EDUSTAJISTON

More documents

Recommendations

Info

Uusi keskusjärjestö -hanke etenee: Sähköliiton edustajisto koolle toukokuussa? Uusi keskusjärjestö -hankkeen ohjausryhmällä on nyt yhteinen näkemys keskusjärjestön hallintomallista, säännöistä, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmästä, taloudellisesta pohjasta ja liittojen jäsenmaksusta, uuden järjestön toiminnan painopisteistä sekä liittojen ja uuden keskusjärjestön työnjaosta. Teksti ja kuvat: jonna heiniluoma UK-hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala kertoo uuden keskusjärjestön olevan vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija, jonka keskeiset arvot ovat rohkeus ja reiluus. koko ja merkitys huomioon ottaen -UK-hankkeen sen erittäin pikainen eteneminen on hieno osoitus palkansaajaliikkeen uudistumishalusta ja -kyvystä. Vaikka hankkeessa on mukana liittoja eri ominaisuuksilla mitaten kaikkien skaalojen ääripäistä, sen tavoitteista ja toimintatavoista on saa- Mukana 49 liittoa: Agrologien Liitto, AKT, Ay-toimihenkilöt, Elvis, Erto, IAU, Insinööriliitto, Jami, JHL, Journalistiliitto, Jyty, KEY, Kirkon alat, Konepäällystöliitto, KTK, Laivanpäällystöliitto, LTA, Merimies-Unioni, Metalliliitto, METO, Muusikkojen Liitto, MVL, Nousu, Näyttelijäliitto, PAM, Paperiliitto, Pardia, PAU, Pro, Puuliitto, Rakennusliitto, RIA, RVL, SEL, SETELI, SHU, SLJY, SLSY, SPAL, SuPer, Sähköliitto, Säveltäjät, Taidemaalariliitto, TEAM, Tehy, Teme, Veturimiesten liitto, VvL ja YLL Sähköliiton edustajat hankkeen työryhmissä: liiton neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma on sääntö- ja hallintomallityöryhmän jäsen sekä varajäsen hankkeen ohjausryhmässä; sopimusvastaava Jari Ollila on tulevaisuus- ja strategiaryhmässä; työehtoasiamies Ari Kähkönen toimii koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikkatyöryhmässä ja järjestö- ja nuorisovastaava Juha Jumisko järjestöllisen toiminnan työryhmässä. Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö on Juha Heikkala. Hankkeen puheenjohtajina toimivat Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. tu soviteltua toteuttamiskelpoinen paketti, kiteyttää Sähköliiton neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma ohjausryhmän kokouksen antia. Ohjausryhmä viimeisteli hankkeen selvitystyötä Kirkkonummella 11.–12. helmikuuta. Seuraavaksi kaikki mukana olevat liitot kokoontuvat 2. maaliskuuta pidettävään liittojen yhteiseen kokoukseen. Siellä päätetään todennäköisesti lähettää paketti edelleen hyväksyttäväksi liittojen omissa hallinnoissa. – Sähköliiton kannalta tämä merkitsisi sitä, että liiton edustajisto pääsisi ottamaan asiaan kantaa toukokuussa pidettävässä ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, Heiniluoma toteaa. Perustamisasiakirja allekirjoitettaneen kesäkuussa Tavoitteena on allekirjoittaa uuden keskusjärjestön perustamisasiakirja kesäkuun alussa. Sen jälkeen valmistelut etenevät vauhdilla niin, että lokakuussa päästään valitsemaan uudelle keskusjärjestölle hallinto. Varsinaisen toimintansa järjestön on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. UK:n keskustoimisto tulisi sijaitsemaan Helsingin keskustassa ja sillä tulisi olemaan viisi aluekeskusta. Aluekeskusten toimenkuvaan kuuluisi esimerkiksi oman alueen luottamushenkilöiden työn tukeminen. Vielä ei ole tiedossa, mille paikkakunnille aluekeskukset sijoittuisivat. Yksi kuitenkin sijoitettaneen Pirkanmaalle, joka on tällä hetkellä SAK:n suurin toimialue Helsinki-Uusimaan jälkeen. Keskusjärjestön jäsenmaksu putoaisi Uuden keskusjärjestön jäsenmaksu tulee olemaan 6 % liiton saamasta jäsenmaksutulosta. Sähköliiton neuvottelupäällikkö Heiniluoma ja puheenjohtaja Alakoski STK:n ja SAK:n kihlauksen vuosipäivätapahtumassa Tampereella tammikuussa. Uuden keskusjärjestön tehtävä on kihlata EK eli saada se ymmärtämään kattavien työmarkkinasopimusten välttämättömyys jatkossakin. Jäsenmaksu tulee olemaan vähintään 5 €/jäsen ja enintään 9 €/jäsen. Keskusjärjestöjäsenmaksu liitoille tulee näin ollen laskemaan nykyisestä, ja siinä huomioidaan palkkatason muutokset ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien jäsenten määrän kasvu entistä paremmin. Sähköliiton kannalta tämä tarkoittaa, että Sähköliiton jäsenmaksu putoaisi nykyisestä yli 500 000 eurosta vähän yli 300 000 euroon. Sähköliitto mukaan edustajistoon ja hallitukseen Uudessa keskusjärjestössä ylintä päätäntävaltaa käyttäisi kaksi kertaa vuodessa kokoontuva edustajisto, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jos mukana on 49 liittoa, tulisi edustajistoon 138 henkilöä, sillä edustajan saa jokaista 15 000 alkavaa jäsentä kohden. Sähköliitto saisi siten edustajistoon kolme paikkaa. Keskusjärjestön hallitukseen yli 200 000 jäsenen liitot saavat kolme, yli 70 000 jäsenen liitot kaksi ja yli 9 000 jäsenen liitot yhden edustajan sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet omasta liitosta. Pienemmistä liitoista nimetään hallitukseen yleisvarajäsenet. Tämän laskuopin mukaan hallituksesta tulee 33-henkinen ja siinä olisi 18 nykyistä SAK:laista, 11 STTK:laista, 3 Akavalaista ja yksi nykyisiin keskusjärjestöihin sitoutumaton. – Sähköliitto saisi hallitukseen yhden jäsenen ja yhden henkilökohtaisen varajäsenen. Henkilökohtainen varajäsen olisi paikalla vain, jos varsinainen jäsen on estynyt. Yleisvarajäsenillä olisi aina läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa, eli jokainen liitto pääsisi vaikuttamaan hallituksessa, Heiniluoma selventää. • 6 VASAMA 2 / 2016
Määräaikaisia kiusataan entistä useammin Määräaikaisia kohdellaan työpaikoilla aiempaa huonommin. Noin joka seitsemäs määräaikainen on joutunut kiusatuksi. – Yleensä kyse on työnteon mitätöinnistä, eristämisestä tai tiedon panttaamisesta. Ilmiö on yleistynyt vuodesta 2011, kertoo erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työntekijöiltä kysyttiin, oletko havainnut työpaikalla eriarvoista kohtelua tai syrjintää. Kyselyyn vastasi liki 1 750 palkansaajaa. Työolobarometrin kysely tehtiin viime elo-syyskuussa. Ennakkotiedot julkistettiin 18. helmikuuta. Lyly-Yrjänäinen arvelee, että syynä kiusaamisen yleistymiseen on kiristynyt työmarkkinatilanne ja pelko omasta työpaikasta. Uhkailua joka viidennellä työpaikalla Myös työpaikan ikääntyvät joutuvat muita helpommin syrjityiksi. Joka kymmenes vastaaja totesi, että työpaikan ikääntyviä kohdellaan eriarvoisesti. – Kiusaamisen yleisyys antaa aihetta huoleen, Lyly-Yrjänäinen toteaa. Joka viides vastaaja oli havainnut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Useimmiten uhkaajana oli asiakas. Kiusaaminen yleisempää kuin muualla Barometrissa muistutetaan, että kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu tai häirintä on Suomessa yleisempää muihin muissa Euroopan maissa. Kiusattujen lisäksi myös sivustakatsojat oireilevat, ja työstä poissaolot lisääntyvät. Työministeri Jari Lindström vaatii, että työpaikkakiusaamiseen pitää ottaa nollatoleranssi. – Kaikkien pitää uskaltaa puuttua asiaan tai kertoa siitä esimiehelle tai korkeammalle taholle. Kiusaamiseen menetetään valtava määrä työpäiviä. Ministeri Lindström ei suostunut ottamaan kantaa, kuinka määräaikaisten kohtelu muuttuu, kun määräaikaisuuksien ehtoja löysätään nykyisestä. – Määräaikaisuuden ehtoja ei ole lyöty lukkoon. En kommentoi keskeneräisiä asioita. Koko barometri on luettavissa TEM:n sivuilta. https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/kaikki_julkaisut/tyoolobarometri._ennakkotiedot_syksy_2015.100721.xhtml Teksti: UP/Birgitta Suorsa Teollisuusliitoilla aiesopimus yhdistymisestään Neljän SAK:laisen teollisuusliiton hallitukset ovat hyväksyneet liittojen yhdistämistä koskevan aiesopimuksen. Myönteisen päätöksen tehneiden Metallityöväen Liiton, Paperiliiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton on aiesopimuksen mukaan määrä yhdistyä vuoden 2017 loppusyksyllä. Aiesopimukseen on kirjattu yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu. Sopimuksen mukaan uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marras-joulukuussa 2017. Uusi yhteinen työttömyyskassa puolestaan aloittaisi vuoden 2018 alussa. Uuden teollisuuden suurliiton perustamisella tavoitellaan muun muassa jäsenten edunvalvonnan tehostamista sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistamista sopimustoi- Työväen Musiikkitapahtuma valkeakoski 28.–31.7. Kaija Koo Stacey Kent Antti Tuisku PAULA Vesala Olavi Uusivirta minnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitoissa uskotaan, että yhdistymisestä koituvat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt tuovat muassaan entistä vahvemman ammattiliiton ja työttömyyskassan. Teollisuuden suurliiton muodostaminen etenee aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen siten, että maaliskuussa käynnistyy liittojen yhteinen selvitystyö noin 10 valmisteluryhmässä. Tämän työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Jos kaikki etenee suotuisasti, liittojen hallinnot tekevät varsinaiset yhdistymispäätökset ensi vuoden keväällä. Teollisuuden uusi työntekijäliitto on syntyessään noin 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. Turvallinen työympäristö ja terveet tekijät Jokaisessa Suomessa toimivassa yrityksessä täytyy olla tavoitteena turvallinen työympäristö ja terveet työntekijät. Menestyneet yritykset ovat tämän ymmärtäneet jo aikoja sitten. Yritykset panostavat työterveyshuoltoon ja ennaltaehkäisevään kuntoutukseen. Myös työntekijät ovat ottaneet asian omakseen. Henkilösuojaimien käyttö on kaikille työntekijöille itsestään selvä asia. Joukkoon mahtuu tietenkin aina muutama Obelix, joka on pienenä pudonnut taikajuomapataan ja saanut pysyvästi yli-inhimilliset voimat. Heidän kypäränsä pölyttyvät pukukaappien päällä, jos työkohde on sellainen, jota löperö rakennusliikkeen työnjohto valvoo. Mitä sitten, jos jotakin ikävää sattuu? Itselläni on omakohtaista kokemusta, miltä lapsesta tuntuu, kun oma isä menehtyy työtapaturman johdosta. Aina äkillinen kuolema järkyttää ja aiheuttaa muutoksia omaisten elämään. Sen takia pyrin omassa tehtävässäni työsuojeluvaltuutettuna valistamaan ja opastamaan edustamiani sähköasentajia. Kuuntelemalla heitä oppii itse ajamaan parannuksia työoloihin. Työsuojelutyö on jatkuvaa, meidän kaikkien puolesta. Työmaakierroksilla näen isojen ja pienien rakennusliikkeiden työkohteita, joissa Amplitin sähköasentajat työskentelevät. Työmaat ovat aina sellaisia, millainen on työmaan vastaava mestari tai työpäällikkö. Huolehtiva johtaja osaa kannustaa ja opastaa koko työmaan työntekijät puhaltamaan hyvää henkeä työsuojeluun. Ääripää on nappaskengissä työmaalla piipahtava työpäällikkö, joka ei vieläkään tiedosta sitä tosiasiaa, että työsuojeluun panostettu raha tulee moninkertaisesti takaisin. 80-luvulla Kiljavalla työsuojelun peruskurssilla kouluttaja kysyi meiltä, mitenkä olemme valtuutetun pestiin joutuneet. Hän vastasi meidän puolesta: ”Teistä kukaan ei osannut kieltäytyä”. Niin kävi myös minulle. Olin Tikkurilan Sähkö Oy:n palveluksessa ja luottamusmies Timo Ehrukainen soitti illalla kun olin kylvettämässä pieniä lapsiani. Hän pyysi minua varatyösuojeluvaltuutetuksi. Ajattelin, ettei varavaltuutettu joudu tuulisiin tehtäviin, joten lupauduin ja pääsin Timpasta eroon. Ei mennyt montaa aikaa kun varsinainen valtuutettu Pentti Virtanen vaihtoi yllättäen yritystä ja varavaltuutettuna jouduinkin tositöihin. Myöhemmin Onninen Termo Oy osti Tikkurilan Lämmön ja jatkoin siellä valtuutettuna. Amplitissa olen ollut työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2008 alkaen. Iän myötä ymmärrän myös lapsuuden aikaisen isän työtapaturman ajaneen minua työsuojelutehtäviin. Keväällä 2015 luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen seminaarissa Tampereella Sähköliiton Juha Jumisko kehotti meitä ay-veteraaneja luopumaan paikostaan ja antamaan niitä nuorille. Olen Rouvan kanssa neuvotellut asiasta ja sopinut, että jatkan työelämässä ainakin 64-vuotiaaksi asti, jos terveys sen sallii. Joten ainakin siihen asti kilvoittelen vaaleissa ja käytän vuosien saatossa saamaani tietotaitoa edustamieni sähköasentajien hyväksi. Amplitissa on useita halukkaita nuorempia asentajia jatkamaan työtäni, kun itse poistun lopullisesti ”huru-ukoksi”. He ovat aktiivisia ja kiinnostuneet kehittämään työoloja. Varavaltuutettuinakin olleille työsuojelutoiminta on jo tuttua. Toimiva ja uudistuva työsuojeluhenkilöstö tuo turvaa yhä kiireisimmille työmaille. Työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies ei ole ihmeentekijä. Työhuonekunnan jäsenten täytyy tukea heitä, kannustaa ja antaa palautetta. Kaikki palaute kehittää. Jaksan miettiä ja pohtia työsuojeluasioita, koska iloitsen kaikista uudistuksista, joita työnantaja ja muut päättäjät tekevät työntekijöiden turvaksi. Se antaa energiaa jaksamiseen. Myös asentajien uudistavat ideat ovat parasta palautetta. Tapani Ryyppö LUKIJAN ÄÄNI Amplit Oy:n työsuojeluvaltuutettu Osasto 049:n hallituksen jäsen Sähköliiton edustajiston jäsen VASAMA 2 / 2016 7
Page 1 and 2: EDUSTAJISTON VAALIT 2016 sähköalo
Page 3 and 4: SÄHKÖJOHTO Edustajistovaalissa vo
Page 5: KOETINKYNÄ tiivisesti puolustaneet
Page 9 and 10: JÄSENPALVELUT Koonnut: Jonna Heini
Page 11 and 12: KUUKAUDEN KUVA Sähkönsiirron ei t
Page 13 and 14: Sähkömarkkinalaki velvoittaa säh
Page 15 and 16: MAALISRISTIKKO Nimi: Osoite: Lähe
Page 17 and 18: TYÖTTÖMYYSKASSA Koonnut: Jonna He
Page 19 and 20: ALUEELLINEN NUORISOTAPAHTUMA 8.-9.4
Page 21 and 22: Kurssia varten pitää olla hankitt
Page 23 and 24: Jakokeskusten rakenteen ja turvalli

EDUSTAJISTON

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?