2011 - Maatiainen ry

Kasvuolot vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea,
merkitse tämän vuoksi puuvartisten lajien kohdalle
myös kasvupaikka seuraavasti:
E-S = Etelä-Suomi (vyöhykkeet I-II)
K-S = Keski-Suomi (vyöhykkeet III-V)
P-S = Pohjois-Suomi (vyöhykkeet (V)VI-VIII)
Mistä siemeniä voi kerätä?
Siemeniä voi kerätä sieltä mistä kukkiakin – käyttäen
omaa harkintaa. Oman puutarhan lisäksi tienpientareilta
ja joutomailta löytyy monenlaisia mielenkiintoisia
lajeja.
Luonnonsuojelualueilla siementen kerääminen ei ole
sallittua. Myös muualla luonnossa kasvavat rauhoitetut
ja harvinaiset kasvit on syytä jättää tulevienkin
polvien ihasteltaviksi.
Miten kerätä?
• Siemeniä on helpointa kerätä kuivalla ilmalla.
• Kerää vain kypsiä siemeniä.
• Kerää jokainen laji erikseen.
• Koko kuivan siemenlatvuksen voi leikata saksilla
ja laittaa pussiin. Anna siementen vielä kuivua
sisällä (paperi)pusseissa.
• Siementen puhdistaminen on helpointa, kun ne
ovat aivan kuivia. Kypsät, kuivat siemenet varisevat
usein valmiiksi pussin pohjalle.
Pitääkö siemenet puhdistaa roskista?
Mielellään, mutta tärkeintä on lähettää siemenet
huolimatta siitä, saako niitä puhdistettua vai ei.
Mikä on sopiva määrä?
Siementen koosta riippuen noin ½–1 dl roskattomia
siemeniä. Isoja siemeniä voi olla enemmänkin. Kasvierikoisuuksista
ja harvinaisista tai hyvin vanhoista
kannoista kannattaa lähettää pienetkin määrät. Samoin
voimme käyttää pienetkin erät luonnonkasvien
siemeniä seoksiin.
Mitä siemeniä kannattaa kerätä?
• On hyvä ja toivottavaa lähettää toistuvasti samoja
puutarhassasi kasvavien lajien siemeniä.
• Maatiaisen siemenvälityksessä vanhat kasvikannat
(****) ovat etusijalla eli puutarhojen perinteiset
lajit, sekä koriste- että hyötykasvit.
Tämän lisäksi välitämme:
• kasvierikoisuuksia riippumatta kannan iästä sekä
tavallisuudesta poikkeavia väri- ja kukkamuotoja
• kotimaisia luonnonkasveja
• ns. luonnonperennoja
Maatiainen ry – Siemenluettelo 2011
39
KERUUOHJEET
Mikä on maatiaiskasvi?
Tässä luettelossa puhutaan maatiaiskasvista, kun kyseessä
on yli 50 vuotta Suomessa kasvanut ja tänne
sopeutunut kasvikanta. Ennen 1960-lukua pihoihin
istutetut ja kylvetyt kasvikannat ovat maatiaisia
****, jotka ovat ehtineet sopeutua oloihimme.
Maatiaiskanta – paikalliskanta?
Maatiaiskannasta tai paikalliskannasta puhutaan tässä
luettelossa silloin kun kyseessä on pitkään tietyssä
paikassa kasvanut ja kehittynyt kanta. Se voi myös
poiketa ominaisuuksiltaan toisista vastaavista esim.
"Savitaipale" ja "Aunus" -härkäpavut. Tässä luettelossa
on nimetty maatiaiskantoja, joiden alkuperä on
tiedossa. Se edistää niiden tunnistamista ja ylläpitoa
jatkossa. Maatiaiskannat on merkitty lainausmerkeillä
"xxx", viralliset viljelylajikkeet puolilainausmerkeillä
'xxx'.
LK (luonnonkanta)
Luonnonkannalla tarkoitetaan (kotimaisten) luonnonkasvien
jalostamattomia kantoja, luonnossa kasvavia
tai puutarhoihin siirrettyjä. Luonnonkasveista
jalostetut puutarhalajikkeet (useimmat puutarhaliikkeistä
ostetut taimet) ovat yleensä jo erinäköisiä eivätkä
siis ole luonnonkantaa vaan puutarhalajikkeita.
Pidäthän nämä erillään.
Luonnonperenna
on vähän tai ei laisinkaan jalostettu, yleensä ulkomaista
alkuperää oleva puutarhakasvi. Tällaisia lajeja
ovat esimerkiksi eri mantereilta tai kasvillisuusvyöhykkeiltä
peräisin olevat luonnonlajit kuten jalokiurunkannus,
kuolanpioni, isotähtiputki, kasvitieteelliset
tulppaanit jne. Sen lisäksi, että lajista on
tämä jalostamaton muoto, siitä voi olla pitkällekin
jalostettuja puutarhalajikkeita, kuten isotähtipuki
'Primadonna' tai lukuisat tulppaanilajikkeet.
Lajike vaiko luonnonperenna?
Jalostamattomat tai vain vähän jalostetut lajit ovat
siemenvälityksen kannalta "turvallisempia". Pitkälle
jalostettujen puutarhalajikkeiden kohdalla ei ole takeita
siitä, että niiden siemenistä kasvatetut taimet
ovat samannäköisiä kuin ne kasvit, joista siemenet
on kerätty. Lajikkeitahan lisätään yleensä kasvullisin
menetelmin.
Samoin käyttäytyvät vihannesten ns. hybridi eli F1-
siemenkannoista kerätyt siemenet. Niitä ei kannata
lähettää siemenvälitykseen.