Ajatuksella tehty Aatos
kodvhjj
kodvhjj
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hirsirakentaminen/<br />
Kampuksen hirsinurkat<br />
on sidottu<br />
lohenpyrstöliitoksin.<br />
Sehän sopii,<br />
kun koulu seisoo<br />
Iijoen rannalla.<br />
Se toiseksi<br />
suurin<br />
Suomessa osataan<br />
suurten hirsitalojen valmistus.<br />
Pudasjärven kampuksen<br />
valmistumiseen saakka<br />
maailman suurimman<br />
hirsirakennuksen titteliä<br />
piti 4 500 neliömetrin kokoinen<br />
hirsihuvila, jonka<br />
Honkarakenne toimitti<br />
Venäjän presidentti Vladimir<br />
Putinille Sotshiin.<br />
”Monien vierailijoidemme<br />
alaleuka loksahtaa ihastuksesta<br />
sijoiltaan”, rehtori<br />
Mikko Lumme kuvailee.<br />
Luokkien aulatiloja<br />
käytetään opiskeluun<br />
siinä missä luokkiakin.<br />
Valtaosa seinähirsistä on 275<br />
millimetrin vahvuisia, joten<br />
uusimmat kotimaiset energiatehokkuusvaatimukset<br />
täyttyvät,<br />
kuten myös EU:n kaavailemat<br />
entistä kireämmät vaatimukset.<br />
Kampuksen kokonaispinta-ala<br />
on pienempi kuin käytöstä<br />
poistettujen koulujen pinta-ala,<br />
mikä vähentää energian<br />
kokonaiskulutusta.<br />
Kampusta lämmitetään kaukolämmöllä.<br />
Rakennuksissa on<br />
vesikiertoinen lattialämmitys<br />
sekä lämmön talteenottava ilmanvaihtojärjestelmä.<br />
Valtaosa<br />
Pudasjärven kaukolämmöstä<br />
tuotetaan Kontiotuotteen puulla,<br />
puruilla ja lastuilla.<br />
Lumme suhtautuu luottavaisesti<br />
siihen, että kampuksessa<br />
tarkenee vaikka ulkona paukkuisi<br />
yhtä kireä pakkanen kuin<br />
rakennusvaiheessa.<br />
”Ei ole pelkoa siitä, että villasukat<br />
pyörisivät jaloissa. Uudet<br />
hirsirakennukset ovat tiiviimpiä<br />
kuin vanhat.”<br />
Ihmettelijöitä on riittänyt<br />
Kun suomalaiseen hirsirakentamiseen<br />
yhdistetään nykyaikainen<br />
talotekniikka ja kehittynyt<br />
oppimisympäristö, yhdistelmä<br />
kiinnostaa rakennus- ja opetusalan<br />
ammattilaisia kotimaassa,<br />
mutta myös ulkomailla.<br />
Vieraita on käynyt jo kolmatta<br />
tuhatta, kaukaisimmat Afrikasta,<br />
Australiasta, Iranista, Japanista<br />
ja Kiinasta.<br />
Kävijät ovat aina yhtä ällistyneitä.<br />
Ensin he suorastaan mykistyvät<br />
ja sitten ihmettelevät,<br />
voiko julkinen rakentaminen<br />
olla tällaista ja voiko koulu<br />
näyttää näin hienolta.<br />
Eikä ihme, sillä korkeista<br />
holvi kaarista tulee mieleen<br />
keskiaikainen katedraali, jossa<br />
katto tavoittelee taivasta. Pohjoinen<br />
valo tulvii sisään suurista<br />
ikkunoista.<br />
Akustiikkaan on kiinnitetty<br />
huomiota. Tila ei kaiu, mutta<br />
samalla ääni kantaa hyvin. Hälyäänet<br />
ovat olleet perinteisesti<br />
riesana etenkin koulujen ruokasaleissa.<br />
Puinen rakennus on hyvä<br />
myös psyykkisenä oppimisympäristönä.<br />
Puupinnat tarjoilevat<br />
koululaisille kodinomaista tunnelmaa,<br />
ja laitosmaisuudesta on<br />
päästy eroon.<br />
Lumme toivoo, että kampuksesta<br />
kiinnostuttaisiin yrityksissä<br />
ja tiedeyhteisöissä siinä määrin,<br />
että Pudasjärvelle kohdistettaisiin<br />
tieteellistä tutkimusta<br />
siitä, kuinka puusta valmistettu<br />
koulu vaikuttaa oppimiseen.<br />
Suomen hirsipääkaupunki<br />
Uudella kampuksella lapsia ei<br />
opeteta pelkästään luokissa.<br />
Käytössä ovat myös käytävätilat,<br />
joihin on rakennettu nykyaikaisia<br />
oppimisympäristöjä.<br />
”Ohjelmointia opettelevien<br />
voi nähdä konttaavan robottiensa<br />
perässä käytävillä.”<br />
Pudasjärvi kutsuu itseään<br />
Suomen hirsipääkaupungiksi,<br />
eikä suotta. Onhan uuden<br />
kampuksen lisäksi noussut<br />
paikkakunnalle muitakin julkisia<br />
rakennuksia hirrestä: Pikku<br />
Paavalin päiväkoti, rivitalot<br />
erityisryhmille ja hirsikartano<br />
senioreille. Lisäksi kaupunki<br />
suunnittelee rakentavansa<br />
vuokra-asuntoja hirrestä.<br />
Hirttä halutaan käyttää Pudasjärvellä<br />
paitsi terveysvaikutustensa<br />
takia myös siksi, että<br />
sen käytettävyys ja pitkä käyttöikä<br />
nostavat hirren selvästi<br />
parhaaksi materiaaliksi julkiseen<br />
rakentamiseen.<br />
Vaikka koulukampus tekonurmisine<br />
jalkapallokenttineen<br />
on suorastaan erinomainen,<br />
parannettavaakin löytyy:<br />
tarvetta olisi sadekatoksille<br />
ulkovälitunteja varten.<br />
Etuja elinkaarimallista<br />
Hirsikampus on rahoitettu<br />
25 vuoden leasingsopimuksella.<br />
Rakennuksen omistaa<br />
Kuntarahoitus, ja Pudasjärven<br />
kaupunki kouluineen on siinä<br />
vuokralaisena. Näin vältyttiin<br />
raskaan investoinnin merkitsemiseltä<br />
kaupungin taseeseen.<br />
Rakennuksessa toteutetaan<br />
elinkaarimallia, jossa pääurakoitsija<br />
Lemminkäinen Talo<br />
Oy vastaa huollosta, ylläpidosta<br />
ja perusparannuksista, jopa<br />
siivouksesta.<br />
Käyttäjän näkökulmasta<br />
toimintatapa on hyvä, sillä<br />
kuntien heikon rahatilanteen<br />
ja poliittisen päätöksentekoprosessin<br />
vuoksi julkisten<br />
rakennusten ylläpitoa usein laiminlyödään.<br />
Tällöin rakennuskantaan<br />
muodostuu korjausvelkaa,<br />
joka heijastuu muun<br />
muassa sisäilmaongelmina.<br />
Elinkaarimallissa tiedetään<br />
tarkasti, mitä kampuksen ylläpito<br />
tulee maksamaan, ja pitkän<br />
aikavälin rahoitus on lyöty<br />
lukkoon sopimuksilla. Kuntien<br />
luottamusväki ei pysty siirtämään<br />
euroja toisaalle.<br />
”Lähtökohtana on se, että<br />
tilat pidetään hyvässä kunnossa”,<br />
Lumme sanoo.<br />
Sopimuskauden päätteeksi<br />
Pudasjärvi voi lunastaa hirsikampuksen<br />
itselleen, tai halutessaan<br />
myös kesken sopimuskauden.<br />
l<br />
Koulu on komea, mutta<br />
puutteitakin on. Välituntien<br />
aikana tarvittaisiin<br />
sadekatoksia.<br />
Hirsikampuksen<br />
ruokasali on korkea<br />
ja valoisa.<br />
62 Puu<br />
Aarre 3/17 Aarre 3/17<br />
Puu 63
Change language