitekten 6/197411 Teoksessa Alvar Aalto ja Helsinki. 1998, 56-5812 Toimikunnan puheenjohtajana oli ylipormestari Lauri Aho, jäseninä kansliapäällikköKlaus Häkkänen, pääjohtaja Erkki Aalto, diplomi-insinööri AulisJunttila, varatuomari Heikki v. Hertzen, professori Olli Kivinen, apulaiskaupunginjohtajaJ. A. Kivistö, kiinteistöviraston päällikkö Alpo Lippa ja asemakaavapäällikkö,sittemmin kaupunkisuunnitteluviraston vs. päällikkö VäinöTuukkanen sekä kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies 8.8.1959 saakka, kaupunginarkkitehtiJaakko Kontio 5.4.1962-10.10.1963 välisenä aikana ja vs. kaupunginarkkitehtiSakari Siitonen sen jälkeen. Toimikunnan työvaliokuntaan kuuluivatpuheenjohtajana ylipormestari Aho sekä jäseninä kansliapäällikköHäkkänen, diplomi-insinööri Junttila, professori Kivinen ja virastopäällikköTuukkanen. Toimikunnan sihteerinä toimi apulaiskaupunginsihteeri PenttiLehto. Toimikunta kuuli työssään useita asiantuntijoita.13 Arkkitehti -Arkitekten 3/196114 Arkkitehti-Arkitekten 3/1965Keskustasuunnitelma1 vaihe vuonna 1961Keskustasuunnitelma2 vaihe vuonna 1965

4Helsingin konsertti- ja kongressitalohankkeentaustaaEnsimmäinen suunnitelma oli saanut kritiikkiä suurehkosta julkistenrakennusten määrästä ja puiston pinta-alan pienentymisestä.Aalto oli tehnyt puistopinta-alan säilymisestä tarkat piirustuksetja laskelmat. Selostuksessaan hän korostaa vihreänpuiston käsittelyä ja läsnäoloa suunnitelmassa monella tasolla.Kaupunginvaltuusto teki päätöksen konsertti- ja kongressitalonsuunnittelemisesta 4. 4. 1962.Helsingin konserttitalon luonnossuunnittelu oli siis käynnissäkun keskustasuunnitelman toista vaihetta tehtiin Aallon toimistossaja konserttitalo esiintyy suunnitelmassa lähes nykyisessähahmossaan.Vuoden 1964 keskustasuunnitelmassa ei edelleenkään ole nimettyKaramzinin huvilan läheisyyteen sijoittuvien rakennustenkäyttötarkoitusta. Aalto puhuu keskustasuunnitelman esittelyssäArkkitehtilehdessä 15 konserttitalosta ja siihen liittyvästä kongressitalosta.Epäselvää on onko jo tuolloin ennakoitu kongressitoiminnanlaajenevan erilliseen rakennukseen vai onko suunnitellutrakennukset suunniteltu kaupunginmuseon laajennukseksi.Ilmeisesti molemmat tarpeet ovat olleet tuolloin esillä, muttei niitäole haluttu keskustasuunnitelmassa konkretisoida. Aalto onkongressisiiven suunnittelun yhteydessä laatinut selostuksensen sijoittamisesta ja rakentamisesta konserttitalon yhteyteen.Selostus on päiväämätön. Siinä Aalto kirjoittaa seuraavasti :“Helsingin keskustasuunnitelmaan siinä muodossa kuin kaupunginvaltuustosen aikanaan hyväksyi, on konserttitalon eteläpuolellejo silloin suunniteltu pieni rakennusryhmä julkisen rakennuksenluontoisena, tämä nimenomaisella tarkoituksella sitenettä se tulisi palvelemaan kongressiluontoisia tapauksia (julkisiarakennuksia ei nimetty ylipormestari Ahon komiteassa suoraan,mutta tällä pohjalla liikkui koko keskustelu ja lopullinensuunnitelma).” Ilmeisesti kongressitilojen yhteiskäyttö kaupunginmuseonkanssa on ollut myös ajatuksena. Konserttitalon peruskivenmuuraustilaisuuteenlaaditussa lehdistötiedotteessamainitaan taas, että rakennuksen sijoittumisessa otettiin huomioonkaupunginmuseon mahdollinen laajennus. 16Kuten edellä kirjoitetustakin käy ilmi ryhdyttiin v. 1962 suunnittelemaanyhdistettyä konsertti- ja kongressitaloa. Silti varsin useinasiakirjoissa esiintyy pelkästään nimi konserttitalo tai konserttitalotoimikunta.Alkuperäisenä ajatuksena asiakirjoista päätellenon ollut rakentaa konserttitalo, joka voisi palvella myös kongressikäyttöä.Aallon toimiston kaikissa arkkitehtipiirustuksissa jaselostuksissa rakennus on nimetty Helsingin konserttitaloksi.Ilmeistä on, että jo konsertti- ja kongressitalon rakentamisestapäätettäessä on keskusteluissa ollut esillä mahdollisuus laajen-taa kongressipuolta myöhemmin rakennettavaan osaan.Epäselvää on onko Aalto tämän tiedostaen nimennyt vanhanosan suunnitelmat pelkästään Helsingin konserttitaloksi.Koska konsertti- ja kongressitalon luonnossuunnittelua ja keskustasuunnitelmantoista vaihetta tehtiin lähes samanaikaisestion rakennussuunnittelussa huomioitu paljon seikkoja, jotka suoraanpohjautuvat keskustasuunnitelman jalankulku- ja ajoneuvoliikenteenjärjestelyihin sekä tietysti rakennuksen suhteeseenTöölönlahteen ja muuhun ympäristöön. Aalto selosti konserttitalonsijoittumisesta ja suhteesta ympäristöön 4.5.1963 päivätyssäliitteessä (ilmeisesti kaupunginhallitukselle, AAS).Konserttitalo peitti alleen lähinnä alueella sijainneen pallokentän.Rakennuskorkeudet oli ryhmitelty siten, että puisto dominoiyhdessä suuren salin korkean osan kanssa näkymiä myös rakennuksenitäpuolelta katsoen. Konserttitalorakennuksella olisisäänkäynnit sekä Mannerheimintieltä että Töölönlahden puolelta(vuonna 1963 vielä ratapihan ylijäämäalueelta), mikä mahdollistilaajamittaisetkin pysäköintijärjestelyt. Lopuksi Aalto painottivielä konserttitalon sijainnin olevan riippumaton kaupunginja rautatiealueen järjestelyistä ja Töölönlahden rantaviivalle tulevaisuudessarakennettavien julkisten rakennusten lukumäärästä.Arkkitehtoninen asemakaavallinen intentio oli pitää rakennuksenkorkeusasema Mannerheimintien korkeusasemaannähden alempana sijaitsevan puiston tasossa. 17Keskustasuunnitelmassa kuvattu julkinen jalankulkureitti, jokaHesperian puistossa kulkee veden rajassa julkisten rakennustenalla, on Finlandia-talon kohdalla ratkaistu rakennuksen länsisivullesuunnitellulla terassilla kulkevaksi. Terassilta olisi tullutlaskeutua portaita myöden seuraavan julkisen rakennuksen allakulkevalle raitille tai kääntyä samassa tasossa Hesperian puistoon.Terassitason eli sisääntulokerroksen alapuolelle sijoittuuajoneuvoliikennettä palveleva sisäänajokerros, joka oli suunniteltuliittymään terassitorin alaiseen pysäköintitilaan.Vuonna 1974 Finlandia-talon projektiesittely julkaistiinArkkitehtilehdessä. Tällöin Alvar Aalto oli laatinut erillisen artikkelinFinlandia-talon sijoituksesta. Tuolloin rakenteilla olevakongressisiipi sijoitettiin luonnollisesti olevan rakennuksen jatkeeksiedellä kuvatun kaupunginmuseon laajennuksen sijasta.Aalto korosti, että Finlandia-talo ja rakenteilla oleva kongressisiipiovat vain osa tulevasta keskuksesta, joten niiden sijoituksenarvioiminen on vaikeata loogisen ympäristön ja ympäröivänkokonaisuuden puuttuessa. Keskustan sydämen täytti varastomainenratapiha. Finlandia-talo tuli siis nähdä siltä kannalta, ettäse toistaiseksi oli ilman ympäristöä.Artikkelissaan Aalto myös painotti sitä, että Finlandia-talon sijoittaminenlähes Töölönlahden pinnan tasolle on ollut välttämättömyys,koska Mannerheimintien korkeusasema ei saamäärittää uuden keskustan korkeusasemaa, vaan uudessa keskustassatuli luonnonmorfologian olla läsnä. 18Akateemikko Aallon Helsingin keskustasuunnitelman julkistaminenoli suurimpia uutisaiheita vuonna 1961. Aallon keskustasuunnitelmantoteutumattomuus oli monen tekijän summa, joistayksi oli 60-luvulla syntynyt ilmapiirin muutos suunnitteludemokratianja ekologian puolesta. Tällöin Aallon keskustasuunnitelmamonumentaalirakennuksineen edusti mennyttä aikaa,kaupungin rakentumisen pääpainoalueiksi koettiin mm. asuntorakentaminen.1915 Arkkitehti-Arkitekten 3/196516 Lehdistölle 14.5.1969 Helsingin konserttitalon peruskivenmuuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)17 Muistiot N:o 1, 2, 5, 6, ja7 Helsingin konserttitaloa koskevia asioitakäsittelevästä neuvottelusta (AAS)18 Arkkitehti-Arkitekten 6/197419 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 65-66 .

3. Helsingin Konserttitalon suunnittelu ja rakentaminen5SuunnittelijatArkkitehti Alvar Aallon ohella mainitaan rakennuksen suunnittelijanaArkkitehti-lehdessä 6/74 ilmestyneessä Finlandia-talonkohde-esittelyssä myös Elissa Aalto.Päärakennuksen suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa arkkitehtiKaarlo Leppänen 20 avustajinaan arkkitehdit Leif Englund jaJyrki Paasi. Kohteen koon huomioonottaen työhön on todennäköisestiosallistunut muitakin toimiston arkkitehtejä ja opiskelijoita.Konserttitalon sisustussuunnittelua hoiti toimistossa pääosin sisustusarkkitehtiPirkko Söderman. Työhön osallistui myös ElissaAalto, jonka kädenjälki näkyy edustustiloissa ja mm. lämpiöidenapilapöydissä. Valaisimia piirsivät toimistossa Pirkko Södermanja arkkitehti Leif Englund. 21 Konserttitalon tekstiiliasiantuntijaksikiinnitettiin taiteilija Kirsti Ilvessalo. 22 Konserttisalin urut suunnitteliprofessori Enzio Forsblom yhteistyössä Aallon toimistonkanssa. 23Talonrakennusosaston määrääminä akustisina neuvonantajinasuunnittelutyöhön osallistuivat sekä Ääniteknillinen toimistoPaavo Aarni & Kumppanit (jossa pääasiallisena vastuuhenkilönätoimi arkkitehti Alpo Halme) sekä diplomi-insinöörit HamilkarAalto ja Claes Holm.Konserttisalin akustisten luukkujen suunnittelua varten kiinnitettiintyöhön vuoden 1969 alussa InsinööritoimistoYleistekniikka. 24Rakennesuunnitelmat laati Insinööritoimisto Magnus MalmbergOy vastuuhenkilönä diplomi-insinööri Aarne Hollmén. LVI-suunnitelmistavastasi Lämpöteknillinen toimisto Calor, jossa työhönosallistuivat diplomi-insinöörit Martti Ebeling ja Juhani Larkimo.Sähkösuunnitelmat tehtiin Insinööritoimisto Tauno Nissisellä jossatyöstä huolehti insinööri Kari Korpia. 2520 Arkkitehti Kaarlo Leppänen työskenteli Aallon toimistossa vuosina 1956-75.21 Puhelinhaastattelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman 26.1.200522 KORA pöytäkirjat 62 ja 63 / 12.1.1971 (HKRVA)23 KORA esityslista 17 / 11.2.1969 (HKRVA)24 KORA esityslista 72 / 27.4.1971 (HKRVA)25 Työmaakokouspöytäkirja 1 / 6.11.1968 (HKRVA)26 Konserttitalotoimikunnan jäseniä olivat Ahon lisäksi vt Veikko Loppi, isännöitsijäJohan Pajusola, kaupunginarkkitehti Jaakko Kontio, asemakaavapäällikköVäinö Tuukkanen sekä kaupunginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.Tuukkasen ja Kontion erottua myöhemmin kaupungin palveluksesta tilalle tulivatvs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen ja virastopäällikkö Aarne Ervi.27 Ringbom, N.-E. 1962. Luonnos konserttitalorakennuksen huoneohjelmaksi14.6.1962 (HKA 359:1)28 Helsingin Konserttitalo. Selvitys volyymi- , ääni-, eristys-, ja verhouskysymyksiäkoskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheistaLuonnossuunnitelmatLuonnossuunnittelua ohjannut Konserttitalotoimikunta 26 toimivuosina 1962-1968. Suunnitteluun ryhdyttiin (todennäköisesti)14.6.1962 päivätyn Nils-Erik Ringbomin laatiman konserttitalonhuoneohjelmaehdotuksen 27 pohjalta. Lopullinen huoneohjelmahyväksyttiin 17.6.1965, luonnospiirustukset 22.6.1966 ja pääpiirustukset30.8.1968. Rakentamishankkeen toteutumista vartenvaadittiin asemakaavamuutosArkkitehtisuunnitelmissa hanke kulkee nimellä Helsingin konserttitalo.Luonnossuunnittelun varhaisvaiheet eli vuosien 1963-1965 aikaisetsuunnitelmat on esitetty tässä selvityksessä luettelomuodossa.Niiden erityispiirteitä kommentoidaan lyhyesti.Vuoden 1966 kaupunginhallituksen hyväksymiä luonnossuunnitelmiaselostetaan laajemmin.Etenkin akustiikan mutta myös sisustuksen suunnittelu edistyivätrinnan arkkitehtisuunnittelun kanssa melko varhaisesta vaiheestalähtien. Konserttisalin akustinen ratkaisu liittyi olennaisestiKonserttitalon arkkitehtoniseen perusideaan. Akustiikansuunnittelussa käytettiin vuodesta 1963 lähtien apuna akustisianeuvonantajia. 28 Keskeisin tehtävä oli luonnollisesti suuren salinakustiikan tutkiminen ja joustavan akustiikan toimintaan liittyvieneri vaihtoehtojen tutkiminen. Luonnoksia selaillessa huomiokiinnittyi konserttisalista tehtyihin kymmeniin leikkauspiirustuksiin.Varhaisimmissa vaihtoehdoissa tutkittiin salin näkyvänkaton ratkaisemista kokonaan ritilärakenteisena, joissakin (mahdollisestimyöhemmissä) leikkauspiirustuksissa näkyvät ajatuksetkattoon ripustetuista, säädeltävistä betoniheijastimista. 2920.3.1966. Hamilkar Aalto ja Claes Holm.(AAS) Hamilkar Aallon ja ClaesHolmin selvityksessä vuodelta 1966 mainitaan, että allekirjoittaneet ovat vuoden1963 alkupuolelta lähtien olleet suunnittelutyössä mukanaTalonrakennusosaston valitsemina asiantuntijoina.29 Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni & Kumppanien muistiossa 8.10.1968 luodaankatsaus akustisen suunnittelun alkuvaiheisiin. Selvityksessä mainitaan,että suunnittelun alkuvaiheissa tarkoitus oli käyttää salin kattona kauttaaltaanääntä läpäiseviä ritiläkattoja (mikä osoittautui myöhemmin mahdottomaksivaihtoehdoksi). Seuraavissa vaihtoehdoissa huomattava osa katosta oli kiinteääbetonipintaa. Akustisen toimiston näkemyksen mukaan arkkitehtonisenapyrkimyksenä oli että konsertissa kävijän näkemästä katto-osasta olisi suurinosa betonia ja vain pienet näkyvät osat ritiläpintoja. (AAS)Schildtin teoksessa Inhimillinen tekijä Alvar Aalto 1939-1976 esitelläänFinlandia-talon konserttisalin joustavan akustiikkajärjestelmän varhainen versio,jossa kuperia, näkyviä kattoelementtejä voidaan säädellä katossa olevientaljojen avulla.Päiväämätön luonnos länsijulkisivusta.Toimistohuoneiden ikkunoiden eteen on sijoitettuvalkoiseksi maalattu metallisäleikkö.Piirustus sign. F38B (AAA)Konserttisalin pituusleikkaus (mittakaavaan1:100). Luonnos vuodelta 1964.Piirustus sign. F10B (AAA)

6Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminenLuonnossuunnittelu 1963 -1965 (alustavat luonnospiirustukset)Alustavissa luonnoksissa toteutuksesta eniten poikkeavia piirteitäovat rakennuksen ulkohahmossa konserttisalin ja kamarimusiikkisalinmuodot; konserttisalin viuhkamaisen katon kärjetovat pyöristetyt, kamarimusiikkisalin katto on pienennös konserttisalinkattomuodosta, mutta teräväkärkinen.Mannerheimintien puoleiseen julkisivuun oli suunniteltu katoksenyläpuoliselle osuudelle teräsritilää ja köynnöskasveja.Tilajärjestelyistä luonnosvaiheessa on eniten elänyt informaatiokeskuksensijoitus, joka varhaisissa vaiheissa oli suunniteltukeskelle aulaa vapaamuotoisena viuhkamaisena tilana.Paikkaansa hakivat myös kahvio sekä kongressihuoneet.Asemapiirustuksia on laadittu luonnosvaiheessa yleensä kaksikappaletta, jotka on nimetty I vaihe ja II vaihe. Vaihe I kuvaa tilannettaennen Keskustasuunnitelmaan kuuluvan Terassitorintoteuttamista ja II vaihe “lopputilannetta”; tällöin Töölönlahdenrantaa on voimakkaasti muokattu vihkamaiseksi jaKonserttitalon terävä pääty sijoittuu veden päälle. Alkuvaiheenasemapiirustuksissa on tutkittu ajojärjestelyitäMannerheimintien puolelta pääsisäänkäynnin eteen.Sisäänajokerroksen suunnittelussa on huomioituKeskustasuunnitelman toteutuminen: ajoyhteys on piirretty jatkumaanrakennuksen pohjoispuolelle seuraavaan rakennukseen(Oopperatalo).Sopimus konserttitalon arkkitehtisuunnittelusta päätettiin tehdä8.6.1965 35Ylhäällä 29.5.1963 päivätty asemapiirustus, I vaiheensuunnitelma. Piirustus sign. F0a(AAA)Alla asemapiirustus 1.12.1964, suunnitelmassa esitettyII vaiheen tilanne. Piirustus sign. F11b (AAA)

Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminen7Vuoden 1963 aikaiset päivätyt luonnossuunnitelmat- Luonnospiirustukset mittakaavaan 1:200, päivätty 4.5.1963 30- 29.5.1963 Asemapiirustus ( I vaihe ja II vaihe AAS)18.12.1963 päivätyssä asiakirjassa “Helsingin konserttitalosuunnitelmaanliittyviä täydentäviä lisätietoja” (ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto) 31 kuvaillaan suunnitelmaa. Suunnitelman edetessärakennuksen kokonaistilavuutta on pienennetty aikaisempaan,luonnosmittakaavassa esitettyyn suunnitelmaan nähden.Asiakirjassa perustellaan myös konserttitalon suhdetta ympäristöönja valmisteilla olevaan keskustasuunnitelmaan.Vuoden 1964 aikaiset päivätyt luonnossuunnitelmat- 15.1.1964 päivätty luonnossarja 1:100 (AAS)- 1.2.1964 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskeva vertailutaulukko32- 20.2.1964 päivätty luonnossarja 1:100 (AAS)- 3.9.1964 on todennäköisesti päivätty luonnospiirustussarjanvälivaihe, johon viitataan 21.9.1964 - Helsingin Konserttitalonhuoneohjelmaa koskevassa vertailutaulukossa (AAS).- 5.10 1964 päivätyssä konserttisalin leikkausluonnoksessa onsalin katto saanut nykyistä muotoaan- 1.12.1964 Helsingin konserttitalon huoneohjelmassa (AAS)mainitaan sen perustuvan 1.12.1964 tehtyihin konserttitalon1:100 luonnoksiinVuoden 1965 aikaiset päivätyt luonnossuunnitelmat- 1.3.1965 Helsingin Konserttitalon huoneohjelma 33- 1.3.1965 päivätyt luonnossuunnitelmat 1:100- 1.3.1965 Asemapiirustus (vaiheet 1 ja 2, kopiot HKA 359:1)- 2.6.1965 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskevamuistio (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto) 34Schildt, G. 1990, 264-265.30 Luonnospiirustuskopiot 1:200 4.5.1963 (HKA 359:2)31Helsingin konserttitalosuunnitelmaan liittyviä täydentäviä lisätietoja18.12.1963 . Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto(HKA 359:2 ja AAS)32 Helsingin konserttitalo. Huoneohjelmaa koskeva vertailutaulukko 1.2.1964.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (HKA 359:1)33 Helsingin Konserttitalon huoneohjelma 1.3.1965. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto. (HKA 359:1)34 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskeva muistio 2.6.1965 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:1)35 Yleisten töiden lautakunta 1965. Pöytäkirjaote 8.6.1965 (HKA 359:1)Sisääntulokerroksen pohjapiirustus 15.1.1964Piirustus sign. F4b (AAA)Salikerroksen pohjapiirustus 15.1.1964Piirustus sign. F2b (AAA)

8Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminenKaupunginhallituksen hyväksymät luonnospiirustukset1.4.1966Keväällä 1966 suunnitelma oli edennyt varsin pitkälle.Luonnospiirustusten hyväksymistä varten oli suunnitelmastalaadittu 26.3.1966 päivätty rakennustapaselostus, sekä alustavatrakenne- 36 ja LVI-suunnitelmat 37 . Alkukeväällä 1966 valmistuivatmyös sähkön hankintasuunnitelma ja selvitys akustistentöiden suunnitteluvaiheesta 38 . Suunnitelman arkkitehtonista perusratkaisuaselvennettiin luonnosten liitteeksi vaaditussa yleisselostuksessa.39Arkkitehtiluonnokset sisältävät asemapiirustuksen mittakaavassa1:500, pohjapiirustussarjan 1:100, rakennuksen pituusleikkauksetA - A ja B - B konserttisalin kohdalta sekä leikkauksenkamarimusiikkisalin kohdalta. Konserttisali on tutkittu mittakaavaan1:50 pituus- ja poikkileikkauksin. Julkisivut on esitetty1:100 mittakaavassa havainnollistamaan rakennusvolyymiä.Asemapiirustuksessa on esitetty katkoviivalla rakennuksen hahmonyhteyteen Karamzininkadun tasoon ja ajoneuvoliikenteeseenliittyvän sisäänajokerroksen ääriviivat. Konserttitalon jatkeeksion nykyisen Kongressisiiven paikkeille hahmoteltuKaupungin museon laajennusvaraksi tarkoitettu rakennusmassa.Asemapiirustuksessa esiintyvät myös ajatuksetMannerheimintien puoleisista puutarhaterasseista.Pohjapiirustusluonnoksissa lopullinen, toteutunut tilajako onhahmottunut pääpiirteittäin. Suunnitelmaan liittyvässä yleisselostuksessakorostetaan tilajaon muuntautumismahdollisuuksiaja mahdollisuutta käyttää ravintolan tiloja niin, että eri tilojen tapahtumateivät häiritse toisiaan. 40Toteutuneeseen ratkaisuun verrattuna luonnossuunnitelmassaon jonkin verran eroavaisuuksia. Sisääntulokerroksessa kamarimusiikkisalinsisääntulohallilla ja konserttisalin sisääntulohallillaon yhteinen, pitkänomainen tuulikaappi, jonka yhteyteen onsijoitettu toimistotilaa ja kassahalli. Edustusvaatehallista ei vieläole omaa sisäänkäyntiä eikä suoraa porrasyhteyttä salikerroksenedustuslämpiöön. Salikerroksessa piazzan yhteys ravintolasaliinja tilojen keskinäinen kokosuhde poikkeavat toteutetusta.Parvekelämpiöön johtavaa porrasta K ei ole vielä otettu julkisivustaesiin työntyväksi aiheeksi, vaan se sijoittuu tilaan portaanL tapaan. Parvekelämpiön piazzalle rajautuva parvi hakeelopullista muotoaan. Sisäänajokerroksen saattoliikennetilastaulkoterassille nousevat portaat on lisätty tässä vaiheessa suunnitelmiin.Rakennuksen leikkausmuoto ja etenkin konserttisalin ratkaisutvastaavat pitkälle toteutunutta tilannetta. Sisäänajokerroksenyhteydessä rakennuksen alle jäävä paikoitustaso on luonnoksissaratkaistu kahteen tasoon, joita erottaa kaide.Leikkauspiirustuksissa ja sisääntulokerroksen pohjapiirustuksissakorostuu luonnoksessa rakennuksen pohjakerrokseen muodostuvatyhteys sisääntulopihan ja terassin välillä; herää mielikuvaulkotilan lailla soljuvasta aulatilasta, jonka yläpuolella konserttitalonpäätilat leijuvat. Itäjulkisivun luonnosta tarkastellessamielikuva vahvistuu. Sisääntulokerrosta Töölönlahden puolellakiertävä terassi muodostaa “näköalatason”, Hesperian puistonvapaan jatkeen. Julkisivuluonnoksissa kamarimusiikkisalin kattoei vielä nouse esiin päärakennuksen horisontaalista volyymistä,mutta ajatus korotuksesta on esitetty katkoviivalla.Konserttisalia on tutkittu yksityiskohtaisesti. Konserttisalin pituusleikkauksessanäkyy salin ekspressiivinen olemus sellaisena,kuin se lopulta toteutui. Suunnitelman selostuksessa mainitaankonserttisalin esiintymislavaa kohden kapenevan muodonperustuvan “siihen prinsiippiin, että salissa olisi mahdollisimmansuuri määrä edullisia yleisöpaikkoja”. Salin tuolista on esitettyluonnossarjassa piirustus, jossa on tutkittu tuolin muuntautumistasekä konsertti- että kongressikäyttöön, ja yleisselostuksessamainitaan erikseen istuinjärjestelmän suunnitellun ilman konserttikäytössähäiritsevästi vaikuttavia kääntyviä istuimia.Piirustuksessa esiintyy myös ajatus konserttisalin ilmanvaihdonjärjestämisestä lattian kautta tuolirivien alta.Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymissä luonnoksissakonserttisalin pituusleikkauksissa näkyvät katon betoniheijastimetja liukuluukut. Luonnospiirustuksiin liittyy myös HamilkarAallon ja Claes Holmin selvitys akustiikan suunnittelutilanteesta.41 Selvityksessä mainitaan arkkitehdin perusajatuksena olleenmuuttuvan akustiikan aikaansaaminen konserttisaliin siten,että salin akustisia olosuhteita voitaisiin yksinkertaisin toimenpiteinsäätää laajassa skaalassa ilman, että tämä vaikuttaisi salinarkkitehtuuriin. Arkkitehdin toivomuksena mainitaan, että mahdollisimmansuuri osa salin pinnoista voitaisiin jättää ilman akustisiaerikoisrakenteita. Suunnittelutyön tutkimuskohteina luon-nosvaiheessa olivat mm. varsinaisen konserttisalin ilmatilan jaalaslasketun katon yläpuolella olevan ilmatilan akustinen yhteistoiminta,muoto ja tilavuus sekä alaslasketun katon yhteyteentulevat akustiset säätörakenteet. Muissa musiikkitiloissa (kamarimusiikkisalija harjoitussali) säädettävissä olevaa akustiikkaaei tutkittu, vaan selvitystyö keskittyi niiden kohdalla perinteisempienratkaisujen tarkasteluun. 42Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 22.6.1966.36 Rakennesuunnitelman lisäselvitys jota ei ole esitetty arkkitehdin työtapaselvityksenyhteydessä (HKA 359:2)37 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknisten laitteiden ohjelma 28.3.1966 (HKA359:2)38 Helsingin Konserttitalo, Selvitys volyymi-, ääni-, eristys- ja verhouskysymyksiäkoskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheista.20.3.1966 .Hamilkar Aalto ja Claes Holm.(AAS)39 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 25.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:2)40 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 15.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)41Tutkimustyön perusteella selvityksessä todetaan konserttitalon muuttuvanakustiikan olevan toteuttamiskelpoinen. Akustiikan toiminnan ajateltiin perustuvansalin tilavuuden säätelemiseen näkymättömiin jäävien liukuluukkujenavulla. Laskelmien perusteella esitettiin järjestelmän avulla pystyttävän säätämäänjälkikaiunta-aikaa välillä 1,6-2,3 sekuntia, minkä katsottiin kattavanerilaisten musiikkiesitysten ja puhetilaisuuksien akustiset vaatimukset. Hyvänsaliakustiikan edellytyksien katsottiin toteutuvan suunnitelmissa.Helsingin Konserttitalo. Selvitys volyymi- , ääni-, eristys-, ja verhouskysymyksiäkoskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheista.20.3.1966. Hamilkar Aalto ja Claes Holm (AAS)42 Kamarimusiikkisalin akustiikan suunnittelusta todetaan , että kaikki mahdollisuudeterittäin hyvälle akustiikalle ovat olemassa. Selvityksessä mainitaanmyös, ettei kohtuullisin kustannuksin ole mahdollista toteuttaa konserttisalinja harjoitussalin välille sellaista ääneneristystä, että niiden yhtäaikainenvaativampi käyttö olisi mahdollista.

Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminen9PääpiirustuksetLuonnossuunnitelmien pohjalta laadittu ensimmäinen pääpiirustussarjaja rakennusselitys päivättiin 10.5.1967.Kaupunginhallitus hyväksyi pääpiirustukset vuoden 1967 kesällä,ja lupahakemus jätettiin rakennusvalvontaan 16.9.1967.Rakennuslupapiirustussarja vastasi pääpiirteittäin valtuustonvuonna 1966 hyväksymää luonnossuunnitelmaa.Lupakäsittelystä muodostui pitkä, ja piirustuksia täydennettiinuseaan otteeseen. Lopulliset rakennuslupapiirustukset päivättiin1.3.1968 ja rakennuslupa myönnettiin saman vuoden elokuunlopussa. 4343 Lopulliset pääpiirustukset ovat transparentteja muovikopioita, jotka on kopioitu10.5.1967 alustavasta pääpiirustussarjasta. Muutokset on tehty raaputtamallaja tussaamalla. Tässä vaiheessa sisäänkäyntikerroksen tuulikaappijärjestelyoli toteutuneen kaltainen. Terassilla olevat ulkoportaat ovat siirtyneetulommas julkisivusta.Julkisivut pohjoiseen ja etelään 1.3. 1968.Piirustukset Sign. F35B ja F36B (AAA)

10Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminenToteutussuunnitelmat ja urakka-asiakirjatSuunnittelua jatkettiin toimistossa keskeytyksettä pääpiirustustenlupakäsittelyn kuluessa vuosien 1967-1968 aikana. Keväällä1968 tarkennettujen suunnitelmien laatiminen urakkatarjouskilpailuavarten oli käynnissä.Suunnitteluvaiheen tilannetta kuvataan Konserttitalon rakennustoimikunnanensimmäisen kokouksen esityslistan liitteessäkeväällä 1968. Arkkitehdin mukaan päätyöselitys oli valmistumassaviimeistä tarkistuslukemista varten. Suunnitelmat olivatolleet jo noin vuoden verran rakennustarkastuksessa, jonne olitoimitettu myös muutetut ja täydennetyt piirustukset.Rakennuslupa toivottiin myönnettävän touko-kesäkuun vaihteessa(vuonna 1968). Ilmanvaihtosuunnitelmat olivat valmistumassamuiden suunnittelijoiden ja rakennuttajan tarkistettaviksihuhtikuun loppuun. Konstruktöörin ja sähkötöiden suunnitelmienarvioitiin valmistuvan laskentavalmiiksi kesäkuun loppuunmennessä, jolloin oli tavoitteena saada urakat laskentaan. 44Urakkalaskentaa varten laadittu työselostus päivättiin31.7.1968. Tarkistetut toteutussuunnitelmat pääurakkaa vartenvalmistuivat syyskuussa 1968. 45 Arkkitehtisuunnitelmien yksityiskohtienhiominen ja vaihtoehtojen kehittely jatkui kuitenkinkeskeytyksettä. Aallon toimistossa työskenneltiin piirtämisenohella paljon pienoismallien avulla. 46 Helsingin Konserttitalonsuunnittelutehtävää varten rakennettiin useita pienoismalleja,joilla tutkittiin suunnitteluratkaisujen vaihtoehtoja työn eri vaiheissa-tämä oli välttämätöntä jo yksin konserttisalin monimutkaisengeometrian vuoksi. 47 Suunnitelmien ja arkistomateriaalinpohjalta syntyy käsitys suunnitelmien jatkuvasta tarkentumisestaja täsmentymisestä varsinkin detaljien osalta työmaan aikana.Verrattaessa urakkalaskentaa varten 1.7.1968 päivätyn rakennustyöselityksentietoja (sekä siihen sisältyvää huoneselostusta)muuhun arkistomateriaaliin ja itse rakennukseen käy selväksi,että työn aikaisia muutoksia toteutettiin melkoisesti -rakennuttajansuhtautuessa asiaan ilmeisen pitkämielisesti. 4844 KORA esityslista nro 1 / 24.4.1968 , liite 1. Yhteenveto Konserttitalon informointikokouksesta19.4.1968 (AAS)Muistio Helsingin konserttitaloa koskevia asioita käsittelevästä neuvottelusta8/22.5.1968 (AAS)45 Työpiirustusluettelo, Aalto-säätiön arkistosta löytyneet urakkakyselyiden vastaukset,pöytäkirjat (AAS)46 Viivan jäljillä. Elissa Aalto kertoo Aallon työtavoista. Elissa Aallon haastatteluteoksessa Viiva -Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta.47 Rakennuslupakäsittelyä varten Konserttitalosta rakennettiin pienoismalli mittakaavaan1:200 vuonna 1968. Konserttisalin ratkaisujen tutkimiseksi rakennettiinsuunnittelutyötä varten salin pituusleikkausmalli oikeaan sivuseinäänpäin mittakaavassa 1:25. Koko rakennuksesta rakennettiin vielä työmalli mittakaavaan1:50. Malli käsitti rakennuksen pääjulkisivut sekä rakennuksen tärkeimmätyleisötilat; konsertti- ja kamarimusiikkisalit, lämpiöt, ravintolan ja aulat.Konserttisalin interiöörimallissa 1:20 tutkittiin salin seinien akustisia verhouksia,orkesteri- ja kuorolavojen ratkaisut sekä parvekkeiden ja sisäkaton detaljit.Mittakaavassa 1:1 rakennettiin vielä mallit konserttisalin sisäkatosta ja sivuseinienprofiiliverhouksesta. Myös lähiympäristön ratkaisuja tutkittiin pienoismallinSisustussuunnittelu eteni rinnan muiden konserttitalon suunnitelmienkanssa. Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmiin sisältyyjoukko päiväämättömiä sisustusluonnoksia ja kalusteiden periaateluonnoksia,jotka todennäköisesti on laadittu luonnossuunnitteluvaiheenloppuvaiheessa tai toteutussuunnittelun alussa.Piirustusluetteloon kirjattujen sisustuspiirustusten päiväyksetkattavat ajanjakson maaliskuun alusta 1968 vuoden 1971 loppuun.49 Konserttitaloa varten piirrettiin kalustuspohjapiirustustenohella runsaasti suunnitelmien mukaan toteutettavia irtohuonekaluja,valaisimia ja kiintokalusteita, mutta myös standardihuonekalujakäytettiin; osaa niistäkin tosin muunneltuina. 50Tekstiilisuunnittelun osalta tehtiin yhteistyötä tekstiilitaiteilijoidenkanssa. Konserttitalon sisustussuunnitelmien urakkalaskentaasiakirjatvalmistuivat tammikuussa 1971. 51Akustiikkaan liittyvän toteutussuunnittelun käänteistä muodostuidramaattisia. Säilyneet kannanotot kuvaavat elävästi Aallon näkemystäkokonaisvaltaisen suunnitteluotteen merkityksestäkonserttitalon suunnittelutyössä. Kysymys konserttisalin akustisenratkaisun toimivuudesta kärjistyi voimakkaiksi näkemyseroiksikonserttitalon toteutussuunnittelun ja rakentamisenaikana. Aallon pitkäaikainen akustinen yhteistyökumppani, yliinsinööriPaavo Arni kuoli Finlandia-talon rakennusaikana, eikätyöstä vastannut arkkitehti Alpo Halme nauttinut akustisissaasioissa Aallon luottamusta. 52 Lokakuussa 1968 päivätyissäakustisten neuvonantajien muistioista selviää, että Arnin toimistollaja Hamilkar Aallolla sekä Claes Holmilla käsitykset salinylätilan vaikutuksesta tilan jälkikaiunta-aikaan olivat ilmeisenvastakkaiset. 53 Aallon asennetta ristiriitatilanteeseen kuvaa pöytäkirjamerkinnänluonnos, jossa painotetaan konserttitalosuunnitelmankokonaisvaltaisuutta ja neuvonantajien velvollisuuttasitoutua vahvistettuihin suunnitelmiin. Ristiriitatilanteessa päätösvastuukuuluu rakennuksen suunnittelijalle. 54 Seuraavanvuoden huhtikuussa nimetään diplomi-insinöörit Aalto ja Holmpäävastuuseen musiikkisalien akustisten kysymysten suunnittelusta.55avulla. Arkkitehtitoimiston ehdotuksesta ympäristön maasto- ja terassisuunnitelmiavarten rakennettiin malli mittakaavassa 1:200.Luettelo Helsingin Konserttitalon malleista 18.9.1969. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto (AAS)KORA pöytäkirjat 69 / 23.3.1971 ja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)48 Aallolta ei riittänyt ymmärrystä nykyaikaiselle urakkapiirustuksia painottavallesuunnittelutavalle, jossa ratkaisujen on jo laskentavaiheessa oltava pitkälti lopullisiakustannusten selvittämiseksi. Hänen mielestään arkkitehdilla tuli ollamahdollisuus hioa ja kokeilla ratkaisujaan vielä rakennusvaiheessakin.Konserttitalon yhteydessä pääurakoitsijan edustajat valittelivat runsaita suunnitelmamuutoksia,jotka hidastuttivat hankintoja ja rakentamista.Viivan jäljillä. Elissa Aalto kertoo Aallon työtavoista. Elissa Aallon haastatteluteoksessa Viiva -Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta.Työmaakokouspöytäkirja 56 / 11.11.1970 (HKRVA)49 Helsingin Konserttitalo. Sisustuspiirustusten piirustusluettelo. (AAA)50 Finlandia-talon kalusteinventointi 2005. Alvar Aalto-säätiö / Pirjo Hyytiäinen51 KORA pöytäkirja 61/22.12.1970 (HKRVA)52 Holopainen , Mustonen & Suhonen 2001. 33-34Lahti, L. 1997, 173. Vezio Navan haastattelu. “Ja Finlandia-talon akustiikkakaatui siihen, kun akustikko Halme tuli toimistoon ja hänellä oli nahkakravatti jase ei ole herrasmiehen merkki! Ja Alvar huomasi sen ja kommentoi Kalelle!”53Helsingin konserttitalon konserttisalin akustinen muotoilu. 8.10.1968 ,Lisämuistio Helsingin konserttisalin muotoilusta 1.11.1968, Ääniteknillinen toimistoPaavo Arni ja Kumppanit. Muistioiden luonnokset. (AAS)Helsingin Konserttitalo .Konserttisalin akustinen periaateratkaisu 26.10.1968Hamilkar Aalto ja Claes Holm (AAS)Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni ja Kumppanit muistion sävy on sovitteleva,mutta tekstistä käy ilmi, että salin alkuperäisellä akustisella idealla ylätilanavulla tapahtuvan saliakustiikan säädöstä (ajatus jota Holm ja Aalto puoltavat)eiole Arnin toimiston akustikkojen mukaan esitetyllä tavalla suljettavienluukkujen avulla toteutettuna varsinaisesti mitään merkitystä. Salin pää- ja yläosanvälillä tulisi olla lähes esteetön äänenkulku (jolloin kaikutilassa tapahtuvatsäädöt olisivat akustikkojen mukaan mahdollisia) tai luukut tulisi ratkaista tietyinmuistiossa esitetyin edellytyksin tiiviisti suljettuina.54 P.M. koskien Helsingin konserttitalon akustisten neuvonantajien asemaa rakennuksenkokonaisuudessa 23.10.1968 (AAS) Tekstistä ei löydy mainitaa rakennustoimikunnankokouspöytäkirjoista; on mahdollista, että sitä ei vielä tässävaiheessa viety eteenpäin. Myöhemmin samana vuonna rakennustoimikunnankokouspöytäkirjasta 13 / 17.12.1968 löytyy merkintä arkkitehtitoimistoAlvar Aallon periaatteeltaan samansisältöisen, mutta kaikkia suunnittelijatahojakoskevan esityksen hyväksymisestä.55 KORA esityslista 27 / 27.5.1969 (HKRVA) Kokousasia suunnittelusopimuksenlaatiminen akustisen neuvonantajien kanssa;“Diplomi-insinöörien Claes Holmin ja Hamilkar Aallon tehtäviin kuuluuKonserttitalon musiikkisalien volyymitutkimukset, palo-, ääneneristys- sekä verhouskysymystenratkaiseminen ja niihen liittyvien rakenteiden suunnittelu”

Akustiikkakysymys hiersi suunnittelijoiden välejä vielä vakavamminsyksyllä 1969, jolloin Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni jakumppanit edustaja Alpo Halme kyseenalaisti suunnitellun saliakustiikantoimivuuden kokonaisuudessaan arkkitehtitoimistolleosoitetussa kirjelmässään. Halme varoitti, että saliakustiikkaoli kehittymässä arveluttavaan suuntaan -luvassa olisi rakennuttajallekalliita ja pitkällisiä korjaustöitä mikäli huomioon ei otettaisiÄäniteknillisen toimiston suunnitelmia ja esitystä akustisiinpienoismallikokeisiin ryhtymisestä. 56 Vastineessaan Aalto ilmaiseesuoraan, ettei voi hyväksyä salin toiminnan ja arkkitehtuurinpääperiaatteiden vastaisia muutosehdotuksia neuvonantajientaholta. Pienoismallin rakentamisessa akustisia mittauksia vartenAalto ei näe sanottavaa hyötyä, vedoten siihen että malli eivoi simuloida niin tarkasti todellista tilannetta orkesterin soittaessaetteivätkö tulokset olisi tulkittavissa väärin. Joustavanakustiikan etuina Aalto mainitsee todellisessa akustisessa ympäristössäsuoritettavien säätöjen suomat ylivertaiset mahdollisuudet.57 Arkkitehtitoimisto nautti asiassa ilmeisesti rakennuttajanvankkumatonta luottamusta, sillä asiaan ei enää loppuvuonna1969 rakennustoimikunnan kokouksissa puututa. 58Konserttisalin akustiikka päädyttiin toteuttamaan alkuperäistensuunnitteluperiaatteiden mukaan. 5911Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminentiin orkesterilavan säätömahdollisuuksien laajentaminen. 68Rakennusaikaisia muutoksia -Konsertti- vai kongressitalo?60 Ilta-Sanomien lehtileikkeessä vuodelta 1971 (tammikuu) viitataan käynnissäolevaan kiistaan. (FTA, lehtileikkeet)Konserttitalon käyttötarkoituksen painotuksista puhkesi kesken61 Kaupunginhallitus päätti asiasta 21.1.1971 käsiteltyään rakennustoimikunnanesitystä Konsertti- ja kongressitalon siipirakennuksen suunnittelusta sekärakennustöiden vuodenvaihteessa 1970-71 lehtien palstoillekinmusiikkilautakunnan esitystä talon hallinnon järjestelyistä.päätynyt kiista 60 musiikkiväen ja kongressikäytön merkitystä KORA esityslista 66/9.2.1971. Ylimääräinen asia no. 1 (HKRVA)painottavien tahojen välillä. Helsingin kaupunginhallitus teki keväällä1971 periaatepäätöksen, jonka mukaan konsertti- ja62 Konsertti- ja Kongressitalojaosto perustettiin Finlandia-talon hallintoa varten.63 Khn päätös 21.1.1971 §105 / KORA esityslista 66 / 9.2.197164 Arkkitehtitoimisto Aallon 14.1.1972 päivätyssä muistiossa otsikollakongressitaloa tuli käyttää ympärivuotisesti molempiin toimintoihin.Alun alkaen orkesterin johdon toimisto- ja kokoustiloiksi nuksen sisustussuunnitteluun liittyviä lisätöitä. Muistioon liittyvässä luettelossa“Finlandia-talon sisustussuunnitelmien palkkiolaskutus”käsitellään pääraken-tarkoitetut parvekekerroksen toimistotilat jaettiin orkesterin jaFinlandia-talon hallinnon kesken, ja samassa yhteydessä kaupunginhallituslistataan lisääntyneen kongressikäytön aiheuttamia suunnitelmamuutoksia, joitaolivat konserttisalin tuolijärjestelmään asennettavien kirjoitusalustojen suunnitelmat,päätti kehottaa Konsertti- jalisättyjen kielenkääntökoppien suunnitelmat, konserttisalin lipputelinesuunnitelmat,toimistotilojen käyttötarkoituksen muuttumisesta aiheutuneetKongressitalojaostoa 62 laatimaan huoneohjelman kongressitoiminnansuunnitelmat ja muutamien tilojen muuttaminen toimistokäyttöön sekä kokousjatarvitsemaa mahdollista lisärakennusta varten. 63Kongressikäytön painotuksen lisääminen aiheutti jonkin verran orkesteritilojen vaihtoehtosuunnitelmat erilaisia kongresseja silmällä pitäen.KORA esityslista 99 / 23.5.1972 , liitteet (HKRVA)muutoksia toteutussuunnitelmiin etenkin sisustuksen osalta. 64 65 KORA pöytäkirja n:o 70 / 6.4.197166 Muistio. Suunnittelukokous n:o 45 / 21.1.1970 (HKRVA)Suunnitelmissa muuttuneen toiminnallisen painotuksen mukanaan67 KORA esityslista 99 / 23.5.1972 , liitteet (HKRVA)tuomat muutokset olivat kuitenkin ehkä merkitykseltäänvähäisempiä kuin varsinaiset hallinnolliset muutokset -kaupunginorkesterin68 Helsingin kaupunginorkesterin edustajien Jorma Panulan ja Nils-EricRingbomin kirje (264) Konserttitalon rakennustoimikunnalle 14.11.1968 (AAS)oli nieltävä katkera kalkki ja sopeuduttava raken-Kapellimestari Jorma Panulan ja intendentti Nils-Eric Ringbomin kirjeessä rakennustoimikunnalleesitetään seuraavat ehdotukset:nuksessa alivuokralaisen asemaan. Varsinaisia tilamuutoksia - Orkesterilavan säätömahdollisuuksien laajentaminenmuuttunut tilanne toi mukanaan vain vähän; toimistotilojen tarpeenkasvaessa parvekekerroksen seurusteluhuone 318 muutettiin- Pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota taiteilijahuoneiden ääneneristykseentyömaan aikana toimistohuoneeksi lisäämällä siihen väli-- Ehdotetaan sisääntulokerroksen instrumenttivaraston jakamista kahtia,jotta molemmissa tiloissa voitaisiin pitää samanaikaisesti erillisiäseinä ja ovi arkkitehtitoimiston ehdotuksen mukaisesti. 65ryhmäharjoituksia- Kapellimestarin Panulan erikoistoive on saunan sisällyttäminen huoneohjelmaan.Päärakennuksen suunnitelmiin tehtiin rakennusaikana muitakinKirjeen johdosta rakennustoimikunta päätti (KORA pöytäkirja 10 / 26.11.1968.muutoksia; näitä olivat mm. ravintolatilojen väliseinämuutokset,HKRVA) että orkesterilavan sivutilojen säätömahdollisuus voidaan toteuttaa.useaan otteeseen tehdyt keittiö- ja tarjoilutilojen tarkistukset 66 , Taiteilijahuoneiden ääneneristys katsottiin suunnitelmissa huomioidun.taiteilijakahvion sekä sen tarjoilukeittiön ja tarjoilutilan muutoksetsekä ravintolan esivalmistus- varasto- ja sosiaalitilojen muutokset.Ehdotukset instrumenttivaraston jakamisesta ja saunan rakentamisesta eivätrakennustoimikunnannäkemyksen mukaan antaneet aihetta toimenpiteisiin.67 Kaupunginorkesterin edustajatkin esittivät vielä työ-maan aikana rakennustoimikunnalle toiveitaan, joista toteutet-US 23.10.1968 “Yhteensä 18,8 miljoonan markan suuruisenpääurakan sopimus allekirjoitusvaiheessa. Rakennuttaja onkaupunginhallituksen asettama konserttitalon rakennustoimikunta,jonka edustajina vasemmalla toimikunnan sihteeri, lainopinkand. Olavi Juuti ja toimikunnan puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtajaVeikko O. Järvinen. Hänen vieressäänpääurakoitsijan edustajat, vuorineuvos Veli Arvonen ja johtajaOiva Lehtonen. Etualalla muita allekirjoitettavia urakkasopimuksia,joiden yhteispaino on 140 kiloa.” (FTA)56 KORA esityslista ja pöytäkirja 33 / 21.10.1969 (HKRVA) Esityslistan liitteenäÄäniteknillinen toimisto Paavo Arni ja kumppanien kirjelmä arkkitehtitoimistoAlvar Aallolle koskien Konserttitalon akustista muotoilua. 7.10.1969, allekirjoittanutAlpo Halme. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa päätettiin pyytää arkkitehtitoimistoltaasiasta muistiota.57 P.M. koskien suuren konserttisalin akustista periaatteellista perusmuotoa11.11.1969. Alvar Aalto (AAS)58 KORA pöytäkirjat 33/21.10.1969 -38 / 30.12.1969 (HKRVA)59 Salin akustiikka nousee esille rakennustoimikunnan kokouspöytäkirjoista vieläkertaalleen; akustisten tarkistuslaskelmien ollessa valmistumisvaiheessasyksyllä 1970 Halme tuo rakennustoimikunnan tietoon vielä kertaalleen tulostenolevan samansuuntaisia kuin ääniteknillisen toimiston 7.10.1969 päivätyssämuistiossa. Halmeen esitys merkittiin pöytäkirjoihin tiedoksi erityisiin toimenpiteisiinei nähty tarvetta ryhtyä. Kokouksen osanottajille jaettiin vielä kertaalleenÄäniteknillinen toimisto Paavo Arnin kirjelmä 7.10.1969 ja siihen annettuAlvar Aallon vastine PM / 11.11.1969.KORA esityslista ja pöytäkirja 55 / 29.9.1970 (HKRVA)

12Helsingin Konserttitalonsuunnittelu ja rakentaminenRakennustyöt 1968 - 1971Finlandia-talon rakennustyöt oli alun perin tarkoitus aloittaa hetiKaupunginteatterin valmistuttua. Teatteritalo valmistui kuitenkinjo vuoden 1967 syyskuussa, jolloin konserttitalon rakennustöihinei vielä ollut mahdollista ryhtyä. Suunnitelmat, rakennuslupaja asemakaavan vahvistaminen olivat vielä kesken. 69Konsertti- ja kongressitalon suunnittelua varten perustettuKonserttitalotoimikunta lopetti toimintansa vuonna 1968.Varsinaista rakennustyötä varten perustettiin kaupunginteatterinrakennustöissä hyväksi havaitun mallin mukaan kaupunginhallituksenpäätöksellä (16.4.1968) erillinen toimikunta(Konserttitalon rakennustoimikunta KORA), jonka puheenjohtajanatoimi apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvinen. KORA:nmuiksi jäseniksi valittiin diplomi-insinööri Terttu Raveala, vs.kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen, talonrakennusosaston työpäällikköEsko Toivola, I koneinsinööri Heikki Ranki ja kaupunginorkesterinintendentti Nils-Eric Ringbom. 70Konserttitalon rakennustoimikunnan työnkuvaan kuului kohteenrakennuttaminen; pääurakoiden sopimusten valmistelu yleistentöiden lautakunnan päätettäviksi sekä muista urakkasopimuksistapäättäminen, tarpeellisten lisä-, muutos- ja täydennystöidenteettäminen sekä rakennustöiden valvominen. 71Urakkatarjousten perusteella Helsingin Konserttitalon rakennusteknillistentöiden urakka päätettiin antaa edullisimman tarjouksentehneelle Rakennustoimisto Arvonen Oy:lle.Ilmanvaihtotöiden urakoitsijaksi valittiin Oy SuomenPuhallintehdas Ab, LVI-työt annettiin Vesijohtoliike Huberin jasähkötyöt Keskusosuusliike Hankkijan suoritettaviksi. 72Pääurakoitsijaa kuitenkin vaihdettiin pian; RakennustoimistoArvonen Oy luopui urakasta, joka siirrettiin Arvo WesterlundOy:n vastuulle. Työmaasta vastasi rakennusmestari VeikkoKoskinen.Konserttitalon maanrakennustöihin ryhdyttiin syksyllä 1968.Rakennuksen peruskivi muurattiin 14.5.1969, harjakaisia vietettiinhuhtikuun 23. päivä 1970. Rakennustöitä viivästyttivät alkukeväällä1971 alkanut Metallityöväen liiton lakko, joka vaikuttivälillisesti kaikkiin työmaan rakennustöihin 73 , sekä pääurakoitsijaakiusanneet pistelakot. Uudisrakennustyömaata uhkasi työsulkumyös myöhemmin maaliskuussa 1971. 74 Loppujen lopuksilakot ja työsulku myöhästyttivät rakennustöitä urakoitsijan arvionmukaan yhteensä noin 47:llä päivällä; rakennuksen arvioitiinhuhtikuussa 1971 valmistuvan saman vuoden lokakuun puolivälissä.75Kiireisimpään aikaan rakennustyömaalla työskenteli noin kaksisataarakennustyömiestä. Sisustusta ja kalustusta toimittivatuseat yritykset, 76 mm. rakennusta varten erikseen suunniteltujavalaisimia toimittivat Valaistustyö Viljo Hirvosen 77 ohella myösValaisinpaja ja Keskusosuusliike Hankkija. 78Finlandia-talon avajaisia juhlittiin joulukuussa 1971.Päärakennusta rakennettiin kokonaisuudessaan noin kolmenvuoden ajan.69 Muistio N:o 1 Helsingin konserttitaloa koskevia asioita käsittelevästä neuvottelustaArkkitehtitoimisto Alvar Aallon toimistossa 7.4.1967 (Ilmeisesti suunnittelijapalaveri,läsnä rakennusviraston edustajia ja suunnittelijoita)70 KORA esityslista 1 / 24.4.1968 (HKRVA)71 KORA esityslista 1/ 24.4.1968 (HKRVA)72 KORA, pöytäkirja 8 / 10.10.1968 (HKRVA)73 KORA esityslista ja pöytäkirja 67 / 2.3.1971 (HKRVA)74 Pöytäkirja Konserttitalon rakennustyömaalla 16.3.1971 pidetystä työsulkuakoskevasta neuvottelusta (HKRVA)75 KORA esityslista 72 / 27.4.1971 (HKRVA)76 Tarjouksia käsitellään KORA:n esityslistoissa ja pöytäkirjoissa.77 “Lamppu-Hirvonen”; Aallon luotettu yhteistyökumppani. Valaistustyö ViljoHirvoselta tilattiin suorana toimeksiantona tärkeimpiin yleisötiloihin liittyviä yksityiskohtia.Näitä olivat konserttisalin lämpiön riippuvalaisimet (10kpl), standardivalaisimestamuunnellut jalkalamput (40kpl), osa kukkalaatikoista ja telineistä,pinta-asennusjohdot konserttisalin lämpiön tarjoilutasojen ja korkean ikkunaseinäneteen asennettaville riippuvalaisimille sekä nahkapäällysteisetmessinkituhkakupit.Helsingin konserttitalo. Rakennuttajan hankintaan kuuluvat kalusteet26.4.1971. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)78 Konserttitalon rakennustoimikunnan esityslistat ja pöytäkirjat (HKRVA)Helsingin Konserttitalon työmaatoukokuussa 1969. Kuva Kari R.Lehtonen (FTA)Rakennustyömaa maaliskuun lopulla1970. Kuva Kari R. Lehtonen(FTA)Elokuu 1970.Kuva Kari R. Lehtonen (FTA)

4. “Hesperian puiston valkea linna” - Finlandia-talo valmistuessaan vuonna 197113Finlandia-talon sisääntuloaukio Mannerheimintieltä.Kuva Richard Einzig (FTA)Finlandia-talo valmistui monella tapaa 1960-luvun aikana kulttuurisenmurroksen läpikäyneeseen suomalaiseen yhteiskuntaan.Valmistuessaan talo sai ristiriitaisen vastaanoton.Kotimaiset lehdet kiinnittivät huomiota rakennuskustannuksiin jakalliisiin materiaaleihin; rakennusta pidettiin yleisesti elitistisenä.“Kaunis, viileä, kallis” otsikointi 79 kuvaa hyvin yleisellä tasollapäivälehdissä käytyä keskustelua. Aaltoa kohtaan oli kuusikymmenluvunviimeisinä vuosina virinnyt arkkitehtikunnan nuoremmissajäsenissä vastustusta, mikä osaltaan varmasti vaikutti kotimaassarakennuksen kriittiseen vastaanottoon. Ulkomaisessalehdistössä Aallon arkkitehtuuria sen sijaan yleisesti arvostettiin.Finlandia-talon päärakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät monetAallon aiemmassa tuotannossa esiintyneet teemat; viittauksetantiikkiin, tilojen ja sisustusten kokonaisvaltainen suunnitteluja akustiset innovaatiot. Rakennuksen ympäristön, sisätilojenja julkisivujen arkkitehtuuri kietoutuu monitahoiseksi kokonaisuudeksimateriaalien ja näkymien kautta.Suunnittelutehtävän lähtökohdista syntyi merkityksellinen kokonaisuus.Finlandia-talon ulkoarkkitehtuurin keskeinen muotoajatussyntyy konserttisalin viistosta kattomuodosta, joka toistaasalin tunnusomaisen viuhkamuodon osaksi kaupunkinäkymiä.Konserttisalin käsittely muodostaa monella tasolla eräänFinlandia-talon olennaisimmista arkkitehtonisista ideoista.Konserttisalin keskeisen ominaisuuden, akustiikan 80 , ratkaisemiseksisuunniteltu korkea kattomuoto sitoo symbolisella tasollasalin ja talon toiminnan osaksi Helsingin keskustaa. 81Helsingin Konserttitalo suunniteltiin kokonaistaideteokseksi. 82Tavanomaisen kiintokaluste- ja sisustussuunnittelun ohellasuunniteltiin kokonaisuutta silmälläpitäen rakennuksen sisä- jaulkopuolinen valaistus, päätilojen taidetekstiilit sekä lukuisia pienempiäyksityiskohtia. 83 Konserttitalon sisustuksien ja tekstiileidenosalla toteutuu tilahierarkiaan liittyvä laadullinen jako. 84Päätilojen kalustuksen osalta pyrittiin varmistamaan toteutuksentaso valitsemalla kalustevalmistaja arkkitehdin suosituksenmukaan, ja tekstiilit olivat erikoiskudottuja. Sivutiloissa käytettiinpuusepäntyönä suunnitelmien mukaan valmistettujen kalusteidenohella valintakalusteita sekä tehdasvalmisteisia tekstiilejä,joiden laatu ja värit toki olivat arkkitehdin valitsemia. 8579 “Hesperian puiston valkea linna”, päiväämätön lehtileike Finlandia-talon lehtileikekokoelmastavuodelta 1971. Alaotsikko “Kaunis, viileä, kallis”(FTA)80 Finlandia-talossa Aalto toteutti jo Essenin oopperatalosuunnitelmaanideoidun akustisen innovaation: muunneltavan akustiikan aikaansaamiseksikonserttisalin yläpuolelle suunniteltiin eräänlainen “kaksoiskatto”. Salin näkyvän,avoimen katon yläpuolelle jätettiin korkea tila, jonka avulla oli tarkoitussaavuttaa korkeille kirkkotiloille ominainen pitkä kaiku. Kaksoiskaton ansioistasalin akustiikkaan oli myös mahdollista toteuttaa erilaisia säätöjä ilmantilan arkkitehtuuriin kohdistuvia muutoksia.81 Lahti, L. 1997, 166-167 . Kaupunkirakenteen dominantin toiminnallinenja symbolinen sisältö ei ollut Aallolle yhdentekevää. KaarloLeppänen kertoo haastattelussaan, että Aalto ei hyväksynyt kaupunkirakenteenkohokohdaksi mitä tahansa korkeaa rakennusta; hän ei esimerkiksihalunnut että näyttämötorni (kulissivarasto) olisi rakennuksenkorkein kohta. Samassa yhteydessä mainitaan myös Finlandia-talo.82 “Julkisessa rakennuksessa sisustukset ovat rakennuksen ja sen irrallistendekoraatioiden välimuoto. Tästä syystä siinä sisustukset, varsinkinpäätilojen osalta ovat orgaanisessa yhteydessä itse rakennukseen.”Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)83 Päärakennusta varten suunniteltiin Aallon toimistossa mm. yleisötiloihinkaksi erilaista tuhkakuppimallia, ravintolan interiöörit kattaustekstiileineensekä naulakkohenkilökunnan pukujen hihamerkit.84 Tammikuussa 1970 muistiin kirjatussa keskustelussa Aalto ehdottaa,että konserttitalossa ainoastaan ravintolan sisustukset ja lämpiöidenmuutamat kevyet kalusteet (noin 15 % kaikista sisustuksista) hankittaisiinsuoraan Aallon kanssa aiemmin yhteistyötä tehneiltä valmistajilta.Suurin osa konserttitalon sisustuksista voitaisiin toteuttaa hintakilpailunpohjalta, toisin kuin esimerkiksi Helsingin kaupungintalon tapauksessa,jossa sisustukset valittiin arkkitehdin suosituksen mukaan ilman tavanomaistakilpailutusta.Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)Arkkitehtuuritoimisto Alvar Aallon esityksen mukaan konsertti- ja kongressitalonsisustuksista 85% on sellaisia hankintoja, joista voidaan pyytäätarjoukset useimmilta hankkijoilta ja 15% sellaisia hankintoja jotkaon sidottava määrättyyn hankkijaanKORA pöytäkirjat 62 ja 63 / 12.1.1971 (HKRVA)85 Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)

14Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Finlandia-talo ja sen ympäristöennen lisärakennuksen rakentamista.(FTA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197115Finlandia-talon tilat, rakenne ja talotekniikkaFinlandia-talon tilajakoFinlandia-taloksi nimetyn konsertti- ja kongressitalon tilavuus olisen valmistuttua noin 95 000m 3 , yhteenlaskettu kerrosala 13861m 2 ja pohjapinta-ala 5 772 m 2 . 86Konserttitalon toiminnallinen tilajako muodostuu kolmesta erillisestä,mutta yhdisteltävissä olevasta tilaryhmästä, joilla jokaisellaon oma sisäänkäynti sekä Mannerheimintien (Hesperianpuiston jalankulkuyhteydet) että Karamzininkadun (ajoneuvoliikenne)puolelta. Tilojen ryhmittely läpäisee kaikki yleisön käyttööntarkoitetut kerrokset. Konserttisali ja siihen liittyvät aula- jalämpiötilat muodostavat tilaryhmistä suurimman.Kamarimusiikkisalin vastaavat tilat sijoittuvat välittömästi konserttisalintilojen yhteyteen. Kolmannen yleisön käyttöön tarkoitetuntilaryhmän muodostavat ravintolan tilat, joihin liittyvätmyös konserttitaloon suunnitellut varsinaiset kokoustilat, “kabinetit”.Tilaryhmää palvelevat ravintolan keittiön tilat, joille onoma erillinen kulkuyhteys sisäänajokerroksesta. 87Orkesterin tarpeita palvelevat harjoitustilat, instrumenttivarastoja pukuhuoneet sijoittuvat sisääntulokerrokseen. Orkesterin ruokailuavarten suunnitteluohjelmaan otettiin mukaan salikerrokseen“taiteilijakahvibaari”, jonka yhteyteen sijoittuvatMannerheimintien puolelle avautuvat solistihuoneet. Orkesterinlämpiötilat yhdistävät konserttisalin taiteilijakahvioon, josta onyhteys kamarimusiikkisalin orkesterinurkkaukseen.Hallinnon toimintaa varten konserttitalon parvekekerroksessaorkesterin solistihuoneiden yläpuolella on ryhmä toimistotiloja.Yleisradiolle varattiin tiloja konserttisalin oikealta (pohjoiselta)puolelta, jonne sijoittuu kolmeen kerrokseen (salikerros, välikerrosja parvekekerros) selostamo- ja tarkkaamotiloja sekä tilatkielenkääntäjille.Konserttitalon tekniset tilat sijoittuvat sisäänajokerrokseen jakonserttisalin korkeaan osaan teknisiin kerroksiin. Lisäksi sisäänajokerroksenalapuolella kulkee kanavatilaa tekniikan tarpeisiin.RakenneFinlandia-talon rakenteellinen perusratkaisu on melko tavanomainen.Rakennuksen kantava runko onteräsbetonia (pilarit, palkit ja ulkoseinät), väliseinät ovat sekäbetonista valettuja että tiilestä muurattuja. Osa väliseinistä onkantavia. Välipohjat ovat sekä valettuja betonivälipohjia (palkistot)että alalaattapalkistoja (mm. konserttisalin lämpiön ja parvekelämpiönkatot). Rakenteellisena erikoisuutena voidaan mainitakonserttisalin ja kamarimusiikkisalien erottaminen akustisistasyistä muusta rakennusrungosta. 88 Koko rakennus on jaettuosiin liikuntasaumoilla. Esijännitettyjä rakenteita on rakennuksessakäytetty konserttisalin takaosaa kannattelevissa seinämäisissäpilareissa perustuksesta tasolle +20.35 asti. 89Rakennus on perustettu pääosin kalliolle, osin kaivinpaalupilareidenja teräsbetonipaalujen varaan. Sisäänajokerroksen lattiaon rakennettu osittain kantavana, osittain maanvastaisena.Kanavatilan kohdalla lattia on tehty teräsbetonielementeistä, jotkarakennusselityksen mukaan on tuettu painekauluksen ja painelaatanpäälle rakennettujen tiili- ja teräsbetoniseinien varaan.Vedenpaine-eristykset tehtiin salaojitusten alapuolelle ulottuviinrakenteisiin. 90Konserttisalin korkean osan kattoa kannattelee neljä palosuojattualiittoristikkoa. Konserttisalin vino vesikatto on katettu kuparipellillä,tasakatoilla on singelikerros. 91LVI- ja sähkötekniikkaRakennuksen pohjoispuolella Hesperian puistossa sijaitsee rakennuksenalapuolelle rakennetun raitisilmakanavaan päätteenäraitisilmatorni. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat osittainrakennuksen sisäänajokerroksessa, osittain konserttisalin korkeaanosaan jäävässä teknisessä kerroksessa tasolla +28.20.Rakennuksen kaikkiin tiloihin on järjestetty koneellinen ilmanvaihto;osassa tiloista on myös kostutus (esim. konserttisali, kamarimusiikkisali,harjoitussali ja instrumenttivarasto) ja jäähdytys(konserttisali, kamarimusiikkisali ja harjoitussali; sali- ja parvekekerrostentarkkaamotilat). 94Konserttisalissa ja kamarimusiikkisalissa ilman sisäänpuhalluson järjestetty tuolirivien alta, poisto katosta. Muissa tiloissa onkäytetty tavallisesti seinä- ja kattosisäänpuhallusta. 95 Tiloissaon tavallisesti standardimalliset pyöreät tai suorakaiteen muotoisettulo- ja poistoilmaventtiilit. 96 Joissain tapauksissa (kutentuulikaapeissa, ravintolasaleissa, kamarimusiikkisalin lämpiössäsekä joissain tarkkaamotiloissa) ilma johdetaan tilaan alakatonkautta, jolloin sisäänpuhalluslaatikot sijaitsevat alakaton yläpuolella.SähköSähköpääkeskus ja muuntamo sijaitsevat sisäänajokerroksessarakennuksen koilliskulmassa. Pääasiallisia nousureittejä sisäänajokerroksistaylempiin kerroksiin on yhteensä viisi, ja nesijoittuvat (kuten IV-kanavatkin) tavallisesti porrashuoneiden yhteyteen.Poikkeuksen tästä muodostaa edustusvaatehallin kauttasisäänajokerroksesta parvekekerrokseen kulkeva reitti. 97Huonetilojen sähköasennusten sijoittumisessa korostuu pyrkimyshuomaamattomiin ja tarkoituksenmukaisiin sijoituksiin; tyypillisiäovat mm. toimistotilojen kohdalla ikkunalautojen yhteyteenpiiloon ratkaistut kotelot. Alkuperäiset sähkökalusteet olivatstandardimallisia ja valkoisia, pyöreitä tai suorakaiteenmuotoisia(pyöristetyin kulmin).Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjakohuonesijaitsee rakennuksen sisäänajokerroksessa. Tavallisesti tilojenlämmitykseen on käytetty radiaattoreita, mutta osa yleisötilojenlämmityksestä on yhdistetty ko. tilojen ilmanvaihtoon.Esimerkiksi salikerroksen lämpiötilojen lämmitys on järjestettysekä radiaattorien että ilmanvaihtoon yhdistetyn lämmityksenavulla. 92 Rakennuksessa on käytetty kahta eri radiaattorityyppiä:sileää levymäistä paikalla valkoiseksi maalattua levymäistäradiaattoria “Puko CT m” ja matalien ikkunapenkkien alle sijoitettuaradiaattoria “Radia C 14”. 93 96 Helsingin Konserttitalo LVI-laitteiden työselitys 15.7.196886 Arkkitehti-lehti 6/7487 mm. Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus15.4.1966. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)88 Arkkitehti-lehti 6/7489 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)90 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)91 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)92 Helsingin Konserttitalo LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)93 Helsingin Konserttitalo LVI-laitteiden työselitys 15.7.1968 (AAS)94 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)95 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)97 Nousureittejä on myöhemmin lisätty, sillä alkuperäisissä reiteissä eiole tarpeeksi tilaa uusille asennuksille. Kesällä 2004 taloon rakennettiinentisten kuilujen lisäksi portaiden F ja G tuntumiin uudet nousureitit.Ks. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”.

16Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Yleistä päärakennuksen tilojen kuvauksestaAlkuperäisen tilanteen tarkastelun tavoitteena on muodostaakokonaiskäsitys Finlandia-talon tiloista rakennuksen valmistuttua1971. Finlandia-talo on suunniteltu kokonaistaideteokseksi,jossa sisustus ja yksityiskohdat täydentävät arkkitehtuuria.Varsinkin yleisötiloissa tämä näkyy huolellisesti suunniteltunadetaljointina ja yksityiskohtaisina sisustussuunnitelmina.Finlandia-talon tiloissa toteutuu arkkitehtonisten ratkaisujen, detaljoinninja sisustuksen osalta selvä tilahierarkia. Alkuperäistätilannetta kuvaavaan esittelyyn on valittu tiloja niiden paitsi niidenarkkitehtonisen merkittävyyden, myös muuttuneisuuden sekätiedossa olevien muutospaineiden perusteella.Rakennusprojektina Finlandia-talo oli aikanaan valtakunnan ykköskohde,jonka suunnitteluun ja rakentamiseen panostettiinvaltava määrä voimavaroja. Yleisötilojen ohella henkilökunnankäyttöön tarkoitettujen tilojen suunnitelmista muodostuu kuva1960-1970 luvun vaihteelle tyypillisestä, tavanomaisemmastamutta laadukkaasta rakentamisen tavasta ja ratkaisuista.Finlandia-talon päätilat eivät muodosta perinteisessä mielessähuonetiloja, vaan laajoja, saumattomasti toisiinsa limittyviä tilakokonaisuuksia.Tarkastelun rungoksi on valittu päärakennuksenedellä esitellyt toiminnallisen ja arkkitehtonisen perusratkaisunmukaan määritellyt tilaryhmät.Tärkeimmät yleisötilat esitellään tilallisesti loogisessa järjestyksessä.Tarkastelu aloitetaan yleisötilojen sisääntulojärjestelyistäsisäänajo- ja sisääntulokerroksissa. Toisiinsa välittömässä yhteydessäolevat konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulohallitkäsitellään yhtenä kokonaisuutena, mutta muuten seurataanaiemmin selvityksessä esiteltyä tilaryhmittelyä; 98 edetäänyleisön reittiä aula- ja lämpiötilojen kautta päätiloihin.Orkesterin ja henkilökunnan sekä yleisradion käyttöön suunnitelluistatiloista on esitelty tärkeimmät, apu- ja huoltotiloista esimerkkitilat.Mukaan tarkasteluun on pyritty sisällyttämään kaikkine tilat, joissa on myöhemmin tapahtunut merkittäviä muutoksia.Tiedot rakennuksen huonetilojen materiaaleista perustuvat1.7.1968 päivätyn Helsingin Konserttitalon rakennusselitykseensisältyvään huoneselostukseen, Helsingin KaupunginRakennusviraston arkiston asiakirja-aineistoon(Rakennustoimikunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat,suunnittelu- ja työmaakokousten muistiot) sekä Alvar Aalto-säätiöntoistaiseksi järjestämättömään asiakirja-aineistoon, joka sisältääsuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää materiaalia;muistioita, värimalleja ja kirjeenvaihtoa. Aineiston ja Finlandiataloninventointityön perusteella voidaan todeta, että verrattunaurakkalaskentaan laadittuun huoneselostukseen tilojen materiaalitmuuttuivat paikoin melkoisesti. Muutokset on tavallisestikirjattu kokouspöytäkirjoihin, joiden merkinnät täydentävät huoneselostuksenantamaa kokonaiskuvaa päärakennuksen ratkaisuista.Tiloissa käytettyjen valaisimien tyyppien osalta lähteenä on luotettutyöpiirustussarjaan sisältyviin alakattopiirustuksiin, joihinvalaisimet on litteroitu.Finlandia-talon suunnitelmia koskevassa aineistossa rakennusaineistaja materiaaleista käytetyt nimitykset eivät aina ole täysinyksiselitteisiä. Asiakirjoissa puhutaan usein sekaisin “pronssista”ja “arkkitehtipronssista” tarkoittaen messinkiseoksia MS80ja MS158 99 . Samoin on laita mattolattioiden nimitysten; “villanukkamatto”ja “kierrenukkamatto” tarkoittavat ilmeisesti molemmatsamaa, korkealaatuista wilton-villamattoa. Toinen, vaatimattomammissatiloissa käytetty mattotyyppi onvillabouclématto. 100Rakennuksen kerroksista käytetään tekstissä suunnitteluasiakirjoissakäytettyjä nimityksiä. “Sisäänajokerrokseksi” nimettykellarikerros sijoittuu Karamzininkadun tasoon.“Sisääntulokerros” on rakennuksen ensimmäinen yleisölle avoinkerros, ja sillä on maantasoyhteys Hesperian puistosta.Seuraavat kerrokset ovat nimeltään “salikerros” ja “parvekekerros”.Näiden väliin sijoittuu konserttisalin pohjoissivustalle “välikerrokseksi”nimetty teknisten tilojen ryhmä.“Elokuvakonehuonekerros” on oikeastaan parvi, joka sijoittuukonserttisalin takaosaan, ja sen yläpuolelle konserttisalin korkeaankattotilaan on sijoitettu vielä kaksi lähinnä ilmanvaihtokonehuoneitasisältävää teknistä kerrosta.Sisustuksen ja valaistuksen, jotka muodostivat merkittävänosan Finlandia-talon kokonaisuudesta, käsitellään tilojen yhteydessämahdollisuuksien mukaan. Sekä valaisimien että irtokalusteidenvarsinainen systemaattinen tutkimus olisi Finlandia-talonosalta mielenkiintoinen aihepiiri, johon tämän rakennushistoriaselvityksenosalta puututaan kokonaiskuvaa täydentävinosin.Tekstissä on käytetty aikamuotona preesensiä kuvattaessa nykypäiväänmuuttumattomina säilyneitä ratkaisuja. Muutoksiksiei ole laskettu ylläpitokorjausten luonteisia toimenpiteitä, jos neeivät ole vaikuttaneet merkittävästi kokonaisilmeeseen.Muutosten yhteydessä alkuperäisestä tilanteesta kerrottaessakäytetään imperfektiä.98 mm. Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 15.4.1966.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)99 Seosmerkinnät esiintyvät esimerkiksi Helsingin Konserttitalon 1.7.1968 päivätyssärakennusselityksessä. Messingin MS80 (Cu Zn20) ainoa seosaine onsinkki, MS158 (Cu Zn39Pb2) on kupari-sinkki-lyijyseos. “Arkkitehtipronssi”-nimitystäkäytetään runsaasti sinkkiä sisältävistä punertavista messingeistä. (RT39-10367)100 Mattotalo OY Wuorio & Co:n (joka toimitti konserttitalon lattiamatot) rakennustoimikunnallelähettämässä laskussa eritellään mattotyypit ja määrät seuraavasti:682.75m 2 villabouclémattoa, 52.20m 2 Debron-mattoa (laatu ja käyttökohdejäävät epäselviksi) ja 3461.77m 2 Wilton-mattoa.KORA esityslista 83 / 12.10.1971 (HKRVA)

Päärakennuksen tilaryhmätFinlandia-talo valmistuessaanvuonna 197117Finlandia-talon yleisötilatHenkilökunnan ja orkesterin tilatYleisön tilat.Väritunnisteet lisätty konserttitalonrakennusaikaisen esitteen (HKRVA)pohjapiirustuksen päälle.Kaavio 1. Sisäänajokerroksen yleisötilojensisäänkäynnit ja porrasyhteydet.Kaavio 2. Sisääntulokerroksen konserttisalin,kamarimusiikkisalin jaravintolan sisääntulohallit ja kokoustoimintaanliittyvät tilat.Kaavio 3. Salikerroksen yleisötilatKaavio 4.Parvekerroksen yleisötilatHenkilökunnan ja orkesterin tilat.Väritunnisteet lisätty konserttitalonrakennusaikaisen esitteen (HKRVA)pohjapiirustuksen päälle.Kaavio 1. Henkilökunnan tilat sisäänajokerroksessaKaavio 2. Henkilökunnan ja orkesterintilat sekä talonmiehen ja vahtimestarinasunnot sisääntulokerroksessa.Kaavio 3. Henkilökunnan ja orkesterinkäyttöön varatut tilat salikerroksessa.Kaavio 4. Henkilökunnan ja orkesterinkäyttöön varatut tilat parvekekerroksessa.

18Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Finlandia-talon yleisötilatPorrasyhteydet sisääntulokerroksen yleisötiloihin sisäänajokerroksenpaikoitushallistaKonserttitaloon ajoneuvoilla saapuvalla yleisöllä on käytössäänkolme porrasyhteyttä sekä yleisöhissi sisäänajokerroksen paikoitushallistasisääntulokerroksen aulatiloihin. Porras A johtaasisäänajokerroksesta konserttisalin sisääntulohalliin 130, jostase jatkuu yleisön pääportaana salikerroksen lämpiötiloihin.Porras B johtaa kamarimusiikkisalin sisääntulohalliin 120 ja porrasC ravintolan sisääntulohalliin 101. Yleisöportaista A ja B ovatrikkaimmin detaljoituja, porras C on sekä tiloiltaan että materiaaleiltaanvaatimattomampi. Kaikkien kolmen porrasyhteydenratkaisut ovat kuitenkin olemukseltaan samankaltaisia. 101Kuvat vasemmalta oikealle:porras C, porras A ja porras B välilläsisäänajokerros - sisääntulokerros.Kuvat Mari Mannevaara 2004Yleisöportaiden sisäänkäyntien ulkoseinät paikoitushalliin ovatpronssiprofiileilla verhottuja teräslasiseiniä. Alatasanteiden umpiseinillejatkuu reliefinä ulkoseinissä käytetty sininen, kiiltävälasitteinenkeraaminen sauva. Portaiden A ja B pääasiallinen seinäverhouson valkoista Carraran marmoria hienorapatuilla, valkoiseksimaalatuilla betoniseinillä. 102 Portaassa C ei ole käytettymarmoria, vaan seinäpinnat on maalattu valkoiseksi.Lattiapinnat ja porrasaskelmat ovat kaikissa yleisöportaissavaaleaa travertiinia. Portaissa A ja B ei marmoriseinien yhteydessäole käytetty jalkalistoja, mutta portaassa C on seinän jalattian liittymissä pronssijalkalistat. Ulko-ovien edessä on luonnonkivilattiaanupotetut mattosyvennykset, joiden matot olivatluonnonväristä kookosharjamattoa. 103 Kaikissa yleisöportaissaalakatot ovat valkoiseksi maalattuja, Aallon toimiston suunnitelmienmukaan valmistettuja metallirasterielementtejä, jotka porrastuvatporrasnousun mukaan. Alakaton otsapinnat ovat sisäänvedettyjäniin, että porrastuksen reunaan muodostuu lippa.104 Seiniin kiinnitetyt ja portaassa A myös porraskaistojenkeskelle H:n muotoisten pronssitolppien varaan asennetut pyöreätkäsijohteet on päällystetty mustalla nahkalla. Käsijohteidentaivutetut osat ja kiinnikkeet ovat pronssia. 105 Portaitten valaisimetovat sekä seinä- että kattovalaisimia. 106Portaisiin A ja B suunniteltiin radiaattoreiden eteen peitelevytvalkoiseksi maalatusta puulevystä. 107 Portaan A tuloilmaventtiilion sijoitettu seinälle marmoriverhouksen yhteyteen erillisenmarmorilevyn taakse. 108101 Piirustus A90 Porras A, pohjapiirustuksia 1:20 / 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 91 Porras A, pohjapiirros -leikkaus 1:20 / 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 92 Porras B, pohjapiirustuksia 1:20 / 25.3.1970 (AAA)Piirustus A 93 Porras B, pohjapiirros-leikkaus 1:20 / 25.3.1970 (AAA)Piirustus A 94Porras C, pohjapiirustuksia 1:20 / 2.4.1970 (AAA)Piirustus A 95 Porras C, pohjapiirros-leikkaus 1:20 / 10.4.1970 (AAA)102 Piirustus A 240 A-portaan seinien projektiot 1:50 / 15.9.1970 (AAA)103 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS). Eteisten harjasmatoton myöhemmin korvattu erilaisilla kumimatoilla.104 Piirustus A 677 A- ja C-portaan kattodetaljeja 1:1 / 26.7.1971 (AAA)105 Piirustuksissa ja työselostuksissa yleisesti käytetty nimitys “pronssi”tarkoittaatavallisesti “arkkitehtipronssia MS 158 tai MS 80 “-eli messinkiä.106 Portaan seinävalaisimen littera on V29, kattovalaisimena käytetty aulatilojenvalaisinta V6107 Suunnitelmaa ei mahdollisesti ole toteutettu.Piirustus A734 Radiaattorietulevyt A ja B portaat 1:1 /14.9.1971 (AAA)108 Portaaseen A on toteutettu suunnitelman mukainen ilmastointiaukko.Piirustus A662 A- ja B -portaiden ilmastointiaukot 1:10 / 25.1.1971 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197119Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulohallit sekäniihin liittyvät tilatKonserttisalin ja kamarimusiikkisalin lämpiöiden keskeinen arkkitehtoninenidea on tilojen läpinäkyvyys sekä näkö- ja kulkuyhteydetMannerheimintien puoleiselta sisääntulopihaltaTöölönlahden puoleiselle terassille. Tiloihin liittyvät tuulikaappienseinät ja ovet ovat pronssiprofiileilla päällystettyjä teräsrakenteisialasiseiniä ja -ovia, ja kulkuyhteydet ulkotiloihin sijaitsevataulatiloissa vastakkain. Toinen sisääntulohalleja hallitsevaaihe on lämpiöihin johtavien porrasyhteyksien korostaminenAallolle ominaiseen tapaan; kerroskorkeudeltaan suhteellisenmatalan ja hämärän sisääntulokerroksen aulatilojen kohokohtinanousevat salikerroksen lämpiötiloihin johtavat monumentaalisetportaat.Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulohallit ovat saumattomassayhteydessä toisiinsa; niiden eriaikaista käyttöä vartentilassa on koukut nahkaisille sulkuköysille. 109Sisääntulohallien väliin Mannerheimintien puoleisten tuulikaappienväliin jäävät lipputoimiston ja ensiapuhuoneen tilat;Töölönlahden puolelle kongressitoimintaa varten suunnitelluninformaatiokeskuksen tilat. Sisääntulohallit 120 ja 130 muodostavatFinlandia-talon keskeisen liikennetilan.Sisääntulohalleihin 120 ja 130 liittyvät tuulikaapit (kamarimusiikkisalinsisääntulohallin tuulikaapit 111 SPR ja 121 SPR sekäkonserttisalin sisääntulohallin tuulikaapit 126 ja 131SPR) ovatkeskenään hyvin samankaltaisia; pitkien sivujen seinät ovatpronssiprofiilein (patinoitu messinki) verhoiltuja teräsrakenteisialasiseiniä, joihin liittyvät tuulikaappien pronssiprofiiliovien rivistöt.110 Tuulikaappien umpiseinien pintaverhoiluna on käytettymustaa, himmeälasitteista Aallon alun perinKansaneläkelaitosta varten suunnittelemaa ja Arabian valmistamaaerikoiskeramiikkasauvaa. Keramiikkasauvaverhoilu jatkuutuulikaappien puolelta sisääntulohallien puolelle. Materiaali välittääsiirtymistä sisätiloihin ja jatkaa visuaalisesti sisääntulokerroksenjulkisivujen mustaa graniittiverhoilua sisätiloihin.Erikoiskeramiikkasauvaa on käytetty myös kokoushuoneen 135vastaisella seinäpinnalla (jatkuen wc-tilojen 133 ja 134 ovia suojaaviinseinäkkeisiin) vastaavaan tarkoitukseen. 111Sisääntulohallien lattiamateriaali on vaaleaa travertiinia.Jalkalistoina on käytetty profiililtaan taitettua, patinoidusta “arkkitehtipronssista”(messingistä) puulistan päälle taivutettua jalkalistaa.112 Alakaton yhtenäinen ilme muodostuu arkkitehtisuunnitelmienmukaan toteutetusta, valkoiseksi polttomaalatusta alumiinisäleestä;kenttää jakavat leveät, valkoiset profiloidut alumiinilistat.Alakatto on avattavissa.109 Piirustus A765 Sisääntulohallien sulkuköydet 1:1 ,1:300/1.12.1971 (AAA)110 Piirustus A 253 Konserttisalin sisääntulohalli 130 lasiseinä sekähuoneen n:o 156 lasiseinä 1:50/ 16.5.1969Piirustus A254 Kamarimusiikkisalin ja ravintolan sis. tulohallien101, 120 ja tuulikaappien 110, 111, lasiseinät 1:50 / 16.5.1969111 Piirustus A 85 Sisääntulohallien seinämateriaalit 1:100 /1.3.1968 (AAA)Piirustus A 402 Sisääntulohallien keramiikkaverhous 1:20, 1:1 /6.11.1969 (AAA)Piirustus A 422 Seinäpiirustus, kamarimus. salin sis. tulohalli1:50 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A 423 Seinäpiirustus, Ed. vaatehalli 127, kons.sis.tulohalli130 1:50 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A 424 Seinäpiirustus konserttisalin sisääntulohalli 1301:50 / 15.12.1969 (AAA)112 Ilmeisesti työmaan aikana syntynyt ratkaisu, sillä 1.7.1968päivätyn rakennusselityksen liitepiirustuksessa jalkalista on leikkausmuodoltaankaareva.Konserttisalin sisääntulohalli 130 vuonna 1971.Kuva Ensio Ilmonen (FTA)

20Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Sisääntulohallien 120 ja 130 tiloja jakavat aulatilojen keskellesaarekkeiksi järjestetyt yleisön wc-tilat, naulakot ja porras A.Kamarimusiikkisalin lämpiöön johtava porras B sijoittuu sen sijaansisääntulohalliin 120 länsilaidalle. Sisääntulohallien valaistuksenintensiteetti ja käytetyt seinämateriaalit muodostavat johdonmukaisenajatuksen. Sisääntulohallit saavat luonnonvaloaitä- ja länsijulkisivujen lasiseinien kautta. Sekä portaiden A- ettäB seinien pääasiallinen verhousmateriaali on valkoisena hohtavamarmori; portaisiin lankeaa ylemmästä kerroksesta epäsuoraavaloa. Portaan A edustalla alakatto on lisäksi nostettukorkeammalle ja lautasmaista aulavalaisimen perustyyppiä onvarioitu porrasnousun korostamiseksi. 113 Vastakkainen vaikutelmamuodostuu kamarimusiikkisalin sisääntulohallin keskelläsaarekkeena sijaitsevien wc-tilojen 118 ja 119 SPR käsittelystä.Mustalla, himmeälasitteisella erikoiskeramiikkasauvalla verhoillutseinäpinnat jäävät keskeisestä sijainnistaan huolimatta visuaalisestija hierarkkisesti tilan taustalle.Konserttisalin sisääntulohallin vaatetiskit sijoittuvatMannerheimintien puoleisen sisääntulopihan tuulikaapeista katsoenvasemmalle. Toinen vaatetiski liittyy portaaseen A.Kamarimusiikkisalin yleisön vaatetilat sijoittuvat kamarimusiikkisalinsisääntulohallin ja konserttisalin sisääntulohallin välille,wc-tilojen yhteyteen.Konserttisalin sisääntulohallin pohjoisseinälle sijoittuva vaatesäilytyson suunniteltu kokonaisuudeksi, johon liittyvät kaluste-,alakatto- ja valaisinratkaisut sekä seinien pintamateriaalit.Vaatetiskin marmorikansi muodostaa pohjoisseinälle aaltoviivan,jonka suhteen polveilevalle pohjoisseinän vaatenaulakoton sijoitettu. Vaatesäilytyksen naulakoiden taustaseinät on pääosinverhoiltu naulakkotasoon nousevalla kangaspäällysteisellä,valkoiseksi maalatuilla levyillä, joiden saumassa on valkoiseksimaalatut valkoiset metallilistat. 114 Alakatto on vaatesäilytyksenkohdalla erilainen kuin muualla sisääntulohallissa.Viuhkamaisesti polveillen metallisälealakattoon rajautuvaan valkoiseksimaalattu levyalakattoon on sijoitettu vaatimattomat, lieriönmuotoiset valkoiset valaisimet (littera V11). 115 Muiden kahdenvaatesäilytyksen ratkaisut seuraavat varioiden edellä kuvattua.Vaatenaulakot on suunniteltu Finlandia-taloa varten, ja niitäon kahta tyyppiä; vasten seinää sijoitettava ja vapaasti tilassaseisova malli.

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197121Kamarimusiikkisalin lämpiön 120 vaatesäilytys.Kuva Ensio Ilmonen 1971 (FTA)Sisääntulohallien 120 ja 130 puhelinkopit.Piirustus sign. 46/2975 (AAA).Viereisellä sivulla:Sisääntulohalli 130, näkymä pohjoiseen.Ovet Töölönlahden puoleiselle terassillekuvassa oikealla.Kuva Ensio Ilmonen 1971 (FTA)Sisääntulohallien 120 ja 130 kalustuksena on yleisölle peilit 116 jamustat nahkapenkit. Tiloissa sijaitsivat myös kalusteet yleisöpuhelimille.Opasteina tiloissa käytettiin vain seinäpintoihin, lasiseiniinja oviin kiinnitettyjä pronssikirjaintekstejä. 117113 Aulavalaisemesta piirustuksissa käytetty littera on V6, portaan edustalla on6kpl valaisimia litteralla V3.Piirustus A297 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot / 10.9.1970 (AAA)Piirustus A295 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot / 10.9.1970 (AAA)114 Piirustus A439 Studioseinälevyjen detaljit (vaatenaulakot) 1:1 / 15.12.1969(AAA)115 Piirustus A297 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot /10.9.1970 (AAA)116 Piirustus A659 Vaatehallien yleisöpeilit (AAA)117 Piirustus A251 Kamarimusiikkisalin ja ravintolan sisääntulohallien (101, 120)ja tuulikaappien (110, 111) lasiseinät 1:50 / 8.12.1971 (HKRVA)

22Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Kassahalli (yhteydessä tuulikaappiin 126)Yleisölle avoin kassahalli 125 sijoittui suoraan tuulikaapin 126yhteyteen. Vahtimestarin tilan 124 yhteydessä ollut neuvonta jakassahallin kassat sijoittuivat tuulikaapin ja sisääntulohallin 130välille, ja niistä oli mahdollista palvella asiakkaita kumpaankinsuuntaan. Kassat muodostuvat kahdesta pitkästä marmoritiskistä,joiden yläpuolinen osa on kevyt pronssiprofiililasiseinä.Myyntitilaan oli kulku tuulikaapin puolelta. Neuvontatilaan johtaaedelleen pronssiprofiili-lasiovi sekä sisääntulohallista että tuulikaapista.Myynti- ja neuvontatilan valaisimet olivat samanlaisia,lieriön muotoisia kattovalaisimia (V11) kuin vaatetiskienkin yhteydessäkäytetyt.Kassahallin lattia on travertiinilaattaa ja katossa on erikoismetallisäleetkuten sisääntulohalleissa. Länsiseinällä on pronssiprofiili-ikkunat,joiden alapuolella on radiaattorin suojana pronssisäleikkö.Kassahallissa käytetyt valaisimet ovat aulatiloissa tavallisestikäytettyjä, lautasmaisia kattovalaisimia. 118118 Piirustus A 295 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot /10.9.1970 (AAA)Piirustus A 30 Sisääntulokerros , pohjapiirustus 1:50 /31.8.1970 (AAA)Piirustus A 256 Huoneitten No 123, 124, 125 ja 126 lasiseinät1:50/ 20.6.1971 (AAA)Piirustus sign.46/2818 (AAA)Valaisin V11. Kuva Pirjo Hyytiäinen 2004Kassahallin myyntitilan pohja ja projektio sisääntulohallista130.Piirustus sign. 46-2818 (AAA)Kassahallin tiskin leikkauksia.Piirustus sign. 46-2958 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197123Yleisön wc-tilojen ratkaisujaYleisötilojen wc-ryhmissä käytettyjä ratkaisuja.Vasemmalla yleisnäkymä naistenwc-tilasta 104.Valokuvat Mari Mannevaara 2003

24Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Konserttisali ja sen lämpiötilat sekä presidentin käyttöön varatut tilatPorras APorras A yhdistää konserttisalin sisääntulohallin salikerroksenlämpiöön. Porrasaskelmat ovat edelleen travertiinia kuten portaanainoa välitasannekin. Luonnonkivilattia jatkuu kapeanakaistana myös portaan yläpäässä. Portaan sivuseinät ovat alaosassapronssisälettä, yläosassa marmoria joka muuttuu salikerroksessakaidemuuriksi. Portaaseen liittyvät pilarit ovat sisääntulohallinmuista pilareista poiketen päällystetty oksidoidullapronssilla. Portaassa on molemmilla sivuilla nahkakäsijohteet,jotka on osin kiinnitetty seinään, osin portaaseen kiinnitettyihinH-muotoisiin pronssitolppiin. Portaan keskeltä jätettiin viranomaiskeskusteluidenjälkeen kaistoja jakavat käsijohteetpois, mikä osaltaan korostaa porrasyhteyden monumentaalistaluonnetta. 119Portaan A-edustan kattovalaisin.Kuva Pirjo Hyytiäinen 2004Pääporras A. Kuva Maija Holma(AAS)119 Piirustus A 485-486 A-portaan käsijohde det. 1:5 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 521 A-portaan marmorit 1:50 / 2.6.1970 (AAA)Portaan A pituuseleikkausPiirustus A 508 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197125Piazza ja parvekelämpiöKonserttisalin lämpiön eli “piazzaa” on usein kuvailtu yhtenäloistokkaimmista Aallon monista “sisätilaan rakennetuista ulkotiloista”.Vapaasti polveileva tila aukeaa pääportaalta A kaksikerroksisena.Portaan A marmorilla verhoillut seinät jatkuvat yhtenäisinäpiazzalle muodostaen kaiteen. Kaide jakaa lämpiötilan;suoraan portaalta aukeaa yleisön “näyttämö” ja kohtaamispaikka,porrasnousun kaiteen taakse jäävät pronssisäleikön suojaamanlasiseinän taakse taiteilijakahvibaari ja yhteys orkesterinlämpiötiloihin. Portaalta katsoen suoraan edessä aukeaa korkeaikkunaseinä Töölönlahdelle; ikkunoiden rytmitys tuo mieleenpylväsrivistön, jonka lomasta maisema näkyy. Ikkunoidenväliin jääviä seinän osia myös kutsutaan suunnitelmissa “ikkunapilareiksi”.Vasemmalla puolella piazzan korkeaan osaanrajautuu parvekelämpiön polveileva, marmorilla verhoiltuihin pilareihintukeutuva kaide. Oikealla avautuvat ravintolan ja kamarimusiikkisalinlämpiön kookkaiden, seinän korkuisten liukuovienavulla erotettavissa olevat tilat. Lämpiö jatkuu konserttisalienoville matalampana, parvekelämpiön alle jäävänä tilana, jonkapäätteenä on buffet -piste ja yhteys lasiovien ja ulkoportaan Mkautta Töölönlahden puoleiselle ja Hesperian puistoon.Parvekelämpiölle johtava porras K on ratkaistu työntämällä porrasjuoksuulokkeena julkisivuun; etelään suuntautuvien ikkunoidensivuvalo korostaa porrasta ja sen marmorilla verhoiltuataustaseinää. Piazzan porrasyhteys parvekelämpiöön on eräsFinlandia-talon kuvatuimpia arkkitehtonisia aiheita.Konserttisalin lämpiönakustisen seinäverhouksendetalji.Piirustus A601 (AAA)Kuva Kari Hakli 1971(AAS)Piazzan lattiapinta on harmaata wilton-villamattoa, jalkalistatovat patinoidut, suorat messinkijalkalistat. Lattiamateriaalinvaihdos sisääntulohallien tiloista korostaa tilallisen intensiteetinnousua. Seinien materiaalit ovat konserttisalin lämpiössä massiivisiaja selkeitä; marmori ja rapattu seinäpinta ovat pääasiallisetmateriaalit. Valkoiseksi maalattu puurimasäleikkö keventääparvekelämpiön kaiteen ja portaan A taakse jäävien seinäpintojenotsaa; puusäleiköllä on myös korkean tilan akustiikkaan ääntävaimentava vaikutus. 120 Piazzan ainut sisälasiseinä on taiteilijakahvibaarinvastainen pystysuoralla pronssisäleiköllä suojattupronssiprofiililasiseinä.120 Akustisia seinäverhouksia lisättiin lämpiöön, koska kattopinnanmuuttaminen tasoitetuksi betonikatoksi heikensi tilan akustisia ominaisuuksia.KORA esityslista 65 / 2.2.1971 (HKRVA)Piirustus A601Konserttisalin lämpiö, parvekelämpiön kaide 1:20 /10.12.1970 (AAA)Piirustus A687 Konserttisalin lämpiön katto 1:50 / 18.3.1971 (AAA)

26Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Konserttisalin lämpiö. ValokuvaKari Hakli (AAS)Konserttisalin lämpiön ikkunaseinä.Piirustus A722 (AAA)Marmori sisätilojen materiaalina liittyy Finlandia-talossa kaikkeintärkeimpiin yleisötiloihin. Se on käytössä piazzalla, parvekelämpiössäja kamarimusiikkisalin lämpiössä sekä konserttisalissa;sisäänajokerroksen portaissa A ja B marmori antaavihjeen päätilojen loistokkuudesta. Lämpiöissä marmorin käyttökorostaa tilojen yhteyttä ulkoarkkitehtuurin. Yksiaineisuus luo ulkotilantuntua keskeisiin sisätiloihin ja etenkin piazzalle.Vastapäätä porrasta avautuva korkea ikkunaseinä ja sen eteensuunniteltu kalustus muodostavat kokonaisuuden.Ikkunaseinään liittyvät ikkunoiden yläosan pystysuorat, vinotmetallisäleet, sekä vapaamuotoiset köynnöskasvien kannatustangotja ikkunoiden edustalle sijoitetut multalaatikot. 121Ikkunaseinän yläosan suunnittelussa käytiin läpi useita vaihtoehtoja;alun perin tilan auringonsuojaus oli tarkoitus järjestääjulkisivuihin liittyvällä marmorisäleiköllä josta kuitenkin luovuttiin-ilmeisesti marmorisäleen kiinnityksen kestävyys herätti epäilystä.122 Vaihtoehtoista ratkaisua haettiin ikkunaseinän yläosaanmetalliprofiilien varaan kiinnitetyistä kangaselementeistä, 123mutta lopulta päädyttiin valkoiseksi maalattuun, mattapintaiseenyläreunastaan saranoituun “kevytmetallisäleikköön”. 124Ikkunaseinän eteen on sijoitettu massiiviset, kaksipuoliset mustatnahkasohvat, ja niiden yläpuolelle Valaistustyö ViljoHirvoselta tilatut kolmiosaiset väliritilällä ja lasilevyllä varustetutriippuvalaisimet. 125Kasvillisuus muodostaa piazzalla keskeisen sisustusteeman,sillä ikkunaseinän ohella köynnöskasveille on piilotettu kukkalaatikotmyös parvekelämpiön piazzan puoleiseen kaiteeseen,josta ne versovat kaiteen yli. Arkkitehtitoimisto esitti toiveet sekähankittavien viherkasvien koosta että lajista. 126Konserttisalin lämpiön kattojen peruspinta on rapattu ja maalattuvalkoiseksi. Piazzan korkean osan katossa portaan A yläpuolelleviritetty poimutettu kangaskatos ja lämpiötilan poikki kolmevinosti kulkevaa, puuritiläsiivekkeillä detaljoitua teräsbetonipalk-

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197127kia rytmittävät siirtymistä tilaan. Molemmilla elementeillä lieneeollut myös ääntä absorboiva, akustinen tarkoitus. 127Ritiläpalkkien väliin jäävät lennokkaat, valkoiset pintaan asennetutvalaisimet. 128 Kangaskatokseen on käytetty kahdenlaistakangasta; “purjeissa” kangas on vaaleanharmaa, väleissä onmusta kangas. Kangaskatoksen poimuissa on muodoltaanpiazzan kattovalaisimelle sukua olevat valaisimet (littera V1C).Parvekelämpiön alle jäävän konserttisalin lämpiön matalammanosan kattopinta (alaslaskettu betonilaatta) on rapattu ja maalattuvalkoiseksi. 129 Konserttisalin vastaisilla kaarevilla seinänosuuksilla liikettä ja sisäänkäyntiä konserttisaliin korostaa viuhkamainen,valkoiseksi maalattu puuritilällä verhoiltu katonosuus.Konserttisalin vastaisilla seinäpinnoilla vuorottelee kenttinä marmorilevyverhousja sileäksi rapattu seinäpinta, joille on sijoitettumyös mustalla plattinahkalla pinnoitetut käsijohteet.Ovisyvennyksien seinäpinnat on verhoiltu marmorilla. 130Konserttisaliin johtavat ovet A, B ja C sekä edustuslämpiöstäpiazzalle johtavat ovet 131 ovat erikoispiirustuksen mukaan toteutettujamustanruskealla jouhikankaalla päällystettyjä pariovia,joiden mustalla nahalla pehmustetut vetimet on suunniteltu konserttitaloavarten (vedin X). Pariovien leikkaus on keskeltä kupera.Ovien pinta on jäsennelty mustalla nahalla päällystetyillä,pintaan upotetuilla pystylistoilla. Ovityyppiin on suunniteltu erikseentoiselle puolelle ovilevyyn upotettu pikasalpa. 132Lämpiön lattiasta kattoon ulottuvien kiinteiden, oksidoiduillapronssiprofiileilla verhoiltujen metalli-ikkunoiden edessä on rakennustarkastuksenyhteydessä vaaditut messinkiset suojakaiteetja -lasit. 133 Konserttisalin ja parvekekerroksen lämpiöikkunoidenverhokangas tilattiin Dora Jung Textil’iltä. 134Konserttisalin lämpiön matalien tilojen valaistusratkaisu on hie-novarainen. Kattovalaisimia on kolme eri tyyppiä. Rapatussakattopinnassa käytössä on osittain upotettu valaisintyyppi, jonkauloin kehä koostuu valkoiseksi maalatuista messinkipuikoista.Valaisimen sisäpinnat ja häikäisyrenkaat ovat kiillotettua messinkiä,joten uloimman kehän läpi siivilöityvä valo on väriltäänlämmin. Viuhkan muotoisena konserttisalin kaartuvia seiniämyötäilevässä puuritiläkatossa on kattoon upotetut pyöreä kattovalaisimet,joiden uloimmat messinkirenkaat on viistottu siten,että valaisimet antavat valoa seinän suuntaan. Konserttisalienovisyvennyksissä on kussakin neljä pyöreää kolmikehäistä, kokonaankattopinnan tasoon upotettua messinkivalaisinta 135 , jotkaosaltaan merkitsevät salin sisäänkäynnit.Konserttisalin lämpiön buffet-piste ja tarjoilutila sijaitsevat lämpiönpohjoispäässä. Vapaamuotoisen aaltoviivan muodostavantarjoilutiskin etupinta on kapeaa, pyöristettyä lakattua punapyökkirimaaja pöytätaso mustaa huonekalulinoleumia.Tarjoilupisteeseen liittyvät tilaa jakavat aaltoilevat, noin kaksimetrinä korkeat puurakenteiset valkoiseksi peittomaalatut seinäkkeet,joiden pinnassa toistuu tarjoilupisteen etulevyn detaljointi.Tarjoilutason yläpuolella on kattoon kiinnitetty, tason muotoaseuraava putki valaisinasennuksia varten. Valaisimet ovatFinlandia-talossa tavallisesti tarjoilutasojen yhteydessä käytettyjävalkoiset riippuvalaisimet mallia “käsikranaatti”. 136Seinäkkeiden jalkalistat ovat patinoitua arkkitehtipronssia. 137Seinäkkeistä portaalle M johtavia ovia lähinnä olevan taakse sijoittuukahvinkeittopiste; kalusteiden yhteydessä lattiapinta onlaatoitettu tummanruskeilla, sintratuilla laatoilla. Kalusteeseenliittyy valkoinen laminaattitaustalevy, avohyllyt ja teräskonsoleillakannatettu työtasovalaisin. Keskimmäisen seinäkkeen taaksesijoittuivat jääkaapit ja korivaunut astioille. 138 Seinäkkeiden rakenteeseensijoittuvat tarjoilutilojen kalustukselle tarpeellisetsähkö- ja lvi-vedot. 139Konserttisalin lämpiön tuloilmasäleiköt on sijoitettu tilan ikkunaseinillelattiaan. 140Parvekelämpiön materiaalit, detaljit ja valaisimet ovat samankaltaisiakuin edellä salikerroksen lämpiön yhteydessä kuvatut.Konserttisalin lämpiön tarjoilupiste, katonvalaistusratkaisuja.Valokuva Kari Hakli (AAS)Lämpiön ikkunadetalji ja suojakaide.Piirustus A752 (AAA)121 Piirustus A722 Konserttisalin lämpiö, ikkunasäleikkö 1:50,1:5 / 16.9.1971 (AAA)122 Muistio. Suunnittelukokous n:o 44 / 7.1.1970 (HKRVA)123 Piirustus A637 Konserttisalin lämpiön ja ravintolan ikkunankangaselementit 1:1, 1:20 / 18.12.1970 (AAA)124 Piirustus A722 Konserttisalin lämpiö, ikkunasäleikkö 1:50,1:5 / 16.9.1971 (AAA)125 KORA esityslista 83/ 12.10.1971 (HKRVA)126 Arkkitehtitoimiston kirjelmässä 3.3.1971 esitetään hankittavaksiseuraavat kasvit: “Scindapsus”(ilmeisesti kultaköynnös)pituus 5-10m, 60kpl ja “Philodendron, tummalehtinen”(köynnösvehka),pituus 3m, 15 kpl. Näin suuria kasveja ei puistoosastontiedustelujen mukaan kuitenkaan pystytty Finlandiataloontoimittamaan. KORA esityslista 69 / 23.3.1971(HKRVA)127 Piirustus A687 Konserttisalin lämpiön katto 1:50 /18.3.1971 (AAA)128 Piirustus A 634 Valaisin V2A 1:1 /14.12.1970 (AAA)129 Lämpiön alakattoverhoiluksi suunniteltiin työn aikana myösmetallikasettialakattoa, mutta rakenne muutettiin alalaattapalkistoksi.Luonnospiirustuksista päätellen piazzalle suunniteltumetallikasettialakatto muistuttaa ilmeeltään suurestiKansaneläkelaitoksen ravintolaan toteutettua alakattoa.Muistio. Suunnittelukokous n:o 41/ 12.11.1969 (HKRVA)KORA esityslista ja pöytäkirja 39 / 13.1.1969 (HKRVA).130 Piirustus A602 Konserttisalin lämpiö, julkisivuja 1:50 /8.3.1971 (AAA)131 Jouhikangaspintaiset ovet johtavat Finlandia-talossa rakennuksenarvokkaimpiin tiloihin; konserttisaliin, kamarimusiikkisaliinja edustuslämpiöön.132 Piirustus A222 Akustisesti erikoisrakenteisten ovien vedinY 1:1 / 13.10.1970 (AAA)Piirustus A693 Salien yleisöovien pikasalpa 1:1 / 21.4.1971(AAA)Piirustus A141 Erikoisovet OAK / 9.10.1970 (AAA)133 Piirustus A752 lasiseinän suojakaide 26.10.1971 (AAA)Piirustus A754 lämpiöikkunoiden suojakaide ja suojalasi 1:1,1:5/10.11.1971 (AAA)KORA esityslista n:o 88 / 21.12.1971 (HKRVA)134 KORA pöytäkirja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)135 Valaisimen littera V16136 Valaisimen littera V26, A110Piirustus sign. 46/2933 (AAA)137 Piirustus sign. 46/2939 (AAA)138 Piirustus sign. 46/2935 (AAA)139 Piirustus sign. 46/2939 (AAA)140 Piirustus A167 Seinänvierussisäänpuhallussäleikkö konserttisalinlämpiössä / 1.9.1968

28Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Presidentin käyttöön varatut edustustilat -edustusvaatehalli ja edustuslämpiöEdustustilat sijoittuvat erillisenä yleisön sisääntulohallien ja lämpiöidenrinnalle. Edustustiloilla on oma sisäänkäynti suoraanMannerheimintien puoleiselta sisääntulokatoksesta sekä yhteydetyleisön tiloihin, konserttisalin edustusaitioon ja esiintymislavalle.Edustusvaatehalli sijoittuu sisääntulokerrokseen, edustuslämpiösalikerrokseen.EdustusvaatehalliEdustusvaatehalli on pohjamuodoltaan monikulmainen tila, jolletunnusomaisen muodon antavat wc-tilojen suojaksi kaartuvatrapatut, valkoiseksi maalatut seinämät. Tilan ulko-ovi ja väliovikonserttisalin sisääntulohalliin 130 sijaitsevat vastakkain. Niidensivulle jäävällä seinällä on musta, himmeälasitteinen keramiikkasauvaverhous.Ulkoseinällä on koko tilan leveydeltä ikkunat.Porras salikerroksen edustuslämpiöön sijoittuu sisääntulohalliin130 johtavan oven tilasta katsoen vasemmalle puolelle. Ulkoovion patinoiduilla messinkilevyillä pinnoitettu umpiovi, jonkayhteydessä on yläikkuna; väliovi konserttisalin sisääntulohalliin130 on erikoisovi, jonka pinta on sisääntulohallin 130 puolellamessinkiä, edustusvaatehallissa punapyökkiä.Edustusvaatehallin lattian pintamateriaalina on keskiharmaa villanukkamatto.141 Katto on lakattua punapyökkisälettä, ja siihensijoitetut suorakaiteen muotoiset ilmanvaihtoventtiilit on maalattukattopintaan sopivalla ruskealla sävyllä. Kattovalaisimet ovatalakattoon upotettuja, valkoisia valaisimia joissa on kolmikertaiset,messinkiset häikäisysuojarenkaat (littera V 20 B). Tilaan liittyvienwc-tilojen ovien edustalla samasta kattovalaisimesta onkäytössä halkaisijaltaan pienempi variaatio (littera V21).Edustusvaatehallin kiinteänä kalustuksena on harjoitussalinvastaisella seinällä puhelinpöydän, naulakon, peilin ja peilihyllynyhdistelmä jota suojaa kevyt, kattoon ja lattiaan metallirungollakiinnitetty säleseinä. Kalusteiden puumateriaali on punapyökkiä.142Tilan sähköasennukset on keskitetty ikkunaseinälle tammi-ikkunapenkinalapuolelle sijoitettuun kanavaan. 143Edustusvaatehallin ikkunoiden paksut, tilauksesta kudotut verhokankaat(tyyppiä jota käytettiin myös muualla sisääntulokerroksentiloissa) toimitti tekstiilistudio Kirsti Ilvessalo. 144Edustuslämpiöön johtavan portaan askelmien ja ylätasanteenpintamateriaali on villanukkamattoa kuten edustusvaatehallinkinlattia. Maton väri ei selviä asiakirjoista yksiselitteisesti; se oli jokotummanharmaa kuten edustuslämpiössä tai keskiharmaa kutenvaatehallissa. 145 Portaan seinäpinnat on maalattu valkoiseksi.Pronssikiinnikkeillä seinään tuettu käsijohde on pinnoitettumustalla nahkalla. Porrastuva ritiläalakatto on osittain punapyökkiä,osittain valkoiseksi peittomaalattua mäntyä. 146Edustusvaatehallin yhteydessä on kaksi erillistä etuhuoneellistawc-tilaa. Wc-tilojen lattiat ovat tummanruskeaa 100x100 koonsintrattua laattaa, seinillä on valkoinen 150x150 laatoitus ja alakattoinaon valkoiseksi maalattu puulevy. Etuhuoneen kalustuksenaon allaskaluste, jonka kansi ja etulevy (samoin kuin peilinja tason väliin jäävän seinän osuus) on verhoiltu valkoisellaCarraran marmorilla. Kalusteen alaosa on sisäänvedetty, osittainavattava ja verhoiltu suorilla punapyökkiviilutetuilla levyillä.Arabian valmistamat suorakaiteen muotoiset pesualtaat on upotettutasoon. Kalusteeseen on integroitu käsipyyheteline “Drymatic”ja roska-astia. Allaskalusteen yhteydessä on koko seinänleveydellä peili. Peilivalaisin muodostuu valkoiseksi maalatustakimpilevykotelosta ja linestra -putkien eteen kiinnitetyistä, muotoillustavalkoisista ritilöistä. Etuhuoneen muuhun varustukseenkuuluvat Arabian valkoiset koukut ja kromattu pyyhetanko. Wceriössäon lisäksi pieni, viistottu, molemmin puolin laminoitu valkoinenhylly, jonka reunalistat ovat punapyökkiä. 147141 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé mattojen päiväämättömät värimallit(AAS)142 Piirustus sign. 46-3003 (AAA)Piirustus sign. 46-3004 (AAA)A 116 Huoneen 127 säleikkö 1:20 / 2.6.1971 (AAA)143 A 689 Edustusvaatehalli, ikkunaleikkauksia 1:5 / 1.4.1971 (AAS)144 Edustusvaatehallin lisäksi samaa paksua verhokangasta käytettiin sisääntulokerroksenkokoushuoneissa, kassahallissa, toimistoissa, harjoitussalissa japuhelinkeskuksessa. Sisääntulokerroksen valoverhokankaana mainitaan GretaSkogster Tekstiilitoimisto Oy:n toimittama tehdasvalmisteinen kangas “Cotil”A/J31.KORA pöytäkirja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)Helsingin Konserttitalo / Verhokangasluettelo 18.3.1971. Tekstiilitoimisto KirstiIlvessalo. (AAS)145 Edustuslämpiön portaassa on nykyisin sama tummanharmaa/ tummansininenmatto kuin edustuslämpiössäkin. Mattoja koskevan neuvottelun muistiossaporras on merkitty kahden eri värisävyn kohdalle; päiväämättömien värimallienyhteydessä tilaa ei mainita.Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé mattojen päiväämättömät värimallit(AAS)146 Piirustus A561 Edustusvaatehallin porras 1:20 / 9.9.1970 (AAA)147 Piirustus sign. 46-2857 (AAA)Piirustus sign. 46-2923 (AAA)Edustusvaatehallin wc-tilat. Piirustus sign. 46-2857. (AAA)Edustusvaatehallin porras. Piirustus A561 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197129EdustuslämpiöEdustuslämpiön suunnitelmat kehittyivät kokonaisuutena vieläurakkalaskentavaiheen jälkeen rakennustöiden aikana. 148Tilallinen perusajatus pysyi kuitenkin samana; piazzalle johtavanparioven edustalla katto muodostaa matalan katoksen,muuten kaksi kerrosta korkean tilan kohokohtana ja ainoinaluonnonvalon lähteinä ovat kaksi pyöreää kattoikkunaa. 149Esiintymislavalle ja edustusaitioon johtavat portaat sijoittuvat tilanpohjoisseinustalle piiloon valkoiseksi maalatun, rapatun seinäntaakse. Edustuslämpiön lattia on tummanharmaata villamattoa,150 jalkalistat ovat tammea. Katto ja seinät ovat kauttaaltaanrapatut ja valkoisiksi maalatut. 151 Seinien nurkissa onpyöristykset.Korkean tilan valaistus koostuu seinävalaisimista 152 ja kattoikkunoihinsijoitetuista valaisimista, joiden näkyvin osa ovat messinkisethäikäisysuojakehät. 153 Matalaan kattopintaan on upotettukaksiosaiset, valkoiseksi maalatut valaisimet.Edustuslämpiön kalustusta varten suunniteltiin nojatuolit 154 ,teak-puiset tarjoilupöydät ja kaksiosainen sohvapöytä 155 , jokaon variaatio Maison Carré’ta varten suunnitellusta pöydästä.Istuinryhmän taustan muodostaa harmaasävyinen Dora Junginsuunnittelema seinävaate, konserttisalin esiripun koekappale. 156Edustuslämpiön ilmanvaihtoa rakennettiin suunnitelmien mukaansäleiköt. Tuloilmasäleikkö sijoittuu matalan katon otsapintaan,poistoilmasäleikkö on piilotettu konserttisalin esiintymislavallejohtavan portaan yläpuolelle kattoon. Säleiköt ovat valkoiseksipolttomaalattua teräsritilää. 157148 Vuoden 1968 aikana päivätyissä suunnitelmissa on verrattuna toteutuneeseentilanteeseen joitain poikkeamia; tilan leikkauksen kattomuoto on vapaamuotoinenja konserttisalin lämpiön sekä vaatehallin portaan vastaisilla seinilläon ovikorkeuteen ulottuva punapyökkilevyverhous. Kaksi kattoikkunaa olivatsuunnitelmassa mukana jo tässä vaiheessa. Vapaamuotoinen alakatto esiintyysuunnitelmissa vielä vuoden 1969 syksylläkin.Piirustus A 112 Edustuslämpiö 1:50 / 21.3.1968 (AAA)Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto(AAS)Piirustus A355 Edustuslämpiö, pohjapiirros 1 :20 / 14.10.1969 (AAA)Piirustus A356 Edustuslämpiö, leikk. A-A, B-B, 1:20 / 14.10.1969 (AAA)Piirustus A357 Edustuslämpiö, leikk. C-C, D-D 1:20 / 14.10. 1969 (AAA)149 Piirustus A743 Edustuslämpiö, pohja, leikkauksia 1:50 / 29.9.1971(AAA)150 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojenpäiväämättömät värimallit(AAS)151 Edustuslämpiön ja kamarimusiikkisalin seinäpinnaksi suunniteltiin maalattua“rappaus-jutekangas” -käsittelyä, mutta seinät päädyttiin kuitenkin toteuttamaanurakkaohjelman mukaisesti hienorapattuina ja maalattuina.Muistio. Suunnittelukokous 41/ 12.11.1969 (HKRVA)Muistio. Suunnittelukokous 42 / 26.11.2969 (HKRVA)Muistio. Tekninen neuvottelu 71 / 23.9.1970 (HKRVA)152 Valaisimen littera V29. Sama tyyppi (jonka kaareva taustalevy on maalattuvalkoiseksi ja melkein täyden ympyrän muodostava häikäisysuoja koostuu kullatuistapuikoista) on päärakennuksessa käytössä myös portaikoissa A, B ja C.153 Alakattopiirustuksissa edustuslämpiön kattoikkunoiden valaisimeksi on merkittylittera V31, joka on käytössä mm. hallinnon käytävällä 319. Nykyisissäedustuslämpiön kattoikkunavalaisimissa häikäisykehät ovat samanlaiset kuinkäytävän 319 valaisimissa, mutta itse valaisimen runko on kookkaampi.154 Edustuslämpiön nojatuolien verhoilukankaan toimitti Sisustusateljee LeenaRewell. KORA pöytäkirja 82 / 28.9.1971 (HKRVA)155 Piirustus sign. 46-3011 (AAA)Piirustus sign. 46-3006 (AAA)156 Puhelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman157 Piirustus A531Poistoilmasäleikkö 1:1, 1:5 / 23.11.1970 (AAA)Piirustus A532 Sisäänpuhallussäleikkö 1:1, 1:5 / 29.6.1970 (AAA)Kuvassa vasemmalla edustuslämpiövuonna 1971.Kuva Kari Hakli (FTA)Vieressä edustuslämpiön porrasyhteydet.Päiväämätön valokuvaAri Saartio. (FTA)

30Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971KonserttisaliEsiintymislavaKonserttisali on päärakennuksen tiloista huolellisimmin suunniteltu.Sen arkkitehtoniset ja akustiset perusideat tutkittiin pitkällejo rakennuksen luonnosvaiheessa.Tilaan liittyvien suunnitelmienmäärä on vakuuttava; lisäksi seinäreliefejä ja sisäkattoatutkittiin myös toimistossa rakennettujen pienoismallien avulla.Salin epäsäännöllinen muoto on seurausta Aallon omien sanojenmukaan suunnitteluperiaatteesta, jolla saavutettiin mahdollisimmanpaljon edullisia yleisöpaikkoja. 158 Konserttisalissa onpaikat 1750 katsojalle.Konserttisalin kokonaishahmo suuntaa huomion esiintymislavalle.Sen eri tasoille johtaa molemmilta puolelta salia yhteensäneljä sisäänkäyntiä orkesterille ja kuorolle. Kuoroterassi sijoittuuesiintymislavan takaosaan. 159 Sen rapattuun ja valkoiseksi maalattuunkaiteeseen liittyi puurakenteinen, ulospäin kaartuva, irrotettavakaide. 160 Esiintymislavan sivuseinät, joihin sijoittuvat esirippujenkotelot, ovat hienorapatut ja maalatut valkoiseksi.Uloin, Dora Jungin toteuttama ja kutoma harmaasävyinen esirippu161 varastoidaan katsomosta nähden vasemmalle puolelleesiintymislavaa. Sisempi, kuoroparven peittävä esirippu liukuuoikeanpuoleisen seinän suojiin. Konserttisalin kuoroparven aaltoilevataustaseinä päätettiin työmaavaiheessa toteuttaa puurakenteisena.Seinän suunnitelmat kehittyivät symmetrisestämuodosta kohti täysin vapaasti aaltoilevaa muotoa, jonka toteuttaminenbetonivaluna olisi ollut haasteellista. Valuun käytetytmuotit olisi täytynyt rakentaa erikseen puusepäntyönä tehtaalla,mikä olisi tarkoittanut kustannusten merkittävää kasvua.Seinän toteuttamiseen suoran betoniseinän päälle rakennetuinkaarevin puuelementtirakentein päädyttiin arkkitehtitoimistonehdotuksesta. Menettelyllä pyrittiin saamaan urkujen ja salinakustiikan kanssa sidoksissa olevan poimutetun seinän kokonaisratkaisunsuunnittelulle lisätyöaikaa. 162Hydraulisesti säädettävän esiintymislavan keskelle sijoittuu flyygelihissi.Esiintymislavan pinta on tammiparkettia.Sähköasennukset sijoittuvat lattiaan tammiparkettiluukkujen alle.Esiintymislavaa täydentävät kuoroa varten suunnitellut irtokorokkeet(5kpl) ja irtoportaat (2kpl). 163 Lavan etureunan tammiviilutetutlevyt ovat irrotettavat. Levyjen leveys on 120cm. Salvaton sijoitettu näkymättömiin ja niiden alareunassa on huomaamattomatsormiurat levyjen poistamista varten. Levyjen välissäon hiussaumat. 164 Esiintymislavan tammipinnat on lakattu himmeällälakalla. 165Konserttisalin urkujen julkisivu suunniteltiin Aallon arkkitehtitoimistossa.Varsinaisesti urkujen suunnittelusta vastasi professoriEnzio Forsblom. 166 Urut rakensi Kangasalan urkutehdas kesällä1972. 167 Urut koostuvat pääpillistöstä ja kiinteästä soittopöydästä,ja positiivipillistöstä johon liittyy erillinen, vapaasti lavallaliikuteltava soittopöytä. Urkujen pillistöt muodostavat merkittävänosan esiintymislavan arkkitehtonisessa sommitelmassa.168 Urkujen taustalle jäävä vino, valkoiseksi maalattu seinäon puurakenteinen. 169Kongressikäyttöä varten esiintymislavan yläpuolelle tutkittiinmyös kansallisuuslippujen ripustusmahdollisuudet. 170Esiintymislavan poikkileikkaus. Piirustus A584 (AAA)Konserttisalin esirippu. Kuva Eero Venhola (FTA)158 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 25.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:2)159 Piirustus A583 Konserttisali, orkesteri- ja kuorolava 1:50 / 27.11.1970 (AAA)160 Kuoroterassin kaide on ollut käytössä konserteissa harvoin; VeikkoHakaluodon muistikuvan mukaan vain kerran tai kaksi. Irrotettavan kaiteen elementitoli valmistettu pahvikennoston päälle kiinnitetyistä koivuvanerilevyistä.Elementit oli maalattu mattavalkoiseksi.Martti Kaasisen ja Veikko Hakaluodon haastattelu tammikuussa 2005.Piirustus A593 Kuoroterassin kaide 1:1, 1:5 / 1.9.1971(AAA)Piirustus A616 Kuoroterassin kaide 1:20 / 5.2.1971 (AAA)161 Esiripun suunnittelussa Aalto ja taiteilija Jung tekivät yhteistyötä. AlvarAalto-museon originaalipiirustuskokoelmassa on säilynyt käsivaralta tehtyluonnos esiripun kuvioinnista. Suunnittelukokousmuistiossa vuoden 1970 syksyltämainitaan, että “esirippukankaan kudontakuviosta on professori Aalto antanutohjeet taiteilija Dora Jungille”.Muistio. Suunnittelukokous 59 / 16.9.1970 (HKRVA)Piirustus A561Konserttisali, etummainen esirippu 1:50 8.9.1970 (AAA)162 Piirustus A592 Kuoroterassin taustaseinä ja katto 1:5 / 5.2.1971 (AAA)KORA, esityslista n:o 37 / 16.12.1969 (HKRVA)163 Piirustus A 617 Kuoron irtokoroke-elementit, orkesterilavan irtoportaat 1:10 /5.3.1971 (AAA)164 Piirustus A610 Leikkaus Konserttisalin orkesterilavan etureunan kohdalta1:1 / 25.11.1970 (AAA)165 Helsingin Konserttitalo. Konserttisalissa orkesterin alueella olevien puurakenteidentyöselitys 1.12.1970 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)166 KORA esityslista 17 / 11.2.1969 (HKRVA)167 Konserttitalon rakennustoimikunnan asettaman urkuneuvottelukunnan kokouspöytäkirja2.6.1971 (HKRVA)168 Piirustus A208 Urut, sijoituspiirustus 1:50 / 19.2.1969 (AAA)169 Piirustus A590 Urkujen taustaseinä 1:1, 1:50 / 30.11.1970 (AAA)170 Piirustus A585 Orkesteri- ja kuorolava edestä 1:50 / 22.12.971 (AAA)Piirustus A584 Orkesteri- ja kuorolavan leikk. 1:50 / 22.12.1971 (AAA)171 Heijastinlevyjen maalauskäsittelyksi määrättiin E3; rakennusselityksen1.7.1968 mukaan “oksalakkaus, pohjustus öljymaalilla kokonaan, kerran osittainja kerran kokonaan siloitus, hionta ja maalaus, osittain hienosiloitus, välimaalaus,valmiiksimaalaus lakkamaalilla.”Piirustus A631 Konserttisalin takaosien heijastuspinnat 1:50, 1:10, 1:1 /2.6.1971 (AAA)Helsingin Konserttitalon rakennustyöselitys 1.7.1968 (AAS)172 KORA esityslista 37/15.12.1969 (HKRVA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197131PermantoKonserttisali on viuhkan muotoinen. Saliin tullaan sisään sen takaosasta,katsomo laskee kohden esiintymislavaa. Keski- ja sivukäytävienlattianpäällysteenä oli tammiparketin kanssa samaanpintaan asennettu ruskea wilton-matto pehmentämässäyleisön askelten ääniä.Sekä permannon että parvekkeen takaosassa seinän ja katonliitoskohtaan on sijoitettu vinot heijastinpinnat. Heijastinpintojenmateriaali on kaksinkertainen, lomittain liimattu lastulevy, ja neon maalattu valkoiseksi. 171Konserttisalin tuoliratkaisua tutkittiin tarkemmin mallituolin avulla.Perusmallia muotoiltiin useassa eri vaiheessa sekäpuusepäntehtaalla että verhoomossa; lopulta mallituoliin arkkitehdinohjeiden mukaan tehtyjen muutos- ja korjaustöiden lisälaskunsumma ylitti perusmallin tarjouksenmukaisen hinnan.Muun muassa tuoliin sijoitettavan kaiuttimen peitelevyä tutkittiinerilaisin mallivaihtoehdoin. 172 Konserttisalin permannon tuolienjalkaan on sijoitettu askelvalaisimet ja selkänojaan kaiuttimet.Tuolin istuinosa on käännettävissä yläasentoon.Kongressikäyttöä varten tuoleihin voidaan sijoittaa pöytälevy.Permannon ja parven tuolien verhoilukangas oli tummansinistäMetsovaaran kangasta, käsi- ja selkänojissa sekä istuimen etureunassaon mustat nahkavahvikkeet.Konserttisali,näkymä parvekkeelta koti esiintymislavaa.Kuvaa Eero Venhola (FTA)Konserttisalin permannon tuoli. Piirustus A 120 (AAA)

32Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971ParvekeKonserttisalin parveke sijoittuu salin takaosaan, josta on yhteysoikean- ja vasemman puoleisille sivuparvekkeille. Parvekkeenkaiteet on verhoiltu salin suuntaan osittain marmorilevyillä, osittainmarmorisäleellä. Kaiteen muoto on salin suuntaan kalteva.Sen leveä yläosa on pehmustettu ja päällystetty mustalla nahkalla.Tason alapuolella kaiteen pinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi,ja kaidetta kiertää lattian rajassa jalkalistana kookastammilauta. Sivuparvekkeilla myös kaiuttimet sijoitettiin kaiteeseennahkapintaisen tason alapuolelle. 173Parvekkeen kulkuväylillä on ruskeat wilton-matot, ja valkoiseksimaalatuilla rapatuilla seinillä porrasosuuksien yhteydessä onmustalla nahkalla päällystetyt pronssikäsijohteet. 174 Parvekkeensisäänkäyntien yhteyteen sijoittuvissa väliseinissä on aukot, joidenansiosta parvekkeen tila hahmottuu kantavien seinien aiheuttamastatilajaosta huolimatta kokonaisuutena. Kahteen seinäaukkoonsijoitetut vinoon sijoitetut pystysäleet ovat valkoiseksimaalattua puuta. 175Konserttisalin vasemman sivuseinän akustinen puureliefi.Piirustus A461 (AAA), valokuva viereisellä sivullaKari Hakli 1971 (AAS)Konserttisalin sivuparvekkeet ovat teräsbetonirakenteiset. Salinoikealle sivuseinälle sijoittuvat tarkkaamohuoneiden ja kielenkääntäjientilojen ikkunat, joiden korkeusasemat on sovitettu sivuparvekkeidenkorkomaailmaan ja akustiseen puureliefiin.Salin vasemmalle sivuseinälle sijoittuu vain puureliefin yhteyteenvain edustusaition oviaukko ja tv-kamerakomeron ikkunaaukko.176Katto ja seinäverhouksetSivuseinien puuprofiiliverhous on tehty pääosassa esivalmistetuistaja valmiiksi pohjakäsitellyistä elementeistä Profiilit on tehtykoivusta laminoituina. Taustalevyt ovat viilutettua kimpilevyä.Reliefit koostuvat neljänlaisista elementtityypeistä; avaruustaivutuselementeistä,tasoon kiinnitetyistä taivutetuista elementeistä,suorista puuprofiileista jotka ovat sekä tasoon että puuprofiiliverhoukseenkiinnitettyjä ja suoraan rappaukseen kiinnitetyistäprofiileista. Valvontaikkunoiden kohdalla suorat puuprofiilitjatkuvat aukon yli ilman taustalevyä. Sivuseinien reliefit onkäsitelty indigonsinisiksi. Työselityksessä määriteltiin kaksi vaihtoehtoistakäsittelyä (peittomaalaus tai petsaus), joista päädyttiinpeittomaalaukseen. 177Konserttisalin oikea sivuparveke. Kuva Ensio Ilmonen(AAS)Konserttisalin parvekkeen kaide ja porrastus. PiirustusA133 (AAA)173 Piirustus A113 Konserttisalin parvekkeen kaide 1:5 / 9.9.1968 (AAA)Piirustus A377 Parvekekaiteen yläreunan detaljit 1:1 /16.12.1970 (AAA)Piirustus A668 Sivuparvekekaiteen kaiutin 1:1 / 9.2.1971 (AAA)174 Piirustus A478 Konserttisalin parvekkeen nahkakäsijohteet, seinäprojektiot1:50 / 28.2.1970 (AAA)175 Piirustus A567 Parvekkeen seinäaukkojen ritilä 1:1, 1:5 / 21.9.1970 (AAA)176 Työmaan aikana oikean sivuseinän suunnitelmista jätettiin pois sivuparvekkeenkohdalla oleva keskimmäinen ikkunarivi Yleisradion vaatimuksesta.Muiden ikkunoiden kohdalla olevia sauvoja jouduttiin viistoamaan työmaallaparemman näkyvyyden saavuttamiseksi. Edustusaition oviaukon sivustat yläosapäätettiin verhota levyillä ja maalata reliefin sävyyn. KORA esityslista 67 /2.3.1971 (HKRVA)Piirustus A175 Konserttisali, vasen sivuparveke, leikkaukset 1:50 / 6.8.1970(AAA)Piirustus A176 Konserttisali, oikea sivuparveke, leikkaukset 1:50 / 6.8.1970(AAA)Piirustus A223 Konserttisalin oikea sivuseinä 1:50 / 20.5.1969 (AAA)Piirustus A224 Konserttisalin vasen sivuseinä 1:50 / 20.5.1969 (AAA)Piirustus A461 Konserttisali, vasen sivuseinä 1:20 / 4.3.1971(AAA)Piirustus A462 Konserttisali, oikea sivuseinä 1:20 / 4.3.1971(AAA)177 Helsingin Konserttitalo. Konserttisalin sivuseinien puuprofiiliverhous.Työselostus 23.10.1969. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197133

34Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Konserttisalin katto koostuu akustisista betoniheijastimista janiiden väliin jäävistä valkoiseksi maalatuista teräsputkiprofiileistahitastuista kentistä. Betoniheijastimet on tasoitettu ja maalattuvalkoiseksi. Niiden reunat on valettu kaartuvaan muotoon janurkat on pyöristetty. 178Betoniheijastimien väliin jäävien metalliritiläkenttien yhteyteenratkaistiin “Navy Lite” -levyistä vaakasuoraan liikkuvat akustisetliukuluukut. Orkesterin esiintymislavan yläpuolella sijoitettiinkääntyvät akustiset luukut. Akustisten tasojen sulkeutumisentäydentämiseksi täytyi akustisiin luukkuihin liittää rakentamisvaiheessasuorapintaiset täytteelliset levyrakenteet. 179Esiintymislavan yläpuolella betonikatto muodostuu kaarevista,valkoiseksi maalatuista betonielementeistä, joiden lomaan onsijoitettu esirippujen kiskot ja valaisimet. Kaarevien elementtiensisäpinnat on maalattu mustiksi. Kuoroterassin yläpuolella on12 kappaletta betonikattoon upotettuja valaisimia litterallaV19C. 180Konserttisalin valaistuksen järjestämisen suhteen suunnitelmatvarmistuivat vasta myöhäisessä vaiheessa. 181 Tilan valaistuksenkohokohdaksi suunniteltiin pitkään kullatusta messingistämuotoiltua “kattokruunua”, jollainen oli tarkoitus sijoittaa myöskamarimusiikkisaliin. Suunnitellut kattokruunut vaihdettiin kuitenkin“efektivalopisteiksi” arkkitehtitoimiston ehdotuksesta. 182Toteutetussa vaihtoehdossa permannon yläpuolella kattovalaisimeton sijoitettu yhden, kahden ja kolmen valaisimen ryhmissäkaton ritiläosuuksiin. Viistotun lieriön muotoisten valaisimiensisäosa on messinkiä. 183 Salin takaosassa on parvekkeen betonikattoonovaalinmuotoiseen syvennykseen sijoitetut valaisimet,jotka koostuvat kahdesta viistosta valkoiseksi maalatustametallilieriöstä. Valaisimissa on messinkiset häikäisysuojarenkaat.184 Parvekkeen ja permannon katsomojen takaosan kattopintoihinkiinnitetyt kulmikkaat, valkoiseksi maalatut valaisimetovat puolestaan muotokieleltään sukua piazzan ja kamarimusiikkisalinlämpiön valaisimille. 185 Konserttisalien kulkuväylienvalaisimet ovat pyöreitä, kattopintaan upotettuja messinkikehävalaisimia;lämpiöön johtavien ovien edustalla niitä on kattoonsijoitettu neljä kuten ovien toisella puolella lämpiöissäkin.Valaisimet johdattavat tilasta toiseen. 186178 Piirustus A520 Konserttisalin sisäkatto, betoniheijastimien detaljit1:5 / 28.5.1970 (AAA)179 KORA esityslista 65 / 2.2.1971 (HKRVA)180 Piirustus A680 Konserttisalin etupään detaljeja1:20, 1:5 /1.3.1971 (AAA)Piirustus A681 Konserttisali, etupään detaljeja 1:20 /2.3.1971(AAA)181 “Professori Aalto haluaa nähdä salin tilan muodon vapaanaennekuin hän päättää konserttisalin kattokruunu-asian.”Muistio. Suunnittelukokous 72 / 24.3.1971 (HKRVA)182 KORA esityslista 83/12.9.1971(HKRVA)Rakennustoimikunta päätti kokouksessaan 31.8.1971 periaatteessahyväksyä Aallon suunnitelman kattokruunujen vaihtamisestaefektivalopisteiksi. Efektivalopisteitä tarvittiin 75 kpl, ja alkuperäisenkattokruunusuunnitelman toteuttamisen arvioitiinmaksavan noin 100000mk. Valaistustyö Viljo Hirvonen oli jättänyttarjouksen efektivalopisteiden ja niiden mallien valmistuksesta.183 Piirustus A 576 Konserttisalin yleisvalaistus V 35 A ja V 35 B/ 8.10.1970 (AAA)184 Piirustus A409 Valaisinsyvennys salin takaosa. Vino pintavalaisinn:o V18 / 19.11.1969 (AAA)185 Piirustus A636 Valaisin V 5 / 16.12.1970 (AAA)186 Valaisinlittera V16187 Piirustus A414 Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisäänpuhallussäleikkö1:1 / 13.8.1970 (AAA)188 Piirustus A501 Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukko1:50 /27.5.1970 (AAA)Piirustus A502Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukon leikkaukset1:20, 1:5 / 27.5.1970 (AAA)189 Piirustus A 192 Kamarimusiikkisalin lämpiö, seinät 1:50 /16.8.1971 (AAA)190 Verhokankaat on suunnitellut ja toteuttanut (yhteistyössäAallon toimiston kanssa) Tekstiilistudio Kirsti Ilvessalo.KORA esityslista n:o 87 / 8.12.1971 (HKRVA)191 Lämpiöiden pöydän (ns. Apilapöytä) suunnittelija on ElissaAalto.Korkeamman mallin korkeus on 78 cm, kannen leveys 77cm. Sohvapöydän korkeus on 52 cm. Jalkaosa on koivua, maalattualaosastaan mustaksi, yläosasta valkoiseksi. Pöydän kansion tummanharmaa/luonnonmusta, linoleumipäällysteinen jamessinkilistoitettu.Arkkitehti Mikko Mercklingin tiedonanto Pirjo Hyytiäiselle, lokakuu2004192 Piirustus A626 Kamarimusiikkisalin lämpiön pilarit 1:5, 1:50 /7.12.1970 (AAA)193 Muistio. Suunnittelukokous 65 / 19.12.1970 (HKRVA)Konserttisalin ilmanvaihto liittyy katsomon tuolirivien ratkaisuun.Ilmanvaihtokanavat sijaitsevat lattian alla, josta tuloilma puhalletaantuolirivien alta messinkisten lattiasäleikköjen kautta saliin.187 Esiintymislavan seinän taakse sijoittuu salin poistoilmakanava,jonka kautta poistoilma puhalletaan vesikatolle. 188Konserttisalin katon akustisia liukuluukkuja.Kuva Richard Einzig. (FTA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197135Kamarimusiikkisali ja siihen liittyvät tilatPorras BKamarimusiikkisaliin johtava porras B sijaitsee rakennuksenlänsisivulla. Portaan välitasanteella on lämpiön lattiatasosta lähteväkorkea ikkunaseinä, jonka kautta lämpiöstä on näkymäkohden Kansallismuseon tornia. Lisäksi tilaan lankeaa ylävalokookkaiden, pitkänomaisten kattoikkunoiden kautta.Kamarimusiikkisalin lämpiö avautuu portaalta kohden piazzaa,josta sen erottaa valkoiseksi maalattu, kangaspintainen siirtoseinä.Kamarimusiikkisalin lämpiöKamarimusiikkisalin vastaiset seinät ovat valkoiseksi maalattujaja rapattuja. 189 Portaan B marmoriverhous jatkuu tilan päätyseinälle,jota muuten peittää kokopitkä, kaksiosainen harmaa villaverho.190 Ravintolan puoleisella puurakenteisella seinällä onalaosassa ovikorkeuteen yltävä punapyökkilevyverhous, yläosassavalkoiseksi maalatut puulevyt. Suora tarjoilutaso (pääpiirteittäinsamanlainen kuten tarjoilutasot konserttisalin lämpiöissä)sijoittuu samaan linjaan lämpiön punapyökkiverhoillunseinän kanssa.Kyyhkysenharmaan wilton-maton väri korostaa tilan yhteyttäpiazzaan. Valkoiseksi maalattu metallirasterikatto on taas samanlainenkuin ravintolatilojen alakatto. Kattovalaisimet ovatvariaatio piazzan ritiläpalkkien väliin sijoitetuista valaisimista;nämä valaisimet yhdessä portaan A purjekatoksen valaisimienkanssa muodostavat muotokieleltään yhtenäisen valaisinryhmän.Kattoikkunoiden ylävaloefektiä vahvistavat pimeän aikaankattoikkunasyvennykseen sijoitetut huomaamattomat, valkoisetvalaisimet.Kamarimusiikkisalin ovet sijoittuvat kulmittain lämpiöön.Kamarimusiikkisalin katsomojärjestelyistä johtuen toisen ovenedustalla on muutama, wilton-matolla päällystetty porrasaskelma.Pariovet ovat samanlaiset kuin konserttisalissa.Kamarimusiikkisalin lämpiön kalustus koostuu mustista nahkasohvista,joiden yhteyteen on sijoitettu matalia “apilapöytiä”.Ryhmä korkeita “apilapöytiä” sijoittuu tarjoilupisteen edustalle.191Kamarimusiikkisalin lämpiön ilmanvaihto toimii ritiläkaton läpi,joten tilassa ei ole näkyviä ilmanvaihtoasennuksia.Tarjoiluvälikön puoleisen seinälinjaan ja sille sijoittuvaan tilan ainoaanpilariin (pyöreä betonipilari, joka on rapattu ja maalattuvalkoiseksi) liittyy tekninen yksityiskohta; pilarin kylkeen liittyyvalkoiseksi maalatulla teräspellillä verhoiltu sadevesiviemäri.Pilarin takana kulkevat vapaasti tilassa samaan tapaan verhoillutilmanvaihtokanavat. 192 Näiden ratkaisujen taustalla lienevätravintolatilojen ja kamarimusiikkisalin lämpiön välillä työmaa-aikanatehdyt väliseinämuutokset. 193Porras B, näkymä kamarimusiikkisalin sisääntulohallista jakaiteen kiinnityksen yksityiskohta.Sivun alareunassa vasemmalla kamarimusiikkisalin sisäänkäyntija yleisnäkymä lämpiöstä.Kuvat Mari Mannevaara2004.

36Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Kamarimusiikkisalin lämpiö.Kuva Rune Snellman 2004.

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197137KamarimusiikkisaliKamarimusiikkisali on mitoitettu 350:lle hengelle. Sen katsomolaskee kohti esiintymislavaa. Salin kaksi sisäänkäynti sijaitsevattilan takaosassa. Toiselle niistä on salin puolella porrasnousu,joka salista katsoen piiloutuu rapatun ja valkoiseksi maalatunseinän taa. Porrassisäänkäynnin yläpuolella on puurakenteinenalakatto. 194 Esiintymislavan taustan muodostava betoniseinäaaltoilee vapaamuotoisesti. Seinien peruspinnat ovat rapattujaja valkoiseksi maalattuja. 195 Niille on sijoitettu polveileviksi kentiksivalkoiseksi maalatuista puurimoista ja akustiikkalevyistävalmistetut akustiset elementit. Esiintymislavan taustaseinällesijoittuvaan puurimakenttään oli piilotettu kamarimusiikkisalinparvekekerrokseen sijoittuvan tarkkaamon ikkuna.Kamarimusiikkisalin lattiapinnat ja esiintymislava ovat itäsaksalaistatammiparkettia. Käytäville ja käytävien porrasaskelmillesuunniteltiin ruskeaa wilton-mattoa kuten konserttisalissakin. 196Ne kuitenkin toteutettiin kyyhkysenharmaina kuten lämpiöissä.197Kamarimusiikkisalin katseenvangitsijat ovat kattoon ripustetut,katsomon yläpuolella leijuvat oregon -männystä valmistetutakustiset kattoheijastimet, “kupolit”, joiden pinta on lakattu himmeäksi.Heijastinelementit on ripustettu kamarimusiikkisalin korkeidenbetonikattopalkkien lomasta. Niiden väleihin on ripustettuvalkoiset, yksinkertaiset kattovalaisimet (littera V36B).Valaisimien ja lämpimän oranssinpunaisten akustisten heijastinelementtienyhteisvaikutus etäännyttää salin varsinaisen kattopinnanja palkit huomaamattomasti taustalle. Esiintymislavanyläpuolella kattopinta muodostuu valkoiseksi maalatuista betonikuorista,joiden pitkiin ja kapeisiin syvennyksiin (3kpl) on sijoitetturivistö valaisimia. 198Kamarimusiikkisalin esiintymislava. Kuva EeroVenhola (FTA)Oregonmäntyisen kattoheijastimen poikkileikkausja ripustus kattoon. Piirustus A578 (AAA)Kamarimusiikkisalin akustisen seinäverhouksendetalji. Piirustus A407 (AAA)194 Piirustus A 226 Kamarimusiikkisali, leikkauksia C-C / D-D/ E-E/ F-F / G-G1:50 / 16.2.1971 (AAA)Piirustus A225 Kamarimusiikkisali, katto ja leikkauksia A-A / B-B 1:50 /18.12.1970 (AAA)195 Kamarimusiikkisaliin kaavailtiin myös rappauksen päälle liimattavaa, lateksimaalillamaalattua kangasverhoilua (Tampella N:o 10 oz), mutta käsittelystä ilmeisestiluovuttiin.Helsingin Konserttitalo, Kamarimusiikkisalin maalattavat kangaspintaiset seinät.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto / Pirkko Söderman 24.11.1969 (AAS).196 Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojen päiväämättömätvärimallit (AAS).197 Värivalokuva vuodelta 1971, Kari Hakli. Signum 103378 (AAS)198 Piirustus A578 Kamarimusiikkisalin kupoli 1:10, 1:1 / 26.10.1970 (AAA)Piirustus A570 Kamarimusiikkisalin katto 1:50 / 21.12.1970 (AAA)Piirustus A387 Kamarimusiikkisali, orkesterin päällä oleva katto 1:20 /20.2.1970 (AAA)

38Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Kamarimusiikkisalin katsomon tuolin muoto on pääpiirteissäänsamanlainen kuin konserttisalin katsomon istuimen, mutta verhoilutoteutettiin ilman nahkavahvikkeita. 199 Tuolien verhoilukankaaksivalittiin Metsovaaran punainen villakangas.Kamarimusiikkisalin IV-ratkaisu on samankaltainen kuin konserttisalissa.Ilmanvaihdon kanavat kulkevat salin lattian alla jasisäänpuhallus on järjestetty tuolirivien alta messinkisten lattiasäleikköjenkautta.199 KORA esityslista ja pöytäkirja 53/ 1.9.1970 (HKRVA)Kamarimusiikkisali. Kuva Eero Venhola (FTA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197139Ravintolan sisääntulohalli, porras C ja salikerroksen ravintolasalitRavintolan sisääntulohalli ja vaatehalliRavintolan sisääntulohallia 101 erottaa sisääntulokerroksenmuista aulatiloista pronssiprofiililasiseinä. Tilan avautumista kamarimusiikkisalinsisääntulohalliin on mahdollista säädellä verhojenavulla. Verrattuna viereisiin sisääntulohalleihin ravintolansisääntulo- ja vaatehalli on tilallisesti intiimi. Tilassa on käytettyMannerheimintien puoleisen tuulikaapin yhteydessä seinäverhouksenapunapyökkiä 200 , jota on käytetty myös vaatesäilytyksenkalusteissa. 201 Samoin tilaan avautuvien kokoushuoneidenpariovet ovat punapyökkiä. Ravintolatiloihin johtavan portaan Caskelmat on päällystetty pehmeällä, vaaleanruskealla villanukkamatolla.Muuten tila vastaa ratkaisuiltaan sisääntulohalleja120 ja 130; katoissa on valkoinen metallisäle, terassille johtavantuulikaapin yhteydessä seinäverhouksena musta keramiikkasauvaja lattiat ovat travertiinia. Pieni materiaalien ja värien variaatioantaa ravintolan sisääntulohallille muihin aulatiloihin verrattunaoman erityisluonteen, joka liittää sen tiiviisti ravintolatilojenkokonaisuuteen.Vaatesäilytys sijoittuu sisääntulohallin keskelle. Se koostuu neljästänaulakosta, joista yhden toiselle puolelle on sijoitettu peilija peilihylly. Naulakoiden näkyvät päädyt on toteutettu lakatustapunapyökkisäleestä, joiden välikappaleet ovat muotoiltuja. 202Päädyt muodostavat yhtenäisen seinämän kokoushuoneiden107-109 sisäänkäyntien suuntaan. Vaatesäilytyksen kohdalla tilantoiminnallista jakoa on painotettu käyttämällä alakatossa erityyppistävalaisinta kuin aulan muissa osissa. Naulakoiden yläpuolellakäytetty yksinkertainen, lieriönmuotoinen, valkoinenpintaan asennettu valaisin (littera V11); muuten kattovalaisimetovat Finlandia-talon yleisön aulatiloissa käytettyä tyyppiä (litteraV6).Sisääntulohallin muuhun kalustukseen kuuluvat tilaan liittyvienyleisön wc-tilojen edustalle, varsinaisilta kulkuväyliltä syrjään sijoitetutpuhelinkopit. Wc-tilojen edustalla ja puhelinkoppien yhteydessäkattovalaisimet ovat kattoon upotettuja, pyöreitä messinkikehävalaisimia(alakattopiirustuksissa litterat V21 ja V22).Porras C ravintolan sisääntulohallista 101 ravintolaanRavintolan sisääntulo- ja vaatehalliin liittyy toiminnallisesti kaksiporrasyhteyttä. Toinen on yleisöporras C, toinen salikerroksenravintolatilat ja sisäänajokerroksen ravintolan varasto- ja sosiaalitilatyhdistävä kierreporras Q. Kokoushuoneiden 107-108toimintaa varten kierreportaan Q yhteyteen oli sijoitettu tarjoilutilaja varasto. 203 200 Piirustus A421 Seinäpiirustus, ravintolan sisääntulohalli 101 1:50 /Ravintolan vaatehalli. Kuva Mari Mannevaara 2004.Vaatehallin punapyökkiverhoillun seinän detalji.Piirustus A552 (AAA)Porras vaatehallista ravintolan tiloihin.Kuva Mari Mannevaara 2004.Vaatehalli naulakon detalji. Piirustus sign. 46-3000 (AAA)28.8.1979 (AAA)Piirustus A551 Seinäpiirustus, ravintolan sisääntulohalli 1:50 / 28.8.1970(AAA)Piirustus A552 Punapyökkiseinädetaljeja ravint. sis.tulohalli 1:1 / 28.8.1970(AAA)201 Piirustus sign. 46/2993 (AAA)Piirustus sign. 46/3000 (AAA)202 Vastaava välikappaleen muotoilu esiintyy myös punapyökkisälealakatondetaljeissa, jotka kuitenkin toteutettiin yksinkertaisempina suorina välikappaleina.203 Tilat purettiin kongressisiiven rakentamisen yhteydessä, nykyisin niidenkohdalla on yhteys nivelkäytävän kautta kongressisiiven vaatehalliin.Tarjoilutilan 105 pintamateriaalit olivat yksinkertaisia; katto valkoiseksi maalattuapuulevyä, lattia linoleumiia, rapatut seinät valkoiseksi maalattuja. Tilankalustuksena oli Aallon toimistossa suunniteltu, punapyökkiviilutetuista levyistäja valkoisesta laminaatista valmistettu taso ja kaapistot. Tarjoilutilanvalaisinlittera on alakattopiirustuskissa V21.Helsingin Konserttitalon Rakennusselitys 1.7.1968. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto. (AAS)Piirustus sign. 46/2816 (AAA)

40Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Ravintolan hillittyä eleganssia1970-luvulta. Taustalla avoimensiirtoseinän takana näkyy ravintolankabinetti ja sen vaalealla kankaallaverhoillut tuolit. ValokuvaOtso Pietinen & Co (FTA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197141RavintolasalitRavintolasaleja on yhteensä kolme, ja ne liittyvät toisiinsa korkeidenliukuseinien välityksellä. Tilat on mitoitettu noin 300 hengelle.Salit on mahdollista liittää yhtenä avoimena huonetilana piazzanjatkoksi. Kokonaisuutta on tarkasteltava kahdesta lähtökohdasta;sekä pitkänomaisena hallina että intiimimpinä erillistiloina.Pienintä saleista kutsutaan kabinetiksi, ja se on mahdollista sulkeamuiden tilojen yhteydestä ovilla. Keskimmäinen saleista onsuurin. Toiminnallisesti keskimmäinen ravintolasali ja kabinettiliittyvät yhteen, sillä porrasyhteys C liittää ne suoraan omaanyleisösisäänkäyntiin. Lähinnä piazzaa sijaitseva ravintolasalitoimii luontevasti piazzan jatkona. Tila kulki työpiirustuksissa pitkäänkahvion nimellä, mitä käyttöä varten sinne oli myös tarkoitussijoittaa kiinteä tarjoilutiski. 204 Sali kuitenkin toimi alusta lähtienasiakasravintolan osana. Kamarimusiikkisalin lämpiö jää ravintolanasiakastilojen länsipuolelle. Tilojen väliin suunniteltiinrakennustyömaan aikana väliseinillä erotettu tarjoiluvälikkö. 205Keittiön tilat ja porrasyhteys alempiin kerroksiin sijaitsevat kabinetinlänsipuolella.Ravintolasalien lattian wilton-mattojen väri on lämpimän kullanruskea.Alakattojen materiaali on valkoiseksi maalattu teräsritilä.Tilojen seinäpintojen väri on pääosin valkoinen, mutta kamarimusiikkisalinlämpiön ja ravintolasalien välisellä puurakenteisellaseinällä on käytetty osittaisena verhoiluna punapyökkiä. 206Idänpuoleinen ikkunaseinä on jatkoa piazzan korkealle ikkunaseinälle.Ravintolasalien kohdalla ikkunapilarien eteen onsijoitettu lakatusta punapyökistä rakennettu pehmeälinjainen ikkunapenkki.207 Korkean ikkunaseinän halki kulkee poikittain punapyökkinenverholauta. 208Ravintolasalien detaljit jäsentävät pitkänomaista tilaa osiin.Kamarimusiikkisalin lämpiön vastaiselle seinälle sijoitettu punapyökkilevyverhousporrastuu kohti piazzan korkeaa tilaa.Porrastuvalla osalla levyverhouksen saumoissa on pinnasta irtikiinnitetty pyöreä punapyökkirima, joka korostaa voimakkaastilevyjen rytmiä. Punapyökkiverhous laskee seinällä ovikorkeuteen,ja matalammalla osalla höylätyn punapyökkilistan poikkileikkauson samanlainen kuin seinän toisella puolella kamarimusiikkisalinlämpiössä. 209 Vastaavaa rytmiä ravintolasaleihinmuodostavat myös viherkasveja varten kattoon ja seinille varatutistutusastiat ja telineet. Kahdessa suuremmassa ravintolasalissakattoon on sijoitettu levymäiset, valkoiseksi maalatutistutusastiat; neljä piazzan puoleiseen saliin, kuusi keskimmäiseensaliin. Vastaavasti ikkunapilareiden yhteyteen on sijoitettuikkunalaudan päälle istutusastioita, joista köynnöskasvit versovatylöspäin valkoiseksi maalattujen metalliputkien varaan.Keskimmäisen ravintolasalin päätteenä on kabinetin siirtoseinänkoteloa vasten sijoitettu teline köynnöskasveille ja lattiallaistutusastiat. Kaikkien liukuseinien ollessa auki viimeisen taustaseinänmuodostaa kabinetin kokonaan köynnöskasveilla istutettutakaseinä. Kabinetin tarjoilutilaa vasten sijoittuvalla seinälläon kenttänä valkoiseksi peittomaalattu puurimaverhous 210 ,muutoin seinät ovat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja. 211Kabinetin ovi on ääntä eristävä, punapyökkipintainen pariovi.Ravintolan valaistus on tunnelmallinen. Ikkunaseinällä on pöytienyläpuolella valkoiset riippuvalaisimet, joiden messinkinenalapinta heijastaa pöydille lämpimän valon. Ravintolan varsinaisetyleisvalaisimet ovat kattoon upotetut, suorakaiteen muotoisetkookkaat erityisesti ravintolan tiloihin suunnitellut valaisimet.212 Tarjoiluvälikön katossa on pyöreät, kolmella sisäkkäisellämessinkikehällä varustetut uppovalaisimet (littera V20A).Ravintolan ikkunaseinä. Piirustus A728 (AAA)Ravintolan ja kamarimusiikkisalin välisen seinän punapyökkiverhoilundetalji. Piirustus A623 (AAA)Ravintolasalien seinäprojektio, kamarimusiikkisalin lämpiönvastainen seinä. Piirustus A630 (AAA)204 Kahvion 201 tarjoilutiski jää pois ja kamarimusiikkisalin lämpiön tiskin sijoitustajoudutaan siirtämään tulevan siipirakennuksen johdostaSuunnittelukokous 63/11.11.1970 (HKRVA)205 Piirustus A614 Ravintolan ja kamarimusiikkisalin lämpiön välinen seinä.Muutospiirustus 1:50 / 25.2.1971 (AAA)206 Piirustus A727 Ravintola, katto ja takaseinä, köynnöskasvit 1:50 / 8.9.1971(AAA)207 Piirustus A389. Ikkunapenkki no 1, 1:1 / 22.6.1970 (AAA)208 Piirustus A708 Ravintolan ikkunan verhotanko 1:1, 1:20 / 27.5.1971209 Piirustus A653 Ravintolan paneeliseinien punapyökkidetaljit 1:1 / 2.2.1971(AAA)210 Seinäverhouksen höylätyn riman detalji on samanlainen kuin harjoitussalissa.Piirustus A442 Ritiläseinän detaljit (ravint., harj.sali) 1 :1 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A428 Seinäpiirustus, ravintolan kabinetti 1:50 / 15.12.1969 (AAA)211 Piirustus A630 Ravintolan seinäpiirustus (kokonaisprojektio) 1 :50 /7.12.1970 (AAA)212 Valaisimen littera alakattopiirustuksissa on V4.

42Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Ravintolasalien sisustus suunniteltiin Aallon toimistossa yksityiskohtaisesti.Kalustussuunnittelun ohella muun muassa astiastotja kattaustekstiilit valittiin arkkitehtitoimistossa. 213Ravintolan sisustuksen värivalinnoilla korostettiin edelleen kabinetinmuista saleista eroavaa luonnetta. Kahdessa suuremmassaravintolasalissa ikkunaverhot oli sävytetty skaalaan valkoinen-harmaa -musta. 214 Ravintolan tuolityyppi oli Artekin mallistonkäsinojallinen nojatuoli numero 46. Verhoilukankaat olivatTekstiilitoimisto Kirsti Ilvessalon toimittamia erikoiskudottujakankaita. Tuolien varakankaiden tilauksen käsittelyn yhteydessämainitaan, että ravintolan tuoleissa käytetyt kangaslaadut olivat“norsunharmaa pomssi” ja “vaalea panama”. 215Tummanharmaalla verhoiltuja tuoleja käytettiin kahdessa suuremmassaravintolasalissa, joissa niiden väritys liittyi harmaasävyisiinikkunaverhoihin. Ravintolasalin ja piazzan välillä on ääntäeristävä verho, joka siirtoseinän ollessa suljettuna sijoittuu ravintolanpuolelle. Verho on kaksipuolinen; karkeapintainen ruskeapinta sijoittuu ravintolasalin puolella, toisella puolella onharmaa sileäpintainen kangas. 216 Kabinetin tuolit oli puolestaanverhoiltu vaalealla kankaalla. Ravintolan kabinetin erikoisverhot(5 kpl) tilattiin Tekstiilitoimisto Greta Skogster Oy:ltä.Arkkitehtitoimisto tarkisti tilauksen jälkeen verhosuunnitelmaasiten, että kaikki verhot tulivat kohokuvioinniltaan erilaisiksi. 217Sisustuksista vastanneen Pirkko Söderholmin muistikuvan mukaanmyös kabinetin verhot olivat vaaleat.Ikkunaseinälle keskimmäiseen ravintolasaliin sijoitettiin siirreltäväesiintymiskoroke. 218Ravintolasalien kattoon kiinitettävät kukkalaatikot.Piirustus A 726 (AAA)Ravintolan ikkunaseinän kalustusta.Piirustus sign. 46-2754 (AAA)Piirustus sign. 46-3200 (AAA)213 “Hesperian puiston valkea linna”Maija-Liisa Peltonen. Päiväämätönlehtileike (FTA)214 Puhelinkeskustelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman215 KORA esityslista 77/22.6.1971 (HKRVA)216 Ravintolan ja piazzan värisen verhon kankaat ovat BITCO:n standardikankaita;Fleuert Jaspé, väri 47 Elephant, vuorikangas Lancaster twill.KORA esityslista 83/ 12.10.1971 (HKRVA)217 KORA esityslista ja pöytäkirja 81/14.9.1971 (HKRVA)218 Piirustus A747 Ravintolan esiintymiskorokkeet 1:20, 1:1 / 21.10.1971

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197143Kokoustoimintaa varten suunnitellut tilat sisääntulokerroksessa; informaatiokeskus, kokoushuoneet 107-109 ja 135Informaatiokeskus 112 - 115Informaatiokeskus sijaitsee konserttisalin ja kamarimusiikkisalinsisääntulohallien itäsivulla. Sen erottavat sisääntulohalleistapronssiprofiililasiseinät; sileäksi rapatulla ja valkoiseksi maalatullaulkoseinällä avautuvat terassille sisäpuolelta jalopuuprofiileillaverhoillut metalli-ikkunat. Informaatiokeskuksesta on kaksipronssiprofiililasiovea sisääntulohalleihin.Informaatiokeskuksen tilat muodostuvat pronssiprofiililasiseinillätoisistaan erotetuista avoimista toimistotiloista, joiden punapyökkisetasiakaspalvelutiskit on sijoitettu tiloja yhdistävän aulaan.219 Toimistoista huoneet 112, 113 ja 114 sisustettiin useammanhengin toimistotiloiksi, huoneeseen 115 kalustettiin myöhemmintyötila yhdelle hengelle. 220 Tilojen lattiamateriaali onvaalea travertiinilaatta kuten sisääntulohalleissakin. Alakatotovat valkoiseksi maalattua erikoismetallisälettä.Toimistoihin 112 ja 113 sijoitetuissa asiakaspalvelutiskeihin kuuluiylätaso, tilojen 114 ja 115 kalusteet ovat matalia.Asiakaspalvelutiskeihin oli sijoitettu kanavat laitteiden sähkövedoille.Ikkunaseinällä ikkunapenkkeihin liittyvät erilliset konekir-joitustasot ja työpöydät. Ikkunapenkin ja konekirjoitustason väliselleseinäosuudelle on sijoitettu sähkökotelo, jonka etulevy onverhoiltu punapyökkiviilutetulla levyllä. 221Informaatiokeskuksen kattovalaisimet ovat pitkän lasiväliseinänedustalla ja asiakaspalvelutasojen kohdalla valkoisia, lieriönmuotoisiapintaan asennettuja kattovalaisimia (littera V13).Toimistopöytien yläpuolella ikkunaseinän edustalla kattovalaisimetovat kaksiosaisia riippuvalaisimia (littera V25) 222 .Informaatiokeskuksen sisääntulohallien vastainen lasiseinä onvarustettu tilan puolella valoverhoilla 223 , joten tila on mahdollistarauhoittaa yleisön vilinästä. Myös toimistojen lasiväliseinillä oliverhot. Informaatiokeskuksen pitkälle lasiseinälle, sisääntulohallinpuolelle on sijoitettu kaksi ilmoitustaulua, joiden rakenteetovat patinoitua messinkiä (pronssia) ja kiinnityspinta kangasta,ja joihin liittyvät kokonaisuuteen suunnitellut ilmoitustauluvalaisimet.224219 Piirustus sign. 46/2883 (AAA)Piirustus A 385 Toimistojen 112-115 väliset lasiseinät 1:50, 1:1 / 28.10.1969(AAA)220 Piirustus sign.46/3096 (AAA)221 Piirustus sign. 46/2882 (AAA)222 Piirustus A 542 Pintavalaisin V25 informaatiokeskus 1:1 / 18.7.1970(AAA)223 Sisääntulokerroksen valoverhot olivat ilmeisesti Greta SkogsterTekstiilitoimisto Oy:n toimittamaa tehdasvalmisteista kangasta (“Cotil”A/J31).Helsingin Konserttitalo / Verhokangasluettelo 18.3.1971. TekstiilitoimistoKirsti Ilvessalo. (AAS)Verhot, sisääntulokerros. 16.12.1970 (AAS)224 Piirustus A 716 Informaatiokeskuksen ilmoitustaulu (AAA)Informaatiokeskuksen asiakastasonleikkaus. Piirustus sign. 46-3029 (AAA)Informaatiokeskuksen kalustettu pohjapiirros.Piirustus sign. 46/2884 (AAA)Informaatiokeskuksen toimistotilojen konekirjoitustasoja työpöytä. Piirustus sign. 46/2882(AAA)

44Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Kokoushuone 135 (Aurora-sali)Kokoushuoneen ikkunat avautuivat Töölönlahden puoleiselle terassille.Tilaan oli kaksi sisäänkäyntiä; toinen tuulikaapin välitykselläterassille, toinen konserttisalin sisääntulohalliin 130.Kokoushuoneen tila muodostui kahdesta osasta, joita erotti toisistaanterassille johtava tuulikaappi. 225 Tilan rapattu ja valkoiseksimaalattu takaseinä on kaareva. Sivuseinillä on punapyökkilistoitetut,maalatut kangaspaneelit. 226 Huoneessa on vino katto,sillä tila sijoittuu konserttisalin katsomon alapuolelle.Alakatossa vuorottelevat punapyökkisäle- ja punapyökkiviilutettujenlevyjen kentät. Katossa on huoneen keskivaiheilla pieni tasoero,jonka suojiin on sijoitettu poistoilmanvaihto. 227 Kattoon sijoitetutvalaisimet ovat samaa mallia kuin harjoitushuoneessa137 ja 138 käytetyt, mutta maalattu paremmin punapyökkiin sopivillaruskean sävyllä. 228Huoneen 135 ikkunapenkit ovat keraamista laattaa. 229 Ikkunatovat sisäpuolelta punapyökillä päällystettyjä metalli-ikkunoita,ikkunoiden yläpuolella on koko seinän pituudella verhokotelovalkoiseksi maalatusta puulevystä. Villanukkamattolattioidenväri on tummanruskea. 230 Tuloilma puhalletaan tilaan ikkunaseinienedustalla olevista messinkisten lattiasäleikköjen kautta. 231Kokoushuoneen pariovi sisääntulohalliin 130 on äänieristettypunapyökkiovi, jonka ovilehdissä on urat.225 Kokoushuoneen 135 tilamuutokset ks. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa- Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvulla”.226 Piirustus A425 Seinäpiirustus Kok. huone 135, harj. huoneet 137-138 1:50 /15.12.1969 (AAA)227 Teknillisen neuvottelun (35/22.10.1969) yhteydessä mainitaan LVI-suunnittelijanja arkkitehdin sopineen, että kokoushuoneen 135 poistoilmanvaihto toteutetaanilman poistoventtiilejä.Muistio. Tekninen neuvottelu 35 / 22.10.1969 (HKRVA)Piirustus A656 kokoushuoneen 135 alaslaskettu katto1:50, 1:1 / 20.1.1971(AAA)Helsingin Konserttitalo. Ilmanvaihto- ja jäähdytys, sisääntulokerros 1:50 TRO708 1+J 12 / 12.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor. (PiirustuskopioKontermo Oy/Veli Niskanen)228 KORA:n pöytäkirjoista löytyy maininta Valaisinpajan tarjouksesta maalataison kokoushuoneen kattovalaisimet (no 8) paremmin taustaan sopivalla sävyllä.KORA esityslista 83/12.9.1971(HKRVA)229 Piirustus A396 Ikkunapenkki no 5 / 17.6.1970 (AAA)230 Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojen päiväämättömätvärimallit (AAS)231 Muistio. Tekninen neuvottelu 53 / 1.4.1970 HKRVA)Helsingin Konserttitalo. Ilmanvaihto- ja jäähdytys, sisääntulokerros 1:50 TRO708 1+J 12 / 12.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor. (PiirustuskopioKontermo Oy/Veli Niskanen)Kokoushuone 135, päiväämätön kuva Eero Venhola (FTA)Kuva otettu ennen terassisalin ja väliseinien rakentamista.Kokoushuoneen 135 sivuseinän projekto. Piirustus A425 (AAA)Kokoushuoneen alakatto. Ylhäällä oikealla punapyökistä valmistetunalakattoverhouksen detalji. Piirustus A656 (AAA)Kokoushuone 135 vuonna 1973, pohjoispääty.Valokuva P. Aaltonen (FTA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197145Kokoushuoneet 107-109Kokoushuoneet 107, 108 ja 109 sijoittuvat ravintolan sisääntulohallin101 yhteyteen rakennuksen itäsivulle. Niiden ikkunataukeavat terassille. Kaikki kolme kokoushuonetta vastaavatpääpiirteittäin ilmeeltään suuren kokoushuoneen 135 materiaalijavärimaailmaa. Katot, ikkunalaudat ja ovet ovat punapyökkiä,lattioilla on tummanruskea villanukkamatto. Seinät ovat valkoiseksimaalattuja, rapattuja tiiliseiniä. Kokoushuoneissa 108 ja109 (pienet kokoushuoneet) ovelta katsoen oikeanpuoleisellesivuseinälle on asennettu punapyökkilistoitettu kangaspaneeli,tiloista suurimmassa (kokoushuone 107) kangaspaneeliverhouson sijoitettu kahdelle seinälle huoneen nurkkaan. 232Kattovalaisintyyppi on päärakennuksessa vain näissä kolmessatilassa käytössä oleva kartiomainen valaisin, joita on huoneisiinsijoitettu kolmeen riviin.Kokoushuoneita varten suunniteltu holkkijalkapöytä.Piirustus sign 46-2957 (AAA)Kokoushuoneiden 107 - 109 kattovalaisin.Kuva Pirjo Hyytiäinen.232 Piirustus A420 Seinäpiirustus kokoushuoneet 107, 108, 109 1:50 /22.9.1970 (AAA)

46Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971

Henkilökunnan ja orkesterin tilatFinlandia-talo valmistuessaanvuonna 197147Henkilökunnan sisäänkäynnin pohjapiirros.Piirustus sign. 46-2871 (AAA)Vahtimestarin tiskin leikkaus.Piirustus sign. 46-2870 (AAA)Henkilökunnan sisäänkäynti 159 ja käytävä 161Henkilökunnan sisäänkäynti sijoittuu Finlandia-talon päärakennuksenpohjoissivulle sisääntulokerrokseen. Varsinaisen eteishallinyhteydessä on puhelinkeskuksen ja vahtimestarien tila,josta on yhteys käytävän 161 välityksellä porrashuoneisiin F jaG. Käytävä 161 toimii orkesterin sisääntulokerrokseen sijoittuvientilojen (harjoitushuoneiden, instrumenttivaraston ja vaatekaappihuoneiden)kulkuyhteytenä. Käytävältä on uloskäyntiTöölönlahden puoleiselle terassille. Henkilökunnan sisäänkäynnissätoteutuu vastaava liikenteellinen läpikuljettavuuden ideakuin yleisön käyttöön tarkoitetuissa sisäänkäyntihalleissakin.Henkilökunnan sisäänkäynnin pääasiallisena seinämateriaalinaon musta, himmeälasitteinen keraaminen sauva, joka muodostaataustan eteistilaan sijoitetulle istuinryhmälle. Tilan pohjoisseinälläon yläikkuna kalusteryhmän yläpuolella. 233Sisäänkäynnin lattamateriaali on punainen 15x15 sintrattu laatta,alakatot ovat valkoiseksi maalattua puuritilää 234 , johon on sovitettuupotetut pyöreät messinkiset kattovalaisimet.Puhelinvälittäjien ja neuvonnan taakse jäävä seinä on rapattu jamaalattu valkoiseksi; jalkalistat ovat tammea. 235Henkilökunnan sisäänkäynnin kiinteään kalustukseen kuuluvatpunapyökkiritiläseinäinen naulakko ja kaluste yleisöpuhelimelle.236 Tilaan sijoittui myös matala tiski puhelinvälityskeskukselleja neuvonnalle. 237 Puhelinkeskuksen ja neuvonnan välille sijoittuikangaspintainen sermi. 238 Muuhun varustukseen kuuluvatpuhelinkalusteen viereiselle, mustilla keramiikkasauvoilla pinnoitetulleseinälle sovitettu peili ja harjoitussaliin johtavan ovenviereen sijoitettu ilmoitustaulu. Istuinryhmän yhteyteen on seinällesijoitettu kello. 239Käytävä 161 on jatkaa henkilökunnan sisäänkäyntihallin tilaa;seinät on hienorapattu ja maalattu valkoiseksi, alakattona onvalkoiseksi maalattu puuritilä, lattia on punaista yksiväristä linoleumia240 , jalkalistat tammea. Konserttisalin permannon alapuolellesijoitetun instrumenttivaraston lattiakoron takia käytävälläon yhteensä kolme porrasjuoksua, joiden askelmat ovat laatoitettuja.241 Portaiden yhteydessä seinillä on käsijohteet patinoituamessinkipyöröputkea. Tilan materiaalit ja detaljointi edustavatorkesterin ja Finlandia-talon henkilökunnan yhteisille tiloille tyypillisiäratkaisuja.233 Irtokalusteiden järjestelyihin liittyvät tiedot sisustuspiirroksesta AS 3/Rakennuttaja kalustehankinta.Piirustus sign. 46/2788 (AAA)234 Puuritiläalakattojen maalauksen kiiltoaste on himmeä. Ritilän taustalle onkiinnitetty valkoinen kangas. Puusäleet ovat profiloituja; niiden kulmiin onhöylätty urat. Alakattotyyppiä on käytetty pääosin orkesterin tiloissa, muttamyös hallinnon toimistohuoneissa (jotka nekin osoitettiin alun perin orkesterinhallinnon käyttöön).Muistio. Tekninen neuvottelu 77 / 4.11.1970 (HKRVA)Muistio. Tekninen neuvottelu 86 / 20.1.1971 (HKRVA)235 A 426 Seinäpiirustus Henkilök. sis. tulohalli 159 1:50 / 22.9.1970 (AAA)236 Piirustus sign. 46/2871 (AAA)237 Piirustukset sign. 46/2870 ja 46/3114 (AAA)238 Kangas on piirustuksen mukaan Someron kutomon “Villanova 108”, jakäytössä myös tason etupinnassa.Piirustukset sign. 46/2870 ja 46/3114 (AAA)239 A 426 Seinäpiirustus Henkilök. sis. tulohalli 159 1:50 / 22.9.1970 (AAA)240 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)241 KORA esityslista 43 / 10.3.1970 (HKRVA)242 Akustiikkalevy (rakennusselityksessä kattotyyppi K11) tarkoittaa “Lautex”

48Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Porrashuoneet D, E, F ja GHenkilökunnan ja orkesterin käytössä olevat porrashuoneet onpäärakennuksessa käsitelty yhtenäisellä tavalla.Porrashuoneiden seinät ja porrassyöksyt ovat teräsbetonirakenteisia,samoin syöksyjen väliin jäävä kaide. Kaide ja seinäton rapattu sileäksi ja maalattu valkoiseksi lateksimaalilla.Porrassyöksyjen alapinnat on käsitelty vastaavalla tavalla.Porrashuoneissa on tavallisesti käytetty porrastasanteiden alakattonavalkoiseksi polttomaalattua 400x400mm kokoista metallikasettia,“akustiikkalevyä” 242 , mutta porrashuoneissa onmyös sileäksi rapattuja ja valkoiseksi maalattuja kattopintoja(esimerkiksi portaiden ylä- ja alatasanteiden katot).Porrasaskelmat ja välitasanteiden lattiat ovat punaista 150 x150 x 10 kokoista Pukkilan sintrattua lattialaattaa. Jalkalistatovat asiakirjojen mukaan tammea, kuten myös porrasaskelmienaskelkulmalistat. Kaiteeseen ja seinille sijoitetut käsijohteet ovatpyöreäksi höylättyä, lakattua tammea, käänteet ja taitteet messinkiputkea.Käsijohteen kiinnikkeet ovat “pronssia” (messinki).Porrashuoneiden ovet ovat pronssiprofiileilla päällystettyjä teräsrunkoisiatunnin palo-ovia, joiden lasituksena on käytetty rautalankalasia.Ovissa on pronssivetimet (vedin B, suoraan ovilehteenkiinnitetty “Rautatalo” -vetimen variantti). Eniten käytetyissäporrashuoneen ovissa (kuten porrashuoneessa F orkesterilämpiöönjohtavissa porrashuoneen ovissa) on piilosulkijat,muuten heloitukseen kuuluvat tavanomaisemmat messinkisetovipumput.Yllä näkymä porrashuoneen D välitasanteelle.Vieressä porrashuoneissa käytetty valaisintyyppi (littera V 10)Valokuvat Mari Mannevaara ja Pirjo Hyytiäinen 2004Porrashuoneisiin jäi sisäänajokerroksessa porrassyöksyn allesuunnitelmissa käyttämätön tila, johon rakennuttajan toivomuksestasuunniteltiin ylimääräiset säilytyskomerot. 243 Näiden ovetovat tavallisia, harmaaksi peittomaalattuja puuovia, joiden vetimetovat messinkisiä lankavetimiä.-tuotemerkillä myytyä, rei´itettyä alakattokasettia. Kasetit liittyvät toisiinsa hiussaumoin.Piirustus A344 Akustiikkalevyalakattojen, ravintolakeittiön alakaton ja maalatunpuulevyalakaton detaljit 1:1 / 28.5.1970 (AAA)Muistio. Tekniset neuvottelut 69 / 9.9.1970 ja 70 / 16.9.1970 (HKRVA)243 Muistio. Suunnittelukokous n:o 52 / 29.4.1970 (HKRVA)244 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970. (AAS)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197149Orkesterin tilatInstrumentti- ja vaatekaappihuoneet, instrumenttivarastoOrkesterin instrumenttivarasto, puku- ja pesuhuoneet sijoittuvatsisääntulokerrokseen konserttisalin alapuolelle. Tilojen kaarevatpohjamuodot ja instrumenttivaraston vino kattopinta ovat seuraustatilojen sijoituksesta. Tiloihin on yhteys porrashuoneestaE ja henkilökunnan sisäänkäynnin 159 jatkeena olevalta käytävältä161.Instrumenttivarasto ja sen yhteyteen sijoittuvat orkesterin pukeutumis-ja peseytymistilat ovat materiaaleiltaan ja detaljoinniltaanvaatimattomia käyttötiloja. Instrumenttivaraston lattia onpunaista, yksiväristä linoleumia 244 , vaatekaappihuoneiden edustallesijoittuvalle kaarevalle käytävälle 152 johtavat porrasaskelmatovat laatoitetut. Kattopinta, betoniseinät ja pilarit on maalattuvalkoiseksi. Instrumenttivaraston keskelle sijoittuu konserttisalinflyygelihissi, joka yhdistää esiintymislavan sisäänajokerroksenkalustovarastoon. Instrumenttivaraston kalustuksena onpilareiden väliin ja molemmin puolin flyygelihissiä tilan suoralleseinälle sijoitetut, soitinten säilyttämistä varten suunnitellut pöydät.245 Kaarevalla käytävälle, jonne pukuhuoneiden ovet avautuvat,on sijoitettu yksinkertainen, pitkä seinänaulakko.Valaistuksena ovat ovien viereen asennetut valkoiset seinävalaisimet(littera V31).Orkesterisoittajille osoitettuja pukuhuoneita on yhteensä kahdeksan;neljä kummallakin puolella huonerivistön keskelle sijoitettujapesu- ja wc-tiloja. Pukuhuoneeseen on tavallisesti sijoitettupukukaapit kahtakymmentä soittajaa varten; suunnitelmissayhdessä erikseen naisille osoitetussa pukuhuoneessa (147)kaappeja on kuitenkin kuusitoista. Muun kalustuksen muodostavatpeili ja valaisin, naisille varatussa huoneessa myös leveä,matalalle sijoitettu peilihylly. 246 Pukuhuoneiden lattiat ovat vihreäälinoleumia. 247 Huoneisiin päädyttiin työmaan aikana asentamaanalakatot valkoiseksi maalatusta luja-levystä, vaikka alunperin suunnitelmissa oli tarkoitus rapata kattopinnat. 248Kattovalaisimet olivat tyyppiä V13 kuten sisääntulokerroksen informaatiokeskuksessa.Huoneiden ovet ovat äänieristettyjä punapyökkiovia(littera OAP1).245 Piirustus sign. 46/3045 (AAA)246 Piirustus sign. 46/2966 (AAA)247 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970. (AAS)248 KORA esityslista ja pöytäkirja 38 / 30.12.1969, Suunnittelukokous 45 /21.1.1970 (HKRVA)Instrumentti- ja vaatekaappihuoneet. Pohjapiirustus ja seinäprojektiot.Piirustus sign. 46-2966 (AAA)Käytävän seinävalaisinV31. Kuva Pirjo HyytiäinenTyypillinen vaatekaappi- ja instrumenttihuone.Alakatto ja kattovalaisimet eivät ole alkuperäiset.Kuva Mari Mannevaara

50Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Harjoitussali 155 ja harjoitushuoneet 137 ja 138Harjoitushuoneiden valaisin V8Kuva Mari Mannevaara 2004.Harjoitussalissa (ja ravintolankabinetissa) käytetyn akustisen,valkoiseksi maalatunseinäverhouksen detalji.Piirustus A 442 (AAA)Orkesterin varsinainen harjoitussali sijaitse instrumenttivarastonlänsipuolella. Sen ikkunat avautuvat Mannerheimintien puoleisensadekatoksen alle. Tila on korkea, sillä sen lattia sijoittuuvain muutaman porrasaskelman verran Instrumenttivarastonlattiakorkoa ylemmäs. Harjoitussalin kattopinta on osittain vino,ja sen korkeus ja pintamateriaalit vaihtelevat. Harjoitussalin matalinosuus, joka katot ovat sileitä, valkoiseksi maalattuja puulevy-ja betonipintoja, sijoittuu vasten konserttisalin takaseinää.Korkean, vinon katon osuudella tilassa on valkoiseksi peittomaalattupuurima. Tilassa on käytetty kahdenlaisia kattovalaisimia(litterat V13 (valkoinen lieriön muotoinen valaisin) matalallaosuudella ja V19A (upotettu pyöreä messinkivalaisin)korkealla).Korkean katon alakattoon on sovitettu lisäksi valkoiset, pyöreättuloilmaventtiilit. Seinät ovat pääasiallisesti rapattuja ja valkoiseksimaalattuja, mutta konserttisalin vastainen matala takaseinäon verhoiltu valkoiseksi peittomaalatulla puuritilällä (vastaavallakuin ravintolan kabinetissa käytetty). 249Harjoitussalista on porrasyhteys henkilökunnan sisäänkäynnille,ja toinen kulkuyhteys instrumenttivarastoon ja porrashuoneeseenE. Salin ovet ovat äänieristettyjä, lakattuja punapyökkiovia,joiden pinnassa on pystysuorat urat. Vetimet ovat Finlandia-taloavarten suunniteltuja messinkivetimiä. Eteisaulaan 159 johtavaovi on ääneneristyssyistä toteutettu kaksinkertaisena.Harjoitussalin lattiamateriaalina on lakattu tammiparketti. Tilanyhteydessä on kaksi pientä varastoa, joiden lattiamateriaali onpunainen linoleumi ja kalustuksena varastohyllyt.Pienemmät harjoitushuoneet sijoittuvat käytävän 161 varrellerakennuksen itäpuolelle. Huoneet ovat pinta-alaltaan 26,5m 2(huone 138) ja 32m 2 (huone 138) ja niiden huonekorkeus kasvaakohti ulkoseinää. Toinen harjoitushuoneista on ikkunaton,toisella harjoitushuoneista (137) oli ikkuna Töölönlahden puoleisellekatetulle terassille. 250 Ikkuna oli kaksinkertainen, ja karmienvälille jäi paksun seinärakenteen vuoksi ilmatilaa.249 A 427 Seinäpiirustus Orkesterin harjoitussali 155 1:50 / 22.9.1970 (AAA)A 442 Ritiläseinän detaljit (ravint., harj.sali) 1 :1 / 24.11.1970 (AAA)250 Tilanne ennen terassisalin rakentamista vuonna 1986, ks. luku “Finlandiatalonmuutoshistoriaa”251 Ikkuna levytettiin umpeen ilmeisesti terassisalin rakentamisen yhteydessävuonna 1986. Terassisalin puolella ikkuna säilytettiin. Ikkunapenkin musta keraaminenlaatoitus näkyy lasin läpi.252 A425 Seinäpiirustus Kok. huone 135, harj.huoneet 137-138 1:50 / 8.9.1970(AAA)A666 Harj. huoneen alaslaskettu katto 1:50 / 2.2.1971 (AAA)Nykyisin tilojen seinillä on valkoiseksi maalattu levytys ja punapyökkisäleestäja kangaspäällysteisistä levyistä valmistetut akustiset elementit.253 Muistio. Tekninen neuvottelu 71 / 11.11.1970 (HKRVA)Ikkunapenkki oli laatoitettu mustilla keraamisilla laatoilla. 251Harjoitushuoneiden lattiat ovat punaista linoleumia, ja huonetilojenvinot katot valkoiseksi maalattua puurimaa kuten muissakinsisääntulokerroksen orkesterin käyttöön osoitetuissa tiloissa.Huoneiden seinät olivat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja betoniseiniä,joilla oli osittain studioseinälevyverhous. 252Harjoitushuoneiden ovet ovat kaksinkertaisia, punapyökkiviilupintaisiaääneneristysovia kuten harjoitussalissakin. Ovien vetimetovat messinkisiä erikoisovia varten suunniteltuja vetimiä(tyyppi Z), joita on käytetty myös harjoitussalin ääntä eristävissäovissa. Tiloissa on käytetty valaisimena valkoista, pintaan asennettuakattovalaisinta litteralla V8.Harjoitushuoneessa 138 on lattiassa messinkiset säleiköt ilmansisäänpuhallusta varten. Huoneessa 137 tuloilmakanavat tehtiinerehdyksessä ikkunan alapuolelle seinään. 253 Suojaksi rakennettiinkoko seinän mittainen kotelo valkoiseksi maalatusta kimpilevystä,jonka taakse jäi ylös suunnattu tuloilmasäleikkö. 254Molempien huoneiden poistoilmakanavat sijaitsevat vastakkaintilojen välisellä seinällä.Harjoitushuoneiden 137 ja 138 seinäprojektiot.Piirustus A 425 (AAA)Äänieristetty punapyökkiovi OAP,messinkivedin tyyppi Z ja äänieristetynoven piilosulkija.Kuvat Mari Mannevaara 2004.

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197151Orkesterin lämpiötilatOrkesterin lämpiötilat sijoittuvat salikerrokseen. Niihin sisältyvätvarsinainen orkesterilämpiö (244) ja ns. “naisten lämpiö” (246),sekä taiteilijakahvion toisella puolella kamarimusiikkisaliin liittyväorkesterinurkkaus. Tiloista on yhteys konserttisalin esiintymis-ja kuorolavoille sekä salin oikealta että vasemmalta puoleltaportaiden välityksellä.Lämpiötilojen lattiat ovat keskiharmaata kierrenukkamattoa, 255alakatot valkoiseksi maalattua puuritilää. Orkesterilämpiöidenseinät ovat valkoiseksi maalattuja. Tilat ovat ikkunattomia; väliovetovat pronssiprofiiliovia. Orkesterilämpiöiden valaisimet ovattyyppiä V9.Näkymä orkesterilämpiöstä.Valokuva Mari Mannevaara 2004Muista lämpiötiloista hieman sivussa olevan naisten lämpiönlattiat ovat tummanruskeaa bouclé-mattoa. 256 Valkoisiksi maalatuilla,hienorapatuilla seinillä on osalla akustinen, valkoiseksimaalattu kangaspaneeliverhous, jonka pystysaumoissa onmuotoon höylätyt punapyökkilistat, katot ovat valkoiseksi maalattuapuurimaa. Naisten lämpiössä käytetyn upotetun messinkikehävalaisimenlittera on V20A. Huoneessa on tammi-ikkunat jalakattu punapyökki-ikkunalauta (työselityksen tyyppi 2) 257 .Orkesterilämpiöiden portaissa (oikea ja vasen) on mattopäällysteisetaskelmat. Alakatto on porrastettu valkoiseksi maalattupuusälekatto. 258 Portaisiin aukeavat konserttisalin ovet ovatakustisesti erikoisrakenteisia punapyökkiovia OAP.254 Piirustus A613 Etulevy, huone 137 1:5, 1:1 / 25.11.1970 (AAA) Nykyisinseinä on levytetty umpeen, ja tuloilmaventtiilit on sijoitettu suoraan seinäpintaan.255 Helsingin Konserttitalo. Kierre- ja boucle-mattojen värimallit, päiväämätönluettelo (AAS)256 Helsingin Konserttitalo. Kierre- ja boucle-mattojen tupsumallit, päiväämätönluettelo (AAS)257 A430 Seinäpiirustus taiteilijahuoneet 1:50 / 22.9.1970 (AAA)258 Piirustus A563 Orkesterilämpiön portaan alakatto, vasen 1:20 / 11.9.1970Piirustus A564 Orkesterilämpiön portaan alakatto, vasen 1:20 / 11.9.1970Orkesterilämpiöön suunniteltu pyöreä holkkijalkainenpöytä. Piirustus sign. 46-2951 (AAA)

52Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Taiteilijakahvibaari 220 ja tarjoilutila 221Henkilökunnan ja orkesterin virkistäytymistä varten suunniteltiinFinlandia-taloon taiteilijakahvio. Taiteilijakahvibaari sijoittuu orkesterilämpiönja kamarimusiikkisalin orkesterinurkkauksen välille,ja tilasta on suora yhteys piazzalle. Taiteilijakahvibaarissaei ole ikkunoita; tila saa luonnonvaloa vain piazzalle aukeavienpronssiprofiili-lasiväliseinien kautta. Pintamateriaalit (alakatot,lattiapinnat ja seinät) vastaavat pääpiirteittäin orkesterin päälämpiöidenratkaisuja. Tarjoilutilan muodostaa punapyökistä rakennettuselkeälinjainen tarjoilutaso, jonka yläpuolella olivat riippuvalaisimet(valokuvista päätellen lempinimellä “käsikranaatti”kulkevat valaisimet punapyökkitason sävyyn sovitettuina).Tarjoilutilan takaseinällä on punapyökkiviilutettu seinäverhous;seinän taakse jää tarjoiluhissi ja porrasyhteys H parvekekerrokseensijoitettuun tarjoilukeittiöön. 259 Tarjoilutilan lattia on laatoitettu.Kuva oikealla:Taiteilijakahvibaarin tarjoilutiski jailmeisesti tummaksi maalatut riippuvalaisimet.Erittelemätön lehtileikeFinlandia-talon arkiston lehtileikekokoelmasta(1971).Kuva alla:Taiteilijakavibaarin punapyökkisentarjoilutiskin projektio. Piirustussign. 46-2921 (AAA)259 Piirustus sign. 46/2919 (AAA)Piirustus sign. 46/2921 (AAA)Piirustus sign. 46/2974 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197153TaiteilijahuoneetSolistihuoneet, kapellimestarien ja konserttimestarien huoneetavautuvat taiteilijakahvioon ja orkesterilämpiön portaan (vasen)ylätasanteelle. Tilojen perusratkaisuun kuuluu huonekohtaisteneteis-, wc- ja pesutilojen vyöhyke, joka sijoittuu varsinaistenhuonetilojen ja taiteilijakahvion tilojen väliin. Taiteilijahuoneidentammi-ikkunat avautuvat Mannerheimintien suuntaan. Ikkunatvarustettiin vain verhoilla, sillä niiden ulkopuolella on julkisivussavaloa hajottava säleikkö. 260Taiteilijahuoneita varten suunniteltuhyllyllä varustettu punapyökkitaso.Piirustus sign.46-3043 (AAA)Tyypillisen taiteilijahuoneisiinliityvän wc-tilan projektiot.Piirustus sign. 46-2864 (AAA)Solistihuone 242 nykyisessäasussaan. Kuva vuodelta2004. Mari Mannevaara.Kokonaisuudessa taiteilijahuoneiden sisustus jatkaa muiden orkesterinkäyttöön osoitettujen tilojen linjaa, mutta tilojen kalustukseenon kiinnitetty piirustusten määrästä päätellen tarkempaahuomiota. 261 Tilojen lattiamateriaali oli tummanruskeabouclé-matto (kuten hallinnon toimistohuoneissa); eteistilojenkatot ovat valkoiseksi maalattua, avosaumattua puulevyä, huonetiloissaon valkoiseksi peittomaalattu puuritilä. Huonetilojenseinät ovat tavallisesti valkoiseksi maalatut, mutta tehosteena(tai mahdollisesti akustisista syistä) toiselle tilojen sivuseinistäon kiinnitetty valkoiseksi maalattu, punapyökkilistoilla viimeisteltykangaspaneeli. Lähinnä kamarimusiikkisalia sijaitsevissa solistihuoneissa223 ja 230 kangaspaneelin sijaan on käytetty avosaumattua,valkoiseksi maalattua puulevyä. 262Taiteilijahuoneiden ovet eteistiloihin ja taiteilijakahvioon ovat punapyökkiä.Taiteilijakahvioon avautuvat ovet on suunnitelmissamerkitty palo-oviksi.Taiteilijahuoneisiin liittyvien wc- ja pesutilojen lattiat ovat sintrattua10x10cm koon punaista klinkkeriä, seinien laatoitus on valkoinen,alakattoina on valkoiseksi maalattu puulevy. Wc- ja pesutilojenvarustus ja kalustus on tavanomainen; pieniin tiloihin eiole suunniteltu eritysratkaisuja. Pesualtaiden yläpuolelle on sijoitettupeili ja kapea peilihylly valkoista, punapyökillä reunalistoitettualaminaattia. Muuna varustuksena ovat Arabian tehtaidentuotantoon kuuluneet valkoiseksi emaloidut koukut ja saippua-astiat;niin ikään saniteettikalusteet olivat Arabian valmistamia.263 Saniteettitilojen ovet ovat valkoisia laminaattiovia, joidenkarmit ovat jalopuuta. Karmilistoina on näissäkin ovissaFinlandia-talolle tyypillinen, muotoon höylätty punapyökkilista.Taiteilijahuoneiden wc- ja pesutilojen ratkaisut ovat tyypillisiäFinlandia-talon henkilökunnan käyttöön tarkoitetuille saniteettitiloille.260 Sälekaihtimet jätettiin julkisivusäleikön vuoksi pois suunnitelmista. Samaanratkaisuun päädyttiin hallinnon toimistohuoneiden osalta, mutta talonmiehen javahtimestarin asuntoihin ne sen sijaan haluttiin lisätä. KORA esityslista ja pöytäkirja58 / 10.11.1970 (HKRVA)261 Tilojen sisustussuunnitelmia muutettiin ainakin kertaalleen. Solistien ja konserttimestarienhuoneita varten suunniteltiin erikseen myös hylly- ja pöytätasojasekä kaapisto kapellimestarin huoneeseen 236.Piirustus sign. 46-3044 (AAA)Piirustus sign. 46-2864 (AAA)Piirustus sign. 46-2943 (AAA)Piirustus sign. 46-2944 (AAA)Piirustus sign. 46-2945 (AAA)Piirustus sign. 46-2946 (AAA)Piirustus sign. 46-2947 (AAA)Piirustus sign. 46-3024 (AAA)Piirustus sign. 46-3033 (AAA)Piirustus sign. 46-3041 (AAA)Piirustus sign. 46-3043 (AAA)Piirustus sign. 46-3055 (AAA)Piirustus sign. 46-3044 (AAA)262 Piirustus A430 Seinäpiirustus, taiteilijahuoneet 1:50 / 22.9.1970 (AAA)Piirustus A445 Maalatun puulevyseinän detaljit (tait. huoneet) 1:1 / 15.12.1969Piirustus A572 Taiteilijahuoneiden seinädetaljit 1:1 / 2.10.1970263 Helsingin Konserttitalon LVI-laitteiden työselostus 15.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor Oy. (AAS)Muistiot Teknillisiä kysymyksiä koskevista neuvotteluista 1969-1971 (HKRVA)

54Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Toimistokäytävää 307 parvekekerroksessa 1970-luvun alussa.Kuva Richard Einzig. (FTA)Hallinnon tilatFinlandia-talon hallinnon tilat sijoittuvat alun perin orkesterinjohdolle varattuihin, parvekekerrokseen sijoitettuihin toimistohuoneisiin,joita yhdistää portaiden D, E ja F välillä aulamaisenväljät käytävät 307, 311 ja 319. Hallinnon keskeisiin tiloihin kuuluimyös johtajan huoneen 315 viereen sijoittuva tilava kokoushuone.Hallinnon toimistotilojen ja käytävien pintamateriaalit vaihtelivatilmeisesti tilan edustavuustarpeiden mukaan, vaikkakin värimaailmassatavoiteltiin yhtenäistä ilmettä. Rakennusaikana tehdytkäyttötarkoituksen muutokset vaikuttivat osittain myös toimistohuoneidenmateriaalien (etenkin lattioiden pintamateriaalien)valintaan.Käytävä-aulatilat 307 ja 311 johtavat hallinnon ja orkesterin yhteiseenkäyttöön tarkoitettuihin toimistotiloihin, käytävä 319muodostaa aulan johtajan huoneen 315 ja kokoushuoneen 317edustalle. Käytävien keskinäinen hierarkiaero näkyy pieninäeroina materiaali- ja detaljimaailmassa. Toimistohuoneisiin johtavallakäytävällä 311 käytettiin lattiamateriaalina bouclé-mattoa,johtajan (alunperin kaupunginorkesterin intendentin) huoneen315 ja kokoushuoneen 317 edustalla olevalla käytävällä319 taas arvokkaampaa kierrenukkamattoa. Käytävien lattiapinnanväri oli ilmeisesti keskiharmaa. 264 Käytävien alakatot ovatvalkoiseksi polttomaalattuja, rei’itettyjä metallikasetteja, “akustiikkalevyjä”;johtajan toimiston ja kokoushuoneen edustalla alakattoaon jäsennetty ilmeeltään arvokkaammaksi kiinnittämälläkattoon lakatut, muotoon höylätyt punapyökkilistat.Samanlainen ratkaisu on myös toimistokäytävän 307 aulassa.265 Käytävätiloissa on pyöreät kattoikkunat valaisimineen;käytävällä 311 valaisimet ovat kattoikkunan ulkopuolella (litteraV41), käytävällä 319 kattoikkunoiden valaisimet muodostuvatsyvennykseen sijoitetuista sisäkkäisistä messinkisistä heijastinkehistä(littera V31). Muut käytävien valaisimet ovat alakattoonupotettuja valaisimia (käytävällä 319 littera V20A, auloissa 307ja 311 littera V21). Seinät ovat valkoiseksi maalattua, hienorapattuabetonia. Toimistokäytävän 311 kalustuksena on arkkitehtitoimistonsisustussuunnitelmien mukaan rakennetut, liukuovillavarustetut arkistohyllyt, vaatenaulakko sekä peili ja punapyökkinenpeilihylly. 266Käytävällä 311 pilarin yhteyteen tehtiin Aallon toimistolle ominaiseentapaan kekseliäs sovitus alakaton alapuolelle työntyvälleputkivedolle. 267264 Päärakennuksen lattiamattojen väri , kuvionti ja materiaalit ovat kokonaisuudessaanilmeisesti tuottaneet päänvaivaa suunnittelijoille, sillä aiheeseenpuututaan useaan otteeseen KORA:n kokouksissa syksyn 1970 aikana;mm. Kora esityslistat ja pöytäkirjat 56/5.8.1970, 57/26.8.1970, 58/2.9.1970 ja64/25.11.1970 (HKRVA)Hallinnon tilojen lattimateriaaleja ja värejä koskevat tiedot perustuvat pääosinsuunnittelijoiden muistiinpanoihin ja värimalleihin.Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo Lattiamateriaaleja 26.5.1970 (korjattu 14.10.1970)Luettelo (AAS).Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclemattojenpäiväämättömät värimallit(AAS)Tekninen neuvottelu 104 / 30.6.1971 (HKRVA)265 Piirustus A344 Akustiikkalevyalakattojen, ravintolakeittiön alakattojen jamaalattujen puulevyalakattojen detaljit 1:1/ 28.5.1970 (AAA)266 Piirustus sign. 46/3042 (AAA)267 Piirustus A 566 Pilari P46 1:5,1:1/16.9.1970 (AAA)Hallintokerroksen käytävän 311 toimistohuoneidenlasiaukollinen väliseinä. Piirustus A235 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197155Hallinnon käyttöön tarkoitetuista työhuoneista johtajan huone jaetenkin kokoustilan sisustusratkaisut muodostivat huolellisestitutkitun kokonaisuuden. Toimistohuoneissa käytettyjä lattiamateriaalejaolivat “kierrenukkamatto” (ilmeisesti wilton-matto),“boucle-matto” ja yksivärinen linoleumi. Toimistohuoneista tiloissa308, 309, 310, 312 ja 314 mainitaan lattiamateriaaliksi ruskeanharmaalinoleumi; huoneissa 313 (taloudenhoitajan huone)ja 318 (maisteri Beaurain’ille varattu toimisto) boucle-matto.Johtaja Bengt Bromsille varatun huoneen 315 ja kokoushuoneen317 lattiat olivat tummanruskeaa kierrenukkamattoa. 268Toimistohuoneiden seinät ovat tavallisesti valkoiseksi maalattuahienorapattua betonia. Seurustelutilasta toimistotilaksi työmaanaikana muutetun huoneen 318 väliseinä toteutettiin kevytrakenteisena;samassa tilassa säilytettiin alkuperäisten suunnitelmienmukainen akustinen valkoiseksi maalattu, punapyökkilistoillasaumattu seinäpaneeli. 269Hallintokerroksen työhuoneet aukeavat käytäville punapyökkisäleiköillävarustettujen lasiseinien välityksellä. Johtajan huoneenja kokoushuoneen väliseinäikkunat lähtevät pöytätasosta,käytävälle 311 avautuvissa toimistoissa väliseinäikkunat sijoittuvatseinän yläosaan. 270 Johtajan huoneen väliseinäikkunoidensäleiköt on myöhemmin poistettu. Toimistohuoneiden 308, 309ja 310 käytäväikkunaseinälle oli kalustettu toimistohuoneidenarkistokaapit. Nämä toimistohuoneet kalustettiin ilmeisesti käyttäenTehokalusteen standardikalusteita. 271 Huoneiden 312, 313,314, 315 ja 318 kaapistot suunniteltiin sen sijaan arkkitehtitoimistossa.272 Toimistohuoneisiin 315 ja 318 suunniteltiin lisäksitammiviilupintaiset ikkunatasot, joiden etureunassa Artekin H -jalka ja seinään tuettu valkoiseksi maalattu teräskonsoli.Toimistohuoneiden sähkövetoja varten on kalusteen yhteyteenikkunaseinälle sijoitettu lyhyen ikkunalaudan alle sähkökotelo.273 Työhuoneiden kattovalaisimet ovat valkoiseksi maalattuunpuurimakattoon upotettuja kaksiosaisia valaisimia (littera V23).Hallinnon huoneiden ovet ovat lakattuja punapyökkioviaFinlandia-talon välioville tyypillisellä heloituksella. 274Kokoushuoneessa 317 alakatto on punapyökkiritilää, jonka sävyynon sovitettu katon suorakaiteenmuotoiset standardimallisetilmanvaihtoventtiilit. Tilassa oli säleiköllä suojatuiden väliseinäikkunoidenlisäksi yhteensä kuusi kattoikkunaa, joihin kiinnitetytvalaisimet ovat vastaavat messinkikehävalaisimet kuinkäytävän 319 kattoikkunoissakin. Tilan kiinteään kalustukseenkuului kangaspintaisilla ovilla varustettu, päätyseinälle sijoitettupunapyökkinen kaapisto, johon oli sijoitettu ovien taakse jääkaappi,levysoitin ja nauhuri. 275 Kokoushuoneesta 1970-luvunalussa otetusta valokuvasta voi päätellä interiöörin olleen yksityiskohtaisenhuoliteltu. Kokoustilan kalustusta täydensivät seinäverhoja pienet sisustusesineet.Hallintokerroksen neuvottelutila 1970-luvun alussa. Kuva Richard Einzig (FTA)Neuvottelutilan pöytä on saarnia (46/2956.AAA), kaapiston kangaspinta valkaisematontapellavaa (46/3098.AAA), katot lakattua punapyökkirimaa ja lattiat tummanruskeaa kierrenukkamattoa(wilton).

56Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971268 Hallinnon tilojen lattimateriaaleja ja värejä koskevat tiedot perustuvatpääosin suunnittelijoiden muistiinpanoihin ja värimalleihin.Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo, lattiamateriaaleja 26.5.1970 (korjattu 14.10.1970)Luettelo (AAS).Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclemattojenpäiväämättömät tupsumallit(AAS)Tekninen neuvottelu 104 / 30.6.1971 (HKRVA)269 Piirustus A 431 Seinäpiirustus, hallintokerros 1:50 / 15.12.1969Piirustus A 688 Seurusteluhuoneen 318 muutos toimistoksi 1:50, 1:1 /25.3.1971 (AAA)270 Piirustus A 235 Hallintokerroksen lasiseinä 1:20 ja detalji johtojen läpiviennistä.1.7.1971 (AAA)Piirustus A 236 Hallintokerroksen lasiseinän detaljit 1:1 (AAA)271 Piirustus sign. 46/3039 (AAA)272 Piirustus sign. 46/3040 (AAA)273 Piirustus sign. 46/3067(AAA)274 Punapyökkiväliovissa on heloituksena Aallon suunnittelemat, mustaksi eloksoidutpainikkeet; Abloyn lukkopesä mustalla , muovikuorisella vääntönupillajonka ympärillä reunassa on messinkikehys ja messikikuoriset saranat.275 Piirustus sign. 46/3098 ja 46/3100 (AAA)Toimistohuoneen 312 värimaailma oli kauttaaltaanyhtenäinen -sohvapöytien päälliset olivatmustaa linoleumia ja tuolien verhoilukankaat ruskeita.Piirustus sign. 46-3078 (AAA)Alla hallinto-osaston käytävän 311 kalustusta.Piirustus sign. 46-3042(AAA)Toimistohuoneen 318 ikkunalaudaneteen sijoitettu konekirjoitustaso.Piirustus sign. 46/ (AAA).

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197157Yleisradion tilat, selostamot, tarkkaamot, kielenkääntäjientilatKonserttisalin toimintaan liittyvät aputilat, tarkkaamot, selostamotja kielenkääntäjien tilat sijoittuvat salin oikealle puolelle sali-,väli- ja parvekekerroksiin porrashuoneiden F ja G välillä kulkevienkäytävien varsille.Parvekekerrokseen sijoittuvat kielenkääntäjien tilat 327A ja B,kovaäänismestarin huone ja valotarkkaamo. Välikerroksessa Xon yleisradion käyttöön tarkoitettuja tarkkaamotiloja; selostamotsijoittuvat salikerrokseen.Tilojen värit, materiaalit ja detaljit olivat keskenään yhtenäisiä.Liikenneväylinä toimivien käytävien 249, 323 ja X04 lattiat olivattodennäköisesti keskiharmaata bouclé-mattoa. 276 Jalkalistatovat tammea. Käytävillä on valkoinen, rei’itetty metallikasettialakattoja valkoiseksi maalatut, rapatut betoniseinät. Käytävillä eiole ikkunoita vaikka tilat sijaitsevatkin ulkoseinää vasten.Käytävien kautta hoidetaan kaapelireittien syöttö huonetiloihin;oviseinää vasten alakaton alapuolelle on sijoitettu lastulevystärakennettu, valkoiseksi maalattu kaapelihylly. 277Käytävävalaisimet ovat tyyppiä V11.Huonetiloissa on asennuslattiat, joiden päällyste on vaaleanharmaatamuovimattoa (Balatred 6103). 278 Alakatot ovat samanlaisetkuin käytävillä, mutta alakattokasettien reikäkoko on alakatonyläpuolelle asennetun sisäänpuhalluksen vuoksi suurempi.279 Ovet ovat puuvilupintaisia ääneneristysovia (littera OAP1).Studioikkunat avautuvat konserttisaliin. Huoneiden seinät onverhoiltu pääosin valkoiseksi maalatuilla, rei’itetyillä kovalevyillä.280 Huoneissa käytetty kattovalaisin on merkitty litteralla V13.Kielenkääntäjien huoneet 327A ja 327B sijoittuvat parvekekerrokseen.Huonetiloja jakoivat lasiväliseinät, joiden puitteet jakarmit olivat lakattua tammea. 281 Tiloista oli kaksinkertaiset,suunnikkaan muotoiset studioikkunat konserttisaliin, ja huoneen327A lattiapintaa oli korotettu ilmeisesti konserttisalin sivuseinienaukotuksen takia. Huoneen 328B lattiataso vastasi käytävänkorkoa. Tilojen sisustukseen kuuluivat studioikkunoideneteen sijoitetut, linoleumi-pintaiset teräsrunkoiset pöydät.276 Lähdemateriaalista ei löydy yksiselitteistä tietoa lattiamateriaalista.Huoneselostuksen mukaan tiloihin suunniteltiin bouclé-matto. Kesällä 1970 tilojenlattiamateriaalikysymystä tutkittiin uudelleen ja bouclé-matosta luovuttiin;korvaavaksi materiaaliksi valitaan “Balamund”-matto. Asia jäi kuitenkin muistiomerkintöjenmukaan edelleen avoimeksi; eri materiaalivaihtoehtoja (boucle,balamund, linoleumi) tutkimista jatkettiin. Syksyllä 1970 päivätystä linoleumi- jaKielenkääntäjien huoneen 327A lasiväliseinänprojektio ja detaljit. Piirustus A124 (AAA)muovimattolattioita käsittelevässä luettelossa (johon on korjattu asennuslattioidenpäällysteeksi “Balatred”-matto “Balamund”-maton tilalle) eimainita käytävätiloja -sen sijaan päiväämättömän kierrenukka- ja bouclé-mattojen värimallien mukaan tiloihin valittiin sama keskiharmaa bouclékuin hallintokerroksen käytävään 311.Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)Muistio. Suunnittelukokous n:o 55/10.6.1970 (HKRVA)Muistio. Suunnittelukokous 56 / 5.8.1970 (HKRVA)Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo, lattiamateriaaleja. 26.5.1970, korjattu14.10.1970. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé-mattojen päiväämättömättupsumallit (AAS)277 Piirustus A661 Kaapeliarina 1:1 / 22.1.1971 (AAA)Piirustus A460 Kielenkääntäjien h. 327B lasiseinät ja detaljeja 1:20, 1:5,1:50 / 5.5.1970 (AAA)278 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)KORA esityslista ja pöytäkirja 66 / 9.2.1971 (HKRVA)279 Tiloissa X01, X02, X03, X05, 205-255, 303, 306, 325, 326, 327A ja327B “Lautex”alakattokasettien reikien halkaisija on 3,5mm koska tuloilmapuhalletaan tiloihin alakaton kautta.Muistio. Tekninen neuvottelu 70 / 16.9.1970 (HKRVA)280 Piirustus A 432 Seinäpiirustus, Radion tiloja 1:50 / 22.9.1970 (AAA)Piirustus A 433 Seinäpiirustus, Radion tiloja 1:50 / 22.9.1970 (AAA)Piirustus A 434 Seinäpiirustus, tarkkaamot 325, 326, kiel. käänt. 327A,B 1:50 / 22.9.1970 (AAA)281 Piirustus A459 Kielenkääntäjien h. 327A lasiseinät ja detaljeja 1:20,1:5, 1:50, 1:1 / 5.5.1970 (AAA)Piirustus A460 Kielenkääntäjien h. 327B lasiseinät ja detaljeja 1:20, 1:5,1:50 / 5.5.1970 (AAA)Piirustus A 124 Kielenkääntäjähuoneen lasiseinä ja valvontaikkuna1:20, 1:1 / 1.3.1968 (AAA)Salikerroksen selostamo nykyisessäasussaan. Kuva Mari Mannevaara 2004.

58Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien 5-6 tilatTalonmiehen ja vahtimestarin asunnotSisääntulokerrokseen sijoittui kaksi pienehköä asuntoa, joidenikkunat ja uloskäynnit avautuivat pohjoiseen Hesperian puistoon.Asuinnoista suurempaan (vahtimestarille osoitettuun) kuuluikaksi makuuhuonetta, joista toinen liittyi liukuoven välitykselläolohuoneeseen, erillinen keittokomero ja kylpyhuone.Pienempi, talonmiehelle tarkoitettu asunto koostui yhdestä makuuhuoneesta,olohuoneesta, keittokomerosta ja kylpyhuoneesta.Asuntojen materiaalit ja detaljit eivät merkittävästi poikkeahenkilökunnan käyttöön tarkoitetuiden tilojen ratkaisuista.Asuntojen kattopinnat olivat rapattuja valkoiseksi maalattuja.Oleskelutilojen lattiamateriaali oli joko vaaleanharmaa linoleum282 tai rakennuksen käyttäjän esittämän toiveen mukaanpehmeä muovimatto. 283 Jalkalistat ovat tammea.Oleskeluhuoneiden seinät ovat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja.Ikkunat ovat puuta; oleskeluhuoneissa ikkunapenkit ovat linoleumipäällysteiset.Keittokomeroiden ikkunapenkeissä onmustat, keraamiset laatat. Ikkunoissa oli vaaleanharmaat verhotja sälekaihtimet. 284 Asuntojen väliovet ovat punapyökkiviilutettujalaakaovia.Tuulikaappien ja kylpyhuoneiden lattioissa on punainen, sintrattulattialaatta, kylpyhuoneiden seinissä valkoinen keraaminenlaatta kuten yleisötilojenkin saniteettitiloissa. Asuntoja vartenpiirrettiin arkkitehtitoimistossa vaatekomerot ja keittiökalusteet.Vaatekomeroiden liukuovien pinnat olivat maalattua, kankaallapinnoitettua levyä. Vetiminä toimivat liukuoven reunassa lakatutpunapyökkilista, joihin oli höylätty sormiurat. Keittokomeroidenkalusteiden suunnitelmassa mainitaan näkyvien pintojen olleenteak-puuta. 285Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien teknisten tilojen ratkaisutovat tarkoituksenmukaisia ja yksinkertaisia. Teknisten tilojenseinät ovat tavallisesti valkoisiksi maalattuja tiili- tai betoniseiniä.Katot ovat yleensä valkoiseksi maalattua, puhtaaksi valettuabetonia. Teräsrakenteisten palo-ovien ja peittomaalattujenpuisten laakaovien väri on teknisissä tiloissa vihreään taittuvaharmaa. Lattioiden pintamateriaali vaihtelee tilojen käyttötarkoituksenmukaan; tavallisesti se on harmaaksi maalattu betoni,sähkötiloissa usein vaaleanharmaa linoleumi.Sisäänajokerrokseen sijoittuvat myös siivoushenkilökunnan jahuoltomiesten sosiaalitilat, joiden detaljointi ja materiaalit vastaavatorkesterin käyttöön tarkoitettujen saniteettitilojen ratkaisuja.Alakatot ovat valkoiseksi maalattua puulevyä, lattioina jajalkalistoina on punainen sintrattu laatta, seinät on laatoitettuvalkoisilla 150x150 koon laatoilla.282 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)283 Helsingin Konserttitalo. Lattiamateriaalimuutos 10.9.1971 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)284 KORA esityslista ja pöytäkirja 58 / 10.11.1970 (HKRVA)285 Piirustus signum 46-2812 (AAA)Piirustus signum 46-2813 (AAA)

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197159Päärakennuksen julkisivut ja ulkotilatFinlandia-talon pääjulkisivuksi voi hyvällä syyllä kutsua rakennuksenjuhlavaa itäjulkisivua Töölönlahden maisemassa.Rakennuksen dominanttina kohoaa rauhallisesta pitkänomaisestavolyymista konserttisalin torni. Valkean julkisivun horisontaaliakaraktääriä on alleviivattu vetämällä sisääntulokerros sisäänpäinsuhteessa marmorijulkisivuun. Siten se varjostuksenansiosta hahmottuu voimakkaan mustana vaakalinjana julkisivussa.Dynamiikkaa julkisivuun synnyttää K-porras, joka työntyysiitä ulos veistoksellisena massana. Erityistä dramatiikkaa voikokea katsoessaan rakennusta Töölönlahden rannalta maantasosta,jolloin terassin terävä kulma varastaa koko huomion.Rakennus liittyy maantasoon kevyen elegantisti pilarien ja porrassyöksyjenvälityksellä.Finlandia-talon länsijulkisivuapuutarhaterasseilta nähtynä.PäiväämätönvalokuvaKanerva. (FTA)Julkisivu itään. Piirustus sign.F37B (AAA)Mannerheimintieltä päin katsottuna Finlandia-talo sulautuu ympäristöönsäja vaikuttaa Töölönlahden puoleiseen luonteeseenverrattuna sympaattisemmalta. Tämän saa aikaan rakennuksensisääntulokerroksen sijoittuminen reilusti Mannerheimintien tasonalapuolelle. Mannerheimintieltä laskeudutaan rakennukseneduspihalle, jolloin syntyy tunne siirtymisestä konserttitalon rauhallisenjuhlavaan atmosfääriin. Ihmisen kokoista mittakavaaluo yhden kerroksen korkuinen koko julkisivun pituinen sisääntulokatos.Arkkitehtoninen idea valkoisen volyymin kohoamisestahorisontaalisesta mustasta linjasta on synnytetty katoksenvarjolla ja sokkelikerroksen mustalla luonnonkiviverhouksella.Lännen puoleiseen julkisivuun lämmintä luonnetta tuovat myöstammi-ikkunat ja konserttisalin komea kuparikatto.Tarina siitä, että Aalto olisi ehdottanut kaupunginjohtaja Ahollevaihtoehtoisesti mustaa rakennusta lienee ollut lähinnä hauskaheitto: rakennuksen ominainen luonne, veistoksellisuus ja valonja varjon luomat voimakkaat horisontaaliset linjat toimivat vainvalkoisessa rakennuksessa.

60Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Finlandia-talon eteläjulkisivu ennen kongressisiivenrakentamista. Kuva RichardEinzig (FTA)Viereisellä sivulla itäjulksivua rata-aluettarajanneen korkean betonimuurin takaa.Kuva Richard Einzig (FTA)

Julkisivumateriaalit ja rakennusosatFinlandia-talo valmistuessaanvuonna 197161JulkisivuverhouksetFinlandia-talon julkisivujen päämateriaali on Carraran marmori.Työselostuksessa on maininta, että vaaleansiniharmaita juoviasaa esiintyä hyvin vähän.Finlandia-talon alkuperäisten marmorilevyjen maksimipituus oli1400 mm ja paksuus 30 mm. Kukin levy oli kiinnitetty neljällä tapilla,kaksi kummallakin pystysivulla. Niissä oli liitokset viereisiinlevyihin. Näin jokainen levy oli kiinnitetty neljään muuhun levyyn,joiden liitos siis oli levyn keskiakselissa. 286Göran Schildt kuvaa Aallon innostusta marmorin käyttöön yhteytenäantiikin kulttuuriin ja ennen kaikkea Italiaan. Vuonna1960 Aalto kävi Carraran kivilouhoksissa oppiakseen tuntemaaneri marmorilaadut ja ottaakseen selvää rakennusmateriaalinvientimahdollisuuksista. Aalto perusteli marmoria paitsi kauneudellamyös taloudellisuudella; korkeat rakennuskustannuksetkorvautuisivat maalaus- ja hoitokulujen jäädessä pois. 287 “Muttaasialla on myös humanistinen ulottuvuus siinä mielessä, että rakennuksenyhteiskunnallisella tehtävällä on osuutensa materiaalinvalintaan.” 288286 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004,Martti Jokinen287 Schildt, Göran 1990. Inhimillinen tekijä, AlvarAalto 1939-1976. Keuruu.288 Schildt, Göran 1997.Näin puhui Alvar AaltoKeuruu. Göran Schidlt haastatteli Alvar Aaltoa vuonna1972 Suomen Televisioon aiheena Aallon arkkitehtuurifilosofia.Schildt kysyi: Mistä syystä sinä käytätmarmoria, joka on täällä pohjoisessa melko poikkeuksellinenmateriaali?289 Pöytäkirja No 34 KORA 4.11.1968290 Muistio teknisiä kysymyksiä koskevasta neuvottelustano 59 20.5.1970Sileäksi mattahiottua mustaa graniittia (Oulainen musta) on käytettysisääntulokerroksen julkisivuissa sekä sisäänajokerroksensokkelina. Työselostuksessa kivi oli määritetty Viitasaaren mustaksigraniitiksi, mutta työmaavaiheessa kivi muutettiin. 289Mustaa sileäksi hiottua dioriittia on käytetty konserttisalin sivujeneli pohjois- ja eteläjulkisivuja jäsentävinä pintoina.Eteläjulkisivussa konserttisalin seinän betoniset tukirakenteet(pilasterit) sulautuvat tummaan taustaansa. Pääpiirustuksissaoli mustaa dioriittia suunniteltu myös konserttisalin itäjulkisivunkoverrettuihin julkisivupintoihin. Se ei toteutunut.Erikoisporsliinia on käytetty sisäänajokerroksessa, ks. kohta sisäänajokerroksensaatto- ja huoltoliikennetila.Ikkunoiden välisosat länsijulkisivun tammi-ikkunoiden kohdallasäleikön takana on verhoiltu poimutetulla alumiinipellillä. 290Sisääntulokerroksen mustaan graniittiin liittyvien ikkunoiden väliosaton verhoiltu profiloidulla pronssipellillä.

62Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971JulkisivusäleikötKonserttitalon itäjulkisivuun ravintolan, kahvion sekä konserttisalinlämpiön ikkunoiden yläosaan oli suunniteltu alun perinmarmorisäleikköä (pääpiirustuksissa merkintä kalkkikivisäleikkö)mutta suunnitelmasta luovuttiin työmaan edetessä. 291Marmorisauvat oli suunniteltu asennettaviksi valkoiseksi maalattavanruostumattomasta teräksestä tehtävän tukirakenteenvaraan. Marmorisäleikkö on korvattu terässäleiköllä, joka tosinon asennettu rakennuksen sisäpuolelle.Vastaava kalkkikivisäleikkö on pääpiirustuksissa esitetty konserttisalinlänsipäädyn ilmastointiaukon säleiköksi. Tästä luovuttiinja varsinaista säleikköä ei rakennettu, vaan vesikatonruoteita jatkettiin julkisivussa puurakenteisina ja kuparipäällystettyinäkuten vesikatollakin. Ilmastointiaukkojen taustalevytystoteutettiin polttomaalatusta alumiinipellistä. 292Länsijulkisivuun sisääntulokatoksen yläpuolelle hallintotilojensekä solistihuoneiden kohdalle ikkunoiden eteen oli suunniteltumetallisäleikkö köynnöskasveja ajatellen. Säleikön silmäkokoolisi ollut 30 cm. Katokseen oli vastaavasti suunniteltu upotettavaksikupariverhoillut istutuslaatikot. Säleikköä ja istutuslaatikoitaei toteutettu. 293Nauhaikkunaa on sen sijaan jäsennetty valkoiseksi maalatullalattaterässäleiköllä.Pronssisäleikköä on rakennuksen länsijulkisivulla maantasokerroksessatammi-ikkunoiden edessä harjoitussalin ja edustusvaatehallinkohdalla sekä infotilojen kohdalla. Pronssisäleikköon tiheämpi harjoitussalissa ja huomattavasti harvempi edustusvaatehallissa.294PilaritItäjulkisivun pilarit sisääntulokerroksessa terassilla ja sisäänajokerroksenhuolto- ja saattoliikennetilassa ovat arkkitehtipronssillaMS80 ja mustalla graniitilla verhoiltuja. Työselostuksessa japiirustuksissakin esiintyy kuparilevyä, mutta työmaa-aikana sovittiinkaikki pilarit verhoiltavaksi arkkitehtipronssilla. 295Länsijulkisivun pilarit on käsitelty kohdassa “Sadekatos”.VesikattoKonserttisalin katemateriaalina on “hehkutettu kupari”, jossa onrimasauma n. 2,5 m välein. Kuparin alustana on raakaponttilaudoitus.Aluskatetta ei ole. Katossa on 3 poikittaista liikuntasaumaa,joiden kohdalla kuparipellit sijoittuvat limittäin toisiinsanähden. Vesikatossa on sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä.Vesi kerätään matalan lappeen päädyssä (länsipuoli) oleviinkouruihin. Nykyiset vesivuodot vesikatolla ovat tämän koururakenteenalla. Konserttitalon valmistuessa kuparikatto oli väriltäänruskea.Muiden vesikattojen katemateriaalina on pesty, pyöreäpintainensingeli.Vesikattojen räystäistä oli suunnitteluvaiheessa esitetty kaksivaihtoehtoa: kuparipellitetty ja sellainen, jossa marmorin yläpintaaei ole pellitetty. Julkisivukorjauksen yhteydessä v. 1999 räystäätpäällystettiin alumiinipellillä. 296Elokuvakonehuonekerrokseen liittyvän kattoterassin pintamateriaalinaovat harmaat betonilaatat. Kattoterassin kaide on kupariputkea.291 Muistio. Suunnittelukokous n:o 44 / 7.1.1970 (HKRVA)292 Työmaakokouspöytäkirja 52 / 16.9.1970 (HKRVA)Piirustus A 501 Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukko1:50 27.5.1970 (AAA)293 Teknisiä kysymyksiä käsittelevän neuvottelu 5 / 4.2.1970(HKRVA)294 Piirustus A 482 Pronssisäleikköjä 1:50 13.3.1970 (AAA)295 Muistio teknisiä kysymyksiä koskevasta neuvottelusta 59 /20.5.1970 (HKRVA)Piirustus A 187 Ulkopuoliset luonnonkivellä päällystetyt pilarit1:50 / 31.2.1969 (AAA)296 Muistio Finlandia-talon vesivuodoista 26.10.2004,Helsingin kaupungin rakennusvirasto

63SadekatosSadekatos kattaa sisäänkäyntejä rakennuksen länsijulkisivulla,Mannerheimintien puoleisen sisääntulopihan yhteydessä.Sisääntulokatosta kannattelevat sirot, tähden muotoiset valkoisellamarmorilla verhoillut pilarit, joiden yhteydessä on katoksensadeveden poisto patinoitujen kupariputkien kautta.Ulkokatoksen marmoripilarien suunnitelmat kehittyivät työmaanaikana. Suunnitelmissa pilarit olivat alun perin marmoriverhoiltuja,mutta niiden verhousmateriaalin vaihtamista oksidoiduksi kuparilevyksisuunniteltiin. 297 .Katoksen alapinta on verhoiltu 98x98 cm kokoisilla polttomaalatustaalumiinista valmistetuilla, 10 cm syvillä ruudutetuilla elementeilläjoiden silmäkoko on 10 x10 cm ja ainepaksuus 3mm.Rasterielementtien yläpuolelle on asennettu mustaksi maalatturei’itetty kovalevy. Katokseen on asennettu valaisimet.Kulkutasojen pinnoitteena on käytetty ristipäähakattua mustaagraniittilaattaa, johon on ulko-ovien eteen sijoitettu jalkasäleiköt(piirustusten ja asiakirjojen mukaan säleiköt ovat saranoituja janiiden materiaali on pronssia). Sadekatoksen “kalustukseen” liittyvätsisäänkäyntien yhteyteen sijoitetut ilmoitustaulukaapit.Katoksen yläpinta näkyy Mannerheimintielle, joten tavanomainensingeli on korvattu vaalealla kivimurskalla. 298 Katoksen etureunaaverhoavat valkoiset marmorilevyt.Konserttisalin sisäänkäynnin ovirivistöä sadekatoksen alla,sekä ulkoovissä käytetty “Rautatalo” -vetimen variaatio A.Valokuvat Mari Mannevaara 2004.Ulkokatoksen päälle oli suunniteltu kattorakenteeseen upotettavakyllästetystä puusta tehtävä ja kuparipellillä päällystettäväkoko julkisivusäleikön pituinen kaukalo kasvi-istutuksia varten.Länsijulkisivun sadekatos pilareineen.Kuva Richard Einzig. (FTA)OvetKonserttitalon yleisön ja henkilökunnan sisäänkäyntien ovetovat pronssiprofiililasiovia, joiden vetiminä on käytetty“Rautatalo” - vetimen kookasta variaatiota (vedin A). Vetimet onasennettu oveen yksi molemmin puolin ovilehteä.Jalopuuovia on päärakennuksessa asunnoissa (nyk. Orkesterinhallinnon tilat) ja F-portaan kellarin ovi.

64Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971IkkunatTeräsrakenteiset ikkunat pronssipäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteät tuuletusosia lukuun ottamatta. Ikkunat onlasitettu kaksinkertaisella lämpölasilla, joka on kiinnitetty puitteeseenpronssiprofiililla. Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystettypronssiprofiilein. Pronssi on arkkitehtipronssia. Näkyvätpinnat ovat patinoituja.Tätä tyyppiä ovat itäpuolen sisääntulokerroksensisääntulohallin lasiseinä, ja sali- ja parvekekerroksenlämpiöiden ikkunat sekä länsijulkisivulla B-portaan ikkunat.Ulkopuolen sovitus julkisivuun on tehty kunkin julkisivupinnanmukaisesti. Marmoriseinissä itäpuolella profiileja ei ole näkyvissä.Konserttitalon eteläpäädyssä sijainneet ravintolan keittiönkattoikkunat.Vasemmalla ravintolan keittiön ja kamarimusiikkisalin lämpiönkattoikkunoita vesikatolla.Kuvat Richard Einzig. (FTA)Teräsrakenteiset ikkunat jalopuupäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteitä ikkunoita tuuletusosia lukuun ottamatta.Runko on teräsprofiilia. Ikkunat on lasitettu kaksinkertaisellalämpölasilla. Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystetty punapyökkiprofiilillasisäpuolella. Ulkopuolen sovitus julkisivuun ontehty kunkin julkisivupinnan mukaisesti. Marmoriseinissä itäpuolellateräsprofiileja ei ole näkyvissä. Tyyppiä esiintyy sisääntulokerroksessalänsijulkisivulla lippukassantiloissa ja itäjulkisivullainfotiloissa ja kokoushuoneissa 107-108 sekä salikerroksessaravintolasaleissa.Jalopuurakenteiset ikkunat:Ovat erikoislaatuluokan tammea. Ne ovat kaksinkertaiset ja sisäänaukeavat.Ikkunat ovat lakatut.Jalopuurakenteisia ikkunoita ovat sisääntulokerroksessa pohjoisjulkisivullatalonmiesten asuntojen ikkunat, länsijulkisivullasalikerroksessa solistihuoneiden ikkunat ja hallintokerroksessahallintohuoneiden ikkunat.Kattoikkunat:Kattoikkunoiden rakenne on teräsbetonia. Sisäpuolen valoaukotovat valkoiseksi rapatut. Ulkopuolelta kaulus on pellitetty kuparipellillä.Kattoikkunoissa on kolminkertainen lasi. Uloin lasi onrautalankalasia.Hallintokerroksen kattoikkunoihin liittyy ulkopuolella valaisin V41. Valaisin ja sen kiinnitysvarsi ovat kuparia, alapinnan rengason messinkiä. 299IlmanottotorniRakennuksen ilmanottotorni sijoittuu rakennuksen luoteissivulleHesperian puistoon. Torni on verhoiltu kuparisäleiköllä. 300

Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 197165Sisätiloihin liittyvät tärkeimmät ulkotilatTerassiTerassi kiertää sisääntulokerrosta Töölölahden puolella. Sillä oneteläpäädyssä yhteys sisääntulopihalle ja pohjoispäädyssä sekäHesperian puistoon että ulkoportaan M kautta suoraan konserttisalinlämpiöön. Terassia osittain suojaava katto muodostuuitse rakennuksen volyymistä (sisääntulokerros on Töölönlahdenpuolelta sisäänvedetty). Pilarit ovat arkkitehtipronssilla ja mustallagraniitilla verhoillut. Kattopinta on ruiskurapattu Kenitex-käsittelyllä.Terassin kulkutaso on Oulaisten mustaa ,kookasta ristipäähakattuagraniittilaattaa, jota on käytetty myös sisääntulopihanpuolella sisääntulokatoksen yhteydessä. Terassin kaideon valkoista sileäksi hiottua marmoria; se muodostaa osanFinlandia-talon fasadia Töölönlahden puolelle. Kaiteen yhteyteen,vastapäätä konserttisalin sisääntulohallin Töölönlahdenpuoleisen tuulikaapin ovia on sijoitettu viisi lipputankoa.Portaat M, N, O ja PTerassin yhdistävät sisäänajokerroksen paikoitushalliin kolmeulkoporrasta N, O ja P. M-porras on kaksivartinen poistumistieporraskonserttisalikerroksesta terassitasolle. Portaiden kaidemuuritovat sileäksi hiottua marmoria ja porrasaskelmat mustaaristipäähakattua graniittia. Ulkoportaiden terassitason kaidemuurijatkuu umpiseininä sisäänajokerrokseen. Käsijohteet ovathalkaisijaltaan 40mm pronssiputkea ja kiinnikkeet pronssia.Porrassyöksyihin liittyvät seinään kannakkeella liittyvät ulkovalaisimet.Katettua ulkotilaa nykyisen terassisalin kohdalla.Kuva Richard Einzig (FTA)

66Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971Sisäänajokerroksen huolto- ja saattoliikennetilaSisäänkäynti portaaseen B sisäänajokerroksenhuolto- ja saattoliikennetilassa.Kuva Mari Mannevaara 2004Kaarevien ulkoseinien pintaverhouksena on käytetty Arabiantehtaiden valmistamaa, Aallon suunnittelemaa kourumaista keramiikkasauvaa.Keramiikkasauvojen väri on intensiivinen sininen.Seinäpinnoista työntyvät esiin yleisötiloihin johtavien porrasyhteyksiensisäänkäynnit, joiden julkisivut ovat pronssiprofiileillaverhoiltuja teräsrakenteisia lasiseiniä. Osalla sisäänkäyntiensivuseiniä on lisäksi ulkopuolella pystysuuntainen patinoitusäleikkö. Hissiyhteys ylempiin kerroksiin on sijoitettu vapaastihenkilökunnan käytössä olevan porrashuoneen E sisäänkäynninedustalle. Henkilökunnan varsinainen sisäänkäynti sisäänajokerroksessaon sijoitettu sivuun yleisön sisäänkäynneistämustalla graniitilla verhoillun seinän taakse syvennykseen.Ovi on pronssiprofiililasiovi, jonka vedin on vastaava kuin muissakinsisäänkäynneissä käytetty tyyppi A. Muut, sisäänajokerroksentiloihin ja porrashuoneeseen E johtavien sisäänkäyntienovet ovat asiakirjojen mukaan umpiovia; sekä maalattuja metallioviaettä oksidoidulla arkkitehtipronssilla verhoiltuja ovia.Umpiovien alkuperäinen käsittely ja väri, eri tyyppien sijoittuminensekä seinäpintojen verhoilu ovien yhteydessä jäävät asiakirja-aineistonpohjalta epäselväksi. Nykyisin huolto- ja saattoliikennetilastasisäänajokerroksen huoltotiloihin johtavat ovet ovatpääosin maalattuja metalliovia, joita ympäröi oksidoitu pronssiverhoilu.Yksi ovista on maalattu siniseksi, toisessa karmit ovatsiniset, mutta ovilevy verhottu patinoidulla pronssilevyllä.Sisäänajokerroksen paikoitushallin katto on ruiskurapattua betonia,joka on käsitelty valkoiseksi ruiskutettavalla Kenitex-tasoitteella.Kattoon on upotettu paikoitushallin valaisimet.Paikoitushallia jakavat arkkitehtipronssilla ja mustalla graniitillaverhoillut erikokoiset seinämäiset pilarit. Halkaisijaltaan pienimmissäpilareissa ei ole graniittiverhoilua, pelkästään pronssi.Televisioautojen sijoituspaikan säleikkö on tehty pronssiprofiileista.Kuva Ensio Ilmonen 1971 (FTA)

Ympäristö päärakennuksen valmistuttuaPäärakennuksen valmistuessa lisärakennuksen suunnittelutyötolivat jo käynnissä. Ympäristön osalta rakentaminen tapahtuikahdessa vaiheessa; päärakennuksen yhteydessä voitiin ympäristöstärakentaa valmiiksi rakennuksen pohjoispuoleinen osasekä länsipuolen puutarhaterassit ja Mannerheimintien varteensuunnitellut järjestelyt. 301 Itäpuolella vastavalmistuneenFinlandia-talon välittömään läheisyyteen ulottui vielä tavaraasemanratapiha, jota vastaan rakennettiin paikoitusalue ja korkeaköynnöskasveilla istutettu betonimuuri. 302Sisäänkäyntipiha liittyy Mannerheimintiehen graniitti- ja marmorimuureillarajatun sisennyksen avulla. Sisennyksen alapuolellesijoittuvat puutarhaterassit ja portaat alas pihalle.Marmorimuurin suhteet päätettiin lopullisesti vasta työmaallatehtyjen mallikokeilujen perusteella. 303 Muuriin on kiinnitetty rakennuksennimi kookkailla marmorikirjaimilla. Sisennyksenmuurien yhteyteen liittyy myös ilmoitustaulukaappi. 304Puutarhaterassien tukimuurit ja portaat ovat Oulaisten mustaaristipäähakattua graniittia. Portaat suunniteltiin aluksi kaiteitta,mutta niihin lisättiin myöhemmin pronssikaiteet ja käsijohteet ilmeisestiFinlandia-talon toiveesta. 305 Puutarhaterassien porraskaiteethankittiin vuoden 1974 keväällä. 306 Ylätasanteella on viisikiinteää lipputankoa valaisimineen ja puistoon Hakasalmenhuvilan suuntaan on kalliolle sijoitettu tilapäistä käyttöä vartenstandardimallisista valkoisista lipputangoista modifioitu 307 “lipputankomeri”.Sisääntulopihan pintamateriaalina on sadekatoksen yhteydessäristipäähakattu, Oulaisten musta graniittilaatta. Muilla kulku-Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971 67väylillä sekä puutarhaterassin ylätasanteella päällysteenä oli aiemminvaalea sora. 308 Sadekatoksen edustalla maasto muodostikaksi noin metrin syvyistä nurmikkopainaumaa, jotka tasoitettiinmyöhemmin syvennyksessä kasvaneiden puiden kuoltua.309Rakennuksen eteläpuolella, Töölönlahden puoleiselle terassillejohtavaan kiveykseen sijoittui sisäänajokerroksessa sijaitsevienkeittiön tilojen kolme kattoikkunaa. Terassi kiertää rakennuksenlänsipuolelta; pohjoissivustalta on terassilta ulkoportaan M altamyös yhteys Hesperian puistoon.Hakasalmen huvilan itäpuolelle, korkean kallioleikkauksen tuntumaansuunniteltiin turvallisuussyistä rautarakenteinen aita jatiheä piikkioksainen pensasistutus. 310Finlandia-taloa ympäröivälle piha-alueelle suunniteltiin kaksi eriulkovalaisintyyppiä. 311 Rakennustoimikunta päätti tilata arkkitehtitoimistonsuunnitelmien mukaiset pysäköintialueen ja puistoalueenvalaisimet Keskusosuusliike Hankkijalta. 312Sisäänkäyntien yhteyteen kiinnitettiin ulkoseinille pronssirakenteisetilmoitustaulukaapit. 313 Päärakennuksen valmistuttua (syksyllä1972) Finlandia-talon johto kiinnitti huomiota puutteelliseenulko-opastukseen. Rakennustoimikunta päättikin pyytää arkkitehtitoimistoaottamaan opasteet suunnitelmissa yhteisesti huomioonsekä suunnitteilla olevan lisärakennuksen että päärakennuksenosalta. 314Finlandia-tlon sisäänkäynnin istutuksia.Kuva Simo Rista (FTA)297 Muistio. Suunnittelukokous n:o 49 / 18.3.1970 (HKRVA)298 Muistio. Suunnittelukokous n:o 40 / 29.10.1969 (HKRVA)299 Piirustus 46-3152 Ulkovalaisin kattoikkunat hallintokerros 1:20, 1:5 /24.1.1969 (AAA)300 Piirustus A 76 Ilmanottotorni 1:50 / 20.3.1970 (AAA)301 Suunnittelukokouksen muistiossa 75/ 5.5.1971 mainitaan että ympäristönyleissuunnitelma on valmistunut.Piirustukseen on jo hahmoteltu suunnitteilla olevan lisärakennuksen ääriviivat.Piirustuksessa esitetään suunniteltu ja oleva kasvillisuus (kasvilajeineen), korkeusasemat,pihan pintamateriaalit, pihavalaisimet, lipputangot ja pihan rakenteet.Muistio. Suunnittelukokous 75 / 5.5.1971 (HKRVA)KORA pöytäkirja n:o 75 / 1.6.1971 (HKRVA)Piirustus A 548 Asemapiirros 1:200 / 22.4.1971 (AAA)302 Betonimuuri on myöhemmin madallettu. Martti Kaasisen ja VeikkoHakaluodon haastattelu 2005303 KORA esityslista n:o 83 / 12.10.1971 (HKRVA)304 Piirustus A 695 Mannerheimintien sisääntuloportti muureineen 1/20, 1/50 /30.8.1971 (AAA)305 Suunnitelmissa puutarhaterassin porrasosuuksille ei ole suunniteltu kaiteita-vain matala pronssikäsijohde puutarhaterassin ylimmälle tukimuurille.Ulkoportaiden kaideasia otetaan esille rakennustoimikunnan kokouksessavasta päärakennuksen käyttöönotonjälkeen joulukuussa 1971.Piirustus A 699 Puutarhaterassit - portaat, julkisivu 1:50 / 6.5.1971 (AAA)KORA pöytäkirja 88/21.12.1971 (HKRVA)Piirustus A 700 Puutarhaterassin pronssikaide 1:1 / 26.1.1972 (AAA)306 KORA pöytäkirja 133 / 2.4.1974 (HKRVA)307 Piirustus A 730 Lipputangon yläpää 1:1 (AAA) Piirustuksessa mainitaan ettälipputankoja on yhteensä 50 kpl, joista 9 kpl 9m pituisia, 51 kpl 8m mitalla.Lasikuitulipputangot ovat standardimallisia, mutta niiden yläpäässä on viistottu,valkoiseksi maalattu teräshylsy.308 Sorapintaiset kuluväylät asvaltoitiin melko varhaisessa vaiheessa.Apulaisjohtaja Martti Kaasisen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluodon haastattelu4.1.2005309 Apulaisjohtaja Martti Kaasisen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluodonhaastattelu 4.1.2005310 Piirustus A 737 Asemapiirros, aidat 1:500 / 20.9.1971, 10.10.1972 (AAA)311 Piirustus A 548 Asemapiirros 1:200 / 22.4.1971 (AAA) Piirustukseen on johahmoteltu suunnitteilla olevan lisärakennuksen ääriviivat.312 KORA pöytäkirja 67 / 2.3.1971 (HKRVA)313 Piirustus A165 Ilmoitustaulut ulkotiloissa 1:10, 1:1 / 20.2.1970, 12.8.1971(AAA)314 KORA esityslista ja pöytäkirja 107 / 10.10.1972 (HKRVA)

68Finlandia-talo valmistuessaanvuonna 1971

5. Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen69Finlandia-talon lisärakennuksen rakentamispäätöksen taustallavaikutti kongressitoiminnan ajankohtaisuus mutta osaltaanmyös Finlandia-talon käyttötarkoituksesta syntynyt keskustelu-lisärakennusta perusteltiin paitsi päärakennuksen riittämättömilläkokoustiloilla myös sillä, että ilman kongressikäyttöön tarkoitettujalisätiloja konsertti- ja kokoustoiminnan saumaton yhteiskäyttöei olisi mahdollista. 315 Kongressitoimintaa oli ennakoitujo kuusikymmenluvun puolivälissä Aallon keskustasuunnitelmassa,jossa Konserttitalon eteläpuolelle on hahmotettukongressikäyttöön tarkoitettu rakennusvolyymi. 316Kongressitapahtumia varten suunnitellun talon rakentamispäätöksenajankohtaisuutta lisäsivät 1970-luvun alussa Suomessajärjestetyt EM-71 ja SALT- kongressit.Finlandia-talon lisärakennus kuuluu Aallon viimeisiin suunnittelutöihin.Kongressisiiven arkkitehtisuunnittelusta vastasi Aallontoimistossa arkkitehti Kaarlo Leppänen, joka toteutti rakennuksenAallon näkemyksen pohjalta.Lisärakennuksen suunnittelutyöt käynnistyivät rinnan päärakennuksenrakentamisen kanssa -varsinaisesti vuoden 1972 alussa(jolloin varsinaiset suunnittelukokoukset alkoivat) mutta käytännössäilmeisesti Aallon toimistossa jo vuonna 1970. HelsinginKonsertti- ja kongressitalon rakentamista varten perustettuKonserttitalon rakennustoimikunta KORA huolehti luonnollisestimyös lisärakennuksen suunnittelutöiden organisoimisesta jamyöhemmin rakentamisesta. 317 Kesäkuussa 1970 pidetyssäKonsertti- ja kongressitalon rakennustoimikunnan kokouksessakäsiteltiin lisärakennuksen luonnospiirustusten tilaamista professoriAallon arkkitehtitoimistolta. 318Kokouksen pöytäkirjaan liitetyssä muistiossaan (päivätty3.6.1970) Aalto selvittää lisärakennushankkeen taustoja ja viittaaylipormestari Ahon aikana laadittuun Helsingin keskustasuunnitelmaanja silloisiin neuvotteluihin, joissa konserttitalonkohdalle piirretty pidennetty rakennusvolyymi oli nimenomaantarkoitettu kongressien lisääntyvää tarvetta varten. Muistiossakuvataan myös suunnitelman perusratkaisuja, joita mitä ilmeisimminoli siis jo tutkittu päärakennuksen luonnossuunnittelunja keskustasuunnitelman yhteydessä. Rakennusrungon koko onmääritelty yleissuunnitelmassa noin 60m x 20m kokoiseksi, mihinAallon oman kuvauksen mukaan voitaisiin konserttitalon “rytmiikkaaseuraten” sijoittaa kolme kerrosta sisäänajokerroksenlisäksi. Kuvauksessa alleviivataan suunnitteluratkaisun tähtäävänympäröivän puiston säilymiseen ja vilautetaan mahdollisuuttakaupungin museon yhdistämistä hankkeeseen siten, ettäkongressikeskus ja kaupunginmuseo voisivat tarvittaessa käyttääyhteisiä tiloja näyttelytoimintaansa. 320 Vuodelta 1970 on säilynytmyös lokakuussa päivätty Arkkitehtitoimisto Alvar Aallonlaatima suurpiirteinen huoneohjelmaluonnos, 321 jossa esiintyyajatus kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan yhdistämisestälisärakennukseen.Kongressisiiven varhaisimmat 1:200 mittakaavaan laaditut luonnoksetovat päiväämättömiä. 322 Luonnoksissa lisärakennuksenmuoto on kapea ja pitkänomainen. Rakennuksen eteläpäädyssäon kaariaihe joka ilmeisesti on seurausta puuston huomioimisesta.Rakennus on yhdistetty kaupunginmuseoon joko suorallayhdyskäytävällä (ilmeisesti varhaisempi suunnitteluvaihe)tai polveilevalla lisärakennusvolyymillä. Luonnoksissa voi jonähdä ideatasolla toteutuneen rakennuksen keskeisimmät arkkitehtonisetaiheet; itäpuolen suoraviivaisen liittymisen päärakennuksenarkkitehtuuriin ja länsisivulla rakennusvolyymin puistonpuita kehystävät koverat kaaret.Päiväämättömässä selostuksessaan “Kongressitarkoituksia palvelevanrakennuksen sijoitus ja rakentaminen konserttitalon yhteyteen”(AAS) Aalto selventää osaltaan sekä hankkeen taustojaettä luonnoksen ratkaisuja. Rakennuksen muoto johtuu sensijoituksesta suhteessa puistoon ja kalliomuodostumiin.Länsijulkisivun kaaret väistävät puiston puita, ja seurauksenarakennuksen muodonannosta kalliota ei tarvinnut louhia.Tekstissä mainitaan, että itäpuolen kallioleikkaus (konserttitalonrakentamisen yhteydessä louhittu) ja puisto yhdessä rakennuksenkanssa muodostavat arkkitehtonisen kokonaisuuden. Aallonomien sanojen mukaan suunnitelmassa kallioleikkaus, rakennusja puisto muodostavat koko Finlandia-talon rakennusrivistölle“pehmeän liitoksen”. Rakennuksen kerrokset on sovitettusekä ympäröivään maastoon että Konserttitalon kerrosasemiin.315 Holopainen, E-K, Mustonen, P., Suhonen, P. 2001. Finlandia-talo , tapahtumia-ihmisiä-musiikkia. Otava.316 Päiväämättömässä selostuksessaan “Kongressitarkoituksia palvelevan rakennuksensijoitus ja rakentaminen konserttitalon yhteyteen”(AAS) Aalto selventääosaltaan sekä hankkeen taustoja että luonnoksen ratkaisuja.Tekstissäviitataan Helsingin keskustasuunnitelmaan ja mainitaan suoraan, että konserttitaloneteläpuolelle hahmoteltu rakennusryhmän oli tarkoitettu kongressikäyttöön,vaikka ylipormestari Ahon johdolla toimineen komitean aikana julkistenrakennusten käyttötarkoitusta ei julkisuudessa nimettykään.317 Rakennustoimikunnan jäsenistössä tapahtui lisärakennuksen rakennustöidenaikana muutoksia. Mukaan työryhmään tuli Finlandia-talon ensimmäiseksijohtajaksi valittu Bengt Broms. Diplomi-insinööri Heikki Rankin tilalle nimitettiinrakennusviraston talonrakennuspäällikkö, DI Lasse Juvonen jarakennusvirastonI koneinsinööri, DI Jaakko Koskinen. Rakennustoimikunnan sihteerinä toimiLiisa Polón.(KORA pöytäkirja 133 / 2.4.1974, HKRVA).318 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970319 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970320 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970, liite Alvar Aallon P.M. 3.6.1970321 Helsingin Kongressikeskus, II rakennusvaihe. 29.10.1970 (AAS)322 Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmmasta löytyy Kongressisiiven päiväämättömiä1:200 mittakaavaan laadittuja luonnoksia ainakin kolmesta eri suunniiteluvaiheesta.( Väliaikaiset signumit F48-F56, AAA)

70Finlandia-talon lisärakennuksensuunnittelu ja rakentaminenLuonnossuunnittelu 1971-1972Vuoden 1971 keväällä luonnossuunnittelu oli edennyt jo varsinpitkälle. Mittakaavaan 1:100 laadittu kongressisiiven luonnossuunnitelmaon päivätty 1.5.1971. 323 Kaupunginhallitus hyväksyisuunnitelman pohjalta kokouksessaan 7.6.1971Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon laatiman Konsertti- ja kongressitalonlisärakennuksen huoneohjelman. 324Suunnitelmassa lisärakennus on saanut tunnusomaisen teräväkärkisenhahmonsa. Rakennusvolyymi on pitkänomainen ja kapeahko.Kaupunginmuseon lisärakennuksen yhdistämisestäkongressikeskukseen on luovuttu. Sisäänajokerros ja sisääntulokerrosovat pinta-alaltaan muita kerroksia pienemmät, sillä rakennuksenajateltiin sopeutuvan kallioiseen maastoon ilmankalliita louhintatöitä. 325 Lisärakennuksen ja päärakennuksen välilläon sisääntulokerroksessa katettu ulkoyhteys; suunnitelmassaon ajateltu säilyttää avoin kulkuyhteys Hesperian puiston sisääntuloaukioltarakennuksen itäpuolen terassitasolle.Sisätilojen järjestelyistä tärkeimmät porrasyhteydet on sijoitettusekä rakennuksen keskiosaan itäsivulle, että tilassa vapaasti sijoittuvanaiheena rakennuksen pohjoisosaan. Kongressisalienon suunnitelmassa ajateltu toimivan rakennuksen pituussuuntaan;kielenkääntäjien ja elokuvakonehuoneiden tilantarpeet onratkaistu salien pohjoisen ja etelän suuntaisille päätyseinille.Tilaohjelmaan ei ole sisällytetty vahtimestarin asuintiloja.Varsinainen suunnittelusopimus lisärakennuksen suunnittelutyöstätehtiin ilmeisesti vuoden 1971 aikana, jolloin kaupunginvaltuustomyönsi määrärahoja lisärakennuksen rakentamistavarten. 326 Luonnossuunnittelu jatkui vuoden 1971 kuluessa päärakennuksenviimeistelytöiden ohella. 327Vuoden 1972 keväällä lisärakennuksen suunnitteluaikataulu tiivistyija varsinaiset suunnittelukokoukset alkoivat. Alustavialuonnossuunnitelmia kommentoitiin alkuvuodesta sekäKaupunginmuseon että ulkoministeriön tahoilta. 328 Finlandia-talonlisärakennus uhkasi eniten juuri kaupunginmuseon intressejä,ja kansainvälisiä kongresseja silmälläpitäen kaavaillun hankkeensuunnittelussa haluttiin hyödyntää aiemmin saatuja kokemuksia.Kaupunginmuseon lausunnosta keskeiseksi nouseekannanotto Finlandia-talon lisärakennuksen liittämisestä laajennusosanvälityksellä Kaupunginmuseon toimitiloihinHakasalmen huvilaan. Kaupunginmuseon lausunnossa21.2.1972 Alvar Aallon 14.12.1971 päivätyistä luonnospiirustuksistatodettiin, ettei suunnitteilla olevan Kongressikeskuksen liittämistäkaupunginmuseon tiloihin katsottu ratkaisevan museontilaongelmia; myös ehdotetun yhteistoiminnan mielekkyys kyseenalaistettiin.Museonjohtaja Jarno Peltosen allekirjoittamassalausunnossa viitataan myös Hakasalmen huvilan ja sen ympäristönrakennussuojelulliseen arvoon, ja todetaan lopuksi, ettäkaupunginmuseon kannalta mielekkäintä olisi rakentaa museolleuusi, ajanmukainen toimitalo Aallon keskustasuunnitelmanmukaisesti terassitorin yhteyteen. 329 Finlandia-talon apulaisjohtajaMartti Kaasinen muistelee, että kaupunginmuseon jaFinlandia-talon henkilökunnan välillä käytiin ajoin kiivastakin sananvaihtoalisärakennussuunnitelmien vaiheilta. 330Ulkoasianministeriön edustaja, neuvotteleva virkamies JoelPekuri puolestaan kiinnitti seikkaperäisessä lausunnossaan erityistähuomiota kongressisalien kapeaan muotoon, puutteellisiinkielenkääntäjien- ja selostajien tiloihin sekä puuttuviin lehdistötiloihin.Yhteenvedossaan hän totesi, ettei suunnitteilla olevakongressitalo silloisessa suunnitteluvaiheessaan joka suhteessavastannut kansainväliselle kongressikeskukselle asetettaviavaatimuksia. Suunnitellut tilat ja rakennuksen muoto rajoittivatlausunnon mukaan tilan soveltuvuutta suurien kongressitapahtumienjärjestämiseen -pienten konferenssien yleiskäyttöönsuunnitelma kuitenkin soveltui hyvin. 331Lisärakennuksen suunnitelma täsmentyi kevään aikana ripeääntahtiin. 332 Tilaohjelmaan tehtiin suunnitelmista saadun palautteenpohjalta tarkistusesitys, jonka rakennustoimikunta hyväksyi29.2.1972 suunnittelun pohjaksi. 333 Tarkistusesityksessä tilaohjelmaanlisättiin aiempaa tilavampi monistamo-dokumenttikeskus.Myös teknisten tilojen ja yleisön wc-tilojen tilavaraustakasvatettiin. Tilaohjelmaan lisättiin puhelinkeskus, asunto “varallaolohenkilökuntaan”kuuluvalle, autotalli, työhuone-verstas,varastotiloja, kuivaustila lippuja varten, sosiaalitiloja Finlandiatalonja ravintolan henkilökuntaa varten, ravintolalle lisätiloja,ääni- ja valotarkkaamo sekä tulkkaus- ja teknisen henkilökunnantilojen yhteyteen wc-tiloja. Lisäksi pidettiin tarpeellisena sisäänajokerrokseenratkaistavaa sisäistä yhteyttä päärakennuksenja lisärakennuksen välille sekä sisääntulokerroksen ulkoyhteydenmuuttamista suljetuksi, lämmitettäväksi kulkuyhteydeksi.Samassa yhteydessä edellytettiin vielä rakennuksen muodontarkistamista, sillä salien A ja B muodostamaa yhteistä tilaa pidettiinalustavien luonnosten pohjalta sekä kokous- että kuvateknisestiliian pitkänä ja kapeana. 334Maaliskuun puolivälissä päivätyissä luonnoksissa sisäänajokerroksenja sisääntulokerroksen pinta-alat on louhittu vastaamaanpinta-alaltaan muita lisärakennuksen kerroksia. 335Luonnospiirustuksia, joissa salien muotoa oli levennetty entisestäänja tarkkaamo- ja tulkkaustilat sijoitettu elokuvakonehuonekerrokseen,kommentoitiin suunnittelukokouksessa n:o 7/ 28.3.1972. Suunnitelmasta todetaan salien muotoa ja mitoitustatarkistetun, mutta kommentissa on epäilevä sävy -pitäisikömuotoa edelleen tarkistaa. Päärakennuksen ja lisärakennuksenvälisen maanalaisen yhteyden sijaintia toivottiin tarkistettavanteknisesti kalliin toteutuksen vuoksi. Luonnoksessa uuden javanhan osan lattiatasojen välillä oli edelleen porrasaskelmia jajärjestelyä pidettiin hankalana. 336Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.3.1972 lisärakennuksenvaatiman asemakaavamuutoksen, joka lähetettiin edelleenkaupunginhallitukselle. 337323 Luonnospiirustukset 1:100, 1.5.1971 (FTA)324 KORA esityslista n:o 97 / 25.4.1972325 Kongressitarkoituksia palvelevan rakennuksen sijoitus ja rakentaminen konserttitalonyhteyteen . Päiväämätön selostusteksti (AAS)326 “Konsertti- ja kongressitalon rakennustoimikunta on 29.6.1971 €534 kehoittanuttalonrakennusosastoa ryhtymään toimenpiteisiin suunnittelusopimuksentekemiseksi Arkkitehtuuritoimisto Alvar Aallon kanssa lisärakennuksen suunnittelemiseksi.“KORA esityslista n:o 97 / 25.4.1972 (HKRVA)Apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvinen kuvailee lisärakennushankkeenalkuvaiheita Finlandia-talon lisärakennuksen vastaanotto ja tarkastustilaisuudenjuhlapuheessa 21.2.1975 (HKRVA)327 Luonnospiirustus, salikerros 1:100 päiväyksellä 1.10.1971 (AAA),Luonnospiirustukset 14.12.1971 (AAA)328 Kaupunginmuseon lausunto koskee 14.12.1971 päivättyjä luonnospiirustuksia.Ulkoasianministeriön lausunnossa kommentoitavien suunnitelmien päiväystäei mainita, mutta ilmeisesti suunnitelmavaihe on sama.329 KORA esityslista n:o 93 / 29.2.1972, liitteet. Ilmeisesti tieto kaupunginmuseonkannasta oli suunnittelijoilla tiedossa jo aikaisemmin, sillä vuoden 1971puolella suunnitelmissa esiintynyt yhteys lisärakennuksen ja Hakasalmen museonvälillä ei esiinny enää 15.2.1972 päivätyissä luonnossuunnitelmissa.330 Haastattelu Martti Kaasinen ja Veikko Hakaluoto 2005331 Liite Konserttitalon rakennustoimikunnan esityslistaan 29.2.1972.P.M. Suunnitelma Helsingin kaupungin uudesta konferenssitalosta. 17.2.1972Joel Pekuri, Ulkoministeriön Neuvotteleva virkamies (HKRVA)332 Luonnospiirustukset 1:100 päiväyksillä 15.2.1972, 1.3.1972, 15.3.1972(AAA)333 Suunnittelumuistio n:o 4 / 29.2.1972 (HKRVA)334 Liite Konserttitalon Rakennustoimikunnan esityslistaan 29.2.1972.Finlandia-talon lisärakennuksen huonetilaohjelman tarkistus. (HKRVA)335 Luonnospiirustukset 15.3.1972 (AAA)336 Suunnittelumuistio n:o 7 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous28.3.1972337 Suunnittelumuistio no 8 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous7.4.1972

Finlandia-talon lisärakennuksensuunnittelu ja rakentaminen71Luonnospiirustukset 11.4.1972Varsinaiset kaupungin hallinnolla hyväksytetyt luonnospiirustukseton päivätty 11.4.1972.Aalto esitteli lisärakennuksen edelleen tarkistetut suunnitelmat11.4.1972 pidetyssä konsertti- ja kongressitalon rakennustoimikunnankokouksessa. Suunnitelmiin oli tehty muutoksia: salejaoli levennetty, hissien, tulkkikoppien ja elokuvakonehuoneen sijoitustatarkistettu, kokoushuonekerros oli yhdistetty rampin välitykselläravintolaan, vahtimestarien ja puhelinkeskustilojen sijoitustatarkistettu ottaen huomioon parempi valvontamahdollisuus,sisäänajokerroksen sosiaalitilojen sijoitusta on tarkistettu.338 Suunnitelman jatkokehittely tähtäsi rakennuslupakäsittelyyn.Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 15.5.1972 lisärakennuksenluonnospiirustukset, rakennustapaselostuksen ja rakennustoimikunnantarkastaman huonetilaohjelman, ja kaupunginvaltuustovahvisti päätöksen 31.5.1972. 339Finlandia-talon lisärakennuksesta katsottiin tarpeelliseksi tilataluonnosvaiheessa myös pienoismalli arkkitehtitoimistolta keväällä1972. 340PääpiirustuksetKireä suunnitteluaikataulu näkyi myös lupa-asiakirjoja laadittaessa.Työn kuluessa kuultiin kongressijärjestelyjen tiimoiltaasiantuntijoita, joiden muutosehdotukset huomioitiin. 341Alustavia lupapiirustussarjoja korjailtiin useaan otteeseen, ja niihinpäivitettiin käyttäjän taholta esitettyjä toiveita.Toukokuun lopulla arkkitehtitoimisto toimitti ensimmäiset alustavatpääpiirustukset valvontaryhmälle ja muille suunnittelijoille.Samaan aikaan oli käynnissä rakennusselityksen laatiminen. 342Heinäkuun puolivälissä arkkitehtitoimisto toimitti sekä rakennusselityksenettä uudet pääpiirustukset suunnitteluryhmän jäsenille.Rakennusselitys, pääpiirustukset, LVI- ja sähkösuunnitelmatlähetettiin edelleen rakennustoimikunnalle. 344Seuraava alustava pääpiirustussarja on päivätty 7.8.1972. 345Piirustukset poikkeavat luonnospiirustuksista joidenkin huonetilojensijoituksen suhteen. Sisäänajokerroksessa järjestettiin uudelleenteknisiä tiloja ja varastotiloja, sisääntulokerroksessa jakokoushuonekerroksessa muutettiin yhden kokoushuoneen,lehdistön ja saniteettitilojen keskinäistä sijoitusta. Konsertti- jakongressitalon rakennustoimikunta lähetti lisärakennuksen7.8.1972 päivätyt (piirustusnumerot 1-12) pääpiirustuksetYleisten töiden lautakunnalle puoltaen niiden hyväksymistä. 346Alustavat pääpiirustukset lähetettiin myös lausuntakierrokselleeri viranomaistahoille. 347Arkkitehtipiirustuksia koskien suunnittelukokouksissa kirjattiinedelleen elokuun kuluessa muutostoiveita; sisäänajokerroksenpuhelinvaihdehuonetta pidettiin liian ahtaana, tulkkikoppien sisäleveysoli riittämätön, sisäänajokerroksen vahtimestarin huoneeseentoivottiin omaa sisäänkäyntiä, ja näkyvyyttä tarkkaamonikkunoista B-saliin epäiltiin. 348Kaupunginhallitus hyväksyi lisärakennuksen tarkennetut pääpiirustukset4.9.1972. 349 Piirustukset jätettiin rakennusvalvontavirastoonmarraskuun alussa 1972. 350 ja rakennuslupa myönnettiin30.11.1972. 351338 Suunnittelumuistio n:o 9 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous18.4.1972339 KORA esityslista n:o 100 / 6.6.1972340 KORA esityslista n:o 99 / 23.5.1972 (HKRVA) Valvontaryhmä esittää pienoismallinteettämistä Finlandia-talon lisärakennuksesta lähiympäristöineenArkkitehtitoimisto Alvar Aallolta.341 Kesän 1972 aikana kuultiin lisärakennuksen lehdistötilojen ja kaukokirjoitinasioidensuunnittelun tiimoilta vielä Posti- ja lennätinlaitoksen asiantuntijoita,jotka esittelivät SALT- ja EM -71 kongressien järjestelyjä. Kommenteista nouseeesille toive siirtää lehdistön käytössä olevat tilat kerrosta ylemmäksi toiminnanjoustavuuden takaamiseksi. Kiinteitä puhelinkoppien tarve asiantuntijoidenmukaan oli 10 kpl. Lisäksi taloon toivottiin sijoitettavaksi myös yleisöllerahapuhelimia -kiinteiden puhelinkoppien välittömään läheisyyteen ainakin kaksipuhelinkoppia. Lehdistön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelun osaltapainotettiin vielä puhelin- ja kaukokirjoitusverkon ja sähköasennusten runsautta,ja varautumista myöhempiin asennusmuutoksiin.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen lehdistötilojen puhelin- ja kaukokirjoitinasioitakoskeneesta neuvottelusta Posti- ja lennätinlaitoksen toimitalossa1.6.1972. Liite Finlandia-talon lisärakennusta koskeva suunnittelumuistioon nro13 / 13.6.1972 (HKRVA)342 Alustavat pääpiirustukset 1:100 11.5.1972 (AAA)KORA esityslista 100 / 6.6.1972 (HKRVA)Valvontaryhmä seurasi suunnitelmien edistymisen aikataulua. Alustavat pääpiirustuksetvalmistuivat ajoissa, mutta rakennusselitysluonnoksen valmistuminenoli myöhässä.344 Suunnittelumuistio 17 / 21.7.1972 (HKRVA)345 KORA esityslista n:o 103 / 15.8.1972346 KORA esityslista ja pöytäkirja 103 / 15.8.1972 (HKRVA)347 Terveydenhoitovirasto esitti lausunnossaan eräitä tarkistuksia lisärakennuksensosiaalitiloihin, väestönsuojelutoimisto ja konsertti- ja kongressitalojaostoantoivat pääpiirustuksista puoltavan lausunnon. Palolaitokselta saatiin tarkistetuistapiirustuksista lausunto vasta elokuun lopulla; esitetyt tarkistukset päivitettiin28.8.1972 päivättyihin, edelleen kaupunginhallitukselle esitettyihin pääpiirustuksiin.Suunnittelumuistio 19 / 22.8.1972 (HKRVA)348 Suunnittelumuistio 19 / 22.8.1972 (HKRVA)349 Suunnittelumuistio n:o 20 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous5.9.1972 (HKRVA)KORA esityslista n:o 106 / 26.9.1972 (HKRVA)350 KORA esityslista n:o 111 / 30.11.1972351 KORA esityslista n:o 112 / 19.12.1972

72Finlandia-talon lisärakennuksensuunnittelu ja rakentaminenToteutussuunnittelu ja rakentaminen 1972-1975Suunnittelua jatkettiin keskeytyksettä pääpiirustusten valmistuttua.Aikataulua seurattiin tarkasti ja elokuussa 1972 urakkalaskenta-asiakirjojentyövaiheen arvioitiin olevan noin kolme viikkoaaikataulusta jäljessä. 352 Urakkalaskenta-asiakirjoja laadittiinAallon toimistossa syksyn 1972 aikana; työpiirustusten ja urakkalaskenta-asiakirjojenvalmistumistavoitteena pidettiin lokakuunpuoliväliä. 353 Syksyllä kaluste- ja sisustussuunnittelun ohjelmaakoskevien neuvottelujen yhteydessä 354 Finlandia-talonpuolesta esitettiin vielä toiveita ja muutoksia lisärakennuksenpiirustuksiin. 355 Myös tilaohjelmaan toivottiin vielä pienin väliseinämuutoksintoteutettavissa olevia muutoksia. 356 Kongressientelevisioinnista ja radioinnista vastaavan Yleisradion esityksestäsuunnitelmiin huomioitiin vielä kiinteiden tarkkaamotilojen ja selostamojen(3kpl) osalta muutoksia elokuvakonehuonekerrokseen.357 Rakennusteknisten töiden urakkalaskenta-asiakirjatvalmistuivat lopulta marraskuun alkuun 1972. 358Taloudelliset kysymyksetLisärakennuksen urakkalaskenta-asiakirjojen pohjalta päätettiinlaatia kustannusarvio ennen rakennustöiden aloittamista. 359Lisärakennuksesta uhkasi muodostua liian kallis, ja talonrakennusosastoehdotti vuoden 1973 alussa laatimansa kustannusarvionperusteella Kongressisiiven ratkaisujen tarkistamista rakennuskustannustenalentamiseksi. Lisärakennuksen alkuperäisetsuunnitelmat vastasivat laatutasoltaan päärakennuksenlaatutasoa, ja monet ratkaisuista seuraavat luonnollisesti päärakennuksenesimerkkiä. 360 Suunnittelijoiden pyrkimyksestä luodalisärakennuksen tiloille ja detaljoinnille oma luonne kertookuitenkin esimerkiksi sisääntuloaulan lattiamateriaaliksi alun perinvalittu harmahtavan ruskea Öölannin kalkkikivi.Päärakennuksen sisääntulohallien lattiapinnat ovat vaaleaa travertiinia.352 Etenkin erikoissuunnittelijoiden osalta aikataulua pidettiin kireänä .Maininta rakennustoimikunnan esityslistassa 104 / 29.8.1972 (HKRVA)353 Suunnittelumuistio 21 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous19.9.1972 (HKRVA)KORA esityslista n:o 106 / 26.9.1972 (HKRVA)354 Syyskuussa 1972 kalusteita koskevissa neuvotteluissa määriteltiin lisärakennuksenpääurakkaan liittyviä kalusteita ja sisustusta. Suunnittelumuistio 22/ 3.10.1972 , liitteet 1-5 (HKRVA) Tammikuussa 1973 Aallon arkkitehtitoimistoAallon puolesta toivottiin vielä alustavaan kalustohankintaohjelmaan rakennuttajanedustajilta viimeisiä tarkistuksia ennen piirustustyöhön ryhtymistä. KirjePirkko Söderman, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto > Ins. Hannukkala, KaupunginRakennusvirasto, 3.1.1973. (FTA)355 Muistio neuvottelusta Finlandia-talossa 12.9.1972 koskien kalusteiden yhteydessäFinlandia-talon taholta toivottuja muutoksia lisärakennuksen piirustuksiin.(AAS)356 Suunnittelumuistio 22 / 3.10.1972 , liitteet 1-5 (HKRVA)Ehdotettuja säästökohteita olivat wc- ja pukuhuoneiden seinälaatoitukset,kongressisalien ja wc-ryhmien alakatot (ehdotettiinkorvattaviksi standardituotteilla), sisääntulohalliin suunniteltukalkkikivilattia (ehdotettiin korvattavaksi markkinoilla olevillamuovilaatoilla), kokoushuoneiden boucle-matot (korvaava materiaalineulehuopamatto), kongressisalien ja lämpiöiden wiltonmatot(neulehuopamatto), sisätilojen pronssiseinät (ehdotettiinkorvattaviksi maalatuilla teräsrakenteilla), pronssijalkalistat (korvataanpuisilla jalkalistoilla) ja ovien heloitus (piilosulkimien jasaranoiden korvaaminen halvemmalla heloituksella). Lisäksi ehdotettiinluopumista erikoisvalaisimista. 361 Asiasta pyydettiin arkkitehtitoimistoltakannanottoa. Muutoksista sovittiin, mutta arkkitehtitoimistonesityksestä osa valaisimista päätettiin säilyttääerikoisvalaisimina. 362Esityksen pohjalta arkkitehtitoimistossa laadittiin muutostyöohjelmatalakattomuutoksista, lattiamateriaalimuutoksista sekälaatoitus- ja lasiseinämuutoksista. 363 Kustannustason periaatteellinenalentaminen vaikutti Kongressisiiven detaljointiin.Verrattuna päärakennukseen materiaalien laatutaso on alhaisempija detaljoinnin variointi vähäisempää.Urakkatarjouksiin perustuva Finlandia-talon lisärakennuksenkustannusarvio (joulukuu 1972) oli 23 200 000 markkaa (myönnettyjenmäärärahojen summa). Vajaan kahden vuoden aikanarakentamisen kustannukset nousivat voimakkaasti, keväällä1973 rakennusalan työntekijöiden lakot aiheuttivat lisäkustannuksiaja valuuttakurssien kehitys vaikutti epäedullisesti ulkomaistenhankintojen hintaan. Muutosten johdosta rakennustyöhönehdotettiin noin miljoonan markan lisämäärärahaa. 364Lopullisiksi kustannuksiksi arvioitiin 24-25 miljoonaa silloistamarkkaa. 365357 Yleisradion kirjelmässä mainittuja , suunnittelussa huomioitavaksi toivottujamuita seikkoja ovat erillisten selostamotilojen lisäksi noin20m 2 suuruinen kiinteätarkkaamotila, noin 30m 2 kokoinen akustinen huone haastatteluja varten,ulkomaisille tv- ja radioselostajille n. 60 tilapäistä selostuspaikkaa, tilapäinenkytkentäkeskus ja tarkkaamo, television kamerapaikat saliin ja haastatteluhuoneeseen,ulkolähetysautoja varten parkkipaikat ja kytkentäkaappi ja tv-kuvaustenvaatima vähimmäisvalaistus kokoushuoneisiin. KORA esityslista 108 /24.10.1972 (HKRVA) Myös suunnittelukokouksen muistiossa n:o 23 /17.10.1972 on liitteenä Yleisradion kirjallinen esitys tarvittavista toimitiloista.Suunnittelukokousmuistiossa 24 / 31.10.1972 on liitteenä pöytäkirjaYleisradion edustajien kanssa pidetystä tilavarauksia koskevasta neuvottelusta.Tilaisuudessa on sovittu elokuvakonehuonekerroksen muutoksista , huoneen213 varaamisesta tarvittaessa yleisradion ja tv-haastattelujen pitopaikaksi,lisäselostupaikkojen sijoittamisesta tarvittaessa kokoushuoneisiin 201 ja202 sekä tilapäisen kytkentäkeskuksen ja tarkkaamotilan tilavarauksesta (n.40m2)sisäänajokerroksen kalustovarastossa .Suunnittelukokouksen 24 muistiossa mainitaan, että arkkitehti on tehnyt em.muutokset piirustuksiin, ja että korjatut piirustukset toimitetaan 1.11.1972asianosaisille.Muita suunnitelmamuutoksiaLisärakennuksen suunnitelmissa tapahtui muutoksia vielä myöhäisessävaiheessa mm. urakkaohjelman hissisuunnitelmienosalta. Hisseistä laadittiin vaihtoehtoiset, tarkistetut suunnitelmat,366 joista osasta (vaihtoehdot A, C ja D) päätettiin hankkiakustannusvertailut. 367 Suunnitellun kahden yleisöhissin sijaantoteutettiin toinen yhteys tilavarauksena.Työmaan aikana vuonna 1974 tehtiin vielä joidenkin tilojensuunnitelmiin akustisista syistä pieniä rakennetarkistuksia jamateriaalimuutoksia, joilla tavoiteltiin ilmeisesti parempaa ääneneristävyyttä.Kongressisaleissa muutettiin suunniteltu, salienvälinen taitto-lasiovi umpinaisella ovella ja tukevoitettiin salienvälisen siirtoseinän rakennetta; muutettiin länsi-ikkunoiden lasitus3-kertaiseksi ääneneristyslasiksi sekä lisättiin katon rasterielementtienyläpuolelle asennetun mineraalivillakerroksen paksuutta.368Kokoushuonekerroksen itäjulkisivulta poistettiin arkkitehtonisistasyistä suunnitelmista kaksi ikkunaa, ja korotettiin kuusi ikkunaalattiaan ulottuviksi työmaan aikana marraskuun lopulla1973. 369358 Suunnittelumuistion 24 (HKRVA) liittenä on luettelo urakkalaskentaan liitetyistäarkkitehtipiirustuksista. Suurin osa piirustuksista on päivätty päivämäärillä10.10. 1972 ja 1.11.1972. Urakkalaskentaan on liitetty myös päärakennuksessatoteutettaviksi sovitut ensimmäiset pienet muutostyöt (tuulikaappi- ja lasiseinämuutoksia)sekä Finlandia-talon ympäristöön liittyviä töitä (Hakasalmenhuvilan puiston rauta-aidan ja muurin sekä Finlandia-talon ulkokäytävän teräsportinja lipputankotelineiden piirustukset A702F, A712 ja A737F) .359 KORA esityslista 103 / 15.8.1972 (HKRVA)360 Helsingin Kongressikeskuksen Rakennustapaselostus 15.1.1972 (AAS)Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennustapaselostus, päiväämätön (FTA)Rakennustapaselostuksissa kuvataan lisärakennuksen rakennustapaa ja käytettäväksiajateltuja materiaaleja melko yksityiskohtaisesti. Rakennustapa- jamateriaalit vastaavat laatutasoltaan päärakennuksessa käytettyjä ratkaisuja.Esimerkiksi Carraran marmoria ajateltiin käyttää lämpiötilojen kaiteissa, lämpiöidenpilariverhoukseksi mainitaan kalkkikivi, ja sisääntulohalliin määriteltiinseinäverhouksiin ja pilareihin erikoisporsliinisauvat.361 KORA esityslista ja pöytäkirja n:o 114 / 4.1.1973362 KORA pöytäkirja n:o 115 / 9.1.1973363 Rakennustoimikunnan kokouksessa 20.11.1973 käsiteltiin urakoitsijoidenmuutostyöohjelmien pohjalta laatimia hyvitystarjouksia. Esityslistassa mainitaanhyvitystarjousten perustuvan arkkitehtitoimiston muutostyöohjelmiin alakattojen(13.2.1973) , lattiamateriaalien (20.2.1973) sekä seinämateriaalien(7.3.1973) osalta (muutostyöohjelmat pöytäkirjan liitteenä). Urakoitsijan hyvitystarjouspäätyi summaan 482 473 markkaa . Tarjous hyväksyttiin kokouksessa.KORA esityslista ja pöytäkirja 127 /20.11.1973 (HKRVA).364 KORA esityslista n:o 138 / 31.7.1974365 Apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvisen juhlapuhe Finlandia-talon lisärakennuksenvastaanotto- ja tarkastustilaisuudessa 21.2.1975. KORA pöytäkirja151 / 21.2.1975, liite 20. (HKRVA)366 KORA esityslista ja pöytäkirja112 / 19.12.1972 (HKRVA)367 KORA pöytäkirja 115/ 9.1.1973 (HKRVA)368 Finlandia-talo. Akustiset rakennetarkistukset 1.4.1974. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)369 Suunnittelumuistio 44 / 21.11.1973 (HKRVA)

Finlandia-talon lisärakennuksensuunnittelu ja rakentaminenLisärakennuksen muut suunnittelijatArkkitehti Kaarlo Leppäsen avustajana lisärakennuksen suunnittelutyöhönKongressisiiven liittyminen päärakennukseen - lisärakentamisenaiheuttamat muutokset.osallistui arkkitehti Jyrki Paasi. Suoranaisesti kongressisiiven rakentamisesta johtuneita muu-Sisustussuunnittelutehtävissä jatkoi sisustusarkkitehti PirkkoSöderman.toksia jouduttiin päärakennuksessa toteuttamaan vain rakennukseneteläpäädyssä sisäänajo-, sisääntulo- ja salikerroksissa.Osittain näihin oli jo osattu varautua etukäteen kongressisiivenErikoissuunnittelijoina jatkoivat päärakennuksen suunnitteluunrakentamispäätöksen varmistuttua päärakennuksen ollessaosallistuneet toimistot. Rakennesuunnitelmat laati vielä rakenteilla.Insinööritoimisto Magnus Malmberg, LVI-suunnitelmatLämpöteknillinen toimisto Calor ja sähkösuunnitelmatInsinööritoimisto Tauno Nissinen Ky, jossa tehtiin myös puhelinjaradioteknisten laitteiden suunnittelu. Ääniteknisten laitteiden vun ulkoverhous.Liitoskohdassa päärakennuksen eteläjulkisivulla purettiin julkisi-suunnittelijana toimi Diplomi-insinööri Juhani Borenius.Kongressisiiven ja päärakennuksen päävolyymeja matalampaanliitoskohtaan sijoitettiin pääasiassa ravintolan tiloja, joidenRakentaminentoimivuuden parantamiseen kongressisiiven rakentaminen tarjosiKongressisiiven pääurakoitsijaksi valittiin päärakennuksen rakennustöistäkinmahdollisuuden.vastannut Arvo Westerlund Oy. Urakkasopimusallekirjoitettiin 8.12.1972. Pääurakkasopimuksessa rakennuksenvalmistumisajankohdaksi sovittiin 30.9.1974, jonka jälkeenvarattiin vielä kahden kuukauden mittainen rakennuttajan hankintoihinliittyvä kalustamis- ja viimeistelyvaihe. 370Sisäänajokerrokseen rakennettiin keittiön varasto- ja kylmätilojenyhteyteen uusien sosiaalitilojen ohella lisää varastointitilaaja asianmukainen jätehuone. Samalla keittiön entisissä sisäänajokerrokseensijoittuvista tiloissa jouduttiin luopumaankattoikkunoiden tarjoamasta luonnonvalosta kongressisiiven pihajärjestelyjenKongressisiiven muut urakoitsijat olivat putkitöiden osaltavuoksi.Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy, ilmastointitöistä vastannut Sisääntulokerroksessa entinen yhteys Hesperian puistosta Lisärakennuksen rakennustyömaa.Suomen Puhallintehdas Oy, Regulator Oy (säätölaiteurakoitsija),Keskusosuusliike Hankkija (sähkötyöt), äänilaiteurakoitsija maan, jotta päärakennuksen ja kongressisiiven välille voitaisiinTöölönlahden puoleiselle näköalaterassille jouduttiin katkaise-Kuva vuodelta 1976. (FTA)Oy Philips Ab sekä rakennuttajan hankkimien kalusteiden osaltaVisuvesi Oy Höyrypuuseppä. 371381toteuttaa sisäyhteys. Nivelkäytävä toteutettiin puolilämpimänä 380 KORA pöytökirja 162 / 31.1.1977 (HKRVA)pronssi-lasiseinäisenä tilana, joka on mahdollista avata täysin Sisäyhteyttä päärakennuksen ja kongressisiiven sisääntulokerrosten välilläulkotilaan. Luonnospiirustuksissa esitettyjen ajatusten, pidettiin suunnittelukokouksissa ehdottoman välttämättömänä rakennuksenTyömaan vastaavana rakennusmestarina toimi Esko Rautiainenkäyttäjien taholta, ja arkkitehtisuunnitelmiin lisättiin avattavat seinät. Tästä huolimattaleikkauspiirustuksissa yhteys esitettiin useimmiten avoimena.avoimuuden ja läpikuljettavuuden, säilyttäminen lienee kangastellutarkkitehtitoimiston ajatuksissa. 381 Uuden yhteyden vuoksija valvovana rakennusmestarina Aarne Erjamo. Työmaan yleisvalvojainsinöörintehtäviä hoiti Veikko O. Hannukkala. 372Lisärakennuksen louhintatyöt alkoivat tontilla joulukuun puolessapäärakennuksen eteläseinään puhkaistiin uusi oviaukko, ja purettiinravintolan sisääntulohallin 101 yhteydessä toimineet varasto-ja tarjoilutilat.välissä 1972. 373 Harjakaisia päästiin viettämään 2.4.1974 374 .Salikerroksessa uuteen nivelosaan rakennettiin itäsivulle ravintolaavarten uusi kylmäkeittiö ja alkoholijakeluhuone sekä länsi-Työhäiriöt ja lakot häiritsivät lisärakennuksen rakennustöitä.Keväällä 1973 olleiden lakkojen johdosta kongressisiiven valmistumisajankohtaasiirrettiin vuoden 1974 marraskuun lop-puolella purettiin tarjoilu- ja varastotiloja uuden käytäväyhteysivulletoimistotilaa ravintolan johtoa varten. Päärakennuksenpuun. 375 Myöhemmin valmistumisajankohtaa jouduttiin siirtämäänvielä toistamiseen muutamalla kuukaudella vuoden 1975 tiloihin jouduttiin toteuttamaan varsin vähän.den tieltä. Kaiken kaikkiaan uusia järjestelyitä päärakennuksentammikuun loppuun. 376 Työmaan aikana vaikeuksia aiheutti370 KORA esityslista 112 / 19.12.1972 (HKRVA)371 Lisärakennuksen harjannostajaistilaisuuden lehdistötiedote (HKRVA)372 Lisärakennuksen harjannostajaistilaisuuden lehdistötiedote (HKRVA)373 Suunnittelumuistio 24 / 31.10.1972 (HKRVA)374 KORA pöytäkirja 131/ 19.2.1974 (HKRVA)375 Valmistumispäivämäärä 20.11.1974 KORA pöytäkirja 126 / 23.10.1973(HKRVA)376 KORA pöytäkirja 131/ 19.2.1974 (HKRVA)377 Arvo Westerlund Oy:n toimitusjohtajan Aale Valtosen puhe Finlandia-talonlisärakennuksen vastaanotto- ja tarkastustilaisuudessa 21.2.1975. KORA pöytäkirja151 / 21.2.1975, liite 21. (HKRVA)378 Finlandia-talon lisärakennuksen rakennustöiden lopputarkastus. Pöytäkirja19.2.1975 (HKRVA)379 Luovutustilaisuus 21.2.1975 KORA pöytäkirja 151 / 21.2.1975 (HKRVA)73

74Vastavalmistunut Finlandia-talon lisärakennus.Kuva Leo Kosonen (FTA)

6. Kongressisiipi 1975Lisärakennuksen tilajako, rakenteelliset ja talotekniset perusratkaisutTilatLisärakennuksen rakentaminen kasvatti Finlandia-talon kerrosalaa4239m 2 . Rakennuksen tilavuudeksi ilmoitettiin 27000m 3 . Sen eri kerroksiin sijoittuvat kokoustilat täydentävät päärakennuksentoiminnallista kokonaisuutta. 382Lisärakennuksen toiminnalliset ratkaisut seuraavat päärakennuksenperiaatteita. Sisäänajokerroksesta Karamzininkadunpuolelta on porrasyhteys Mannerheimintien puoleisen sisääntulopihanmaantasoon sijoittuvaan sisääntulokerroksen aulaan.Muuten sisäänajokerrokseen sijoittuu lähinnä teknistä tilaa sekämaanalainen tunneliyhteys päärakennuksen vastaaviin kellaritiloihin.Sisääntulokerroksen sisäänkäynti ryhmittyy päärakennuksenlännenpuoleisten sisäänkäyntien jatkoksi Hesperian puiston tasoon.Sisäyhteys päärakennukseen puolestaan on järjestetty lasisiirtoseinienavulla ulkotilasta erotetun ns. “nivelkäytävän” välityksellä.Sisääntulokerroksen sijoittuvat yleisön vaatesäilytys,toimistotilaa, sekä monistus ja postitustilat. Alunperin aulaan sijoittuivatmyös puhelinkeskus sekä pankin ja postin yksiköt.Aulasta on porrasyhteys kokoushuonekerrokseen, jonka lämpiö-ja kokoushuonetiloista voidaan yhdistää erilaisia tilakokonaisuuksiaerilaista kokouskäyttöä varten. Maaston muodostuksestajohtuen kokoushuonekerrokseen on myös maantasoyhteysrakennuksen eteläpäästä. Pohjoispuolella kokoushuonekerroksentilat liittyvät päärakennuksen ravintolatiloihin.75RakenneLisärakennus on viisikerroksinen. Kantava runko on teräsbetoniakuten päärakennuksessakin. Välipohjat ovat ylälaattapalkistojaja massiivilaattoja. Rakennus on jaettu liikuntasaumoillakahteen osaan. Myös päärakennuksen ja lisärakennuksen liittymäkohdassaon liikuntasauma.Kongressisalien yhteyteen rakennettu tarkkaamo- ja kielenkääntötilojenparvi on ratkaistu rakenteellisesti ripustamalla seyläpohjasta.Sisäänajokerros on osittain louhittu kallioon, jolle rakennus onperustettu suoraan anturoilla. Alapohjat ovat sekä maanvaraisia-että (kanavatilan kohdalla) kantavia. Vedenpaine-eristyksettehtiin salaojitusten alapuolelle ulottuvien hissi- ja LVI-teknistenlaitteiden vaatimiin syvennyksiin ja kanaviin. 383Ilmanvaihto ja sähköFinlandia-talon jatkeeksi valmistunut kongressisiipivuonna 1975. Kuva Eero Venhola (FTA)Lisärakennuksen IV-konehuoneet sijoittuvat sisäänajokerrokseen.Päärakennuksen tapaan sisäänajokerroksen alapuolellerakennettiin tekniikan (lähinnä ilmanvaihdon) tarpeisiin kanavatilaa.Raitisilmatorni sijaitsee lisärakennuksen eteläjulkisivulla.Ilmanvaihdon vaatimat nousukanavat sijoittuvat rakennukseneteläsivulle ja koillisnurkkaan nivelosan yhteyteen lisärakennuksenpuolelle. Myös lisärakennuksen sähkötilat sijaitsevat sisäänajokerroksessa.Sähkökuilut sijoittuvat ilmanvaihtokuilujenyhteyteen. 384Varsinaiset suuret kongressisalit sijoittuvat seuraavaan kerrokseen.Kongressisaleja on kaksi (salit A ja B). Ne voidaan yhdistääyhdeksi suureksi tilaksi siirtoseinän välityksellä.Kongressisalit ovat kaksi kerrosta korkeat, ja niiden takaosaansijoittuu tarkkaamoparvi eli “elokuvakonehuonekerros”.Päärakennukseen liittyvään nivelosaan on salikerroksessa sijoitettukaksi valiokuntahuonetta, joihin on käynti B-salin puolelta.382 Arkkitehti 6/74Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennuslupapiirustukset 23.8.1972 (HKRVVA)383 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)384 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)Lisärakennuksessa on yksi kaikki kerrokset yhdistävä porrashuone(porras V) rakennuksen eteläpäädyssä. Rakennuksenpohjoispäädyssä porras U yhdistää varsinaisena porrashuoneenasisääntulokerroksen kongressisaleihin.

76Kongressisiipi 1975Yleistä lisärakennuksen tilojen kuvauksestaTilojen esittelyssä seurataan Finlandia-talon päärakennuksenvalmistumisvaiheen kuvauksessa käytettyjä periaatteita.Lisärakennus muodostaa itsessään kokoustoimintaa palvelevankokonaisuuden, joka toimii itsenäisesti päärakennuksen tilojenrinnalla. Tarkempaan esittelyyn on poimittu rakennuksen eri kerroksiinsijoittuvat keskeisimmät yleisötilat ja muista tiloista esimerkkejä.Suunnitelmissa rakennuksen eri kerrokset nimettiinnekin päärakennuksen esimerkin mukaan sisäänajokerrokseksi(kellarikerros Karamzininkadun tasossa), sisääntulokerrokseksi(Hesperian puiston tasossa), kokoushuonekerrokseksi (liittyypäärakennuksen salikerrokseen), salikerrokseksi ja elokuvakonehuonekerrokseksi.Kongressisiiven osalta tiloja koskevat tiedot perustuvat pääosinFinlandia-talon arkistosta löytyviin työpiirustuskopioihin ja työselityksiin.Työpiirustuksista pohjapiirustuksia 385 ja alakattopiirustuksia386 sekä rakennustyöselitystä 387 ei niiden sisältämäninformaation yleisluonteisuuden vuoksi ole erikseen tekstissämerkitty lähteiksi. Tietoja on täydennetty rakennustoimikunnankokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen sekä suunnittelu- ja työmaakokoustenmuistioiden informaatiolla.Mielenkiintoisen näkökulman lisärakennuksen tilojen tarkasteluunluo vertailu päärakennuksen vastaavien tilojen detaljimaailmaan.Tarkastelun kautta paljastuvat tiukentuneiden taloudellistenkehysten mukanaan tuomat ratkaisut. Finlandia-talon päärakennuksenpäätilojen yksityiskohdissa painottuu käsityövaltaisuus.Varta vasten päätiloja varten “räätälöityjä” ratkaisuja onpaljon. Sen sijaan lisärakennuksen osalla on huomattavaa tehdasvalmisteistenrakennusosien ja tuotteiden soveltava käyttö.385 Finlandia-talo lisärakennus Pohjapiirustus sisäänajokerros 1:100 A02 /29.1.1974, Pohjapiirustus sisääntulokerros 1:100 A03 / 29.1.1974 ,Pohjapiirustus kokoushuonekerros 1:100 A04 / 29.1.1974, Pohjapiirustus salikerros1:100 A05 / 29.1.1974, Pohjapiirustus elokuvakonehuonekerros 1:100A06 / 29.1.1974 , Pohjapiirustus sisäänajokerros 1:50 A13 / 30.11.1973,Pohjapiirustus sisääntulokerros 1:50 A14 / 1.9.1974, Pohjapiirustus kokoushuonekerroskerros1:50 A15 / 30.11.1973, Pohjapiirustus salikerros 1:50 A16 /28.8.1972, Pohjapiirustus elokuvakonehuonekerros 1:50 A17 / 24.4.1974(FTA)386 Finlandia-talo lisärakennus. Sisääntulokerros alaslasketut katot 1:50 A98 /7.2.1973, Kokoushuonekerros alaslasketut katot 1:50 A99 / 5.2.1974,Salikerros alaslasketut katot 1:50 A100 / 14.6.1974, Elokuvakonehuonekerrosalaslasketut katot 1:50 A101 / 14.11.1974 (FTA)387 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)Sisäänajokerroksen yleisötilatSisääntulohalli 034 ja porras S sisääntulokerrokseenKaramzininkadun tason sisäänkäynnin ja porrasyhteyden materiaalitja detaljit vertautuvat päärakennuksen vastaaviin sisäänkäynteihin(portaat A, B ja C). Lisärakennuksen porrasyhteys eikuitenkaan sijoitu syvälle varsinaiseen paikoitushalliin kutenpäärakennuksen sisäänajokerroksen sisäänkäynnit, vaanTöölönlahden puoleisen terassin muodostaman lipan alle.Sisäänajokerroksen aulan ja tuulikaapin pronssilasiovet ovatvastaavia Outokummun profiileilla päällystettyjä teräsrakenteisiaovia kuin päärakennuksessakin.Lisärakennuksen yleisöhissi sijoittuu sisääntulohallin länsisivulle,ja nousee sisäänajokerroksesta salikerroksen tasolle.Hissivarauksia on vierekkäin kaksi, mutta toinen hissikuiluistaon varastokäytössä.Sisääntulohallin ja portaan S askelmat olivat harmaan ruskeaavinyylilaattaa. Alakatoissa käytössä on valkoinen alumiinisäle, jaseinät ovat niin ikään valkoiseksi maalattuja, rapattuja betoniseiniä.Aulan valaisimena on sama kattopintaan asennettu kolmelieriöinenvalaisintyyppi kuin päärakennuksen sisääntulohalleissa(littera V6).Porras S on U:n muotoinen, ja siinä on yksi välitasanne. Portaankäsijohteet ovat mustaa nahkaa. Portaan katto on alemmallaporrasjuoksulla rapattu ja valkoiseksi maalattu, vaatehalliin 120liittyvällä osalla on valkoisesta erikoismetallisäleestä rakennettuporrastuva alakatto. Portaan yläjuoksulla valkoiseksi maalattu,rapattu betoniseinä muuttuu lännenpuolella kaiteeksi, ja avaaportaalta näkymän sisääntulokerroksen vaatehalliin. Portaanvalaistuksena ovat valkoiseksi maalatusta metallista valmistetutseinävalaisimet.Yllä kongressisiiven sisääntulohallin 034 tuulikaappi.Vasemmalla näkymä kohti portaan S välitasannetta.Kuvat Mari Mannevaara 2004

Kongressisiipi 197577Sisääntulokerroksen tilatSisääntulokerroksen aula, suunnitelmissa käytetyn nimityksenmukaan vaatehalli, käsittää pinta-alaltaan melkein kokonaan lisärakennuksenensimmäisen kerroksen. SisäänkäyntiMannerheimintien puolelta sijoittuu tilan luoteiskulmaan.Vaatehallin länsilaidalle sisäänkäynnin yhteyteen sijoittuvatkongressitoimistojen ja puhelinkeskuksen lasiseinäiset tilat.Sisääntulohallin yhteyteen sijoittuu myös pieni, ikkunaton kokoushuonesekä tilat postituksen ja monistuksen tarpeisiin.Vaatehalliin liittyvät yleisön wc-tilat sijoittuvat rakennuksen lounaisnurkkaan.388 Sisääntulokerroksen ulkolasiseinän profiilit on verhoiltu pronssilla.Detaljit ovat ilmeeltään yksinkertaisempia kuin päärakennuksessa vastaavissalasiseinissä. Peiteprofiilit ovat sileitä, ja niissä ei ole käytetty profiloitujalistoja. Lasiseinän yhteyteen sijoittuvan tuulikaapin ulko- ja sisäovetovat Outokummun pronssiprofiileilla verhoiltuja teräsprofiili-lasiovia.Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A129 lasiseinädetaljeja pronssipäällystys1:1 12.3.1973 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A58 Metalliovidetaljit 6-15 1:1 /20.11.1973 (FTA)389 Vastaavaa pohjastaan rei´itettyä sälettä käytettiin päärakennuksessatuulikaappien yhteydessä. Metallialakattojen värit ja kiiltoaste (matta) ovatsamat kuin päärakennuksessa.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen metallialakattoneuvottelusta26.6.1974 (FTA)390 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A102 Alakattodetaljit (K11)13.2.1973 / (FTA)391 Alakattopiirustuksissa käytetty littera V6392 Finlandia-talo lisärakennus. Muistio eräistä ääniteknillisistä näkökohdista.15.10.973 Hamilkar Aalto ja Claes Holm (FTA)Finlandia-talo lisärakennus. Ääniteknilliset näkökohdat. 26.11.1973.Arkkitehtitoimisto Alpo Halme (FTA)SFinlandia-talo lisärakennus. Akustiset rakennetarkistukset.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (FTA)Finlandia-talo lisärakennus Piirustus A210 Akustiikkarakenteita 1:50/29.3.1974 (FTA)Suunnittelukokouksen 53/ 10.4.1974 liite “Akustiset rakennetarkistukset”Finlandia-talo. Akustiset rakennetarkistukset 1.4.1974. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)Vaatehalli 120 ja käytävä 114Sisääntulohalli saa luonnonvaloa länsijulkisivulle sijoittuvanpronssilasiseinän ja tuulikaapin kautta. 388 Jonkin verran valoasiivilöityy myös itäsivun lasiseinäisten puhelinkeskus- ja kongressitoimistotilojenkautta. Porrasyhteys S kokoushuonekerrokseensijaitsee keskeisesti sisääntuloaulassa. Toinen yleisönkäyttöön tarkoitettu porrasyhteys johtaa vaatehallista suoraankokoushuonekerroksen lehdistötiloihin. Se sijaitsee huomaamattomastiyleisön wc-tilojen takana.Vaatehallin lattiapinta oli tummaa, harmaaseen taittuvaa ruskeaa50x50cm kokoista vinyylilaattaa. Jalkalistat ovat punapyökkiä.Alakatto on valkoiseksi polttomaalattua alumiinisälettä, jonkapohjassa on rei’itys. 389 Alakaton säleiden jatkoksissa ei olekäytetty peitelistaa kuten päärakennuksen sisääntulohallien alakatossa,vaan detaljia kehitettiin edelleen. Säleen sisällä asennettiinsaumakohtaan näkymätön liitoskappale. Tiloihin tarvittavanakustisen vaimennuksen aikaansaamiseksi säleiden sisälläon osittainen mineraalivillatäyte. 390 Kokoushuonekerrokseenjohtavan portaan S edustalla alakattomateriaali vaihtuu valkoiseksimaalatuksi mineriittilevyksi. Kattopinta myös nousee aavistuksenverran. Alakattomuutos korostaa porrasyhteyttä ajatuksellisestisamaan tapaan kuin päärakennuksessakin.Vaatehallin yleisvalaisin on kolmilieriöinen valkoinen, päärakennuksessasisääntulohalleissa ja yleisöportaissa käytetty malli. 391Vaatehallin seinäpinnat ovat pääasiassa hienorapatut ja maalatutvalkoiseksi. Osalle seinäpinnoista asennettiin ääntä eristävätja absorboivat, kangaspintaiset maalatut levyt työmaan aikanasuunnitelmiin tehtyjen akustisten tarkistusten vuoksi. 392Sisääntuloaulassa sijaitsevat kantavat betonipilarit ovat pyöreitä,hienorapattuja ja valkoiseksi maalattuja. Niitä kiertää kolmepronssirengasta, joista kaksi alinta on maalattu yli valkoiseksi,ja ylin patinoitu tummaksi. Pilareiden jalkalistat ovat pronssia.Kongressisiiven sisääntulokerroksen vaatehalli.Päiväämätön valokuva Ari Saartio (FTA)

78Kongressisiipi 1975Kongressisiiven vaatehalli.Kuva ylhäällä Kari Hakli (AAS)Kuva oikealla Ari Saarto (FTA)Vaatehalliin oli sijoitettu useita kongressiyleisöä palvelevia toimintoja.393 Kongressitoimistojen edustalle sijoittuu informaatiotiski,sitä vastapäätä pronssilasiseinän eteen kolme osittain lasiseinäistäkioskia; vierekkäin sijaitsevat posti ja pankki sekä erillinenlehtikioski. Kioskien etupaneelit olivat kangasverhoiltuja,muut umpipinnat maalattuja. Yläosien lasien tukirakenteena olivatpienet kromatut putket. 394Yleisöpuhelimille tarkoitetut kalusteet sijoittuivat kokoushuoneen116 sekä postitus- ja monistushuoneen vastaiselle seinälle.395 Niiden suojaksi suunniteltiin ilmoitustauluna toimiva seinäke,jonka pinnat olivat valkoiseksi maalattua juuttikangasta.Seinäke oli kiinnitetty kattoon ja lattiaan maalatuilla teräsputkirungolla.396 Ilmoitustauluna toimivan seinäkkeen yläpuolelle kattoonon sijoitettu kolme upotettua messinkikehävalaisinta.Samanlaiset messinkikehävalaisimet 397 sijoittuvat yleisön wc-tilojen(M / N ja INVA) edustalle.Vaatesäilytys on sijoitettu hallin kaarevalle, “tanssivalle” länsiseinälle.Vaatetiski on kokonaishahmoltaan vapaamuotoinen viiva,joka kokoaa ja jäsentää aulatilaa. Vaatesäilytys naulakoineenon päärakennuksen konserttisalin sisääntulohallin vastaavanvariaatio. Vaatetiskin kansi on säleliimattua, lakattua punapyökkiäja etupaneelin pinta oli verhoiltu tummanruskealla 398kankaalla. Naulakot on sijoitettu seinälle, ja niiden vaaleat päätylevytmuodostavat vaatesäilytyksen “julkisivun” aulaan kutenkonserttisalin sisääntulohallissakin. 399 Myös vaatesäilytyksenyhteydessä käytetyt yksinkertaiset kattovalaisimet ovat samanlaisiakuin päärakennuksen sisääntulohalleissa.Porras S sisääntulokerroksesta kokoushuonekerrokseen on leveä,suora porras, jonka juoksujen välillä on välitasanne.Porrasaskelmat päällystettiin beigellä “Sommer Tapisom” kokolattiamatolla.400 Mattoaskelman tyyppi vastaa muodoltaan päärakennuksessaesimerkiksi päärakennuksen ravintolan portaassaC käytettyä. Portaan vaatehallin puoleinen kaide on rapattuaja maalattua betonia, toisella sivulla on seinä. Käsijohteet ovatmustaa, messinkiputken ympärille kiedottua nahkaa.393 Finlandia-talon taholta esitettiin sisääntulohalliin järjestettäväksi lehtipiste(myynnissä koti- ja ulkomaisia lehtiä, tupakkaa, pastilleja yms.) ja kokoushuonekerrokseenkahvi- ja virvokepiste. Lämpiöön päätettiin sijoittaa arkkitehtitoimistonsuunnitelmien mukaan kiinteä tarjoilupaikka, ja sisääntulokerroksenala-aulaan (vaatehalli) kioskityyppinen myynti.Suunnittelumuistio n:o 31 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous14.2.1973 (HKRVA)KORA pöytäkirja 117 / 6.2.1973 (HKRVA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 105 120 Vaatehalli: kalusteiden sijainti/ 26.10.1973 (FTA)394 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK 141 120Vaatehalli: kioski / 26.10.1973, AK 142- AK143 120 Vaatehallikioski leikkauksia / 26.10.1973, AK 104 120 Vaatehalli pankki -posti / 15.8.1973, AK 146 120 Vaatehalli pankki-posti leikkauksia/ 26.10.1973 (FTA)395 Yleisöpuhelimia sijoitettiin tilaan kuusi. Niiden jatkoksi suunniteltiinsavuke- ja virvokeautomaattien hankintaa, mikä kuitenkin jäiFinlandia-talon tehtäväksi. On epäselvää, sijoitettiinko automaatitlopulta niille varatuille paikoille.KORA esityslista ja pöytäkirja 118 / 20.2.1973 (HKRVA)396 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 113 Puhelinkopit(FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 124 Ilmoitustaulu vaatehalli120 1:20, 1:1 / 15.8.1973 (FTA)397 Valaisintyypin littera V21398 Sisustusarkkitehti Pasi Hämäläisen tiedonanto 2004399 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK 100 120Vaatehalli: vaatenaulakot, vaatetiski / 15.8.1973, AK 114120Vaatehalli: vaatetiski, alarakenne, lokerot / 26.10.1973, AK 115120 Vaatehalli: vaatenaulakot, vaatetiski edestä / 26.10.1973, AK107 120 Vaatehalli: vaatetiski det 1:5 / 26.10.1973, Piirustus AK145 120 Vaatehalli: vaatenaulakko det 1:5 / 26.10.1973 (FTA)400 Sommer Tapisom - mattojen (asiakirjoissa toisinaan myös“Tapis Sommer”-mattojen) kulutuspinta on nylonkuitua. Kuidut onkiinnitetty liimalla pohjahuopaan.RT-269.958 Tarviketiedotus 1963 (SRM)Finlandia-talo, lisärakennus. Sommer -matot 4.12.1972Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (FTA)

Kongressisiipi 197579Vaatehallin kioskin julkisivu ja pohjapiirrosArkistoimaton työpiirustuskopio,piirustusnumero AK 104(FTA)Oikealla näkymä kongressisiivenvaatehallista rakennuksen viimeistelytöidenaikaan, kuvassa oikeallanäkyvät nykyisin puretut pankki,posti ja kioski. Kuva Leo Kosonen(FTA)

80Kongressisiipi 1975Sisääntulokerroksen vaatehalliin liittyvät tilatPuhelinkeskus 122, vahtimestarin toimisto 121 ja kongressitoimistot125 - 127Kongressitoimistojen ja puhelinkeskuksen sekä vahtimestarintoimiston erottavat vaatehallista tehdasvalmisteisista standarditeräsprofiileistarakennetut lasiseinät ja -ovet, joiden teräsrunkoon verhoiltu näkymättömiin tukevilla punapyökkilistoilla ja levyillä.401 Toimistoista on ikkunat Töölönlahden puoleiselle terassille.Toimistohuoneiden alakattona on valkoinen alumiinisäle, johonoli lisätty akustisista syistä mineraalivillatäyte. Lattiat olivat toimistohuoneissasamaa ruskeanharmaata “Finnplano” vinyylilaattaakuin vaatehallissakin, lukuun ottamatta puhelinkeskusta122 jossa lattian pinnoitteeksi vaihdettiin akustisista syistä kokolattamatto.402 Rapattujen ja maalattujen seinäpintojen ohellaosa väliseinistä on valkoiseksi maalattuja puulevyseiniä. 403Vahtimestarin toimiston 121 ja puhelinkeskuksen välillä oli lasiseinäja ovi. 404Sisääntulokerroksen toimistotilojen kalustukseen kuuluivat lakatustapunapyökistä valmistetut ikkunan eteen sijoitettavat pöytätasot,jotka liittyivät toimistotilojen ikkunapenkkeihin. 405Punapyökki-ikkunapenkkien alle seinään on sijoitettu kotelointitarvittaville sähkövedoille. Kotelon etulevy on lakattua punapyökkiä.Tämän alapuolelle noin 66cm korkeudelle lattiasta kiinteäpöytätaso, joka on kiinnitetty seinään maalatuilla teräskonsolilla.Etureunassa ovat valkoiseen holkkiin kiinnitetyt punapyökkijalat.Tasoissa on radiaattoreiden kohdalla reiät ilmankiertoa varten. 406 Töölönlahden puoleiset ikkunat varustettiinvalkoisilla verhoilla, lasiväliseinille valittiin harmaat verhokankaat.407Toimistotiloihin sijoitettiin myös maalatusta juuttikankaasta,korkkilevystä ja puurungosta rakennetut kookkaat ilmoitus- jakiinnityspinnat. 408Toimistotilojen kattovalaisimet ovat samanlaiset kuin viereisessävaatehallissa käytetyt aulavalaisimet (littera V6).401 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset A125Lasiseinädetaljeja 1:1 / 12.3.1973, A58 Metalliovidetaljit 6-15 1:1 /20.11.1973 (FTA)402 Lattiamateriaali FP-00125/Kymarno korvataan neulehuopamatolla:Sommer Tapis 1011/9317.Suunnittelukokouksen 53/ 10.4.1974 liite “Akustiset rakennetarkistukset”403 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 130710.9.1972 (korjattu 12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto(FTA)404 Seinän linjausta on muutettu ja kulkuyhteys poistettu myöhemmin.Nykyinen seinä on puhelinkeskuksen puolelta verhoiltu punapyökkipaneelilla.Ajoittamaton muutos.Finlandia-talon inventointisovellus 2005405 Ikkunatasot on poistettu osasta Kongressisiiven toimistotiloja,mutta puhelinkeskuksessa 122 ne ovat alkuperäisellä paikallaan.Finlandia-talon inventointisovellus 2005406 Sisääntulokerroksen toimistotilojen ohella vastaavat ikkunatasotkuuluvat myös salikerroksen ravintolan toimistotilojen kalustukseen.Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 92 120 Sisääntulokerros/121, 122, 125-127 tstot, kokoushuonekrs / 222, 223 tstot ikkunatasot1:5, 1:50 / 28.6.1973 (FTA)407 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto408 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK121 Ilmoitus- ja kiinnityspintojensijoituspiirustus 0-4krs 1:50 / 26.10.1973 (FTA)Vaatehalliin liittyvien toimistotilojen punapyökilläverhoilltua teräsrakenteista lasiväliseinää.Valokuva Mari Mannevaara 2004

Kongressisiipi 197581Kokoushuone 116Vaatehallin yhteyteen sijoitetun pieni kokoushuone on ikkunaton.Tilaan johtavat vaatehallista punapyökkipintaiset äänieristetytpariovet. Kokoushuoneen lattia oli tummanruskeaa kokolattiamattoa“Tapis Sommer 1011, väri 8317” 409 ja jalkalistat punapyökkiä.Katto on pääosin valkoiseksi maalattua puulevyä, muttatilan takaosassa katossa on valkoinen metallisäle. Valaisimetovat kartiomaisista, sisäkkäisistä valkoiseksi maalatuista lamelleistakoostuvaa mallia, joka muistuttaa päärakennuksessa kokoushuoneissa107-109 käytettyä kattovalaisinta. 410Postitus- ja monistushuone 101-102Postitus- ja monistushuoneen ratkaisut ovat käytännöllisiä.Lattiat ovat tummanpunaista 25x25 kokoista vinyyliasbestilaattaa,jalkalistat punapyökkiä. 411 Alakattolevyinä käytettiin t-listakiinnityksellävalkoisia, kangaspintaisia “Parmitex” alakattolevyjä.Osalla seinäpintoja valkoiseksi maalattu rei’itetty kovalevy,jonka taakse on koolauksen väliin asennettu mineraalivillalevy,vaimentaa monistuskoneiden ääntä. 412 Huonetta valaisevat kattoonupotetut loisteputkivalaisimet. Pariovi käytävään 114 onpunapyökkiviilupintainen.Postitus- ja monistushuoneen kalustus koostui Tehokalusteenmalliston hyllyistä ja arkkitehtitoimistossa piirretyistä hyllyillä varustetuistapöydistä. Pöytien tasot olivat mustaa kalustelinoleumia,Artekin “A-jalat” ja näkyvät puuosat koivua. 413Yleisön wc-tilatYleisön wc-tilojen materiaalivalinnat ja detaljit ovat samankaltaisia,mutta yksinkertaisempia ja arkisempia kuin päärakennuksessa.Tilojen alakatot ovat puukoolaukseen kiinnitettyä lastulevyä,jonka pintakäsittelynä on alkyditäytemaalaus ja peittomaalausvalkoiseksi. 414 Lattiat ovat tummanruskeaa Pukkilan sintrattualattialaattaa kuten päärakennuksenkin yleisön wc-tiloissa.Seinillä on valkoinen laatoitus 15x15cm ovikorkeuteen asti, yläosatovat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja.Naisten wc-tilan etuhuoneessa allaskalusteen taso, etulevy jaseinäverhous tason ja peilin välillä on lakattua punapyökkiä.Valkoiset, suorakaiteen muotoiset pesualtaat on upotettu tasoon.415 Miesten wc:n etuhuoneen kalustus oli yksinkertaisempi;peilin alle ai sijoitettu tasoa vaan punapyökkinen peilihylly. 416Wc-eriöiden ovet ovat valkoista laminaattia. Ovilevyjen laminaattienväliin jäävät reunalistat ovat punapyökkiä. 417Ilmeisesti kustannussyistä laminaattiovien heloitus on yksinkertaisempikuin päärakennuksen vastaavissa laminaattiovissa.Yleisön wc-tilojen etuhuoneiden kattoon on upotettu messinkikehävalaisimet,eriöissä on vastaavanlaiset mutta pienemmällähalkaisijalla. 418Kokoushuonekerrokseen sijoittuvat yleisölle tarkoitetut wc-tilatseuraavat edellä kuvattuja ratkaisuja.Kongressisiiven vaatehallin yhteydessä sijaitsevannaisten wc-tilan ratkaisuja.Valokuva Mari Mannevaara 2004414 Finlandia-talo, lisärakennus. Seinä- ja kattoverhouksia 10.10.1974 (FTA)415 Finlandia-talo, lisärakennus. Kalustoselitys. Helsingin kaupungin rakennusvirastoTRO 1307 (AAS)416 Miesten wc-tilojen allaskalusteet on uusittu.Finlandia-talon inventointisovellus 2005Finlandia-talo, lisärakennus. Kalustoselitys. Helsingin kaupungin rakennusvirastoTRO 1307 (AAS)417 Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen ikkuna- ja ovitoimituksia koskevastaneuvottelusta 8.2.1974 (FTA)418 Wc-etuhuoneiden kattovalaisimen littera on V21, eriöiden V22.409 Finlandia-talo, lisärakennus. Sommer -matot 4.12.1972 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)410 Alakattopiirustuksissa valaisimesta käytetty littera on V70411 Finlandia-talo, lisärakennus. Lattiapäällystemateriaaleja. 12.12.1973Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (FTA)412 Finlandia-talo lisärakennus. Akustiset rakennetarkistukset. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto. (FTA)413 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK97 Postitus 101, monistus 1021:50 / 26.10.1973, AK98 Sisääntulokerros, postitus 101, monistus 102. Hyllyllävarustettu pöytä 1:5, 1:1 / 15.8.1973 (FTA)

82 Kongressisiipi 1975 Vasemmalla kongressisiiven lämpiön ruskeasävyineninteriööri. Kuva Otso Pietinen & Co (FTA)

Kongressisiipi 197583Kokoushuonekerroksen tilatKokoushuonekerroksen keskeinen tila on lämpiö, jonka itäsivultanousee kaksi porrasta (portaat S1 ja S2) salikerrokseen suuriinkongressisaleihin. Lämpiötiloihin liittyy erilaisten liuku- japaljeovien välityksellä rakennuksen länsisivulla lehdistön jakongressihenkilökunnan käyttöön tarkoitettuja toimisto- ja kokoustiloja,joita on mahdollista yhdistää lämpiöön tarpeen mukaan.Kokoushuonekerroksen itäsivuille, molemmin puolin porrasyhteyksiäsijoittuvat varsinaiset kokoushuoneet. Yleisön wctilatovat lehdistö- ja kokoustilojen välille jäävän käytävän varrella.Lämpiö 212 ja käytävä 211Lämpiö avautuu länsijulkisivun kaarevien ikkunoiden kautta länteen,Hesperian puistoon. Lämpiön keskiosassa ikkunat ulottuvatlattiasta kattoon; sivummalla ne nousevat pöytätasosta alakatontasoon. Matalien ikkunoiden edessä olivat kaareviin seinämuotoihinsovitetut punapyökki-ikkunalaudat. Lämpiön lattianpintamateriaali oli beige kokolattiamatto. Alakatto muodostuu sisääntulokerroksenaulan tapaan valkoiseksi polttomaalatuistaerikoismetallisäleistä. Lämpiön pohjoissivulla sijaitsevien muunneltavientoimistotilojen vastaiset seinät ja liukuovet ovat mattalakattuapunapyökkilevyä. Levyjen pystysaumoissa on profiloidutpunapyökkilistat, tyyppi on sama kuin päärakennuksessamonissa detaljeissa, mm. ovien karmilistoina ja kangasseinienpeitelistoina käytetty. Seinällä on yksi vaakajako, jossa ylempäänreunalistoitettuun ja viilutettuun levyyn on ajettu urasauma.419 Lehdistön tiloista lämpiön erottavat tummaruskealla kankaallaverhoillut paljeovet. Valkoiseksi maalatut, rapatut seinäpinnatkeskittyvät lämpiön itäpuolelle, kokoushuoneiden ja portaidenja käytävien vastaisille seinille. Lämpiöön sijoittuvat pilaritovat vastaavia kuin sisäänajokerroksen vaatehallissa.Tilassa on kahvinkeittopiste, jonka tarjoilutaso ja taustakaapistoovat punapyökkiä. 420 Tarjoilukalusteen takana lattiapinta on laatoitettu10x10cm kokoisilla Pukkilan tummanruskeilla, sintratuillalattialaatoilla.Kokoushuonekerrokseen korkeiden länsi-ikkunoiden eteen sijoitettiinlattiaan pronssisäleistä valmistetut tuloilmasäleiköt. 421Lämpiön liikenne- ja oleskelutilat jäsentyvät pienellä valaistuksenavulla toteutetulla hierarkkisella erolla. Liikennetiloissa, kutenpäärakennuksen ravintolaan ja etelänpuoleiselle Hesperianpuiston sisäänkäynnille johtavilla käytävillä, valaisimet ovat päärakennuksessasisääntuloauloissa käytettyä tyyppiä, joka heijastaavaloa osittain pyöreän taustalevyn kautta alaspäin.Lämpiön oleskelutilojen osalla käytössä on samantyyppistä kartiomainenkattopintaan asennettua valaisinta kuin päärakennuksenkokoushuoneissa 107-109. 422 Valo siivilöityy ympäristöönjoka puolelle tasaisesti valaisimen sisäkkäisten, valkoisten lamellienlomasta.Lehdistöhuone 207 ja kokoushuone 208Lämpiön eteläpuolelle sijoittuvat paljeovilla jaettavissa olevatlehdistö- ja kokoushuoneet 207-208. Tilat jatkavat lämpiön 212yhtenäistä väri- ja materiaalimaailmaa. Lehdistön tiloja suunniteltaessakorostettiin nopean tiedotuksen asettamia erityisvaatimuksiaja erityisesti tarpeellisten teknisten asennusten helppoamuunneltavuutta. 423 Lehdistötilojen yhteyteen liitettiin yhteensäkymmenkunta erillistä puhelinkoppia. 424 Lisäksi sekä lehdistötilanettä kokoushuoneen idänpuoleisella rapatulla ja valkoiseksimaalatulla seinällä on punapyökkipintainen, jatkuva sähkökotelo,jonka luukut ovat avattavissa koko seinän matkalta. 425419 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A203 Punapyökkiseinät kokoushuonekerros1:50, 1:1/ 28.2.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A61 TOAP-työntöovien detaljit1:1 / 10.10.1972 (FTA)420 Kaluste on uusittu alkuperäisen mallin mukaan vuoden 2003Kongressisiiven peruskorjaustöiden yhteydessä. Kts. luku “Finlandia-talonmuutoshistoriaa”.421 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 201 Lattian sisäänpuhallussäleikkö,kokoushuonekerros 1:1 / 18.2.1974 (FTA)422 Alakattopiirustuksissa valaisimesta käytetty littera on V70423 Lehdistön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelun osalta painotettiinpuhelin- ja kaukokirjoitusverkon ja sähköasennusten runsautta, javarautumista myöhempiin asennusmuutoksiin.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen lehdistötilojen puhelin- ja kaukokirjoitinasioitakoskeneesta neuvottelusta Posti- ja lennätinlaitoksentoimitalossa 1.6.1972. Liite Finlandia-talon lisärakennusta koskevasuunnittelumuistioon 13 / 13.6.1972 (HKRVA)424 Puhelinkopit oli poistettu tarpeettomina ennen nykyisin paikalla sijaitsevantulkkaustilan / tuolivaraston rakentamista vuonna 2003. Kts luku“Finlandia-talon muutoshiatoriaa”Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK138 Puhelinkopit /207Lehdistö 1:20, 1:10 / 26.10.1973 (FTA)425 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A15 Kokoushuonekerros 1:5030.11.1973 (FTA)Valokuva Kari Hakli (AAS)

84Kongressisiipi 1975Toimisto- ja aputiloissa kongressisiivessäkäytetty valaisin(littera V11)Kuva Mari Mannevaara 2004Kongressin puheenjohtajan huone 218 toimistotiloineenKongressitilaisuuksien vaatimaa muunneltavaa toimistotilaa sijoitettiinmyös lämpiön 212 pohjoispuolelle. Tilaryhmä muodostuu“kongressin puheenjohtajalle” varatusta toimistotilasta 218eteistiloineen, sekä niihin liittyvistä kahdesta pienestä konekirjoitushuoneestasekä liukuseinillä lämpiöön yhdistettävissä olevistasihteerien tiloista 215 ja 217. Tilaryhmän väliseinät ovatpuurakenteisia. Eteistilan seinät on pääosin verhoiltu lakatuillapunapyökkilevyillä, joiden pystysaumoissa on profiloidut punapyökkipeitelistat.Konekirjoittajien huoneissa 214 ja 216 on punapyökistärakennetut lasiseinät, joiden detaljeissa on tavoiteltuyksinkertaista, peitelistatonta ilmettä. Liukuovikoteloiden vastaistenseinäpintojen verhoiluksi suunniteltiin kankaalla (Canolin1013, vaalean harmaa) verhoiltua rei’itetty kovalevy.Kangaspäällysteisten levyjen pystysaumoihin määriteltiin “Finn-Scape” -kiinnityslistat, vaakasaumoissa kiinnitystavan tuli ollanäkymätön. 426 Muiden ikkunattomien seinien verhoukset ovatkonekirjoittajien pienissä tiloissa punapyökkiä.Kongressin puheenjohtajan huone 218 sijoittuu länsijulkisivulle.Sen lattian kokolattiamaton väri oli beige, kuten viereisissäkin tiloissa.Alakatto on valkoista metallisälettä. Puheenjohtajan huoneenseinä sihteerin tilan 217 suuntaan on puurakenteinen punapyökkilevyseinä,vastakkainen kiviaineinen seinä on rapattuja maalattu valkoiseksi. Ikkunat ovat metallirakenteisia, muttaverhoiltu sisäpuolelta lakatuilla punapyökkilistoilla. Ikkunaneteen sijoittui punapyökkinen, lakattu ikkunapenkki. 427Ikkunaseinälle, ikään kuin lämpiön 212 tilojen jatkeeksi sijoittuvissasihteerien tiloissa 215 ja 217 ja kongressin puheenjohtajanhuoneessa 218 kattovalaisimet ovat kongressisiiven kokoustilojenkartiomaisia lamellivalaisimia. 428 Pienempien aputilojenvalaisinmalli on yksinkertainen valkoinen lieriö. 429Kongressisiivessä käytettypunapyökkiverhoustyyppi.Kuva Mari Mannevaara 2004426 Mahdollisesti värisävyä muutettiin myöhemmin, sillä kangasseinien maalipinnan(ja kalusteiden) nykyinen väri on musta.Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A203 Punapyökkiseinät kokoushuonekerros1:50, 1:1/ 28.2.1974427 Ikkunapenkki on myöhemmin korvattu punapyökkilaminaatilla. Ajoittamatonmuutos.Finlandia-talon inventointisovellus 2005428 Littera V70429 Littera V11

85Kokoushuoneet 20-204 ja 213Lämpiöstä erillään toimivien kokoushuoneiden ikkunat avautuvatkohti itää ja Töölönlahtea. Kokoushuoneista 201-204 voidaanjakaa ruskeiden, kangaspintaisten paljeovien avulla jokokolme pienempää kokoushuonetta tai liittää ne yhdeksi suureksikokoustilaksi. Kokoushuone 213 toimii itsenäisenä tilana.Kokoushuoneiden ovet ovat äänieristettyjä punapyökkiviilutettujapariovia, joiden ovilehdissä on pystyurat ja reunoissa kapeatpronssilistat. Ovityyppi on vastaava (OAP) kuin päärakennuksessaorkesterin harjoitustiloissa ja kokoushuoneessa 135.Ovilehden ja karmin tiivistykseen on käytetty tummanruskeaahuopakangasta, ja ovilehden alareunassa on mustat harjatiivisteet.Ovissa on messinkiset tappisaranat. 430 Kokoushuoneidenäänieristettyjen ovien vetimet ovat nahkapäällysteisiä, suoriamessinkivetimiä. Vedin muistuttaa päärakennuksen konserttisalienovien pehmustettuja nahkapäällysteisiä vetimiä, muttakongressisiiven vetimen nahkapäällys on pehmustamaton jasuhteiltaan tukevampi. 431Huoneiden seinät ovat pääasiassa rapattuja ja valkoiseksi maalattuja.Kokoushuoneissa 201-204 lämpiön käytäväosuudenvastaiselle seinälle on sijoitettu akustinen, valkoiseksi maalattukangaspaneeli, jonka pystysaumoissa on lakatut, profiloidut punapyökkilistat-tuttu ratkaisu jo päärakennuksen puolelle aikaisemminrakennetuista kokoushuoneista. Kokoushuoneessa 213maalattua kangaspaneelia on sijoitettu sivuseinälle kiinnityspintamaiseksielementiksi ilman peitelistoitusta.Kokoushuoneiden ikkunaseinän ikkunoiden korkeus vaihteleejulkisivusommittelun mukaan. Ikkunat ovat kiinteitä metalli-ikkunoita,joiden sisäpinnoissa on punapyökkiverhous; joka tilaanon sijoitettu vähintään yksi tuuletusikkuna. Niiden ikkunapenkitmuodostuvat punapyökkikantisista, mineraalivillatäytteisistä koteloista,jotka peittävät ikkunoiden eteen asennetut radiaattoritja kaapeloinnit. 432Kokoushuoneisiin 201 - 204 ikkunaseinän edustalle sijoittuukantavien betonipilareiden linja. Pyöreät, rapatut ja valkoiseksimaalatut pilarit edustavat muuten rakennuksen yleisötiloissakäytettyä tyyppiä, mutta pilareita kiertävät kolme pronssirengastaon kaikki maalattu valkoiseksi. Kokoustiloissa on ilmeisestitavoiteltu päätiloja yksinkertaisempaa vaikutelmaa.Kokoushuoneiden 201 - 204 kokolattiamatot olivat tyyppiä“Tapis Sommer 1011” ja väriltään ruskeita. Kokoushuoneen 213lattiapinnoitteena mainitaan tyyppi “Doria Extra, väri marronB270” (ruskea). Jalkalistat ovat punapyökkiä. 433Kokoushuoneiden alakatot ovat valkoiseksi polttomaalattua alumiinisälettäja valaisimet kongressisiiven kokoushuoneille tunnusomaisiakartion muotoisia kattovalaisimia.Kongressisiiven kokoushuoneiden kalustukseen kuuluvat rakennustavarten suunnitellut tuolit. 434 Kokouspöytien pöytälevyjenpuulaji on punapyökki.Kokoushuoneiden pimennysverhokankaaksi valittiin vaaleanruskeavakosamettikangas. 435Kokoushuone 213. Kuva Kari Hakli (AAS)430 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A60 Äänieristettyjen ovien detaljit1:1/10.10.1972 (FTA)431 Vedin näyttää suunnitelmissa toteutettua enemmän päärakennuksenpehmustetulta “Y-mallilta”Finlandia-talon lisärakennus Piirustus A55 Oviluettelo puuovet /20.11.1973 (FTA)Finlandia-talo lisärakennus Piirustus A78 Vedin Y 1:1 / 10.10.1972 (FTA)432 Kokoushuoneiden 201-204 korkeat ikkunat tehtiin sisään aukeavina,mutta ne kitattiin kiinteiksi kun ikkunapenkkien johtokourujen rakentamisenjälkeen. Suunnittelumuistio 52 / 27.3.1974 (HKRVA)433 Kokoushuoneiden osalta mattotyyppi vaihdettiin tyypistä “Tapisom1000”tyyppiin “Tapisom 1011”Suunnittelumuistio 43 / 7.11.1973 (HKRVA)Finlandia-talo, Lisärakennus. Sommer-matot. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto 30.11.1972 (FTA)434 Kokoushuoneiden tuoli on sama malli, jota käytetään kongressisaleissa.435 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto

86Kongressisiipi 1975SalikerrosPortaiden S1 ja S2 ylätasanneKongressisiiven arvokkaimpiin tiloihin, kahteen yhdistettävissäolevaan kongressisaliin joihin parhaimmillaan mahtuu noin 900hengen kongressiyleisö, johtaa kokoushuonekerroksen lämpiötiloistakaksi porrasyhteyttä. Näiden ylätasanteiden välille jääkapeahko hissiaula, joten yleisön liikenne saleihin voidaan tarvittaessamyös erottaa tehokkaasti.Portaiden S1 ja S2 askelmat ja portaiden ylätasanne pinnoitettiintummanruskealla kokolattiamatolla. 436 Portaiden käsijohteetovat messinkiputkiprofiilin ympärille kiedottua mustaa nahkaa,ja katto porrasjuoksun nousun mukaan porrastettua valkoistaalumiinisälettä. Kongressisiiven yleisöportaiden alakattojen otsapintojenverhouksena on käytetty valkoiseksi polttomaalattua,profiloitua alumiinilevyä, joka kaukaa katsoen vaikuttaa maalatultapuuprofiililta. 437 Porrasvalaisimet jatkavat lämpiön 212 jasen liikennetilojen välistä jäsentelyä.Ylätasanteen alakatto on valkoista alumiinisälettä. Tilallisesti intiimissäläpikulkutilassa on käytetty valaisimina vaatimatonta,lieriön muotoista valkoista yleisvalaisinta. 438 Kongressisalit A jaB avautuvat ylätasanteelle lasiseinien- ja ovien välityksellä.Lasiseinän kantava rakenne muodostuu valkoiseksi polttomaalatuistastandarditeräsprofiileista. Peitelistat ovat arkkitehtipronssiaMS 80, kooltaan 20x4mm. Lasitukseen on käytettyrautalankalasia, ja lasitus on kaksinkertainen. Teräslasiseinändetaljit ovat ilmeeltään siroja. Runkoprofiilien syvyys on 50mmja leveys ilman lasituslistoja 20mm. 439 Valkoisiksi maalatuissateräsrunkoisissa lasiovissa on heloituksena patinoidut pronssivetimet(MS 80) “Rautatalo”. 440Portaiden S1 ja S2 ylätasannetta kongressisalin B edustalla.Kongressisalien ovet ovat valkoiseksi maalattuja teräsprofiililasiovia.Kuvat Mari Mannevaara 2004436 Salikerroksessa käytetyn kokolattiamaton tyyppi ja väri “Tapis Sommer1011, väri 8317, tummanruskea”.Finlandia-talo Lisärakennus Sommer-matot 30.11.1972, ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)437 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A116 Alakattodetaljit (K11) /13.2.1973 (FTA)438 Valaisimen littera V11439 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A130 Lasiseinädetaljeja 1:1 /2.1.1974Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A87 Lasiseinäpiirustus 1:50 /12.11.1974440 Kongressisiiven metallioviin asennetuissa “B”-vetimet on kiinnitetty ovilehteensivulta, toisin kuin piirustuksessa A77 on esitetty.Finlandia-talon inventointisovellus 2005Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset A54 Oviluettelo, metalliovet /30.11.1973 ja A77 Vedin B 1:1 / 10.10.1972 (FTA)

87Kongressisalit A ja BKongressisalien A ja B takaosaan sijoittuu kielenkääntäjien jatarkkaamojen tiloja varten parvi (elokuvakonehuonekerros), jonkaalapuolelle jää matalaa tilaa. Muuten salien tila on kaksi kerrostakorkea, ja kattopinta on kalteva. Saleihin tullaan sisäänsalin matalasta takaosasta. Tuolivarastot sijoittuvat kapeahkoinavarastotiloina kevytrakenteisten maalatulla kankaalla pinnoitettujenseinien ja liukuovien taakse niin ikään salien takaosiin.Salien A ja B väliin sijoittuu valkoiseksi maalatulla kankaalla verhoiltu,moottorikäyttöinen siirtoseinä, ja tarkkaamoparven alapuolellesiirtoseinään liittyvä kääntöovi. 441Kongressisalien arkkitehtoniset kohokohdat muodostavat salienlänsiseinän teräsrakenteisen lasiseinän kaaret, ja takaosan elokuvakonehuonekerroksenparvi, jonka vapaamuotoiset kaarteetkallistuvat eteenpäin. Elokuvakonehuonekerroksen tilojen nauhaikkunakorostaa lennokasta vaikutelmaa.Salien länsi-ikkunoiden alareuna sijoittuu suurin piirtein elokuvakonehuonekerroksenlattiatasolle. Länsiseinän alaosan kaarteeton rapattu ja maalattu valkoiseksi. Ikkunan alareunan eteensijoittuu seinän muotoja seuraamaan taivutettu, valkoiseksimaalatusta kimpilevystä rakennettu ikkunapenkki. Koteloon sijoitettiinmyös salien pimennysverhojen moottorit. Ikkunaseinäneteen kiinnitettiin kaksinkertaiset verhokiskot, joista toiseen ripustettiinvalo- ja toiseen pimennysverhot. 442 Länsiseinän ikkunaseinätoteutettiin lämpökatkaisemattomista, polttomaalatuistatehdasvalmisteisista teräsprofiileista, joiden tukina toimivatjulkisivussa 60x60mm T-teräsprofiilit. Lasiseinän teräsprofiiliendetaljien ilme salien suuntaan oli yksinkertainen, lasituslistatolivat suorat. Lasiseinän lasituksessa otettiin huomioon ääneneristyskysymykset.Kongressisalien matalat, tarkkaamoparven alapuolelle sijoittuvatkattopinnat ovat valkoiseksi maalattua puulevyä. Korkeanosan kattopinnassa kulkevat valkoiseksi maalatut, betoniset primääripalkit,joiden kylkiin on kiinnitetty valkoisesta, peittomaalatustakimpilevystä rakennetut viistot kotelot. Palkin koteloinninkylkeen upotettiin toiselle puolelle kannelliset pistorasiakotelot.443 Kongressisalien korkean katon alakatto on osittain valkoiseksimaalattua metalliritilää, osittain valkoiseksi maalattua puulevyä.Puulevykatto on 25mm ristiinliimattua huonekalukimpeä,jonka saumoissa on 5mm urasaumat. Polttomaalattujen metallirasterielementtienkoko on 100x100cm, ainepaksuus 1.5mm,silmäkoko 50x50mm ja korkeus 50mm. Rasterielementin näkyvässäreunassa on valkoiseksi polttomaalattu lattateräsKongressisalit A ja B kalustettuna pitkittäin tilaisuutta varten.Kuva vuodelta 1975 (FTA)

88 Kongressisiipi 1975 441 Parven alle suunniteltiin alun perin lasitaitto-ovi. Toteutettu kangaspintainen5x65mm. Rasterielementtien päälle on asennettu musta, harsomainenkangas ja osittain mineraalivillalevyä akustisista syistä.444 Ikkunaseinällä siihen liittyvä vaneroitu kattopinta on tehtykartion muotoon seinäkaarien keskipisteen mukaan, alaslasketunkaton reunaviiva puolestaan ympyräkaaren muotoon seinäkaarienkeskipisteen mukaan. 445 Ilmastointikanavat kulkevatkongressisalien alakaton yläpuolella. 446 Tuloilma puhalletaansaleihin metallirasterialakaton kautta -tilassa ei ole näkyviä ilmanvaihtoasennuksia.Arkkitehtitoimisto suunnitteli alun perin kongressisalien lattiamateriaaliksitammiparkettia. Valvontaryhmä kuitenkin piti pehmeitälattiamateriaaleja käyttöteknisesti ja huoneakustisesti parempanaja puumateriaalin käyttämisestä kongressisalien lattianpäällysteenäluovuttiin varhaisessa vaiheessa. 447Kongressisalien lattiat toteutettiin tummanruskeasta kokolattiamatosta.448 Jalkalistat ovat punapyökkiä, ja kaarevilla seinillätaivutettuja. Lattian alla kulkee johtotilaa sähköasennuksia varten.Lattialuukkujen kannet ovat terästä, ja ne päällystettiin alunperin samalla tummanruskealla kokolattiamatolla kuin muu lattia.449Kongressisalien ulkoseinäpinnat ovat rapattuja ja valkoiseksimaalattuja. Tuolivarastojen kevyet puurakenteiset seinäkkeet jaliukuovet ovat kangaspintaisia (maalattu valkoinen), elokuvakonehuonekerroksenparven vapaamuotoiset kallistukset ovatmaalattua kimpilevyä. Kaarevilla osilla pinta on muotoon taivutettuavaneria. Parven suorilla seinäverhouksilla valkoiseksimaalattu levyverhous on lujalevyä. 450Kongressisalien valaistukseen valitut mallit ovat konstailemattomia.Korkealla osalla palkkien välisiin alakattokenttiin on sijoitettukattopintaan asennetut kaksoisvalaisimet.Elokuvakonehuonekerroksen parven alla valaisinmalli on samakuin lasiväliseinän toisella puolella portaiden S1 ja S2 ylätasanteella.Tämä korostaa tilan jatkuvuutta.Kongressisalien ja kokoushuoneiden kalustusta varten suunniteltiinarkkitehtitoimistossa pinottava, käsinojallinen tuoli, jonkajalan ja käsinojan liitoskohdassa on viuhkan muotoinen liitoskappale.Kongressipöytä- ja tuolisuunnitelmat muodostivat lisärakennuksenkohdalla sisustussuunnittelun tärkeimmän irtokalustukseenliittyvän tehtävän, johon kiinnitettiin arkkitehtitoimistonpuolesta erityistä huomiota rakennuttajan antamista tiukoistataloudellisista vaatimuksista huolimatta. Suunnitellut tuolit aiottiintyön edetessä korvata kustannussyistä standardivalmisteisilla.Asiasta on säilynyt Aallon kannanotto rakennustoimikun-nan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Veikko Järviselle osoitetunkirjeen muodossa. Kirjeessä Aalto korostaa, että kongressitalonkokoussalien sisustus on katsottava erikoistapaukseksi, jaettä kyseessä oleva tuolimalli on suunniteltu nimenomaan lisärakennuksenkokonaisuutta ja käyttötarpeita ajatellen.Finlandia-talon johtajan Bengt Bromsin ja A. K. Loimarannanvastaavassa lausunnossa todetaan, että erikoissuunniteltu tuolion välttämätön; tätä perustellaan muun muassa päärakennuksenkorkean laatutason ja edustavuuden ansiosta saavutetullamyönteisellä julkisuudella. Kokoustiloja varten suunnitellut tuolitpäätettiin rakennustoimikunnan äänestyksen jälkeen toteuttaa.Tuolien verhoilukangas oli sininen, ja sisustuksesta vastanneenPirkko Södermanin mukaan tavoitteena oli löytää mahdollisimmanlähellä konserttisalien tuolien verhoilua oleva sävy. 451Kongressien puheenjohtajistoa varten suunniteltiin saleihin lisäksisiirrettävät puhujakatederi ja korokkeet. 452ovi liittyy detaljeiltaan salien välille sijoittuvaan siirtoseinään; pinta on valkoiseksimaalattua juuttikangasta ja jaettu pystysuoriin osiin saumauriin liimatuillametallilistoilla. Vaahtokumitiivisteiden pinnoituksena on musta nahka, ja oventiivisteinä on käytetty mustia harjatiivisteitä.Finlandia-talon lisärakennus. A195 Kongressisalien välinen ovi 1:1, 1:20 /8.1.1974 (FTA)442 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A182 Kongressisalin katto ikkunaseinällä,leikkaus 1:10 / 10.6.1974(FTA)443 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A221Kongressisalien sisäkatto, sisäkattoleikkauksia1:5 / 14.8.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A224 K-kannattajien suuntainen leikkauskongressisalin katosta. Tankonostimen moottorin tilavaraus 1:5 / 8.8.1974(FTA)444 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A96 Alakattodetaljit (K5)Kongressisalit 303, 304 1:1 / 10.6.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A218 Alaslaskettu katto, kongressisalit1:50 / 5.11.1974 (FTA)445 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A182 Kongressisalin katto ikkunaseinällä,leikkaus 1:10 / 10.6.1974 (FTA)446 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A224 K-kannattajien suuntainen leikkauskongressisalin katosta. Tankonostimen moottorin tilavaraus 1:5 / 8.8.1974(FTA)447 KORA esityslista 101 / 20.6.1972 (HKRVA)448 Salikerroksessa käytetyn kokolattiamaton tyyppi ja väri “Tapis Sommer1011, väri 8317, tummanruskea”.Finlandia-talo Lisärakennus Sommer-matot 30.11.1972, ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)449 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A180 kongressisalin lattialuukku 1:1,1:20 / 28.3.1974 (FTA)450 Parvi on betonirakenteinen, mutta verhoiltu salin puolelta 25mm paksulla,valkoiseksi maalatulla kimpilevyllä, jonka taustalle on jätetty säännöllisin välimatkoin(n. 5m) palokatkot.Finlandia-talo lisärakennus. Piirustukset A220 Kongressisalien puupintaisetseinät 1:50, 1:1 / 24.10.1974, A218 Alaslaskettu katto, kongressisalit 1:50 /5.11.1974 ja A102 Alakattodetaljit (K11) 13.2.1973 (FTA)451 KORA pöytäkirja 135a / 6.6.1974 liitteineen (HKRVA)KORA pöytäkirja 136 / 7.6.1974 liitteineen (HKRVA)Puhelinhaastattelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman 2004452 Finlandia-talo lisärakennus. Piirustukset AK109 Kongressisali, puhujakatederi/ 26.10.1973, AK88 Kongressisali katederiyksiköt /26.10.1973, AK90Kongressisali korokeyksiköt /26.10.1973 (FTA)

Kongressisiipi 197589Valiokuntahuoneet 306 ja 307Valiokuntahuoneet sijoittuvat kongressisiiven ja päärakennuksenväliseen matalaan liitososaan sen ylimpään kerrokseen, janiihin on kulku vain kongressisalin B tiloista. Kongressisalista Bniiden väliseen eteiskäytävään nousee muutama porrasaskelma.Eteiskäytävään liittyy pieni wc-tila.Valiokuntahuoneet saavat luonnonvaloa kattoikkunoiden kautta.Pienenpään, idänpuoleiseen huoneeseen 306 sijoittuu kaksipyöreää kattoikkunaa, ja suurempaan lännenpuoleiseen huoneeseen307 neljä kappaletta. Huoneiden seinä- ja kattopinnatovat pääasiassa rapattuja ja valkoiseksi maalattuja. Rapattujenkattopintojen keskelle on kuitenkin kiinnitetty valkoiseksi maalattulevyverhous, jonka reunoihin on liimattu profiloidut punapyökkilistat.Seinille on kummassakin kokoushuoneessa sijoitettuvalkoiseksi maalatulla juuttikankaalla päällystetty kimpilevykotelo,jonka suojaan jäävät sprinklereiden pystysiirrot. 453Valiokuntahuoneiden lattiapinnat olivat ruskeaa kokolattiamattoa;huoneessa 306 tyyppiä “Tapis Sommer 1011, väri 7829,marron” ja huoneessa 307 tyyppiä “Doria Extra, väri marron B270”. Jalkalistat ovat lakattua punapyökkiä. 454Suuremman valiokuntahuoneen valaistusratkaisu muodostuukattoikkunasyvennysiin sijoitetuista valaisimista, jotka on kiinnitettykolmella metallitangolla syvennyksen seinämiin.Valaisimien varjostin koostuu viidestä valkoiseksi maalatustametallisesta häikäisysuojarenkaasta. Pienemmässä valiokuntahuoneessaon kahden kattoikkunavalaisimen lisäksi kolme levykattoonasennettua tavallisesti aulatiloissa käytettyä valaisinta.455Valiokuntahuoneiden ovet ovat äänieristettyjä punapyökkiovia,joiden detaljit ja heloitus vastaavat muiden kongressisiiven kokoushuoneidenratkaisuja.Valiokuntahuone K307 vuonna 2004. Kuva Mari Mannevaara453Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A232 Huoneiden 306 ja 307 seinäverhousdetaljejaja kattoverhousdetaljeja 1:5, 1:1 / 29.10.1974 (FTA)454 Finlandia-talo lisärakennus. Sommer-matot 30.11.1972 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)Suunnittelumuistio 43 / 7.11.1973 (HKRVA)455 Valaisinlittera V6

90 Kongressisiipi 1975 Elokuvakonehuonekerroksen tilatElokuvakonehuonekerroksen käytävätilat sijoittuvat rakennuksenitäsivulle. Käytävätilan varrelle aukeavat sivuilla kielenkääntäjientilat, keskelle sijoittuvat selostajien huoneet ja tarkkaamot.Lisäksi kerrokseen on sijoitettu lepohuone kielenkääntäjille ja tilapäistenselostajien kevytrakenteiset kopit.Elokuvakonehuonekerroksesta on kaksi porrasyhteyttä alempiinkerroksiin; toinen porrashuoneeseen V, toinen portaan T kauttakongressisaliin B.Käytävien ja erillisten tilojen materiaalit ja värit ovat yhtenäisiä.Sekä rapatut kivirakenteiset seinät että kevytrakenteiset levyseinätovat valkoiseksi maalattuja, ja lattioiden pinnoite oli grafiitinharmaa“Finn-Flex” -neulehuopamattoa. Jalkalistat ovat punapyökkiä.Elokuvakonehuonekerroksen tilojen alakatto olistandardikiinnityksellä (t-lista) ripustettua kangaspintaista valkoista“Parmitex” -alakattolevyä. Käytäviltä ja tiloista aukeaakongressisaleihin betonirakenteinen ikkunaseinä, jonka kaltevuudensuunta ja kulma vaihtelevat. 456 Ikkunaseinän ikkunatovat puurakenteiset ja yleensä kaksinkertaiset. Puitteet ja karmitovat valkoiseksi peittomaalattuja. Ikkunoiden sisäpuite onruuvattu kiinni karmiin, ja puiteväli on verhoiltu valkoisella kankaalla.Ikkunoiden uloin lasitus on käytävätiloissa savunharmaata,laminoitua värilasia. 457 Ikkunoiden varustukseen kuuluivattaivutetut verhokiskot ja paksut, tummansiniset pimennysverhot.Elokuvakonehuonekerroksessa käytetty valaisintyyppion kongressisiiven lieriönmuotoinen yleisvalaisin. 458Kielenkääntäjien tiloihin sisältyi sekä kahden että kolmen hengentulkkaustiloja. Salin A puolelle sijoittuu kolme kahdelle hengelleja kolme kolmelle hengelle tarkoitettua tilaa, salin B puolellatiloja oli yhtäläinen määrä. Kielenkääntäjien huoneissa eiollut ovia. Käytäville avautuivat leveähköt oviaukot, joihin liittyivätvalkoiseksi maalatut verholaudat ja paksut vakosamettiset,tummansiniset väliverhot. 459 Kielenkääntäjien tilojen seinäverhouksetovat valkoiseksi maalattua 6mm rei’itettyä kovalevyä3mm avosaumoin. Sivuseinille sijoittuvat kiinteät, valkoiseksimaalatut ikkunat viereisiin kielenkääntäjähuoneisiin. Sivuseinienikkunoiden yläpuolella seinäpinnat ovat sileää, maalattua kovalevyä.460 Kongressisaleihin suuntautuvan ikkunaseinän näkyvätpinnat ovat kaltevilla osuuksilla rapattua ja valkoiseksi maalattuabetonia.Tilojen etuseinän vaihtelevan kaltevuuden vuoksi kalustukseenkuuluvien pöytien sovitukset jouduttiin suunnittelemaan erikseen.Linoleumipintaiset, mustat pöytätasot on sovitettu kalteviinetuseiniin. Pöytätasojen jalat ovat maalattua terästä. 461Kielenkääntäjien tilojen muu kalustus (hyllyvaunut ja tuolit) valittiinTehokalusteen mallistosta. 462Radio- ja tv- selostajien tilat, elokuvakonehuone sekä molempiasaleja palveleva tarkkaamo olivat erillisiä huonetiloja. 463Huoneiden väliovet käytävälle olivat punapyökkipintaisia paloovia.Tiloissa oli sähköasennusten helpottamiseksi muovimatollapinnoitettu asennuslattia. Osassa tarkkaamotilan 418 ikkunaseinääkongressisalin B suuntaan ikkunoissa on vain yksipuite ja niissä kirkas lasi. Elokuvakonehuoneen 417 ikkunat ovatvastaavat. Tarkkamotilassa 418 ikkunaseinään liittyy myös kaksisisäänpäin aukeavaa kapeaa ikkunaa. 464 Tarkkaamon ilmanvaihtoonliittyivät alakaton yhteyteen asennetut rei’itetyt ja polttomaalatutmetallilevyt, joiden taakse sijoittuvat tuloilmakammiot.Kielenkääntäjän huone vuonna 1976. Näkymä saleihinA ja B ikkunan kautta. (FTA)Vieressä elokuvakonehunekerroksen käytäväävuonna 2004. Kielenkääntäjien tilojen paljeovet jaiikkunatt ovat vuonna 2003 tehtyjä muutoksia.Kuva Mari Mannevaara456 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A181Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinän leikkaukset 1:20 / 5.4.1974(FTA)457 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A176 Tarkkaamojen lasiseinädetalji9 ja 10 1:1 / 24.4.1974 (FTA)458 Valaisinlittera V11459 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar AaltoFinlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 207Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinäverhouksia 1:20 / 5.4.1974(FTA)Kielenkääntäjien tilojen muutokset kts luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”460 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 207Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinäverhouksia 1:20 / 5.4.1974 (FTA)461 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK54Elokuvakonehuonekerros kielenkääntäjät pöytätaso 1:5, 1:20 /6.1.1975 (FTA)462 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK225 Kielenkääntäjien huoneidensisustus 1:50 / 6.1.1975 (FTA)463 Tilajakoa muutettiin kongressisiiven peruskorjauksen yhteydessävuonna 2003. Kts. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”464 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A179Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinä 1:50 / 24.4.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A176 Tarkkaamojen lasiseinädetalji9 ja 10 1:1 / 24.4.1974 (FTA)

Kongressisiipi 197591JulkisivutLisärakennuksen julkisivut on taidokkaasti sovitettu olevaan rakennukseensekä olevaan ympäristöön.Kuten Aalto selventää suunnitelman ratkaisuja päiväämättömässäselostuksessaan “Kongressitarkoituksia palvelevan rakennuksensijoitus ja rakentaminen konserttitalon yhteyteen”(AAS) on rakennuksen kerrokset sovitettu sekä ympäröiväänmaastoon että Konserttitalon kerrosasemiin.Lisärakennus jatkaa etenkin Töölönlahden puolella eli rakennuksenitäjulkisivussa konserttitalon arkkitehtonisia intentioita.Sisäänajokerroksen varjoisa tumma sisäänvedetty saatto- jahuoltoliikennetila jatkuu lisärakennuksessa visuaalisesti tummanseinäkäsittelyn ja terassin heittämän varjostuksen ansiosta.Rakennus on liitetty konserttitalon kulkujärjestelyihin, mikä mm.ilmenee terassin ja sen marmorikaiteen jatkumisena saumattomasti.Sisääntulokerroksessa ja siitä ylemmissä kerroksissa lisärakennuksenja konserttitalon liitoskohta on artikuloitu julkisivussa nk.nivelosalla, joka on rungoltaan kapeampi kuin vanha- ja uusiosaja julkisivukäsittelyltään täysin poikkeava; julkisivumateriaalinaon musta lasi.Länsijulkisivu on aivan omanlaisensa. Ilmeikkään julkisivunkaarevien muotojen motiivina on ollut puisto, jonka komeita puitarakennus väistää. Konserttitalon tummaa sokkelikerrosta javalkoisen marmorijulkisivun räystäskorkoa on noudatettu lisärakennuksessa.Marmorilinjan yläpuolelle kohoaa kongressisalienlasiseinä.Finlandia-talon julkisivut itään ja länteen. (AAA)Kuten konserttitalossa on lisärakennuksessakin sisääntulokerrostasisennetty muusta julkisivulinjasta terassinpuolella, jolloinyläpuolen rakennusvolyymi muodostaa sille katoksen.Horisontaalia linjaa on täälläkin korostettu tummalla julkisivukäsittelylläja ikkunaseinällä.Itäpuolen arkkitehtuuri liittyy kallioleikkaukseen, joka oli louhittukonserttitalon rakentamisen yhteydessä ja johon lisärakennussovitettiin siten, että uutta louhintaa ei tarvittu.Ulkoporras A on istutettu maastoon mustan graniittisen porrastuvanreunamuurin välityksellä.Itäjulkisivun marmoripintaiset osat ovat kokoushuonekerroksessaja kongressisalikerroksessa. Lisärakennuksen marmoripinnatovat sileitä ja yksinkertaisia verrattuna päärakennuksen vertikaalistipilasteriaihein jäsennöityihin marmorijulkisivuihin. Sensijaan porras muodostaa lisärakennuksenkin itäjulkisivuun veistoksellisenaiheen. Rakennuksen räystäslinja on sovitettu konserttitalonolevaan räystäslinjaan kattoa ja julkisivua porrastamalla.Elokuvakonehuonekerroksen julkisivu on reilusti sisempänäkuin marmoriseinä ja pintamateriaalina on valkoinen uritettualumiinipelti.

92Kongressisiipi 1975Julkisivumateriaalit ja rakennusosatJulkisivuverhouksetLisärakennuksen julkisivujen päämateriaali on Carraran marmori.Työselostuksessa viitattiin olevan rakennuksen marmoreihineli siniharmaita juovia sai esiintyä hyvin vähän. Levypaksuusoli 30 mm ja pinta sileäksi hiottu.Vastaavasti kuin päärakennuksessa kiertää sisääntulokerroksenja osittain myös kokoushuonekerroksen eli rakennuksensokkelien materiaalina Oulaisten musta graniitti, jonka pinta onsileäksi mattahiottu ja paksuus 40 mm.Kongressisalien lasiseinän alapuolinen osuus länsijulkisivussaon jäsennöity vertikaalisesti marmorilla ja rappauksella.Aaltoilevan koverretun seinän kaarevat pinnat ovat rapatut ja terävätkulmat ovat marmoripäällysteiset. Rapattujen seinäpintojenkohdalla on valkoiseksi maalatut halkaisijaltaan 30mm teräksisetvilliviinitangot, jotka alkavat lähes maantasosta ja ulottuvatlasiseinän vesipellitykseen.Nivelosan julkisivuverhouksena on 8mm mustaa julkisivulasia.Pystysaumat on listoitettu mustaksi maalatulla teräsprofiililistalla.Uritettua alumiinipeltiä on julkisivuissa käytetty itäpuolella marmorijulkisivunyläpuolelle sijoittuvassa kongressisalien otsapinnassaja länsipuolella ikkunaosuuksilla pilarien verhouksena.Valkoisiin kongressisalien ikkunoihin liittyvä pellitys on polttomaalattuvalkoiseksi ja kokoushuonekerroksen pronssiprofiiliikkunoihinliittyvä pellitys on polttomaalattu mustaksi.Arkkitehtipronssista tehtyä profiilipeltiä on käytetty itäpuolen sisääntulokerroksenikkunoiden väliosissa.Erikoisporsliiniseinää jatkettiin sisäänajokerroksessa laajennuksenkohdalla. Erikoisporsliini on samaa Aallon suunnittelemaakourumaista keramiikkasauvaa kuin jo rakennetuissa seinissä.Keramiikkasauvojen väri on intensiivinen sininen. Muuten sisäänajokerroksenverhousmateriaalina on käytetty patinoituapronssilevyä.JulkisivusäleikötPronssisäleikköä on rakennuksen sisäänajokerroksessa (terassilla)rakennuksen itäpuolella ikkunoiden edessä.Valkoiseksi polttomaalattua kevytmetallisäleikköä on länsipuolellakokoushuonekerroksen ikkunoiden edessä.Nivelosan länsi- ja itäjulkisivulla ravintolan toimiston ja keittiönikkunoiden edessä oleva säleikkö on mustaksi maalattua kevytmetallisäleikköä.PilaritItäpuolella sisäänajokerroksen pilarit ovat pyöreät. Pilarit on verhottuvoimakkaasti profiloidulla messinkilevyllä ja yhdellä sivullamustalla graniitilla.Terassilla pilarit ovat lähes samanlaiset, messinkiprofiilista puuttuuvain pari sakaraa.Länsipuolella sisääntulokatoksen pilarit ovat kiilan muotoiset.Pilarit on verhottu profiloidulla messinkilevyllä ja leveällä sivullamustalla graniitilla.Nivelosaan liittyvät pilasterit sisääntulokerroksessa ovat myöskiilamaiset. Kiilan kaikki sivut on verhottu sileällä messinkilevyllä.VesikattoKongressisalien viiston katon katemateriaalina on kuparipelti.Kuparin alustana on raakaponttilaudoitus. Aluskatetta ei ole.Veden poisto vesikatoilta tapahtuu kuparisista kattosuppiloistasisäpuolisia kupariputkia pitkin sadevesiverkostoon.Kuparikaton matalalla lappeella itäpuolella on suurehkot vesikourut.Nykyiset vesivuodot vesikatolla ovat tämän koururakenteenalla.Kuparipeltilevyä ovat myös vesikatoilla tarkastusluukut, paloluukut,ilmastointikanavat ja putket . Vesikatoille tulevien ilmastointikanaviensäleiköt ovat kupariprofiilia.Singelipäällysteinen katto on nivelosassa sekä itäpuolen marmoriseinänosien vesikatoissa.Räystäiden pellitys oli suunniteltu polttomaalatusta alumiinipellistä.Julkisivukorjauksen yhteydessä v. 1999 räystäät muutettiinja päällystettiin alumiinipellillä. 465465 Muistio Finlandia-talon vesivuodoista 26.10.2004, Helsingin kaupunginrakennusvirasto466 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A58 Metalliovidetaljit 6-151:1 / 20.11.1973 (FTA)467 KORA pöytäkirja 133/2.4.1974

Kongressisiipi 197593OvetLisärakennuksen sisäänkäyntien ovet ovat Outokummun pronssiprofiileillaverhoiltuja teräsprofiili-lasiovia, joiden vetiminä onkäytetty “Rautatalo” - vetimen kookasta variaatiota (kuten päärakennuksenkinyleisöovissa) Vetimet on asennettu oveen yksimolemmin puolin ovilehteä. Ovien näkyvät pronssiosat on patinoitu.Sisäänajokerroksen ovet ovat lämpöeristetty ulko-ovia, joidenrakenne on teräsprofiilia ja pinnassa pronssilevyllä MS80 verhoiltulujalevy. Vetiminä on käytetty “Rautatalo” - vetimen normaaliakokoa. Sisäänajokerroksen yleisösisäänkäynnin ovetovat em. lasiovia. 466Talonmiehen asunnon ulko-ovi on lakattua tammea.IkkunatTeräsrakenteiset ikkunat pronssipäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteät tuuletusosia lukuunottamatta. Ikkunat onlasitettu kaksinkertaisella eristyslasilla, joka on kiinnitetty puitteeseenpronssiprofiililla. Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystettypronssiprofiilein. Pronssi on arkkitehtipronssia. Näkyvätpronssipinnat on patinoitu. Tätä tyyppiä on itäpuolen sisääntulokerroksensisääntulohallin lasiseinä.Teräsrakenteiset ikkunat jalopuupäällysteellä:Ovat kiinteitä ikkunoita tuuletusosia lukuunottamatta. Runko onteräsprofiilia. Ikkunat on lasitettu kaksinkertaisella eristyslasilla,joka on kiinnitetty puitteeseeen punapyökkiprofiililla.Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystetty punapyökkiprofiilillasisäpuolella. Ulkopuolella marmoriseinään liittyvät ikkunat onlistoitettu valkoiseksi maalatulla teräslistalla.Tätä tyyppiä ovat lähes kaikki kokoushuonekerroksen ikkunat.Länsipuolen ikkunaseinän ikkunoiden korkeus vaihtelee julkisivusommittelunmukaan.Teräsrakenteiset ikkunat polttomaalattuinaKongressisalien kaarevamuotoinen lasiseinä toteutettiin lämpökatkaisemattomista,polttomaalatuista tehdasvalmisteisista teräsprofiileista,joiden tukina toimivat julkisivussa 60x60mm T-teräsprofiilit.Lasiseinän lasituksessa otettiin huomioon ääneneristyskysymykset.Suunnitelmissa lasitus oli merkitty tehtäväksikaksinkertaiselle lämpölasilla, mutta työmaa-aikana ne vaihdettiinkolminkertaisisiksi äänieristyslaseiksi 467 .Kattoikkunat:Kattoikkunoiden rakenne on teräsbetonia. Sisäpuolen valoaukotovat valkoiseksi rapatut. Ulkopuolelta kaulus on pellitetty kuparipellillä.Kattoikkunoissa on kolminkertainen lasi. Uloin lasi onrautalankalasia.Kattoikkunat sijoittuvat nivelosan katolle. Valiokuntahuoneet 306ja 307 saavat luonnonvaloa pelkästään kattoikkunoiden kautta,joita pienenpään, idänpuoleiseen huoneeseen 306 sijoittuu kaksija suurempaan, lännenpuoleiseen huoneeseen neljä kappaletta.Ulkopuoliset ikkunapenkitItäjulkisivun kokoushuoneiden ulkopuoliset ikkunapenkit ovatmarmoria.Sisääntulokerroksen ulkopuoliset ikkunapenkit ovat mustaa graniittiaitäjulkisivun puolella.Muut ulkopuoliset ikkunapenkit on pellitetty ja maalattu seinäpinnastariippuen valkoiseksi tai mustaksi.IlmanottotorniRakennuksen soikeanmuotoinen betonirakenteinen ilmanottotornisijoittuu rakennuksen eteläsivulle. Torni on päällystetty profiloidullakuparipellillä.Porras APortaan kaidemuuri ja porrasaskelmat ovat Oulaisten mustaaristipäähakattua graniittia. Kaidemuuriin on upotettu istutuslaatikot.Portaan puolelelle muurin seinään on upotettu valaisimet.“Katokset”Länsipuolella sisääntulojen katoksena toimii yläpuolinen rakennusvolyymi,jonka alapinnan verhoilu on tehty valkoiseksi maalatustamineriittilevystä. Saumat on listoitettu valkoisella teräspeltiprofiililla.Itäpuolen terassin “katto” ja sisäänajokerroksen katto eli terassinalapinta on verhoiltu vastaavalla tavalla.UlkotasotItäpuolen terassi ja länsipuolen sisäänkäyntipiha on pinnoitettuOulaisten mustalla ristipäähakatulla graniitilla. Levykoko on100cmx100cm ja levypaksuus 40mm. Päärakennuksen laatoitusjatkuu siten katkeamattomana lisärakennuksen edustalla.Mukulakiveystä on rakennuksen itäsivulla A-portaan ja rakennuksenväliin jäävässä luiskauksessa sekä länsipuolella sisääntulohallinikkunoiden edessä.

94Kongressisiipi 1975

Kongressisiipi 197595Ympäristö lisärakennuksen valmistuttua 1975Kongressisiiven rakentamisen yhteydessä jatkettiin Finlandiatalonympäristön rakentamista. Pihasuunnitelma valmistui30.1.1974, ja arkkitehtitoimisto lähetti suunnitelman tarkistettavaksipuisto-osastolle, konetekniselle toimistolle ja Finlandia-talolle.468 Lisärakennuksen ympäristöalueiden vihertöiden teettämisestäpäätettiin rakennustoimikunnan kokouksessa lokakuussa1974. Vihertyöt tilattiin HKR:n puisto-osastolta. 469Varsinaisia muutostöitä lisärakennuksen valmistuminen aiheuttilähinnä sisäänkäyntien graniittilaatoitusten osalta.Opastusjärjestelmiä täydennettiin. Rakennuksen ulkopuolisenopastinjärjestelmään lisättiin 4 kiinteää ja 18 siirrettävää opastetaulua.Opasteiden periaateratkaisu koostui teräsrungosta,pronssiverhouksesta ja valkoiseksi polttomaalatuista teksteistämessinkialustalla. 470Toteutumattomaksi jäänyt veistossuunnitelma lisärakennuksensisäänkäynnin edustalle on mielenkiintoinen.Veistossuunnitelmasta löytyy Aalto-museon originaalipiirustusarkistostauseampia luonnoksia. Taiteilijaksi pyydettiin myöskuvanveistäjä Kain Tapper. Syystä tai toisesta suunnitelmat jäivätkuitenkin paperille. 471Rakennuksen itäpuolelle levittäytyneen ratapiha-alueen rakenteitapurettiin vähitellen lisärakennuksen valmistumisen jälkeen.472 Alue jäi tyhjilleen ja tilapäiseen käyttöön odottamaankeskustan asemakaavakysymyksen lopullista ratkaisua.468 Suunnittelumuistio n:o 49 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous13.2.1974469 KORA pöytäkirja 142/ 8.10.1974470 KORA esityslista ja pöytäkirja 145 / 3.12.1974 (HKRVA)471 Aallon kirje kaupunginjohtaja Veikko Järviselle 15.4.1975 joka sisältää veistoksenkustannusarvion (AAS)KORA esityslista ja pöytäkirja 143 / 5.11.1974 (HKRVA)472 Martti Kaasisen ja Veikko Hakaluodon haastattelu 2005Finlandia talo ilmakuvassa lisärakennuksen valmistumisenjälkeen. Päiväämätön valokuva Helifoto Oy (FTA)

967. Finlandia-talon muutoshistoriaaYleistäFinlandia-taloon toteutettujen muutosten suunnittelusta vastasivatpitkään talon toteutussuunnittelussa mukana olleet henkilöt.Marmorijulkisivujen uusimistyöhön liittyneen keskustelun ohellamuutoshistorian mielenkiintoisimman osan muodostavatkinAallon aikana toteutettujen muutosten lisäksi rakennuksen alkuperäiseensuunnittelijakaartiin kuuluneiden Elissa Aallon jaKaarlo Leppäsen sisätiloihin suunnittelemat muutokset ja laajennukset1980 - ja 90- luvuilla. Rakennuksen ensimmäinen laajennus,terassisali, toteutettiin 1986, mutta etenkin 1990-luvustamuodostui julkisivujen marmoriverhouksen uusimisen myötäFinlandia-talossa peruskorjausten vuosikymmen. 473 Viime vuosinataloon on kohdistunut muutospaineita paitsi voimakkaastikehittyneen kokous- ja esitystekniikan myös rakennuksen iänmukanaan tuomien korjaustarpeiden muodossa.Muutoshistoriassa on huomioitu kaikki ne rakennuksessa toteutetutmuutokset, joille on haettu rakennuslupa. Näiden lisäksikäsitellään niitä muutostöitä, joille lupaa ei ole tarvinnut hakea,mutta joista on säilynyt dokumentteja. Muutoshistorian kuvaamisentavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys rakennuksessatapahtuneista muutoksista ja niiden kerroksellisuudesta.Vähäisemmät tilamuutokset ja ylläpitokorjausten luonteisetmuutokset, joita rakennuksessa on osittain tehty ilman varsinaistasuunnitteluakin, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, muttakirjattu mahdollisuuksien mukaan inventointisovelluksen tilakohtaisiininventointitietoihin.Muutoshistoria seuraa pääpiirteittäin kronologista jäsentelyä.Moniin Finlandia-talon tiloihin muutoksia on ehditty tehdä useaanotteeseen; mm. 1980-luvulla rakennettu terassisalia on jokorjattu kertaalleen. Useaan kertaan muutosten kohteena olleitatiloja tarkastellaan pääasiassa sen ajankohdan yhteydessä,jolloin tilaan on tehty viimeisimmät muutokset. Kongressisiipi japäärakennus käsitellään omina kokonaisuuksinaan.Erityisluonteestaan johtuen konserttisalin akustisia korjauksia jajulkisivujen muutoshistoriaa käsitellään oman otsikkonsa alla.Tiedot muutoshistoriasta perustuvat arkistolähteiden ohellaFinlandia-talossa pääosin vuoden 2004 aikana suoritettuun inventointityöhön.Muutostöiden laajuutta havainnollistaa ajantasapiirustusten,arkistolähteiden ja inventoinnin pohjalta laaditturakennushistoriallinen pohjapiirustussarja (liitteenä selvityksenlopussa). Tärkeimpien tilojen yhteydessä on käytetty kuvituksenavalokuvapareja, joissa rinnastetaan nykyhetki ja tilanne rakennuksenvalmistuttua.Päärakennuksen muutostyöt 1970-luvullaPäärakennukseen toteutettiin sen valmistumisen jälkeen joukkopienempiä muutoksia ja täydennyksiä kongressisiiven rakennustöidenyhteydessä. 474 Muutostyöt suunniteltiin 1970-luvullapääosin Aallon toimistossa, tosin joitakin äänieristykseen liittyviäkorjauksia on suunnitellut myös arkkitehti Alpo Halme.Päärakennuksen sisäänajokerroksesta sisääntulokerrokseenjohtavat yleisön käytössä olevat porrasyhteydet oli suunniteltuja rakennettu ilman tuulikaappeja, mikä aiheutti epämukavuuttaetenkin ravintolan asiakkaille. Porrashuoneisiin toteutettiin messinkiprofiiliväliseinätja -ovet loppuvuodesta 1972. 475 Rakenteetvastaavat muuten päärakennukseen varsinaisena työmaa-aikanatoteutettuja lasiseinärakenteita, mutta niiden välipuitteidenprofiloidut messinkilistat on korvattu yksinkertaisemmalla suorallamessinkilistalla. Väliovien vetimet ovat samanlaisia kuin ulko-ovissakäytetyt pronssivetimet (tyyppi A).Lasiseinämuutoksia tehtiin saman vuoden aikana myös informaatiokeskuksentoimistoon 115, johon lisättiin messinkiprofiiliväliovisähköpielellä tilan työolosuhteiden rauhoittamiseksi.Myös ravintolan tiloihin tehtiin 1970-luvulla pieniä muutoksia.Pöytäkirjassa Kora no 93/ 29.2.1972 mainitaan, että arkkitehtitoimistolleannettiin suunniteltaviksi näköesteet talon ravintolanvälikkötilan päihin sekä ravintolan henkilökunnan lisävaatekaapitja naulakot sijoituspaikkoineen. Yhteen ravintolasaleista korvattiinosa kokolattiamatosta parketilla (tanssiparketti) Aallontoimiston varauksellisesta suhtautumisesta huolimatta. 476Talonmiehen ja vahtimestarin asuntojen ääneneristystä parannettiinarkkitehti Alpo Halmeen suunnitelman mukaan 1970-luvunpuolivälissä.473 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).474 Varsinaisia kongressisiiven rakentamisesta aiheutuneita tilamuutoksia päärakennukseneteläpäädyssä (pääosin keittiön tiloissa) käsitellään lisärakennuksentilojen tarkastelun yhteydessä.475 Rakennuslupa 13-280-c-72 (HKRVVA)Piirustus A761 Ravintolan tuulikaapin ovet 1:20 / 17.1.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A762 Ravintolan tuulikaapin ovet, porrashuoneen lisäovet 1:20 /17.1.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A763 A-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A764 A-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A765 B-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A766 B-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)476 Kirje koskien Finlandia-talon ravintolan parkettilattiaa, allekirjoittanut“E.A.”(Elissa Aalto) / 13.3.1972 (AAS)

Finlandia-talonmuutoshistoriaa97Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvullaTalonmiehelle ja vahtimestarille päärakennukseen suunnitellutkaksi asuntoa muutettiin orkesterin hallintoa varten toimistotiloiksivuonna 1986. Asunnot yhdistettiin puhkaisemalla niidenväliseen seinään oviaukko, sisäinen yhteys Finlandia-talon muihintiloihin järjestettiin käytävälle 161. Uusia tilajärjestelyjä vartentehtiin entisissä asuntojen tiloissa pieniä väliseinämuutoksia,mm. toisen asunnon ulko-ovi poistettiin käytöstä. Asuntojenkiintokalusteet poistettiin, lattian ja kattojen pintamateriaalituusittiin ja ikkunat kunnostettiin. Tilojen ilmanvaihtoa tehostettiinuusilla järjestelyillä. Muutostöiden pääpiirustukset on allekirjoittanutElissa Aalto. 477Finlandia-taloa laajennettiin rakentamalla vuonna sisääntulohallin130 yhteyteen monitoimi- ja näyttelytilaa. Kokoushuoneen135 edustalla olevan leveämmän ulkoterassin osan hyödyntämistäharkittiin jo 1970-luvulla, jolloin ajatuksena oli rakentaapaikalle tilapäistä lisätilaa Etyk-kokouksen lehdistötiloja varten.478 Laajennusta varten haettiin rakennuslupaa vuonna1974, 479 mutta suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu. 480Vastaava tilapäinen näyttelytilalaajennus toteutettiin kuitenkinsamalle paikalle vuonna 1983 Etyk-seurantakokouksen tarpeisiin.481Kokemukset tilan käytöstä olivat ilmeisen myönteisiä, sillä varsinainenpysyvä, pinta-alaltaan noin 380m 2 kokoisen näyttelytilanUutuuttaan kiiltelevä terassisali helmikuussa 1987.Terassisalin pohjoispääty ja lasiseinää vuonna 1987.Kuvat Eero Venhola (FTA)477 Lupatunnus 13-2082-c-85, piirustukset A1 - A3 (HKRVVA)478 KORA pöytäkirja n:o 135 / 28.5.1974479 Tilapäisen laajennussuunnitelman on laatinut Suunnittelutoimisto TapioKorpisaari oy. Lupatunnus 13-869-c-74 (HKRVVA)480 Helsingin kaupunginhallituksen esityslista (Oj/1) Opetus- ja sivistystoimi /2.12.1985; Finlandia-talon terassin näyttelytilan perustamissuunnitelman hyväksyminen(AAS)481 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1983482 Finlandia-talon muutostyö, näyttelytila tasolla +6.150. Alustava työselitys,päiväämätön (AAS)483 KORA esityslista n:o 85 / 9.11.1971, liite Helsingin invalidien yhdistyksen29.10.1971 päivätty kirjelmä (HKRVA)suunnitteluun ryhdyttiin pian Etyk-kokouksen jälkeen.Laajennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto & Co pääsuunnittelijana Elissa Aalto.Suunnittelutyöhön osallistui ilmeisesti toimistossa ainakin arkkitehtiMikko Merckling.Näyttelytilalaajennus jatkaa varioiden päärakennuksen sisätilojenratkaisuja. Tilan lattia on vastaavaa vaaleaa travertiinia kuinsisääntulohalleissa ja alakatto on nykyisin Lautexin valmistamaa,alun perin Aallon toimistossa muotoiltua valkoista alumiinisälettä,jonka poikkisaumoissa on U:n muotoinen alumiinilista.Terassisalin lännenpuoleisen seinän muodostaa vanha ulkoseinä,johon ei ole tehty salin puolella muutoksia. Tilan rakentaminenaiheutti muutoksia kokoushuoneeseen 135 ja harjoitushuoneeseen137, jotka menettivät välittömän yhteyden ulkotilaan.Harjoitushuoneen puolella ikkuna levytettiin umpeen,mutta kokoushuoneen 135 ikkunat säilytettiin entisellään.Terassisalin itäjulkisivu liittyy konserttisalin sisääntulohallin lasijulkisivuun.Pohjoispuolella tilan ulkoseinä on osittain umpinainenja verhoiltu patinoiduilla messinkilevyillä ja -listoilla; vastaavanseinän verhous tilan sisäpuolella on viilutettu punapyökkilevyjonka pystysaumoja rytmittivät profiloidut listat. 482 Tilasta onkulkuyhteys terassille rakennuksen pohjoispuolella. Terassisalinovet (sekä sisä- että ulko-ovet) ovat messinkiprofiili-lasiovia, jotkavastaavat rakennuksen alkuperäisiä pronssiprofiiliovia -tosinOutokumpu Oy:n valmistamien oviprofiilien detaljointi on 1980-luvulle tultaessa hieman muuttunut. Itäjulkisivun messinkilasiseinälläon punapyökistä valmistettu ikkunapenkki (vrt. sisääntulohallin130 pronssisäleikkunapenkki) ja ikkunaprofiilien pystytpeitelistat ovat puuta. Tämän voi nähdä viitteenä suunnittelijanhalusta sekä sopeuttaa muutokset rakennuksen alkuperäiseendetaljimaailmaan että tuoda esiin laajennuksen myöhemmän rakennusajankohdan.Invalideille soveltuvan wc -tilan puuttumiseen päärakennuksessakiinnitettiin huomiota jo heti päärakennuksen valmistumisvaiheessaloppuvuodesta 1971. Tuolloin ratkaisuksi ongelmaankatsottiin riittävän asianmukaisen tilan rakentamisen suunnitteillaolevaan kongressisiipeen. 483 Päärakennuksesta puuttuva invalidi-wcrakennettiin konserttisalin sisääntulohallissa sijaitsevannaisten yleisö-wc:n etuhuoneen yhteyteen vasta vuonna1987, terassisalin valmistumisen jälkeen.

98Finlandia-talonmuutoshistoriaaFinlandia-talon sisäpuoliset työt 1990-luvulla - Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnittelemat muutokset ja laajennukset.Finlandia-talon tilojen kunnostustyöt tulivat ajankohtaisiksi1980-90 lukujen taitteessa. Rakennuksen sisäpuoliset kunnostustyötkytkettiin ensin julkisivujen korjausurakkaan, 484 muttamarmorikiistan pitkittyessä suunnitelmia ryhdyttiin toteuttamaanvaiheittain 1990-luvun kuluessa. Suunnittelijaksi sisäpuolisiinkorjaustöihin valittiin Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy,jossa tehdyistä töistä vastasi Kaarlo Leppäsen ohella edellisenpoika, arkkitehti Kari Leppänen. Tarvittavat rakennesuunnitelmatlaati Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, Lvi-suunnittelustahuolehti Lämpötekninen toimisto Calor Oy ja sähkösuunnittelustaInsinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. 485Vuosina 1993-1994 suorittiin ensimmäiset suuremmat sisätilojenkorjaus- ja muutosurakat. Hallinnon ja orkesterin sisäänkäyntiinkunnostettiin vuonna 1993 entisten vahtimestarin tilojentilalle ajanmukainen turvavalvomo. Samaan aikaan rakennettiininstrumenttivarastoon uusi nuottivarasto. 486Kamarimusiikkisalin punaisia katsomotuolejakesällä 2004. KuvaMari Mannevaara.Kamarimusiikkisali juuri muutostöidenvalmistuttua kesäkuussavuonna 1994.Kuva Eero Venhola (FTA)Vuonna 1994 toteutettiin kunnostustöitä ravintolan keittiön tiloissa,joissa tehtiin tilajärjestelyjä sekä muutettiin katon ja lattianpintamateriaalit. Myös sisäänajokerroksen varastototiloissa tehtiinkunnostustöitä. Ravintolasaleja varten rakennettiin uusi vahvistinkeskus.Myös ravintolan toimistotilojen muutoksia ja laajennustakongressisiiven puolelle valiokuntahuoneeseen K 306kaavailtiin, mutta suunnitelmia ei toteutettu.Merkittävimmät vuoden 1994 muutostöistä tehtiin kamarimusiikkisalissa,jonne valmistuivat Arkkitehtuuritoimisto KaarloLeppäsen suunnitelmien mukaan uudet tarkkaamotilat. 487Kamarimusiikkisalin alkuperäinen tarkkaamo sijaitsi salin esiintymislavantaustaseinän takana parvekekerroksessa, josta sekänäkö- että kulkuyhteydet saliin olivat epäkäytännölliset.Kielenkääntäjien- sekä ääni- ja valaistustekniikan vaatimien tilojenuusi sijoitus saliin ratkaistiin rakentamalla ne kevyenä teräsrakenteisenaparvena tilan takaosaan, osittain yleisöportaan salistaerottavan rapatun seinän taakse. Parvelta on suora porrasyhteyssaliin katsomon taakse. Tilojen rakentamisen yhteydessäpoistettiin tilan takaosasta yksi istuinrivi, jatkettiin yleisönkäytössä olevan sisäänkäynnin portaan yhteydessä olevaa rapattuatiiliseinää matalana kaiteena ja poistettiin länsiseinältäakustiset seinäverhoukset. Esiintymislavan takana seinällä ollutvanha tarkkaamoikkuna peitettiin ja uudelle tarkkaamolle puhkaistiinikkuna vanhaan seinään. Parven teräsrakenteinen porras,jonka askelmat ovat villamatolla päällystettyä puuta, erotettiinkatsomosta valkoiseksi peittomaalatulla puusäleiköllä. Itseparvella kielenkääntäjien huoneiden ja tarkkaamojen ovet ovatvalkoiseksi maalattuja, teräsrakenteisia lasiliukuovia. Tiloissaon osittain lasikatto. Kielenkääntäjien tiloihin suunniteltiin arkkitehtitoimistossapuusepäntyönä valmistetut pöydät ja käytävällelinoleumi-pintainen “ postilaatikko”. 488 Muutostöiden yhteydessäuusittiin myös salin valojärjestelmä ja AV-tekniikkaa, sekä verhoiltiinuudelleen katsomon tuolit.484 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).Perustamissuunnitelmassa esitetään Finlandia-talon julkisivujen uusimisen jasisäpuolisten töiden toteuttamisajankohdaksi vuotta 1992, jolloin Finlandia-taloolisi suljettu yleisöltä töiden ajaksi. Osaa luetelluista toimenpiteistä ja muutoksistaei ole toteutettu.485 Finlandia-talo, sisäpuolisten töiden peruskorjaus. Rakennusselitys15.4.1991, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa99Hallintokerroksen aikaisemminkin sekä tila- että materiaalimuutoksiakokeneita tiloja kunnostettiin myös kesällä 1994. 489Toimistotilojen tarpeen on koettu Finlandia-talon historian aikanajatkuvasti kasvaneen 490 ja kaikkien hallintokerroksessa tehtyjenmuutoksien ajankohta ei ole varmuudella tiedossa.Käytäville 311 ja 319 avautuviin toimistotiloihin on tehty tilajakojakevyillä väliseinillä (mahdollisesti useaan otteeseen) ja lisäksiaulaan 307 on rakennettu kaksi uutta toimistotilaa.Toimistohuoneissa käytetyt bouclé-matot poistettiin ilmeisestimelko pian rakennuksen valmistumisen jälkeen. 491 Käytävienkokolattiamatto vaihdettiin tummanruskeaksi, kovapintaiseksimatoksi vuonna 1988. 492Vuonna 1994 hallintokerroksessa tehdyt muutostyöt koskivatetupäässä nuotistoa 304 ja sen yhteyteen käytävälle 311 myöhemmässävaiheessa väliseinillä erotettua intendentin huonetta.Käytävälle rakennetut väliseinät purettiin ja nuotistosta erotettiinväliseinillä uusi toimistotila ja IV-konehuone. Käytävälle311 johtavan oven paikkaa muutettiin ja porrashuoneeseen Epuhkaistiin uusi kulkuyhteys. Nuotiston pintamateriaalit uusittiinja kalustusta sekä järjestettiin uudelleen että täydennettiin. 493Samassa yhteydessä muutettiin toimistotiloiksi parvekekerroksenkaksi tarkkaamotilaa, huoneet 325 ja 326 joiden konserttisaliinavautuvien studioikkunoiden edestä poistetut “sinistensuksien”, akustisen puureliefin osat palautettiin alkuperäiseenasuunsa. 494Peruskorjausta jatkettiin vuoden 1995 kuluessa, jolloin rakennettiinsisäänajokerrokseen uudet sosiaalitilat tekniselle- ja vahtimestarihenkilökunnallesekä kunnostettiin välikerroksessa sijaitsevaYleisradion tarkkaamo X01.Sosiaalitilat rakennettiin kompressorihuoneeseen 019. Niidenkulku on järjestetty porrashuoneen D kautta; tilojen tasoeromuuhun kerrokseen on hoidettu eteishuoneeseen sijoitetun portaanvälityksellä. Sosiaalitilojen materiaali- ja detaljiratkaisuissaon seurattu pienin variaatioin rakennuksen henkilökunnan tiloissatavallisesti käytettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi pukuhuone- japesutilojen lattiamateriaalina on käytetty punaista klinkkerilaattaa,mutta etuhuoneessa yksiväristä tummansinistä linoleumiajoka vertautuu instrumentti- ja vaatekaappihuoneissa sekä orkesterintiloissa käytettyihin tummanvihreisiin ja -punaisiin linoleumilattioihin.Ylen tarkkaamotilan X01 kunnostuksen yhteydessä uusittiin tilanasennuslattia, alakatto ja seinäpintojen akustiset verhoukset.Tarkkaamon sisäseinät päällystettiin osittain tummansiniseksimaalatulla puurimoituksella, osittain kipsilevyllä ja kangaspintaisella,valkoisella Parmitex -akustointilevyllä. 495 Tilan oviuusittiin ääneneristyssyistä. 496Yhdeksänkymmenluvun jälkimmäisellä puoliskolla peruskorjauksenpuitteissa toteutettuja muutoksia olivat mm. konserttisalintarkkaamotilojen laajennus, uuden henkilö- ja tavarahissinrakentaminen sekä parvekelämpiöön toteutetut uudet wc-tilat.Vuosina 1997-1998 toteutettua konserttitalon tarkkaamolaajennustakäsitellään tarkemmin luvussa “Konserttisalin muutoksetja akustiset korjaukset”. Laajennus kasvatti rakennuksen kerrosalaayhteensä 62m 2 . Tarkkaamo- ja kielenkääntäjien tilojenrakentaminen aiheutti julkisivuihin ja katolle parvekelämpiön yläpuolellesijoittuvaan kattoterassin pinta-alaan vähäisiä muutoksia.Samanaikaisesti rakennettiin laajennuksena myös uusi henkilö-ja tavarahissi talon pohjoispuolelle ja lisättiin parvekelämpiöönyleisölle wc-tilat. 497 Parvekelämpiön wc-tilojen rakentamisenyhteydessä jouduttiin muokkaamaan parvekelämpiön tarjoilutasoaja siihen liittyvien kiinteitä tilanjakajia, joihin wc-tilojenparvekelämpiön suuntainen seinä visuaalisesti liittyy.Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitelmien mukaanuusittiin ja täydennettiin 1990-luvun kuluessa myös talon sisätilojenopastejärjestelmää ja kunnostettiin yleisötilojen kiinteitäkalusteita.486 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1993 (FTA)487 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1994 (FTA)488 Piirustukset 100 -106 (Kamarimusiikkisalin muutostyöt) /Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)489 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1994 (FTA)490 Ensimmäisiä kertoja toimistotilojen puutteeseen viitataan Koran esityslistassa146 / 17.12.1974, jossa ehdotetaan ravintolan toimistotilojen ottamistaFinlandia-talon käyttöön (ehdotukseen ei suostuta, vaan osoitetaan rakennuksestamuita mahdollisia vaihtoehtoja toimistotiloiksi). (HKRVVA)491 Haastattelu apulaisjohtaja Martti Kaasinen / 2004492 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1988 (FTA)493 Piirustukset 400-404 (Nuotisto ja intendentin huone) / Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)494 Piirustus 714 (Muutetut työpiirustukset, parvekekerros) / Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)495 Finlandia-talo, sisäpuolisten töiden peruskorjaus. Rakennusselitys15.4.1991, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy.496 Piirustus 825B (Puuovikaavio 1/20) / Työ nro 45, ArkkitehtuuritoimistoKaarlo Leppänen Oy (FTA)497 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)

100Finlandia-talonmuutoshistoriaaPäärakennuksessa toteutettuja muutostöitä 2000-luvullaViime vuosina tehdyt muutostyöt on tavallisesti toteutettu tiloihin,joilla on jo takanaan aikaisempi ylläpitokorjausten ja muutostöidenhistoria. Finlandia-talon muutostöiden suunnittelustaon 2000-luvun vaihteesta vastannut pääasiassa Arkkitehtuuri- jamuotoilutoimisto Talli Oy (vuonna 1999 Arkkitehtitoimisto Alli(vuosina 2000-03 Talli-toimistot Oy). 498 Vuosina 1999 - 2000suunniteltiin muutos- ja korjaustöitä sekä Tallin että arkkitehtuuritoimistoKari Leppänen oy:n toimesta.Palvelukeskukseksi ja myymälätilaksi vuonna 1996 muutettuaentistä kassahallin tilaa 499 ja sen kiinteää kalustusta järjesteltiinuudelleen vuonna 2000 Arkkitehtuuritoimisto Kari Leppäsensuunnitelmien mukaan. Muutosten yhteydessä purettiin marmoritiskejäja niiden osia sekä avattiin tilasta uusi kulkuyhteys sisääntulohalliin130. 500Terassisalin peruskorjaukseen ryhdyttiin vuonna 2001.Tilan toimintaavarten rakennettiin sen pohjoisseinälle kalustovarasto jakokoushuoneen 135 puolelle tarkkaamo. Kokoushuoneen 135pohjoisosasta oli jo aiemmin erotettu kevyellä väliseinällä kalustovarasto;peruskorjauksen yhteydessä varastoa laajennettiinsiten, että uutta tarkkaamoa on nykyisin mahdollista käyttää häiritsemättäkokoushuoneen tapahtumia. Vuonna 2001 toteutettujapienempiä muutoksia olivat ulko-ovien LCD - näyttöopasteetja ravintolan toimistotilojen kalustaminen. Muutokset suunnittelivatTallissa Pasi Hämäläinen ja Pia Ilonen.Vuonna 2002 näkyvimmät muutostyöt toteutettiin taiteilijakahviossa,solistihuoneissa ja sisääntulohallissa 120.Taiteilijakahviossa toimivan henkilökunnan ravintolan tarjoilutilatuusittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. 501 Kunnostustöitätehtiin taiteilijakahviossa ja orkesterilämpiössä myös vuonna1993, jolloin tilojen kattorakenteista ilmeisesti poistettiin asbestia.502 Vuonna 2002 tehtiin muutoksia tilojen lattiamateriaaleihinsekä erotettiin taiteilijakahvio ääneneristyssyistä messinki-lasiseinälläja -ovella kamarimusiikkisalin orkesterinurkkauksesta.jolloin uusittiin orkesterilämpiön ja taiteilijakahvion villamatot jalaatoitettiin tarjoilutiskin edusta sekä vaihdettiin solistihuoneidenkokolattiamatot tammiparketiksi. Taiteilijakahviossa muokattiinja kunnostettiin alkuperäistä punapyökistä valmistettua tarjoilutasoa.Samassa yhteydessä suunniteltiin konsertti- ja kamarimusiikkisalienlämpiötiloihin sekä ravintolatiloihin uusia äänentoisto-ja valaistusrakennelmia.Sisääntulokerroksen tilojen alkuperäinen portaan A alla sijaitsevamatala ja ahdas siivoustila korvattiin uudella laajentamalla jajakamalla portaan E edustalla sijaitsevaa ensiapuhuoneen 122tilaa.Vuonna 2003 päärakennuksen tiloista informaatiokeskuksen117 toimistotilat sisustettiin talon myyntipalvelutoimistojen käyttöön.Samaan aikaan tehtiin parannuksia harjoitushuoneiden137 ja 138 akustiikkaan.Kokoushuoneiden 107 ja 108 välinen seinä purettiin ja tilojenväliin asennettiin taiteovi kesällä 2004. 503Viimeisimmät muutokset päärakennuksessa on tehty sisäänajokerroksenteknisissä tiloissa liittyen rakennuksen sähkö- ja lvitekniikanajanmukaistamiseen. Sisäänajokerrokseen rakennettiinuusi pääjäähdytyskonehuone vuonna 2003 ja uusi sähköpääkeskusja muuntamo vuonna 2004. Sähköverkkojen vuonna2004 käynnistyneen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen yhteydessätehtiin muutoksia myös vanhan sähköpääkeskuksenja muuntamon tilajakoon sekä siistittiin esiintyjien sisäänkäyntinätoimivan käytävän 042A ilmettä muuttamalla lattiamateriaalejaja rakentamalla katossa kulkevien kaapelivetojen suojaksiosittain alakattoa. 504498 Arkkitehtitoimisto Allissa ja Tallissa Finlandia-talon suunnittelutöistä ovathuolehtineet arkkitehti Pia Ilonen ja sisustusarkkitehti Pasi Hämäläinen 1991-2000, vuodesta 2000 lähtien arkkitehti Minna Lukander ja Pasi Hämäläinen.Vuodesta 2002 töihin on osallistunut myös ark. yo Mari Mannevaara.499 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1996 (FTA)500 Infoshop, rakennustapaselostus 15.11.2000 / Arkkitehtuuritoimisto KariLeppänen (FTA)501 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1987 (FTA)502 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1993 (FTA)503 Muutossuunnittelu Pasi Hämäläinen ja Minna Lukander.504 Jäähdytyskonehuoneen arkkitehtisuunnittelu Minna Lukander,Sähköverkkojen peruskorjaustöiden arkkitehtisuunnittelu Minna Lukander jaMari Mannevaara. Käytävän 042A kohennustyöt ovat joulukuussa 2004 vieläosittain kesken.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa101Ylhällä vasemmalla konsertisalin lämpiö 1970-luvulla.Kuva Kari Hakli (AAS)Ylhäällä oikealla konsertisalin lämpiö vuonna 2004.Kuva Rune Snellman (AAS)Kamarimusiikkisali 1970-luvulla. Kuva Kari Hakli (AAS)Kamarimusiikkisali vuonna 2004. Kuva Rune Snellman

102Finlandia-talonmuutoshistoriaaRavintolasalit 1970-luvulla.Kuva Kari Hakli (AAS)Ravintolasalit vuonna 2004.Kuva Rune Snellman.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa103Konserttisalin muutokset ja akustiset korjauksetFinlandia-talon kiistelty akustiikka on johtanut konserttisalissauseaan otteeseen muutos- ja korjaustöihin, joista pääosa onmuuttanut salin arkkitehtonista ilmettä vain hienokseltaan.Alkuperäinen akustinen tila, jonka muodosti salin yläpuolelle rakennettu“kaikutila”, on sen sijaan kokenut täydellisen muodonmuutoksen.Muutoshistoriaan on koottu salin akustisten korjaustenohella salissa tehtyjä pienempiä muutos- ja kunnostustöitä.Akustiset korjaukset 1970-luvullaFinlandia-talon valmistumisen jälkeen konserttisalin akustiikkaalkoi vähitellen herättää arvostelua. Kriitikot, ensimmäisenä hetiavajaisten jälkeen akustiikkaa arvioinut säveltäjä ErikBergman, kiinnittivät huomiota salin lyhyen jälkikaiunta-ajantuottamiin akustisiin ongelmiin, äänen epätasaiseen jakautumiseenkatsomossa, tiettyjen soitinryhmien äänien ylikorostumiseenja esiintyjiä häiritseviin kaikuihin. 505 Arvostelut olivat osittainristiriitaisia; ulkomaiset asiantuntijat pitivät tavallisesti konserttisalinakustiikkaa parempana kuin kotimaiset. Ilmeistä kuitenkinoli että salin akustiikka kaipasi virittämistä, mitä pidettiintoisaalta luonnollisenakin toimenpiteenä toimivan konserttisalinaikaansaamiseksi. 506Akustiikasta säätöön kiinnitettiin ensimmäisen kerran huomiota,kun konserttisalin urkujen lopullinen äänittäminen alkoi tullaajankohtaiseksi syyskesällä 1972. Urkujen suunnittelija, professoriEnzio Forsblom ilmaisi huolensa rakennustoimikunnalletoukokuussa 1972 osoittamassaan kirjeessä koskien salin lyhyenjälkikaiunta-ajan urkujen soinnille tuottamia akustisia vaikeuksia.Professori Forsblom ehdotti ryhtymistä mahdollisiin jälkikaiunta-aikaapidentäviin rakennustoimenpiteisiin ennen lopullistaurkujen äänittämistä. 507 Aallon toimistossa laadittiin salinakustisten ominaisuuksien säätöä varten kolmiosainen ohjelma,josta päätettiin toteuttaa ensimmäinen osa: kääntyvien ja liikkuvienkattopintojen alla olevien pehmeiden mineraalivillojen poisto.Muutos vaikutti positiivisesti salin jälkikaiunta-ajan pituuteenja muihin akustiikan säätöön liittyviin toimenpiteisiin ei ryhdytty.508 Urkujen alkuvuodesta 1973 päivätyssä tarkastuslausunnossaprofessori Forsblom kiittää urkujen sointia ja äänitystä,mutta esittää edelleen toiveensa saliakustiikan edistämisensuhteen. 509Radion sinfoniaorkesteri ryhtyi kokeilemaan akustiikan säätöjäyhteistyössä Finlandia-talon kanssa. Innostuneen vastaanotonsai konsertissa ja harjoituksissa joulukuussa 1973 toteutettu kokeilu,jossa orkesterilavaa korotettiin ja jousisoittimien taakse si-joitettiin tilapäiset heijastinelementit. Arkkitehtitoimisto AlvarAallolta pyydettiin vaihtoehtoiset suunnitelmat (sekä kiinteät ettäelementtirakenteinen korotusvaihtoehdot) 510 joiden pohjaltarakennusvirastossa pyydettiin laskelmat kustannuksista. 511Maaliskuussa 1974 suoritettiin lisää kokeiluja, mutta pysyviintoimenpiteisiin ei kuitenkaan lopulta ryhdytty; kokeissa saavutettuakustiikan muutos ei vastannut odotuksia ja lisäksi muutoksillaoli epätoivottu vaikutus salin arkkitehtuuriin. 512Akustiikan säätöjen osoittauduttua riittämättömiksi ryhdyttiin saliakustiikkaamuokkaamaan Aallon kanssa rakennuksen suunnitteluaikanatörmäyskurssille joutuneen arkkitehti AlpoHalmeen johdolla. Halmeen mukaan salin akustiset ongelmatjohtuivat ensisijaisesti edelleen jälkikaiunta-ajan lyhyydestä (ennenHalmeen suorittamia korjauksia 1,3 s kun tavallisesti konserttisaleissaajan tulisi olla 1,7-2,0s.) ja liian suuresta kokonaisabsorbtiostajotka taas olivat seurausta katon poikkeuksellisestarakenteesta ja muotoilusta sekä salin suuresta leveydestäja sektorimaisesta muodosta. Alkuperäinen akustinen ajatuskaton yläpuolisesta kaikutilasta osoittautuikin käytännössä osasyyksisalin akustiikan virheisiin. Arkkitehtilehden akustisia muutostöitäesittelevässä artikkelissa vuodelta 1978 arkkitehtiHalme ei malta olla viittaamatta myös rakennuksen suunnitteluaikaisiinnäkemyseroihin akustiikan suunnittelun ja arkkitehtitoimistonvälillä. 513Pienoismallitutkimusten avulla päädyttiin ratkaisuun, jolla salinalkuperäiseen muotoon ei tarvinnut kajota; ylätilaan avoimessayhteydessä olevat ritiläkentät suljettiin uudella, teräsrungon varaanasbestisementtilevyistä konstruoidulla katolla, jossa oli aukotvain ilmastointia ja valaistusta varten. Työssä käytettiin osittainhyväksi ylätilassa olleiden siirtyvien rakenteiden levyjä.Uusi, näkymättömiin jäävä kattorakenne suunniteltiin Halmeenselostuksen mukaan siten, että orkesterin etuosasta saatiin nopeitaheijastuksia permannon keskialueelle ja että vaskipuhaltimiltaja lyömäsoittimilta tulevat heijastukset eivät lisääntyneet.Orkesterille suunnattiin takaisin heijastuksia kattoon lisättyjen“lokeroiden” pystypintojen avulla. 514Muutostyöt toteutettiin konserttisalissa jaksoittain vuosina 1975-1977. Korjaustöiden jälkeen salin akustiikka oli mittauksien, vertailujensubjektiivisten havaintojen mukaan kohentunut huomattavasti.Muutoksen suunnittelusta vastanneen arkkitehtiHalmeen mukaan Finlandia -talon akustiikka sijoittui konserttisalienlaatuluokituksessa toiseksi parhaaseen luokkaan A (verygood to excelllent) kun alkuperäinen saliakustiikka vastasiluokkaa C+ (fair). 515 Kattolevyjen materiaali vaihdettiin mineriitiksivuonna 1978. 516505 Halmeen akustista muutostyötä käsittelevässä Arkkitehti-lehden artikkelissaon referoitu asiantuntijoiden julkisuudessa esittämiä arvioita konserttisalinakustiikasta.Arkkitehti 8/77Finlandia-talon lehtileikekokoelma (FTA)506 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet; Finlandia-talon johtajan BengtBromsin akustiikkaa ja sen säätöä käsittelevä muistio (HKRVA)507 KORA esityslista n:o 98 / 9.5.1972 (HKRVA)508 KORA esityslista n:o 105 / 12.9.1972 (HKRVA)Piirustus A767 Orkesterilavat lisäkorokkeita 1:50, 1:20 / 8.3.1972 (AAA)509 KORA esityslista n:o 118 / 20.2.1973, liitteenä urkujen lopputarkastuslausunto510 Piirustukset A 172F / 27.12.1973 ja A 172F B / 23.1.1974 (AAA)511 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet (HKRVA)512 Finlandia-talon toimintasuunnitelma 1975. Ca:3 (FTA), lisäksi liitteet513 Arkkitehti 8/1977514 Arkkitehti 8/1977515 Arkkitehti 8/1977516 Akustiikan synkkä historia. Artikkeli Helsingin Sanomissa 10.2.1995

104Finlandia-talonmuutoshistoriaaAkustiset korjaukset 1980-luvullaKorjattu saliakustiikka ei kuitenkaan tyydyttänyt yleisöä ja esiintyjiäpitkään. 517 Helsingin kaupunginorkesterin 100-vuotisjuhlienyhteydessä 1982 otettiin esille Finlandia-talon akustiikka ja senmahdolliset korjaustoimenpiteet. 518 Finlandia-taloon perustettiin1980-luvun alussa akustiikkatyöryhmä, joka jätti mietintönsä ylipormestariIlaskivelle vuoden 1983 lopussa. 519Akustiikkatyöryhmän lähtökohtana oli luonnollisen saliakustiikansäilyttäminen, vaikkakin elektronisesta akustiikastakin keskusteltiin.Työryhmä kokoontui yhteensä 16 kertaa, sen toimestakuultiin useita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita ja suoritettiinsalissa erilaisia akustisia kokeita. Työn pohjalta päädyttiinesittämään välttämättöminä pidettyjen akustisten muutostöidentoteuttamista ensi tilassa. 520Työryhmän mietinnön ehdotuksia ryhdyttiin toteuttamaan 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 1984 toteutettiin työryhmän mietinnöistäesiintymislavan standardirakenteisten, liikuteltavien akustistenseinämien hankinta ja seuraavana vuonna toteutettiinElissa Aallon valvonnassa permannon kokolattiamaton vaihtaminenparketiksi. 521 Urut kunnostettiin v. 1986. 522Konserttissalissa suoritettiin luonnolliseen saliakustiikkaan liittyviäkokeiluita vielä 1990-luvun puolella, mutta lopulta päädyttiintoteuttamaan arkkitehti Alpo Halmeen suunnittelema sähköakustinenjärjestelmä vuonna 1995. 523Konserttisalin muut muutoksetMerkittävin konserttisaliin toteutettu muutostyö on Kaarlo ja KariLeppäsen suunnitelmien mukaan 1997-1998 salin takaosaantoteutettu tarkkaamolaajennus. 524 Konserttisalin yhteydessäolevat tarkkaamotilat ja kielenkääntäjien huoneiden sijainti konserttisalinoikealla sivuseinällä eivät olleet tarkoituksenmukaiset,sillä näköyhteys esiintymislavalle jäi vajaaksi. Lisäksi tilapäistentulkkikoppien rakentaminen asentaminen kongressienyhteydessä vei aikaa. 525 Uudet ääni- ja valaistustarkkaamot jakiinteät tulkkaustilat rakennettiin laajennuksena konserttisalintaakse vuosina 1997-98 samalla kuin salissa toteutettiin muitakinkunnostustöitä. Esiintymislavaa uusittiin ja sen yläpuolistakattorakennetta muutettiin. Molemmille puolille esiintymislavaarakennettiin kuoro-ovien yhteyteen uudet, puurakenteiset sivuseinätja ovet. 526 Samalla toteutettiin salin tuolien kunnostus sekäsalien seinien ja kattojen maalaus. 527Konserttisalin parvella on muutettu istuinjärjestystä mm. invalidipaikkojenosalta ja parvekkeen kaiteeseen on lisätty korkeuttamustien, nahkapintaisten käsijohteiden avulla. Permannon sivuseinällelisättiin käsijohteet vuonna 2001 arkkitehtitoimisto Tallinsuunnitelmien mukaan.517 Akustiikkatyöryhmän kaupunginjohtajalle osoitetussa muistiossa viitataanvuodenvaihteessa 1981-82 uudelleenvirinneeseen akustiikkakeskusteluun, johonosaltaan vaikuttivat kuuden tunnetun kapellimestarin lokakuussa 1981 päivättykirje ja Kaupunginorkesterin Japanin kiertueella saamat kokemukset erisalien akustiikasta. (FTA)518 Akustiikkatyöryhmän lehdistötiedote 15.11.1983 (FTA)519 Akustiikkatyöryhmä toimi johtaja Carl Öhmanin johdolla ja sen jäseniä olivatintendentti Reijo Jyrkiäinen, ylikapellimestari Okko Kamu, talouspäällikkö MarttiKaasinen, käyttöpäällikkö Jorma Rissanen, muusikot Viljo Nousiainen ja JiriParviainen sekä tiedotussihteeri Kristina Pingoud.520 Akustiikkatyöryhmän muistio kaupunginjohtajalle18.11.1983521 Piirustus A 772 Konserttisalin permannon käytävien parketti 1:50 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 774 Konserttisalin permannon käytävien parketti, periaatedet. 1:20 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 775 Konserttisalin permannon käytävien parketti, det. 1:1 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 776 Konserttisalin permannon käytävien parketti 1:50 / 12.3.1984(AAA)522 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1986 (FTA)523 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1995 (FTA)524 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)525 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989 (AAS)526 Piirustukset 28 ja 29 / Työ nro 45, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy(FTA)527 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)Akustisinen kokeilu konserttisalissavuonna 1993. Kattoon asennettiinuusi akustinen heijastin esiintymislavanyläpuolelle. (FTA)Konserttisalin parvekekaiteen käsijohteet.Kuva Mari Mannevaara 2004

Finlandia-talonmuutoshistoriaa105Konserttisalin takaseinää 1970-luvullaKuva Kari Hakli (AAS)Konserttisalin takaseinää vuonna 2004Kuva Rune Snellman

106Finlandia-talonmuutoshistoriaaKongressisiiven muutoksiaKongressisiiven nykyiseen ilmeeseen voimakkaimmin vaikuttaneetmuutokset eivät liity tilamuutoksiin (joita kongressisiivessäon tehty vain vähäisissä määrin) vaan materiaali- ja värimaailmanmuutoksiin lähinnä lattianpäällysteiden osalta.Kongressisiiven kokolattiamatot uusittiin ensimmäisen kerranvuodenvaihteessa 1986-87. 528Päärakennusta edullisimmalla materiaaleilla toteutettuun kongressisiipeentehtiin sisääntulokerrokseen lattiaremontti, jossa alkuperäisettummanruskeat vinyylilaatat vaihdettiin päärakennustavastaavaan travertiinilaattaan vuonna 1999.Sisäänajokerroksen yleisön porrashuoneessa S lattia ja portaanaskelmat päällystettiin harmaalla klinkkerilaatalla. Vuonna 2000uusittiin salikerroksen ja kokoushuonekerroksen kokolattiamatot.Kongressisiiven alkuperäinen ruskeasävyinen värimaailma(sisääntulokerroksen tummanruskea ja kokoushuonekerroksenvaalea beige) muutettiin vastaamaan päärakennuksen vaaleampaa,sinisävyistä sisustusta. Kongressisalien mattojen väriksivalittiin meleerattu harmaa. Muutoksen motiivina oli materiaalienlaatutason nosto, mutta myös valoisuuden lisääminenetenkin tummaksi ja pimeäksi koettuun vaatehalliin. Samassayhteydessä vaihdettiin vaaleaksi myös vaatehallin tiskin etulevyjentumma kangasverhoilu. Suunnittelutyöstä vastasivat arkkitehtitoimistoAlli Oy:ssä Pia Ilonen ja Pasi Hämäläinen.Kongressisiiven vaatehallin kiinteää kalustusta on ajan saatossamuutenkin muokattu; tilasta on poistettu Mannerheimintienpuoleisen lasiseinän edustalla sijainnut kioskirivistö sekä puhelinkopitja niihin liittynyt seinäke. 529Vuonna 2003 tehtiin kongressisiivessä peruskorjaus, jonka pääasiallisenatarkoituksena oli kongressisalien A ja B teräslasiseinänuusimisen ohella (ks. kohta “Julkisivumuutokset”) elokuvakonehuonekerroksentarkkaamotilojen kunnostus. Töiden yhteydessätehtiin kokoushuonekerroksen lehdistötilaan 207 uusi,tarvittaessa kiinteänä tulkkaustilana toimiva varastotila.Kokoushuonekerroksessa uusittiin myös kokonaisuudessaanlämpiön punapyökkiviilutettu tarjoilutaso ja vaihdettiin kaupunginmuseonpuoleisessa sisäänkäynnissä lattian muovimattotummanruskeaksi vinyylilaataksi.Sisääntulokerroksessa palautettiin tupakkatilana toiminut kokoushuoneK 116 entiseen käyttötarkoitukseensa.Elokuvakonehuonekerroksessa uusittiin lattian neulehuopamatotja alakatot sekä yhdistettiin entiset tv- radioselostajien tilatkahdeksi uudeksi, tilavammaksi tarkkaamoksi. Kielenkääntäjientiloihin lisättiin entisiin avoimiin kulkuaukkoihin sisäikkunat jaääntä eristävät paljeovet. Elokuvakonehuonekerroksen tarkkaamotilatkunnostettiin kokonaisuudessaan. Töiden yhteydessäjouduttiin tekemään myös kaltevien, puurakenteisten studioikkunoidenjakoihin muutoksia kongressisalien puolella.Kongressisaliin B rakennettiin salin takaosassa sijaitsevan tuolivarastonjatkoksi teräslasirakenteinen, liukuovellinen tila projektoriavarten. Salien kattopalkkien yhteyteen rakennettiin luukutkongressitekniikan vaatimien vaihtuvien sähköasennusten helpottamiseksija siistimiseksi. Lasiseinän muutostöiden yhteydessäuusittiin myös salien pimennysverhot.Sisäänajokerroksessa tehtiin kellarin käytävällä maalauskunnostussekä sosiaalitilojen uudelleenjärjestelyjä. Myös kongressisiivessäsijaitseva vahtimestarin edelleen asuinkäytössä oleva528 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1986 (FTA)529 Ajoittamattomia muutoksia.530 Vuoden 2003 kongressisiiven peruskorjaustyöt suunniteltiin arkkitehtitoimistoTallissa, jossa töistä vastasivat arkkitehti Minna Lukander ja arkkit. yo MariMannevaara sekä sisustusarkkitehdit Martti Lukander ja Pasi Hämäläinen.Kuvat allaKongressisiiven lämpiö 1970-luvulla. Kuva Kari Hakli (AAS)Kongressisiiven lämpiö vuonna 2004. Kuva Rune Snellman.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa107Kongressisiiven lämpiön ja vaatehallin välinen porrasyhteys1970-luvulla. Kuva Kari Hakli (AAS)Kongressisiiven lämpiön ja vaatehallin vlinen porrasyhteysvuonna 2004. Kuva Rune Snellman.

108Finlandia-talonmuutoshistoriaaYllä kongressisiiven vaatehalli 1970-luvulla.Kuva Kari Hakli (AAS)Viereisellä sivulla kongressisiiven vaatehalli 2004.Kuva Rune Snellman.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa109

110 Finlandia-talonmuutoshistoriaaKongressisali A 1970-luvulla.Kuva Kari Hakli (AAS)Kongressisali A vuonna 2004Kuva Rune Snellman

Finlandia-talonmuutoshistoriaa111Kongressisalien ikkunaseinää1970-luvulla. Kuva Kari Hakli(AAS)Kongressisalien ikkunaseinäävuonna 2004. Kuva RuneSnellman

112Finlandia-talonmuutoshistoriaaLaajennussuunnitelmatTiedossa olevia laajennussuunnitelmiaSisäänajokerroksen rakennuksen alle rajoittuva oleva huolto- jasaattoliikennettä palvelevaa ulkotila suunniteltiin vuosina 2000-2001 muutettavaksi näyttely- ja kokoustiloiksi.Arkkitehtisuunnittelijana oli Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimistoTalli, Pia Ilonen (v.2000) ja Minna Lukander (v.2001).Luonnossuunnitelmat 1:200, joiden pohjalta laadittiin hankesuunnitelma,on päivätty 15.8.2001. Laajennus huomioitiinTöölönlahden asemakaavaa valmisteltaessa, jolloin Finlandiatalolleoli asemakaavan muutokseen merkitty lisärakentamisoikeutta2500kem 2 . Töölönlahden asemakaavan muutos sai lainvoiman2.4.2004.Lisärakentamisen perusteluina on nähty Finlandia-talon sovittaminenmuuttuvaan tilanteeseen rakennuksen lähiympäristössä.Konserttitoiminta siirtyy uuteen musiikkitaloon ja Finlandia-talontoiminnan painopiste tulee olemaan kokousten, kongressien janiihin liittyvien näyttelyiden järjestämisessä. Varsinaista näyttelytilaaei Finlandia-talossa nykyisellään ole. Musiikkitalon jaFinlandia-talon pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksiMannerheimintien alle louhittavaan Töölönlahden pysäköintiluolaan.Molempien rakennusten huoltoliikenne on kaavailtu siirrettäväksitämän maanalaisen yhteyden varaan. Pysäköintiluolastaon suunniteltu suora hissiyhteys Finlandia-taloon. Finlandia-talonTöölönlahden puoleinen alue on suunniteltu jalankulkuunvaratuksi kanavanrantaterassiksi. Uusi näyttelytila liittyisi toiminnallisestikanavanrantaterassiin ja puistoon.

Finlandia-talonmuutoshistoriaa113JulkisivumuutoksetMarmorijulkisivujen korjaustarve kävi ilmeiseksi vajaan kymmenenvuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.Päärakennuksen marmoriverhous asennettiin v. 1971.Ensimmäiset Finlandia-talon julkisivujen marmorilevyjen käyristymäthavaittiin jo v.1976. 1980-luvun alkupuolella oli kaupunginbudjetissa marmorien osittaiseen uusimiseen varattuna jonkinverran rahaa. Levyt taipuivat ja lohkeilivat kuitenkin huolestuttavaavauhtia. Vuonna 1986 rakennusvirastossa alettiin miettiä talonuudeksi pintamateriaaliksi vaaleaa graniittia tai kvartsiliusketta.VTT tutki viraston tilauksesta koti- ja ulkomaisia kivilaatuja.Tutkimuksia tehtiin lähes 30 kivinäytteestä koti- ja ulkomailta.533 Julkisivukorjaus oli alunperin tarkoitus toteuttaa samanaikaisestisisäpuolisen peruskorjauksen kanssa vuodesta 1992lähtien. 534 Päätöksentekoprosessin viivästyttäessä korjauksenalkua se toteutettiin kuitenkin vasta vuosina 1998-1999.Julkisivujen peruskorjauksessa vaihdettiin rakennuksen julkisivumarmorit.Räystäsrakenteet ja vesipellitykset uusittiin samassayhteydessä.Marmorijulkisivujen uusiminen, päätöksentekoprosessiKaupunginvaltuusto päätti 13.12.1989 hyväksyä Finlandia-talonperuskorjauksen toteutettavaksi vuodesta 1992 lähtien peruskorjauksestalaaditun 30.3.1989 päivätyn perustamissuunnitelmanpohjalta. 536Finlandia-talon julkisivuverhouksen uusimiseen haettiin vuosina1990-91 kolme toimenpidelupaa. Hakijana oli Finlandia-talo jasuunnittelijaksi on lupahakemuksiin merkitty Arkkitehti ElissaAalto Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto&Co. Ensimmäinen hakemuson päivätty 12.10.1990 ja sillä haettiin lupaa marmorijulkisivujenkorvaamiselle Oulaisten vaalealla Arctic White-granodioriitilla.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen20.11.1990 537 Toinen lupahakemus on päivätty 5.12.1990 ja sillähaettiin lupaa marmorijulkisivujen korvaamiselle.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen27.12.1990. 538Kielteisiin päätöksiin vaikutti rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnanja silloisen virastopäällikön 539 kanta,että graniitti ei ollut sopiva materiaali Finlandia-taloon. Talon alkuperäinenilme ja luonne voitiin säilyttää ja mahdollistaa etsimälläainoastaan esteettisesti ja teknisesti mahdollisimman laadukasvalkoinen kivi. Tällöin muuta luonnonkivivaihtoehtoa kuinmarmori ei liene olemassa. 540Kolmas lupahakemus on päivätty 23.1.1991 ja sillä haettiin lupaamarmorijulkisivujen korvaamiselle Bethel White-graniitilla.Rakennuslautakunta teki asiassa myönteisen päätöksen29.1.1991. 541 Kaikki kivet ovat eräänlaisia graniitteja ja sävyltäänmelko harmaita marmoriin verrattuna etenkin märkinä.Helsingin kaupunki valitti päätöksistä Uudenmaan lääninoikeuteen.Lääninoikeus kumosi 28.3.1991 edelliset kielteiset päätöksetja palautti ne uudelleen käsiteltäviksi. 542 Tämän jälkeen rakennuslautakuntamyönsi rakennusluvat em. kivilaaduille.Kaupunginhallituksen päätettyä lokakuussa 1990 vaihtaa julkisivumateriaaligraniittiin ja hakea em. rakennuslupia keskustelurakennuksen arkkitehtonisista arvoista todella virisi. Päätöksenjälkeen Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennustaiteen seura jaRakennustaiteen museo julkaisivat vetoomuksen, jossa vaadittiinFinlandia-talon säilyttämistä vaaleana. Arkkitehtiliiton puheenjohtajaEsko Kahria haastateltiin Helsingin Sanomissa:“Ehdotamme, että järjestettäisiin vielä yksi tarjouskilpailu, jossakeskityttäisiin vaaleisiin vaihtoehtoihin. Vaaleutta ei ehkä olepainotettu valinnassa riittävästi.” 543Rakennustaiteen seura esitti 28.1.1991 lääninhallitukselleFinlandia-talon suojelua. Alvar Aalto -seura keräsi nimiä adressiinvalkoisen Finlandia-talon puolesta. Suojeluesitys hylättiinkoska kaupunginhallitus oli lausunnossaan esittänyt ryhtyvänsälaatimaan Finlandia-talon asemakaavamuutosta, jossa rakennusmerkitään suojeltavaksi. Museovirasto ei myöskään lausunnossaanpuoltanut rakennuksen suojelua rakennussuojelulailla,koska kaupunki oli luvannut aloittaa em. kaavamuutoksen valmistelun.5441991 kesäkuussa ratapihan puolella Finlandia-taloa ensimmäisetturvaverkot on ripustettu paikalleen suojaamaan talossaasioivia putoavilta marmorilaatoilta. 545Kaupunginhallituksen yleisjaosto päätti 17.6.1991 että talon julkisivunja sisätilojen peruskorjaus suoritetaan aikavälillä1.1.1994 - 28.2.1995.Yleisten töiden lautakunta esitti rakennusviraston selvitystenperusteella kaupunginhallitukselle 19.3.1992 että marmorin käytöstäFinlandia-talon julkisivussa luovutaan. Rakennusvirasto olilaatinut selvityksiä marmorin soveltuvuudesta julkisivumateriaaliksi.Selvitysten perusteella rakennusvirasto totesi, että mikälijulkisivuverhouksessa päädytään marmoriin, joudutaan julkisivuuusimaan noin 20 vuoden välein. Selvitysten mukaan tästäaiheutuisi 3 - 5-kertaiset kustannukset verrattuna ilmastollisetolosuhteet kestävään materiaaliin.Kaupunginhallitus päätti 30.3.1992 että marmorin käytöstäFinlandia-talon julkisivussa luovutaan. 546Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo,Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivät 30.6.1992Finlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallitukselle.Tässä vaiheessa oli myös julkisivukorjauksen arkkitehtisuunnittelustavastannut Elissa Aalto muuttanut kantansa, että vainmarmori oli oikea materiaali Finlandia-taloon.531 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1990 (FTA)532 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1992 (FTA)533 Helsingin Sanomat 13.4.1995534 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).Perustamissuunnitelmassa esitetään Finlandia-talon julkisivujen uusimisen jasisäpuolisten töiden toteuttamisajankohdaksi vuotta 1992, jolloin Finlandia-taloolisi suljettu yleisöltä töiden ajaksi.536 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992537 Lupatunnus 13-3191-R-90538 Lupatunnus 13-3690-R-90539 Kaupunkikuvaneuvottelukunnan jäsenet vuonna 1990 olivat seuraavat(varajäsen suluissa):Pj. Aulis Samuelsson, virastopäällikkö (varapuheenjohtajaMauno Vuori, yliarkkitehti), Jyrki Lehikoinen. I asemakaava-arkkitehti,(Ann-Marie Wangel, II asemakaava-arkkitehti), Jarkko Markkula, kaupunginarkkitehti,(Kalevi Hietanen, apulaiskaupunginarkkitehti), Anna Brunow, arkkitehti(MonaSchalin, arkkitehti),Erkki Valovirta, arkkitehti(Reijo Jallinoja, arkkitehti)540 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 18.10.1990541 Lupatunnus 13-182-C-91542 Uudenmaan lääninoikeuden päätös 222/1 28.3.19991543 Helsingin Sanomat - Kulttuuri - 17.10.1990544 Uudenmaan lääninhallituksen päätös 20.6.1991, Dno 01617362191126545 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 19.7.1991546 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992

114Finlandia-talonmuutoshistoriaaUrakkakilpailujen pohjalta yleisten töiden lautakunta päätti17.12.1992valita talon uudeksi julkisivumateriaaliksi amerikkalaisenBethel White-tonaliitin.Uudenmaan lääninhallitus teki Finlandia-talon rakennussuojelupäätöksen19.1.1993. 547 jonka Valtioneuvosto vahvisti6.5.1993. 548Suojelupäätöksen jälkeen marmoriin talon julkisivumateriaalinasuhtauduttiin entistä vakavammin ja vaihtoehtoja kestävämmällemarmorille kartoitettiin. Finlandia-taloon rakennettiin koeseinämm. kuuden millimetrin paksuisista marmorilevyistä jotka oli ripustettualumiinikennostoon. 549Tarjouskilpailu Finlandia-talon julkisivuremontista kiviyrityksillejärjestettiin heinä-syyskuussa 1996. 550Tarjouskilpailussa pyydettiin eri kivialan toimijoilta “pakettiratkaisua”julkisivukorjauksen yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.Suojelupäätöksessä oli julkisivujen materiaalista sanottu seuraavaa:“Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistävastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelynosalta.” Alkuperäistä vastaavaa -kohtaan vedoten tammikuussa1997 Helsingin yleisten töiden lautakunta päätti kehottaa rakennusvirastoahakemaan rakennuslupaa myös kiinalaisen apliittigraniitineli apliitin käyttämiselle Finlandia-talon julkisivumateriaalina.Myös museovirasto oli hyväksynyt marmoria vaaleammanapliittigraniitin käytön yhtenä julkisivuvaihtoehtona. Se pitikuitenkin yhä marmoria vaihtoehdoista parhaana, jos sen tekninenkestävyys vain voidaan taata kyllin hyväksi. 551 Helsinginkaupunkikuvaneuvottelukunta 552 antoi kielteisen lausunnonkiinalaisen apliitin soveltuvuudesta Finlandia-talon uudeksi päällysteeksi.553Vuonna 1997 Helsingin kaupungin rakennusvirasto haki toimenpidelupaaFinlandia-talon julkisivumateriaalin muutokselleCarraran marmorista marmoripintaiseksi alumiinikennolevyksi,hakemus on päivätty 17.04.1997 ja arkkitehtisuunnittelijana onKirsti Laukka/HKR Talo-osasto. Rakennuslautakunta myönsi luvan24.04.1997. 554Ko. Materiaalille oli haettu toimenpidelupaa jo v. 1995. Silloin olihaettu lupaa myös levyjaon muutokselle. Museovirasto oli antanutlausunnon, jossa todetaan materiaali sinänsä mahdolliseksi,sillä ehdolla, ettei levyjako muutu. Rakennuslupa myönnettiinvaikka sekä Kaupunkikuvaneuvottelukunta, että Teknillinen neuvottelukuntaolivat todenneet lausunnoissaan, ettei levyn tekninenkestävyys ollut aivan ongelmatonta 555Melskein saman aikaisesti rakennusluvan myöntämisen kanssaalumiinikennoiselle marmorilevylle Helsingin yleisten töiden lautakuntavalitsi Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi marmoripintaisenteräsbetonin. Noin 40-milliset levyt olivat takapuolelta teräsbetoniaja julkisivultaan marmoria. 556Finlandia-talon kivien valinta oli yksi Helsingin historian pisimmistäja kuluttavimmista päätöksentekoprosesseista. Kiveä valittiinlukuisin kääntein kaiken kaikkiaan kymmenisen vuotta.Historiallisten tapahtumien ketju päättyi huhtikuussa 1997 siihenmistä se oli alkanutkin. Kaupunginhallitus päätti, ettäFinlandia-talon seinät päällystetään uudelleen samanlaisellaCarraran marmorilla, jota seinissä oli siihenkin saakka ollut.Seinät päätettiin päällystää 30 millimetriä paksuilla yksinkertaisillalevyillä, joissa ei käytettäisi tukirakenteita. Marmorin toimittajaoli Kopal Pinta Oy. Vaihtoehtoina kaupunginhallituksella olivalitun massiivimarmorin lisäksi alumiinikennolla tuettu marmoripaneelisekä teräsbetonilla tuettu marmoripaneeli 557547 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätös Dno 09996 3621 92126 ja Dno 19195 362192126 19.1.1993548 Valtioneuvoston päätös N:o 7, 11/561/93 6.5.1993549 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 3.12.1993550 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 28.6.1996551 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 15.1.1997552 KNK:n jäsenet v. 1997 olivat seuraavat:Puheejohtaja virastopäällikkö KaarinTaipale (varapuheenjohtaja yliarkkitehti Mauno Vuori)Ann-Marie Wangel asemakaava-arkkitehti (Tuomas Rajajärvi asemakaavapäällikkö),JaakkoMarkkula, kapunginarkkitehti (Kalevi RaitioToimistopäällikkö)Sari Nieminen arkkitehti (Marja Heikkilä-Kauppinen arkkitehti)Matti Nurmela arkkitehti( Juhani Maunula arkkitehti)553 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 27.2.1997554 Lupatunnus 13-1003-C-97555 Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta pöytäkirja 22.04.1997556 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 30.4.1997557 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 3.6.1997Finlandia-talon vaurioitunutta julkisivua. (FTA)

Finlandia-talonmuutoshistoriaa115Finlandia-talon uusi marmoriverhousFinlandia-talon alkuperäisten marmorilevyjen maksimipituus oli1400 mm ja paksuus 30 mm. Kukin levy oli kiinnitetty neljällä tapilla,kaksi kummallakin pystysivulla. Niissä oli liitokset viereisiinlevyihin. Näin jokainen levy oli kiinnitetty neljään muuhun levyyn,joiden liitos siis oli levyn keskiakselissa. Tämä liitostapaaiheutti erittäin suuria vaikeuksia yksittäisten levyjen vaihtamisessa.Alkuperäisen julkisivun ongelmat olivat:- marmorin haurastuminen, pinnan vaurioituminen,halkeamat ja turvallisuusriskit- levyjen käyristyminen- jäykkä kiinnitys ei sallinut levyjen lämpölaajenemista- tuuletuksen puute- huono lämpöeristysHelsingin kaupunki pyysi talon suojelumääräysten mukaisestiMuseoviraston luvan levykoon pienentämiseksi.Originaalisuunnitelman analyysin pohjalta pienentäminen oliMuseoviraston mielestä mahdollista enintään 20%. Lausunnonjälkeen ilmeni, että Alvar Aalto oli jo aikanaan pienentänyt levyjenkokoa. Nyt Helsingin kaupunki halusi vielä pienentää levykokoatoisella 20 %:lla. Ehdotus tutkittiin huolellisesti ja siihensuostuttiin, koska oli ilmeistä, että tämä uusiminen olisi tilapäistäja että tulevaisuudessa jouduttaisiin taas uusimaan julkisivua.Pienentäminen nähtiin eräänlaisena kokeena, joka tuottaisi uuttatietoa tuleville uusimisille ja pidentäisi korjauksen kestoikää.Uudelle marmorijulkisivulle asetettiin seuraavat vaatimukset:marmorin taivutusvetolujuuden tuli olla vähintään 9 Mpa/mm2,marmorin ulkonäön oli oltava alkuperäisen kaltainen, myös juovientuli alkuperäiseen tapaan kulkea diagonaalisesti vasemmaltaalhaalta oikealta ylöspäin, tietyissä seinän osissa kiinnityksentuli olla joustava ja mahdollistaa sekä lämpölaajenemisenetta levyjen vaihdon.Helsingin kaupunki valitsi vuonna 1997 urakoitsijan (Kopal PintaOy), joka työn edetessä osoittautui hyvin kokemattomaksi.Ilmeni myös, että italialainen sopimusosapuoli oli epäluotettava.Toimitettujen marmorilevyjen esteettiset ominaisuudet olivat niinheikot ja väri niin tummaa, että puolet toimituksesta hylättiin.Tästä aiheutui ongelmia ja aikatauluviiveitä. Syksyllä 1997 työtpysäytettiin ja valittiin uusi urakoitsija. Tässä vaiheessa eristysoli osittain asennettu ja jotkut harvat levyt oli kiinnitetty konserttisalinkattotornin itäsivulle. Rakennustöitä päätettiin jatkaa vas-ta seuraavana keväänä.Uusi urakoitsija oli työyhteenliittymäA.W. Liljeberg Oy-NCC-Puolimatka Oy.Keväällä 1998 tilaajan ja Museoviraston edustajat matkustivatCarraraan tutustuakseen kahteen marmorituottajaan.Molemmilta pyydettiin täysmittaiset mallit ja niiden perusteellavalittiin marmoritoimittajaksi Savema. Toimittaja piti lupauksensa,marmorin laatu oli hyvä ja toimitusajat pitivät. Mallit allekirjoitettiinpuolin ja toisin suoraan marmoriin ja toinen lähetettiinreferenssiseinä Helsinkiin työmaalle. Sekä marmorin laadun, ettäasennuksen varmistamiseksi kehitettiin erillinen valvontajärjestelmä;jokaiseen blokkiin eli louhittuun raakakiveen kirjattiinkoodi, joka osoitti miltä kohdalta kivi oli louhittu. Koodit siirrettiintehtaassa edelleen sahattuihin levyihin. Työmaalla pidettiin kirjaakaikista levyistä. Jos laboratoriotestissä joku blokki osoittautuikelpaamattomaksi, vaihdettiin seinässä kaikki siitä sahatutlevyt parempilaatuisiin. Kaikkiaan käytettiin noin 7 000 m2 levyjämikä vastaa noin 80 raakakiveä eli blokkia.Työn valmistumista juhlittiin toukokuussa 1999. Jo saman vuodensyksynä ilmeni, että levyt käyristyvät uudestaan. Lujuusheikentyi 20-30 % kahdessa vuodessa. Vuonna 1998 asennetutlevyt ovat taipuneet enemmän kuin keväällä 1999 asennetut.Tämän täytyy johtua ankarasta talvesta 1998-1999. Syyt erimarmorilaatujen erilaisiin ominaisuuksiin löytyvät kiderakenteensisäisistä suhteista. Marmori koostuu 99 %:sti puhtaasta kalsiitista,joten muilla komponenteilla on käytännössä hyvin pienivaikutus marmorin mekaanisiin ominaisuuksiin. Xenoblastisissamarmoreissa rakeiden välinen koheesio on parempi kuin homoblastisissa.Tutkimukset viittaavat siihen, etta rakeiden tekstuurimuodostaa merkittävimmän laatutekijän määriteltäessämarmorilaatuja, jotka kestävät pitkään.Kun julkisivukorjauksessa päädyttiin marmoriin oli tiedossa, ettälevyt tulee vaihtaa n. 20 vuoden kuluttua uudelleen. Marmorinuudistamisen kustannukset eivät tulevaisuudessa tule olemaankohtuuttomia, koska silloin vaihdetaan vain levyt.Kiinnitysjärjestelmää ja lämmöneristystä, jotka muodostivatmerkittävän kustannuserän viimeisessä korjauksessa, ei tarvitseenää uusia seuraavalla kerralla. 558558 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004, Martti JokinenFinlandia-talon uusi julkisivuverhous ja vanhojen marmoriwnuusi elämä taideteoksessa. (FTA)Vanhojen marmorien kohtaloVanhojen marmorien käytöstä järjestettiin Finlandia-talon toimestakilpailu taiteilijoille ja muotoilijoille. Kilpailun voitti japanilainentaiteilija Masaaki Nishi. Vuonna 2000 Helsingin ollessaEuroopan kulttuuripääkaupunki toteutettiin taiteilijan teos; puretuillamarmorilevypalasilla täytetyt teräsverkkokoritTöölönlahden taidepuutarhaan.

116Finlandia-talonmuutoshistoriaaKongressisiiven länsijulkisivuavuonna 2004.Kuva Rune Snellman.Muut julkisivumuutoksetTerassisalin rakentaminen vuonna 1986, ja konserttisalin tarkkaamojensekä uuden tavarahissin rakentaminen 1990-luvullalaajensivat rakennuksen pinta-alaa. Nämä muutokset toteutettiinkuitenkin seuraten tarkasti rakennuksen julkisivujen materiaalejaja alkuperäisen rakennusvolyymin hierarkiaa. Varsinkinhissin ja tarkkaamotilojen sijoitus ja ratkaisut sulautuvat huomaamattomastikokonaisuuteen.Kongressisiiven julkisivujen suurin yksittäinen muutos- ja korjaustyöon vuonna 2003 suoritettu kongressisalien A ja B kaarevienteräsikkunoiden uusiminen. Alkuperäinen rakenne oli toteutettustandarditeräsprofiileilla, jotka ruostuivat kolmessakymmenessävuodessa korjauskelvottomiksi. Uusittu rakenne toteutettiinvastaavilla, saman valmistajan lämpökatkaistuilla teräsprofiileilla.Työn arkkitehtisuunnittelun tavoitteena pidettiin alkuperäistendetaljien ilmeen säilyttämistä, vaikka profiilien mitoituksestajohtuen jouduttiin lasiseinää ei voitu toteuttaa täysin alkuperäisenmallin mukaan. Suunnittelutyö tehtiin arkkitehtitoimistoTallissa, jossa työstä vastasivat Minna Lukander ja MariMannevaara.Ympäristön muutoksetMannerheimintien varteen rakennettiin sähköinen opastetaulu,joka otettiin käyttöön vuoden 1996 alussa. 560 Opaste suunniteltiinKaarlo Leppäsen toimistossa.Mannerheimintien puoleiselle sisääntulopihan järjestelyjä uudistettiinvuonna 2000. Suunnittelukolmio oy:n maisema-arkkitehtienTiina Perälä ja Matti Liski suunnitelmien mukaan pihan kulkuväyliälevennettiin, ja reuna-alueille lisättiin hiotusta, mustastagraniitista matalat, kaarevat reunamuurit. Muurien rajaamanalueen pintamateriaalit ovat luonnonkiveä ja asvalttipäällystettävyöhykkeittäin. Myös Töölönlahden puoleista pysäköintikenttääsomistettiin marmoriverhoiltujen istutusaltaiden avulla.Pysäköintialueeseen on liitetty idässä erillinen lisäpysäköintialue,joka nykyisin on asvaltoitu.

8. Suojeluhistoria117Finlandia-talon rakennussuojeluprosessi liittyi kiinteästi rakennuksenjulkisivujen korjaustyöstä virinneeseen periaatekeskusteluun.Osittain tätä prosessia on jo sivuttu luvussaMarmorijulkisivujen korjaus.Samaan aikaan kun rakennusvirasto oli saanut rakennusluvan(tammikuussa 1991) vaihtaa talon marmorijulkisivu amerikkalaiseenvaaleaan Bethel White-tonaliittiin, joka on graniitin tyyppinenkivi, teki Rakennustaiteen seura esityksen rakennuksensuojelusta Uudenmaan lääninhallitukselle 28.1.1991.Lääninhallitus hylkäsi hakemuksen 20.6.1991 lausuntojen perusteella,jotka se oli pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukseltaja museovirastolta. 561 Helsingin kaupunginhallitus ilmoitti käynnistävänsäasemakaavaan muutoksen siten, että Finlandia-talonsuojelu turvataan asemakaavamääräyksillä.Museovirasto totesi lausunnossaan, että rakennus täytti edellytyksettulla suojelluksi , mutta koska ei ollut aihetta asettaa kyseenalaiseksiHelsingin kaupungin mahdollisuuksia ja halua rakennuksenomistajana huolehtia sen ylläpidosta ja hoidostakohteen arvon edellyttämällä tavalla niin museovirasto katsoi,että rakennuksen suojelu on mahdollista turvata asemakaavassaannetuilla määräyksillä. Asemakaavassa tulisi museovirastonmukaan antaa määräykset siitä, että julkisivut on säilytettävävärin ja jäsentelyn osalta silloista, alkuperäistä asua vastaavina.Museoviraston kollegion päätös oli syntynyt äänin 4-1.Silloinen osastonjohtajan sijainen, toimistopäällikkö Elias Häröoli jättänyt asiasta eriävän mielipiteen eli puoltanut suojelua rakennussuojelulailla.562Kaupunginhallitus teki 13.3.1992 päätöksen marmorista luopumisesta.Päätös oli syntynyt yleisten töiden lautakunnan esityksenpohjalta, joka puolestaan oli päättänyt asian rakennusvirastonlaatimien selvitysten pohjalta, joissa oli todettu että mikälijulkisivuverhouksessa päädytään marmoriin, joudutaan julkisivuuusimaan noin 20 vuoden välein. Selvitysten mukaan tästä aiheutuisi3 - 5-kertaiset kustannukset verrattuna ilmastolliset olosuhteetkestävään materiaaliin.Asemakaavamuutos ja Finlandia-talon suojelumääräykset siinäoli pitkälti valmisteltu ja laadittu mm. kaupungin museon lausunnonpohjalta 20.12.1991. Muutosluonnos oli nähtävillä 4.-8.5.1992. Tällöin Suomen rakennustaiteen museo ja Suomenarkkitehtiliitto jättivät yhteisen huomautuksen, jossa todettiin ,ettälaaditut asemakaavamääräykset olivat riittämättömät sisä- jaulkotilamateriaalien muuttamisen osalta. Niiden muuttaminentulisi ehdottomasti kieltää., koska rakennuksen taiteellinen arvoperustuu niiden yhteisvaikutukseen. Myös Rakennustaiteenseura oli jättänyt huomautuksen, jossa se yhtyi edellä mainittuunhuomautukseen. 563Rakennussuojelupäätös 6.5.1993.30.6.1992 Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo,Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivätFinlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallitukselle27.8.1992 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaaFinlandia-talon asemakaavan muutosehdotuksen nro 10026kaavoitusosastolle uudelleen valmisteltavaksi. Syynä oli se, ettävaltion ja kaupungin välillä oli parhaillaan käynnissä neuvottelutFinlandia-talon suojelukysymyksestä.Uudenmaan lääninhallitus teki Finlandia-talon rakennussuojelupäätöksen19.1.1993. 564 Valtioneuvosto vahvisti päätöksen6.5.1993 565 .Perusteluina olivat seuraavat argumentit:Finlandia-talo yksi kansainvälisesti tunnetuimpia rakennuksiammerakennustaiteellisten arvojensa ja historiansa (Etyk) ansiosta.Sillä on myös valtakunnallisesti huomattava arvo.Kaavamääräysten riittämättömyys varmistamaan talon oleellistenominaisuuksien säilyminen, koska esitetty kaavamuutos eiollut edennyt, ja Finlandia-talon julkisivumateriaalin muuttamisenmahdollistavat kaksi rakennuslupaa ovat lainvoimaisia sekäHelsingin kaupunginhallitus oli päättänyt em. päätöksen jälkeen,ettei marmori julkisivumateriaalina tule kysymykseen.Suunnittelijan pääideat keskeisten tilojen kokonaisluonteen jarakennukseen valitsemien materiaalien yhteisvaikutuksesta, johonrakennuksen taiteellinen arvo perustuu. Yksi pääideoista onollut marmorin käyttö julkisivuissa ja marmoripintojen jatkuminensisätiloihinHakijat esittivät myös rakennuksen määräämistä toimenpidekieltoonArkkitehti Elissa Aalto oli Alvar Aalto säätiön puheenjohtajana30.12.1992 Uudenmaan lääninhallitukseen saapuneessa vetoomuksessaanilmoittanut osallistuvansa muiden aloitteeseen jaesittänyt Finlandia-talon saattamista toimenpidekieltoon.Lausunnoissaan lääninhallitukselle Helsingin kaupunginhallitusesitti, että Finlandia-talon suojelua ja suojelumääräysten sisältöäkoskevan asemakaavamuutoksen käsittely on meneillään.Museovirasto totesi lausunnossaan että se yhtyy esityksen tekijöidenperusteluihin ja pitää asianmukaisena suojelupäätöksentekemistä. Museovirasto muutti aiempaa kantaansa, koska asemakaavamuutoksenkäsittely oli kaupungilla viivästynyt ja koskajulkisivumuutosasia oli jatkuvasti ajankohtainen.Päätös:Lääninhallitus määrää rakennuksen lähiympäristöineen suojeltavaksi.Samalla lääninhallitus antaa seuraavat suojelumääräykset:Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaavaarkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.Rakennuksen yleisölle avoimina pidettävien sisätilojen huonejako,materiaalit, väritys ja kiinteä sisustus on säilytettävä alkuperäistävastaavina.Rakennusta lähiympäristöineen on hoidettava ja käytettävä senkulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon edellyttämällätavalla.Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisestaja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia.Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt tulee suorittaa museovirastonhyväksymällä tavalla.559 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004, Martti Jokinen560 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1995 (FTA)561 Uudenmaan lääninhallituksen päätös 20.6.1991, Dno 01617362191126562 Museoviraston lausunto 7.3.1991563 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992564 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätös Dno 09996 3621 92126 ja Dno 19195 362192126 19.1.1993

118 SuojeluhistoriaPoikkeaminen rakennussuojelupäätöksestä julkisivumuutoksenvuoksi 5.3.2003Vuonna 2001 valmistunut hankesuunnitelma Finlandia-talonnäyttelytilan rakentamisesta sisäänajokerrokseen vaatii toteutuakseenpoikkeamista rakennussuojelupäätöksestä.Suunniteltu laajennus poikkeaa Finlandia-talon 6.5.1993 suojelumääräyksistäja on laajuudeltaan niin suuri, että Museovirastoei katsonut valtuuksiensa riittävän poikkeuksen myöntämiseen.Finlandia-talo teki esityksen poikkeamisesta rakennussuojelupäätöksestäjulkisivumuutoksen vuoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle.Museovirasto puolsi lausunnossaan suunniteltualisärakentamista ja esitti suojelumääräyksiin tätä koskevaa lisäystä.Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksyi esityksen 5.12.2002ja suojelumääräyksiin lisättiin seuraava kohta: “Entinen sisääntulosyvennyspohjakerroksessa itäsivulla voidaan muuttaa sisätilaksi;muutoksen on sopuduttava rakennuksen muotokieleen.”566Ympäristöministeriö vahvisti päätöksen 5.3.2003.Suojelumääräyksen tämän jälkeen ovat kokonaisuudessaanseuraavat:Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaavaarkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.Rakennuksen yleisölle avoimina pidettävien sisätilojen huonejako,materiaalit, väritys ja kiinteä sisustus on säilytettävä alkuperäistävastaavina.Entinen sisääntulosyvennys pohjakerroksessa itäsivulla voidaanmuuttaa sisätilaksi; muutoksen on sopeuduttava rakennuksenmuotokieleen.Rakennusta lähiympäristöineen on hoidettava ja käytettävä senkulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon edellyttämällätavalla.Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisestaja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia.Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt tulee suorittaa museovirastonhyväksymällä tavalla.565 Valtioneuvoston päätös N:o 7, 11/561/93 6.5.1993566 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätöksen muutos 0101L0931-27 5.12.2002

9. Finlandia-talon arvot ja restaurointi119ArvotAlvar Aallon myöhemmässä tuotannossa Finlandia-talolla onkeskeinen rooli. Se on suuren terassitorisuunnitelman ainoa rakennettuosa. Siinä lopulta toteutuvat monet Alvar Aallon 1960-luvun projekteissa esiintyneet ideat. Finlandia-talo on kooltaanhuomattava ja sijainniltaan keskeinen. Vaikka Töölönlahden kokonaisuudestaei toteutunutkaan muuta, on Finlandia-talo myösmuihin Aallon hallinto- ja kulttuurikeskuksiin suunnittelemien julkistenrakennusten joukossa ylivertainen. Seinäjoen (1958-1987), Rovaniemen (1963-1988) tai Jyväskylän (1964-1982)hallinto- ja kulttuurikeskuksissa ei ole yksittäistä Finlandia-talonveroista rakennusta vaikka ne kokonaisuuksina ovatkin erittäintärkeitä. Finlandia-taloon saatiin myös Aallon arvostama julkisivumateriaali:valkoinen Carraran marmori. Finlandia-talo onsuurin kokonaan marmorilla päällystetty rakennus maassamme.Muita Aallon suunnittelemia marmorijulkisivuja on Enso-GutzeitOy:n pääkonttorissa Helsingissä, TKK:n kirjastossa ja arkkitehtiosastonsisäpihalla Espoon Otaniemessä.Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma vuodelta 1961 loipohjan Finlandia-talon rakennushankkeelle. Finlandia-talonsuunnittelu alkoi vuonna 1962, valtuuston rakentamispäätöstehtiin vuonna 1965 ja ensimmäisen vaiheen rakentaminen tapahtuivuosina 1969-1971. Kongressisiipi rakennettiin vuosina1973-1975. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976.Finlandia-talon käytön historian merkittävin tapahtuma oliEuroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) vuonna 1975.ETYK:in ja muiden merkittävien tapahtumien näyttämönäFinlandia-talo on vakiinnuttanut asemansa maan tärkeimpänäkokouspaikkana. Finlandia-talon pääsali on ollut tärkeä myöskonserttitilana vaikka sen akustiikkaa onkin jouduttu parantamaansähköisesti.Rakennustaiteen seura esitti Finlandia-talon suojelua28.1.1991 1 . Uudenmaan lääninhallitus pyysi Museoviraston lausuntoasuojeluesityksen johdosta 7.2.1991. Museovirasto lausuiasiasta 7.3.1991. Museovirasto ei puoltanut suojeluesitystä jakatsoi, että Helsingin kaupungin tulee huolehtia suojelusta asemakaavaamuuttamalla. Elias Härö jätti päätökseen eriävänmielipiteensä. 2 Uudenmaan lääninhallitus teki 20.6.1991 hylkäävänpäätöksen. Lääninhallitus katsoi, ettei rakennuksen suojeleminenole tarpeen rakennussuojelulailla, koska sen suojeluvoidaan turvata kaavamääräyksillä. 31 Allekirjoittajina varapuheenjohtaja Maire Mattinen ja sihteeri Sari Miettinen.2 Asian esittelijä, osastonjohtajan sijainen, toimistopäällikkö Elias Härö jätti päätökseeneriävän mielipiteensä, jossa hän toteaa mm., että: “... Katson Finlandia-talon kulttuurihistoriallisenja rakennustaiteellisen arvon edellyttävän, että se luokitellaan lain tarkoittamaksi“valtakunnallisesti merkittäväksi” kohteeksi. Vaikka rakennus sijaitseekin kaavoitetulla alueellaei voimassa olevassa asemakaavassa ole suojelua koskevia määräyksiä. MyösOpetusministeriö pyysi osana Finlandia-talon korjaustyön perusteidenselvitystä 15.9.1992 lausuntoa Museovirastolta. 4Lausunnossaan 25.9.1992 virasto toteaa mm. “... Finlandia-talonasema Suomen rakennuskulttuurissa ja merkitys AlvarAallon tuotannon osana on nähtävä kahdesta näkökulmasta.Toisaalta se on merkittävän kaupunkisuunnitelman ainoa toteutunutosa ja toisaalta itsenäinen arkkitehtuuriteos. SekäHelsingin keskustasuunnitelma että Finlandia-talo ovat Aallontuotannon läpi kulkevien keskeisten teemojen kypsimpiä esimerkkejä.... ... Finlandia-talo on nähtävä ulkoasun ja sisätilojenosalta erottamattomana kokonaistaideteoksena kuten itsestäänselvästi tehdään esim. Helsingin yliopiston kirjaston, Suurkirkon,Eduskuntatalon tai Tukholman kaupungintalon tapaisten monumenttienkohdalla. Marmorimateriaali on Finlandia-talon arkkitehtuurinja symboliikan eräs hallitseva johtoaihe. Siitä luopuminenmerkitsisi niiden arvojen kieltämistä, joille Suomen moderninarkkitehtuurin arvo ja asema perustuu.”Kiivaana jatkunut keskustelu Finlandia-talon julkisivumateriaalistapoiki uuden suojeluesityksen 30.6.1992. Tällä kertaasuojelua esittivät Suomen Arkkitehtiliitto, SuomenRakennustaiteen museo, Rakennustaiteen seura ja Alvar AaltoSäätiö. Uudenmaan lääninhallitus pyysi Museoviraston lausuntoauuden suojeluesityksen johdosta 7.8.1992. Lausunnossaan30.10.1992 Museovirasto tarkisti aiempaa (7.3.1991) kantaansarakennussuojelulain käyttöön ja totesi mm. “... Vaikka rakennuksensuojelu periaatteessa tosin onkin mahdollista myös rakennuslainsäädösten nojalla, on mm. julkisivujen materiaalista tehtävänratkaisun ajankohtaisuuden vuoksi tarpeen, että niidenkorjausta koskevat periaatteet on määritelty lääninhallituksenantamalla päätöksellä. Museoviraston nyt omaksumaan tarkistettuunkantaan asiassa on vaikuttanut lisäksi pyrkimys saavuttaaFinlandia-talon suojelua koskevien päätösten osalta sellainentilanne, jonka puitteissa luodaan pysyvät edellytykset yhdistäärakennuksen hoidosta vastuussa olevan Helsingin kaupunginja valtion viranomaisten mahdollisuudet kansallisestimerkittävän arkkitehtuurimuistomerkin suojelussa.”muut asiaan liittyvät seikat huomioonottaen Finlandia-talon suojeluun rakennussuojelulainnojalla on “erityisiä syitä” mikä vuoksi on perusteltua, että museovirasto puoltaa sen suojeluarakennussuojelulain nojalla ja että rakennukselle näin ollen myös vahvistetaan sitäkoskevat suojelumääräykset.”3 Finlandia-talon lähiympäristön kaavoitus eteni vasta uuden musiikkitalon kaavoituksenyhteydessä kymmenen vuotta myöhemmin.Uudenmaan lääninhallituksen päätöksessä 19.1.1993 suojelumääräyksiäoli muutettu Museoviraston esittämistä niin, ettäkohta “Julkisivuja korjattaessa tulee säilyttää niiden alkuperäinenarkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.Näin ollen julkisivumateriaalin on oltava valkoinen marmoriniiltä osin, kuin sitä on alunperinkin käytetty.” oli muutettu muotoon“Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistäVASTAAVA arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelynosalta (kapiteelit kirjoittajan).” Maininnat valkoisesta marmoristajäivät siis pois. Näin muotoiltuna korostuukin Finlandia-talonmerkitys yhtenä kansainvälisesti tunnetuimmista rakennuksistammeja Suomi-kuvan symboleista, kuten päätöksessä todettiin.Finlandia-talon suojelu rakennussuojelulain nojalla vahvistettiinympäristöministeriössä 6.5.1993.Viimeisin muutos Finlandia-talon suojelumääräyksiin on vuodelta2002. Helsingin kaupungin esittämällä rakennussuojelupäätöksenmuutoksella 5.12.2002 muutettiin suojelumääräyksiäniin, että uusi kohta 3 lisättiin niihin. Tämä mahdollistaa pohjakerroksensisääntulosyvennyksen (n. 2 500 m_) muuttamisensisätilaksi.Finlandia-talon myöhemmän historian tärkein yksittäinen seikkaoli julkisivumateriaalin - Carraran marmorin - nopea heikkeneminenniin, että 1990-luvun alkuun tultaessa oli selvää, että julkisivukiveton vaihdettava uusiin. Tässä yhteydessä käynnistyimyös suojeluhanke, jonka ensisijaisena tavoitteena oli marmorinsäilyttäminen julkisivuissa. Julkisivumateriaalikiistana alkanutprosessi tulikin ikään kuin vahingossa vieneeksi rakennuskantammesuojelukysymykset uudelle vuosikymmenelle.Finlandia-talo on edelleen nuorin ja ainoa 1970-luvun rakennussuojelulaillasuojeltu rakennus. Finlandia-talon suojeluun viitataanusein nuoremman rakennuskantamme kohtaloista keskusteltaessa.Kaupungin tehtyä päätöksen Finlandia-talon marmorin uusimisestanimettiin Museoviraston arkkitehti Martti Jokinen vastaamaanuuden julkisivumarmorin esteettisestä asusta, jonka tulivastata alkuperäistä valkoisuudeltaan ja juovaisuudeltaan.RestaurointiFinlandia-talon restaurointi alkoi paljon ennen sen suojelua. Jokongressisiiven rakentamisen yhteydessä (1973-1975) jouduttiinottamaan kantaa Finlandia-talon pysyviin ja muunneltaviinominaisuuksiin. Myös rakennuksen sisätilojen luonne vakiintuijo 1970-luvulla sellaiseksi kuin se vielä suojeluhetkellä oli. 1980-luvulla Finlandia-talon muutoksista vastasi Helsingin kaupunkija talon johto. Suunnittelijana toimi yleensä Kaarlo Leppänen,joka Aallon toimistossa oli vastannut Finlandia-talon suunnittelustayhdessä Alvarin kanssa. Sisätilojen muutossuunnitelmialaati ensin Kaarlo Leppäsen poika Kari, mutta Auni Palon tultuaFinlandia-talon johtajaksi suunnittelija vaihtui ArkkitehtitoimistoAlliin. Museoviraston toivomuksesta ja Allin arkkitehtien PiaIlosen ja Minna Lukanderin toimesta laadittiin Finlandia-talon4 OPM kysymykset olivat seuraavat: “Talon asema Suomen rakennuskulttuurissa ja AlvarAallon tuotannon osana. Mitkä arkkitehtuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja rakennussuojelunsyyt ja arvot olisi otettava huomioon korjausten yhteydessä. Mitkä seikat ja arvotrakennuksen julkisivussa ovat antikvaariselta kannalta olennaiset. Mikä on rakennuksenjulkisivujen ja sisätilojen suhde antikvaariselta kannalta.” Allekirjoittajina ylijohtaja IrmeliNiemi ja suunnittelija Tiina Eerikäinen.

120suojeluluokitus pohjapiirroksin. Tämä oli ensimmäinen kerta kunvuoden 1993 suojelupäätöksen tarkoittama suojelu osoitettiinfyysisissä rakenteissa. Luokitus oli sinänsä jo iso askel kohti kokonaisvaltaistaja historiatietoista muutostöiden suunnittelua.Sisätilamuutoksia koskevien lausuntopyyntöjen lisäännyttyä jatkuvientoiminnallisten muutostarpeiden takia todettiin lisäselvitystenkova tarve. Museovirasto mainitsi asiasta lausunnossaan6.6.2002, joka käytännössä tarkoitti, ettei pienistä yksittäisistämuutoksista tultaisi antamaan lausuntoa ennen kuin Finlandiatalostaon tehty asianmukainen rakennushistoriaselvitys. 5Finlandia-talon restauroinnissa ei tähän mennessä ole noudatettumitään erityisiä periaatteita. Jokaiseen muutokseen on reagoitutapauskohtaisesti. Museoviraston ja Finlandia-talon henkilökunnanmielestä on ollut kuitenkin tärkeää, että pienistäkinmuutossuunnitelmista vastaa arkkitehti, joka tuntee talon hyvin.Käytäntö on ristiriidassa yleisten hankintasuositusten kanssa,mutta Finlandia-talon kaltaiselle kohteelle on ensiarvoista, etteisen arkkitehtoninen identiteetti katoa pienten - sinänsä vähäpätöisten- muutosten yhteisvaikutuksesta. Ellei Finlandia-talonluonne ja tunnelma olisi taloa hyvin tuntevan pääsuunnittelijallahallussa, lisäisi se moninkertaisesti Museoviraston valvontatyötäeikä tulos välttämättä sittenkään olisi yhtä hyvä kuin nyt.Vastavalmistunut rakennushistoriaselvitys tilaryhmä- ja rakennusosakortteineenedesauttaa muutosten hallintaa tilaaja-suunnittelija-valvoja-kolmiyhteydessä.6OngelmatFinlandia-talon suurin ongelma on sen jatkuva, raskas ja alatiuusia toimintamuotoja saava käyttö. Finlandia-talon palvelukonseptiinkuuluu asiakkaiden vaatimuksiin taipuminen, joka taasjohtaa usein lyhytnäköisiltä tuntuviin muutostarpeisiin rakenteissaja pinnoissa. Musiikkitalon konserttisalin rakentaminen naapuriinja Töölönlahden ulottaminen etelämmäksi lisää Finlandiatalonpaineita mukautua yhä uudenlaisiin käyttöihin. Kongressi-, ravintola- ja kahvilakäyttö sekä näyttelytoiminta ovat myöstaustalla sisäänajokerroksen tulevassa suuressa muutoksessa.Toinen vaikea asia on jälleen julkisuudessa ollut marmorijulkisivunkestävyys Suomen olosuhteissa. Uudetkin, vuonna 1997vaihdetut, marmorilaatat ovat silmin nähden käyristyneet.Keskeinen kysymys on, tuleeko meidän sopeutua marmorilaattojenvaihtamiseen esimerkiksi 20 vuoden välein vai tulisikoedelleen etsiä muita vaihtoehtoja julkisivujen verhoukseksi.5 Museoviraston lausunnossa (DNro 070/600/2002, 6.6.2002, Finlandia-talon sisääntulokerroksensiivous- ja ensiaputilan muutostyöt) todetaan mm. “... Koska Finlandia-talo onsuojeltu rakennussuojelulailla, edellyttää se että siinä tehtävät toimenpiteet on aina kirjattavaja poistuva tilanne on dokumentoitava valokuvaamalla. Samoin on talletettava näytteitäalkuperäisestä poistettavasta materiaalista. Näin saadaan muutokset kootuksi myöhempääsuunnittelua ja tutkimusta varten. Finlandia-talossa jo tehtyjen muutosten määräon niin suuri, että alkuperäisyys alkaa hämärtyä. Tämä edellyttää että Finlandia-talostatehdään inventointi, jossa rakennuksen koko historia esitetään muutoksineen ja ajoituksineen.Inventointi toimii sekä suunnittelijan että Museoviraston työkaluna uusien hankkeidenkohdalla. Virasto toteaa, että tämän jälkeen tehtävien muutosten tulee perustua tähäninventointiin. ...”RakennushistoriaselvitysFinlandia-talon rakennushistoriaselvityksestä (RHS) tuli alanhuippusuoritus 7 osittain sen takia, että tekijät tunsivat rakennuksenhyvin ja osin siksi, että selvityksen tekemisessä käytettiinuutta tietotekniikkaa ja koko RHS tietyllä tavalla ajateltiin uudelleen.Suuri merkitys RHS:n onnistumiseen oli myös Finlandiatalonjohdon ja erityisesti johtaja Auni Palon myönteisellä suhtautumisellaasiaan. Hyvä selvitys antaa selkeät perustiedot tulevienmuutostarpeiden ja korjaustapojen arviointiin. RHS hyödyttääMuseovirastoa sen valvontatehtävässä ja Finlandia-talonhuoltoa ja ylläpitoa jatkuvasti myös lausuntoa edellyttäviä muutoksiapienemmissä asioissa. RHS on Finlandia-talon huoltokirjanhistoria- ja nykytilaosio.RHS:n valmistumisen jälkeen on syytä odottaa Finlandia-talollesen arvon mukaista tulevaisuutta käyttörakennuksena ja suojelukohteena.Tommi LindhLiiteMuseoviraston Finlandia-taloa koskevat lausunnotMuseovirasto on lausunut Finlandia-taloon liittyvistä asioista yhteensä27 kertaa. Aluksi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun lopussaKamppi-Töölönlahti osayleiskaavan yhteydessä, myöhemminrakennussuojeluun rakennussuojelulailla liittyen ja lopultasuojelun jälkeen tapahtuneista muutoksista Finlandia-talossa.Suojeluvaiheessa Museovirastossa asiaa hoitivat osastonjohtajaPekka Kärki, rakennuskulttuuriyksikön päällikkö EliasHärö ja tutkija Timo Tuomi. Restaurointitöiden valvojina ovat toimineetyliarkkitehti Martti Jokinen ja arkkitehti Tommi Lindh.675/603/1989 Kamppi-Töölönlahti-alueen osayleiskaavaluonnos,Helsinki. 8.6.1989 Pekka Kärki308/603/1990 Lausunto Kamppi-Töölönlahti-alueen osayleiskaavaehdotuksesta.31.1.1991 Pekka Kärki171/600/1991 Lausunto Helsingin Finlandia-talon rakennussuojelusta.7.3.1991 Elias Härö250/600/1991 Finlandia-talon suojelu. 29.8.1991 Pekka Kärki340/604/1992 Finlandia-talon arkkitehtuurihistoriallisesta asemastaja suojelutavoitteista. 25.9.1992 Timo Tuomi171/600/1991 Lausunto Helsingissä sijaitsevan Finlandia-talonsuojelusta. 30.10.1992 Elias Härö6 Kolmiyhteydellä tarkoitan Finlandia-talon johtoa, pääsuunnittelijaa ja Museovirastoa.7 Finlandia-talon RHS on oman lajinsa huippusuoritus maassamme. Se toimii vertailukohtanaarvioitaessa RHS:en sisältövaatimuksia ja tekotapoja myös vaatimattomammissa toimeksiannoissa.149/604/1994 Finlandia-talon julkisivuverhous. 17.3.1995 Pekka Kärki233/603/1996 Finlandia-talon julkisivumateriaali. 18.6.1996 Pekka Kärki162/600/1996 Finlandia-talon hissilaajennus. 11.12.1996 Martti Jokinen158/600/1996 Finlandia-talon julkisivumateriaali. 13.12.1996 Pekka Kärki044/600/1995 Finlandia-talon julkisivujen uusittavan marmoripäällysteenkivikoon pienentäminen. 24.6.1997 Martti Jokinen044/600/1995 Finlandia-talon julkisivujen levykoon pienentäminen.19.9.1997 Martti Jokinen067/600/1997 Finlandia-talon peruskorjaus, uudet wc-tilat parvekelämpiöön.21.10.1997 Martti Jokinen081/600/2000 Finlandia-talon toimistokerroksen huonejärjestelyt.22.3.2000 Tommi Lindh098/600/2000 Finlandia-talon lippukassan muutos. 16.6.2000 MarttiJokinen098/600/2000 Finlandia-talon palvelukeskuksen muutokset. 31.8.2000Martti Jokinen043/600/2001 Finlandia-talon rakennussuojelumääräyksen muutos.18.1.2001 Martti Jokinen021/600/2001 Finlandia-talon ravintolan toimistotilan muutossuunnitelmat.6.6.2001 Tommi Lindh011/600/2001 Finlandia-talon sisäänajokerroksen muuttaminen näyttelytilaksi.18.6.2001 Tommi Lindh011/600/2001 Finlandia-talon näyttelytilan hankesuunnitelmaluonnos.20.6.2001 Tommi Lindh070/600/2002 Finlandia-talon sisääntulokerroksen siivous- ja ensiaputilanmuutostyöt. 6.6.2002 Martti Jokinen074/600/2002 Finlandia-talon salikerroksen ravintolan ja kamarimuusiikkisalinlämpiön valaistus- ja äänentoistorakenteet sekä taiteilijakahvion jasolistihuoneiden muutostyöt. 20.6.2002 Martti Jokinen017/600/2003 Finlandia-talon kongressisiiven sisäpuoliset muutostyöt.5.5.2003 Tommi Lindh020/600/2003 Finlandia-talo, muutossuunnitelmat. 5.5.2003 Tommi Lindh030/600/2003 Finlandia-talon harjoitussalin 155 muuttaminen monitoimitilaksija uuden sisäänkäynnin järjestäminen ko. tilaan.15.10.2003 Tommi Lindh017/600/2004 Finlandia-talon sähköperuskorjauksen 1.vaihe ja päärakennuksenIV-konehuoneiden uusiminen. 26.4.2004 Martti Jokinen024/600/2005 Finlandia-talo, harjoitussalin huoneen nro 155 muuttaminenmonitoimitiloiksi ja uuden sisäänkäynnin rakentaminen ko. tilaanedustusvaatehallin huoneen nro 127 kautta sekä tilan nro K116 (kongressisiipi)muutos. 15.7.2005 Tommi Lindh

10. Lähteet ja liitteet121Painetut lähteet ja kirjallisuusAlvar Aalto 1898-1976. 2nd edition. 1978 Museum of Finnish Architecture. HelsinkiAlvar Aalto Furniture. 1984 Museum of Finnish architecture. Espoo.Alvar Aalto: Points of Contact. 1994 Alvar Aalto Museum. Helsinki.Arkkitehtilehdet 3/1961, 3/1965, 6/1974 ja 8/1977Aalto, E. ja Fleig, K. (ed).1990 Alvar Aalto Volume III Projects and Final Buildings 3. painos. Zürich.Fleig, K. (ed) Alvar Aalto. 1975 LondonFinlandia-talo, toimintakertomukset 1975 -2004Holopainen, E-K, Mustonen, P. ja Suhonen P. 2001 Finlandia-talo. Tapahtumia, ihmisiä, musiikkia. KeuruuKämäräinen, E. ja Lehtonen, A. (toim.)1998 Alvar Aalto ja Helsinki. PorvooLahti, L. 1997. Alvar Aalto ex intimo - aikalaisten silmin. Jyväskylä.Schildt, G. 1998 Alvar Aalto. Mestariteoksia. HelsinkiSchildt, G. 1997 Näin puhui Alvar Aalto. Keuruu.Schildt, G. 1990 Inhimillinen tekijä. Alvar Aalto 1939-1976. Keuruu.Viiva- originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistostaPaatero, K. (toim.) 1993. Viiva. Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta. HelsinkiHaastattelutFinlandia-talon apulaisjohtaja Martti Kaasinen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluoto 4.1.2005Arkkitehti Kaarlo Leppäsen ja arkkitehti Kari Leppäsen haastattelu 26.1.2005Sisustusarkkitehti Pirkko Södermanin puhelinhaastattelu 26.1.2005Haastattelijoina Minna Lukander ja Mari Mannevaara.Haastattelujen muistiinpanot arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin arkistotPainamattomat lähteetFinlandia-talon sisätilojen inventointi 2004-2005.Finlandia-talon inventointisovellus https:// www.kulttuuriymparisto.fi/sovellus/login.asp.Käyttäjätunnus:ftkimppa, salasanan: ffn3doostai Finlandia-talon inventointisovellus -cd:tPiirustus ja valokuvalähteetSelvityksessä käytetty piirustusaineisto on pääasiassa Alvar Aalto-museonoriginaalipiirustuskokoelmista. Luetteloidusta piirustus aineistostaon mainittu vain signum-numero, luetteloimattomasta päiväys, piirustusnumeroja piirustuksen otsikko. Piirustusmateriaalia on käsitelty jarajattu luettavuuden parantamiseksi.Piirustus- ja valokuvalähteet on mainittu alaviitteissä ja kuvateksteissä.Arkistoista käytetyt lyhenteetAAAAASFTAHKAHKRVVAHKRVASMRLiitteet:Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmaAlvar Aalto-säätiön arkistotFinlandia-talon arkistoHelsingin kaupungin arkistoHelsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistoHelsingin rakennusviraston arkistoSuomen Rakennustaiteen museoPerustietolomakeRakennuksen vaiheetRakennushistoriallinen pohjapiirustussarja 1:500KORA esityslistat ja pöytäkirjat 1968-1977 (HKRVA)Työmaakokouspöytäkirjat 1968-1975 (HKRVA)Muistiot ja teknisiä kysymyksiä koskevat neuvottelut 1969-1971 (HKRVA)Suunnittelumuistiot ja juhlapuheet 1967-1974 (HKRVA)Alvar Aalto -säätiön järjestämätön asiakirja-aineistoAsiakirjalähteet on mainittu alaviitteissä

PerustietolomakeRakennuksen vaiheet suunnittelusta nykyhetkeen