Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? - YTHS
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? - YTHS
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? - YTHS
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Miksi</strong> <strong>aivot</strong> <strong>hyötyvät</strong> <strong>liikunnasta</strong>?<br />
15.11.2011 Oulu<br />
Liisa Paavola<br />
PsL, neuropsykologian<br />
erikoispsykologi<br />
Neural Oy
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin olosuhteisiin:<br />
solujen erilaistuminen 0-4 vkoa<br />
solujen lisääntyminen 4-28 vkoa<br />
solujen vaeltaminen 4 vkoa – useita kuukausia<br />
solukuolema 4 vkoa – useita kuukausia<br />
tuoja- ja viejähaarakkeiden kasvu 4 vkoa-2 v<br />
yhteyksien syntyminen -> läpi elämän<br />
hermoratojen kypsyminen -10 vuotta<br />
(esim. Koivikko, 1995)
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Aivojen ”kasvupyrähdykset” syntymän jälkeen (Johnsen 2005, Kolb & Whishaw 2003):<br />
3-10 kk – 1.5 vuotta<br />
2-4 vuotta<br />
6-8 vuotta<br />
10-12 vuotta<br />
14-16 vuotta
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Vrt. Piaget´n kognitiivisen kehityksen päävaiheet:
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Aivotasolla ensimmäinen oppimisen muoto on liike: reflekseistä kohti<br />
tahdonalaisempaa fyysistä aktiivisuutta<br />
->oppimista tapahtuu sekä hermoverkoston tasolla että hermosolun<br />
sisäisinä muutoksina<br />
KESTOKOROSTUMINEN /<br />
KESTOVAIMENTUMINEN?
Kehittyvät <strong>aivot</strong><br />
peilisolut: hermosoluja, joilla on kyky<br />
reagoida liikkeisiin, ääniin, eleisiin ja<br />
ilmeisiin (Rizzolatti et al., 2007, Fuster, 2003, Iacoboni, 2008)<br />
– tehtävänä ”peilata” sitä, mitä toinen ihminen<br />
tekee ja miltä se tuntuu; EMPATIANEURONIT<br />
– löydetty aivoista otsalohkon liikealueilta,<br />
ohimo- ja päälaenlohkosta sekä puheen<br />
tuottamiseen osallistuvalta Brocan alueelta<br />
– motoristen taitojen oppiminen!
-näkee/kuulee<br />
potkaisun<br />
-potkaisee itse<br />
-rekisteröi sanan<br />
”potkaista”<br />
->peilineuronien<br />
aktivaatio<br />
”Pallon potkaisu” (Iacoboni,<br />
2008)
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
tiedollisen, sosiaalisen sekä tunne-elämän<br />
kehityksen edellytyksenä on riittävän<br />
itsesäätelykyvyn kehittyminen<br />
– kehityksessä yksilöllisiä eroja huomattavasti<br />
motivaatiorakenteen muodostumisessa<br />
itsesäätelyllä keskeinen rooli (esim. Borod, 2000)
Kaleva 19.8.07<br />
Aivot ja fyysinen aktiivisuus
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Murrosikä – toinen mahdollisuus<br />
– hermoverkkotasolla (etuotsalohkorakenteet, limbinen<br />
järjestelmä) neurobiologisen uudelleen järjestäytymisen<br />
mahdollisuus<br />
– toisaalta monet sairauden puhkeavat murrosiässä<br />
hormonaalisiin / neurobiologisiin muutoksiin liittyen<br />
(Boyce et al., 2005, Ellis et al., 2005, Sajaniemi, 2004, Walker et al.,<br />
2004)<br />
-amygdala, aivokuori ja limbinen järjestelmä<br />
organisoituvat uudelleen<br />
-stressimekanismeilla ja tunteiden säätelymekanismeilla<br />
on mahdollisuus muuttua
Peilisolujen merkitys<br />
murrosiässä: mitä matkitaan?<br />
VAI
Aivot ja liikunta aikuisiässä<br />
myös aikuisilla eroja aivojen<br />
hermoverkostojen toiminnassa ja<br />
motivaation säätelyssä: erilaiset<br />
edellytykset sietää ja käsitellä fyysistä ja<br />
kognitiivista kuormitusta, tunteita ja<br />
kehon viestejä (Borod, 2002, Lezak, 2004)<br />
kynnys aivojen hälytysmekanismin<br />
käynnistymiselle stressitilanteessa on<br />
yksilöllinen: toistuvat kielteiset<br />
kokemukset (esim. pelko, kipu) alentavat<br />
ärsytyskynnystä; myös liikunnassa!
LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA<br />
AIVOTERVEYTEEN:<br />
- vaikutukset hermoston kuntoon ja tiedonkäsittelyn kapasiteettiin (Cotman<br />
et al., 2005, Colcombe & Kramer, 2003, Kamijo et al., 2004, Kamijo et al.,<br />
2007)
LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA<br />
AIVOTERVEYTEEN:<br />
-mieliala (Brene et al., 2007, Böcker et al., 2008)<br />
<strong>aivot</strong>oimintojen ja fyysisen harjoittelun välistä yhteyttä<br />
tutkittiin välittäjäaine-perustaista säätelyä kuvantamalla:<br />
aivojen opioidergiset sekä dopaminergiset radat<br />
keskeisessä roolissa<br />
koehenkilöinä 10 aktiivijuoksijaa: PET-kuvantaminen<br />
levossa (ei liikuntaa vuorokauteen) ja 2 h juoksulenkin<br />
jälkeen)<br />
– PET: radioaktiivinen aine annetaan tutkittavalle laskimon kautta, jonka jälkeen<br />
pään alue kuvataan erikoiskameralla ja saadaan kolmiulotteinen kuva<br />
radioaktiivisen aineen jakautumisesta elimistössä ->kuvauksessa käytetään<br />
lyhytikäisiä radioisotooppeja, joiden puoliintumisaika on lyhyt<br />
– aivojen toiminnan aktiivisuuden mittaaminen: aktiivisten aivoalueiden verenkierto ja glukoosin<br />
käyttö tehostuvat
Böcker et al., 2008
LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA<br />
AIVOTERVEYTEEN<br />
-ikääntyminen ja<br />
neurodegeneratiivisilta sairauksilta<br />
suojautuminen (Kramer & Morrow, 2007, Kramer<br />
& Erickson, 2007)
Muutokset <strong>aivot</strong>asolla<br />
anatomiset muutokset: hermosolujen<br />
erilaistuminen /”hiljaisten” synapsien herääminen?<br />
toiminnalliset muutokset: aktivaatio<br />
solu- ja molekyylitason muutokset: BDNF –<br />
proteiinipitoisuuden kasvu; kasvutekijä, joka<br />
vaikuttaa tiettyjen keskushermoston hermosolujen<br />
aktiivisuuteen<br />
muutokset paikallistuvat aivoalueille, jotka<br />
vastaavat oman toiminnan säätelystä, oppimisen<br />
ja muistin toiminnasta sekä mielialojen<br />
tunnistamisesta ja säätelystä (Cotman et al., 2005,<br />
Colcombe & Kramer, 2003, Alonso et al., 2002)
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
tutkimustieto korkeampien <strong>aivot</strong>oimintojen<br />
(Friedman et al., 2006, Miyake et al., 2000) eli oman toiminnan<br />
suuntaamisen, valikoinnin, ylläpitämisen ja<br />
päivittämisen suhteesta fysiologiseen<br />
säätelyjärjestelmään on vielä kapea-alaista<br />
kun selvitetään aivojen ja fyysisen aktiivisuuden<br />
välistä vuorovaikutusta ääreis- ja<br />
keskushermoston vastavuoroisen toiminnan<br />
kautta, on tiedollisen kapasiteetin tutkimisen<br />
rinnalla otettava huomioon myös liikuntaan<br />
liittyvien tunnekokemusten (Focht et al., 2007) sekä<br />
persoonallisuuden rakenteiden (Rhodes, 2006)<br />
merkitys
Aivot ja fyysinen aktiivisuus<br />
Neuroteoriamalli jo olemassa:<br />
aivoissa oma rakenteellinen<br />
hermoverkostopiiri, ”emotional<br />
circuit”, tunteiden, tiedon ja<br />
fysiologisten viestien käsittelylle?<br />
(Damasio, 1998, Devinsky et al., 1995)
YHTEENVETOA<br />
TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN:<br />
tarvitaan tutkittua tietoa aivojen ja fyysisen<br />
aktiivisuuden<br />
välisestä vuorovaikutuksesta<br />
voidaanko fyysisesti passiivisen aikuisen<br />
motivaatioon ja liikunnan ”kipukynnykseen”<br />
vaikuttaa jollakin tavalla? Miten mielipaha<br />
muuttuu mielihyväksi?
YHTEENVETOA<br />
käyttäytymisen muutos tarkoittaa<br />
AINA muutosta hermoverkon<br />
rakenteissa<br />
<strong>aivot</strong> <strong>hyötyvät</strong> <strong>liikunnasta</strong> kaikissa<br />
elämänkaaren vaiheissa
Kiitos !
Change language