Virrin Viesti 2012 - Virrin sukuseura - Yhdistysavain
Virrin Viesti 2012 - Virrin sukuseura - Yhdistysavain
Virrin Viesti 2012 - Virrin sukuseura - Yhdistysavain
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kesäjuhla Lantulassa 2011<br />
Viime vuonna <strong>Virrin</strong> <strong>sukuseura</strong> kokoontui<br />
viettämään Juho Juhonpoika Wirrin<br />
240-vuotissyntymäpäiväjuhlaa Lantula-talolle<br />
Sastamalaan. Juhlaa vietettiin sunnuntaina<br />
31.7.2011 aurinkoisessa kesäsäässä.<br />
Juhlaan saapui 70 sukumme jäsentä, joista suuri osa<br />
kävi alkajaisiksi tutustumassa Tyrvään Pyhän Olavin<br />
uudelleen rakennettuun kirkkoon Sastamalan Kallialassa.<br />
Puheenjohtajamme Sanna Jalaskoski toivotti kaikki<br />
tervetulleiksi Tyrväälle ja kertoi seuran toiminnasta<br />
ja tulevaisuudensuunnitelmista. Eila Mäensivu juonsi<br />
ja laulatti juhlakansaa esitelmien lomassa.<br />
Maittavan perinteisen lihasopan ja pannukakun<br />
jälkeen saimme kuulla Saila Sepon mielenkiintoisen<br />
esityksen sukumme varhaisesta historiasta uudesta<br />
näkökulmasta. Myös arkistonhoitajamme Osmo Särkilahti<br />
valotti sukumme esihistoriaa jälleen kerran<br />
hieman ajassa taaksepäin.<br />
Laulun ja arvonnan lomassa miteltiin jälleen kerran<br />
Kyläluudan haltijuudesta. Tällä kertaa luuta siirtyi<br />
Nätkinmäen haaralle. Tietoviisaat edustajat tunnistivat<br />
parhaiten vanhat tyrvääläiset sanat.<br />
<strong>Virrin</strong> <strong>Viesti</strong><br />
Kesäkuu <strong>2012</strong><br />
Saimme myös tallennettua muutamia vanhoja valokuvia<br />
ja artikkeleita seuran tulevia julkaisuja varten,<br />
niistä kiitos. Voitte myös edelleen lähettää kuvia<br />
esimerkiksi sähköpostilla allekirjoittaneelle<br />
tallennettavaksi tuleville sukupolville ja seuraaviin<br />
julkaisuihimme.<br />
Kiitos kaikille mukanaolleille osallistumisesta ja<br />
tervetuloa heinäkuussa seuran varsinaiseen<br />
vuosikokoukseen.<br />
Terveisin<br />
Jari, j.lehti@saunalahti.fi
Tervetuloa vuosikokoukseen Tampereelle Vapriikkiin!<br />
Tänä vuonna <strong>sukuseura</strong>mme kokoontuu<br />
vuosikokoukseen sunnuntaina 29.7. Tampereelle<br />
Museokeskus Vapriikkiin, joka<br />
toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa<br />
Tammerkosken partaalla. Tampella<br />
valmisti muun muassa vetureita ja turbiineja<br />
sekä pellavaisia damastiliinoja. Tekstiiliteollisuus<br />
hiipui 1970-luvulla ja vähitellen<br />
teollisuus on siirtynyt kokonaan pois kosken<br />
varren rakennuksista.<br />
Museokeskus Vapriikki avautui vanhassa<br />
tehtaassa syksyllä 1996. Vapriikin vanhimmat<br />
osat on rakennettu 1880-luvulla. Suurin<br />
näyttelytila, sata metriä pitkä ja kuusitoista<br />
metriä korkea tehdashalli, on peräisin 1910-<br />
ja 20-luvuilta.<br />
Vapriikin näyttelyt kertovat Tampereen ja sitä<br />
ympäröivän Pirkanmaan historiasta. Tänä<br />
kesänä Vapriikissa on mahdollisuus tutustua<br />
esimerkiksi Finlaysonin kutomomestarina<br />
elämäntyönsä tehneen William Lomaxin<br />
valokuvakokoelmasta koottuun näyttelyyn.<br />
Voit tutustua Vapriikin näyttelyihin etukäteen<br />
verkossa: www.tampere.fi/vapriikki.<br />
Ilmoittautuminen<br />
10.7.<strong>2012</strong> mennessä <strong>sukuseura</strong>n kotisivulla<br />
www.virrit.yhdistysavain.fi<br />
tai puhelimitse<br />
050-5354929 Eila Mäensivu<br />
040-7479562 Pirjo Hernesniemi<br />
Osallistumismaksu<br />
Aikuiset 22 euroa / hlö<br />
7-17 -vuotiaat 10 euroa / hlö<br />
alle 7-vuotiaat ilmaiseksi<br />
Osallistumismaksu sisältää tarjoilun ja<br />
museolipun. Maksu suoritetaan 10.7.<strong>2012</strong><br />
mennessä <strong>Virrin</strong> <strong>sukuseura</strong>n pankkitilille<br />
VSOP 566101-459.<br />
Nähdään heinäkuussa!<br />
Terveisin<br />
Sanna & <strong>sukuseura</strong>n hallitus ja toimihenkilöt
Vuosikokousohjelma 29.7.<strong>2012</strong><br />
10.30-13.00 Ilmoittautuminen Vapriikin aulassa<br />
10.30-13.00 Omatoiminen tutustuminen Vapriikin näyttelyihin<br />
12.00-14.00 Lounas museoravintola Valssissa<br />
14.00-16.30 Ohjelmaa auditoriossa<br />
Tervehdyssanat Eila Mäensivu / Sanna Jalaskoski<br />
Yhteislaulua<br />
Sääntömääräinen vuosikokous auditoriossa<br />
Kunniajäsenet<br />
Kyläluutakilpailu<br />
Vapaata ohjelmaa<br />
Sukuseuran tuotepöytä<br />
Kahvit
Luonnontieteilijä innostui sukututkimuksesta - ja tulosta syntyi!<br />
Kesän 2011 sukukokoontumisen mielenkiintoisin<br />
anti oli Saila Sepon selvitys oman<br />
sukututkimusharrastuksensa heräämisestä ja<br />
tuloksista, joihin se johti.<br />
Innostuneen ja työtä pelkäämättömän tutkijan<br />
perehtyminen valtaisaan arkistotietomäärään oli<br />
runsaassa vuodessa tuottanut tarkat tiedot esivanhemmista<br />
seitsemän sukupolven ajalta - ja täydennystietoja<br />
13 sukupolveen asti taaksepäin.<br />
"Miten lähdin tutkimaan juuriani? ... Ajattelin, ettei<br />
olisi iso työ, kun vain katselisin. Toisin kävi. Tutkimus<br />
vei mennessään", Seppo totesi esityksensä<br />
aluksi. Tunteja laskemattoman työn tuloksena on<br />
perusteellinen selvitys sekä henkilöistä että heidän<br />
elämänympäristöstään eri sukupolvien aikana.<br />
Kesän esityksessään Saila kertoi häkeltyneensä, kun<br />
hän esivanhempiensa Vesilahden, Tyrvään ja Tottijärven<br />
tietoja selvitellessään kulkeutui neljä kertaa<br />
<strong>Virrin</strong> taloon. Miten se oli mahdollista? Tarkistukset<br />
osoittivat kuitenkin tietojen pitävän paikkansa. Esivanhempien<br />
polut kietoutuivat toisiinsa eri sukupolvissa.<br />
<strong>Virrin</strong> talon jälkeläiset eivät olleet aina tunnistaneet<br />
pikkuserkkujaan, ja kun näin oli tapahtunut<br />
eri sukuhaarojen kesken, tutkija huomasi olevansa<br />
suoraan alenevassa polvessa v. 1771 syntyneen Juho<br />
Juhonpojan kolmen lapsen jälkeläinen! Olisiko<br />
osuvampaa selvitystä voinut löytää Juho Juhonpojan<br />
syntymän 240-vuotistilaisuuteen?!<br />
Lisäksi joukkoon löytyi tutkimuksen haasteellisimmaksi<br />
henkilöksi yhtä sukupolvea kauempaa Juho<br />
Juhonpojan isosiskon eli 1766 syntyneen Marian<br />
tytär Ester. Hänen tyttärentyttärensä Ida Maria, Saila<br />
Sepon isoäidin äiti oli Virrejä sekä isän että äidin<br />
puolelta. Ester Sulmanin ja Ida-Maria Lepistön elämäntarinat<br />
saavat tämän päivän ihmisen kunnioittamaan<br />
esivanhempiensa elämänvahvuutta.<br />
Sailan tutkimuksen yksityiskohtia ei tässä ole mahdollista<br />
ryhtyä tarkemmin selvittämään muuten<br />
kuin esittämällä pari esivanhempien polun kaaviota.<br />
Olennaista on se, että olemme tähän asti tyytyneet<br />
siihen, että periaatteessa tunnemme 1799 syntyneen<br />
Tuomas Juhonpojan jälkeläiset. Nyt tunnemme myös<br />
Tuomaksen sisarusten jälkeläiset nimeltä ja monen<br />
osalta elämänvaiheiltaan. Tästä kuuluu kiitos Sailalle.<br />
Miten näitä kaikkia tietoja hyödynnämme, on<br />
kysymys, joka toivottavasti saa ratkaisunsa uusien<br />
sukututkimuksesta ja <strong>sukuseura</strong>toiminnasta innostuneiden<br />
käsissä.<br />
On muuten varmasti paikallaan lyhyesti esitellä uusi<br />
sukulaisemme, tutkimuksen tekijä: Saila Seppo (ent.<br />
Karvinen) on kirjoittanut ylioppilaaksi Vammalan<br />
lukiosta 1978. Hän on valmistunut tekniikan lisensiaatiksi<br />
Otaniemestä ja myöhemmin kemian tohtoriksi<br />
Joensuun yliopistosta, ja työskentelee nykyisin<br />
Suomen Akatemiassa. Hänen vanhempansa ovat<br />
kauppapuutarhuri Esa Seppo ja liikeenharjoittaja<br />
Leila Seppo, o.s. Vuorenoja. Hän on kolmen pojan<br />
äiti. Ja vuodesta 2010 sukututkija tiedenaisen tarmolla<br />
ja taidolla. OS<br />
Saila Seppo kertoi perusteellisen sukututkimuksensa<br />
tuottamista henkilötiedoista ja niiden mukana löytyneistä<br />
esivanhempien erilaisista elämänvaiheista.
Saila Seppo havaitsi tutkimuksessaan olevansa 1771 syntyneen Johan Johanssonin eli Juho<br />
Juhonpoika <strong>Virrin</strong> kolmen lapsen jälkeläinen! Tässä perustietoihin supistettuna nuo kolme<br />
esivanhempien polkua.<br />
Kalle Juhonpoika 1805-1875<br />
Ester Heikintytär 1803-1876<br />
Heikki Kallenpoika 1839-1919<br />
Maria Ulriika Heikintytär 1843-1912<br />
Juho Juhonpoika Virri 1771-1840<br />
Anna Kallentytär 1776-1835<br />
Henrik Juhonpoika Perko 1813-1868<br />
Esteri Matintytär 1814-1872<br />
Herman Heikinpoika Perko, Lepistö 1857-1929<br />
Hilma Josefina Juhantytär Lehtimäki 1861-1931<br />
Väinö Edvard Santalahti (Sands) Ida Lahja Lepistö 1888-1956<br />
1888-1930<br />
Sylvi Maria Idantytär Lepistö, Kursi, sittemmin Vuorenoja<br />
1910-1997<br />
Leila Marjatta Vuorenoja 1935<br />
Esa Eino Seppo 1934<br />
Saila Marjatta Seppo 1959<br />
Maria Elisabet Juhontytär 1815-1898<br />
Johan Mattson Mäenpää 1813-1878<br />
Johan Mauritz Mäenpää, Vuorenoja 1838-1893<br />
Vilhelmiina Tuomaantytär Harjanen 1837-1919<br />
Nestori Wilhelm Vuorenoja 1877-1955<br />
Hilda Kristiina Ossberg 1877-1964<br />
Toivo Johannes Vuorenoja 1905-1997<br />
Löytyi vielä neljäskin polku <strong>Virrin</strong> sukuun. Lähtöhenkilönä on silloin 1739-1805 eläneen<br />
”ensimmäisen” Juho Juhonpojan tytär Maria, joka on siis yllä esitettyjen polkujen<br />
lähtöhenkilön Juho Juhonpojan (1771-1840) sisar.<br />
Juho Juhonpoika Virri 1739-1805<br />
Maria Juhontytär 1766-1821<br />
2. avioliitto Matts Suhlman<br />
Ester Suhlman 1804-ei tiedossa?<br />
Antti Juhanpoika Haapaniemi 1819-1878<br />
Anna-Lisa 1837-1905<br />
Juha Juhanpoika Lehtimäki 1839-1877<br />
Hilma Josefina Juhantytär Lehtimäki 1861-1931<br />
Herman Heikinpoika Perko, Lepistö 1857-1929<br />
Ida Lahja Lepistö 1888-1956<br />
Väinö Edvard Santalahti 1888-1930<br />
Sylvi Maria Idantytär Lepistö 1910-1997<br />
Toivo Johannes Vuorenoja 1905-1997<br />
Leila Marjatta Vuorenoja 1935<br />
Esa Eino Seppo 1934<br />
Saila Marjatta Seppo 1959
Varhaisin esi-isämme onkin Matts Svensson<br />
Suvun alkuhistorian tiedot täydentyvät.<br />
Olemme pitäneet<br />
varhaisimpana tunnettuna esiisänämme<br />
<strong>Virrin</strong> taloa 1691-1712<br />
hallinnutta Simo Martinpoikaa<br />
(Simon Mårtensson). Nyt näemme<br />
kuitenkin kaksi sukupolvea<br />
hänen taakseen. Varhaisin tällä<br />
hetkellä tunnettu esi-isämme onkin<br />
Matts Svensson.<br />
Kuka Matts Svensson?<br />
Katsotaanpa. Tiedot kertovat näin:<br />
Matts Svensson oli ilmeisesti entinen<br />
sotilas, joka viljeli autiotaloja<br />
1600-luvulla. Autiotalo tarkoitti<br />
taloa, joka oli ajautunut tilanteeseen,<br />
jossa ei kyennyt maksamaan<br />
veroja kruunulle. Verot määrättiin<br />
luonnontuotteina. Tällaisissa<br />
tapauksissa kruunun eli silloisen<br />
valtiovallan määräämä järjestely<br />
toimi yksinkertaistaen ilmaistuna<br />
niin, että autiotilaa sai ulkopuolinen<br />
ryhtyä viljelemään, kun<br />
lupautui hoitamaan verot.<br />
Matts Svensson on ollut viljelijänä<br />
Isojärven Linkillä vuodesta 1628<br />
ja sen jälkeen Lummajan Jartulla<br />
vuodesta 1634. Hänen puolisonsa<br />
oli Maisa Jörnsdotter, jonka<br />
mainitaan eläneen leskenä Jartulla<br />
1635-39. Heillä oli poika Mårten<br />
Mattsson, josta on Jartulla merkintä<br />
”son” 1635-37 ja ”bonde” eli<br />
talonpoika v. 1638.<br />
Mårten Mattsson on ollut ensin<br />
sotilas ja sen jälkeen viljelijänä<br />
Soukon Prihtillä 1656 ja 1667.<br />
Elämänsä viimeisen vuoden hän<br />
on asunut poikansa Andersin<br />
luona - Isojärven Virrillä! Hänet<br />
on haudattu 15.2.1680.<br />
Mårtenilla oli kahdesta avioliitostaan<br />
kolme poikaa. Vanhin oli<br />
Grels, joka oli suutari ja isäntänä<br />
Prihtillä 1669 - n. 1690. Hänellä<br />
oli useita lapsia, joista rippikirjassa<br />
mainitaan nimeltä kolme poikaa.<br />
Poikien äiti Lisbet kuoli 1692<br />
ja aavistuksen vaikeiden aikojen<br />
elämästä antaa tieto, että Grels<br />
ja kaikki kolme poikaa kuolivat<br />
suurten nälkävuosien vaikeimpana<br />
vuonna 1697.<br />
Toinen poika oli Anders. Hän<br />
solmi avioliiton <strong>Virrin</strong> viljelijänä<br />
vv. 1671-75 toimineen Henrik<br />
Sigfridssonin Brita-tyttären kanssa<br />
ja tuli samalla <strong>Virrin</strong> isännäksi<br />
vuosiksi 1677-1690. Isä Mårten<br />
asui hänen luonaan 1679-80. Viimeiset<br />
vuotensa Anders eli sotilaana<br />
nimellä Anders Virri Liuhalan<br />
Knuutilassa ja kuoli samana<br />
vuonna kuin vanhempi veljensä<br />
eli 1697.<br />
<strong>Virrin</strong> viljelijäksi tuli heti Andersin<br />
jälkeen Simon Mårtensson.<br />
Hän on aivan ilmeisesti Mårten<br />
Mattssonin nuorin poika, vaikka<br />
tätä ei lähteissä suoraan sanotakaan.<br />
Hänet me olemme tähän<br />
asti tunteneet varhaisena esiisänämme<br />
nimellä Simo Martinpoika.<br />
Simolla oli toisesta avioliitostaan<br />
Valpuri Tuomaantyttären<br />
kanssa kaksi lasta, joista tytär<br />
Maria kuoli viisivuotiaana 1717,<br />
mutta v. 1710 syntynyt poika<br />
Johan eli Juho aloitti tuntemamme<br />
<strong>Virrin</strong> vanhimpien poikien pitkän<br />
sarjan.<br />
Simo kuoli varsin nuorena 1712.<br />
Hänen äitinsä solmi 1718 avioliiton<br />
Isojärven Iso-Roikalta olleen<br />
Henrik Henrikssonin kanssa, joka<br />
hoiti <strong>Virrin</strong> taloa Juhon alaikäisyyden<br />
aikana vuoteen 1715 asti.<br />
Niin - kuka se varhaisin esiisämme<br />
Matts Svensson sitten oli?<br />
Voisi arvella, että jos mies on ollut<br />
sotilaana (ehkä Klaus Flemingin<br />
joukoissa 1500-luvulla tai Kaarle<br />
IX:n joukoissa samaan aikaan, vai<br />
ehkä jossakin 30-vuotisen sodan<br />
alkuvuosina?) - ja isän nimi on ollut<br />
Sven, niin juuret saattavat olla<br />
jossakin kaukana. Mutta nämä<br />
ovat vain arveluja - mitään tositietoa<br />
ei kauemmaksi taaksepäin ole<br />
käytettävissä. OS<br />
.................................................<br />
Simo Martinpojan isän ja isoisän<br />
tiedot perustuvat Heikki Impolan<br />
selvittämiin Tyrvään talojen<br />
omistajatietoihin.<br />
I Matts Svensson<br />
II Mårten Mattsson k. 1680<br />
III Simon Mårtensson eli<br />
Simo Martinpoika<br />
1663-1712<br />
IV Juho Simonpoika<br />
1710-1776<br />
V Juho Juhonpoika<br />
1739-1805<br />
VI Juho Juhonpoika Virri<br />
1771-1840<br />
VII Tuomas Juhonpoika Virri<br />
1799-1875
KURAOJASA<br />
Mää olin siinä kolmenvanha<br />
ku lähri ens kertaa yksin<br />
maailmaa kattoo. Siitä<br />
reissusta meinas tulla iha<br />
viimene.<br />
Mulla oli vanneurista värkätty iso<br />
koppa. Siihe oli maalattu piäniä<br />
sinisiä lemmenkukkasia ja punasia<br />
pelakuita. Isä oli koppuloinu<br />
siihen uure kantokahva, pyäreestä<br />
puusta. Se kitisi sitten surkeesti,<br />
kun sitä kiaputti. Otin kopa ja laito<br />
Mollanuke sinne maate. Pisti viltin<br />
päälle, ettei Molan tuu vilu, jos<br />
mennee pilvee. Evvääks oti kakosta<br />
kuivattua korppua. Mettän takana<br />
oli pari talloo. Aattelin mennä kattoon,<br />
olisko kettään naapuria kotosalla.<br />
Päälläni oli vaaleenpunane<br />
hamunen, siinä oli piäniä vaaleenpunasia<br />
ja -sinisiä kukkasia.<br />
Miahustasa oli kimpsu, se teki siitä<br />
jollaki lailla nii korree. Äiti oli ommellu<br />
sen vanhasta silkkipuserostaj,<br />
josta hihat oli revenny takkaa,<br />
oli kai tullut liian kirreeks. Sillai<br />
mää sai uure hamusen ja mää tykkäsin<br />
siitä kamalasti. Se oli sitten<br />
pyhähamu. Noh, aluskalsarit oli<br />
sitten eri maata, ruskeehaarmaat<br />
puntit roikku hamun alta, isot kun<br />
oli. Ei se mua haitannut, kun en<br />
mää sitä nähny. Paljain varpain oli<br />
sitte mukava pistellä etteepäi.<br />
Lähri matkaa, ensin istahrin likakaivonkannelle,<br />
joka oli piha ja tiä<br />
rajamaastosa. Oti kopasta korpu,<br />
haukkasi palase ja annon Mollalle<br />
kans. Mutta ku se on niin houna,<br />
ei parane kerralla paljoo antaa,<br />
ettei tukehru. Jatkoimme matkaa<br />
ja ensin poikettiin lähimpäänapurii<br />
Moilaselle.Kiipesi portaat ylös,<br />
mutta ovi oli piukasti kii, ei siinä<br />
sitte mittää hyätyä ollu. Jatkoimme<br />
matkaa. Oikasi huusin viärestä,<br />
sen takana oli semmone airattu<br />
tunkio ja sikolätti.Siä oli pari pikku-possua,<br />
ne oli kamalan söpöjä,<br />
mutta siinä haisi paska. En jääny<br />
siihe pitkäks aikaa, ku Mollaaki<br />
ihan oksetti.<br />
Tupsahrin Virtase pihhaa, siinä<br />
Tättä tonki kukkasmaata. Tättä oli<br />
ainaski saranvanha, sillä oli pitkä<br />
piiska, joka oli kiarottu nutturalle<br />
ja pantu salasoljilla kii. Tättä<br />
kyseli,<br />
-- Mistäs tollanen pikku-plikka<br />
oikei tupsahti, kukas sää oot ?<br />
-- Määoo Iitta ja isällä on kualmaauto,<br />
sanoin.<br />
-- Mees ny sitte kotios, äläkä täälä<br />
sitte alvariinsa hyppää, sano Tättä.<br />
Ja minähän lährin ku kerra sanotaa,<br />
varmuure vuaks sammaa<br />
polkua ku tulinki. Kurkkasin viälä<br />
possuja, seällä ne nukkua pussutti<br />
onnellista unta.<br />
Mettän kulmasa oli kiinnostavan<br />
näköne kuraoja. Näytti aikas syvältä,<br />
ainaki kolmenvanha silmisä.<br />
Menin vähän lähemmäks ja nii<br />
mukavasti kura tirisi varpaitten välistä.<br />
Siinä kurnutti piäni sammakko<br />
ja aattelin ottaa sen kätteeni.<br />
-- Kulk, kulk, kulk, sanon sille.<br />
Ojensin käteni ja hupsista, sinne<br />
lensi mahallensa koko plikka ja<br />
koppa kans. Loiskis! Jokin siinä<br />
tarttu muhu ja nosti ylös.<br />
--Mitäs sää täältä haet? On vähä<br />
huano paikka, ei taira matojakkaa<br />
löytää, vai mitä, häh? sano Risto.<br />
Toisesta naapurista iso-poika Risto<br />
oli jo päässy oikei asemalle tyähö.<br />
-- Määoo Iitta ja isällä on kualmaauto,<br />
vastasi. Risto lupas saattaa<br />
kurasen plikan, kopan ja Mollan<br />
kotiin. Missä meijän äiti oli jo<br />
vastasa.<br />
Noh, kamala huuto siitä sitte tuli.<br />
-- Misä sää plikka oot tollai itkes<br />
kurannu ja pyhämekkoki on<br />
reppeentyny, eikö se eiline temppu<br />
viä riittäny...Riittävä määrä erilaista<br />
tekstiä oli taattu. Vaikka olinki<br />
aikas piäni plikka. Risto puuttu<br />
puheeseen ja sano<br />
-- Toho moision mettäkuraojaa se<br />
olis hukkunu, jos en olisi paikalle<br />
osunu.<br />
Siihen se äitiki sitte rauhoitu, enkä<br />
saanu eres satikutia. Orotettiin kn<br />
isä tulee kotio.<br />
Isä tuli illansuusa ajosta, oli hakenu<br />
Turun satamasta silahkoita. Isä<br />
ja äiti selvitti keittiösä asiaa, mut<br />
passitettiin välikammariin. Sitten<br />
isä tuli, otti mut syllyy, hals ja sano<br />
-- Mees ny sitte plikka maate.<br />
Pari päivää pysyn nöyrästi kotosalla,<br />
mutta sitte lährin Ristoa<br />
katsoon essuntaskusa oli lahja<br />
Ristolle. Hän oli pelastanu mut,<br />
en oikein tiarostanu mistä, mutta<br />
hyvän tyän oli tehny sen ymmärsin<br />
aikuisten puhheista.<br />
Seuraavana aamuna isä haki taskukelloonsa<br />
ja sano sen illalla panneensa<br />
keittiön pöyrälle. Mistään<br />
sitä ei löyretty. Kun isä illalla palasi<br />
ajosta, oli kellokin taas koujusa.<br />
Risto oli tuumaillut, että eivät vanhempani<br />
varmaan tiänny mitä mää<br />
olin tehny ja palautti lahjani, kello.<br />
Se oli ensimmäinen kerta kum<br />
mää muistan, että enkelit ovat mua<br />
varjelleet.<br />
Riitta Toivo<br />
Kirjoittaja on Paavo <strong>Virrin</strong><br />
tyttärentytär ja tarina on julkaistu<br />
Sastamalan opiston kirjoittajapiirin<br />
Tuulen kantamia -antologiassa<br />
vuonna 2010.
Jäsenmaksu <strong>2012</strong><br />
Sukuseuran jäsenmaksu vuodelta <strong>2012</strong> on 10 euroa.<br />
Lehden mukana on tilisiirtolomake maksua varten.<br />
Muista käyttää viitenumeroa! Jos maksat useampia<br />
maksuja kerralla, älä käytä viitettä vaan mainitse<br />
viestikentässä jäsenten nimet. Kiitos!<br />
<strong>Virrin</strong> <strong>sukuseura</strong>n hallitus ja toimihenkilöt<br />
Puheenjohtaja Sanna Jalaskoski<br />
040-5371485; sanna.jalaskoski@gmail.com<br />
Varapuheenjohtaja Eila Mäensivu<br />
050-5354929; eila.maensivu@aina.net<br />
Taloudenhoitaja Pirjo Hernesniemi<br />
Opistotie 2 C 3, 12310 Ryttylä<br />
040-7479562: hernesniemi.pirjo@gmail.com<br />
Arto Mäenpää<br />
03-5157197; 0500-799070<br />
Marja Koivisto<br />
0400-611020; marja@pispalanautot.fi<br />
Markku Lehtimäki<br />
040-8350239; markku.lehtimaki@pohjois-pirkanmhy.fi<br />
Helena Okslahti<br />
040-7340813; helena.okslahti@gmail.com<br />
Eija Rajala<br />
044-5133802; eijakristiina.rajala@gmail.com<br />
Birgit Viikari<br />
050-3006718; birgit.viikari@hamk.fi<br />
Sihteeri Jari Lehti<br />
050-3090322; j.lehti@saunalahti.fi<br />
Arkistonhoitaja/tiedottaja Osmo Särkilahti<br />
Puistokatu 6 A 1, 39500 Ikaalinen<br />
0400-782894; osmo.sarkilahti@pp.inet.fi<br />
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -<br />
Hallituksen erovuoroisuusjärjestys:<br />
<strong>2012</strong>: P.Hernesniemi, M.Lehtimäki, E.Rajala<br />
2015: S.Jalaskoski, A.Mäenpää, H.Okslahti<br />
2018: E.Mäensivu, M.Koivisto, B.Viikari<br />
<strong>Virrin</strong> <strong>sukuseura</strong> verkossa:<br />
www.virrit.yhdistysavain.fi<br />
<strong>Virrin</strong> viesti <strong>2012</strong><br />
Toimitus Osmo Särkilahti, Jari Lehti ja Sanna Jalaskoski Kuvat Jari Lehti, Reetta Tervakangas<br />
logo Juho Sipola Taitto Sanna Jalaskoski Paino Kopijyvä, Tampere
Change language