Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2015

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Liikenteen kehitys
Helsingissä
vuonna 2015
www.hel.fi/ksv

Lähiliikenteen junien matkustajamäärät kasvoivat niemen rajalla
Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti molemmat suunnat yhteen laskien 692 150 henkilöä, mikä on 0,9 %
enemmän kuin vuonna 2014. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,9 % (13 050 henkilöä) ja henkilöautoissa
matkustavien määrä väheni 3 % (6 950 henkilöä). Joukkoliikenteen osuus oli 67,32 % ja sen osuus
nousi 1,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2014.
Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2 % vuodesta 2014. Seutu-, kauko- ja tilausliikenteen
bussien matkustajia ei laskettu vuonna 2015, vaan ne lasketaan joka toinen vuosi. Sekä raitiovaunujen
että metron matkustajamäärä kasvoi prosentin. Lähiliikenteen junien matkustajamäärä kasvoi peräti 11 %,
kun taas kaukojunien matkustajamäärä väheni prosentin vuodesta 2014. Kehärata otettiin käyttöön heinäkuussa
2015, mikä osaltaan kasvatti lähiliikenteen junien matkustajamääriä.
Otettaessa pyöräily mukaan kulkutapajakaumaan niemen rajan ylitti n. 717 250 henkilöä arkivuorokaudessa.
Pyöräilyn osuus tästä olisi syysarkipäivien keskiarvon mukaan 3,5 % (arviolta 25 100 pyöräilijää arkivuorokaudessa),
joukkoliikenteen osuus olisi 65 % ja henkilöautoissa matkustavien 31,5 %.
Henkilöä
800 000
Koko vuorokausi, molemmat suunnat
600 000
400 000
200 000
0
Henkilöauto
38 38
39 40 40 39 39 39 40 39 38 38 37 37 37 38 38 38 38 37
35 36 36 35 33 33 34 33
62 62 61
60 60 61 61 61 60 61 62 62 63 63 63 62 62 62 62 63
65 64 64 65 67 67 66 67
Linja-auto
Raitiovaunu
Metro
Juna
88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
HA- osuus
%
%
JL- osuus
Henkilöä
120 000
Aamuliikenne klo 6-9 keskustaan
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
27 Henkilöauto
29 30
73 30 30 29 29
71 70 31 31 32 31 31 31 30 28
29 30 29 30 30 28 28
28 27 27
27
70 70 71 71 69
69
69 69 69 70 72
71
72
70 71 70 70 72 72 73 73 73
68 Linja-auto
Raitiovaunu
Metro
Juna
88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
27
73
HA- osuus
26 %
743%
JL- osuus
Henkilöliikenteen kulkutapa ja joukkoliikenteen osuus niemen rajalla

Aamuliikenteessä arkisin klo 6-9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan 87 850 henkilöä, mikä on 2,9 %
enemmän kuin vuotta aiemmin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 4,3 % (2 680 henkilöä) ja henkilöautoissa
matkustavien määrä väheni prosentin (240 henkilöä).
Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 5 % vuodesta 2014. Raitiovaunujen matkustajamäärä
kasvoi lähes 2 % ja metron prosentin. Lähijunien matkustajamäärä kasvoi peräti lähes 14 %, mutta
kaukojunien matkustajamäärä väheni prosentin edellisestä vuodesta.
Joukkoliikenteen osuus 74,05 % syksyn arkiaamuliikenteessä keskustaan klo 6-9 kasvoi 1,02 prosenttiyksikköä
vuodesta 2014. Talousarvion asettama 0,2 prosenttiyksikön kasvu edellisvuoden toteutumaan siis saavutettiin.
Otettaessa pyöräily mukaan kulkutapajakaumaan niemen rajan ylitti 93 050 henkilöä aamuliikenteessä keskustaan.
Pyöräilyn osuus olisi syysarkipäivän keskiarvon mukaan 5,6 % (arviolta 5 200 pyöräilijää), joukkoliikenteen
osuus olisi 69,9 % ja henkilöautoissa matkustavien 24,5 %.
Joukkoliikenteen osuus kasvoi poikittaisliikenteessä
Syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa mitataan kahdella poikittaislinjalla: läntisellä (Paloheinän
tunneli, Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie, Hakamäentie ja Nordenskiöldinkatu) ja itäisellä (Kehä I ja
Viikintie). Vuonna 2015 läntiseen poikittaislinjaan on tullut uutena Paloheinän tunneli, jota liikennöi runkolinja
560.
Syysarkipäivänä poikittaislinjoilla matkusti noin 365 500 henkilöä, joista joukkoliikennettä käytti 77 750
henkilöä ja henkilöautoa käytti 287 750 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 0,5 %
(352 henkilöä) ja henkilöautojen matkustajamäärä väheni 3 % (8 950 henkilöä) vuodesta 2014.
Henkilöä
400 000
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
Koko vuorokausi, molemmat suunnat
HA - osuus %
JL- osuus %
85 83 83 83 82 82 82 81 81
84 82 81 81 81 81 80 79 79
82 80 78 79 79 78 76 75 72
15 17 17 17 18 18 18 19 19 18 20 22 21 21 22 24 25 28 16 18 19 19 19 19 20 21 21
07 08 09 10 11 12 13 14 15 07 08 09 10 11 12 13 14 15 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Läntinen linja Itäinen linja Poikittaislinja yhteensä
Poikittaisliikenteen laskentalinjojen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenne ja kulkutapaosuudet
Syksyllä 2015 joukkoliikenteen osuus oli poikittaislinjoilla yhteensä 21,28 %, mikä on 0,58 prosenttiyksikköä
enemmän kuin vuonna 2014. Talousarvion asettama 0,2 prosenttiyksikön kasvu edellisvuoden toteutumaan
siis saavutettiin.

Läntisen poikittaislinjan joukkoliikenteen osuus väheni 0,36 prosenttiyksikköä. Osittain siihen vaikuttanee
Kehäradan avaaminen ja poikittaisten joukkoliikenteen matkojen tekeminen junalla.
Itäisen poikittaislinjan joukkoliikenteen osuus kasvoi 3,36 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Osasyynä oli se,
että Itäisen poikittaislinjan henkilöautoliikenne väheni huomattavasti Kehä I:llä Kivikon liittymän tietöiden
vuoksi.
Elokuussa pyöräilijöitä enemmän kuin koskaan
Kesäkuussa 2015 tehtyjen laskentojen mukaan niemen rajan ylitti 28 300 pyöräilijää arkivuorokaudessa,
mikä on 6 % vähemmän kuin kesäkuussa 2014. Kesäkuussa laskentojen aikana oli keskimääräistä viileämpää
ja sateista. Kauniina kesäpäivänä niemen rajan ylitti jopa 40 400 pyöräilijää, mikä on 5 % enemmän kuin
vuonna 2014.
Pyöräilijät
40 000
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
Liukuva keskiarvo (3 vuotta)
10 000
5 000
0
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Käsilaskentojen pyöräilijät niemen rajan seurantapisteissä kesäkuun arkivuorokautena
Pyöräily kasvoi koneellisten laskentojen mukaan 5-10 % kesä-elokuussa vuodesta 2014. Elokuussa pyöräilijöitä
oli enemmän kuin koskaan ennen. Syyskuussa oli viime vuoden tapaan enemmän pyöräilijöitä kuin kesäkuussa.
Pyöräilijät
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
Lauttasaaren silta, eteläinen
Eteläesplanadi
Eläintarhanlahti
Kantelettarentie
0
98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Konepisteiden pyöräilijät kesä - elokuussa

Verrattuna vuoteen 2014 pyöräily kasvoi 5-10 % vuonna 2015 eri pisteissä. Vilkkaimman pyöräilyreitin,
Lauttasaaren sillan kautta, ajoi ensimmäistä kertaa yli miljoona (1 045 800) pyöräilijää vuonna 2015. Sille
osui myös kesän huippupäivä, joka oli 11.8. ja sinä päivänä sillalla polki kaikkiaan 8 700 pyöräilijää.
Oheisessa kuvassa on esitetty Baanan kuukausittaiset keskiarvot päivää kohti kolmen vuoden ajalta. Baanalla
vuonna 2013 koko vuoden keskiarvo oli n. 1 824, vuonna 2014 n. 2 036 ja vuonna 2015 n. 2 220 pyöräilijää
vuorokautta kohti. Pyöräilijöitä on yleensä eniten elokuussa, kuten myös viime vuosina. Talvella
2013 oli paljon lunta ja poikkeuksellisen lämmin kesä, mikä näkyy pyörämäärissä. Vuosina 2014 ja 2015 talvi
oli vähäluminen, mikä kasvatti talvipyöräilyä. Vuonna 2015 viileän ja sateisen heinäkuun jälkeen pyöräily oli
elokuusta lähtien koko loppuvuoden vilkkaampaa kuin koskaan.
Pyöräilijät/vrk
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
2107
1977
2827
2806 2927 2919 2975
3338
3387 3306
3531
2993 3261 3536
3590
3294
1228
1340
1115 1089
1218 1078
537 606
513
748
596
542
280
270 259
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
2013 2014 2015
4284
1876
2510
2050
1792
Kuukauden keskimääräinen pyörämäärä päivässä Baanan laskentapisteessä vuosina 2013, 2014 ja 2015
Kesäkuussa tarkkailluista pyöräilijöistä 64 % käytti pyöräilykypärää. Naisista 67 % ja miehistä 62 % käytti kypärää.
Jalankulku ydinkeskustassa on vilkasta
Jalankulun laajamittainen tutkimus käynnistyi vuonna 2014. Kesällä 2014 ja 2015 tehtiin laajat jalankulkulaskennat
ydinkeskustassa ja kantakaupungin alueella sekä Malmilla. Lisäksi jalankulkijamääriä mitataan
pysyvissä mittauspisteissä ympäri vuoden keskustassa ja Malmilla. Jatkuvan laskennan tiedoilla saadaan
taustatietoa jalankulun ajallisista ja vuodenajan mukaisista vaihteluista. Lisäksi kolme konemittauspistettä
siirretään vuosittain uusiin kohteisiin.
Keskustan suurimmat jalankulkijavirrat liikkuvat Mannerheimintiellä, Elielin aukiolla, Kaivokadulla, Rautatientorilla
ja Esplanadilla. Narinkkatorilla, Keskuskadulla ja Mikonkadulla jalankulkijamäärät ovat myös suuria.
Keskustan ydinalueen ulkopuolella jalankulkijamäärät ovat selvästi pienempiä.

Keskustan jalankulkijamääriä poikkileikkauksessa, vuorokauden keskiarvo (kesä 2014 ja 2015)
Vanhan ylioppilastalon edusta on yksi keskustan vilkkaimmista jalankulkuväylistä. Huippukuukausina laskentapisteen
ohittaa yli 22 000 jalankulkijaa vuorokaudessa. Joulukuu on vilkkain kävelykuukausi keskustassa,
jolloin joulun ostoskausi tuo keskimääräistä enemmän jalan tapahtuvaa asiointia keskustaan. Toiseksi
vilkkainta jalankulku on elokuussa, jolloin ulkomaisten turistien määrä on suurimmillaan. Kesäkuukaudet
ovat odotetusti vilkasta kävelysesonkia. Jalankulku on kuitenkin selvästi vähemmän riippuvaista vuodenajasta
kuin pyöräily: kesäkuukausien jalankulkijamäärä on Vanhan ylioppilastalon edustalla vain noin 13 %
suurempi kuin talvikuukausina.
Jalankulkijat/vrk
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Kuukauden keskimääräinen jalankulkijamäärä päivässä Vanhan ylioppilastalon laskentapisteessä Mannerheimintiellä vuonna 2015

Autoliikenteen määrä lähes ennallaan Helsingissä
Vuoden 2015 syksyllä autoliikennettä oli Helsingin aiemmassa pääkatuverkossa vain hieman enemmän
(+0,2 %) kuin vuonna 2014. Autoliikenteen muutoksia tarkastellaan Helsingin aiemman, vuoden 2008 rajan
mukaan, koska kehitystä verrataan pitemmällä ajalla aiempiin vuosiin. Myös nykyisen rajan mukaisessa katuverkossa
autoliikenne lisääntyi hieman. Suomen pääteillä autoliikenne kasvoi vuonna 2015 edellisvuoteen
nähden 2 %.
Vuodesta 2000 talouden taantumaan saakka autoliikenne Helsingissä kasvoi hieman lähes vuosittain. Taantuman
myötä autoliikenne vähentyi vuosina 2008–2009. Autoliikenne kasvoi vuonna 2010 ja vielä hieman
vuonna 2011. Vuonna 2012 liikennemäärä kääntyi laskuun. Vuonna 2013 autoliikenne väheni selvästi,
vuonna 2014 enää hieman. Autoliikenteen määrä kääntyi kasvuun vuonna 2015.
Liikenteen muutos-%
2
1
0
-1
-2
-3
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Autoliikenteen muutokset edellisvuoteen verrattuna Helsingin aiemmassa katuverkossa
Autoliikenne väheni edelleen keskustassa
Autoliikenne väheni vuonna 2015 niemen (keskustan) rajalla vajaa kolme prosenttia edellisvuodesta, noin
5 700 autoa/vrk. Autoliikenne sen sijaan kasvoi noin prosentin sekä kantakaupungin rajalla ja että kaupungin
aiemmalla rajalla. Liikenne lisääntyi kantakaupungin rajalla noin 2 400 autolla ja aiemmalla kaupungin
rajalla 6 400 autolla vuorokaudessa. Poikittaislinjalla vuorokauden autoliikennemäärä pysyi lähes ennallaan;
se väheni 400 autolla. Nykyisellä, vuoden 2009 kaupungin rajalla autoja oli reilu prosentti edellisvuotta
enemmän.
Syksyllä
Liikennemäärä/vuorokausi
autot ja raitiovaunut
Raja v.2015 muutos %
Niemi 217 000 -5 700 -2,6
Kantakaupunki 340 000 2 400 0,7
Kaupunki (aiempi raja) 596 000 6 400 1,1
Poikittaislaskentalinja 240 000 -400 -0,2

Keskustan autoliikenne on vähentynyt ja kaupungin rajan liikenne kasvanut 2000-luvulla
Vuodesta 1999 autoliikenne on lisääntynyt melko vähän (+1,6 %). Keskustan rajalla autoliikenne on vähentynyt
ja aiemmalla kaupungin rajalla taas kasvanut lähes vuosittain. Kantakaupungin rajalla autoliikenne
kääntyi kasvuun vuonna 2015 pitkään jatkuneen laskun jälkeen.
Vuonna 2008 alkanutta taantumaa edeltävään vuoteen 2007 verrattuna autoliikennettä oli vuonna 2015
laskentalinjoilla keskimäärin vain 3 % vähemmän. Keskustan rajalla autoliikennettä oli 14 % ja kantakaupungin
rajalla 8 % vähemmän kuin vuonna 2007; muutos niemen rajalla on noin 34 000 autoa/vrk ja kantakaupungin
rajalla noin 29 000 autoa/vrk vähemmän.
Aiemmalla kaupungin rajalla oli 5 %, 28 000 autoa/vrk, enemmän autoliikennettä kuin vuonna 2007.
Automäärän muutos
%
3
2
Aiempi kaupungin raja
1
0
-1
-2
-3
-4
Kantakaupungin raja
Niemen raja
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liikennemäärän muutos edelliseen vuoteen verrattuna niemen, kantakaupungin ja kaupungin rajalla
Autoliikenne on kasvanut pitkään esikaupunkialueilla
Verrattuna 1990-luvun alun taantuman loppuun eli vuoteen 1993, oli vuonna 2015 yhteensä Helsingin kaikilla
laskentalinjoilla 13 % enemmän autoliikennettä. Useimpina vuosina autoliikenne on kasvanut ainakin
hieman.
Autoliikenteen kasvu on painottunut aiemmalle kaupungin rajalle. Vuodesta 1993 kaupungin rajan autoliikenne
on kasvanut 39 % eli keskimäärin puolitoista prosenttia vuodessa. Sen sijaan keskustan (niemen) rajan
autoliikennemäärä vuonna 2015 oli 14 % pienempi kuin vuonna 1993. Kantakaupungin rajalla muutos
(-3 %) vuodesta 1993 on ollut huomattavasti pienempi kuin niemen rajalla.
Vuodesta 1980 autoliikenne on kasvanut 50 % yhteensä kaikilla laskentalinjoilla. Autoliikenne on yli kaksinkertaistunut
kaupungin aiemmalla rajalla, mutta vähentynyt niemen rajalla 8 % vuodesta 1980.

Autot ja raitiovaunut
700 000
600 000
500 000
400 000
300 000
200 000
100 000
Kaupungin raja(aiempi)
Kantakaupungin raja
Niemen raja
Poikittaislinja
0
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Liikenteen kehitys laskentalinjoittain
Poikittaislinjalla Kehä I:n pitkäaikainen kasvu jatkui
Poikittaisautoliikenne laski hieman (-0,2 %) vuoteen 2014 nähden. Autoliikenne Kehä I:llä kasvoi 2 %,
muissa poikittaislinjan laskentapisteissä autoliikenne väheni. Helsinginkadulla ja Nordenskiöldinkadulla autoliikenne
väheni yhteensä vajaat 3 % ja Metsäläntiellä ja Pirkkolantiellä yhteensä 2 %.
2000-luvulla poikittaislinjan autoliikenteen kehitys on ollut melko vakaata. Autoliikenne on kasvanut 3 %
vuodesta 1999.
Hakamäentien parannustyön valmistuttua (kesällä 2009) autoliikenne Hakamäentiellä on kasvanut reilun
neljänneksen, noin 9 000 autolla vuorokaudessa verrattuna parantamista edeltäneisiin vuosiin 2003–2005.
Hakamäentien autoliikenne kääntyi laskuun vuonna 2013. Parannustöitä on tehty jälleen keväästä 2014.
Pitkällä aikavälillä poikittainen autoliikenne on kasvanut: vuonna 2015 poikittaislaskentalinjalla yhteensä oli
18 % enemmän autoliikennettä kuin laman loppuvaiheessa vuonna 1993. Poikittaisautoliikenne on pääasiassa
kasvanut esikaupunkialueilla ja siellä Kehä I:llä. Poikittaisliikenne on kasvanut yhteensä 37 000 autolla
vuorokaudessa vuodesta 1993. Autoliikenne Kehä I:llä on kasvanut 43 000 autolla/vrk (64 %).
Autot ja raitiovaunut
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
Kehä I
Metsäläntie ja Pirkkolantie
Hakamäentie
Helsinginkatu ja Nordenskiöldinkatu
0
1990 1995 2000 2005 2010 2015
Poikittaislaskentalinjan liikenteen kehitys

Liikennekäytössä hieman edellisvuotta enemmän autoja
Automääriä tarkasteltiin pitkään ajoneuvojen rekisteröintitietojen avulla. Vuoden 2007 lopusta alkaen ajoneuvon
on voinut ilmoittaa tilapäisesti pois liikennekäytöstä ja Trafi on ottanut käyttöön käsitteen liikennekäytössä
oleva ajoneuvomäärä.
Vuoden 2015 lopussa Helsingissä oli liikennekäytössä noin 236 400 autoa, mikä on 80 % rekisteröidyistä autoista.
Liikennekäytössä olevia autoja oli 1 600 (+1 %) enemmän kuin edellisvuonna. Vuodesta 2007 liikennekäytössä
olevien autojen määrä on kasvanut prosentin. Liikennekäytössä olevien autojen osuus kaikista
autoista on laskenut vuosi vuodelta. Helsingin väkiluku on kasvanut noin 1,2 % edellisvuodesta ja 11 % vuoden
2007 lopusta. Helsingissä oli vuoden 2015 lopussa noin 206 200 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa,
mikä on prosentin enemmän kuin vuonna 2014 ja vuonna 2007. Koko maassa liikennekäytössä oli vajaa
prosentti enemmän autoja kuin vuotta aiemmin.
Liikennekäytössä olevia henkilöautoja oli Helsingissä 1 000 asukasta kohti 328 eli vajaa puoliprosenttia vähemmän
kuin edellisvuonna. Verrattuna vuoteen 2007 liikennekäytössä oli henkilöautoja 1 000 asukasta
kohti 9 % vähemmän. Koko maassa (Manner-Suomessa) oli liikennekäytössä 479 henkilöautoa/1 000 asukasta.
Pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2015 lopussa liikennekäytössä 379 henkilöautoa 1 000 asukasta kohti.
Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa henkilöautoja oli keskimäärin 442 kpl/ 1 000 asukasta.
Automäärä
300 000
250 000
200 000
150 000
Henkilöautot / 1 000 asukasta
600
Liikennekäytössä olevat autot
500
Rekisteröidyt autot
400
300
100 000
50 000
Rekisteröidyt henkilöautot/
1 000 asukasta
Liikenteessä olevat
henkilöautot /1000
asukasta
0
0
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
200
100
Helsingissä rekisteröidyt ja liikennekäytössä olevat autot sekä rekisteröidyt ja liikennekäytössä olevat henkilöautot /1000 asukasta
Vuoden 2015 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä 296 000 autoa, mikä on 2 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös koko maan rekisteröity automäärä kasvoi 2 %. Helsingin rekisterissä oleva automäärä on kasvanut
vuosittain vuodesta 1994 ja autoja oli vuonna 2015 yli puolet (67 %) enemmän kuin vuonna 1994.
Rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 000 asukasta kohti eli henkilöautotiheys oli Helsingissä vuoden
2015 lopussa 404 mikä on puoliprosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingissä henkilöautotiheys on
kasvanut kolmanneksella vuodesta 1994. Koko maassa (Manner-Suomessa) oli 593 henkilöautoa 1 000 asukasta
kohti.

Liikenteen seuranta Helsingissä
Ajoneuvoliikenteen määrien – pyöräily mukaan lukien – sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitystä
seurataan vuosittain suunnittelun ja päätöksenteon tarpeita varten. Jalankulkua on seurattu systemaattisesti
vuodesta 2014 alkaen.
Helsingissä moottoriajoneuvoliikennettä mitataan syyskuussa kolmella kehämäisellä laskentalinjalla ja yhdellä
poikittaislaskentalinjalla. Koska liikenteen kehityksen seurannassa on pyritty tarkastelemaan myös pitemmän
ajan kehitystä, on tässä esitteessä käytetty pääasiassa aiemman, vuoden 2008 kaupunginrajan mukaista
laskentalinjaa, johon eivät sisälly laskentapisteet Helsinkiin vuoden 2009 alussa liitetyllä Östersundomin
alueella.
Kaupungin raja
Poikittaislinja
Aiempi raja
Itäinen linja
Kantakaupungin raja
Niemen raja
Ajoneuvoliikenteen laskentalinjat
Henkilöliikenteen laskentalinjat
Liikenteen kehitystä mittaavat laskentalinjat
Kaikkiaan Helsingin ajoneuvoliikennettä seurataan yli 100 pisteessä. Autoliikennettä seurataan noin 75 konelaskentapisteessä
ja lisäksi tehdään käsilaskentoja. Pyörämääriä mitataan 19 pisteessä laskentalaitteella
sekä yhden päivän käsilaskentoina mm. niemen rajalla. Jalankulkua mitataan viidessä pysyvässä pisteessä
laskentalaitteella ympäri vuoden ja kolmessa vaihtuvassa pisteessä. Kesäisin suoritetaan laajempia käsilaskentoja.
Moottoriajoneuvoliikenteen seuranta-ajankohta on syksy, koska silloin automäärät vaihtelevat vähiten.
Vuonna 2015 syys- ja lokakuun keskimääräinen arkipäivän liikennemäärä oli 5 % suurempi kuin vuoden keskimääräinen
arkivuorokauden liikennemäärä viidessä jatkuvasti mittaavassa laskentapisteessä.
Joukkoliikennematkustajat lasketaan vuosittain poikkileikkauslaskentana ja henkilöautomatkustajat saadaan
käyttämällä keskimääräistä kuormituskerrointa. Joukkoliikenteen osuudella tarkoitetaan joukkoliikenteellä
matkustavien osuutta rajan ylittävästä henkilöliikenteen kokonaismäärästä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita
lukuun ottamatta.

Sammandrag
Kollektivtrafiken
En höstvardag överskreds uddens gräns av 692 150 personer. Av dessa använde 67,32 % kollektivtrafiken
och andelen ökade med 1,30 procentenheter jämfört med år 2014. Under morgonrusningen kl. 6-9 överskreds
uddens gräns i riktning mot centrum av 87 850 personer. Av dessa använde 74,05 % kollektivtrafiken
och andelen ökade med 1,02 procentenheter jämfört med år 2014. På ytterstadens tvärgående linje var
kollektivtrafikens andel 21,28 % per dygn. Andelen ökade med 0,58 procentenheter jämfört med år 2014.
Cykeltrafiken
En vardag i juni överskreds uddens gräns av 28 300 cyklister, vilket är 6 % mindre än i juni 2014. Under en
vacker sommardag är topptrafiken 40 400 cyklister, vilket är 5 % mer än år 2014. Enligt maskinräkningarna
ökade cykeltrafiken med 5 - 10 % år 2015 från år 2014. 64 % av kvinnorna och 62 % av männen använde
cykelhjälm.
Gångtrafiken
De största fotgängarvolymerna finns längs Mannerheimvägen, Elielplatsen, Brunnsgatan, Järnvägstorget
och Esplanaden. Utanför stadskärnan är volymerna klart mindre. December är den livligaste gångmånaden i
centrum tack vare julhandeln. I augusti upplivar utländska turister gångtrafiken. Gångtrafiken är klart
mindre beroende av årstiderna än cykeltrafiken.
Biltrafiken
År 2015 var biltrafikmängderna på huvudgatorna, enligt den tidigare stadsgränsen, i genomsnitt nästan desamma
jämfört med året innan. Trafikmängden minskade med tre procent vid uddens gräns. Vid den tidigare
stadsgränsen och vid innerstadens gräns ökade biltrafiken med en procent. På tvärlinjen var trafikmängden
nästan densamma som året innan. Biltrafiken har under en lång tid ökat i förstäderna. Trafiken
har ökat från år 1993 med sammanlagt 13 %. Vid den tidigare stadsgränsen har tillväxten varit 39 %. Trafikmängden
vid uddens gräns var 14 % mindre än år 1993 och vid innerstadens gräns tre procent mindre.
Bilarna
Antalet bilar i Helsingfors trafik år 2015 var 1 600 bilar (1 %) mer än i slutet av året 2014. Antalet personbilar/1
000 invånare var 328, en knapp halv procent mindre jämfört med året innan.
Trafikens uppföljning i Helsingfors
Fordonstrafiken i Helsingfors mäts varje år på tre ringformiga räknelinjer och på en tvärlinje. Kollektivtrafikens
andel mäts varje år vid uddens gräns och på två tvärgående linjer samt vart fjärde år vid innerstadens
gräns. Cykeltrafiken mäts med manuell räkning vid innerstadens gräns varje år i juni och vid vissa maskinräkningspunkter
året runt. Gångtrafiken har mätts från 2014 med manuell räkning under somrarna 2014
och 2015 och vid vissa maskinräkningspunkter året om.

Yhteystiedot:
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki
Puhelin: (09) 310 1673
Internet: www.hel.fi/ksv
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi
Liikennetutkija Eeva Kostiainen
Puhelin: (09) 310 37099
Liikennetutkija Tuija Hellman
Puhelin: (09) 310 37161
19.4.2016

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Käyntiosoite
Kansakoulukatu 3
00100 Helsinki
Postiosoite
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki
Puhelinvaihde
09 310 1673
www.hel.fi/ksv