Untitled - turkumodern.com
Untitled - turkumodern.com
Untitled - turkumodern.com
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tervetuloa.<br />
Näiden Väinö Kulon sanojen myötä haluaisin antaa festivaalivieraille<br />
lahjaksi vastapainon kaikelle tälle modernismille. Käs tässä Varsinaaissuomalaisten<br />
laulu.<br />
Tervetuloa Turku Moderniin!<br />
Jori Hulkkonen<br />
ART: SAULI HIRVI<br />
MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
MAGAZINE<br />
Tervetuloa .....................................................3<br />
Ohjelma ........................................................4<br />
Faxi Turusta ..................................................5<br />
Göteborg – Ruotsin Turku ............................6<br />
AOR – More than music ..............................8<br />
Arkkitehtihouse ..........................................12<br />
Suomi-iskelmä on huippuluokkaa ..............14<br />
Vilungin juliste ......................................16–17<br />
Yksinäinen Typpihapporeiveissä ................18<br />
Typpihappomies muistelee ........................19<br />
Sauken kuvat ..............................................20<br />
Big Anthony’s True Club Stories ................24<br />
Piknik baarikaapissa ...................................28<br />
Sarjakuva ....................................................30<br />
Kiitos: Teemu, Mikko, Kalle, Valtteri, Lempi-<br />
Joe, Ricardo, Saukke, Ilona, Miika, Vilunki ja<br />
Jori. Summer is greisi.<br />
TURKU MODERN<br />
2010<br />
Liput Klubille<br />
PE 16.7. — 20 €<br />
LA 17.7. — 24 €<br />
PE + LA — 36 €<br />
Lippujen ennakkomyynti Tiketti<br />
www.tiketti.fi / info@tiketti.fi<br />
0600-1-1616 (1,50 €/min + pvm)<br />
Aukioloajat: joka päivä: 9 - 21<br />
Tapahtumapäivinä lippuja saa<br />
Klubilta alkaen klo 20.00<br />
Tapahtumapaikat<br />
Klubi, Humalistonkatu 8 a<br />
20–04, K-18<br />
www.klubi.net<br />
Ravintolaiva Donna<br />
Itäinen rantakatu,<br />
Aurasillan kupeessa<br />
Pe 16.7. 19–03<br />
La 17.7. 14–03<br />
K-20, ilmainen<br />
www.donna.fi<br />
Blanko, Aurakatu 1<br />
Pe 16.7. 22–03<br />
La 17.7. 22–03<br />
K-20, ilmainen<br />
www.blanko.net<br />
Pääkirjaston piha<br />
Linnankatu 2<br />
La 17.7. 14–20<br />
S, ilmainen<br />
Aula<br />
Itäinen Rantakatu 4-6<br />
Su 18.7. alkaen klo 13<br />
S, ilmainen<br />
www.aulacafe.fi<br />
www.<strong>turkumodern</strong>.<strong>com</strong><br />
3
4 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
5
Teksti: Mikko Anisimoff<br />
Göteborg<br />
– RUOTSIN TURKU<br />
Muutaman viime vuoden aikana<br />
Ruotsista on tuntunut tulevan loputtomasti<br />
kesäisen huolettomalta<br />
kuulostavia, 80-lukulaista estetiikkaa<br />
enemmän tai vähemmän tanssittavaksi<br />
popiksi jalostavia yhtyeitä.<br />
Etenkin Dan Lissvikin ja Rasmus<br />
Häggin muodostama Studio on<br />
määritellyt uudet standardit skandinaviselle<br />
pop-tuotannolle. Omien<br />
biisiensä ohella kaksikko on tehnyt<br />
remixejä yhtä lailla Brennan Greenin<br />
kaltaisille kulttinimille kuin Kylie<br />
Minoguelle. Lissvik julkaisi toisssavuonna<br />
ensimmäisen soololevynsä<br />
7 Trx + Intermission ja Hägg puolestaan<br />
tuotti El Perro Del Marin<br />
viimeisimmän albumin.<br />
Lähemmässä tarkastelussa selviää, että Studion<br />
ohella muiden muassa Tiedye, The Embassy, jj,<br />
The Tough Alliance ja Air France tulevat kaikki<br />
Göteborgista. Voidaanko puhua jo Göteborgsoundista?<br />
“Rehellisesti sanottuna luulen, että käsitys<br />
yhtenäisestä Göteborg-soundista on enemmänkin<br />
toimittajien ja aktiivisten musiikinkuuntelijoiden<br />
ansiota”, kertoo Tiedye-kokoonpanossa<br />
vaikuttava Anton Klint. “Monilla mainitsemillasi<br />
yhtyeillä on varsin erilainen musiikillinen visio ja<br />
tausta ainakin meihin verrattuna. The Embassyn,<br />
Studion ja The Tough Alliancen jäsenet ovat levyttäneet<br />
materiaalia yhdessä tavalla tai toisella,<br />
mutta me emme toistaiseksi ole tehneet yhteistyötä<br />
paikallisten bändien kanssa.”<br />
Rock discon tyyssija<br />
Kun suurin osa nykyisistä Göteborg-nimistä<br />
ponnistaa indie-piireistä, Tiedyen hahmot vaikuttavat<br />
enemmänkin kaupungin yöelämän ja<br />
dj-kulttuurin parissa. Ensimmäiset kaksitoistatuumaisensa<br />
amerikkalaisella Italians Do It Better<br />
-levymerkillä julkaissut Tiedye on juuri saanut<br />
debyyttialbuminsa purkitettua. Kaupungin perinnetietoisempaa<br />
ja diskompaa laitaa edustavan<br />
bändin livekokoonpano on valmis keikoille.<br />
Viimevuotinen versio DJ Kaosin Love The Nite<br />
Away -sinkusta sai osakseen hehkutusta kaikkialla<br />
ja sen jälkeen duo on tehnyt muiden muassa<br />
brittikollegoilleen A Mountain of Onelle seesteisen,<br />
klassisen AOR:n suuntaan kumartavan<br />
remixin. Yhtyeen seuraava oma julkaisu on tulossa<br />
uudella berliiniläisellä Jolly Jams -levymerkillä.<br />
Selkeää kahtiajakoa kaupungin indie- ja<br />
dj-taustaisten ryhmien välille ei kuitenkaan voi<br />
tehdä, vaikka Klint myöntääkin levyjen soittamisen<br />
vaikuttavan paljon siihen, miten hän musiikkia<br />
kuuntelee ja tuottaa. Göteborgin omalaatuiselle<br />
klubiskenelle löytyy hänen mukaansa<br />
selitys kaupungin vahvoista rock-juurista. Toisin<br />
kuin Tukholmassa, Göteborgissa minimalistinen<br />
house ja tekno eivät ole koskaan kasvaneet erityisen<br />
isoiksi jutuiksi.<br />
“Ihmiset eivät pelästy kitaroita tai vähän<br />
hitaampia tempoja. Toki asiaan vaikuttaa myös<br />
6 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
se, että osa paikallisista deejiistä on soittanut<br />
‘rock discoa’ uskollisesti jo useita vuosia“, Klint<br />
luonnehtii.<br />
Baleaarinen Göteborg turistille<br />
Anton Klint suosittelee Göteborgin kävijöille<br />
Styrbord Babord -laivaa, jonka kanssa hän<br />
on itsekin paljon tekemisissä. Laivabileiden<br />
line-upeissa on nähty Rub N Tugin, Aeroplanen,<br />
Todd Terjen, Beyond The Wizard’s Sleeven ja<br />
Gerry Rooneyn kaltaisia nimiä. Muutaman kerran<br />
vuodessa kaupungin deejiit pistävät pystyyn warehouse-<br />
tai ulkoilmabileet ja jazz-klubi Nefertitissä<br />
on toisinaan kuulemisen arvoista ohjelmaa.<br />
Myös rock-kuppila Truckstop Alaska saa Klintin<br />
hyväksynnän.<br />
Göteborgin deejiistä Klint suosittelee tilaisuuden<br />
tullen tarkastamaan jo pitempään<br />
vaikuttaneen Parlour-kaksikon, Studion Rasmus<br />
Häggin, Tiedye-partnerinsa Edvin Edvinssonin ja<br />
housempaa laitaa edustavan Sankt Göranin.<br />
Inspiraation lähteitä kaupungin muusikoille<br />
ja tiskijukille ei ole vaikea arvata.<br />
“Ilmasto ja etenkin Ruotsin kesä varmasti<br />
kuuluu soundeissa ja tuntuu klubien ilmapiirissä.<br />
Talvet ovat ankeita ja synkkiä. Kun kesä vihdoin<br />
tulee, siitä on otettava kaikki irti. Ihmiset ovat<br />
iloisia, haluavat juhlia tauotta ja tämä musiikki on<br />
sille täydellinen soundtrack. Maan länsirannikko<br />
on upea. Yöuintien ja humalaisten auringonnousujen<br />
romantisointi tulee kuin luonnostaan.”<br />
7
Teksti: Teemu Fiilin<br />
AOR –<br />
More than music<br />
AOR ei ole vain musiikkia. AOR on<br />
mittari joka kertoo asenteesi elämään.<br />
Tunnetko elämää suurempia<br />
tunteita vai harmaata arkea. Rakastatko<br />
vai vihaatko elämää? Luotatko<br />
ammattitaidon ja kokemuksen<br />
syvään rintaääneen vai kiinnostaako<br />
amatöörien kohellus enemmän.<br />
Perusmuodossaan rock on varsin yksinkertaista<br />
musiikkia. Sitä on helppo lähes kenen tahansa<br />
oppia soittamaan, vaikkei ilman suurempaa musikaalisuutta.<br />
Siksipä rock onkin genre, jossa<br />
huonous on periaatteessa olennainen osa estetiikkaa.<br />
Auttava soittotaito on nostettu rockissa<br />
keskeiseksi tyylikeinoksi. Käsi sydämellä: kuka<br />
haluaisi kuulla amatöörien tuhnusti soittamaa<br />
discoa, boogieta tai soulia? Epävireistä jazzia?<br />
Harva indie- tai punkrokkari tunnistaisi ylinousevaa<br />
kolmisointua vaikka se tulisi ja hakkaisi vasaralla<br />
päähän.<br />
That Was Yesterday<br />
Soft rock sai syntynsä 1970-luvun alussa, kun<br />
edellisen vuosikymmenen folkrockista ja popista<br />
poistettiin suurissa studioissa vihoviimeisetkin<br />
rosoisuudet mahdollisimman sulavaa<br />
radionkuuntelukokemusta tavoiteltaessa, kuin<br />
plastiikkakirurgin ammattitaidolla. Genrestä on<br />
jäänyt käteen Elton Johnin, The Carpentersin ja<br />
Billy Joelin kaltaisia kestosuosikkeja, joita arvostetaan<br />
jopa kriitikkojen parissa. Kalifornian soft<br />
rock-jengi, kuten Michael McDonald, Christopher<br />
Cross ja Kenny Loggins panostivat jupah-<br />
8 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
Michael McDonald, Kenny Loggins ja Poco. tavaan imagoon – veneineen päivineen – sekä<br />
äärimmäisen smoothiin musiikkiin. Tämä musiikki<br />
ansaitsi vuosikymmeniä myöhemmin liikanimen<br />
Yacht Rock, sekä poiki suositun samannimisen<br />
nettikomedian.<br />
REO Speedwagonin tai Toton edustama<br />
puhdasverinen stadion-AOR alkoi muodostua<br />
1970-luvun puolivälissä ikään kuin soft rockin,<br />
melodisemman progen ja 70-lukuisen hardrockin<br />
sekasikiönä. Olennaisia vaikutteita olivat myös<br />
disko, soul ja 80-luvun myötä new wave.<br />
AOR-kirjainyhdistelmä ei tarkoittanut alkujaan<br />
aikuisrokkia. Se valjastettiin merkitsemään<br />
FM-radioasemien soittamaa ”Album Oriented<br />
Rock” -materiaalia, siis nimenomaan älppyraitoja.<br />
Termi AOR sai kuitenkin 80-luvun myötä<br />
kuvaavamman lisämerkityksensä Adult Oriented<br />
Rock, joka oli siis monin osin päällekkäinen ”al-<br />
9
umirockin” kanssa. Tämän syvemmälle ei voi<br />
kuitenkaan mennä genreluokittelun syövereihin<br />
ilman että aivot sulaisivat.<br />
Listen To The Music<br />
Olennaisinta on, että esimerkiksi Steely Danin,<br />
Foreignerin, Toton, Don Henleyn, Doobie Brothersin<br />
tai Bostonin tekemillä AOR- ja soft rocklevyillä<br />
kuulet parhaimmillaan ammattitaitoisesti<br />
sävellettyä pop-musiikkia. Joka on lisäksi sovitettu<br />
niin viimeisen päälle huolellisesti, että siihen<br />
ei aloittelijan taidot riittäisi.<br />
Jos pelkäät avoimen sentimentaalista heteroseksuaalista<br />
romantiikkaa, alleviivatun halpaa<br />
eksotiikkaa tai sinisilmäisen teatraalista – ja<br />
piirun verran tahattoman komedian puolelle luisuvaa<br />
rock-draamaa, ei AOR ole varmaankaan<br />
sinulle. Kuuntele – tai vielä parempaa, lue – Toton<br />
Africa-kappaleen täydellisen dadaistinen sanoitus.<br />
Bolivialaista marssipulveria on annosteltu<br />
tätä mestariteosta kirjoittaessa lapion mitalla.<br />
Niin älytöntä, silti niin upeaa.<br />
Ammattitaidosta huolimatta AOR ei<br />
kuitenkaan perustu musiikillisten taitojen esittelemiseen.<br />
Tätä varten on olemassa proge.<br />
AOR-muusikko pukee muusikkoutensa tarkoituksenmukaisuuteen.<br />
Moni bändi oikeastaan pitää<br />
vakan alla kynttilöitänsä: tämän osoittaa esimerkiksi<br />
myöhempien aikojen Doobie Brothersin<br />
vähäeleinen ja taloudellinen sinisilmäsoul-soundi.<br />
Silti 80-luvulla muusikot rakastivat AOR:ää<br />
yhtä paljon kuin tänä päivänä Radioheadia tai<br />
Dream Theateria. Tarinat kertovat 80-luvun popjazz-konservatoriossa<br />
opetellun kiivaasti Toton<br />
rumpalin Jeff Porcaron vaivattoman oloista,<br />
mutta teknisesti raivostuttavan vaikeaa ”Porcaro-groovea”<br />
– hikinauhat otsalla tutisten.<br />
Bigger Than Both Of Us<br />
1970-luvun alusta 1980-luvun puolivälin tienoille<br />
asti Soft rockin ja AOR:n sydämessä eli siis todellinen<br />
muusikkous ja ammattitaito. Kun punk<br />
oli nihilististä ja ilkeämielistä musiikkia, AOR oli<br />
elämän puolella. Se uskoi viattomuuteen hyvyyteen<br />
ja rakkauteen. Ei ihmekään: moni menestyksekäs<br />
soft rock-muusikko oli entinen progehippi.<br />
Esimerkiksi Journeyn kaverit aloittivat Carlos<br />
Santanan taustasoittajina ja tekivät vielä ensilevyillään<br />
melko selkeää progea. Suosio tuli kuitenkin<br />
vasta kun laulajaksi pestattiin mieskarkki<br />
Steve Perry ja biisejä alettiin säveltämään pääasiassa<br />
tytöille ja tytöistä.<br />
AOR oli kevyesti suosituimpia musiikkityylejä<br />
1970-80 luvuilla. Näinpä genren merkkiteok-<br />
set soivat edelleen radiossa ympäri maailman<br />
ja ovat periaatteessa tuttuja monille jotka eivät<br />
olleet AOR:n kulta-aikana vielä syntyneetkään.<br />
Moni helmi onkin jo puhki soitettu, mutta lähes<br />
kaikilla kultakauden AOR- levyillä on kuitenkin<br />
myös kadonneita helmiä. Myös se b-puolen kolmonen<br />
kannattaa siis kuunnella. Lisäksi ilmiselviä<br />
hittejä ei kannata vieroksua esimerkiksi DJ-setissä.<br />
Ne ovat juuri niitä olennaisia kulmakiviä jotka<br />
toimivat oppimateriaalina aloittelijoille. AOR-tietoisuus<br />
saattaa siirtyä vielä sukupolven tai pari<br />
eteenpäin, mutta nyt jo törmää nuorukaisiin jotka<br />
luulevat Guns N’Rosesin soittavan AOR:ää.<br />
Mashup-suosikki Girl Talk miksaa seteissään<br />
Pilotin Magicia ja Fleetwood Macia klubiräppiin.<br />
Teinit tanssivat huumassa, mutteivät tiedä<br />
minkä tahdissa – ainakaan täällä Pohjolassa.<br />
AOR onkin puhtaasti Amerikkalaista musiikkia.<br />
Ohiossa lapset ovat kasvaneet classic rockradion<br />
parissa ja oppineet Journeyn jo äidinmaidossaan.<br />
Täällä kuunneltiin samaan aikaan<br />
ABBA:a ja Finnhitsejä.<br />
After The Thrill Is Gone<br />
AOR:ää ei enää ole. Se kuoli viimeistään grungen<br />
myötä, 1990-luvun alussa. Todellisuudessa<br />
sen alamäki alkoi jo paljon aiemmin. Laadukkaan<br />
aikuisrockin piikki tapahtui joskus 1980-luvun alkupuolella.<br />
Vielä vuosikymmenen ensimmäisellä<br />
puoliskolla Toton muusikot olivat Amerikan halutuimpia<br />
soittajia ja säveltäjiä genrestä riippumatta.<br />
Toton Steve Porcaro sävelsi esimerkiksi<br />
Michael Jacksonin Human Naturen, ja vaikka<br />
kappale kuin prototyyppi r&b-slovarille, se on<br />
melodioiltaan enemmän Totoa kuin Toto itse.<br />
10 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
Journey-videopeli<br />
1980-luvun jälkeen AOR oli pitkän aikaa<br />
kamalin kirosana ”vakavan” rockin harrastajille.<br />
Oikeastaan vasta 2000-luvulla musiikkityyli sai<br />
uudelleen hyväksyntää. Yllättäen se tuli tanssimusiikin<br />
ja hip hopin parissa kasvaneilta ihmisiltä<br />
joilla ei ollut rock-uskottavuuden riippakiveä kannettavanaan.<br />
Kaikista maailman paikoista juuri<br />
Ranskasta, perinteisesti kaikkein surkeimmasta<br />
rock-maasta. Jos kaipaat todisteita, kuuntele<br />
Phoenix-yhtyeen tuotanto.<br />
Levyjen metsästely voi olla monelle aikaa<br />
ja rahaa vievä harrastus, mutta AOR:n kuuntelu<br />
on näinä päivinä helppoa ja halpaa huvia. Kun<br />
80-luvun alun hip hop- tai boogiemakseja saa<br />
metsästää eBaysta isolla rahalla, löytyy valtaosa<br />
laadukkaimmasta AOR:stä lähimmästä randomdivarista<br />
tai lähetystorilta – etenkin jos LP:t kelpaavat.<br />
Sen kun hakee ne sieltä pölyttymästä.<br />
AOR-maksisinglejä liikkuu täällä pohjolassa<br />
kohtuullisen vähän. Vaikka kadonneet helmet<br />
AOR-albumeilla ovat kuin pieniä kultahippuja,<br />
kannattaa muistaa että moni halua klubilla kuulla<br />
silti Stevie Nicksin Stand Backin, Toton Georgy<br />
Porgyn tai Boz Scaggsin Lowdownin.<br />
11
Teksti: Teemu Fiilin<br />
Arkkitehtihouse<br />
Kesä 2010 ja tanssimusiikkipiirit<br />
kuhisevat. Tuomas Toivonen on tekemässä<br />
uutta levyä ja on ilmoittanut<br />
musiikin suuntauksen olevan arkkitehtihouse.<br />
Ilmiö on kuplinut pinnan<br />
alla jo jokusen vuoden, mutta Tuomas<br />
Toivosen ja Renaissance Manin<br />
kaltaisten artistien myötä tämä myyttinen<br />
musiikkigenre on ollut päivä<br />
päivältä yhä ajankohtaisempi.<br />
Kesällä 2010 deep house -hattu hipoo vielä<br />
lattian rajaa, mutta jorataanko jo ensi kesänä<br />
viivoitinsuorien biittien, geometristen synaliidien<br />
ja lujuuspopin mukaisten bassojen tahtiin?<br />
Keitä ovat nuo luovan ja arvostetun ammatin<br />
pumppaavan bassomusiikin tekemiseen vaihtaneet<br />
uskalikot? Vai ovatko he todellisia renessanssimiehiä,<br />
joiden käsistä syntyy samaan<br />
aikaan sekä hulppeita visioita tulevaisuuden<br />
asumismuodoista että mieltä kutkuttavia syntsaarpeggioita?<br />
Tursuaako TKK:n postilaatikko ensi<br />
vuonna arkkitehtihousen tulevaisuuden nimiksi<br />
haluavien nuorukaisten opiskeluhakemuksia? Ja<br />
mikä tärkeintä: valmistuuko Suomeen enää yhtään<br />
ainutta uutta taloa, kun arkkitehdit puskevat<br />
studiolla mieluummin talomusaa?<br />
Saadaksemme vastauksia näihin<br />
sekä muihin kysymyksiin, arkkitehtitoimisto<br />
NOW Officen toinen perustaja ja arkkitehtihousen<br />
todellinen pioneeri Tuomas Toivonen lupautui<br />
avaamaan ilmiötä. Mitkä todella ovat arkkitehtihousen<br />
määrittävät piirteet?<br />
- Ai ai, tämä voisi olla kokonaisen luennon<br />
aihe. Arkkitehtihouse voi kuulostaa melkein miltä<br />
vaan, mutta mielestäni siinä tutkitaan aina muodon<br />
ja sisällön suhdetta. Tämä antaa sille ominaisen,<br />
arkkitehtoonisen lisävaikutelman, Toivonen<br />
analysoi.<br />
Toivonen kertoo, että hänen kohdallaan<br />
arkkitehti-määre tulee automaattisesti, onhan<br />
hän on alalla työssä.<br />
- Jos vielä tekee house-musiikkia, niin<br />
kategoria ikään kuin luo itse itsensä. Toisaalta<br />
minun tuleva julkaisuni on teemalevy joka käsittelee<br />
arkkitehtuuri- ja kaupunginsuunnittelukysymyksiä.<br />
Sen nimi onkin ”Urbanism in the House”,<br />
Toivonen paljastaa. Silti Toivosen mukaan ei<br />
tarvitse olla arkkitehti tehdäkseen arkkitehtihousea,<br />
mutta se auttaa.<br />
Eri yhteyksissä tuoreena ja täysin suomalaisena<br />
pidetty arkkitehtihouse on ilmiönä todellisuudessa<br />
vanhempi ja laajempi kuin monet<br />
luulevat.<br />
- Arkkitehdit ovat aina tuottaneet housea,<br />
siihen on todella pitkät perinteet, kertoo<br />
Toivonen.<br />
Suomalaisen house-musiikin jättinimi Renaissance<br />
Manin Ville Haimala komppaa Toivosta,<br />
vaikkei itse halua laskea yhtyettään osaksi<br />
arkkitehtihouse-liikettä. Siitäkin huolimatta että<br />
Renaissance Manin toinen osapuoli Martti Kalliala<br />
toimii arkkitehdin työssä.<br />
- En tietääkseni kuulu kyseiseen ”liikkeeseen”,<br />
mutta kyllä maailmalla tuntuu olevan hyvä<br />
nippu arkkitehtuurin ja designin ja housemusan<br />
välillä vapaasti surffailevia tyyppejä, paljastaa<br />
Haimala. Samaan hengenvetoon mies kuitenkin<br />
myöntää, että yhtyeen biiseissä pätevät aina<br />
yleisten laatujärjestelmien mukaiset bassolujuuslaskelmat.<br />
Renaissance Manin Kalliala ja Haimala<br />
tapasivat – kuinka ollakaan – työskennellessään<br />
Toivosen NOW Officen projektissa. Kaksikon<br />
ensimmäiset yhteiset luovat projektit olivat arkkitehtuuriprojekteja,<br />
ja Haimala myöntää näistä<br />
prosesseista tulleen aineksia myös kaksikon<br />
musakuvioihin. Hän kertoo että varsinkin projektin<br />
alkuvaiheessa pyritään aina toimimaan konseptilähtöisesti<br />
myös musiikkia tehdessä.<br />
NOW Office teki ensimmäisen Redrumklubin<br />
sisustuksen suunnittelun, jonka jälkeen<br />
se aloitti siellä kuukausittaisen NOW! -klubi-illan<br />
jota vetivät Kalliala ja Haimala. Samoihin aikoihin<br />
sai alkunsa myös Renaissance Man – ja loppu<br />
on arkkitehtihousen historiaa. Toivonen antaa<br />
täyden kannustuksensa Renaissance Manille ja<br />
tunnustautuu yhtyeen faniksi.<br />
- Renaissance Man on todella kova, ja<br />
voin olla varauksettoman ylpeä siitä että tunnen<br />
kaverit ja että olen saanut seurata heidän<br />
töitään alusta asti. NOW Office toimii alustana<br />
erilaiselle tekemiselle ja projekteille, ja musiikilla<br />
on luonnollisesti aina ollut siellä vahva rooli, Toivonen<br />
arvioi.<br />
Vielä on saatava selvyys yhteen asiaan:<br />
kun house kiinnostaa arkkitehtejä, mikä on itse<br />
arkkitehtuurin tulevaisuus? Toivonen lupaa, ettei<br />
rakennusten suunnittelu lopu vaikka housen saralla<br />
alkaisi menemään kuinka hyvin. Taloja ehtii<br />
kyllä piirtää.<br />
- Arkkitehtuurihan on nopeaa, helppoa ja<br />
vaivatonta puuhaa.<br />
12 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
Arkkitehtuuri ja musiikki ovat kulkeneet<br />
käsi kädessä jo pitkään ennen arkkitehtihousea.<br />
Tässä viisi todistetta.<br />
ARCHITECTURE IN HELSINKI<br />
Australialainen indierockbändi oli niin<br />
vaikuttunut pääkaupunkimme arkkitehtuurista<br />
että halusi nimetä itsensä sen mukaan.<br />
PINK FLOYD<br />
Brittiprogen legendayhtyeen perustajajäsenet<br />
Nick Mason ja Roger Waters tapasivat<br />
alkujaan Regent Streetin korkeakoulussa<br />
Lontoossa, jossa molemmat opiskelivat arkkitehtuuria.<br />
HR GIGER<br />
Rockmaailman rakastama sveitsiläinen surrealistimaalari,<br />
joka on tehnyt legendaarisia<br />
levynkansia mm. Emerson Lake &<br />
Palmerille, Danzigille, Debbie Harrylle ja<br />
Celtic Frostille, on alkuperäiseltä koulutukseltaan<br />
arkkitehti.<br />
CHRIS LOWE<br />
Pet Shop Boys –muusikko opiskeli 1970-luvun<br />
lopussa arkkitehtuuria ja ehti työharjoittelun<br />
yhteydessä vuonna 1981 suunnitella<br />
erään tehdasrakennuksen portaikon<br />
Milton Keynesissä Englannissa.<br />
ALAN PARSONS PROJECT<br />
Progressiivisen AOR:n suurnimi teki vuonna<br />
1987 espanjalaiselle eksentriselle arkkitehtinerolle<br />
Antonio Gaudille omistetun teemaalbumin<br />
nimeltä ”Gaudi”.<br />
13
Teksti: Lempi Joe<br />
Suomi-iskelmä on<br />
huippuluokkaa<br />
Hei, okei mä oon räppijäbä! Tajusin<br />
sen ku kuulin ekaa kertaa Eazy-E:n<br />
Easier Said Than Done -levyn. Emmä<br />
sitä ennen musaa ollu kuullukkaa,<br />
paitsi pienenä pallopäänä Ikkunaprinsessan.<br />
Naisiin ei voi pieni poikanen<br />
luottaa. Mut räppi on pirun hyvää<br />
musaa. Sil on sivistävä vaikutus,<br />
sämpläyskulttuuri on esimerkki siitä.<br />
Otetaa siis joltain valmiiksi julkastulta<br />
levyltä se hyvä pätkä ja luupataan<br />
sitä, laitetaan rummut pääl ja siin<br />
se sit onki. Se o helppoo ku aletaa<br />
pläjäyttää.<br />
Ja ainaku ihmiset tekee jotai, laaditaan sääntöi.<br />
Täs tapaukses siis vaan orkkisvinyylit kelpaa. Ensimmäisel<br />
on oikeus, samaa biisii ei tehä uusiks.<br />
Alkuuhan tietty kirppisrottailu kannatti. Kämäkirppissoulii<br />
laarit täynnä, eikä kukaa jenkkituottaja<br />
jaksanu niin paskoi levyi kammata läpi yhen<br />
saundin toivos. Mut sit räpist tuli muotii, joku ehti<br />
julkasta ensin tai tyhjentää laarin hyvyyksist. Mut<br />
jäihän sinne levyi hitto soikoon!<br />
Meiän bändil oli siis nostet ja sämpleri<br />
tarvi ruokaa. Mul oli studio Sunshine Record-<br />
sin takahuonees ja Feliksil vintil Markku Suomisen<br />
Sade seiskatuumasena. Uskomaton intro,<br />
käännösiskelmää - ja mikä parasta - vakavasti<br />
otettavaa musaa mun akuuttiin lemmensurutyöhön.<br />
Eihän sitä siihen voinu jättää, ne biisithän<br />
on koskettavii, äänetoisto laadukasta, orketerin<br />
johtajat huippuluokkaa. Nehän iski suoraan<br />
tajuntaan sana sanalta. Suomi-iskelmähän on<br />
huippuluokkaa.<br />
Sit mä vaa ostelin suomivinyyleit ja hypyttelin<br />
niit. Ja voi luoja ku niit saiki hypyttää. Pertsa<br />
Reposen krapulatekstit ja monet jäätävät kanariffakaihot<br />
tuli tutuks. Sit tiätty kaikki nää perus<br />
rantaregeet, wannabeerokit ja hassuttelut. Jösses<br />
sitä paskaa musaa on ja paljo! Mut siit niit<br />
tryffeleit. Kaupungin vanhat nenät oli haistanu<br />
tän jutun jo kasaril ku seedeet oli vast keksitty.<br />
Piituu ja Eskoo on kiittäminen sivistyksest, SuperSchlager<br />
on Zafiiri!<br />
Kaikkihan näist ikivihreist on siis ainaki<br />
yhen hyvän biisin tehny. Danny, Kirka, Olavi Virta,<br />
Fredi, Paula Koivuniemi, Katri Helena, mitä<br />
näit nyt on. Ja ne tuntemattomammat on sattanu<br />
tehä pariki hyvää biisii. Petri Petterson, Martti<br />
Koskimo, Salomon, Carita Holmström, Ann<br />
Christine, vaan muutaman nimetäkseni. Ainut<br />
hankaluus on löytää ne hyvät kappaleet.<br />
Kesänen Turku tekee senki helpoks! Tuu ja<br />
tutustu!<br />
14 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
JOESEDÄN TOP 3 SUOMIVALINNAT<br />
Beni Siltala: Mysrky<br />
Paula Suhonen: Hetki jolloin nään<br />
Olavi Virta: Tyttö metsässä<br />
15
YKSINÄINEN<br />
TYPPIHAPPOREIVEISSÄ<br />
Kesän 1994 paistoin pullaa Ahvenenmaan saaristossa, keskellä<br />
ei mitään. Olin 20-vuotias ja minulla oli siellä oma pieni<br />
luvaton leipomo. Tuli heinäkuu ja Ruisrock Typpihapporeiveineen<br />
alkoi lähestyä.<br />
Saarella poikkesi yhteysaluksia vain pari kertaa viikossa,<br />
joten päätin, että jos onnistun viime hetkellä liftaamaan<br />
jonkun veneen kyytiin, Typpihaposta tulee totta.<br />
Muuten jäisi liikaa pullaa myymättä. Sopivasti päivää ennen<br />
bileitä tutustuin venekuntaan, joka suostui ottamaan<br />
minut kyytiin.<br />
Lähtöpäivänä astuin ilahtuneena kannelle, jossa todettiin<br />
”ja vieras sitten ohjaa<br />
venettä”. Purjeveneen omistajat<br />
kertoivat olevansa turkulaisen<br />
mainostoimiston omistajia.<br />
En ollut koskaan aiemmin<br />
varsinaisesti purjehtinut.<br />
Otin silti ohjaimen käteen ja<br />
mainosmiehet pääsivät keskittymään<br />
pilven polttoon. Se<br />
olikin tämän reivireissun ainoa<br />
huumehavainto. Päädyin myöhemmin<br />
itse mainosalalle, mutta<br />
kyseisiin miehiin en ole tuon<br />
venematkan jälkeen törmännyt.<br />
Purjehdus Kihdin selän yli<br />
navakassa kelissä oli aika jännittävää,<br />
mutta kun pääsimme<br />
saarten suojaan, eteneminen<br />
oli tuskastuttavan hidasta. Pitkän<br />
ajan kuluttua saavuimme<br />
Nauvoon, jossa mainosmiehet<br />
livahtivat saman tien vierasvenesataman<br />
sekasaunaan. Minä<br />
jäin veneeseen nukkumaan ja<br />
häivyin aamulla vähin äänin<br />
etsimään liftauskyytiä Turkuun.<br />
Tälläkin kertaa liftaaminen<br />
vei tuntikausia. Matkani maamme entiseen pääkaupunkiin<br />
kesti lopulta niin kauan, että perille päästessäni<br />
festarin pääesiintyjä, olisiko ollut Pretenders, veti viimeistä<br />
encore-biisiään.<br />
Koko Ruisrock meni siis minulta ohi ja lipunhinta<br />
hukkaan, mutta en lannistunut. Auringon laskettua alkaisivat<br />
Typpihappo-yöbileet.<br />
Menin odottelemaan bileiden alkua Turun keskustassa<br />
sijaitsevaan keskiolutbaariin. Televisiosta tuli MM-jalkapallomatsi.<br />
Taisi olla Brasilia–Hollanti. Join olutta yksin turkulaisten<br />
keskellä ja tuijotin peliä.<br />
Yö saapui, ja astuin Turun torilta lähtevään bussiin,<br />
joka vei minut Typhoon-hallin pihaan. Olin vakionaama<br />
Helsingin yöbileissä ja tiesin, että niissä saattoi aina odottaa<br />
näkevänsä tuttuja. Pettymyksekseni Typpihapossa ei<br />
kuitenkaan ollut yhtään tuttua ihmistä.<br />
18 MODERNI AIKA<br />
Halli oli pimeä ja musiikki soi lujalla. Saundi oli kumiseva<br />
ja paska. Alhaalla jään keskellä jotkut kenties tanssivatkin,<br />
mutta muuten toiminta oli enimmäkseen hortoilua.<br />
Kaukana oli laittomien bileiden pienimuotoinen yhteisöllisyys<br />
ja hyvä henki.<br />
Jossakin vaiheessa sammuin täysillä huutavien kaiuttimien<br />
eteen. Kun heräsin, tajusin tilanteen ja lähdin pakoon<br />
koko paikasta.<br />
Matkasin yhteysbussilla takaisin keskustaan. Perille<br />
saavuttuani huomasin, että lippikseni oli jäänyt Typpihappoon.<br />
Ja eikun takaisin bussiin.<br />
Tuohon aikaan lippikset<br />
olivat sen verran tärkeää kamaa.<br />
Olisikohan merkki ollut<br />
Stussy tai Independent.<br />
Ihme kyllä löysin lippikseni<br />
hallilta. Törmäsin myös<br />
sattumalta siskoni kaveriin<br />
Heliin, joka on nykyinen Hesarin<br />
kirjeenvaihtaja Pariisissa ja<br />
joka oli juuri tavannut tulevan<br />
poikaystävänsä Tuomaksen.<br />
En tuntenut Tuomasta, josta<br />
myöhemmin tuli muusikko ja<br />
sitten arkkitehti tai toisin päin.<br />
Juttelimme ja päätimme lähteä<br />
yhdessä aamu-uinnille. Kello<br />
oli jo paljon.<br />
Matkustimme jälleen bussilla<br />
Turun keskustaan ja suuntasimme<br />
Samppalinnaan. Siellä kiipesimme<br />
maauimalan aidan yli ja<br />
pulahdimme altaaseen.<br />
Aamulla uimala aukesi ja<br />
työntekijät saapuivat paikalle.<br />
Yllätykseksemme he eivät heittäneetkään<br />
meitä ulos, vaan<br />
sanoivat, että jos haluamme uida, meidän pitää maksaa<br />
pääsymaksu ja vuokrata simmarit.<br />
Niinpä kiersimme lippuluukun kautta ja jatkoimme<br />
uimista.<br />
Istuessamme altaan laidalla huomasin, että minulla<br />
oli punkki sisäreidessä, aivan vuokra-Speedojen tangarajan<br />
tuntumassa. Ilman piukkoja pöksyjä en varmasti olisi<br />
huomannut koko punkkia. Ahvenanmaalla eläneenä tiesin,<br />
että ne levittivät kaikenlaisia ikäviä tauteja.<br />
Hain uimalan kioskilta Flooraa, sillä joku oli sanonut,<br />
että punkki lähtee, kun sen peittää voilla. Ei lähtenyt.<br />
Siinä sekavuustilassa kävelimme Tuomaksen kanssa<br />
tolkuttoman pitkältä tuntuneen matkan TYKS:iin ja takaisin.<br />
Sairaanhoitaja nyppäsi pinseteillään punkin jalastani muutamassa<br />
sekunnissa.<br />
Ensi maanantaina minä ja Tuomas tapaamme taas<br />
pitkästä aikaa.<br />
Teksti: Valtteri Väkevä<br />
Typpihappomies muistelee<br />
Muun muassa Sähkö-levy-yhtiöstä<br />
tunnettu Tommi Grönlund oli mukana<br />
järjestämässä Typpihappo-reivejä<br />
vuosina 1991-1995. Tapahtuma<br />
oli ensimmäinen yritys järjestää<br />
megaluokan tekno-spektaakkelia<br />
Suomessa. Monen mielestä ei kovin<br />
onnistunut sellainen.<br />
Mistä saitte idean kaupallisista reiveistä?<br />
”Idea oli Rainer Kosken, joka oli järjesti Ruisrockia<br />
ainakin 10 vuotta. Hän oli tapahtuman<br />
itsevaltias ja sai idean, että sinne pitäisi saada<br />
tekno-osasto. Koski sitten osti meidät [Hyperdelic<br />
Housersin] tekno-konsulteiksi. Siitä tuli hyvin<br />
massia siihen aikaan.”<br />
Mikä tapahtumassa epäonnistui?<br />
”Eihän se ikinä toiminut hyvin. En tiedä mistä se<br />
ajatus jäähallista tapahtumapaikkana tuli. Mielestäni<br />
se oli täysin posketon idea. Kai se tuli<br />
siitä, että Turkuun oli rakennettu tällainen valtava<br />
halli [Typhoon-halli, nykyinen Elysee-areena]<br />
ja sille piti sitten saada jotain musiikkikäyttöä.<br />
Me oltiin aika huonot teknokonsultit, koska me<br />
soitettiin niin älyttömän undergroundia musaa.<br />
Sehän oli tavallaan ihan absurdi tilanne soittaa<br />
sellaista jossain jäähallissa.”<br />
Mikä tapahtumassa onnistui?<br />
”Mmmm... no tavallaan se, että se edes tapahtui.<br />
Se, että niin älytön idea meni läpi. Mutta<br />
enemmän se oli Rainer Kosken ansiota, että se<br />
sai hoidettua sellaiset hillot. 808 State ekana<br />
vuonna oli ihan mielenkiintoinen bändi, mutta<br />
kyllä siellä oli aika monenlaista artistia, joita en<br />
pidä teknona. Olihan siellä toki useampia tuhansia<br />
ihmisiä joka kerta. Ja ekaa kertaa oli käytössä<br />
älyttömän iso, loistava PA-laitteisto.<br />
Monien mielestä se soundi oli ihan paska.<br />
”Oli tietenkin, kun se oli sellainen tyhjä halli. Sehän<br />
oli täyttä kakofoniaa.”<br />
Tekeekö Typpihappo vielä <strong>com</strong>ebackin?<br />
”Ei enää koskaan. Ei siinä ole minkään valtakunnan<br />
järkeä tehdä sitä uudestaan.”<br />
MODERNI AIKA<br />
FAKTAT<br />
1991<br />
Kävijämäärä: 6 348.<br />
Esiintyjät: 808 State, Eliot Ness,<br />
Hyperdelic Housers.<br />
1992<br />
Kävijämäärä 2 642.<br />
Esiintyjät: Brand New Heavies, (Gary Clail’s)<br />
On-U Sound System, Hyperdelic Housers.<br />
1993<br />
Kävijämäärä: 4 200.<br />
Esiintyjät: Utah Saints, The Shamen,<br />
Hyperdelic Housers.<br />
1994<br />
Kävijämäärä: 2 792.<br />
Esiintyjät: Gilles Peterson, Galliano,<br />
M People, Hyperdelic Housers.<br />
1995<br />
Kävijämäärä: 1 647.<br />
Esiintyjät: D-Influence, Hyperdelic Housers.<br />
19
Kuvat: Sauli Sirviö<br />
SAUKEN KUVAT<br />
20 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
21
Kuvat: Sauli Sirviö<br />
22 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
23
Big Anthony’s<br />
TRUE CLUB STORIES<br />
”Olin Japanis soittaa jazzklubilla. Siel oli kans Compostin<br />
tyypit ja isot festarit. Törkee mesta ja jengi reivas täysillä. Ne<br />
tanssii jatsii niin kuin täällä vedetään jotain hc-teknoo. Olin<br />
soittanu jo kolme tuntii, kun mun setissä oli eka snare. Se kun<br />
tuli, niin sit jengi vasta sekos täysin.”<br />
”Oltiin Jyväskylässä soittaa teknobileissä.<br />
Pidettiin isot jatkot hotellilla. Aamuyöllä musa<br />
loppu. Tilattiin lisää Stadista Matkahuollolla.<br />
Sunnuntaina palattiin Stadiin ja mentiin<br />
samantien Pirittaan. Kravitz laitto mun juomaan<br />
jotain. Huomasin källit vasta kun ihmettelin, miks<br />
on niin paljon värejä. Piti sit jatkaa sekoilua vielä<br />
kaks päivää.”<br />
”Oltiin Intiassa. Mentiin Tiibetiin soittaa. Kaks<br />
viikkoo mentiin kapeita vuoristopolkuja. Sherpat<br />
kanto levyjä ja aasikaravaani kuljetti pa-kamoja.<br />
Siellä oli festarit vanhassa luostarissa. Lavan<br />
edessä oli kuustuhatta tyyppii joraamassa. Ne<br />
oli valvonu viis päivää. Soitin kaheksan tunnin<br />
setin. Detroitti kuulosti omituiselta siellä , se<br />
johtuu vuoristoilmasta. Se on niin ohutta. Ne oli<br />
yhdet parhaista bileistä.”<br />
”Ootsä ollu XXX Barissa? Ootsä ollu XXX<br />
Barin bäkkärillä? Siellä on pöydällä kaikkii<br />
levyjä. Siinä on kaikkee musaa. Ihan kaikkii<br />
lajeja. Niit saa ottaa. Niit on pakko ottaa.<br />
Ihan normaalii Berliinissä.”<br />
24 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
”Menin kentälle suoraan jatkoilta. Unohdin<br />
levyt himaan. Onneks oli läppäri mukana<br />
ja omii biisejä. Ehdin polttaa ne omat biisit<br />
ceedeelle ennen keikkaa ja soitin niitä siellä<br />
klubilla Milanossa. Toimi. Jengi diggas.”<br />
25
”Mä en käytä julkisia. Enkä mittaria.”<br />
”En mä kuuntele himassa housee tai<br />
teknoo. Mä kuuntelen Mike Oldfieldiä.”<br />
”Monthainiin pääsee soittaa vasta, kun on sekoillu<br />
siellä omistajan kanssa koko viikonlopun.<br />
Perjantaista maanantaihin. Ei saa lähtee ulos, pitää<br />
olla perjantaista maanantaiaamuun kun aurinko<br />
nousee. Siks useimmat Berliininkään kovat<br />
deejiit ei oo päässy sinne soittaa. Ei ne jaksa tollasta.<br />
Mä soitan siellä nykyään kerran kuussa.”<br />
”Ehkä hienoin mesta mis on ollu soittaa oli Kroatiassa.<br />
Mesta oli rakennettu moottoritien päälle.<br />
Jengi joraa ja kattelee kun autot menee siinä<br />
alhalla. Kaikil oli urheiluautot. Alfa-Romeot.”<br />
”Mut oli buukattu Tsekkiin soittaa. Perillä huomasin<br />
että kuume nousee. Klubin tyypit oli<br />
että otetaan tohon vodkaa, eiköhän se auta.<br />
Sit sain kuulla että promoottori oli tehny källit<br />
ja mun piti soittaa kaheksan tuntia. Vedin sen<br />
vodkalekan yksin ennen ku edes menin sinne<br />
koppiin. Se oli huonoo vodkaa, tuli vatsakin<br />
kipeeks. Paska ja laatta lensi. Ja kuume nousi.<br />
Lensin himaan ja maanantaina oli vielä aika<br />
heikos hapes.”<br />
26 MODERNI AIKA<br />
MODERNI AIKA<br />
”Oltii Lassen kans sekoilemassa. Veneiltiin Hangon<br />
ja Stadin väliä. Kolmen päivän jälkeen Lasselta<br />
meni kuus kylkiluuta poikki kun se putos veneestä<br />
laiturille. Jatkettiin. Käytiin Tallinnas soittaa ja sekoiltiin.<br />
Viidentenä päivänä Lasse sano et sen pitää<br />
mennä himaan ku närästää ja on morkkis. Mitä<br />
se on, ku närästää? Mikä se morkkis on? Mulla ei<br />
oo koskaan ollu närästystä, enkä mä tiedä mikä on<br />
morkkis. Miltä ne tuntuu? Ärsyttää kun jengi lopettaa<br />
sekoilun kesken.”<br />
27
Teksti: Ilona Hiila<br />
Piknik baarikaapissa<br />
Hyvä ruoka herättää taatusti kateutta krapulaa potevan festarikansan<br />
keskuudessa. Festarikonkari välttää nakkikioskitappelut sekä Turun<br />
pikaruokalalahjan maailmalle valmistamalla tarvittavat herkut itse.<br />
Tässä ohjeet luksuspiknikille, joka mahtuu säilytettäväksi vaikkapa<br />
hotellin minibaarikaappiin!<br />
Tois pual Auraa -hampurilainen<br />
1 artesaanisämpylä tai Reissumies<br />
muutama salaatilehti<br />
1 pihvitomaatti<br />
majoneesia<br />
1 punasipuli<br />
0,5 dl balsamicoa (balsamiviinietikkaa)<br />
muutama pieni keitetty punajuuri<br />
1 kananmuna<br />
Aura -juustoa<br />
2 rkl Nokkosvarras-leipää murskana<br />
Laita ensin punasipuliviipaleet marinoitumaan noin<br />
puoleen desilitraan balsamicoa. Valmista seuraavaksi<br />
punajuuripihvit raastamalla keitetyt punajuuret karkeaksi<br />
raasteeksi. Lisää raasteeseen reilusti murusteltua<br />
aurajuustoa, 1 kananmunan valkuainen ja korppujauhoksi<br />
murskattua Nokkosvarras-leipää. Sekoita kiinteäksi tahnaksi.<br />
Muotoile taikinasta pihvejä ja paista kuumalla<br />
pannulla molemminpuolin. Kun pihvit ovat valmiit, kokoa<br />
artesaanisämpylä, salaattiainekset, balsami<strong>com</strong>arinoidut<br />
punasipulit sekä punajuuripihvit hampurilaiseksi.<br />
Italo-tikut<br />
1 pkt voitaikinaa<br />
1 kananmuna<br />
parmankinkkua<br />
Leikkaa sulatetusta voitaikinasta ohuita<br />
tikkuja. Nappaa tikun molemmista päistä<br />
kiinni ja pyöräytä vastakkaisiin suuntiin<br />
niin, että tikku menee kierteelle. Sivele<br />
päälle vatkattu kananmuna ja voitele<br />
tikut. Paista 200 asteessa 10 minuuttia.<br />
Kääri valmiin tikun ympärille yksi parmankinkkuviipale.<br />
Turku palaa -salaatti<br />
1 paprika<br />
romaine- ja jääsalaattia<br />
kurkkua<br />
vuohenjuustoa<br />
muutama viipale tuoretta ananasta<br />
auringonkukansiemeniä<br />
suolaa<br />
Vaihe 1: kotona<br />
Revi salaatinlehdet ja asettele kulhoon. Lisää paloiteltu kurkku. Paahda auringonkukansiemeniä<br />
pannulla muutama minuutti ja lisää lopuksi hieman suolaa. Pakkaa<br />
festareille neljään osaan pilkottu paprika, ananaspalat sekä muutama viipale vuohenjuustoa.<br />
Vaihe 2: festivaaleilla<br />
Viimeistele salaatti piknikpäivänä puistogrillissä. Hanki itsellesi puistogrilli,<br />
aseta se puistoon ja grillaa siinä paprikoita kunnes ne tummuvat pinnalta. Laita<br />
grillatut paprikat muovikassiin ja anna jäähtyä - näin kuori lähtee paprikasta ilman<br />
veistä ja sormien pintahaavoja. Grillaa samalla grillillä myös vuohenjuustoviipaleet<br />
sekä ananaspalat. Kokoa valmistetut aineet kotona tehdylle salaattipedille.<br />
4:20 -mässypiirakka<br />
250g suolatonta voita<br />
180g vehnäjauhoja<br />
350 g tummaa suklaata<br />
1/2 leivinjauhetta<br />
200 g tummaa ruokosokeria<br />
1,5tl suolaa<br />
4 munaa<br />
1 iso punainen chili<br />
1 dl kermaa<br />
nokare voita<br />
Sulata 200g tummaa suklaata ja 250g suolatonta voita<br />
vesihauteessa. Sekoita leivinjauhe, sokeri ja suola<br />
vehnäjauhoihin, ja lisää ne sulatetun suklaan joukkoon.<br />
Vatkaa munat kevyesti, poista chilistä siemenet<br />
ja leikkaa pieniksi paloiksi. Lisää molemmat ainekset<br />
taikinaan ja sekoita. Pane taikina piirakkavuokaan<br />
ja paista 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.<br />
Valmista seuraavaksi kuorrute. Kuumenna kerma kattilassa,<br />
mutta älä keitä. Lisää loput suklaasta (150g) sekä<br />
nokare tavallista voita. Sekoita kuorrutus tasaiseksi,<br />
anna jäähtyä ja levitä uunissa paistetulle piirakalle.
Sarjakuva: Vilunki<br />
30 MODERNI AIKA<br />
”Ja Jätti-Lintu tappoi kaikki<br />
ihmiset, rutisti talot. Et<br />
varmaan koskaan haluaisi, että<br />
tämä tapahtuisi sinulle. Etkä<br />
varmastikaan haluaisi, että tämä<br />
tapahtuisi kaverillesi. Jos sinä<br />
olisit se ”Matti”, niin et varmaan<br />
olisi niin iloinen! KUOLISIT!<br />
Eläimet tuntevat tämänlaisen<br />
pelon kun ihmiset ottavat heidän<br />
kotinsa — sitten he kuolevat.”
Change language