Verenkierto I
Verenkierto I
Verenkierto I
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Verenkierto</strong> I<br />
Helena Hohtari<br />
Pitkäkurssi I
Yleistä<br />
Verenkierron eli sirkulaation tehtävät:<br />
1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille<br />
2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.)<br />
3) Kuljettaa kuona-aineita (CO 2, virtsa-aine etc.)<br />
4) Kuljettaa kemiallisia viestejä (hormonit)<br />
5) Tasoittaa ruumiinosien välisiä lämpötila-, happamuusym.<br />
eroja (lämpöenergian ja protonien kuljetus)
Sydän<br />
<strong>Verenkierto</strong>järjestelmän<br />
yleisrakenne<br />
Pieni verenkierto (keuhkoverenkierto)<br />
Suuri verenkierto<br />
Valtimot eli arteriat<br />
Laskimot eli veenat<br />
Hiussuonet eli kapillaarit
Iso verenkierto<br />
Sydämen vasen kammio aortta <br />
aortan lukuiset haarat pienemmät<br />
valtimot hiussuonet pienemmät<br />
laskimot ylä- ja alaonttolaskimo <br />
oikea eteinen<br />
Arterioissa hapekasta verta, veenoissa<br />
vähähappista
Pieni verenkierto<br />
Oikea kammio keuhkovaltimorunko <br />
oikea ja vasen keuhkovaltimo <br />
pienemmät keuhkovaltimot kapillaarit <br />
pienet keuhkolaskimot suuremmat<br />
keuhkolaskimot (4 kpl) vasen eteinen<br />
Arterioissa vähähappista verta,<br />
laskimoissa hapekasta
Sydän<br />
Paino n. 300-350 g (nuori mies)<br />
Ontto lihas (sydänlihaskudosta)<br />
2/3 keskiviivan vasemmalla puolella<br />
Tyvi ylhäällä, kärki alhaalla vasemmalla<br />
Kaksi eteistä, kaksi kammiota (vasen ja oikea puoli)<br />
Eteisiin liittyvät sydänkorvakkeet<br />
Kiertynyt siten, että oikea kammio osittain vasemman<br />
kammion edessä<br />
Suuret suonet liittyvät sydämen tyveen: aortta-vasen<br />
kammio, keuhkovaltimorunko-oikea kammio, ylä- ja<br />
alaonttolaskimo-oikea eteinen, neljä keuhkolaskimoavasen<br />
eteinen
Sydämen seinämän kerrokset<br />
Perikardium (sydänpussi)<br />
- uloimpana, kaksilehtinen kalvo<br />
- sisempi lehti kiinni sydänlihaksessa, ulompi<br />
ympäröivissä kudoksissa, lehdet vaihtuvat toisiinsa<br />
suurten verisuonten tyvessä, lehtien välissä liukastavaa<br />
nestettä<br />
Myokardium (sydänlihas)<br />
- paksuus: vasen kammio > oikea kammio > eteiset<br />
- harjoittelu (ja kohonnut verenpaine) kasvattaa<br />
Endokardium (sydämen sisäkalvo)<br />
- sidekudosta ja levyepiteeliä (endoteeliä)<br />
- sydämen läpät endoteelin poimuja<br />
- endokardiitti = sydämen sisäkalvon tulehdus
Sydämen verenkierto<br />
Sydänlihas kuluttaa valtavasti happea ja energiaa<br />
Oma verenkierto: vasen ja oikea sepelvaltimo (l.<br />
koronaarivaltimo) ja niitä seuraavat sydänlaskimot sekä<br />
erilliset pikkulaskimot<br />
Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä, lähes<br />
aorttaläppien sisäpuolelta<br />
- vasemman sepelvaltimon laskeva haara kulkee edessä<br />
kammioiden välissä, kiertävä haara kiertyy vas. eteiskammiovälissä<br />
taakse<br />
- oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy oik. eteiskammiovälissä<br />
taakse<br />
- kaikista päähaaroista runsaasti pieniä haaroja<br />
sydänlihaksen
Sydänlaskimot seuraavat koronaareja ja yhtyvät<br />
sydämen takana sepelpoukamaksi<br />
Osa koronaarien verestä palaa eteisiin ja<br />
kammioihin erillisiä pikkulaskimoita myöten<br />
Sydämen supistumisesta seuraava paineaalto<br />
hidastaa tai jopa pysäyttää vasemman kammion<br />
verensaannin painehuipun aikana<br />
Oikean kammion verensaanti koko ajan hyvä
Sydämen läpät<br />
Eteis-kammioläpät<br />
- tyypiltään purjeläppiä, eteisen ja kammion rajalla<br />
- jännerihmat kiinni kammioiden nystylihaksissa<br />
- vasemmalla kaksipurjeinen hiippaläppä l. mitraaliläppä<br />
(l. bikuspidaaliläppä), oikealla kolmipurjeinen<br />
trikuspidaaliläppä<br />
Kammio-valtimoläpät<br />
- tyypiltään taskuläppiä l. puolikuuläppiä, kolme taskua<br />
- vasemmalla aorttaläppä, oikealla keuhkovaltimo- l.<br />
pulmonaaliläppä<br />
Toiminta passiivista, perustuu paineenvaihteluihin
Sydämen supistuminen<br />
Sydänlihas toimii käytännössä kuin yksi solu - eteiset<br />
supistuvat yhtä aikaa, sitten kammiot eteisten jälkeen<br />
Sydänlihas erittäin väsymätöntä<br />
Voi supistua ilman hermoyhteyksiäkin, toiminta<br />
automaattista<br />
- autonominen hermosto kuitenkin vaikuttaa –<br />
sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa<br />
Systole = kammioiden supistumisvaihe<br />
Diastole = kammioiden veltostumisvaihe<br />
(Voidaan myös erikseen puhua eteissystolesta ja<br />
eteisdiastolesta)
Impulssinjohtojärjestelmä<br />
Sydämen aktiopotentiaali eli impulssi syntyy<br />
impulssinjohtojärjestelmässä, joka koostuu<br />
erikoistuneista sydänlihassoluista<br />
Impulssi johtuu järjestelmässä ensin koko sydämeen ja<br />
vasta sitten tavallisiin sydänlihassyihin yhtäaikainen<br />
supistuminen<br />
Sinussolmuke<br />
Kolme eteisjohtorataa<br />
Eteis-kammiosolmuke<br />
Eteiskammiokimppu<br />
Eteis-kammiokimpun kaksi päähaaraa jakautuvat<br />
edelleen pienemmiksi haaroiksi
Sinussolmuke<br />
- oikean eteisen takaseinämässä, ~1cm<br />
- sinusrytmi n. 60-80 iskua/min<br />
- käynnistää sydämen toimintakierron<br />
Eteis-kammiosolmuke<br />
- oikean eteisen alaosassa<br />
Eteis-kammiokimppu<br />
- läpäisee eteisiä ja kammioita erottava<br />
sidekudoslevyn, impulssi viivästyy rajalla n. 0,1s,<br />
minkä takia eteiset supistuvat ennen kammioita<br />
Respiratorinen arytmia
Sydämen toimintakierto<br />
Systolen aikana kammiopaine kasvaa, eteiskammioläpät<br />
sulkeutuvat<br />
- isometrinen vaihe (kaikki läpät kiinni)<br />
Kammiopaine ylittää suurten valtimoiden paineen,<br />
kammio-valtimoläpät avautuvat<br />
- isotoninen vaihe (kammioiden paine hetken aikaa<br />
sama, vaikka tilavuus pienenee)<br />
Diastolen alussa verta alkaa virrata takaisin kammioita<br />
kohden, kammio-valtimoläpät sulkeutuvat<br />
Kammiopaine laskee nopeasti, eteis-kammioläpät<br />
avautuvat, veri eteisistä kammioihin<br />
Kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana<br />
eteissystole
Sydämen tilavuuksia ja arvoja<br />
Iskutilavuus – systolessa kammion kerrallaan<br />
pumppaama verimäärä, n. 70-80 ml (lepotilassa)<br />
Jäännöstilavuus – kammioihin systolen jälkeen jäävä<br />
veri, n. 50-60 ml (lepotilassa)<br />
Syke eli lyöntitaajuus – lepotilassa 60-80/min<br />
Minuuttitilavuus – yhden sydänpuoliskon kautta<br />
minuutissa kulkeva verimäärä (iskutilavuus x syke),<br />
levossa n. 5 l<br />
Kuormituksen aikana syke , iskutilavuus ,<br />
minuuttitilavuus , jäännöstilavuus <br />
Starlingin laki
Sydänäänet<br />
Voidaan kuunnella eli auskultoida stetoskoopilla<br />
rintakehältä<br />
Varsinaisia, normaaleja sydänääniä kaksi:<br />
- eteis-kammioläppien sulkeutuminen (1.)<br />
- kammio-valtimoläppien sulkeutuminen (2.)<br />
Terveestä sydämestä saattaa kuulua myös heikko,<br />
systolinen sivuääni, diastolinen ääni merkki sairaudesta<br />
Sivuäänet<br />
- turbulenttinen virtaus<br />
- läppästenoosi, läppäinsuffisienssi<br />
- (ruumiillinen rasitus, kuume, anemia)<br />
Fonokardiografia
EKG, elektrokardiografia<br />
Tutkii johtoratajärjestelmän (ja sydämen) toimintaa<br />
rekisteröimällä iholta sydämen sähköisen toiminnan<br />
aiheuttamia potentiaaliheilahduksia<br />
Standardikytkennät<br />
Kahden elektrodin välisen jännitteen muuttuminen ajan<br />
funktiona<br />
P-poikkeama – eteisten depolarisaatio<br />
QRS-kompleksi – kammioiden depolarisaatio<br />
S-T-väli, tulee olla tasainen, kammiot edelleen<br />
depolarisoituneena<br />
T-poikkeama – kammioiden repolarisaatio
EKG<br />
Raajakytkennät<br />
- yksi elektrodi kumpaankin käteen, yksi<br />
vasempaan alaraajaan<br />
Rintakytkennät<br />
- kuusi elektrodia rintakehälle<br />
sydämen tutkiminen eri suunnista<br />
Kuormituskoe eli rasituskoe<br />
EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti<br />
Vektorikardiografia
Verisuonten yleisrakenne<br />
Laskimot, valtimot, hiussuonet<br />
Perusrakenne:<br />
- sisäkalvo (intima): (endoteeli + tyvikalvo)<br />
- keskikalvo (media): sileälihasyitä ja kimmosyitä<br />
- ulkokalvo (adventitia): sidekudosta<br />
Hiussuonissa pelkkä endoteeli + tyvikalvo<br />
Suurissa paineentasaajavaltimoissa (esim. aortta) paljon<br />
kimmosyitä, pienissä valtimoissa etenkin sileälihassyitä<br />
Valtimot paksuseinäisiä (korkea verenpaine), pieni<br />
luumen<br />
Laskimot ohutseinäisiä, suuri luumen, laskimoläpät
Terminologiaa<br />
Anastomoosit<br />
- verisuonten yhdyshaaroja<br />
- tukostapauksessa veri voi kiertää toista kautta<br />
tukkeutuminen ei johda kuolioon<br />
- aivoissa ja sydämessä riittämättömästi<br />
valtimoanastomooseja<br />
Kollateraalit<br />
- rinnakkain samaan kohteeseen kulkevat<br />
verisuonet
Ison verenkierron valtimot<br />
Aortta (nouseva, kaari, laskeva, rinta-, vatsa-)<br />
aortan haarat, joista tärkeimpiä ovat (järjestyksessä):<br />
1) sepelvaltimot sydänlihas<br />
2) yhteiset kaulavaltimot ja solisvaltimot pää ja yläraajat<br />
3) kylkivaltimot mm. kylkivälilihakset<br />
– lisäksi haaroja hengityselimiin ja ruokatorveen<br />
4) sisusvaltimorunko maha, perna, maksa<br />
5) ylempi suolilievevaltimo ohutsuoli, paksusuolen alkuosa<br />
6) munuaisvaltimot munuaiset<br />
7) alempi suolilievevaltimo paksusuolen loppuosa<br />
8) yhteiset lonkkavaltimot alaraajat
Yläraajan valtimot<br />
Solisvaltimo kainalovaltimo <br />
olkavarsivaltimo kyynärvaltimo<br />
(pikkurillin puolella) ja värttinävaltimo<br />
(peukalon puolella) kämmenkaaret (2<br />
kpl) sormien valtimot<br />
Pulssia voidaan tunnustella<br />
värttinävaltimosta ranteen kohdalta
Alaraajan valtimot<br />
Yhteiset lonkkavaltimot ulompi lonkkavaltimo<br />
reisivaltimo polvitaivevaltimo etumainen<br />
jalanselänvaltimo) ja takimmainen<br />
säärivaltimo ( pohjevaltimo)<br />
Alaraajan pulsseja voi tunnustella<br />
reisivaltimosta nivussiteen keskikohdan<br />
alapuolelta, polvitaivevaltimosta<br />
polvitaipeesta, takimmaisesta säärivaltimosta<br />
sisäkehräksen takaa, jalanselänvaltimosta<br />
jalan selästä
Ison verenkierron laskimot<br />
Pääsääntöisesti samannimiset laskimot<br />
seuraavat valtimoita<br />
Kuitenkin:<br />
- maksan porttilaskimo<br />
- ylä- ja alaonttolaskimo<br />
- aivojen veriviemärit<br />
- pinnalliset iholaskimot<br />
- alaraajojen iso ja pieni safeena<br />
- yläraajojen ulompi ja sisempi iholaskimo
Pienen verenkierron suonet<br />
(Oikea kammio) keuhkovaltimorunko <br />
vasen ja oikea keuhkovaltimo <br />
pienemmät keuhkovaltimonhaarat <br />
kapillaarit pienemmät keuhkolaskimot<br />
vasemmat (2kpl) ja oikeat (2kpl)<br />
keuhkolaskimot (vasen eteinen)<br />
Keuhkoverenkierrossa paineet ovat<br />
huomattavasti pienempiä
Change language