Gramexpress 2007/03
20.04.2013 • Views
Share Embed Flag

Gramexpress 2007/03

Gramexpress 2007/03

Gramexpress 2007/03

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
gramex.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Gramexpress</strong> 3 | <strong>2007</strong><br />

ESITTÄVIEN TAITEILIJOIDEN JA ÄÄNITTEIDEN TUOTTAJIEN TEKIJÄNOIKEUSYHDISTYS GRAMEX RY:N ASIAKASLEHTI<br />

Sakari Oramo<br />

uskoo Musiikkitaloon<br />

Syvempi kokemus<br />

äänestä | 16<br />

Kun musiikki<br />

vaarantaa<br />

terveytesi | 10<br />

Olli Kortekangas:<br />

”Tekijänoikeus<br />

kuuluu kulttuuriministerille”<br />

| 9<br />

1

KUVA: HEIKKI TUULI<br />

KUVA: TANJA KONSTENIUS<br />

2<br />

ALKUSOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.<br />

Junio Kimanen pitää pystyssä nettilehti<br />

Amfi onia.<br />

Hämeenlinna sai konserttisalin<br />

Nettilehti<br />

klassiselle musiikille<br />

Klassisen musiikin äänenkannattajiksi<br />

ei ole pitkään aikaan syntynyt<br />

uusia medioita. Viime keväänä käynnistyi<br />

kuitenkin yksi, nettilehti nimeltä<br />

Amfi on. Lehti määrittelee tarkoituksekseen<br />

”herättää kriittistä keskustelua<br />

musiikkielämän ajankohtaisista<br />

ja ajattomista aiheista”. Artikkelien lisäksi<br />

Amfi on sisältää blogeja, uutisia<br />

ja keskustelufoorumin.<br />

”Julkaisun taustalla on huoli taidemusiikkielämän<br />

arvomaailman<br />

kaupallistumisesta ja sen seurauksista,”<br />

määrittelevät lehden perustajat.<br />

Hallinnollisesti Amfi on on rekisteröity<br />

yhdistys. Sen hallituksen<br />

muodostavat nimekkäät muusikot<br />

ja kulttuurivaikuttajat Ralf Gothóni,<br />

Ilpo Mansnerus, Arto Noras ja<br />

Eero Tarasti. Päätoimittajana ahertaa<br />

nuori pianisti Junio Kimanen.<br />

Olli Mustonen ja Helsingin Festivaaliorkesteri Verkatehtaan Vanaja-salissa.<br />

Sibeliuksen syntymäkaupunki on saanut uuden, orkesterinmentävän<br />

konserttisalin, kun Verkatehtaan uudisrakennus vihittiin käyttöönsä heinäkuun<br />

lopussa.<br />

Verkatehdas on myös kongressikeskus, ja lisäksi sen tiloissa toimii<br />

useita pienimuotoisia kulttuuripajoja, muiden muassa lasten ja nuorten<br />

kulttuurikeskus ARX.<br />

Koska Hämeenlinnalla ei ole omaa orkesteria, Hämeenlinnan kaupunki<br />

on sopinut Sinfonia Lahden kanssa noin kymmenestä ostopalvelukonsertista<br />

vuosittain. Ensimmäisen kerran lahtelaiset soittivat Verkatehtaalla<br />

elokuun 13. päivänä. Myös Radion sinfoniaorkesteri vieraili siellä<br />

syyskuun alussa.<br />

Vanaja-saliksi nimettyyn konserttisaliin mahtuu 7<strong>03</strong> kuulijaa. Sali on<br />

akustiikaltaan monitoimisali eli muokattavissa myös sähköisesti vahvistetun<br />

musiikin tarpeisiin.<br />

Sturm und Drang<br />

Teinibändi Apocalyptican kanssa kiertueelle<br />

Sturm und Drangin jäsenet ovat vielä teinejä, mutta se ei ole ainakaan haitannut<br />

heidän rock-uransa nopeaa nousua. Klassista hevirockia soittava<br />

nuorten miesten yhtye kiertää Apocalyptican lämmittelijänä Saksassa,<br />

Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa lokakuun<br />

lopulta marraskuun puoleenväliin. Sturm und Drangin debyytti julkaistiin<br />

Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä aiemmin syksyllä.<br />

Montevideo sai palkitun videon.<br />

Kultapumpeli taas Las Palmasille<br />

Oulun Musiikkivideofestivaaleilla vuosittain jaettava Kultapumpeli vuoden<br />

parhaasta kotimaisesta musiikkivideosta meni toisena vuotena peräkkäin<br />

Las Palmas -kollektiivin tekemälle videolle. Ryhmä palkittiin Montevideoyhtyeen<br />

kappaleeseen Come Clean tehdystä videosta. Samasta videosta<br />

Las Palmasille lohkesi myös yleisön äänestämä Kansanpumpeli.<br />

Tuomaristo valitsi syyskuun alussa parhaat videot kaikkiaan 113:n esikarsinnasta<br />

läpi päässeen videon joukosta. “Tämänvuotisten videoiden<br />

joukossa oli paljon hyviä ideoita, mutta niiden toteutus jäi liian usein puolitiehen”,<br />

oli tuomariston yleisluonnehdinta kisasta.<br />

Kotimaiset musiikkivideot palkittiin 14. kerran.<br />

KUVA: ALEKSI KOSKINEN<br />

KUVA: JANNE SAVON

PÄÄKIRJOITUS<br />

Kun korvat soivat<br />

Lauri Kaira<br />

Hectorin laulun sanoin: taidan olla melko<br />

onnellinen mies.<br />

Kuuntelin aikanani puolisen vuotta korvien<br />

soimista eli tinnitusta. Kun nuoruusvuosiin<br />

kuuluu työtä ravintolan konsertinjärjestäjänä<br />

ja DJ:nä sekä soittoharrastus,<br />

tämä ei ole kovin poikkeavaa. Poikkeavaa<br />

on se, että paranin siitä.<br />

Silti toinen korvani menee musiikin<br />

kuuntelusta helposti tukkoon, ”pumpuliseksi”. Korvatulpat ovat konsertissa<br />

välttämätön lisävaruste.<br />

Mutta saan silti olla onnellinen. Selvisin vähällä. Useimmille tinnitus<br />

jää pysyväksi. Joku kuuntelee loppuelämänsä vinkunaa, toinen jotain<br />

erikoisempaa jatkuvaa ääntä.<br />

Toivottavasti pystyn opettamaan kuusivuotiaalle pojalleni, miten salakavalasti<br />

meluvauriot syntyvät. Hän haluaisi kuunnella lempimusiikkiaan<br />

varsin kovaa, kuten me kaikki.<br />

En ole lääkäri, mutta kokemukseni mukaan kovassa metelissä korva<br />

turtuu – se kuuroutuu väliaikaisesti. Kun menet meluisaan paikkaan,<br />

ajattelet ensin, että soipa täällä kovaa. Mutta kohta huomaat iloksesi,<br />

ettei se meteli niin paha olekaan.<br />

Kyllä se on. Et vain enää kuule sitä. Melu puuduttaa sen ainoan elimen,<br />

joka osaa varoittaa meitä melusta ja sen vaaroista.<br />

Tilitysinfo<br />

VUODEN <strong>2007</strong> MAKSATUS<br />

Viikolla 40 (1.–5.10.) olemme lähettäneet tilityskirjeen niille asiakkaille,<br />

joille korvauksia on tulossa.<br />

Viikolla 44 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille.<br />

Tilitys sisältää vuoden 2006 esityskorvaukset sekä<br />

mahdolliset tilittämättömät vuosien 2004 ja 2005 korvaukset.<br />

Maksatuksen jälkeen tuottaja- tai taiteilija-asiakas voi pyytää<br />

erillisen listan omista soitoistaan vuodelta 2006. Listan voi pyytää<br />

tilityksen asiakaspalvelusta. Listalla näkyy missä radioissa omat<br />

äänitteet ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia.<br />

Listat voidaan toimittaa joko paperilla tai sähköpostitse.<br />

ÄÄNITEILMOITUKSET VUODELTA <strong>2007</strong><br />

Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja<br />

singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden<br />

kuluessa julkaisusta.<br />

Loppuvuonna <strong>2007</strong> julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten<br />

pitää olla Gramexissa tammikuun 2008 loppuun mennessä.<br />

Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita,<br />

myös näiden ilmoitusten tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeita<br />

voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi<br />

GRAMEX-NUMERO HUKASSA?<br />

Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä<br />

nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen<br />

Gramex-numerosi. Se kannattaa laittaa muistiin<br />

vaikka kännykkään.<br />

Tässä lehdessä on juttu melusta. Toivoisin,<br />

että löytäisit aikaa lukea sen.<br />

Musiikki-ihmisten ja ravintolatyöntekijöiden<br />

elämään kuuluu usein oleskelu<br />

meluisissa tiloissa. Ja se, että korvat saavat<br />

luvan vain ”tottua meluun”.<br />

Sitten jonain päivänä huomaakin, että tuo ”korvien tottuminen” on<br />

muuttunut pysyväksi huonokuuloisuudeksi tai että korva alkaa soida.<br />

Kun tämä tapahtuu, tila on useimmiten peruuttamaton.<br />

Musiikki on ystävä, mutta melu on salakavala vihollinen. Älä pilaa<br />

rakkainta harrastustasi, ammattiasi äläkä elämääsi.<br />

• PS.<br />

”Ympäristönsuojelu pois ympäristöministeriöstä!”<br />

Suuret mediayhtiöt haluavat tekijänoikeuden pois opetusministeriöstä.<br />

Ne uskovat saavansa sitä kautta toisten työn ja yritystoiminnan tulokset<br />

käyttöönsä entistä halvemmalla.<br />

Muutosta eivät aja ne ihmiset ja yritykset, jotka tekevät luovia, innovatiivisia<br />

sisältöjä, vaan ne, joissa luovuus ilmenee lähinnä sisältöjen<br />

ostohinnoista neuvoteltaessa.<br />

Ihan kuin puunjalostusteollisuus ajaisi metsiensuojelun siirtoa pois<br />

ympäristöministeriöstä. Ja väittäisi, että tästä hyötyisi nimenomaan ympäristö.<br />

<strong>Gramexpress</strong> | sisältö<br />

Kansi: Sakari Oramo<br />

Kuva: CBSO<br />

Meluun<br />

tottuminen on<br />

vaarallista.<br />

02 Alkusoitto<br />

<strong>03</strong> Pääkirjoitus / Lauri Kaira<br />

05 Rytinää / Risto Ryti<br />

06 Sakari Oramo johtaa orkesterinsa<br />

Musiikkitaloon<br />

09 Taistelu tekijänoikeusministeriöstä<br />

10 Musiikkikin voi olla melua<br />

13 Gramex ja ravintola-ala<br />

sopivat hinnoista<br />

14 Välisoitto<br />

15 Soolo / Kärtsy Hatakka<br />

16 Haussa: korvia hivelevä sointi<br />

19 Musiikki & Median<br />

liveohjelmaa lisätty<br />

20 Pykäläviidakosta poimittua<br />

21 ESEKin päätöksiä 1.5.–30.6.<strong>2007</strong><br />

23 Yksi 800:sta: Sami Kuoppamäki<br />

24 Gramexin henkilökunnan<br />

yhteystiedot ja palvelukortti<br />

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti.<br />

Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry,<br />

Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 68<strong>03</strong> 400, fax (09) 68<strong>03</strong> 4010.<br />

Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti.<br />

Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander.<br />

Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 48 000 kpl.<br />

3

4<br />

ALKUSOITTO<br />

The Giant Leap ja The Valkyrians edustivat rockimme eri puolia.<br />

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson,<br />

Minna Auvinen ja Jonathan Mander.<br />

Suomalaiset edustivat jälleen<br />

Popkommissa<br />

Berliinissä järjestettävässä musiikkiammattilaisten Popkomm-tapahtumassa<br />

oli jälleen sankka joukko suomalaisia viemässä kotimaista musiikkia<br />

uusille urille. Musiikin vientitoimisto Music Export Finlandin järjestämänä<br />

festivaalille osallistui noin 150 suomalaista musiikkibisneksen<br />

ammattilaista. Popkommissa järjestetään myös lukuisia showcase-keikkoja.<br />

Niissä tapahtumaan osallistuvilla on mahdollisuus tehdä uusia löytöjä<br />

tai varmistaa kiinnostuksensa jo löytämiään yhtyeitä kohtaan.<br />

Suomesta Berliinin messuille olivat lähteneet esiintymään rockyhtyeet<br />

Crubmland, Stalingrad Cowgirls, Feiled, Sweatmaster, The Giant Leap ja<br />

Hanoi Rocks. Mukana olivat myös progevaikutteista rockia tekevä Von<br />

Hertzen Brothers, ska-pumppu The Valkyrians ja elektroryhmä Op:l Bastards.<br />

Popkomm on järjestetty Berliinissä vuodesta 2004 alkaen.<br />

KUVAT: THE GIANT LEAP / MIKKO HARMA. THE VALKYRIANS / NAUSKA.<br />

Negativen levyjä julkaistaan ympäri maailmaa.<br />

Hype osti Negativen levy-yhtiön<br />

Turkulainen Hype Productions levitti reviiriään Tampereelle, kun se osti<br />

GBFam Recordsin liiketoiminnan. Samalla Hypelle siirtyivät suomalaisen<br />

rockin suosituimpiin kuuluva Negative ja tuoreempi Day Eleven. Hype Productions<br />

on manageriyritys, ja sen yhteydessä toimii myös Hype-levymerkki,<br />

jolle levyttää esimerkiksi Flinch. GBFam-artistien jakelu säilyy kaupan<br />

jälkeen Playground musicilla.<br />

”GB:n menestyksekkäin yhtye Negative vaatii erityisen huomion, koska<br />

heidän levyjään julkaistaan ympäri maailmaa. Eiköhän sitä pärjätä, vaikka<br />

heillä hurja maine onkin”, Hypen tuotantopäällikkö Kari Penttinen totesi<br />

kaupan jälkeen.<br />

Crumbland suuntaa tosissaan kansainväliselle uralle.<br />

Crumbland sai huippumanagerin<br />

Exogenic-levy-yhtiölle levyttävä Crumbland-yhtye on tehnyt managerisopimuksen<br />

Frank Stroeblen kanssa. Stroeble työskentelee myös laulajatähti<br />

Anastacian ja goottibändi Within Temptationin taustajoukoissa. Hänellä on<br />

20 vuoden kokemus alalta. Crumblandin esikoislevy Should I Tell You? ilmestyi<br />

kesäkuussa.<br />

”Tämä on erittäin hieno asia, ja Frank on yksi niistä tärkeistä ihmisistä,<br />

joita pitää saada taustavoimaksi ulkomaille suunnattuun uraan”, totesi Exogenicin<br />

toimitusjohtaja Jacob Ehrnrooth, kun uusi manageri julkistettiin<br />

elokuun lopussa.<br />

KUVA: VILLE JUURIKKALA<br />

KUVA: EXOGENIC MUSIC GROUP

KUVA: HEIKKI TUULI<br />

Hannu Lintu on kokeiltu ja hyväksi havaittu.<br />

Hannu Lintu seuraa Storgårdsia<br />

Hannu Lintu, 39, on Tampere Filharmonian eli Tampereen kaupunginorkesterin<br />

seuraava ylikapellimestari. Hän aloittaa tehtävässään elokuussa<br />

2009, jolloin John Storgårdsin kolmivuotinen sopimuskausi päättyy.<br />

Lintu on vieraillut Tampere Filharmonian kapellimestarina ahkerasti<br />

vuodesta 1998 alkaen ja johtanut sekä wieniläisklassikkoja ja romantiikan<br />

suuria sinfonioita että uutta musiikkia, etenkin orkesterin nimikkosäveltäjän<br />

Jouni Kaipaisen teoksia. Kaipaisen kolmannen sinfonian ja fagottikonserton<br />

hän on myös levyttänyt orkesterin kanssa erinomaisella kansainvälisellä<br />

arvostelumenestyksellä.<br />

Ennen oman kautensa alkua Lintu vierailee Tampere Filharmonian kapellimestarina<br />

useita kertoja, seuraavan kerran helmikuussa 2008.<br />

Kiina<br />

42. Midemin<br />

päämaa<br />

Cannesissa vuosittain pidettävä<br />

musiikkiammattilaisten Midem<br />

järjestetään tammikuun<br />

lopulla 42. kerran. Vuoden<br />

2008 kunniamaaksi on valittu<br />

Kiina. Suomi sai kaksi vuotta<br />

sitten saman kunnian, johon<br />

kuuluu esimerkiksi näyttävän<br />

avajaisjuhlan järjestäminen.<br />

Cannesissa on tarkoitus<br />

perehtyä toden teolla Kiinan<br />

musiikkimarkkinaan. Konsulttitoimisto<br />

Pricewaterhouse-<br />

Coopersin ennusteen mukaan<br />

sikäläinen markkina kasvaa tämän<br />

vuoden 65 miljardin euron<br />

arvosta lähes 100 miljardiin euroon<br />

vuoteen 2010 mennessä.<br />

Midem oli viime vuonna kansainvälisempi<br />

kuin kertaakaan<br />

aiemmin: tapahtumaan osallistui<br />

lähes 9 500 alan edustajaa<br />

ja yli 4 500 rekisteröitynyttä yritystä<br />

91 maasta.<br />

KUVA: MAARIT KYTÖHARJU / FIMIC<br />

Tallgren suunnittelee<br />

Musica novan 2009<br />

Säveltäjä Johan Tallgren on valittu<br />

seuraavan Musica nova Helsingin<br />

taiteelliseksi johtajaksi.<br />

Helsinkiläissyntyinen Johan Tallgren<br />

(s. 1971) on Paavo Heinisen<br />

oppilaita, mutta on viime vuodet<br />

asunut ulkomailla ja opiskellut Kaija<br />

Saariahon, Brian Ferneyhoughin<br />

ja Tristan Murail’n johdolla.<br />

Tallgrenilla oli oma sävellyskonsertti<br />

Musica nova Helsinki -festivaalilla<br />

2005. Hänen kamarimusiikkiaan<br />

on esitetty myös ulkomaisilla<br />

festivaaleilla.<br />

Musica nova Helsinki järjestetään<br />

seuraavan kerran helmikuussa<br />

2009.<br />

RYTINÄÄ<br />

Kulttuurin<br />

arvokeskustelu<br />

tai katastrofi<br />

Risto Ryti<br />

Tässä kirjoituksessani käytän sanaa kulttuuri sen alkuperäisessä<br />

merkityksessä. Se tarkoittaa henkisiä<br />

ja aineellisia saavutuksia, ei siis jalkapalloa tai muuta<br />

urheilua. Tämän kulttuuri-käsitteen synonyymi on<br />

sivistys.<br />

Kansallinen sivistyksemme on kaksijakoinen: ensiksi<br />

eri taiteenaloja leimaa kansallinen omaperäisyys<br />

ja mitä tahansa kansainvälistäkin mittapuuta käyttäen<br />

muotokielen rikkaus. Tämä koskee kaikkia taidemuotojamme,<br />

myös esittävää taidetta. Esittävän taiteen<br />

aloista musiikki on kansainvälisesti tunnetuinta. Toiseksi<br />

on väistämättä todettava, että kulttuurinen perintömme<br />

ja kulttuuriset aikaansaannoksemme ovat<br />

melkoisen ohuita.<br />

Suorastaan seitinohuille jäille päädyttäisiin, jos<br />

sivistystä mitattaisiin kaikkien kansalaisten tai<br />

pikemminkin tärkeimpien päättäjien valmiudella<br />

sitoutua kulttuuristen arvojen ja kulttuurin vireyttä<br />

ruokkivan monimuotoisuuden vaalimiseen.<br />

Päättäjien kohdalla kyse on arvoista, kansalaisten<br />

kohdalla viitseliäisyydestä.<br />

Kulttuurielämän suurinta ja merkityksellisintä<br />

päätösvaltaa käyttävät tänään poliittiset päättäjät ja sisältöjen<br />

välittäjät. Perinteisten arvojen mukaan nämä<br />

molemmat tahot ovat tunnustaneet sivistykselliset<br />

arvot ja kantaneet vastuuta myös niiden vaalimisesta.<br />

Ajat ovat muuttuneet ja arvot niiden mukana. Eri<br />

taiteenalat ovat törmänneet sisältöjen välittäjien<br />

uuden polven arvomaailmaan, jonka toisen merkittävän<br />

kirjakauppamme johtaja kiteytti seuraavasti: ”Meillä<br />

on vastuu myynnistä, ei kirjallisesta kulttuurista.”<br />

Kulttuuristen arvojen perusteella tätä kutsuttaisiin<br />

sivistymättömyydeksi, taloudellisten arvojen<br />

perusteella realismiksi. Jommankumman polun ylikorostumista<br />

kutsutaan katastrofi ksi. Vastaavasta arvomaailmasta<br />

kertoo hanke siirtää kulttuuria suojaava<br />

tekijänoikeuslainsäädäntö pois kulttuuriministeriön<br />

sektorilta.<br />

Suomessa on korkea aika käynnistää konkreettisesti<br />

perinteistä kulttuuria koskeva arvokeskustelu.<br />

Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja.<br />

5

KUVA: PEKKA SAARINEN<br />

6<br />

”Aloittaessani<br />

kapellimestarina sain<br />

voimakasta tukea<br />

kollegoilta.”

Sakari Oramo johtaa<br />

orkesterinsa Musiikkitaloon<br />

Sakari Oramo sinetöi äskettäin suhteensa Radion sinfoniaorkesteriin<br />

jatkamalla sopimustaan määrittämättömäksi ajaksi. Kapellimestarinakin<br />

hän tuntee olevansa muusikko muusikoiden joukossa.<br />

TEKSTI: ANU KARLSON<br />

Radion sinfoniaorkesteri täyttää tänä<br />

syksynä 80 vuotta. Sakari Oramolla on<br />

ikävuosia vähän yli puolet siitä. Musiikkiperheen<br />

lapsena ja syntyjään helsinkiläisenä<br />

hän tuli tutuksi pääkaupungin molempien orkesterien<br />

kanssa jo kouluvuosinaan. Erityisesti<br />

hän muistaa RSO:n Iltapäivän konsertot, jotka<br />

soitettiin yliopiston juhlasalissa tiistaisin.<br />

”Varhaisimpia selkeitä muistojani on, kun<br />

Heimo Haitto soitti Vieuxtempsin viulukonserton<br />

Ari Angervon johdolla.”<br />

Radion sinfoniaorkesterin jäsen Sakari<br />

Oramosta tuli vuonna 1991, jolloin hänet valittiin<br />

suoraan konserttimestariksi. Elettiin Jukka-Pekka<br />

Sarasteen ylikapellimestarikauden<br />

dynaamisia alkuvuosia, päävierailijana entinen<br />

ylikapellimestari Leif Segerstam. Oramo pitää<br />

itseään onnekkaana, kun sai vielä tehdä työtä<br />

vanhan kaartin muusikkopersoonallisuuksien<br />

kanssa, kuten Jorma Rahkosen ja Hannele<br />

Segerstamin. ”Ihailin heidän uskomatonta<br />

ammattitaitoaan sekä voimakasta heittäytymistään<br />

musiikkiin ja työntekoon.”<br />

Hän oli tällöin jo aloittanut opinnot Sibelius-Akatemian<br />

kuuluisalla kapellimestariluokalla.<br />

”Minua kiinnosti Jorma Panulan persoona<br />

ja hänen opetustapansa. Se auttoi minua<br />

aukaisemaan sellaisia lukkoja, joita oli syntynyt,<br />

kun olin opiskellut viulunsoittoa vähän siellä ja<br />

täällä.”<br />

Yksi ynnä yksi merkitsi tässä tapauksessa<br />

konserttimestarin kapellimestaridebyyttiä jo<br />

kahden vuoden kuluttua. Heinz Wallbergin<br />

saatua sairauskohtauksen juuri ennen vierailukonserttiaan<br />

hätiin keksittiin pyytää 27-vuotias<br />

Sakari Oramo. Vakinaiseksi kapellimestariksi<br />

Jukka-Pekka Sarasteen rinnalle hänet nimitettiin<br />

1994 ja ylikapellimestariksi 20<strong>03</strong>.<br />

”Se meni aika luonnollisella tavalla, ja tunsin<br />

saavani voimakasta tukea kollegoilta. Olin<br />

muusikko muusikoiden joukossa, vaikka hieman<br />

eri paikassa kuin muuten.”<br />

Oramo näkee jälkeenpäin hyötyneensä juuri<br />

tällaisesta kapellimestarin pestistä, joka salli<br />

hänen tehdä kohtuullisen määrän konsertteja<br />

kausittain. Kokemus ja ohjelmisto karttuivat,<br />

mutta liikoja paineita ei syntynyt. Vastaavasti<br />

hän on pitänyt viulunsa vireessä kapellimestarintyön<br />

ohellakin. Sen hän osoitti viimeksi<br />

Helsingin juhlaviikoilla soittamalla ensin kamarimusiikkikonsertissa<br />

Bartókin Kontrastien<br />

viuluosuuden ja johtamalla samana iltana Lindbergin<br />

musiikille omistetun sinfoniakonsertin.<br />

Erilaiset työkulttuurit …<br />

Rinnan RSO:n kanssa Oramon elämään on jo<br />

kymmenen vuoden ajan kuulunut Birminghamin<br />

sinfoniaorkesteri Englannissa. Nuoren<br />

suomalaisen nousu tähtimaestro Simon Rattlen<br />

seuraajaksi oli kansainvälisen musiikkialan<br />

sensaatio vuonna 1998. Kaikkein hämmästynein<br />

oli Oramo itse.<br />

”Ajattelin, että ne ovat hulluja! Enhän minä<br />

ollut johtanut vierailijanakaan kuin enintään<br />

kymmentä sinfoniaorkesteria, eikä minulla ollut<br />

ohjelmistoa juuri ollenkaan, kun vertaa tilanteeseen<br />

nyt kymmenen vuotta myöhemmin.”<br />

Oramo kertoo, että vaikeinta oli aluksi tottua<br />

toimimaan organisaatiossa: tietää kenen<br />

puoleen kääntyä missäkin asiassa ja saada nämä<br />

ihmiset puolelleen, niin että asiat myös hoituivat.<br />

CBSO on itsehallinnollinen yhteisö, jossa<br />

työskentelee 90 muusikon lisäksi nelisenkymmentä<br />

henkeä toimistossa.<br />

”Se oli aikamoisen hieno orkesteri siihenkin<br />

aikaan, mutta se oli myös täynnä ongelmia.<br />

Jo siitä, että yksi henkilö on niin pitkään vastuussa<br />

kaikesta, syntyy leipääntymistä, piittaamattomuutta<br />

ja työtapoja, jotka ovat turmiollisia<br />

orkesterin toiminnalle.”<br />

Oramo on kuitenkin viihtynyt tässä hullussa<br />

paikassa kymmenen vuotta. Hän kertoo, että<br />

orkesteri lähti alkuvaikeuksien jälkeen hyvin<br />

hänen mukaansa, ja hän sai hallintoakin uudistetuksi.<br />

… yhteiset ongelmat<br />

”Halusin ennen kaikkea luoda orkesterimuusikoille<br />

kanavia vaikuttaa omaan työhönsä.<br />

Siihen asti Simon Rattlen sana oli ollut ainoa,<br />

jolla oli ollut merkitystä. Minusta se oli jotenkin<br />

niin kivikautista.”<br />

Oramon johdolla muusikot perustivat aivoriihiä,<br />

”think tankeja”, joissa muusikot keskustelivat<br />

johtajansa kanssa tasavertaisina. ”Osa<br />

tykkäsi siitä, osa ei tykännyt ollenkaan, vaan<br />

KUVAT: CBSO<br />

7

olisi halunnut vain tulla töihin ja tehdä niin<br />

kuin käsketään.”<br />

Yhdeksän työvuoden jälkeen Oramo valmistautuu<br />

jättämään puikkonsa seuraavalle. Hän arvioi,<br />

että orkesteri kuulostaa nyt sellaiselta kuin<br />

hän haluaa sen kuulostavan. Nyt hän toivoo<br />

vain, että hänelle löydettäisiin hyvä seuraaja.<br />

Vastuu kahdesta orkesterista yhtaikaa antaa<br />

Sakari Oramon mielestä perspektiiviä. ”Ei tule<br />

juututtua ihan liikaa banaaleihin ongelmiin,<br />

kun näkee että muualla tehdään asioita toisella<br />

tavalla. Ja jos on ongelmia vaikkapa jonkin<br />

soitinryhmän kanssa, voi toisesta orkesterista<br />

löytää niihin ratkaisuja.”<br />

Kummisedästä johtajaksi<br />

Tukholman fi lharmonikkojen valinta seuraavaksi<br />

kakkosorkesteriksi osui Oramolle kuin<br />

luonnostaan. Ennen kuin kun hänet valittiin<br />

Birminghamiin, hän kävi useasti Tukholmassa<br />

johtamassa, ja suhde orkesteriin muotoutui<br />

molemminpuolisesti positiiviseksi. Oramolla<br />

oli sormensa pelissä myös silloin, kun Tukholman<br />

fi lharmonikot valitsivat nykyistä, ensi keväänä<br />

tehtävänsä jättävää ylikapellimestariaan<br />

Alan Gilbertiä.<br />

”Toimin siinä vähän niin kuin kummisetänä,<br />

sillä olin juuri kuullut Gilbertin johtavan<br />

RSO:ta Helsingissä ja olin hänen esityksestään<br />

hyvin vaikuttunut”, Oramo kertoo. Gilbert on<br />

syksystä 2008 nimitetty New Yorkin fi lharmonikkojen<br />

ylikapellimestariksi.<br />

”Kun osoittautui, että Alan lähtee Tukholmasta<br />

ja minä samaan aikaan Birminghamista,<br />

palaset taas ikään kuin loksahtivat kohdalleen.”<br />

Kipeä valtakunnallisuus<br />

Radion sinfoniaorkesteri on koko valtakunnan<br />

orkesteri. Sen kaikki kotimaan konsertit<br />

ja useimmat ulkomailla pidetytkin radioidaan<br />

suorina lähetyksinä. Mutta tähän se valtakunnallisuus<br />

nykyään jääkin – ennen niin suositut<br />

kotimaan vierailut on jouduttu lähes kokonaan<br />

lopettamaan. Kitkerä tosiasia on, että konsertti<br />

syrjäisessä Vaasassa tulee Radion sinfoniaorkesterille<br />

kalliimmaksi kuin Euroopan keskellä<br />

Frankfurtissa.<br />

Oramo kertoo opetusministeriössä vireillä<br />

olevasta hankkeesta, että kaupunginorkestereille<br />

ryhdyttäisiin maksamaan erillistä määrärahaa<br />

alueellista toimintaa varten. ”Mekin olemme<br />

yrittäneet päästä siihen mukaan, mutta siellä<br />

on vähän sellainen ilmapiiri, että Yle pysyköön<br />

omassa budjetissaan. Kovin mielellämme kiertäisimme<br />

Suomessa, mutta se on tällä hetkellä<br />

mahdotonta.”<br />

8<br />

”Kovin mielellämme kiertäisimme Suomessa,<br />

mutta siihen ei ole tällä hetkellä varaa.”<br />

Omalle orkesterilleen Yleisradio on antanut<br />

useita sen valtakunnallista luonnetta korostavia<br />

tehtäviä. Sen painopistealueita ovat<br />

kotimainen musiikki, uusi musiikki, tilaussävellykset<br />

ja kansainvälinen toiminta. Oramon<br />

mielestä se myös täyttää tehtävänsä kiitettävästi.<br />

Esimerkiksi kotimaisen musiikin osuus<br />

RSO:n ohjelmistosta on jo pitkään – voitaneen<br />

lähes sanoa kautta aikojen – ollut kolmannes.<br />

Oramo teki syyskuun alussa Radion sinfoniaorkesterin<br />

kanssa niin sanotun evergreen-sopimuksen:<br />

kun hänen voimassa oleva sopimuskautensa<br />

vuonna 2009 päättyy, alkaa toistaiseksi<br />

voimassa oleva sopimus kahden vuoden molemminpuolisin<br />

irtisanomisajoin. ”Ikikauden”<br />

ensimmäinen tehtävä on orkesterin johdattaminen<br />

uuteen kotiin, musiikkitaloon.<br />

Pienempi soi paremmin<br />

Kausiesitteessään orkesteri kehuu esittävänsä<br />

uudessa musiikkitalossa vuonna 2011 Schönbergin<br />

oopperan Mooses ja Aaron. Samaan aikaan<br />

kuuluu epäileviä ääniä koko hankkeen toteutumisesta,<br />

koska talousarvio uhkaa pahasti<br />

ylittyä. Sakari Oramo kiistää kuitenkin, että<br />

musiikkitalon kohtalo varsinaisesti huolestuttaisi<br />

häntä.<br />

”Musiikkitalon budjetin rakenne on hiukan<br />

monimutkaisempi kuin yksittäisen ihmisen tulot<br />

ja menot. Siellä on kaikenmoisia pohjaosia<br />

ja ylitysvaroja sekä järjestelyjä suhteessa rakennusliikkeisiin.<br />

Kyllä moniinkin yllätyksiin on<br />

varauduttu aika hyvin.”<br />

Salin hartaasti jännitetyn akustiikan Oramo<br />

uskoo lunastavan lupaukset; sen verran hän on<br />

nähnyt ja kuullut akustikko Yasuhisa Toyotan<br />

saleja eri puolilla maailmaa. Hän ei myöskään<br />

yhdy moitteisiin, että 1 650-paikkainen sali olisi<br />

mitoitettu liian pieneksi.<br />

”Se on keskikokoinen sali keskikokoiseen<br />

pääkaupunkiin. Koon valinnan pohjana oli pitkälti<br />

Toyotan voimakas oma näkemys, jonka<br />

mukaan liian suurta salia ei saa soimaan hyvin.<br />

Samalla siinä säilyy tietty intiimiys ja läheisyys.”<br />

Kaksi omaa orkesteria, vakituinen ja lämmin<br />

vierailusuhde Keski-Pohjanmaan kamariorkesteriin<br />

sekä lukuisat erilliset vierailut<br />

ympäri maailman tuntuvat hengästyttävältä<br />

työjärjestykseltä. Oramo vakuuttaa kuitenkin,<br />

että tasapaino säilyy elämässä, kunhan huolehtii<br />

riittävistä tauoista matkojen välillä. Viime<br />

vuosina hän on havainnut myös kuntoilun<br />

merkityksen ja pyrkii sovittamaan jokaiseen<br />

päiväänsä reippaan juoksulenkin.<br />

Henkensä virkistykseksi Oramo lukee mielellään,<br />

erityisesti matkoilla ollessaan. Viimeksi<br />

Sakari Oramo levyllä<br />

(valikoima tuoreimpia äänitteitä)<br />

City of Birmingham Symphony Orchestra:<br />

Grieg and Sibelius Songs. Karita Mattila,<br />

sopraano. Warner Classics 8573 80243-2 (2006)<br />

Gustav Mahler: Sinfonia nro 5 cis-molli.<br />

Warner Classics 2564-62055-2 (2004)<br />

Sergei Rahmaninov: Pianokonsertot 1–4;<br />

muunnelmateokset Paganinin, Corellin ja Chopinin<br />

teemoista. Nikolai Luganski, piano. Warner Classics<br />

2564-63675-2 (3 cd:tä) 2002–<strong>03</strong><br />

Camille Saint-Saëns: The Complete Works<br />

for Piano and Orchestra. Stephen Hough, piano.<br />

Hyperion CDA67331/2 (2 cd:tä, 2000)<br />

Jean Sibelius: Sinfoniat 1–7; Finlandia;<br />

Karelia-sarja; Pohjolan tytär; Bardi; Tapiola.<br />

Erato 2564-60294-2 (4 cd:tä, 2000–<strong>03</strong>)<br />

Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 1.<br />

Leila Josefowicz, viulu. Warner Classics<br />

2564-62997-2 (2006)<br />

Radion sinfoniaorkesteri:<br />

Béla Bartók: Konsertto orkesterille; Konsertto<br />

kahdelle pianolle, lyömäsoittimille ja orkesterille;<br />

Romanialaisia kansantansseja. Heini Kärkkäinen ja<br />

Paavali Jumppanen, piano; Lassi Erkkilä ja Tim Ferchen,<br />

lyömäsoittimet. Warner Classics 2564-61947-2 (2005)<br />

Bernhard Henrik Crusell: Konsertot klarinetille<br />

ja orkesterille Es-duuri, f-molli ja B-duuri.<br />

Kari Kriikku, klarinetti. Ondine 965-2 (2000)<br />

Kimmo Hakola: Klarinettikonsertto; Verdoyances<br />

crépuscules. Kari Kriikku, klarinetti. Ondine 1063-2<br />

(2005)<br />

Eero Hämeenniemi: Sinfonia nro 3 in C.<br />

Alba ABCD 214 (2006)<br />

Armas Launis: Aslak Hetta, ooppera.<br />

Mm. Raili Viljakainen, Aki Alamikkotervo, Anna-Kristiina<br />

Kaappola, Raimo Laukka; YL ja Kampin Laulu.<br />

Ondine 1050-2D (2 cd:tä, 2005)<br />

Magnus Lindberg: Klarinettikonsertto; Gran Duo;<br />

Chorale. Kari Kriikku, klarinetti. Ondine 1<strong>03</strong>8-2 (2005)<br />

Ernst Mielck: Sinfonia f-molli; Konserttikappale<br />

viululle ja orkesterille. John Storgårds, viulu.<br />

Ondine 1019-2 (20<strong>03</strong>)<br />

Pehr Henrik Nordgren: Sinfoniat nro 3 & 5.<br />

Ondine 942-2 (1999)<br />

hän luki Helvi Hämäläisen Säädyllisen murhenäytelmän,<br />

jota hän luonnehtii ”aika hienoksi<br />

kirjaksi”. Sen äskettäin julkaistu jatko-osa odottaa<br />

nyt matkalle pääsyä. Väliin mahtuu myös<br />

ruotsalainen dekkari.<br />

”Olen ruvennut lukemaan ruotsalaisia dekkareita,<br />

jotta saisin Tukholman pimeääkin puolta<br />

vähän hallintaan, ennen kuin aloitan työni<br />

siellä.”•<br />

KUVA: PEKKA SAARINEN

KUVA: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO / EDUSKUNTA.<br />

KUVA: MAARIT KYTÖHARJU / FIMIC<br />

Päättäjät tekevät kauaskantoisen valinnan.<br />

Hallitus pohtii, suostuako mediateollisuuden tahtoon<br />

Taistelu<br />

Mediateollisuus ajaa tekijänoikeusasioiden siirtoa pois kulttuuriministerin<br />

tontilta. Kulttuuriyrittäjät ja taiteilijat vastustavat siirtoa.<br />

TEKSTI: LAURI KAIRA<br />

Olli Kortekangas ja Aleksi Bardy säilyttäisivät tekijänoikeusasiat opetusministeriössä.<br />

tekijänoikeusministeriöstä<br />

Hallituksen odotetaan ratkaisevan lähiaikoina,<br />

missä tekijänoikeusasiat jatkossa<br />

valmistellaan.<br />

Koska tekijänoikeuslaki suojaa kulttuurintekijöitä,<br />

se kuuluu yleensä maailmalla kulttuurista<br />

vastaaville ministeriöille. Näin on Suomessakin<br />

nyt.<br />

Mediateollisuutta, teleoperaattoreita ja suuria<br />

laitevalmistajia edustavat järjestöt ajavat tähän<br />

kuitenkin muutosta. Ne uskovat hyötyvänsä,<br />

jos asioita hoidettaisiin niitä lähempänä olevassa<br />

ministeriössä.<br />

Mediateollisuus haluaa<br />

taiteilijoiden työn<br />

halvemmalla.<br />

Ensin ne vaativat lain siirtämistä kauppa- ja<br />

teollisuusministeriöön, sittemmin uuteen työ-<br />

ja elinkeinoministeriöön.<br />

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että asiaa selvitetään.<br />

Selvityksen teki alivaltiosihteeri Heikki<br />

Aaltosen vetämä kansliapäällikkötyöryhmä.<br />

KUVA: ANNA TULUSTO<br />

Hallituksen tärkein kulttuuripäätös<br />

Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät vastustavat siirtoa<br />

jyrkästi. He ovat verranneet hanketta siihen,<br />

että puunjalostusteollisuus vaatisi metsiensuojelulainsäädäntöä<br />

pois ympäristöministeriöstä.<br />

”On luonnollista, että kulttuurintekijöitä<br />

suojaavat lait valmistellaan oman alansa ministeriössä,<br />

aivan kuin ympäristölait ympäristöministeriössä”,<br />

perustelee säveltäjä Olli Kortekangas.<br />

Kortekangas on Luovan työn tekijöiden ja<br />

yrittäjien (Lyhty) valtuuskunnan puheenjohtaja.<br />

Valtuuskunnan mielestä kyseessä on hallituksen<br />

merkittävin kulttuuripoliittinen päätös<br />

koko vaalikaudella.<br />

Kahden toimialan välinen<br />

Valtuuskunta muistuttaa kannanotossaan, että<br />

siirto ei ole lähtöisin puolueista eikä mikään<br />

puolue vaalien alla ilmoittanut kannattavansa<br />

sitä.<br />

Siirtohanke on lähtöisin tekijänoikeuden<br />

suojaamia sisältöjä hyödyntävistä yhtiöistä.<br />

Siirtoa vastustavat ne, jotka saavat tekijänoikeussuojaa<br />

eli valtaosa taiteilijoista ja luovan alan<br />

yrittäjistä.<br />

”Siten kyse on kahden eri elinkeinoelämän<br />

sektorin, sisällöntuottajien ja sisältöjen<br />

hyödyntäjien, vastakkainasettelusta, sanoo valtuuskunnan<br />

varapuheenjohtaja, elokuvatuottaja<br />

Aleksi Bardy.<br />

Taiteilijat ja kulttuurialan yrittäjät arvioivat,<br />

että siirtoa ajavat yritykset haluaisivat näin saada<br />

heidän työnsä tulokset käyttöönsä nykyistä<br />

halvemmalla. Tämä heikentäisi suomalaisten<br />

taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien taloutta<br />

– jolloin kilpailukykyistä kotimaista kulttuuria<br />

pystyttäisiin tekemään nykyistä vähemmän.<br />

Siksi tämä on heistä nykyhallituksen tärkein<br />

kulttuuripoliittinen linjaus. Sen vaikutukset<br />

tuntuvat pitkälle tulevaisuuteen.•<br />

9

10<br />

”Jos tilaa ei voi muuttaa,<br />

on muutettava esitystapaa, sovitusta,<br />

kokoonpanoa tai ohjelmistoa.”<br />

Kuulo on muusikon tärkein<br />

työkalu. EY:n meludirektiivi<br />

ohjeistaa muusikoidenkin<br />

työnantajia suojelemaan<br />

työntekijöitä melusta<br />

aiheutuvilta vaaroilta.<br />

TEKSTI: JAANA PIHKALA<br />

PIIRROS: JOUKO INNANEN<br />

Suomen Muusikkojen Liiton puheenjohtaja<br />

Ahti Vänttinen seurasi direktiivin<br />

valmistelua alusta asti. Hän pitää muusikkojen<br />

kannalta merkittävänä työvoittona<br />

sitä, että ohje tuli lopulta kattamaan myös musiikki-<br />

ja viihdealan: ”Musiikki- ja viihdealan<br />

työntekijöitä ei saa altistaa melulle sen enempää<br />

kuin muidenkaan alojen ihmisiä. On jo periaatteena<br />

tärkeää, että meluvammaa ei pidetä<br />

ammatinvalintakysymyksenä.”<br />

Direktiivi ei sinällään tuo paljon muutoksia<br />

tavallisen muusikon elämään. Työntekijöitä<br />

suojeltiin periaatteessa jo aiemmin lailla melun

Musiikkikin<br />

melua<br />

voi olla<br />

aiheuttamilta vaaroilta, ja nyt näitä säännöksiä<br />

vain tarkennettiin. Direktiivin ehkä suurin<br />

merkitys onkin siinä, että se nosti vihdoin esille<br />

melun aiheuttamat haitat suhteessa esiintyjiin.<br />

Ennen desibeleihin kiinnitettiin huomiota lähinnä<br />

yleisön ja konserttipaikkojen ympäristön<br />

kannalta.<br />

Asenteilla suuri merkitys<br />

Direktiivi ei tee eroa eri musiikinlajien välille:<br />

klassinen musiikki on tietyn desibelitason ylittäessään<br />

melua siinä missä rockmusiikkikin.<br />

Sinfoniaorkesterien muusikot eivät myöskään<br />

ole turvassa melulta. Meluntorjuntastrategiat<br />

kuitenkin eroavat toisistaan siitä yksinkertaisesta<br />

syystä, että klassisen musiikin konsertissa<br />

ei yleensä ole äänenvahvistusta. Sinfoniaorkesterin<br />

tuottama ääni on kovimmillaan muusikoiden<br />

työskentelytilassa, kun taas rock- ja iskelmämusiikissa<br />

esiintymislavan melutaso on aivan<br />

eri asia kuin yleisölle kohdistettava saliääni.<br />

Tämä on etu rock- ja iskelmämusiikin esittäjille,<br />

sillä he voivat halutessaan säätää sekä<br />

saliäänen että lavametelin tasoa. Tällä kohtaa<br />

korostuu asenteen merkitys. ”Suurin este meluntorjunnan<br />

tiellä on korviemme välissä pesivä<br />

luutuma, että mitään ei voi muuttaa – näin<br />

näitä hommia on aina tehty. Todellisuudessa<br />

kuitenkin kaikkea voi muuttaa. Jos esimerkiksi<br />

tilaa ei voi muuttaa, on muutettava esitystapaa,<br />

sovitusta, kokoonpanoa tai ohjelmistoa”, toteaa<br />

Vänttinen.<br />

Musiikkialalla elää lisäksi sitkeänä käsitys<br />

siitä, että rokkia kuuluukin soittaa kovaa. Tätä<br />

”rokkikynnystä” pidetään jopa joidenkin tutkijoiden<br />

mielestä annettuna tosiasiana, johon<br />

on vain sopeuduttava. Kynnyksen arvioidaan<br />

asettuvan jonnekin 95 ja 105 desibelin välille,<br />

”Rockmusiikissa<br />

sekoitetaan usein<br />

äänenpaine ja äänen<br />

kvaliteetti.”<br />

mikä tietää suurimmalle osalle ihmisiä lyhyehkölläkin<br />

altistuksella jonkinasteisia kuulovaurioita.<br />

Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että<br />

Ruotsissa vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen<br />

mukaan 74 %:lla rock- ja jazzmuusikkoja on<br />

kuulon alenema tai jokin muu kuulovaurio.<br />

Vänttinen ei näe yhtään syytä, miksi rokkia<br />

pitäisi soittaa vaarallisen kovaa: ”Rockmusiikissa<br />

sekoitetaan usein äänenpaine ja äänen kvaliteetti.<br />

Nykyteknologialla nämä asiat voidaan<br />

erottaa toisistaan. Iso saundi on mahdollista<br />

saada aikaan ilman kohtuuttoman isoja desibelilukuja”.<br />

Meludirektiivi Suomessa<br />

Meludirektiivin (20<strong>03</strong>/10/EY) säännökset saatettiin<br />

Suomessa voimaan asetuksella työntekijöiden<br />

suojelemisesta melusta aiheutuvilta<br />

vaaroilta. Asetus ja direktiivin edellyttämät<br />

käytännesäännöt tulivat musiikki- ja viihdealan<br />

osalta voimaan 15.2.<strong>2007</strong>. Samalla kumottiin<br />

aikaisempi laki työntekijöiden suojelusta työssä<br />

esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja<br />

haitoilta.<br />

Työntekijöiden suojelu on työnantajan vastuulla.<br />

Työnantajan on muun muassa arvioitava<br />

riskit ja tiedotettava niistä työntekijöille. Lisäksi<br />

työnantaja on vastuussa melualtistuksen ennaltaehkäisemisestä<br />

ja vähentämisestä. Tähän<br />

asetuksessa luetellaan useita keinoja.<br />

Direktiivistä seuraa kaksi toiminta-arvoa:<br />

80 ja 85 desibeliä sekä 87 desibelin raja-arvo.<br />

Alemman toiminta-arvon tasolla työntekijälle<br />

on tarjottava suojaimet sekä kuulontutkimus.<br />

Ylemmän arvon kohdalla työntekijän on myös<br />

käytettävä suojaimia ja työnantajan puolestaan<br />

valvottava tätä sekä huolehdittava kuulon<br />

tutkimuksesta ja seurannasta. Työntekijälle on<br />

annettava opetusta ja ohjausta. Työnantajan<br />

on lisäksi laadittava meluntorjuntaohjelma ja<br />

merkittävä alueet, joilla melulle saatetaan altistua.<br />

Pääsyä näille alueille on rajoitettava, jos se<br />

on mahdollista ja tarpeellista. Melualtistuksen<br />

raja-arvon ylittyessä työnantajan on viipymättä<br />

ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi<br />

alle raja-arvon.<br />

11

KUVA: KIMMO TÄHTINEN<br />

Ahti Vänttinen näkee meluntorjunnan suurimman esteen<br />

sijaitsevan korviemme välissä.<br />

Soittimet ovat työvälineitä<br />

Etenkin treenikämpillä ja pienissä esiintymispaikoissa<br />

rumpusetin volyymista voi tulla ongelma.<br />

Rumpujen mukaan määritetään muiden<br />

äänilähteiden taso, jolloin kokonaisvolyymi voi<br />

nousta kohtuuttomaksi esiintymistilan kokoon<br />

nähden. Vänttinen myöntää tämän ongelman<br />

olemassaolon ja korostaa, että siitä ei saa syyllistää<br />

rumpaleita, jotka kärsivät itse eniten soitinvalinnastaan.<br />

Hän näkee rummut, niin kuin<br />

muutkin soittimet, työvälineinä: ”Ne eivät saa<br />

aiheuttaa vaaraa käyttäjilleen tai muille työntekijöille.<br />

Työvälineiden turvallisuudesta vastaa<br />

paitsi työnantaja myös valmistaja. Rumpusetin<br />

tuottamalle kovalle äänenpaineelle ei ole nykyoloissa<br />

enää toiminnallista eikä muutakaan<br />

tarvetta.”<br />

Työsuojelurahasto rahoittaakin jo tutkimusta,<br />

jonka tarkoituksena on kehittää hiljaiset<br />

rummut.<br />

Rumpujen lisäksi toinen tyypillisesti liian<br />

kovaa soiva instrumentti on sähkökitara. Vänttinen<br />

näkee tämän sähkökitaran kehityksen historiasta<br />

juontavana seikkana ja nykyään pelkkänä<br />

asennekysymyksenä: ”Kitaravahvistimen<br />

silmitön huudattaminen, edes saundin takia, ei<br />

ole nykyaikana kovin ammattimaista toimintaa”.<br />

Bändin ”monitoriterroristille” Vänttinen<br />

suosittelee korvamonitorointia, jolloin tämä<br />

riskeeraa vain oman kuulonsa.<br />

Melua on rajoitettava sen lähteellä<br />

Meluntorjunta on aina tehokkaimmillaan melun<br />

lähteellä. ”Se on jopa ilmaista, sikäli kuin<br />

se tapahtuu korvien välissä”, huomauttaa Vänttinen.<br />

”Äänienergiaa on vaikea pysäyttää tai<br />

eliminoida, kun se kerran on päässyt ilmoille<br />

ja rakenteisiin. Valitettavan usein ratkaisua etsitään<br />

kuitenkin heti suojaimista, miettimättä<br />

ensin, mitä muuta olisi tehtävissä.”<br />

12<br />

”Meluvamma ei saa olla ammatinvalintakysymys.”<br />

Työnantaja vastaa työturvallisuudesta direktiivinkin<br />

mukaan. Tässäkin suhteessa klassista<br />

musiikkia vakituisessa esiintymispaikassa<br />

soittavat ovat paremmassa asemassa kuin rock-<br />

ja iskelmäpuolen kollegansa. Kevyen musiikin<br />

esitystilanteissa työnantajan vaikutusmahdollisuus<br />

on käytännössä vähäisempi, ellei olematon.<br />

Kaikilla artisteilla ei edes ole työnantajaa;<br />

freelancerin meluannosta ei pysty seuraamaan<br />

kuin freelancer itse. Vänttisen mukaan markkinoille<br />

olisikin saatava pikaisesti henkilökohtainen,<br />

edullinen ja helppokäyttöinen meluannosmittari.<br />

Meludirektiivin myötä tällaiselle<br />

olisi kysyntää kaikissa EU-maissa.<br />

Kuulo on muusikon tärkein työkalu ja ensisijainen<br />

edellytys musiikin kuuntelulle. On siis<br />

kaikkien etu, että sen suojeluun kiinnitetään<br />

huomiota. ”Vaikka direktiivi velvoittaa nimenomaan<br />

työnantajaa, ei tämä voi ratkaista me-<br />

Vicky Rosti:<br />

Nuoret muusikot valveutuneempia<br />

Virve ”Vicky” Rostin aloittaessa uransa vuonna<br />

1974 ei musiikkimelusta puhuttu eikä desibelejä<br />

mittailtu muuten kuin yleisön reaktioista.<br />

”Desibelit tulivat tapetille ensimmäisen kerran<br />

80-luvulla”, Vicky muistelee ja jatkaa: ”Nykyään<br />

yleisö ei juuri valita liian kovasta musiikista,<br />

paitsi tanssipaikoilla on aina joku ääniäijä.”<br />

(Tässä haastateltavan virnistys kuuluu puhelimen<br />

välitykselläkin.)<br />

”Menneisyyden vankien” keikoilla miksaajalla<br />

on käytössään meluannosmittari, jolla tarkkaillaan<br />

yleisön melualtistusta, mutta lavan melutasoa<br />

ei kontrolloida mitenkään. Vicky ei koe<br />

tätä ongelmaksi eikä usko, että ainakaan hänen<br />

bändissään olisi kysyntää henkilökohtaiselle<br />

meluannosmittarille. ”Laivakeikoilla on paikan<br />

päällä desibelimittarit, mutta pelkkä yleisön hälinä<br />

jo ylittää melurajan, joten ei sitä oikein oteta<br />

vakavasti”, hän kertoo ja lisää, että rokkia sitä<br />

paitsi kuuluukin soittaa kovaa.<br />

Tämän väitteen olen kuullut ennenkin. Osaisiko<br />

rokin ammattilainen kertoa, mistä se käsitys<br />

oikein lähtee? Vicky pohtii hetken vastausta.<br />

”Kyllä se niin on, että musiikin pitää mennä<br />

selkäytimeen. Rockmusiikki on miksattava niin,<br />

että jytisee, muttei satu. Yksittäiset kovat äänethän<br />

ne pahimpia ovat.” Yli 30-vuotisen vaikuttavan<br />

rokkiuran tuomalla auktoriteetilla Vicky<br />

toteaa vielä painokkaasti mielipiteenään, että<br />

jos rokki tulee liian hiljaa, se on pelkkää ”diibadaabaa”.<br />

Voisi luulla, että meluhaitan myöntäminen on<br />

ammattimuusikolle arka asia ja kollegojen kesken<br />

vältelty puheenaihe. Vicky kiistää tämän. Ainakaan<br />

hänen tuttavapiirissään aihe ei ole tabu:<br />

luongelmaa yksin. Kaikkien on tehtävä osansa:<br />

niin muusikkojen, työnantajien, valmistajien<br />

kuin tilaisuuksien järjestäjienkin”, Vänttinen<br />

toteaa.•<br />

Artikkelin pohjana on käytetty Ahti Vänttisen<br />

kirjoituksia Muusikko-lehdessä<br />

”Meluhaitoista puhutaan, mutta niitä ei koeta<br />

ongelmaksi.” Vicky myöntää yleisen asenteen<br />

olevan se, että meluhaitta on ammatinvalintaan<br />

liittyvä välttämätön paha. ”Koulutetut, nuoremmat<br />

muusikot ovat ehkä valveutuneempia ja<br />

suojelevat korviaan enemmän”, hän lisää.<br />

Vicky ei ole havainnut, että vuosikymmenten<br />

melualtistus olisi vaikuttanut hänen kuuloonsa.<br />

”Rockmusiikki on<br />

miksattava niin että<br />

jytisee muttei satu.”<br />

”Kyllähän ne korvat soivat usein keikan jälkeen<br />

ja korvien suhina jatkuu vielä hotellillakin, mutta<br />

ei melusta ole minun kuulolleni mitään pysyvää<br />

haittaa ollut. Sen olen kyllä huomannut – ihan<br />

yleisellä tasolla – että rumpalit kärsivät meluhaitoista<br />

eniten”, Vicky kertoo.<br />

Vicky katsoo myös, että osasyy rockmusiikin<br />

kokonaisvolyymiin on se, että muut soittimet<br />

viritetään suhteessa rumpuihin. Samaten kitara<br />

tuli aiemmin joissakin paikoissa suhteessa liian<br />

kovaa, mutta tästä ongelmasta hänen bändissään<br />

päästiin, kun alettiin käyttää korvamonitorointia.<br />

Korvamonitorointi ehkäisee oikein käytettynä<br />

meluriskejä, ja Vickylläkin on pelkästään<br />

positiivia kokemuksia sen käytöstä.<br />

”Jokainen saa silloin korviinsa sitä mitä haluaa.<br />

Lisäksi jokainen, jota melu häiritsee, voi<br />

teetättää itselleen henkilökohtaiset korvasuojukset.<br />

Ne ovat kuulemma hyviä.”<br />

KUVA: MENNEISYYDEN VANGIT

KUVA: SAARA VUORJOKI<br />

Uusi päänavaus sopimustoiminnassa<br />

Gramex ja ravintola-ala<br />

sopivat hinnoista<br />

Yhteinen näkemys esityskorvauksista hyödyttää molempia<br />

osapuolia ja sitouttaa laajempaankin yhteistyöhön.<br />

TEKSTI: LAURI KAIRA<br />

Majoitus- ja ravintola-alan liitto MaRa<br />

on tehnyt Gramexin kanssa sopimuksen<br />

äänitemusiikin esittämisestä<br />

ravintoloissa.<br />

Sopimus on laatuaan ensimmäinen. Tähän<br />

asti Gramex on tehnyt sopimuksia, joissa osapuolet<br />

ovat pohjanneet vuonna 1995 välimiesoikeudessa<br />

määriteltyyn hintatasoon.<br />

Uudessa sopimuksessa hinnoista sen sijaan<br />

sovittiin yhdessä, ja MaRa suosittaa jäsenilleen<br />

uusien korvaushintojen noudattamista.<br />

Merkittävä sopimus<br />

”Sopimus on merkittävä, koska se on ensimmäinen<br />

Gramexin keräämiä esityskorvauksia koskeva<br />

runkosopimus hotelli- ja ravintolatoimialalle”,<br />

arvioi MaRan lakimies Merja Söderström.<br />

Normaalien korvausasioiden lisäksi sopimuksessa<br />

sitoudutaan pitämään yhteyttä säännöllisesti<br />

Gramexin ja MaRan kesken. Mitä<br />

odotat uudelta yhteistyöltä?<br />

”Ajantasaista informaatiota uusista musiikin<br />

käyttötavoista kaikille musiikin käyttäjille sekä<br />

perustietoa esityskorvaussopimusten tekemisestä<br />

ja tariffeista uusille ravintoloitsijoille ja muille<br />

matkailualan toimijoille”, Söderström luettelee.<br />

Gramexin apulaisjohtaja Leena Pitkänen<br />

on sopimuksen merkityksestä samaa mieltä.<br />

”Uskon, että pystymme palvelemaan alan asi-<br />

akkaita entistä paremmin, koska tiedämme entistä<br />

nopeammin mitä toimialalla tapahtuu.”<br />

”Gramex pystyy näin ottamaan paremmin<br />

huomioon ravintola-alan toivomuksia sopimuksen<br />

tulkinnasta sekä olemassa olevien esityskorvausten<br />

osalta että musiikin uusien käyttömuotojen<br />

korvauksista sovittaessa.”<br />

Yhteistyötä tarvitaan. Takavuosiltahan on<br />

yhä jäljellä joitakin oikeusjuttuja ajalta, jolloin<br />

ravintolat ja Gramex tulkitsivat lakia radion<br />

soittamisesta eri tavalla.<br />

Pitkät mutta hedelmälliset neuvottelut<br />

Söderströmin mukaan sopimusta edelsivät pitkät<br />

neuvottelut. Keskusteluyhteys auttoi osapuolten<br />

erilaisten näkemysten ymmärtämisessä.<br />

Pitkänen vahvistaa tämän. ”Oikeastaan aloitimme<br />

aktiivisen yhteistyön noin puolitoista<br />

vuotta sitten, jolloin sovimme musiikkivideoiden<br />

esityskorvauksista MaRan, silloisen SHR:n<br />

kanssa. Tällöin sovimme myös käynnistävämme<br />

neuvottelut äänitemusiikin korvauksista.”<br />

Uudet hinnat vuoden 2008 alusta<br />

Sopimus koskee ravintoloita, kahviloita ja majoitusliikkeitä.<br />

Sopimuksen mukaan hinnat<br />

nousevat jonkin verran. Tällä haluttiin muun<br />

muassa korjata korvausten selvää jälkeenjääneisyyttä<br />

Teoston hintatasoon nähden.<br />

Musiikin merkitys vaihtelee ravintoloiden välillä. Jotkut profi loituvat musiikkimiljöiksi, toisissa musiikki toimii tunnelmanluojana.<br />

Sopimuksen allekirjoittivat Matkailu- ja ravintolapalvelut<br />

MaRa ry:n lakiasiainjohtaja Helena Pollari ja Gramexin<br />

toimitusjohtaja Hannu Marttila.<br />

MaRa suosittelee jäsenilleen uusien korvaushintojen<br />

noudattamista.<br />

”Katsomme uusien korvausten vastaavan<br />

aikaisempaa paremmin musiikin käyttöarvoa<br />

alalla, lukuun ottamatta disko/tanssimusiikkia,<br />

jonka korvaus jää edelleen kansainvälisesti<br />

verrattuna alhaiseksi”, pohtii Gramexin Leena<br />

Pitkänen.<br />

Merja Söderströmin mukaan musiikin<br />

merkitys vaihtelee eri ravintoloiden ja hotellien<br />

välillä. ”Jos ravintola profi loituu musiikkimiljööksi,<br />

musiikilla on luonnollisesti enemmän<br />

merkitystä. Taustamusiikki taas voi olla huomaamatonta<br />

tunnelman luontia.”<br />

Milloin korvausta on maksettava?<br />

Jos ravitsemisliikkeessä soitetaan musiikkia radiosta,<br />

televisiosta, nauhalta, cd-levyltä, mp3soittimesta<br />

tai tietokoneelta tai käytetään taustamusiikkitoimittajan<br />

toimittamaa musiikkia,<br />

lain mukaan yrityksen tulee maksaa Gramexin<br />

kautta korvaus muusikoille ja äänitetuottajille.<br />

Sama koskee majoitushuoneita ja niiden yhteisiä<br />

tiloja.<br />

Ravintolan tulee tehdä esityskorvaussopimus<br />

Gramexin kanssa. Sopimus tehdään tilaamalla<br />

sopimuspaperit Gramexin toimistosta tai<br />

ottamalla yhteyttä alue-edustajaan.•<br />

Tekijänoikeuskorvaukset<br />

ovat palkkaa työstä ja yrittämisestä<br />

Musiikki ei synny itsestään. Jokaiseen äänilevyyn<br />

sisältyy monen ihmisen työpanos.<br />

Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan<br />

tulosta, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus.<br />

Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä.<br />

Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä<br />

suomalaiselle musiikille. Muusikoille, laulajille,<br />

kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille<br />

ne kerää tekijänoikeusjärjestö Gramex.<br />

Gramexin kustannustehokkuus on alan<br />

kärkeä. Liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä<br />

menee eteenpäin, lopun kuluessa korvaushallintoon.<br />

Kun korvaukset hoidetaan perille, muusikot<br />

ja tuottajat pystyvät jatkamaan työtään. Näin<br />

musiikkia tehdään huomennakin, meidän<br />

kaikkien iloksi.<br />

13<br />

KUVA: SARI LINDSTRÖM

14<br />

VÄLISOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.<br />

Jos iltauutiset jäivät näkemättä, ne voi katsoa Areenalta vaikka seuraavana aamuna.<br />

Gramex tilauspalvelujen edelläkävijänä<br />

Gramex ja Yleisradio allekirjoittivat kesäkuussa uusmedian alalla uraauurtavan<br />

sopimuksen. Yleisradio sai Gramexin puolesta oikeudet lähettää äänitemusiikkia<br />

sisältävät radiolähetyksensä samanaikaisesti Internetissä sekä<br />

tarjota tv- ja radio-ohjelmiaan Internetissä tilauspalveluina. Samoin Yle voi<br />

nyt käynnistää ohjelmiensa DVB-H-rinnakkaislähetykset mobiili-tv:ssä.<br />

Sopimus tekee Ylestä ja Gramexista maailman mittakaavassa edelläkävijöitä<br />

tietoyhteiskunnan uusien mediapalvelujen edistämisessä.<br />

”On merkittävä edistysaskel, että pääsimme sopimukseen valtaosasta<br />

Ylen kanssa auki olleista asioista. Areena-palvelunsa lisäksi Ylellä on nyt<br />

mahdollisuus edetä mobiili-tv-asiassa”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja<br />

Hannu Marttila.<br />

Radio- ja tv-ohjelmia tilauspalveluina: http://areena.yle.fi /<br />

Esittävän taiteen<br />

tutkimus jatkuu<br />

Sibelius-Akatemian hallitus on nimittänyt<br />

esittävän säveltaiteen tutkimuksen<br />

professorin virkaan fi losofi an<br />

tohtori Anne Sivuoja-Gunaratnamin,<br />

43. Professuuri täytettiin viiden<br />

vuoden määräajaksi.<br />

Anne Sivuoja-Gunaratnam on ollut<br />

mukana useissa kansallisissa ja<br />

kansainvälisissä tieteellisissä tutkimusprojekteissa.<br />

Hänen tutkimusalojaan<br />

ovat kulttuurinen taidemusiikin<br />

tutkimus, musiikkisemiotiikka,<br />

musiikin naistutkimus, ooppera ja<br />

suomalainen nykymusiikki.<br />

Määräaikaisena esittävän säveltaiteen<br />

professorina Anne Sivuoja-<br />

Gunaratnam on toiminut vuodesta<br />

2005 lähtien. Tätä ennen hän työskenteli<br />

usean vuoden ajan assistenttina<br />

Helsingin yliopistossa sekä<br />

assistenttina ja professorina Turun<br />

yliopistossa. Hänen tohtorinväitös-<br />

kirjansa (1997) käsitteli Einojuhani<br />

Rautavaaran tuotannon ensimmäistä<br />

dodekafonista kautta.<br />

Anne Sivuoja-Gunaratnam<br />

KUVA: LAWRENCE GUNARATNAM<br />

ESEK ja LUSES yhteistyöhön<br />

Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK myöntää avustuksia<br />

esittävän säveltaiteen hankkeisiin, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö<br />

LUSES taas luovan säveltaiteen. Tähän asti molemmat yksiköt<br />

ovat toimineet irrallaan toisistaan, vaikka moni hanke on saanut tukea<br />

kummaltakin.<br />

Syksystä <strong>2007</strong> alkaen LUSESin apurahojen myöntämisprosessin<br />

käytännön hallinnointi siirtyy ESEKin toimiston hoidettavaksi.<br />

ESEK ja LUSES säilyvät jatkossakin täysin itsenäisinä edistämistoimintaa<br />

harjoittavina yksikköinä, ja molemmilla on edelleen omat hakuprosessinsa.<br />

Yhteistyön tarkoituksena on yksinkertaistaa asiakkaiden<br />

asioimista ESEK- ja LUSES-asioissa. Samalla LUSES voi hyödyntää<br />

ESEKin osaamista kasvavien hakemusmäärien hallinnoinnissa.<br />

Käytännössä yhteistyö toimii siten, että LUSESin anomukset ja tiliselvitykset<br />

toimitetaan vastaisuudessa ESEKiin Pienelle Roobertinkadulle,<br />

ei siis enää Lauttasaareen. ESEKissä anomusten tiedot syötetään<br />

LUSESin tietojärjestelmään, minkä jälkeen kokousmateriaalit toimitetaan<br />

LUSESin toimikunnille. LUSES päättää jatkossakin saamistaan<br />

anomuksista omissa toimikunnissaan. ESEK ei siis osallistu LUSESille<br />

toimitettujen anomusten sisällön käsittelyyn eikä päätöksentekoon.<br />

Tilaussävellysanomukset eivät kuulu yhteistyön piiriin; ne toimitetaan<br />

kuten aiemminkin Teostoon.<br />

LUSESia ja sen toimintaa koskeviin yleistiedusteluihin vastaavat<br />

LUSESin asiamies ja/tai toimikuntien sihteerit:<br />

Tuula Yrjö-Koskinen<br />

asiamies ja vakavan taiteellisen<br />

toimikunnan sihteeri<br />

(09) 6810 1252<br />

tuula.yrjo-koskinen@fi mic.fi<br />

Tietoa LUSESista löytyy osoitteesta www.luses.fi<br />

Arvonimiä<br />

ansioituneille<br />

Tasavallan presidentti myönsi kesäkuussa<br />

seuraavat arvonimet muusikoille<br />

ja musiikkialan vaikuttajille:<br />

Musiikkineuvos<br />

Juhani (Jukka) Haavisto,<br />

toimitusjohtaja, Helsinki<br />

Director cantus<br />

Erkki Antero Keskinen, luokanopettaja,<br />

kuoronjohtaja, Kokkola<br />

Director musices<br />

Mauri Ilkka Olavi Haapamaa, kiinteistönhoitaja,<br />

Vesanto; Sulo Johannes<br />

Kallio, muusikko, Vaasa; Erkki Olavi<br />

Kontio, veturinkuljettaja, Pieksämäki;<br />

Reino Voitto Kustaa Kotaviita, muusikko,<br />

Turku; Ahti Aatos Ensio Laine,<br />

kiinteistönhoitaja, Eura; Lauri Martti<br />

Laukkanen, maanviljelijä, kuoronjohtaja,<br />

Koski Tl; Martti Ilkka Miettinen, laulutaiteilija,<br />

kansakoulunopettaja, Riihimäki;<br />

Alf Roger Mylläri, kapellimestari,<br />

musiikinohjaaja, Kokkola; Jukka Kalevi<br />

Partanen, musiikin lehtori, Pyhäjoki;<br />

Paula Eliisa Pääkkönen, kanttori-urkuri,<br />

Lapua; Stefan Mattias Wikman,<br />

kuoronjohtaja, varatuomari, Vaasa.<br />

Jutta Jaakkola<br />

kevyen musiikin<br />

taiteellisen toimikunnan sihteeri<br />

(09) 6810 1314<br />

jutta.jaakkola@fi mic.fi<br />

Sami Kokljuschkin<br />

Gramexille<br />

uusi lakimies<br />

Gramexin uudeksi lakimieheksi on<br />

valittu oikeustieteen kandidaatti<br />

Sami Kokljuschkin, 31.<br />

Hän on valmistunut Helsingin<br />

yliopistosta vuonna 2004 ja on sen<br />

jälkeen työskennellyt Kopioston AVosaston<br />

lakimiehenä. Vapaa-aikanaan<br />

Sami harrastaa kesäisin golfi a<br />

ja purjehdusta, talvella laskettelua.<br />

Gramexissa Kokljuschkinin tehtävät<br />

tulevat ainakin alkuvaiheessa<br />

painottumaan uusmedia-asioihin.<br />

KUVA: SARI LINDSTRÖM

KUVA: KAISA RAITIO<br />

Tower of Voice -projekti toi musiikin pois konserttisaleista ihmisten keskuuteen.<br />

Kuva on Forumin kauppakeskuksesta Helsingistä.<br />

Sibelius-Akatemia 125 vuotta<br />

Sibelius-Akatemia on viettänyt juhlavuottaan paitsi työn merkeissä myös<br />

monin erikoistempauksin. Varsinaisen juhlaviikon huipensivat maaliskuussa<br />

juhlakonsertti Finlandia-talossa sekä Reijo Pajamon kirjoittaman historiikin<br />

julkistaminen. Samoihin aikoihin musiikki päästettiin myös irti ja ulos<br />

konserttisaleista, kaupunkilaisten keskuuteen: akatemian sävellyksenopiskelijat<br />

sävelsivät akatemian vokaaliyhtyeelle teoksia, jotka oli räätälöity tavarataloissa<br />

ja kauppakeskuksissa esitettäväksi. Juhlavuotta kannattelee<br />

vuoden loppuun asti Laulun kantamat -konserttisarja, joka tarjoaa erilaisia<br />

näkökulmia Sibelius-Akatemian historiaan.<br />

Vuonna 1882 Sibelius-Akatemian edeltäjässä Helsingin Musiikkiopistossa<br />

oli 48 opiskelijaa – nyt 1 700. Muiden musiikkioppilaitosten piirissä<br />

onkin herätelty keskustelua, olisiko eduksi maan musiikkielämälle, että sen<br />

korkeinta opetusta antamaan perustettaisiin toinenkin akatemia.<br />

Vähittäiskauppojen esityskorvauksiin<br />

tasokorotus<br />

Päivittäistavarakauppa ry ja Erikoiskaupan liitto ry sopivat Gramexin<br />

kanssa vähittäiskauppojen esityskorvauksiin tehtävistä tasokorotuksista<br />

vuosien 2008 ja 2009 aikana.<br />

Gramex esitti järjestöille tasokorotusta, koska esityskorvaukset olivat<br />

vuosien kuluessa jääneet jälkeen musiikin käytön muutoksiin ja suojatun<br />

musiikin kasvuun nähden. Alalla edelleen käytössä olevasta korvaustasosta<br />

sovittiin yhteisin neuvotteluin yli kymmenen vuotta sitten.<br />

Korvaukset nousevat kahden vuoden aikana yhteensä noin 15 %<br />

(8 % + 7 %), ja tämän lisäksi otetaan huomioon mahdolliset ansio- ja<br />

elinkustannustasomuutokset. Sovitun korvaustason katsotaan perustuvan<br />

tämänhetkiseen musiikin julkisen esittämisen tilanteeseen ja<br />

arvoon vähittäiskaupan alalla. Sopimus saattaa näin korvauksen ajan<br />

tasalle.<br />

Uuden hinnaston mukaan pienin kaupan esityskorvaus on 73,43 euroa<br />

vuodessa. Esimerkiksi 400-neliöiselle kaupalle korvaus on 242,93<br />

euroa vuodessa.<br />

KUVA: JANI MAHKONEN / LOMA GRAPHICS OY<br />

SOOLO<br />

Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.<br />

Nettimyynti haltuun!<br />

Kärtsy Hatakka<br />

Musiikkibisneksen kriisi on ajanut ahtaalle niin isot fi rmat kuin<br />

säveltävät taiteilijatkin. Nettipiratismin ja siten hiipuvan levymyynnin<br />

takia varsinkin musan tekijöiden on vaikea enää saada ansaitsemaansa<br />

tuloa tekijänoikeuksien ja rojaltien muodossa. Toki on<br />

olemassa pieni mutta pippurinen joukko vanhan liiton levyentusiasteja<br />

(allekirjoittanut mukaan lukien), varsinkin metalli- ja independent rock<br />

-piireissä, jotka edelleen bruukkaavat käydä eräretkillä tonkimassa levykasoja<br />

kaiken maailman pienlevykaupoista, samaan tapaan kuin esimerkiksi<br />

perheenäidit etsivät kirppareilta käytettyjä vaatteita itselleen<br />

ja lapsilleen. Tämä on näille ihmistyypeille enemmän harrastus ja ajanviettotapa,<br />

ja näinhän siis tehtiin vuosikymmeniä normaalisti musiikkikuluttajien<br />

keskuudessa niinpä. Mutta mutta, ajat ovat nyt muuttuneet...<br />

näin ei normaali main stream -musadiggari enää vaan tee.<br />

Kehitys vie sekä kaupankäyntiä että vapaa-ajan viettoa kotopuolessa<br />

enemmän ja enemmän nettiin. Näinhän on itse asiassa ollut<br />

jo muutaman vuoden ajan. Toiseksi perusmusan kuluttajilla ei yksinkertaisesti<br />

ole niin usein enää aikaa keskittyä reippaasti yli tunnin<br />

kestävän musamatkan diggailemiseen esimerkiksi luureilla. Musiikkia<br />

haetaan pienemmissä erissä; nuoret kokevat ”coolimpana” ja vaivattomampana<br />

imuroida biisit, eivätkä koe enää tarvetta ravata kaupoissa<br />

etsimässä suosikkibiisiään, jonka ovat vaikkapa radiosta kuulleet. Eikä<br />

kyse todellakaan ole siitä, että ihmiset kuuntelisivat vähemmän musiikkia<br />

tänä päivänä, veikkaisin jopa että enemmän musiikki soi tänä<br />

päivänä siellä sun täällä kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tässä<br />

on siis businessnäkökulmasta katsoen selvästi outo ristiriita: musiikin<br />

tarve ei todellakaan ole vähentynyt, ehkä jopa päinvastoin!<br />

Niinpä on naiivia syyttää pelkästään piratismia ja laitonta lataamista<br />

levymyynnin vähenemisestä. Tätähän on spekuloitu jo 70-luvulla<br />

c-kasettien muodossa, josta poltettu pulakantinen cd ei mielestäni<br />

paljon loppujen lopuksi poikkea. Enemmänkin siis ikävä kyllä<br />

täytyisi uskaltaa puhua peräti ideapankkien hyytymisestä myyntiteollisuuden<br />

gurujen keskuudessa, huh huh...<br />

Eikö nyt kannattaisi panostaa nettimyynnin haltuunottamiseen,<br />

ja/tai sitten kehittää uusi formaatti, jota ei nykyajan teknologialla<br />

pystytä semmoisenaan tietokoneelle kopioimaan ja joka voisi siten<br />

olla kilpailukykyinen tuote edelleen nykyajan markkinoilla. Kolmas<br />

vaihtoehto olisi palata rehellisesti vanhaan vinyyliaikaan, jolloin tuote<br />

oli niin massiivinen ja laadukas, että sellaisen hankkiminen oli jo<br />

itsessään suuri tapahtuma, ja päivittää se kela tämän päivän tarpeisiin<br />

sopivaksi.<br />

Otettaisiinko siis lusikka kauniiseen käteen, katsottaisiin peiliin<br />

ja palkattaisiin maailman huipputeknokeksijät viemään tämä ala<br />

2000-luvulle? Musiikkihan ei koskaan lopu :) ...muuten ei kunnian<br />

kukko(kaan) kauaa enää laula.<br />

Kärtsy Hatakka on säveltäjä sekä Waltari-yhtyeen laulaja.<br />

15

16<br />

Haussa:<br />

korvia hivelevä<br />

sointi<br />

Ääniteformaateista ylivoimaisesti suosituin on edelleen cd. Tarjolla on<br />

kuitenkin myös uudempia formaatteja, esimerkiksi SACD ja DVD-audio.<br />

Uudet muodot ovat vahvoilla, kun pitää valita, mikä formaatti hivelee<br />

korvaa miellyttävimmin. Mutta absoluuttista totuutta on vaikea löytää.<br />

TEKSTI: JONATHAN MANDER KUVA: LISA PINES / PHOTONICA / FENNOPRESS

Oletko valmis tekemään radikaalin muutoksen<br />

elämässäsi? Lähde haastamaan<br />

cd-levyn asemaa ääniteformaattien<br />

kuninkaana. Nykyään on runsaasti muitakin<br />

vaihtoehtoja, joten on syytä selvittää, voisiko<br />

jokin niistä tarjota miellyttävämmän kuuntelukokemuksen.<br />

Vaikka cd-levyn asemaa lähtee<br />

haastamaan, on vaikea syrjäyttää 25 vuotta vanhaa<br />

digitaalista formaattia.<br />

Vankimmat haastajan roolit ovat 2000-luvun<br />

alkupuolella menneet Super-Audio CD:lle<br />

(SACD) ja DVD-audiolle (DVDA). Samalla<br />

tietokoneelle ladattavien musiikkiformaattien<br />

tarjonta kasvaa, ja musiikkia ostetaan koko ajan<br />

enemmän Internetistä latauksina. Tosin yleisimmin<br />

netin yli tarjolla olevat formaatit (mp3,<br />

AAC) eivät pärjää vertailussa cd-levyn äänenlaadulle.<br />

Pelkkä formaatti ei tietenkään ratkaise<br />

kuuntelukokemusta. Sillä on iso rooli miten<br />

ja mihin tarkoitukseen musiikki on äänitetty.<br />

Kun äänitys on saatu jonkinlaiseen julkaisumuotoon,<br />

ratkaisee mistä sitä kuunnellaan.<br />

Kuuntelulaitteiston merkityksen nostaakin<br />

esiin pääsääntöisesti ammattikäyttöön kaiuttimia<br />

suunnittelevan ja valmistavan Genelecin<br />

Aki Mäkivirta.<br />

”Usein cd- ja dvd-soitin heikentävät laatua<br />

niin paljon, että normaali kuluttaja ei ehkä kuule<br />

eroa cd-levyn ja DVDA:n välillä. Mutta eron<br />

kuulee selvästi, jos laitteet ovat kunnossa”, hän<br />

toteaa.<br />

Ero kallistuu myönteisenä DVDA:n puolelle.<br />

Siitä kertovat myös numerot. Cd-levyn<br />

näytteenottotaajuus on tavallisesti 44 kHz.<br />

DVDA:lla vastaava luku on normaalisti 96<br />

kHz. Myös bittisyvyys vaikuttaa äänen laatuun<br />

– cd:llä se on 16 bittiä ja DVDA:lla 24 bittiä.<br />

Myös DVDA:n äänen dynamiikka on suurempi<br />

kuin cd:n. Mäkivirta kuvailee DVDA:n ääntä<br />

puhtaammaksi ja laadukkaammaksi verrattuna<br />

cd-levyyn. Sama pätee SACD:n ääneen.<br />

Olennaista on, että kuulijan valitsemassa formaatissa<br />

on tarjolla julkaisuja, joita tämä haluaa.<br />

”Mutta ei formaatti auta, jos äänitystekniikka<br />

ei ole ollut kunnossa. Sekä uusia levyjä että<br />

uusintajulkaisuja julkaistaan usein DVDA:na<br />

tai SACD:nä, mutta se ei tarkoita, että levyltä<br />

löytyy sen laatuista aineistoa”, Mäkivirta huomauttaa.<br />

Kaikki on suhteellista<br />

Lopulta on olennaista, että kuulijan valitsemassa<br />

formaatissa on tarjolla runsas valikoima<br />

julkaisuja, joita tämä haluaa. Lisäksi on hyvä<br />

tietää, kuinka hyvin julkaisut hyödyntävät formaatin<br />

suomia etuja suhteessa esimerkiksi cd-<br />

tai lp-levyyn.<br />

On tietenkin myös tärkeä tiedostaa, miten<br />

itse kuuntelee musiikkia. Huomaako eron eri<br />

laatujen välillä, vai jäävätkö nyanssien vaihtelut<br />

huomaamatta.<br />

Cd-levyn varsinaisten haastajien välille on<br />

vaikea saada eroa. Kahden formaatin vertailuja<br />

löytyy netistä sivukaupalla, mutta selvään totuuteen<br />

ne eivät päädy. Eri testaajat kallistuvat vain<br />

aavistuksen joko DVDA:n tai SACD:n puolelle.<br />

Äänenlaatutesteistä löytyy monia käyriä ja tilastoja,<br />

mutta niiden tuijottamisen jälkeen Aki<br />

Mäkivirran analyysi tuntuu tarkimmalta: molemmat<br />

formaatit ovat hyviä.<br />

Vinyyli karsiutuu kisasta<br />

Otetaan siis vilkaisu peruutuspeiliin. Pitäisikö<br />

cd- tai vinyylilevystä luopua?<br />

Ei, kumpaakaan formaattia ei tarvitse hylätä.<br />

Mäkivirta myöntää kysyttäessä, että vinyyli<br />

on menneen talven lumia, mutta hänkään ei<br />

tuomitse sitä suoraan.<br />

”Aina on ihmisiä, joiden mielestä vinyyli<br />

kuulostaa paremmalta. Ja he ovat oikeassa. Monet<br />

levyt on masteroitu juuri siihen formaattiin,<br />

jolloin niiden pitääkin kuulostaa hyvältä<br />

vinyylillä. Se on kiinni siitä miten se on tehty.<br />

Silloin kuitenkin puhutaan enemmän siitä miltä<br />

se tuntuu”, Mäkivirta toteaa.<br />

Numeroiden valossa vinyyli jää pahasti uusien<br />

formaattien jalkoihin. Sen korkein mahdollinen<br />

dynamiikka on 72 desibelin luokkaa, kun<br />

DVDA:n korkein arvo on teoriassa 144 dB.<br />

Tämä ei vielä riitä vinyylin pudottamiseen<br />

vertailussa parhaasta äänenlaadusta. Mutta niin<br />

kuin Mäkivirta sanoo, formaattia puoltavat syyt<br />

eivät sinänsä liity äänenlaatuun.<br />

Äänittäjä ja muusikko Teemu Korpipäälle<br />

vinyyli on rakkaampi formaatti kuin cd-levy.<br />

Cd kärsii nykyään varsinkin siitä, että sillä ei<br />

ole esineenä erityistä arvoa. Korpipää polttaa<br />

itse cd:lle jatkuvasti omia tuotoksiaan ja työnsä<br />

eri vaiheita, joten se on jatkuvasti läsnä lähes<br />

kertakäyttöisenä formaattina. Vaikka cd:n halpa<br />

olemus suhteessa vinyyliin ei liity äänenlaatuun,<br />

se vaikuttaa kuuntelukokemukseen.<br />

Varsinainen äänenlaatu ei olekaan Korpipäälle<br />

kynnyskysymys, kun hän kuuntelee levyjä vapaa-ajallaan.<br />

”Kotikuuntelussa on äänenlaadullisesti melkein<br />

yksi ja sama kumpaa kuuntelee. Ero merkitsee<br />

enemmän audiofi ileille.”<br />

Tietenkin Korpipää tiedostaa hyvin cdlevyn<br />

teknisen vahvuuden suhteessa vinyyliin.<br />

Mutta hän nostaa esiin vielä yhdet vinyylin<br />

vahvuuksista ja heikkouksista.<br />

”Vinyyli voi olla aika huonossa kunnossa<br />

ja soida edelleen, joten arkistomielessä sillä on<br />

vahvuutensa. Sen hankala puoli on, että laadukkaan<br />

vinyylin tekeminen on vaikeaa ja kallista”,<br />

Korpipää mainitsee.<br />

Yhtälö on hankala formaatin kannalta: vinyylillä<br />

musiikkia julkaisevat mieluiten marginaalisemmat<br />

artistit, jotka myös työskentelevät<br />

pienemmillä budjeteilla. Toisin sanoen uutta<br />

musiikkia on niukasti tarjolla parhaanlaatuisena<br />

vinyylijulkaisuna.<br />

Vinyyli häviää siis äänen laadussa digitaalisille<br />

formaateille, kun puhutaan uudesta musiikista.<br />

17

Formaatti ei auta, jos äänitystekniikka ei ole kunnossa.<br />

18<br />

Super Audio CD<br />

Vuodesta 2000 asti olemassa olleen SACD:n teknologia<br />

poikkeaa huomattavasti DVD-audiossa ja cdlevyillä<br />

käytettävästä. Ääni koodataan Digital Stream<br />

Digital -prosessilla, 1-bittisellä delta-sigma-modulaatiolla.<br />

SACD:n näytteenottotaajuus on peräti 2,8224<br />

MHz, joka on 64-kertainen cd-levyyn verrattuna.<br />

SACD:n etuna DVDA:han nähden on pidetty sitä, että<br />

SACD-levyjen yleisiä hybridiversioita voi soittaa myös<br />

tavallisella cd-soittimella. Silloin soitin pyörittää levyltä<br />

stereomiksausta eli cd-laatuista versiota musiikista.<br />

DVD Audio<br />

DVDA-levyt ilmestyivät markkinoille vuonna 2000.<br />

Yleisimmin ääntä talletetaan DVDA:lle 24-bittisenä ja<br />

96 kHz:n näytteenottotaajuudella. Se on maksimitaajuus,<br />

jolla DVDA:lle voi tallettaa surround-ääntä. Stereomiksauksessa<br />

myös 192 kHz:n näytteenottotaajuus<br />

on mahdollinen. DVDA:lla voi olla myös videota.<br />

CD<br />

Cd eli virallisesti CD-DA (compact disc digital audio)<br />

sai alkunsa, kun Philips ja Sony panivat ryhmän insinöörejä<br />

kehittämään uutta digitaalista ääniteformaattia<br />

vuonna 1979. Cd-levyjä on ollut yleisesti saatavilla<br />

vuodesta 1982 asti. Jo silloin digitaalisen signaalin<br />

resoluutioksi sovittiin 16 bittiä ja näytteenottotaajuudeksi<br />

44 kHz.<br />

Surround sound<br />

Monikanavaäänellä voidaan laajentaa äänitteen sointia.<br />

Surround-ääni viittaa sellaiseen monikanavaisuuteen,<br />

jota voi toistaa lisäkaiuttimien avulla siten, että<br />

ääni tuntuu ympäröivän kuuntelijaa. Kodeissa käytettävistä<br />

koti-surround-äänijärjestelmistä 5.1.-ääni on<br />

yleisin. Ensimmäinen numero kertoo normaalin taajuusalueen<br />

kaiuttimien määrän ja jälkimmäinen subwoofereiden<br />

määrän. Subwooferit ovat matalien taajuuksien<br />

kaiuttimia. Surround sound on mahdollinen<br />

DVD-, DVDA-, SACD- ja mp3 Surround -formaateissa<br />

sekä HDTV-lähetyksissä, jotka ovat Dolby Digital tai<br />

DTS-koodattuja.<br />

Blu-Ray<br />

Sonyn, Pioneerin ja Philipsin kehittämä Blu-Ray on käytössä<br />

tällä hetkellä lähinnä kuvan toistamiseen. Se on<br />

HD DVD:n kilpailija. Blu-Raylle on mahdollista tallentaa<br />

ja toistaa täysin studiolaatuista musiikkia, jota ei äänityksen<br />

jälkeen tarvitse kompressoida ollenkaan. Nimi<br />

tulee siitä, että levyjen lukemiseen käytetään sinistä<br />

eikä punaista laseria. Blu-Rayn tallennuskapasiteetti<br />

on suurempi kuin HD DVD:n.<br />

Kanavasta kiinni<br />

Oikeissa olosuhteissa SACD:n ja DVDA:n paremmuus<br />

cd-levyyn verrattuna kuuluu selvästi.<br />

Niille voi tallentaa 5.1-kanavaista audiota, joten<br />

jos äänitys on tehty hyvin, päästään vahvan<br />

kuuntelukokemuksen ääreen.<br />

Finnvoxin toimitusjohtajalla Risto Hemmillä<br />

on hyviä kokemuksia SACD:stä. Hän<br />

korostaa erityisesti surround sound -kuuntelun<br />

paremmuutta verrattuna perinteiseen stereokuunteluun.<br />

Hemmi huomauttaa, että pelkkää<br />

musiikkia ei nykyään äänitetä kovin paljon tällä<br />

tekniikalla. Sitä hyödyntävät lähinnä elokuvat<br />

ja dvd:t.<br />

”Jos kuuntelee stereomiksausta, pystyy<br />

erottamaan, että SACD on pikkaisen parempi<br />

kuin cd. Mutta surround sound on kuuntelukokemuksena<br />

aivan eri luokkaa.”<br />

Äänitettäessä pyritään aina parhaaseen<br />

mahdolliseen lopputulokseen, Hemmi tähdentää.<br />

Mutta kun on tiedossa, että äänite julkaistaan<br />

uudessa formaatissa, käyttöön otetaan niin<br />

korkeat bittisyvyydet ja näytteenottotaajuudet<br />

kuin mahdollista.<br />

”Tavallinen ihminen ei ehkä huomaa, että<br />

tulee lisää bittejä tai kilohertsejä. Mutta kun<br />

tulee se surround sound, niin kaikki tajuavat<br />

eron”, Hemmi toteaa.<br />

Yhä useammassa kodissa surround-kuuntelu<br />

on jo mahdollista kotiteattereiden ansiosta.<br />

Sitä kuitenkin hyödynnetään leffoja katseltaessa.<br />

Hemmi uskoo, että dvd:n esimerkin myötä<br />

surround-kokemus voisi levitä pelkän musiikin<br />

kuuntelun puolelle. Silloin valikoimakin lähtisi<br />

kasvuun.<br />

Tämänhetkinen formaattisota SACD:n ja<br />

DVDA:n välillä on kuitenkin pulmallinen. Kun<br />

cd-levy alkoi yleistyä 25 vuotta sitten, sillä ei<br />

ollut kilpailijaa. Uusi digitaalinen formaatti sai<br />

rauhassa haastaa vanhat. Cd lisäsi myös kuuntelun<br />

kätevyyttä vinyyliin ja kasettiin verrattuna.<br />

Tilanne olisi helpompi nytkin, jos olisi<br />

yksi muista erottuva uusi formaatti eikä kahta<br />

melkein samanlaista, Hemmi toteaa.<br />

”Nyt on haettu liian hienoa. Uudet formaatit<br />

eivät ole lähteneet liikkeelle, vaikka uutta<br />

pitäisi saada vähitellen – cd:hän on jo vanha;<br />

25 vuotta on pitkä elinkaari tuotteelle. Uuden<br />

formaatin pitäisi olla sellainen, joka sopii joka<br />

kotiin. Esimerkiksi sellainen, jota voisi soittaa<br />

normaalilla dvd-soittimella – niitähän on kodeissa<br />

jo hyvin paljon”, Hemmi pohtii tulevaisuuden<br />

formaattia, joka voisi nousta cd:n rinnalle<br />

tai syrjäyttää sen.<br />

Jako kahteen leiriin<br />

Hetkeksi täytyy vielä unohtaa äänitteet esineinä.<br />

Verkkojen yli ladataan koko ajan enemmän<br />

musiikkia, mutta verkosta ostettavien formaattien<br />

laatu ei yllä edes cd-levyn tasolle.<br />

Koska kaista on kuitenkin koko ajan leveämpi,<br />

on oletettavissa, että pian mp3 ja samantasoiset<br />

formaatit korvautuvat parempilaatuisilla.<br />

”Luulisi että sillä hinnalla, millä musiikkia<br />

myydään latauksina, saisi cd-tasoista äänenlaatua”,<br />

Korpipää vertaa.<br />

Mäkivirta on varma, että parempaa on tulossa.<br />

”Jos yleistetään, että ’nettimusiikki on huonoa’,<br />

silloin ei kyllä ole otettu asioista selvää”,<br />

hän vastaa yleisiin epäluuloihin nettilatauksia<br />

kohtaan.<br />

Voi myös olla, että edessä on jako kahteen<br />

leiriin. Suurempi massa, jolle äänenlaatu ei ole<br />

merkittävä asia, lataa musiikkinsa netistä. Tärkein<br />

kriteeri on silloin, että musiikki latautuu<br />

nopeasti ja kuuntelu on kätevämpää kuin cd:ltä.<br />

Audiofiilit taas hakeutuvat uusien formaattien<br />

pariin sen mukaan, mistä saa parhaan<br />

äänenlaadun. He huolehtivat myös siitä, että<br />

heillä on laitteet, joilla musiikista saa kaiken<br />

irti. Risto Hemmi kutsuu heitä ”ihmisiksi, jotka<br />

haluavat syvemmän kokemuksen äänestä”.<br />

Tässäkään jaossa on vaikea kuvitella cd:n<br />

loppua.<br />

Yhdistelemällä omaan ideaaliin<br />

Jos nyt haluaa päästä äänenlaadun vertailussa<br />

johonkin lopputulokseen, jotta voi varmistaa<br />

kotonaan – tai vaikka liiketilassaan – parhaan<br />

äänenlaadun, ratkaisu voisi olla seuraavanlainen<br />

yhdistelmä: Hankitaan laitteet, jotka mahdollistavat<br />

hyvän surround sound -kuuntelun.<br />

Laitteiden täytyy kyetä toistamaan parhaanlaatuista<br />

SACD:tä tai DVDA:ta. Lisäksi on syytä<br />

ottaa selvää, mitkä julkaisut todella hyödyntävät<br />

formaattien tarjoamia mahdollisuuksia.<br />

Kannattaa kuitenkin pitää cd-levyt vielä rinnalla,<br />

jotta tarjonta pysyy laajana.<br />

Formaattisota ei siis pääty tässä vaiheessa<br />

kenenkään selätysvoittoon. Silti musiikki ja<br />

kuuntelija voittavat edelleen.•

KUVAT: JANI & JETSETTERS / ALEKSI KOSKINEN. DAMN SEAGULLS / ANTTI HÄMÄLÄINEN. JENNI VARTIAINEN / IMAGE.NET.<br />

Livenä kuultavia: Damn Seagulls, Jani & Jetsetters, Jenni Vartiainen.<br />

Seminaarien ykkösteemana tekijänoikeusasioiden siirtohanke<br />

Musiikki & Median<br />

liveohjelmaa lisätty<br />

Musiikki & Media järjestää 18.–20. lokakuuta mahdollisuuden<br />

keskustella ajankohtaisista teemoista ja yhtyeille tilaisuuden<br />

näyttää taitonsa ulkomaisille kykyjen etsijöille.<br />

TEKSTI: LAURI KAIRA<br />

Musiikki & Media -tapahtuma on musiikkialan<br />

perinteinen kohtaamistilaisuus.<br />

Viime vuodesta alkaen se on<br />

Musexin avustuksella kasvanut tapahtumaksi,<br />

jossa suomalaiset yhtyeet voivat näyttää kykynsä<br />

myös ulkomaisille ammattilaisille.<br />

Tämän vuoden pääteemoihin kuuluvat tekijänoikeusasioiden<br />

mahdollinen siirto opetusministeriöstä<br />

elinkeinoministeriöön ja suomalaisen<br />

musiikin vienti.<br />

Lisäksi puhutaan elävästä musiikista, kaupallisesta<br />

radiosta sekä sähköisen median murroksesta,<br />

jonka keskipisteessä ovat verkkoyhteisöt<br />

ja vertaisverkot. Puhujien joukossa ovat<br />

Seymour Stein ja Gerd Leonhard.<br />

Konsertteja moneen makuun<br />

”Live-ohjelman osuutta on lisätty huomattavasti<br />

viimevuotisesta. Se tuotetaan nyt omana<br />

LOST IN MUSIC -kaupunkifestivaalinaan yhteistyössä<br />

Fullsteam Records & Agencyn kanssa”,<br />

kertoo tapahtumaa vetävä Kimmo Pekari.<br />

Ari Koivusen kaltaisten listaykkösten lisäksi<br />

esillä on myös vähemmän tunnettuja kykyjä<br />

sekä vanhoja tekijöitä, kuten Remu & Hurriganes<br />

sekä Pelle Miljoona & Unabomber.<br />

Pekari kertoo myös, että tapahtuman osallistumispaketteja<br />

on uusittu. Esimerkiksi platinatason<br />

osallistumispaketti sisältää nyt majoituksen<br />

hotelli Ilveksessä, lounas- ja kahvitarjoilut<br />

sekä kuljetuksia iltaisin eri klubien välillä.<br />

Tapahtuma alkaa päivää aikaisemmin, jo<br />

torstaina ohjelmatoimistojen liiton seminaarilla,<br />

ja gaala on siirtynyt Tampere-taloon.<br />

Esiintymässä myös<br />

Remu & Hurriganes<br />

ja Pelle Miljoona &<br />

Unabomber.<br />

”Musiikki & Media on erinomainen tilaisuus<br />

pysyä mukana musiikkialan uusissa tuulissa,<br />

tavata yhteistyökumppaneita ja luoda<br />

suhteita uusiin ihmisiin ja yrityksiin. Toisekseen<br />

kyseessä ovat syksyn parhaat bileet tällä<br />

pallonpuoliskolla.”•<br />

Tekijänoikeusjärjestö Gramex tukee tapahtuman<br />

järjestämistä yhteistyökumppanina.<br />

KUVA: MUSIIKKI & MEDIA<br />

Bändejä bongattavaksi<br />

Musiikki & Mediassa on mahdollisuus bongata<br />

monia hyviä yhtyeitä. Koska lisää on tullut lehden<br />

painoon menon jälkeen, katso lopullinen<br />

lista sivulta www.musiikkimedia.fi .<br />

Agent Kooper, Ari Koivunen, Cosmobile,<br />

Grumbland, Damn Seagulls, Dead By Gun,<br />

Eleanoora Rosenholm, Endstad,<br />

Fun, Godsplague, Happiness, Husky<br />

Rescue, Ironica, Islaja, Jani & Jetsetters,<br />

Jenni Vartiainen, Kemialliset ystävät,<br />

Laika & The Cosmonauts, Lighthouse<br />

Project,Los Bastardos, Major Label, Manboy,<br />

Manifesto, Jukebox, Manna, Medeia,<br />

Misery Inc, Murena, Naked, Pelle Miljoona &<br />

Unabomber, Pooma, Remu & Hurriganes,<br />

Rinneradio, Samae Koskinen, Shamrain,<br />

Shogun Kunitoki, Snipe Drive, Stalingrad<br />

Cowgirls, The Giant Leap, The Machete,<br />

The Nancy Wha,Traffi c Island,Tuomo,<br />

Turisas, Underwater Sleeping Society.<br />

19

Taina Kämäräinen valisti lukijoita<br />

kolme vuotta heidän seikkaillessaan<br />

tekijänoikeuskysymysten pykäläviidakossa.<br />

Nyt Taina on siirtynyt uusiin haasteisiin.<br />

Pykäläviidakon uutta valtiasta<br />

odotellessamme julkaisemme uusintana<br />

viisi käsinpoimittua vastausta.<br />

Mihin asiakkaan henkilötietoja<br />

käytetään?<br />

Olen juuri liittynyt Gramexin muusikkoasiakkaaksi.Asiakassopimuksessa<br />

annoin tiettyjä henkilötietoja<br />

itsestäni. Mihin näitä<br />

käytetään?<br />

Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden<br />

tietoja merkitään ns. tilitysrekisteriin.<br />

Rekisteri on henkilötietolain<br />

mukainen henkilörekisteri ja siihen<br />

sovelletaan henkilötietolakia. Rekisteristä<br />

on laadittu lain mukainen<br />

rekisteriseloste, joka on jokaisen<br />

saatavilla esim. Internet-sivuillamme<br />

osoitteessa www.gramex.fi .<br />

Rekisteriselosteen mukaan rekisteriä<br />

käytetään ”Gramexin ja esittävien<br />

taiteilijoiden sekä äänitteiden<br />

tuottajien välisten asiakassuhteiden<br />

hoitamiseen, uusien äänitteiden<br />

rekisteröimiseen, asiakasyhteydenpitoon,<br />

tekijänoikeuskorvauksien<br />

tilitykseen ja tilityksen oikeellisuuden<br />

varmistamiseen sekä esittävien<br />

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien<br />

oikeuksien ja etujen edistämiseen.<br />

Rekisteriä voidaan käyttää myös<br />

kansainvälisiin tilityksiin”.<br />

Käytännössä rekisteriä käytetään<br />

siis varmistamaan, että kukin Gramexin<br />

taiteilija- ja tuottaja-asiakas<br />

saa sen korvausmäärän, joka hänelle<br />

kuuluu. Rekisteriin ei merkitä<br />

mitään, mikä ei ole tarpeellista näiden<br />

tehtävien hoitamista varten.<br />

Asiakkaalla on oikeus tarkastaa<br />

tiedot, jotka hänestä on merkitty<br />

henkilörekisteriin.<br />

20<br />

PYKÄLÄ<br />

VIIDAKOSTA<br />

POIMITTUA<br />

TOP5<br />

Tilausmusiikin<br />

korvattavuus<br />

Teen tilaustyönä musiikkia mm.<br />

mainoksiin ja tv-elokuvien taustamusiikiksi.<br />

Paljonko saan Gramex-korvauksia?<br />

Et saa yhtään, koska Gramex ei<br />

lisensoi tilausmusiikkia eikä myöskään<br />

musiikin käyttöä mainoksissa<br />

tai tunnarina.<br />

Tilausmusiikilla tarkoitetaan tiettyyn<br />

tarkoitukseen tilattua musiikkia,<br />

jota ei ole julkaistu muussa<br />

yhteydessä. Tilausmusiikkia voi siten<br />

olla esimerkiksi mainokseen tai<br />

tv-elokuvaan säveltäjä-muusikolta<br />

tilattu kappale, jota ei ole aiemmin<br />

julkaistu.<br />

Jos sinulta siis tilataan musiikki<br />

esimerkiksi tv-ohjelman tunnusmusiikiksi<br />

tai käytettäväksi mainoksissa,<br />

sinun tulee sopia korvauksesta<br />

suoraan tilaajan kanssa. Vaikka kyseessä<br />

ei olisi tilausmusiikki, vaan<br />

äänite olisi julkaistu, Gramex ei<br />

siinäkään tapauksessa lisensoi äänitteiden<br />

käyttöä tunnusmusiikkina<br />

eikä mainoksissa. Silloinkin korvauksesta<br />

on sovittava suoraan käyttäjän<br />

kanssa. Tv-elokuvien taustamusiikkia<br />

Gramex lisensoi, jos kyseessä ei<br />

ole tilausmusiikki.<br />

Kahvilassa soitetaan<br />

vain radiota<br />

Kahvilassamme soitetaan pelkkää<br />

radiota. Emme omista cd-soitinta<br />

emmekä mitään muutakaan<br />

musiikkilaitetta. Täytyykö meidän<br />

maksaa tekijänoikeuskorvauksia<br />

radion soittamisesta, kun radioja<br />

televisioyhtiöt ovat jo maksaneet<br />

musiikin käytöstä?<br />

Kyllä täytyy. Radio- ja tv-yhtiöt ostavat<br />

vain oikeudet käyttää musiikkia<br />

radio- tai tv-lähetyksessä; ne eivät<br />

maksa korvauksessaan esimerkiksi<br />

kahviloissa tapahtuvasta äänitteiden<br />

käytöstä.<br />

Tekijänoikeuslaissa puhutaan äänitteiden<br />

välittömästä ja välillisestä<br />

käytöstä. Välitöntä käyttöä on äänitteiden<br />

kuuntelu tai soittaminen itse<br />

äänitteeltä, välillistä käyttöä taas<br />

on äänitteiden käyttö esimerkiksi<br />

radion tai television kautta. Tekijänoikeuslain<br />

mukaan muusikolle ja<br />

äänitteen tuottajalle maksetaan korvaus<br />

silloin, kun äänitettä käytetään<br />

välittömästi tai välillisesti radio- tai<br />

televisiolähetyksessä tai muussa<br />

julkisessa esityksessä.<br />

Kun kahvila soittaa tiloissaan radiota<br />

siten, että musiikki on yleisön<br />

kuunneltavissa, tämä on äänitteiden<br />

välillistä käyttöä, josta kahvilan kuuluu<br />

suorittaa tekijänoikeuskorvaus<br />

Gramexille.<br />

Tiedostokaupan äänitteet<br />

ja DJ<br />

Olen DJ. Ostan ja lataan musiikkini<br />

Internetin laillisista äänitetiedostokaupoista.<br />

Saanko käyttää<br />

äänitetiedostokaupoista ostamiani<br />

äänitteitä vapaasti DJ-toiminnassa?<br />

Äänitetiedostokaupoista (esim.<br />

www.biisi.fi ja www.cdon.com)<br />

ladatut äänitteet on tarkoitettu ainoastaan<br />

yksityiseen käyttöön. Tämän<br />

pitäisi käydä ilmi myös heidän<br />

lisenssiehdoistaan. Mikäli äänitteitä<br />

halutaan käyttää ammattitoiminnassa,<br />

esim. DJ:nä esiinnyttäessä,<br />

tarvitaan erillinen kopiointilupa Gramexista.<br />

Sama koskee ravintoloita,<br />

jotka hankkivat musiikkia näistä<br />

kaupoista. Jos äänitteistä muodostetaan<br />

ravintolaan äänitetietokanta,<br />

täytyy toimintaa varten niin ikään<br />

hankkia kopiointilupa Gramexista.<br />

Kopioinnista DJ-toiminnassa lisää<br />

täällä: www.gramex.fi > Musiikin<br />

käyttäjät > Äänitteiden kopiointi ><br />

Kopiointi DJ-toiminnassa.<br />

Bändin korvauksen<br />

tasajako<br />

Olemme viiden hengen bändi.<br />

Yksi meistä on solisti, mutta mielestämme<br />

jokaisella bändin jäsenellä<br />

on samansuuruinen taiteellinen<br />

ja muukin panos äänitteen<br />

tekemisessä. Mielestämme ei ole<br />

oikein, että tilityksessä solisti saa<br />

Gramexin tilityssääntöjen mukaan<br />

puolet muusikkojen osuudesta,<br />

meidän muiden jakaessa<br />

toisen puolikkaan. Eikö tähän ole<br />

mitään muuta mahdollisuutta?<br />

Voitte toimittaa Gramexiin vapaamuotoisen<br />

tasajakosopimuksen,<br />

josta käy ilmi, että haluatte taiteilijakorvaukset<br />

jaettavaksi tasan kaikkien<br />

äänitteellä esiintyvien taiteilijoiden<br />

kesken. Tällöin taiteilijakorvaus<br />

jaetaan tasan viiden bändin jäsenen<br />

kesken riippumatta siitä, mikä kunkin<br />

jäsenen osuus äänitteellä on<br />

ollut. Tasajakosopimus on myös<br />

kaikkien bändin jäsenten allekirjoitettava<br />

ja liitettävä ääniteilmoitukseen.<br />

Ääniteilmoitus täytetään<br />

kuitenkin todellisen studiotilanteen<br />

mukaan, kuten aina.<br />

Muita mahdollisuuksia jakaa taiteilijaosuutta<br />

ei ole. Se siis jaetaan<br />

joko Gramexin tilityssäännön mukaan<br />

tai siten, että jokainen äänitteellä<br />

esiintyvä taiteilija, olipa hän<br />

sitten solisti tai muusikko, tai vaikka<br />

hän olisi tehnyt muita äänitteellä<br />

esiintyviä taiteilijoita huomattavasti<br />

enemmän muusikko-osuuksia, saa<br />

tasaosuuden taiteilijakorvauksesta.<br />

Tasajako ei ole mahdollinen, jos äänitteellä<br />

esiintyy kapellimestari tai<br />

jos äänitteellä esiintyy bändin ulkopuolisia<br />

taiteilijoita, joita ei haluta<br />

sisällyttää tasajakoon.<br />

Katso lisää ääniteilmoituksesta:<br />

www.gramex.fi > Tuotan äänitteen ><br />

Ääniteilmoitus<br />

Esimerkki: 5 hengen bändi, jossa 1<br />

solisti ja 4 muusikkoa. Muusikoista<br />

1 teki 2 muusikko-osuutta äänitteelle,<br />

muut 3 kukin vain yhden muusikko-osuuden.<br />

TAITEILIJAJAKO<br />

Vaihtoehto 1<br />

Gramexin tilityssääntöjen mukaan:<br />

1. MUUSIKKO<br />

1/10<br />

2. MUUSIKKO<br />

1/10<br />

3. MUUSIKKO<br />

1/10<br />

4. MUUSIKKO<br />

(2 M-OSUUTTA)<br />

2/10<br />

Vaihtoehto 2<br />

Tasajakosopimus:<br />

SOLISTI<br />

1/5<br />

MUUSIKKO<br />

1/5<br />

MUUSIKKO<br />

1/5<br />

SOLISTI<br />

5/10<br />

MUUSIKKO<br />

1/5<br />

MUUSIKKO<br />

1/5

ESEKIN PÄÄTÖKSIÄ 1.5. – 30.6.<strong>2007</strong><br />

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen<br />

edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta<br />

pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.<br />

Äänitetuotanto<br />

euroa<br />

Alba Music Oy<br />

Avantin Tiensuu-cd 4 000<br />

Grex Musicus -kuoron cd 1 300<br />

Janne Mertasen & Joensuun<br />

kaupunginorkesterin Chopin-cd 3 000<br />

Krysostomos-kuoron cd 500<br />

Markku Mäkisen cd 1 200<br />

Mikael Helasvuon &<br />

Rantatie-kvartetin cd 3 000<br />

Petri Kumelan cd 2 000<br />

Bluelight Records<br />

Knucklebone Oscarin cd 1 000<br />

Wentus Blues Bandin cd 1 000<br />

Bonnier Amigo Music Finland Oy<br />

Laura Voutilaisen cd 2 000<br />

Eva Alkulan cd 2 000<br />

Memnon-yhtyeen cd 1 000<br />

Dynamic Arts Records<br />

Morianin cd 1 300<br />

Sear-yhtyeen cd 500<br />

Edel Records Finland Oy<br />

Jana-yhtyeen cd 2 000<br />

Elastic House<br />

Dile Kolasen cd 1 000<br />

Impromin cd 800<br />

Elements Music Oy<br />

Nemo-yhtyeen cd 1 000<br />

EMI Finland Oy Ab<br />

Jore Marjarannan cd 2 500<br />

Jorma Kääriäisen cd 4 000<br />

Sir Elwoodin hiljaiset värit<br />

-yhtyeen cd 2 500<br />

Exogenic Oy<br />

Fat Beat Sound System<br />

-yhtyeen cd 500<br />

FinnConcert Oy<br />

Heikki Kilpeläisen cd 700<br />

Five Spot Oy<br />

Timo Lassyn cd 2 000<br />

Fullsteam Records<br />

Lapko-yhtyeen cd 2 500<br />

Sister Flo -yhtyeen cd 1 000<br />

Sweatmaster-yhtyeen cd 1 000<br />

Halmetoja Raila<br />

Hilja Grönforsin cd 2 000<br />

HMC-Helsinki Music Company Oy<br />

Juha Metsäperän cd 1 500<br />

Sturm und Drang -yhtyeen cd 2 200<br />

Huovinen Jari<br />

Leevi Lökäpöksyn cd 1 000<br />

Iivanainen Mikko<br />

Nordic Trinity -yhtyeen cd 1 000<br />

Ikonen Kari<br />

Kari Ikosen cd 1 500<br />

Järvi-Pohjanmaan Sana ja Ylistys Ry<br />

Uusi kansa Suomessa<br />

nousee -cd 800<br />

Järvinen Mika<br />

Five Fifteen -yhtyeen cd 1 000<br />

Jenkkarekka äänite Tmi<br />

Jukka Pojan cd 1 500<br />

Kalima Kalle<br />

Kalle Kaliman Trion cd 800<br />

Kanteleen ääniä Tmi<br />

Heikki Lahden cd 1 200<br />

Jarmo Romppasen cd 1 200<br />

Maari Kallbergin cd 500<br />

KHY Suomen Musiikki Oy<br />

Mannan cd 2 500<br />

The Millioners -yhtyeen cd 800<br />

King Foo Entertainment Ltd Oy<br />

Timo Rautiaisen cd 1 800<br />

Krokfors Ulf<br />

Ulf Krokforsin cd 500<br />

Lahden kaupunginorkesteri<br />

Nielsen & Aho -cd 4 000<br />

Lighthouse Music Oy<br />

Beagon-yhtyeen cd 1 000<br />

Markkinointiosuuskunta<br />

Tricsociety<br />

Stanley-yhtyeen cd 800<br />

Melscene Helsinki Oy<br />

Monsterbone-yhtyeen cd 800<br />

Merceedees Tuotanto Ky<br />

Bloodpit-yhtyeen cd 2 000<br />

MTG Musiikkituottajat Group Oy<br />

Markus Törmälän &<br />

FBI-beatin cd 1 200<br />

Nygård Mathias<br />

Turisas-yhtyeen cd 3 000<br />

Ondine Oy<br />

Kari Kriikun & Anssi Karttusen cd 800<br />

Olli Mustosen ja Tapiola<br />

Sinfoniettan Beethoven-cd 4 000<br />

Paappanen Perttu<br />

Duon Pekka Pentikäinen<br />

ja Perttu Paappanen cd 1 200<br />

Parri Igor<br />

Cheddar-yhtyeen cd 500<br />

Perfect Sound Oy<br />

Kurkirku-yhtyeen cd 700<br />

Pete Hakonen RRP Oy<br />

Jussi Syrenin &<br />

The Groundbreakersin cd 1 000<br />

Pohjoinen & Etelä<br />

Media Company Oy<br />

White Flame -yhtyeen cd 2 500<br />

Producers of Finnish Music<br />

P.F.M Oy<br />

Janne Tulkin cd 500<br />

Raskinen Minna<br />

Minna Raskisen cd 1 000<br />

Salix Ay<br />

Eugen Malmsténin<br />

levytysten 1935–1942 cd 300<br />

Shadow World Records Oy<br />

De Lirium’s Order -yhtyeen cd 700<br />

Discard-yhtyeen cd 700<br />

Tytär-yhtyeen cd 1 000<br />

Slo-Mo Productions Oy<br />

DJ Infekton cd 300<br />

SonyBMG Music Entertainment Oy<br />

Elviiran cd 3 000<br />

Palefacen cd 2 500<br />

Stay Heavy Oy<br />

Before The Dawn -yhtyeen cd 1 000<br />

Tähtelä Hannu<br />

Tuulenkantajat-yhtyeen cd 1 000<br />

Tapio Jorma<br />

Lassila-Nikula-Tapio Trion cd 1 200<br />

Texicalli Records Oy<br />

Duo Milla Viljamaa &<br />

Johanna Juholan cd 2 500<br />

MP4-yhtyeen cd 800<br />

Timonen Vilma<br />

Vilma Timonen Quartetin cd 1 000<br />

Underarts Oy<br />

Velcra-yhtyeen cd 1 700<br />

Universal Music Oy<br />

Aleksi Ojalan cd 3 000<br />

Johanna Iivanaisen &<br />

Pepe Willbergin cd 2 000<br />

Traffi c Island -yhtyeen cd 2 500<br />

Vox Silentii ry<br />

Vox Silentii -lauluyhtyeen cd 500<br />

Warner Music Finland Oy<br />

Dizzy-yhtyeen cd 2 500<br />

Johanna Kurkelan cd 4 000<br />

Zen Master Records &<br />

Publishing Oy<br />

Jarmo Saaren cd 800<br />

Audiovisuaalinen tuotanto<br />

euroa<br />

Daigado Oy<br />

Pellekaija Pum ja Varaventtiili,<br />

lasten tv-ohjelmasarja 7 000<br />

Diesi Irae Oy<br />

Cause For Effect -yhtyeen<br />

musiikkivideo 1 000<br />

EMI Finland Oy Ab<br />

Irinan musiikkivideo 3 500<br />

Suburban Tribe -yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 500<br />

The 69 Eyes -yhtyeen<br />

musiikkivideo 5 000<br />

Filmaattiset Oy<br />

Dokumentti Skiffl e soikoon /<br />

Summertime Skiffl e 5 000<br />

Fullsteam Records<br />

Damn Seagulls -yhtyeen<br />

musiikkivideo 1 500<br />

Rubik-yhtyeen musiikkivideo 2 500<br />

Halonen Timo<br />

Käsikirjoitus Finnblooddokumenttiin<br />

2 000<br />

Hanoi Productions Ay<br />

Hanoi Rocks -yhtyeen<br />

musiikkivideo 4 000<br />

Helsinki Heavy Metal Oy<br />

Apulanta-yhtyeen musiikkivideo 9 000<br />

HMC-Helsinki Music Company Oy<br />

Cristal Snow -yhtyeen<br />

musiikkivideo 3 000<br />

Sturm und Drang -yhtyeen<br />

musiikkivideo 5 000<br />

Johanna Kustannus Oy<br />

Dvd Stone-yhtyeestä 3 500<br />

Kotiteollisuus-yhtyeen<br />

musiikkivideo 5 000<br />

Maj Karma -yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 000<br />

Naked-yhtyeen musiikkivideo 1 000<br />

Pain Confessor -yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 000<br />

Justin Case Productions<br />

Pepe Deluxen musiikkivideo 4 000<br />

KHY Suomen Musiikki Oy<br />

Käsikirjoitus/dokumentti<br />

ja dvd Egotrippi-yhtyeestä 2 000<br />

Mannan musiikkivideo 4 000<br />

Komia Helsinki Oy<br />

Pariisin kevät -yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 000<br />

Kool Kat Records<br />

Kollabo Brothers -yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 000<br />

M.dulor<br />

Matti Johannes Koivun<br />

musiikkivideo 500<br />

Marianna Films<br />

Dokumentti Espoo Big Bandista<br />

& Bill Cobhamista 5 000<br />

Merceedees Tuotanto Ky<br />

Underwater Sleeping Society<br />

-yhtyeen musiikkivideo 500<br />

Mokul Filmi Oy<br />

Dokumentti Wentus Blues<br />

-yhtyeestä 3 000<br />

Panvision Publishing Oy<br />

Dvd Remun & Hurriganesin<br />

urasta 1974–<strong>2007</strong> 2 000<br />

Poko Rekords Oy<br />

Mia Darlingin musiikkivideo 1 000<br />

Provisual Oy<br />

Dvd Hurriganes-yhtyeestä 10 000<br />

Rapina-Aivo<br />

Sister Flo -yhtyeen<br />

musiikkivideo 4 000<br />

Reipen Oy<br />

Clifters-yhtyeen musikkivideo 1 000<br />

Sakara-tuotanto Ay<br />

Dvd Sakara Tour 2006<br />

-kiertueesta 3 000<br />

Sonic Pump Studios Oy<br />

Thunderstone-yhtyeen<br />

musiikkivideo 5 000<br />

SonyBMG Music Entertainment Oy<br />

Bloodpit-yhtyeen musiikkivideo 2 000<br />

Hanna Pakarisen musiikkivideo 8 000<br />

Indica-yhtyeen musiikkivideo 5 000<br />

Paleface-yhtyeen musiikkivideo 3 000<br />

PMMP-yhtyeen musiikkivideo 1 000<br />

Spin-Farm Oy<br />

Finntroll-yhtyeen musiikkivideo 4 000<br />

Stay Heavy Oy<br />

Before The Dawn -yhtyeen<br />

musiikkivideo 1 000<br />

>>><br />

ESEKin äänitetuen<br />

maksaminen edellyttää,<br />

että tukea saaneesta<br />

äänitteestä on toimitettu<br />

Gramexille ääniteilmoitus.<br />

21

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat<br />

ry<br />

MUUVI-musiikkivideokilpailu<br />

2006 4 000<br />

Tre Film Ab<br />

Collarbone-yhtyeen<br />

musiikkivideo 2 000<br />

Tuotantoyhtiö Black/White Tmi<br />

Sydän Sydän -yhtyeen<br />

musiikkivideo 800<br />

Uho Production Ltd Oy<br />

Morley-yhtyeen musiikkivideo 2 000<br />

Universal Music Oy<br />

Jonna Tervomaan musiikkivideo 3 800<br />

Traffi c Island -yhtyeen<br />

musiikkivideo 3 000<br />

Warner Music Finland Oy<br />

Dizzy-yhtyeen musiikkivideo 3 000<br />

Wärssy Ky<br />

Käsikirjoitus / Suomal. rockin<br />

läpimurron vuodet -dokum. 2 000<br />

22<br />

Esiintymistilaisuudet<br />

euroa<br />

Addictio-kuoro yhdistys ry<br />

Kuoro/kilpailumatka Maltalle<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Alaudae-kuoroyhdistys ry<br />

Kuoro/kilpailumatka Kreikkaan<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 2 800<br />

Audiogravity Ay<br />

CODA-klubit Kuopiossa<br />

kesällä <strong>2007</strong> 500<br />

Australia Northern Europe Liaisons<br />

Joona Toivanen Trion esiint.matka<br />

Aasiaan ja Australiaan 2 000<br />

BarokkiKuopio,<br />

vanhan musiikin festivaali<br />

BarokkiKuopio-festivaali <strong>2007</strong> 1 000<br />

Chorus Cathedralis Aboensis ry<br />

Kuoromatka Saksaan<br />

kesäkuussa <strong>2007</strong> 1 800<br />

Chorus Vallis<br />

Kuoro/kilpailumatka Kreikkaan<br />

heinäkuussa <strong>2007</strong> 3 200<br />

Dominante ry<br />

Kuoromatka Lontooseen<br />

elokuussa <strong>2007</strong> 3 000<br />

Edelmann Toni<br />

Esiintymismatka Italiaan<br />

syyskuussa <strong>2007</strong> 200<br />

Fioretto Ensemble<br />

Musiikkia Hämeen Härkätiellä<br />

-konserttisarja kesällä <strong>2007</strong> 1 200<br />

Grex Musicus ry<br />

Kuoromatka Saksaan<br />

keväällä <strong>2007</strong> 2 500<br />

Helsingin Barokkiorkesterin<br />

yhdistys ry<br />

Hgin Barokkiorkesterin konsertit<br />

Hgissä ja Kuopiossa -07 3 000<br />

Helsingin yliopiston<br />

musiikkiseuran kamarikuoro<br />

Kuoromatka Latviaan<br />

huhtikuussa <strong>2007</strong> 500<br />

Huopainen Kai<br />

Elokuun illat -musiikkitapahtuma<br />

<strong>2007</strong> Haminassa 800<br />

Ivalon Huuli & harppu -yhdistys ry.<br />

Ivalon Huuli & Harppu<br />

-festivaali <strong>2007</strong> 500<br />

Kamarikuoro Aiolos ry<br />

Kuoromatka Italiaan<br />

lokakuussa <strong>2007</strong> 1 700<br />

Kamarikuoro Bel Canto<br />

Kuoromatka Saksaan<br />

huhtikuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Kamarikuoroyhdistys Galleria ry<br />

Kuoromatka Italiaan<br />

kesäkuussa <strong>2007</strong> 800<br />

Kamarimusiikin kannatusyhdistys<br />

Jousikvartetit Ritarihuoneella<br />

-konserttisarja syksyllä <strong>2007</strong> 3 000<br />

Kameleontti kuorojen<br />

kannatusyhdistys ry<br />

UNI-kuoron matka Yhdysvaltoihin<br />

kesäkuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Kamus-kvartetti<br />

Esiintymismatka Saksaan<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 500<br />

Kansanmusiikin ja -tanssin<br />

edistämiskeskus<br />

Kiharakolmio-yhtyeen kiertue<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 1 000<br />

Puhti-duon kiertue<br />

syyskuussa <strong>2007</strong> 600<br />

Saalas-yhtyeen kiertue<br />

lokakuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Sanna Kurki-Suonio Trion<br />

kiertue joulukuussa <strong>2007</strong> 1 500<br />

Kansanmusiikkiopiston<br />

kannatusyhdistys ry<br />

Tanssitupakonsertit<br />

Karjalatalossa<br />

loka-marraskuussa <strong>2007</strong> 500<br />

Kantakaupungin kitarakonsertit ry<br />

Kantakaupungin<br />

kitarakonsertit <strong>2007</strong> 800<br />

Kemiönsaaren Musiikkikilta ry<br />

Kemiön Musiikkijuhlat <strong>2007</strong> 1 000<br />

Kinnunen Timo<br />

Duon palla & pallas esiint.matka<br />

Amsterdamiin <strong>2007</strong> 300<br />

Kööpenhaminan Suomi-instituutti<br />

Suomalaisyhtyeiden osall.<br />

SPOT-festivaalille <strong>2007</strong> 1 500<br />

Kuitunen Kimmo<br />

Eija Räisäsen ja Joonas Pohjosen<br />

matka Etelä-Koreaan<br />

toukok. <strong>2007</strong> 600<br />

Kumina Music Oy<br />

Tomi Metsäkedon & Tessa Virta<br />

Orkesterin konsertti Porissa 500<br />

Kumpulainen Pekka<br />

IFEM-Inarifestival of<br />

Experimental Music <strong>2007</strong> 1 000<br />

Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoro<br />

Kuoromatka Itävaltaan ja<br />

Unkariin kesäkuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Lahden kamarikuoro ry<br />

Kuoro/kilpailumatka Saksaan<br />

heinäkuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Lauriala Risto<br />

Esiintymismatka Lontooseen<br />

toukokuussa <strong>2007</strong> 200<br />

Mieskuoro Huutajat ry<br />

Kuoromatka Saksaan<br />

touko–kesäkuussa <strong>2007</strong> 3 500<br />

Moberg Jari<br />

The Charades -yhtyeen<br />

esiint.matka Englantiin<br />

huhtik. <strong>2007</strong> 200<br />

Musiikkia Paanukirkossa ry<br />

Musiikkia Paanukirkossa<br />

-musiikkijuhla <strong>2007</strong> 1 000<br />

Musik vid havet rf<br />

Musik vid havet <strong>2007</strong> 1 000<br />

Mykkänen Tomi<br />

Battlelore-yhtyeen<br />

Euroopan kiertue keväällä <strong>2007</strong> 1 000<br />

Nuorisokuoro Sympaatti<br />

Kuoromatka Englantiin<br />

heinäkuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Ooppera Skaala ry<br />

Turing Machine -sämpleoopperan<br />

tuottaminen <strong>2007</strong> 2 000<br />

Oulaisten Nuorisokuoro ry<br />

Kuoromatka Kanadaan<br />

heinäkuussa <strong>2007</strong> 5 000<br />

Parkues Avoin yhtiö<br />

Uuden Musiikin Festivaali <strong>2007</strong> 2 000<br />

Philomela ry<br />

Kuoromatka Kanadaan<br />

ja USA:han elok. <strong>2007</strong> 6 500<br />

Piikkikasvi Agency<br />

Maaritin konsertti Kerava-salissa<br />

18.4.<strong>2007</strong> 500<br />

Pohjola Verneri<br />

Ilmiliekki-kvartetin esiint.matka<br />

Unkariin toukok. <strong>2007</strong> 1 500<br />

Polyteknikkojen Kuoro<br />

Kuoromatka Ranskaan<br />

ja Saksaan toukok. <strong>2007</strong> 4 500<br />

Raahen Nuorisokuoro<br />

Kuoromatka Australiaan<br />

keväällä <strong>2007</strong> 5 000<br />

Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry<br />

Ristijärven Veisuuvestivaali<br />

<strong>2007</strong> 1 000<br />

Riverside Jazz ry<br />

Valtakunnallisest jazzpäivät<br />

<strong>2007</strong> Torniossa 1 000<br />

Saijazz ry<br />

Saijazz <strong>2007</strong> Sallassa 500<br />

Savela Eero<br />

Nicole Willisin & the Soul<br />

Investigatorsin<br />

Ison-Britannian matka <strong>2007</strong> 1 000<br />

Savolainen Hannu<br />

Noumena-yhtyeen Saksan kiertue<br />

kesäkuussa <strong>2007</strong> 500<br />

Sibelius-lukion Tuki ry<br />

Kuoromatka New Yorkiin<br />

talvella <strong>2007</strong> 3 500<br />

Somethin’ Else ry<br />

Somethin’ Else -klubi heinä–<br />

joulukuussa <strong>2007</strong> Jyväskylässä 1 000<br />

Suden Aika<br />

Suden Aika -yhtyeen esiintymismatka<br />

Tšekkiin heinäk. <strong>2007</strong> 500<br />

Suomalainen Kamariooppera ry<br />

Oopperan Vapauden Vanki<br />

tuottaminen kesällä <strong>2007</strong> 5 000<br />

Suomalais-norjalainen<br />

kulttuuri-instituutti<br />

Ilmiliekki-kvartetin esiintymismatka<br />

Norjaan kesällä <strong>2007</strong> 1 500<br />

Suomalaisen musiikin<br />

tiedotuskeskus<br />

Vaasa Popcity <strong>2007</strong> -yhtyeiden<br />

esiintyminen Helsingissä 500<br />

Suomen Benelux-instituutti<br />

Vanhan musiikin konserttisarja<br />

Benelux-maissa tammik. 2008 1 000<br />

Suomen Jazzliitto ry<br />

High Five! -yhtyeen kiertue<br />

lokakuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Jazz-Espa <strong>2007</strong> 2 500<br />

Verneri Pohjola Quintet Plays<br />

Miles Davis -kiertue syysk. -07 3 000<br />

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry<br />

Vantaan Kansanmusiikkiviikko<br />

<strong>2007</strong> 1 000<br />

Suomen Laulu ry<br />

Kuoromatka Unkariin<br />

maaliskuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Suonpää Hanna<br />

Laulaja-lauluntekijä-kiertue<br />

syksyllä <strong>2007</strong> 1 000<br />

Taite ry<br />

Aulikki Rautawaara -musiikkiteatteriesityksen<br />

tuottaminen 2 000<br />

Tamminiemi Niina<br />

Tuhlaajapoika – eräs kotiinpaluu<br />

-näyttämöteoksen tuottaminen 1 000<br />

Tampereen Filharmoninen Kuoro ry<br />

Kuoromatka Saksaan<br />

toukokuussa <strong>2007</strong> 3 000<br />

Tampereen kaupungin kulttuuritoimi<br />

Tampere Jazz Happeningin <strong>2007</strong><br />

suomalaisen jazzin sarja 3 000<br />

Tampereen vanhan musiikin<br />

ystävien yhdistis ry<br />

Harmonian puutarha<br />

-konserttisarja Tampereelle <strong>2007</strong> 700<br />

Tampereen Yliopiston Laulajat<br />

Kuoromatka Wieniin ja<br />

Bratislavaan lokakuussa <strong>2007</strong> 2 000<br />

The Cedar Cultural Center<br />

JPP:n osallistuminen<br />

Nordic Roots <strong>2007</strong> -festivaalille 2 000<br />

Tokazier Hillel<br />

Good Rockin’ Tonight -konsertti<br />

Savoyssa 28.3.<strong>2007</strong> 500<br />

Trees Music & Art<br />

Wimmen osall. Migration Music<br />

Festivalille Taiwanissa <strong>2007</strong> 1 000<br />

TriArt<br />

Sväng-yhtyeen esiintymismatka<br />

Itävaltaan heinäkuussa <strong>2007</strong> 500<br />

Tuiran kamarikuoro ry<br />

Kuoromatka Sveitsiin<br />

kesäkuussa <strong>2007</strong> 1 200<br />

Usko Kemppi Seura<br />

Usko Kempin syntymän 100 v.<br />

-juhlakonsertti Savoyssa 12.2.07 500<br />

Vaarat Soi ry<br />

Koli Ruska Blues <strong>2007</strong> 1 000<br />

Vaskivuoren lukion kamarikuoro<br />

Kuoromatka Englantiin<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 2 500<br />

VZW Vooruit Kunstencentrum<br />

Suomalaisartistien osall. Etoiles<br />

Polaires ’07 -festivaalille 5 000<br />

Ylioppilaskunnan Laulajat ry<br />

Kuoromatka Japaniin<br />

marraskuussa <strong>2007</strong> 6 500<br />

Zonzo Compagnie<br />

Svängin osall. Oorsmeerin<br />

musiikkifestivaalille <strong>2007</strong> 600<br />

Koulutustoiminta<br />

euroa<br />

Akun Tehtaan Mixroom Oy<br />

Tomi Pietilän opintomatka<br />

Wieniin toukok. <strong>2007</strong> 300<br />

Crusell-seura ry<br />

Mestarikurssit kesällä <strong>2007</strong> 4 000<br />

Cursor Oy<br />

Kotka Jazz Camp -leiri<br />

kesällä <strong>2007</strong> 1 500<br />

Jazzsiskot ry<br />

Sheila Jordanin mestarikurssi<br />

syksyllä <strong>2007</strong> 700<br />

Klemetti-opisto<br />

Mestarikurssi sellisteille<br />

kesällä <strong>2007</strong> 800<br />

Lieksan Vaskiviikon<br />

kannatusyhdistys ry<br />

Mestarikurssit kesällä <strong>2007</strong> 6 000

Seitsikko- ja puhallinyhtyekurssi<br />

kesällä <strong>2007</strong> 2 000<br />

Limingan Musiikkiyhdistys ry<br />

Viulun mestarikurssi ja kapellimestarikurssi<br />

kesällä <strong>2007</strong> 1 500<br />

Naantalin Musiikkijuhlasäätiö<br />

Vallis Gratiae -akatemia <strong>2007</strong> 2 000<br />

Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys<br />

ry<br />

Kihaus-mestarikurssit<br />

kesällä <strong>2007</strong> 3 000<br />

Robson Jenny<br />

Osall. laulutekniikan kurssille<br />

Kööpenhaminassa kesällä <strong>2007</strong> 500<br />

Savonlinnan Musiikkiakatemian<br />

kannatusyhdistys ry<br />

Mestarikurssit kesällä <strong>2007</strong> 5 000<br />

Tampereen Sävel<br />

Kuoronjohto- ja laulukurssit<br />

Tampereen Sävelessä <strong>2007</strong> 1 500<br />

Markkinointi- ja vientituki<br />

euroa<br />

Abovoice<br />

Niklas Winter Quartetin cd:n<br />

markkinointi Japanissa 1 000<br />

Björklöf Mikael<br />

Micke Björklöf & BlueStrip<br />

-yhtyeen cd:n markkinointi 500<br />

Blue Buddha Management Oy<br />

Accun & Siiri Nordinin &<br />

The Sweetersien promokeikat<br />

Lontoossa 1 000<br />

Naked-yhtyeen kansainvälinen<br />

markkinointi ja esittely 4 000<br />

Break A Leg Entertainment Oy<br />

The Valkyrians -yhtyeen<br />

levynjulkaisukiertue<br />

Euroopassa <strong>2007</strong> 1 500<br />

Helsingin Historiapäiväyhdistys<br />

Les Lumières -festivaalin<br />

markkinointi 1 000<br />

Insomniac Oy<br />

Poets Of The Fall<br />

Sunrise Avenuen<br />

lämppärinä Saksassa <strong>2007</strong> 5 000<br />

Lerche Pauliina<br />

Pauliina Lerchen ja yhtyeen<br />

promootiokiertue Japaniin <strong>2007</strong> 1 500<br />

Music Export Finland<br />

Kansainvälistymisworkshop<br />

suomal. tuottajille 1 662<br />

Suomalaisshowcaset Musexpossa<br />

<strong>2007</strong> Los Angelesissa 3 600<br />

Suomalaisshowcaset<br />

Sonar-tapahtumassa <strong>2007</strong> 2 000<br />

Suomalaisshowcaset<br />

The Great Escapessa <strong>2007</strong><br />

Isossa-Britaniassa 3 000<br />

Suomen yhteismarkkinointi<br />

Popkommissa <strong>2007</strong> 4 000<br />

Nurminen Pasi<br />

B.Cupp & The Fill-Ups -yhtyeen<br />

promomatka USA:han <strong>2007</strong> 1 000<br />

Nygård Mathias<br />

Turisas-yhtyeen<br />

promoesiintymiset<br />

Isossa-Britanniassa <strong>2007</strong> 1 500<br />

Sublime Music Agency<br />

Lauluyhtye Rajattoman vientitilaisuus<br />

Berliinissä 26.3.<strong>2007</strong> 1 500<br />

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat<br />

ry<br />

Emma-gaala <strong>2007</strong> /<br />

Alppisalin osuus 1 500<br />

Texicalli Records Oy<br />

Tuomon cd:n promootio<br />

Saksassa 2 000<br />

Twin Tone Oy<br />

Neljän yhtiön osallistuminen<br />

Sonar-tapahtumaan 2 000<br />

Työskentelytuki<br />

Autio Tuomo<br />

kuukautta<br />

1<br />

Hautsalo Ritva 1<br />

Heikkonen Janne 2<br />

Hirvonen Taina 2<br />

Hovi Minna 1<br />

Huokuna Regina 2<br />

Ikäheimo Mikko 2<br />

Ivars Mikko 1<br />

Karjalainen Jarno 1<br />

Korhonen Senja 1<br />

Lahtinen Markus 1<br />

Lampela Seppo 1<br />

Lehtonen Jussi 1<br />

Lötjönen Antti 3<br />

Malja Ville 2<br />

Metsä Tytti 2<br />

Nordberg Anssi 2<br />

Pajunen Tony 1<br />

Pohjola Ilmari 2<br />

Pohjola Verneri 2<br />

Pyylampi Leena 1<br />

Rantamäki Tuija 2<br />

Rissanen Aki 1<br />

Rissanen Jari 1<br />

Savela Eero 2<br />

Somero Jouni 1<br />

Takalo Jukka 1<br />

Tiainen Milja 1<br />

Törmälä Jani 1<br />

Ursin Eeppi 2<br />

Växby Anssi 1<br />

Willberg Pertti 1<br />

Käyttäkää<br />

päivitettyjä<br />

kaavakkeita!<br />

ESEKin seuraavat anomusajat<br />

AV-tuotanto: 15.10. mennessä.<br />

Äänitetuotanto: 31.10. mennessä.<br />

Markkinointi-vienti: 31.10. mennessä.<br />

Esiintymistilaisuudet: 15.11. mennessä.<br />

Työskentely: 15.11. mennessä.<br />

Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuna päivänä,<br />

postileima ei riitä!<br />

Anomuskaavakkeet<br />

Internetissä osoitteessa www.esek.fi ,<br />

postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 68<strong>03</strong> 4040.<br />

1 Vuosittain<br />

KAHDEKSASTASADASTA<br />

ESEKiltä anotaan tukea noin 1 600:aan esittävän<br />

säveltaiteen hankkeeseen. Noin puolet anomuksista johtaa<br />

myönteiseen päätökseen.<br />

”Hienoa, että maassamme on olemassa taho, joka edistää nimenomaan esittävää<br />

säveltaidetta”, Sami Kuoppamäki iloitsee.<br />

Sami Kuoppamäki: Työskentelytuki antaa<br />

työrauhaa pätkätyöläiselle<br />

Vuosi sitten ESEKin tukialueisiin tuli kaksi uutta kohdetta: työskentelytuki<br />

sekä markkinointi- ja vientituki. Työskentelytuen tarkoituksena on<br />

parantaa esittävän säveltaiteilijan työskentelyedellytyksiä hänen valmistellessaan<br />

esimerkiksi levytys- tai konserttiohjelmistoa. Sävellys-, sanoitus-,<br />

sovitus- ja studiotyö eivät kuulu ESEKin työskentelytuen piiriin.<br />

Tuki on henkilökohtainen ja sitä myönnetään elantokustannuksiin.<br />

Sami Kuoppamäki, 35, on toiminut muusikkona parikymmentä<br />

vuotta ja elättänyt itsensä freelancerina. Hän kertoo, että on onnekseen<br />

saanut tehdä jo usean vuoden ajan pätkätöitä keikkamuusikkona<br />

kiertueilla, konserteissa, eri teattereissa ja äänityksissä, joista useat on<br />

julkaistu kaupallisina äänitteinä. Myös tekijänoikeuskorvaukset ja aiemmin<br />

satunnaisesti harjoitettu lyömäsoitinopetus ovat tuoneet leipää<br />

pöytään.<br />

Viime syksynä ”Kuoppis” sai ESEKin työskentelytukea kahdessa eri<br />

roolissa: Anssi Tikanmäen orkesterin sekä Zook-yhtyeen jäsenenä.<br />

”Kumpikin ryhmä harjoitteli, pohdiskeli, kokeili, kehitteli, harjoitti, demoili<br />

ja varioi ja toisti tätä kaikkea yhä uudestaan”, hän luonnehtii työskentelytuen<br />

käyttöään. Julkiset esiintymiset sekä äänitteiden valmistaminen<br />

olivat tärkeitä virstanpylväitä prosesseissa, jotka edelleen jatkuvat.<br />

ESEKin merkityksen Suomen kulttuurielämälle Sami Kuoppamäki näkee<br />

tärkeänä ja laajana. ”Erityisen onnellinen olen siitä, että maassamme<br />

on olemassa taho, joka edistää nimenomaan esittävää säveltaidetta. Näin<br />

vastakkainasettelua luovan ja esittävän taiteen välille ei muodostu.”<br />

Pop- ja rockmusiikin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut<br />

rajusti. Musiikkitarjonta monipuolistuu, lisääntyy ja kehittyy, kun alalle<br />

tulee koko ajan lisää toimijoita ja reviirit laajenevat entistä useammin<br />

myös maamme rajojen ulkopuolelle.<br />

”Mielestäni ESEK on onnistunut pysymään kehityksen mukana varsin<br />

tyylikkäästi. Muutoksen tahti on kuitenkin kova, ja toimivien palvelujen<br />

tarjoaminen vaatii paljon työtä. Tässä suhteessa ESEK ja alan toimijat<br />

voisivat auttaa toisiaan entistä enemmän. Toimijat voisivat tarjota<br />

osaamistaan ja kenttätietouttaan ESEKin kautta yhteiseksi hyväksi, ja<br />

ESEK voisi rahallisen tuen lisäksi järjestää koulutusta alan toimijoille”,<br />

kaavailee Kuoppamäki. ”Tämä tietysti merkitsisi vielä enemmän työtä<br />

ESEKille.”<br />

Työskentelytuki ei uutena tukimuotona näytä vielä oikein lyöneen itseään<br />

läpi, ja ensi kierroksen jälkeen anomusten määrä on jopa laskenut.<br />

Kuoppis olettaa tämän johtuvan vielä osittain hitauden laista: tukimuoto<br />

on jäänyt usealta kelpoiselta hakijalta huomaamatta.<br />

”Usein myös tekemisen meininki on sen verran hektinen, ja pätkätyötä<br />

kun tulee seurata uusi pätkätyö, tukien hakeminen jää varsinaisen<br />

työn hakemisen jalkoihin, vaikka sen avulla voisikin siirtää tekemisen<br />

painopistettä laadun puolelle”, hän harmittelee.<br />

Anu Karlson<br />

23

GRAMEXIN PALVELUKORTTI<br />

Taiteilija- ja tuottaja-asiakas<br />

Olen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas<br />

Etunimet<br />

Sukunimi<br />

Syntymäaika<br />

Gramex-numero<br />

Uudet yhteystietoni<br />

Lähiosoite<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

Puh. (työ ja koti)<br />

Sähköposti<br />

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita<br />

vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.<br />

Tekijänoikeuskorvaukset ovat<br />

elintärkeitä suomalaiselle<br />

kulttuurille. Muusikoille, laulajille,<br />

kapellimestareille ja äänitteiden<br />

tuottajille ne kerää Gramex.<br />

Gramex on Suomen suurin<br />

musiikkialan tekijänoikeusjärjestö.<br />

Gramex edustaa noin<br />

40 000 suomalaista taiteilijaa<br />

ja tuottajaa sekä palvelee noin<br />

28 000 musiikin käyttäjää.<br />

Gramexin korvaushallinnointi<br />

on kustannustehokasta:<br />

vajaa yhdeksän kymmenesosaa<br />

kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin.<br />

Gramex on voittoa tuottamaton<br />

yhdistys, jossa päätösvaltaa<br />

käyttävät muusikkojen, solistien<br />

ja äänitteiden tuottajien edustajat.<br />

24<br />

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!<br />

GRAMEXIN KOKO HENKILÖKUNTA PALVELEE SINUA<br />

GRAMEX RY<br />

Pieni Roobertinkatu 16 A,<br />

00120 Helsinki<br />

Toimisto avoinna:<br />

ma-pe 8.00–16.00<br />

Asiakaspalvelu avoinna:<br />

ma-pe 9.00–15.00<br />

vaihde puh. (09) 68<strong>03</strong> 400<br />

fax Gramex (09) 68<strong>03</strong> 4010<br />

fax ESEK (09) 68<strong>03</strong> 4<strong>03</strong>3<br />

etunimi.sukunimi@gramex.fi<br />

www.gramex.fi<br />

Musiikin käyttäjäasiakas<br />

Yrityksen nimi<br />

Y-tunnus<br />

Asiakasnumero<br />

Uusi ( ) laskutusosoite<br />

( ) toimipaikan osoite<br />

Lähiosoite<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

Puh.<br />

Sähköposti<br />

Talous, hallinto ja viestintä<br />

Hannu Marttila 68<strong>03</strong> 4022<br />

toimitusjohtaja<br />

Lauri Kaira 68<strong>03</strong> 4064<br />

apulaisjohtaja, tiedotus<br />

Sari Lindström 68<strong>03</strong> 4021<br />

hallintosihteeri<br />

Marja Hakkarainen 68<strong>03</strong> 4023<br />

taloushallinto<br />

Tuija Niemi 68<strong>03</strong> 4098<br />

toimistopalvelut<br />

Tietojärjestelmät<br />

Jorma Härkki 68<strong>03</strong> 4020<br />

apulaisjohtaja<br />

Sami Hiltunen 68<strong>03</strong> 4<strong>03</strong>2<br />

mikrotukihenkilö<br />

Lakiasiat, sähköinen media<br />

(Radio, TV, Internet, mobiili ja kopiointi)<br />

Tuomas Talonpoika 68<strong>03</strong> 4019<br />

apulaisjohtaja<br />

( ) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet,<br />

ottakaa yhteyttä!<br />

Ehdotukseni/kysymykseni asiakaspalvelulle (meilillä: tilitys@gramex.fi ):<br />

Sami Kokljuschkin 68<strong>03</strong> 4066<br />

lakimies<br />

Heidi Wilska-Lehtonen 68<strong>03</strong> 4013<br />

asiakas- ja sopimusneuvottelija<br />

Jaripekka Koikkalainen 68<strong>03</strong> 4044<br />

asiakas- ja sopimuskoordinaattori<br />

Äänitteiden julkinen esittäminen<br />

Leena Pitkänen 68<strong>03</strong> 4029<br />

apulaisjohtaja 040 501 8714<br />

Minna Auvinen 68<strong>03</strong> 4024<br />

yleisötilaisuudet<br />

Heljä Juutilainen 68<strong>03</strong> 4027<br />

asiakasvastaava<br />

Tarja Ylitalo 68<strong>03</strong> 4014<br />

äänitteiden käyttösopimukset,<br />

laskutus, perintä<br />

Alue-edustajat<br />

Harri Franssi 040 706 4742<br />

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa,<br />

Pirkanmaa<br />

Jarmo Hänninen 040 707 8958<br />

Varsinais-Suomi, Satakunta<br />

Jari Luomi 040 543 5570<br />

Pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa<br />

Tapio Nokkala 0400 519 128<br />

Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala<br />

Matti Nummiaro 0400 892 604<br />

Etelä-Karjala, Kymi,<br />

Etelä-Savo, Häme<br />

Hannu Virkkala 040 500 9938<br />

Pohjois-Suomi<br />

Carl-Johan Wolff 0400 609 305<br />

Pääkaupunkiseutu, Itä-Uusimaa<br />

Gramex<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Gramex ry<br />

Tunnus 5005098<br />

000<strong>03</strong> Vastauslähetys<br />

Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu<br />

Tarja Henriksson 68<strong>03</strong> 4016<br />

asiakaspalvelupäällikkö<br />

Pirjo Peltonen 68<strong>03</strong> 4018<br />

tilityspäällikkö<br />

Riitta Pelli 68<strong>03</strong> 4015<br />

asiakassopimukset, äänitetiedot<br />

Taru Tuovinen 68<strong>03</strong> 4017<br />

asiakassopimukset, äänitetiedot<br />

Ilona Österman 68<strong>03</strong> 4046<br />

kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet<br />

Ulkomainen musiikki,<br />

radioraportointi<br />

Kari Niemelä 68<strong>03</strong> 4011<br />

projektipäällikkö,<br />

äänitteet ja tilitykset<br />

Pekka Purhonen 68<strong>03</strong> 4<strong>03</strong>0<br />

ulkomainen tilitys<br />

Arttu Rokka 68<strong>03</strong> 4012<br />

radioraportointi<br />

ESEK<br />

Leena Hirvonen 68<strong>03</strong> 4041<br />

pääsihteeri<br />

Ulla Lahdensuo 68<strong>03</strong> 4042<br />

toimistosihteeri<br />

<strong>Gramexpress</strong><br />

Anu Karlson 68<strong>03</strong> 4058<br />

toimittaja<br />

Finnish Music Quarterly<br />

Anu Ahola 68<strong>03</strong> 4048<br />

toimittaja<br />

anu.ahola@fmq.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!