As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ihan asukkaiden omasta toimesta. <strong>As</strong>ukkaan on huolehdittava siitä että sadevedet valuvat poispäin perustuksista sillä<br />
on todettu että eläimet viihtyvät hyvin talojen alla jos ne sinne vaan pääsevät. Seisova vesi talojen alla tuskin parantaa<br />
tilannetta. (kts. edellinen osio salaojituksesta)<br />
<strong>As</strong>ukkaiden on pidettävä itse huolta siitä että perustusten vieressä ei ole mitään kukkaistutuksia. Tai jos on niin<br />
perustusten ja kukkaistutusten väliin on saatava eristelevy jotta perustukset pysyvät kuivana.<br />
Perustusten vieressä ei pitäisi olla mitään orgaanista biomassaa. (ruoho, multa, puita, köynnöskasveja jne). On<br />
suositeltavaa puhdistaa perustusten vierusta ja laittaa 25-30cm vyöhyke perustusten ja muun maan väliin ja täyttää<br />
tämä tila hiekalla ja päälle kerros sepeliä. Lisäksi rikkaruohojen kasvun rajoittaminen esim. maan alle laitettavalla<br />
kankaalla helpottaa ylläpitoa tulevaisuudessa.<br />
Puut ja köynnöskasvit<br />
Kuusien ja muiden vastaavien suurta tilaa vaativien puiden istutus on kielletty. Kriteereinä voidaan pitää juurien koko<br />
ja oksien kasvu/roskan määrä syksyllä. Esimerkiksi kuusi on puu jonka juuret kasvaessaan etenee kauas puusta<br />
maanpinnan alla. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä on tapauksia joissa talojen perustukset ovat siirtyneet kuusijuurien tunkeuduttua<br />
niiden alle. Toinen ongelma on liian lähelle taloja istuetut puut. Syksyllä puista irtoavat lehdet tukkivat syöksytorvet tai<br />
sitten jäävät lojumaan ränneihin joka vuosien aikana edistää sadevesirännien ruostumista. Koivu esimerkiksi on puu<br />
jonka juuret ovat melko harmittomat mutta liian lähelle taloa istutettuna se aiheuttaa ränneille ongelmia. Varsinkin jos<br />
asukas ei puhdista joka vuosi rännejä ränniharjalla (pitkävartinen harja löytyy taloyhtiön varastosta). <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong><br />
taloyhtiössä ei ole mitään virallista ohjeistusta etäisyyksistä mutta ohjesääntönä voidaan pitää että jos puu on lähellä<br />
taloa ja kasvaa korkeammalle kuin rännit/terassikatokset niin tukkeutumat ränneissä sekä vihertävät<br />
terassilaudat/katokset tulevat olemaan jatkuva riesa talolle. Myös naapurit on otettava huomioon kun puita istutetaan.<br />
Ota selvää miten isoksi puu kasvaa ennenkuin istutat puun.<br />
Köynnöskasvit ovat erityisen vaarallisia jos niitä ei hoideta. mm. naapuritaloyhtiössä on tällähetkellä ok-talo purettu<br />
katosta perustuksiin asti ja rakennettu uudestaan asukkaiden laskuun sen takia että köynnöskasvit ovat<br />
vuosikymmenien aikana saanneet kasvaa vapaasti ja ovat tunkeutuneet kattorakenteisiin tuoden sinne joka vuosi lisää<br />
biomassaa joka syksyisin on lakastunut ja kuollut sinne rakenteisiin aiheuttaen ajan kanssa runsaasti hometta. Sen<br />
lisäksi köynnöskasvit seinää pitkin kasvaessaan toimivat sadevesijohtimina joka tässä tapauksessa pilasi myös<br />
perustukset. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä erityisesti rivitalojen julkisivut ovat vaarassa sillä yläkerran julkisivulaudoitus on<br />
alaosastaan täysin auki jotta vedet pääsevät valumaan julkisivun alta pois ja tuulettuminen kävisi helposti. Samainen<br />
reitti toimii myös hyvänä sisäänmenoaukkona köynnöksille jotka nousevat seinää pitkin ylöspäin ja alkavat kasvaa<br />
laudoituksen takana.<br />
Köynnöskasvit eivät ole kielletty <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä mutta asukkaita kehotetaan käyttämään esim. puukehikoita ja puu<br />
aitoja joita pitkin köynnökset voivat kasvaa. Köynnöskasvit eivät saa missään tapauksessa kasvaa vapaasti ilman<br />
harvennusta puupanelointia pitkin kattoa kohti.<br />
Lämminvesi & Lämmitysjärjestelmä<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n kaikissa asunnoissa on kiertovesijärjestelmä. Käytännössä tämä näkyy asukkaille mm. niin että varsinkin<br />
yläkerran hanoihin kestää melko pitkään ennnekuin tulee raikasta/lämmintä vettä. Tämä johtuu siitä että vesi kiertää<br />
hyvin pitkän matkan (Lämminvesiboileri sijaitsee Sonja-<strong>Kirsti</strong>n puolella huoltorakennuksessa -> vesiputki tulee maan<br />
alta <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n alueelle -> vesi kiertää vielä kierroksen asunnon putkissa).<br />
Lämmitysjärjestelmä on liitetty käyttöveteen ja kärsii näinollen Espoon vesijohtovedelle tyypillisestä<br />
kalkkikerrostumasta. <strong>As</strong>ensimme 2010 kalkinpoistolaitteen jolla patterit pysyy paremmin auki. Siitä huolimatta jotkut<br />
patterit tukkeutuu vielä nykyäänkin niin että patterien säätöventtiilit lakkaavat toimimasta kun säätimien karat<br />
kalkkeutuu tukkoon. Lisäksi ilman kertyminen pattereihin on ongelma.<br />
Pikainen ohjeistus miten lämmittää asuntoa ’oikeaoppisesti’: Kun loppusyksyllä alkaa lämpötila laskemaan tarpeeksi<br />
että asunnossa tulee kylmä niin lattiakaivosta kannattaa säätää lämpösäädin 3 tai 4 asentoon. Tämän jälkeen<br />
säädetään yläkerrassa saunan patterin vieressä oleva säädin 3 tai 4 asentoon. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on<br />
saada kierto käyntiin jotta voi todeta että vesi kiertää pattereissa. Samalla voi myös tarkkailla alkaako patterit vähän<br />
lämpenemään. Jos pattereissa on termostaatit niin termostaatteja säätämällä voi yrittää todentaa saako patteriin<br />
lämpöä yhtään. Myöhemmin kun lämpöä alkaa todella tarvitsemaan niin voi joko lattiakaivon säätimellä säätää<br />
keskitetysti koko asunnon lämpötiloja tai sitten jos termostaatit toimivat niin niiden avulla hienosäätää huoneiden
Change language