Aivan sama kuka on oikeassa Lähiruoan kysyntä kasvussa Katse ...
Aivan sama kuka on oikeassa Lähiruoan kysyntä kasvussa Katse ...
Aivan sama kuka on oikeassa Lähiruoan kysyntä kasvussa Katse ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Olet avaamassa puolueet<strong>on</strong>ta ja poliittisesti sitoutumat<strong>on</strong>ta tietopakettia,<br />
j<strong>on</strong>ka ovat tehneet oululaiset oululaisille. Tavoitteena <strong>on</strong> herättää<br />
asiallista keskustelua ja jakaa tietoa yhteisistä asioista.<br />
Myönteisesti ja hyvässä hengessä.<br />
Puhutaanpa<br />
Oulusta<br />
<str<strong>on</strong>g>Aivan</str<strong>on</strong>g><br />
<str<strong>on</strong>g>sama</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>kuka</str<strong>on</strong>g><br />
<strong>on</strong> <strong>oikeassa</strong><br />
<strong>Lähiruoan</strong><br />
<strong>kysyntä</strong><br />
<strong>kasvussa</strong><br />
<strong>Katse</strong> kohti<br />
torinrantaa<br />
Rakkaudesta<br />
pohjoiseen<br />
www.puhutaanpaoulusta.fi Puhutaanpa Oulusta -ilmoitusliite 2/2011
2 3<br />
PUHUTAANPA OULUSTA<br />
Nro 2/2011<br />
www.puhutaanpaoulusta.fi<br />
JULKAISIJA<br />
Studio Ilpo Okk<strong>on</strong>en Oy<br />
Puhelin (08) 312 1909<br />
studio@studio-ilpo-okk<strong>on</strong>en.fi<br />
www.studio-ilpo-okk<strong>on</strong>en.fi<br />
TOIMITUS<br />
Marja Nousiainen<br />
Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
VALOKUVAT<br />
Juho Alatalo<br />
Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
ULKOASU<br />
Minna Hentilä<br />
Petri Lampela<br />
Tiina Must<strong>on</strong>en<br />
REPROGRAFIA<br />
Juho Alatalo<br />
PAINO Kaleva Oy<br />
LEVIKKI 94 000 kpl<br />
Puhutaanpa Oulusta<br />
-ilmoitusliite. Kysy juttutilaa!<br />
Pertti Haapala<br />
(08) 312 1909<br />
studio@studio-ilpo-okk<strong>on</strong>en.fi<br />
Marja Nousiainen<br />
040 731 2808<br />
marja.nousiainen@gmail.com<br />
Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
0400 686 454<br />
ilpo.okk<strong>on</strong>en@<br />
studio-ilpookk<strong>on</strong>en.fi<br />
www.puhutaanpaoulusta.fi<br />
Pääkirjoitus<br />
Nokian varjosta<br />
Suomessa yhden tehtaan sulkeminen lopettaa aina kaupungin<br />
kerrallaan. Näin analysoi Financial Times asioitamme kertoessaan<br />
Suomen vaalien tuloksesta. Syyksi mainittiin se, että usean<br />
kaupungin talous pyörii täällä yhden suuren työnantajan ympärillä.<br />
Kaukaa näkee paremmin vai mitenkä se menikään. Viime<br />
aikoina <strong>on</strong> ollut muodikasta lukea Financial Timesia ja etsiskellä<br />
sieltä tietoja ja ennusteita Suomesta.<br />
Oulun kaupunki ja koko seutu <strong>on</strong> ollut mielikuvissa säälittävän<br />
riippuvainen Nokiasta. Kumpaakaan ei ole vielä suljettu eikä<br />
toivottavasti suljeta. High-tech-huumassa <strong>on</strong> joskus haluttu<br />
nähdä, että tuntemamme Oulu syntyi ja kasvoi Nokian avulla ja<br />
ansiosta. Nokiaa väheksymättä voi sanoa, että <strong>on</strong> niitä tekijöitä<br />
muuallakin. Toisaalta Nokia <strong>on</strong> säteillyt asiantuntemusta oviensa<br />
ulkopuolelle niin, että Oulu pitää nyt kansainvälistä<br />
johtoasemaa virtuaalimaailmojen<br />
kehityksessä. Kaupungin historia ja perinteet<br />
velvoittavat pärjäämään niin, että henkselit<br />
paukkuu.<br />
Ei ole mitään syytä lakata uskomasta hyvään<br />
tulevaisuuteen kun vaikeampiakin<br />
aikoja <strong>on</strong> nähty. Tervaporvarien, kalastajien,<br />
pippien ja pappien työ<br />
<strong>on</strong> kantanut koko aluetta. Se<br />
Kolumni<br />
Puhutaanpa<br />
Oulusta<br />
MATTI PÖRHÖ, toimitusjohtaja, kauppaneuvos,<br />
toiminut 17 vuotta Autoalan Keskusliit<strong>on</strong> puheenjohtajana<br />
Tulevan Oulun vetovoimainen keskusta<br />
Sitran asiamies kertoi Etelä-Koreassa toteutetusta 300 000 asukkaan kaupungin rakentamisesta, ekologisin<br />
periaattein, kymmenessä vuodessa – suunnittelusta valmiiksi toteutukseksi! Me emme saa edes<br />
kallioparkin kaavaa tehtyä tuossa ajassa.<br />
Oulun kehittäminen entistä vetovoimaisemmaksi, puolen Suomen pääkaupungiksi, edellyttää keskustan<br />
kehittämistä arv<strong>on</strong>sa mukaiseksi. Siitä lienevät kaikki <str<strong>on</strong>g>sama</str<strong>on</strong>g>a mieltä. Tämä merkitsee hyviä liikenneyhteyksiä<br />
keskustaan ja keskustasta ulos sekä hyvää maanalaista paikoitusta. Kutsuttako<strong>on</strong> sitä<br />
roopiksi, kallioparkiksi tai kivisydämeksi, sillä ei ole väliä. Ennustan, että suunnitellut vajaat 800 autopaikkaa<br />
käyvät nopeasti riittämättömiksi, kunhan rakennusinvestoinnit saadaan toteutettua suunnitelmien<br />
mukaan. Keskustaa voidaan sen jälkeen alkaa tarkastella laajemmin kuin Rotuaarin alueena.<br />
Kumarran syvään yrityksille ja yrittäjille, jotka ovat valmiita investoimaan keskustan liikerakennuksiin<br />
miljo<strong>on</strong>ia ja jopa kymmeniä miljo<strong>on</strong>ia euroja tässä nettikaupan syvenevässä maailmassa. Riskit<br />
ovat hirvittävät. Ne investoinnit saadaan kannattaviksi ainoastaan<br />
sillä, että niihin pääsy <strong>on</strong> kunnossa ja ne tarjoavat sellaisia<br />
elämyksiä, joita et löydä muualta. Samalla kun houkuttelemme<br />
asiakkaita laajemmalta alueelta, luomme itsellemme oman olohu<strong>on</strong>een.<br />
Tämä <strong>on</strong> ymmärretty useissa, isoissa Keski-Euroopan<br />
kaupunkikulttuureissa ja ainakin Suomessa Kuopiossa, Turussa<br />
ja Helsingissä. En ole kuullut yhtään kriittistä puheenvuoroa<br />
Helsingin Stockmannin uudesta maanalaisesta parkkihallista.<br />
Siellähän kaupunki käynnisti <str<strong>on</strong>g>sama</str<strong>on</strong>g>lla työn maanalaisen asemakaavoituksen<br />
suunnittelusta koko keskustan alueelle.<br />
Toivotaan, että tulevalle Oulun keskusta-alueelle <strong>on</strong> mukava tulla<br />
asioimaan niin autoilla kuin muillakin kulkumuodoilla. Annetaan<br />
ihmisten itse valita, mikä kunkin tarpeisiin sopii parhaiten.<br />
Se <strong>on</strong> kaikkien etuoikeus!<br />
<strong>on</strong> levittänyt hyvinvointia pitkin koskien kuohuja, valtameriä,<br />
pitkospuita tai pikiteitä. Oulusta <strong>on</strong> tehty ulkomaankauppaa<br />
vuosisatoja. Yliopist<strong>on</strong> perustaminen nosti Oulun kaupunkina<br />
maakuntasarjan yläpuolelle. Nokia <strong>on</strong> ollut vankka tukijalka alueen<br />
kehitykselle ja toivottavasti tulee olemaan sitä edelleenkin.<br />
Mutta se ei ole suinkaan ainoa tai yksin.<br />
Financial Times saa kirjoitella meistä mitä haluaa. Täällä voidaan<br />
aktiivisesti vaikuttaa siihen, että lausunto kok<strong>on</strong>aisen kaupungin<br />
kuoppaamisesta tehtaan myötä ei muutu itseään toteuttavaksi<br />
ennusteeksi omalla kotiovella.<br />
Näillä sivuilla halutaan jälleen antaa puheenvuoro ihmisille, yrityksille<br />
ja yhteisöille, joiden työ tuo alueelle lisäarvoa, nostaa<br />
sen elintasoa ja luo hyvinvointia. Uskoa tulevaisuuteen halutaan<br />
luoda järjestelmällisesti. Kaupunki tai alue rappeutuu jos sen annetaan<br />
tapahtua, jos lakataan yrittämästä ja sanotaan, ettei mikään<br />
kannata. Etelän junaan löytyy kyllä menijöitä.<br />
Tiedotuslehtemme <strong>on</strong> edelleen puolueet<strong>on</strong> ja poliittisesti sitoutumat<strong>on</strong>.<br />
Haluamme omalta osaltamme edistää m<strong>on</strong>ipuolista<br />
ja rakentavaa keskustelua yhteisistä asioista. Kolumnistiksi kutsuttiin<br />
Autoalan Keskusliit<strong>on</strong> pitkäaikainen puheenjohtaja Matti<br />
Pörhö, joka katsoo Oulua koko Suomen mittakaavassa.<br />
TEKSTI Marja Nousiainen<br />
KUVAT Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
KUVAYHDISTELY Juho Alatalo<br />
TAITTO Minna Hentilä<br />
<str<strong>on</strong>g>Aivan</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>sama</str<strong>on</strong>g><br />
<str<strong>on</strong>g>kuka</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> <strong>oikeassa</strong><br />
Árpád Kovács, pappi, anarkisti ja rauhanturvaaja ottaa mielellään kantaa<br />
ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin. Vaikkei omasta mielestään mikään<br />
julistaja olekaan, eikä ainakaan halua olla <strong>oikeassa</strong>. Entisen Jugoslavian<br />
kansalainen näki kuinka pahimmillaan voi käydä, kun kieli-, usk<strong>on</strong>to- ja<br />
vähemmistökysymykset nousevat yhteiskunnallisiksi teemoiksi. Euroopan<br />
sydämessä, vanhalla kulttuurialueella, jossa piti olla ikuinen sosialistinen<br />
rauha. Jossa kaikki kansat olivat veljiä keskenään. Mitä mietteitä menneen<br />
talven vaaliteemat ja kirkkoa repineet vähemmistökeskustelut herättivät?<br />
Kirk<strong>on</strong> kannalta surkeaa oli se,<br />
että homokeskustelu hallitsi julkisuutta,<br />
vaikka seurakunnat tekevät<br />
loistavaa avustustyötä perheiden,<br />
vanhusten tai köyhien hyväksi.<br />
”On meillä kyllä myös peiliinkatsomisen<br />
paikka. Niin kauan<br />
kuin kirkossa 1 % päättää, mikä<br />
<strong>on</strong> oikein, niin kauan kirk<strong>on</strong> toiminta<br />
saa leimoja kylkeensä.”<br />
Keskustelu vähemmistöjen oikeuksista<br />
meni Árpádin mielestä<br />
järjettömyyksiin.<br />
”Kirkolla tai kristityllä ei pitäisi<br />
olla mitään sanomista siihen,<br />
jos jollekin annetaan lisää oikeuksia.<br />
Silloin, kun niitä viedään pois,<br />
pitäisi sitten olla kovasti äänessä.”<br />
Usk<strong>on</strong>to nousi isoksi kysymykseksi<br />
1960-luvun taitteessa<br />
Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.<br />
Kennedy oli katolinen ja<br />
sen vuoksi kansa jakautui vakaumuksellisiin<br />
vastustajiin tai kannattajiin.<br />
Obaman vaalikamppailussa<br />
viisikymmentä vuotta<br />
myöhemmin rotukeskustelu nousi<br />
framille.<br />
Onko USA malliesimerkki<br />
tyhmyydestä vai ollaanko siellä<br />
meitä edellä? Voisiko Suomen presidentti<br />
olla muslimi, katolinen,<br />
hindu, vanhoillislestadiolainen?<br />
Voisiko Suomen presidentti olla<br />
romani? Vai <strong>on</strong>ko vähemmistöillä<br />
Suomessa lasikatto vastassaan yhteiskunnan<br />
portaikossa, kaikesta<br />
näennäisestä suvaitsevaisuudesta<br />
huolimatta? Árpád innostuu puhumaan.<br />
Kristinusko <strong>on</strong> hänelle juuriaan<br />
myöten julistusta tasaarvosta.<br />
”Raamatussa juutalainen,<br />
etiopialainen ja roomalainen<br />
sadanpäämies ovat rinta rinnan.<br />
Alttarin edessä olemme kaikki<br />
yhdenvertaisia. Kysymys <strong>on</strong> siis<br />
ihmisarvosta. Olen ollut kauemmin<br />
anarkisti kuin kristitty. Kristittynä<br />
en ole minkään puolueen,<br />
vaan ihmisen kannattaja, anarkistina<br />
en usko äänestämiseen enkä<br />
äänestä vaaleissa.”<br />
Kristus luo Árpádille puitteet<br />
aito<strong>on</strong> yhteyteen ihmisten<br />
välille. Vain sillä <strong>on</strong> merkitystä,<br />
tasa-arvoisella avoimella yhteydellä.<br />
Kaikki muu <strong>on</strong> toissijaista<br />
– kansat, valtiot, puolueet ja usk<strong>on</strong>not.<br />
”Vähemmistökysymykset<br />
ovat hu<strong>on</strong>olla pohjalla jos j<strong>on</strong>kun<br />
pitää olla väkisin <strong>oikeassa</strong>. On aivan<br />
<str<strong>on</strong>g>sama</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>kuka</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> <strong>oikeassa</strong>.”<br />
Helppo ajatella, vaikea toteuttaa?<br />
”Niin, <strong>on</strong> suuri mysteeri,<br />
miksi me olemme ihmisinä niin<br />
helposti manipuloitavissa”, mies<br />
puuskahtaa ja kaivaa vertauksen<br />
Pekka Töpöhännästä.<br />
”Kaiken maailman M<strong>on</strong>nit eivät<br />
ole se varsinainen <strong>on</strong>gelma.<br />
Pilli ja Pulla ovat. Ne, jotka ovat<br />
kritiikittömästi lähdössä vahvimman<br />
taakse. Ne jotka mahdollistavat<br />
omalla touhullaan toisten<br />
sorr<strong>on</strong>. Meissä kaikissa asuu Pilli<br />
ja Pulla. Tämä <strong>on</strong> se varsinainen<br />
<strong>on</strong>gelma”.<br />
Kuka? Árpád Kovács<br />
• Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien<br />
kansainvälisen työn pastori.<br />
• Muutti Suomeen 19 vuotta sitten, kotoisin<br />
entisestä Jugoslaviasta, äidinkieli unkari.<br />
• Toiminut muun muassa rauhanturvaajana<br />
Suomen Eufor-joukoissa Bosniassa.<br />
• Opiskeli teologian maisteriksi Helsingin<br />
yliopistossa.<br />
Puhutaanpa<br />
Oulusta
4 5<br />
<strong>Katse</strong> kohti<br />
torinrantaa<br />
Torinranta käy läpi muod<strong>on</strong>muutosta. Keskustelua<br />
käydään aiheesta ja aiheen vierestä.<br />
Pakkalan salissa pidetyn yleisötilaisuuden sekä<br />
m<strong>on</strong>ien nettimielipiteiden pohjalta koottiin<br />
kysymyksiä ja väitteitä.<br />
Virkamiehet valmistelevat asioita yhteistyössä<br />
ja uudistukset käyvät useamman työpöydän<br />
kautta ennen kuin ne päätyvät toteutettavaksi.<br />
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula ja asemakaavaarkkitehti<br />
Mikko Törmänen vastasivat<br />
yhteistuumin kysymyksiin ja ottivat kantaa<br />
väitteisiin.<br />
Mitä torille<br />
suunnitellaan?<br />
Torialue jaetaan toiminnan perusteella<br />
talvitoriksi, kauppatoriksi<br />
ja tapahtumatoriksi. Elä-<br />
mysten talo nousee Kaarlenväylän<br />
kupeeseen, rajaa torin eri osia,<br />
tuo suojaa tuulilta ja tarjoaa toimintaa.<br />
Talvitori katetaan niin,<br />
että kaupankäynti <strong>on</strong>nistuu pak-<br />
kasillakin eivätkä vihannekset<br />
jäädy. Myös myyjien ja asiakkai-<br />
den <strong>on</strong> tarkoitus pysyä lämpiminä.<br />
Tapahtumatorilla tarjoillaan m<strong>on</strong>enmoista<br />
ympäri vuoden ja pysyvät<br />
rakenteet takaavat sen, ettei<br />
joka kerta tarvitse rakentaa uutta<br />
hökkelikylää, kun torilla vietetään<br />
vaikka ruokamessuja.<br />
Gasthaus-tyyppinen hotelli<br />
rakennetaan Kauppahallin ku-<br />
peeseen. Vänmanninsaari saa<br />
22-kerroksisen hotellin ja k<strong>on</strong>gressitilat.<br />
Kauppatori puolustaa<br />
perinteistä torikauppaa ja kuuluu<br />
olennaisena osana jokaisen<br />
itseään kunnioittavan kaupungin<br />
keskiöön.<br />
Mitkä ovat kaupungille<br />
tärkeitä asioita uuden<br />
torin ulk<strong>on</strong>äössä?<br />
Kansainvälistä tasoa oleva arkkitehtuuri<br />
ja korkealaatuinen kaupunkikuva.<br />
Mitkä ovat kaupungille<br />
tärkeitä asioita Elämysten<br />
tal<strong>on</strong> toteutuksessa?<br />
Torin ympärivuotinen aktivointi,<br />
uskottava toteuttajataho, korkea-<br />
tasoinen arkkitehtuuri ja toimiva<br />
kok<strong>on</strong>aisuus. Sen tulee<br />
olla rakentamistavaltaan, arkki-<br />
tehtuuriltaan ja materiaalikieleltään<br />
kansainvälisestikin vertaillen<br />
korkeaa luokkaa, kunnianosoitus<br />
pohjoissuomalaiselle työlle ja<br />
osaamiselle. Tal<strong>on</strong> sisällön tulee<br />
palvella laajasti kaupunkilaisia.<br />
Miksi torille<br />
halutaan hotelli?<br />
Se tuo ympärivuotista ja -vuorokautista<br />
toimintaa torille. Tori<br />
ja turisti ovat hyvä yhdistelmä.<br />
Hotellien käyttöaste Oulussa <strong>on</strong><br />
sellainen, että uusi hotelli mahtuu<br />
hyvin sekaan.<br />
Miten nopeasti torin<br />
edustan suistoalueen<br />
veden pohja nousee?<br />
Kuinka palj<strong>on</strong> ja usein<br />
aluetta pitää ruopata?<br />
Tämä <strong>on</strong> oleellinen kysymys.<br />
Oulun kohdalla maankuori <strong>on</strong><br />
vielä kuopalla noin 170 metriä.<br />
Maan kohoaminen (n. 0,9 metriä<br />
100 vuodessa) johtuu kuopan oikenemisesta.<br />
Jos ilmast<strong>on</strong>muutoksen<br />
ja mannerjäätiköiden sulamisen<br />
johdosta merenpinta ei kohoa<br />
merkittävästi, joudumme tilanteeseen,<br />
jossa pohjapatojärjestelyin<br />
tulee turvata Rommak<strong>on</strong>selän vesipeilien<br />
säilyminen. Toinen vaihtoehto<br />
<strong>on</strong> alkaa leikata nurmikkoa<br />
Vänmannisaaren ympäristössä.<br />
Pelkkä ruoppaaminen ei pelasta<br />
pitkällä aikavälillä vesipeilejä.<br />
Rommak<strong>on</strong>selkä <strong>on</strong> erittäin matala,<br />
pohjoistuulten aikana pohja<br />
tulee paikoitellen näkyviin. Oulun<br />
kaupunki <strong>on</strong> linjannut suist<strong>on</strong> ke-<br />
hitystä niin, että Rommak<strong>on</strong>selkä<br />
säilyy merialueena.<br />
Järjestetäänkö<br />
torimiljööstä vielä<br />
arkkitehtikilpailua?<br />
Tekninen lautakunta esitti Elämysten<br />
tal<strong>on</strong> yhteistyövalinnan<br />
asiakirjoissa, että kaupunki edellyttää<br />
järjestettävän arkkitehtikilpailun<br />
Elämysten talosta, kaupunginhallitus<br />
päätti toisin. Ei siis<br />
järjestetä.<br />
Tehdäänkö torilta<br />
varjotutkielma?<br />
Eli mitataan sitä,<br />
mihin varjot lankeavat.<br />
Tutkielma <strong>on</strong> aika yksinkertai-<br />
nen tehdä, se myös kuuluu normaaliin<br />
suunnittelurutiiniin, eikä<br />
liene mitään syytä miksi sitä ei<br />
tehtäisi.<br />
Tori noudattaa niin<br />
sanottua Jaatisten<br />
kaavaa. Sen toteutus <strong>on</strong><br />
kesken, mutta aika <strong>on</strong><br />
ajanut kaavan ohi.<br />
Pitää paikkansa. Jaatisten kaavasta<br />
<strong>on</strong> toteutunut Vänmanninsaaressa<br />
ainoastaan kaupunginteatteri. Kir-<br />
jasto ei ollut kaavassa, sen sijaan<br />
oli k<strong>on</strong>serttitalo. Näiden lisäksi<br />
kaavailtiin kaupunginhallituksen<br />
salia ja virastotornia. Radiss<strong>on</strong><br />
Blu hotelli <strong>on</strong> Jaatisten kaavan<br />
suuntaviivojen mukainen. Rakennukset<br />
ovat kaavaan piirrettyjä<br />
korkeampia. Rantakadun ja<br />
Aleksanterinkadun korttelirivi ei<br />
ole toteutunut Jaatisten kaavan<br />
mukaan, vaan aluetta <strong>on</strong> kehitetty<br />
ja osittain pilattu, noudattaen<br />
60-luvun rakennustapaa.<br />
Jaatisten kaavan toteuttamisesta<br />
käydään keskustelua. Rakennetaanko<br />
torni kaavan mukaan vai<br />
ei? Alkuperäisessä kaavassa se oli<br />
tärkeä sommitteluelementti, jolla<br />
haluttiin luoda maamerkki rantaan<br />
ja näin koko keskustaan.<br />
TEKSTI Marja Nousiainen<br />
KUVAT Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
TAITTO JA KUVAYHDISTELY Petri Lampela<br />
Aurinko ei<br />
laske enää torille<br />
Väitteen taustalla <strong>on</strong> pelko, että 22<br />
kerrosta korkea torni varjostaa torialuetta<br />
iltaisin. Torni <strong>on</strong> korkea,<br />
mutta varsin hoikka. Kaupungista<br />
katsoen sen leveys <strong>on</strong> noin 16 metriä.<br />
Sen rakennusmassa ei missään<br />
tapauksessa varjosta koko<br />
toria eikä korkeus yllä aiemmin<br />
päivällä myöskään varjostamaan<br />
merkittävästi suistoaluetta.<br />
Merinäköala<br />
tuhotaan rakentamalla<br />
Vänmanninsaaressa päätös voidaan<br />
tehdä kolmen vaihtoehd<strong>on</strong><br />
välillä. Vaihtoehdot poikkeavat<br />
toisistaan ennen kaikkea Merisalin<br />
sijoituksen suhteen. Jos<br />
Merisali rakennetaan kaupunginteatterin<br />
taakse, näköala sulkeutuu<br />
Vänmanninsaaresta lounaaseen.<br />
Sen sijaan vaihtoehdossa,<br />
jossa Merisali rakennetaan Elämysten<br />
tal<strong>on</strong> yhteyteen hotelli<br />
peittää näköalan kaupunginkirjas-<br />
t<strong>on</strong> pysäköintialueelta. Suunta ja<br />
paikka eivät liene tilakokemusten<br />
kannalta oleellisen tärkeitä tänäänkään.<br />
Bergbomin makasiinin<br />
siirtäminen alkuperäiselle paikalleen<br />
ei peitä kauppatorilta merinäköalaa,<br />
se peittää osittain kaupunginteatterin<br />
seinän.<br />
Elämysten talo jakaa torialueen<br />
kahteen osaan, kauppatoriin<br />
ja tapahtumatoriin. Se rajoittaa<br />
pohjois–eteläsuuntaisia näkymiä,<br />
kuten <strong>on</strong> tarkoituskin. Sen sijaan<br />
merinäköaloihin rakennuksen sijoituksella<br />
ei ole merkittävää vaikutusta.<br />
Pikisaari <strong>on</strong> kaupungin<br />
helmi, näköalan sinne<br />
pitää säilyä torilta<br />
katsottuna.<br />
Pikisaari <strong>on</strong> todellakin helmi. Näkymät<br />
torilta Pikisaareen peittää<br />
nykyisin jo kaupunginteatteri ja<br />
kirjasto. Kun täydennysrakentaminen<br />
suunnitellaan taitavasti, ei<br />
näkymiä peitetä yhtään enempää.<br />
Torikauppiaat <strong>on</strong> suunnittelussa<br />
unohdettu, heille<br />
tulee olemaan entistä<br />
vähemmän tilaa<br />
Suunnitelmissa kauppatorialuetta<br />
ei supisteta vaan laajennetaan.<br />
Talvitorin kellarikerroksiin osoitetaan<br />
tilaa torikauppiaiden varastotilaksi.<br />
Samoin kyseisessä rakennuksessa<br />
tulee olemaan yleisiä<br />
käymälätiloja. Näillä kahdella järjestelyllä<br />
tuetaan torin toimintaa<br />
sen ydinkäyttötarkoituksessa torikaupassa.<br />
On muistettava, ettei<br />
ympäristövirast<strong>on</strong> edustan pysäköintitila<br />
ja hallin roskasäiliöt ole<br />
torikaupan tiloja. Tulevaisuudessa<br />
ne ovat talvitori ja näin torikaupan<br />
tiloina myös talvella.<br />
Anniskelutilat<br />
laajenevat torialueella<br />
On toivottavaa, että anniskelualueet<br />
eivät laajene, pikemminkin<br />
supistuvat.<br />
Tori halutaan tuhota<br />
Miksi se haluttaisiin tuhota?<br />
Kauppatoria laajennetaan ja torikaupan<br />
toimintaedellytyksiä tue-<br />
taan ja parannetaan. Autojen pysäköintipaikkoina<br />
olevat alueet<br />
otetaan ihmisten käyttöön kattamalla<br />
pysäköintihallit.<br />
Puhutaanpa<br />
Oulusta<br />
Laaja toriaukio, j<strong>on</strong>ka pituus<br />
<strong>on</strong> noin 200 metriä, jaetaan ns.<br />
Elämysten talolla kahteen osaan:<br />
kauppatoriin ja tapahtumatoriin.<br />
Elämysten talo yhdistää torit tukemalla<br />
ja antamalla lisätoimintoja<br />
molemmille yhdessä ja erikseen.
6 7<br />
Osuuskauppa haluaa tarjota<br />
lähiruokaa<br />
<strong>Lähiruoan</strong> <strong>kysyntä</strong> kasvaa.<br />
Myös sen tarj<strong>on</strong>taa pyritään lisäämään,<br />
vaikka pienen tuottajan ruoalla <strong>on</strong> vielä mutkia<br />
matkalla pellolta pöytään. Toimitusvarmuus,<br />
katkeamat<strong>on</strong> kylmäketju, laatuluokitukset ja mielikuva<br />
lähiruoan kalleudesta haittaavat kaupankäyntiä.<br />
Kuluttaja haluaa lähellä tuotettua, terveellistä ja<br />
maukasta ruokaa. Kaupan kannalta lähiruoka<br />
säästää kuljetus- ja varastointikuluja.<br />
Kaikki hyötyvät siitä, että eurot pyörivät<br />
omalla alueella.<br />
”Päivittäistavaroiden ostoskori<br />
voidaan koota m<strong>on</strong>ella periaatteella”,<br />
vertaa Janne Tapio. Kuluttaja<br />
voi valita, haluaako syödä<br />
hyvin, halvalla, laadukkaasti tai<br />
trendikkäästi. ”Mielikuvat ruoasta<br />
ja todelliset tai kuvitellut laatuerot<br />
vaikuttavat ruokakassin hintaan.<br />
Laadukkaan lähiruoan arvostus<br />
<strong>on</strong> <strong>kasvussa</strong>. Sen ennakoidaan näkyvän<br />
jatkossa myös kysynnässä”,<br />
laskee Tapio.<br />
Kaupan keskittyminen nimetään<br />
m<strong>on</strong>esti syyksi, kun pienten<br />
tuottajien tekemää ruokaa ei löydy<br />
lähimarketin hyllystä. Janne Tapio<br />
näkee asian toisin. ”Yhtäältä<br />
kyse voi olla toimitusvarmuudesta,<br />
toisaalta ketju<br />
pellolta pöytään pitää<br />
olla laadukas kaikissa<br />
käänteissä.<br />
Kaupan <strong>on</strong> pystyttävä luottamaan<br />
siihen, että asiakkaille luvatut<br />
tuotteet myös saadaan toimitettua.”<br />
Arina tarjoaa myymälöissään<br />
lähiruokaa m<strong>on</strong>ipuolisesti. Suurempiin<br />
myymälöihin voidaan ottaa<br />
enemmän paikallisia tuotteita,<br />
pienempiin vastaavasti suppeampi<br />
valikoima. ”Pieni paikallinen<br />
leipomo tai kalafirma voi toimittaa<br />
tuotteensa vain joihinkin<br />
myymälöihin. Jos haluaa tiettyä<br />
tuotetta, kannattaa kysyä suoraan<br />
tuottajalta, mihin myymälöihin<br />
sitä toimitetaan.”<br />
Lähiruoka mielletään usein<br />
kalliimmaksi. ”Pienten erien ostaja<br />
tai myyjä voi joutua pyytämään<br />
tuotteestaan korkeamman<br />
hinnan. Lopullinen tuotevalinta<br />
<strong>on</strong> aina kuluttajalla. Haluaako<br />
ruokapöytään esimerkiksi halpaa<br />
ulkomailla tuotettua pakasteperunaa<br />
vai paikallisen viljelijän<br />
tunnetuilla menetelmillä kasvatettua,<br />
puhtaassa maassa viljeltyä<br />
ja lakien mukaan lannoitettua<br />
ehkä maukkaampaa perunaa.<br />
Tuotevertailussa pitäisi osata aina<br />
huomioida sekä hinta- että laatuerot.”<br />
S-ryhmän hankintayhtiö Inex<br />
kerää käytännössä yhteen Oulun<br />
seudun maatalous- ja elintarviketuottajien<br />
työn tulokset Arinan<br />
myytäväksi. ”Tästä <strong>on</strong> hyötyä<br />
jälleen kaikille. Tukku voi toimittaa<br />
tavaran keskitetysti. Samalla<br />
se voi avata kehittyvien yritysten<br />
tuotteille uusia markkinoita<br />
eri puolille Suomea. Nykyään<br />
kaupan takaovella vierailee vain<br />
tukun pari jakeluautoa päivässä,<br />
kun ennen niitä kävi kymmeniä<br />
eri tavarantoimittajien asioilla.” Ruoh<strong>on</strong>juuritasolta nousee liike<br />
Kuka?<br />
Janne Tapio,<br />
Osuuskauppa Arinan<br />
valikoimapäällikkö<br />
TEKSTI Marja Nousiainen<br />
KUVAT Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
TAITTO Tiina Must<strong>on</strong>en<br />
Lopullinen<br />
tuotevalinta<br />
<strong>on</strong> aina<br />
kuluttajalla.<br />
Ajankohtaista:<br />
Käynnissä <strong>on</strong> parhaillaan yhteistyöhanke, j<strong>on</strong>ka tavoitteena <strong>on</strong> saada päivittäistavarakauppa<br />
ja pienet elintarvikeyritykset kohtaamaan toisensa paremmin.<br />
<strong>Lähiruoan</strong> tuottajia opastetaan niin, että tuotteiden pääsy kaupan hyllylle<br />
helpottuu, verkostoituminen paranee ja tuotteet menestyvät. Pienet tuottajat<br />
ovat kaupalle tärkeitä, koska ne takaavat tarj<strong>on</strong>nan paikallisuuden ja m<strong>on</strong>ipuolisuuden.<br />
Luomutuotteet ja paikallisesti tuotetut elintarvikkeet päätyvät<br />
hankkeen myötä paremmin kuluttajan ruokapöytään.<br />
Lisätietoja: ProAgria Oulu<br />
www.proagriaoulu.fi/fi/paivittaistavarakauppa_ja_pienet_elintarvikeyrittajat/<br />
Kuka haluaisi matkustaa Toscanaan syömään ylikansallisen hampurilaisjätin<br />
bulkkituotteita? Pitääkö Saariselältä tuoda kotiin tuliaisiksi<br />
Kiinassa tehtyjä muoviporoja? Globalisaatiota, ylikansallisia yrityksiä<br />
ja maailmanlaajuisia markkinoita vastaan <strong>on</strong> jo pitkään muhinut liike,<br />
joka vaalii paikallisuutta ja aitoa m<strong>on</strong>ikulttuurisuutta. Trendi <strong>on</strong> vankistumassa<br />
kaupan ja kulutuksen alalla, mutta se nousee myös politiikan<br />
ja kulttuurin keskuudessa maailman m<strong>on</strong>issa nurkissa. Pienen<br />
ihmisen, yhteisöllisyyden ja omien juurien merkitys <strong>on</strong> <strong>kasvussa</strong>. On<br />
trendikästä syödä lähiruokaa pienessä perheen omistamassa ravintolassa,<br />
hankkia paikalliselta lammasfarmarilta villapusero tai kasvattaa<br />
omat potut ämpärissä parvekkeella.<br />
Arina:<br />
• Lähiruokaa <strong>on</strong> kaikki<br />
Arinan toimialueella<br />
tuotettu ruoka.<br />
• Ostaa lähiruokaa<br />
n. 30 milj. eurolla<br />
vuodessa noin<br />
70 tuottajalta.<br />
• Valikoimissa<br />
400–600 lähiruokatuotettamyymäläkohtaisesti.<br />
Lähi-teema yhdistää myös maailmanpolitiikan ääripäistä islamilaisen<br />
fundamentalistin, lu<strong>on</strong>tais- ja vaihdantatalouteen muuttaneen<br />
kommuunihipin, tai kansallisaatetta vaalivan veljen. Vastustus globalisaatiota,<br />
kritiikki ylikansallisia yrityksiä kohtaan ja oman kulttuurin<br />
häviäminen tai kulttuurien m<strong>on</strong>inaisuuden katoaminen huolestuttavat.<br />
Yleiseurooppalaistuminen tai maailman amerikkalaistuminen nähdään<br />
pahana. Toisaalta myös vaatimukset erilaisten lähiasioiden toteutumisesta<br />
kaikuvat kuin yhteisellä äänellä. Lähiruokaa, lähikulttuuria, paikallisuutta<br />
ja paikallisia palveluja, lähimmäisiä, aitoa yhteisöllisyyttä.<br />
Puhutaanpa<br />
Oulusta<br />
Mikä <strong>on</strong> lähiruokaa?<br />
• määritelmät vaihtelevat, toisille omalla alueella,<br />
toisille koko Suomessa tuotettua ruokaa<br />
• mahdollisimman lyhyt tuotantoketju,<br />
”pellolta pöytään”<br />
• ei pitkälle jalostettuja tuotteita<br />
• markkinat pääosin alueelliset ja paikalliset<br />
• poro tai marjat, jotka tuotetaan pohjoisessa,<br />
voidaan lukea lähiruokaan Etelä-Suomessa.<br />
Lähiruokamarkkinat vahvassa <strong>kasvussa</strong>,<br />
vu<strong>on</strong>na 2015 niiden arvioitu arvo Suomessa<br />
100–200 milj. euroa.<br />
Aiheesta enemmän:<br />
Lähiruoka, nyt! Trendistä markkinoille,<br />
Tuomas Mäkipeska ja Mikko Sihv<strong>on</strong>en,<br />
Sitra 2010 (www.sitra.fi)
8<br />
Pörhöllä <strong>on</strong> Suomen ensimmäinen Audi Center -terminaali. Autotehdas määrittelee tarkasti esimerkiksi tilojen värit, ulk<strong>on</strong>äön ja ovaalin muod<strong>on</strong>.<br />
Toimitusjohtaja Matti Pörhö <strong>on</strong><br />
yrityksen juhlavu<strong>on</strong>na iloinen m<strong>on</strong>esta<br />
asiasta. Jääkiekkotermeillä<br />
kuvattuna yrityksessä <strong>on</strong> tehty<br />
palj<strong>on</strong> oikeita asioita ja tartuttu<br />
siihen kuuluisaan momentumiin.<br />
”Perheyrityksen pitkäjänteinen<br />
työ, henkilöstön rautaiset ammattilaiset,<br />
hyvät tuotteet, ahkeruus,<br />
näistä se varmaan <strong>on</strong> enimmäkseen<br />
ollut kiinni”, toimitusjohtaja<br />
pohtii ja lisää, että omaan työhön<br />
pitää uskoa lujasti.<br />
Vastuu työntekijöistä<br />
Pörhön 55 vuoteen mahtuu m<strong>on</strong>enlaista<br />
il<strong>on</strong> ja surun aihetta.<br />
Suomen jälleenrakennus, tiestön<br />
vähittäinen perusparannus, Suuri<br />
Muutto Ruotsiin niiltä selkosilta,<br />
j<strong>on</strong>ne autoja piti kaupata. Öljykriisi<br />
ja lamat. Yrityksen toimintaan<br />
jokainen käänne <strong>on</strong> jättänyt<br />
merkkinsä. ”Emme ole koskaan<br />
Pörhö <strong>on</strong> autoillut pohjoisessa läpi tuulten, tuiskujen ja hyvien ja hu<strong>on</strong>ojen aikojen.<br />
Viimeksi lama ajoi autot kuoppaan pari vuotta sitten, jolloin kauppa väheni<br />
kymmeniä prosentteja. Toiminta-alue pohjoisessa <strong>on</strong> kauppiaan kannalta hankala ja<br />
haastaa jatkuvasti yritystä kehittämään palvelujaan asiakkaan eduksi. Millä opeilla<br />
Pörhö <strong>on</strong> menestynyt vuosikymmeniä käänteissä, joissa muiden pyörät jo lakkasivat<br />
pyörimästä?<br />
irtisan<strong>on</strong>eet isommassa mitassa<br />
ihmisiä. Vaikeina aikoina <strong>on</strong> aina<br />
koetettu löytää toisenlaisia ratkaisuja”.<br />
Perheyrityksessä työntekijät<br />
eivät pääse hukkumaan tuloslaskelmien<br />
joukko<strong>on</strong>, kaikilla <strong>on</strong><br />
nimi ja kasvot. ”Täytyy sanoa,<br />
että en henkilökohtaisesti tunne<br />
kaikkia työntekijöitäni. Jokaisen<br />
heistä olen kuitenkin tavannut ja<br />
jututtanut. Perheyrityksen ydin <strong>on</strong><br />
huolenkanto”, linjaa Matti käytännön<br />
ruoh<strong>on</strong>juuritas<strong>on</strong> henkilöstötyötä.<br />
Kolmesataa<br />
hyvää tyyppiä<br />
Pörhön kohdalla puhutaan leimallisesti<br />
perheyrityksestä. Sen tarina<br />
voidaan esittää isän ja pojan<br />
tarinana. Sitä se ei kuitenkaan ole,<br />
ainakaan kok<strong>on</strong>aan. Henkilöityminen<br />
näyttää yrityksessä kahdet<br />
kasv<strong>on</strong>sa. ”Meillä kolmesataa<br />
ihmistä saa aikaan <strong>on</strong>nistumisia.<br />
Jokainen heistä <strong>on</strong> tärkeä. Kun<br />
menestystä tulee, se <strong>on</strong> kaikkien<br />
ansiota. Silloin ei voi puhua siitä,<br />
että yhden miehen töillä saadaan<br />
Kuka? Toimitusjohtaja, kauppaneuvos Matti Pörhö<br />
Mikä?<br />
tulosta.” Yhtiön henkilöitymisellä<br />
<strong>on</strong> toisaalta se puoli, että vaikeina<br />
aikoina löytyy vastuunkantaja.<br />
”Johtajan harteille voi kasata epä<strong>on</strong>nistumiset.<br />
Hän <strong>on</strong> keulakuva,<br />
jossa henkilöityvät esimerkiksi<br />
hu<strong>on</strong>o asiakaspalvelu tai kalliiksi<br />
koetut hinnat.”<br />
Miten niin hankala alue?<br />
Matti Pörhö katselee miettien<br />
työhu<strong>on</strong>eestaan katujen kulkijoita<br />
ja puhe kääntyy alueeseen. Se<br />
<strong>on</strong> hankala. ”Pohjoisessa ollaan<br />
Pörhön Autoliike Oy, perustettu 1956 Torniossa 55 vuotta sitten.<br />
300 työntekijää, työllistää välillisesti n. 600 ihmistä. 12 liikettä, 8<br />
paikkakuntaa. 8 automerkkiä edustettuna. Lähes 10 000 myytyä autoa<br />
vuosittain. Noin 25 prosentin markkinaosuus omalla alueella.<br />
Puhutaanpa Oulusta -ilmoitusliite 2/2011<br />
Rakkaudesta pohjoiseen ja sen ihmisiin<br />
Pörhö<br />
55 vuotta<br />
TEKSTI Marja Nousiainen<br />
KUVAT Ilpo Okk<strong>on</strong>en<br />
KUVAYHDISTELY Juho Alatalo<br />
TAITTO Minna Hentilä<br />
kaukana kaikesta ja etäisyydet<br />
ovat pitkät. Kulut ja kustannukset<br />
saattavat näin tulla yritykselle<br />
kohtalokkaiksi. Kehä kolmosen<br />
sisäpuolella voi pitää yritystä palj<strong>on</strong><br />
pienemmillä kustannuksilla<br />
kuin täällä.” Vaiva näkyy kartalla.<br />
Pörhön toimipaikkojen pisin<br />
keskinäinen etäisyys <strong>on</strong> 500 kilometriä.<br />
Sydän pohjoisessa<br />
Pörhöt olisivat voineet laajentaa<br />
yritystä etelään m<strong>on</strong>ta kertaa.<br />
Näin ei kuitenkaan ole haluttu<br />
tehdä. ”Meillä halutaan rakentaa<br />
pohjoista. Itselläni ei ole koskaan<br />
ollut halua lähteä pois, täällä <strong>on</strong><br />
koti. Rakkaus näihin alueisiin,<br />
ihmisiin, maisemaan <strong>on</strong> pitänyt<br />
toimintamme täällä. Sitä paitsi<br />
Oulun alue <strong>on</strong> tällä hetkellä tähti<br />
meidän kartallamme. Liiketoiminnaltaan<br />
se vastaa lähes puolta<br />
kaikesta ja näin mahdollistaa<br />
myös muiden toimipaikkojen työtä”,<br />
iloitsee Matti. Tuleva kehitys<br />
näyttää myönteiseltä. ”Henkilöstö<br />
lisääntyy, vahva asema mahdollistaa<br />
m<strong>on</strong>ia asioita.”<br />
Aiheesta enemmän: www.porho.fi
Change language