Planmeca Proline XC -panoraama - Plandent

Recommendations

Info

10 Hygieniakäytäntö suun terveydenhuollossa Tarvitaanko uutta oppiainetta? HIV-infektio herätti 1980-luvulla yleisen huomion hammaslääkärien vastaanottojen hygieniatasosta. Kun amerikkalaisen hammaslääkärin todettiin tartuttaneen HIV-infektionsa kuuteen potilaaseensa, kiinnostui myös infektioita, niiden leviämistä ja torjuntaa maailmanlaajuisesti tutkiva kansainvälinen yksikkö, Center of Disease Control (CDC) (Atlanta, USA), hammaslääkärien vastaanottojen aseptiikasta. Yksikössä seurattiin hammaslääkärihammashoitajaparien työskentelyä hoitotilanteissa ja todettiin useita vaiheita, joissa infektion leviäminen potilaaseen tai suun terveydenhuollon henkilöstöön voisi olla mahdollista, mikäli asianmukaista hygieniakäytäntöä ei noudateta. Tämän seurauksena CDC laati vuonna 1993 suosituksen hammaslääkärin vastaanoton hygieniakäytännöstä. Tämä suositus on ollut pohjana monien maiden suosituksille. Suositukset uudistettiin vuonna 2003. Suomessa Lääkelaitos laati ohjeet vastaanoton hygieniakäytännöstä vuonna 1998 ja ne uudistettiin vuonna 2003. Näiden suosituksien välillä on suuri periaatteellinen suuri ero: vuoden 2003 suosituksen perusteella veren välityksellä tarttuvia infektioita sairastavat potilaat hoidetaan kuten muutkin potilaat. Erillishuoneita tai erillisvarustusta ei tarvita. Infektiotorjunnan kannalta keskeistä on, että annettuja suosituksia noudatetaan. Vastaanoton toimintaa säätelevät lait Lääkelaitoksen suosituksen lisäksi vastaanoton toimintaa säätelevät myös useat lait ja asetukset esimerkiksi instrumenttien steriloinnista, sterilointitapahtuman laadunvarmistuksesta (http://www.nam.fi/laitteet_ ja_tarvikkeet/laitelainsaadanto/index.html) sekä juomaveden ja vastaanottotilan ilman laadusta. Vastuu sterilointitoiminnasta ja sen valvonnasta on ammattimaisella käyttäjällä, jolla tarkoitetaan lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköä. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (29.12.1994/1505, muutettu laeilla 680/1999, 345/2000 ja 892/2001) 14 §:n mukaan kyseisen lain yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ohjaa ja valvoo Lääkelaitos. Lääkelaitos voi uhkasakon uhalla velvoittaa toimimaan lain mukaisesti, mikäli lakia rikotaan. Viimeisen 10 vuoden kuluessa on julkaistu lukuisia tutkimuksia vastaanoton hygieniakäytännöistä sekä siitä, miten hammaslääkärikunta seuraa alan tutkimusta ja noudattaa annettuja suosituksia käytännön työssään. PubMed-tietokannasta löytyi kesäkuussa 2005 hakusanoilla infection control and dentistry 2736 alan tutkimusta. Lain edellyttämää sterilointiprosessin valvontaa on sterilointipalveluja tuotettaessa Teksti: Stina Syrjänen, HLT, professori Hammaslääketieteen laitos Turun yliopisto noudatettava. Suomessa on äskettäin tehty kyselytutkimus piensterilointilatteiden (alle 60 litran autoklaavit) käytöstä lääkärien vastaanotoilla ja terveyskeskuksissa. Tulokset osoittivat, että käytetyt autoklaavit ovat jopa yli 20 vuotta vanhoja ja piensterilointilaitteiden valvonnassa oli huomattavia puutteita (Ojajärvi 2005). Noin 13% piensterilointilaitteista oli sellaisia, joiden sterilointiprosessia ei valvottu millään tavalla (Ojajärvi 2005). Tämä osoittaa, että steriloinnista vastuussa olevilla ei ole riittävästi tietoa sterilointitoiminnasta ja siihen liittyvistä vastuukysymyksistä. Tutkimuksen perusteella välinehuollosta vastaavien koulutusta tulee lisätä. Myös sterilointilaiterekisteri tulisi olla valtakunnallisesti ajantasalla. Suomen standardointiliitto hyväksyi tammikuussa 2005 piensterilointilaitteiden EU-standardin 13060 myös Suomen standardiksi. Desinfektoreita varten on valmisteilla Eurooppanormi prEN 15883, jonka oletetaan valmistuvan vuoden 2006 kuluessa. Aseptiikan perustiedoissa puutteita Hammaslääkärin vastaanoton monipuolinen välineistö, hoitokoneisto ja välineistön monipuoliset materiaalit tekevät siitä vaativan työympäristön. Suositukset vastaanoton hygieniakäytännöstä ovat lisänneet suun terveydenhuollon ammattikunnan täydennys-
koulutustarvetta ja eri organisaatiot ovat antaneekin paljon koulutusta. Tarve johtuu myös siitä, että peruskoulutuksessa on kiinnitetty kohtalaisen vähän huomiota vastaanoton hygienakäytäntöön, aseptiseen työskentelyyn ja vastaanoton monipuolisen laitteiston tekniseen ja aseptiseen hallintaan. Myös vastaanottotoimintaan liittyvä lainsäädäntä tunnetaan huonosti. Kuitenkin hyvin suunniteltu ja toteutettu hygieniakäytäntö vastaanotoilla luo pohjan laadukkaalle työskentelylle. Suomen kuntaliiton toimittaman kirjan ”Infektioiden torjunta sairaalassa” (2005), tulisi olla perusoppikirja myös jokaiselle suun terveydenhuollon työntekijälle. Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suun terveydenhuollon parissa työskentelevillä ei ole aina riittäviä perustietoja esim. kaikista vastaanoton aseptiikan osa-alueista. Tähän kuuluvat mm. tartunnan aiheuttajat, veren välityksellä tarttuvat taudit, henkilöhygienia, käsihygienia, vyöhykejako vastaanotolla, toimenpiteiden määrittämät puhtausasteet eri laitteille ja instrumenteille. Samoin tulee tuntea desinfektioaineiden vaikutustavat ja niiden käyttöturvallisuus sekä desinfektorit, sterilointi, eri autoklaavien toimintaperiaatteet ja vesijohtojen biofilmimuodostus, mikä osaltaan huonontaa hoitokoneen veden laatua ja miten veden laatuun voidaan vaikuttaa. Hygieniakäytännöt osaksi peruskoulutusta Lisääntynyt matkustus nopeuttaa uusien infektioiden leviämistä maailmanlaajuisesti. On esimerkiksi arvioitu, että pahimmillaan lintuinfluenssa leviää maailmanlaajuiseksi infektioksi 6 kk:ssa, noin kaksi kertaa nopeammin kuin 50 vuotta sitten olisi tapahtunut. AIDS ja sars (koronaviruksen aiheuttama infektio) osoittivat, miten ”uudet sairaudet” voivat nopeasti ja maailmanlaajuisesti uhata ihmiskuntaa. Infektion yleisyydellä on merkitystä myös sen tartuntariskiin esim. hoitotilanteessa. Joka kolmas Sars-potilas oli terveydenhuollon työntekijä ja infektio oli usein saatu työperäisesti laiminlyömällä henkilökohtaista suojausta ja käsihygieniaa. Vain parantamalla peruskoulutuksen infektioiden torjuntaan ja vastaanoton hygieniakäytäntöön liittyvää koulutusta, voidaan tulevaisuudessa vähentää suun terveydenhuollon täydennyskoulutuksen tarvet- ta. Peruskoulutuksessa tulisi varmistaa, että kaikki suun terveydenhuollon ammattilaiset saavat riittävät valmiudet vastaanoton korkeatasoisen aseptiikan ylläpitämiseksi. Heidän tulee tuntea hammaslääketieteen kannalta tärkeät infektiot ja niiden tartuntatavat, instrumenttien ja laitteiden oikea huolto ja sterilointi sekä siihen liittyvä laadunvarmistus, alaa koskeva lainsäädäntö ja EU-normit. (Osa näistä EU-normeista on lueteltu kirjallisuusosassa.) Koulutuksen tulee tähdätä myös jatkuvaan kouluttautumiseen ja alan tutkimuksen omatoimiseen seuraamiseen. Hammaslääkäri- ja hammashuoltajakoulutuksessa infektioiden torjunnan tulisi olla osana koulutusta koko koulutusjakson ajan, jotta valmistuvat suun terveydenhuollon ammattilaiset osaisivat myös korjata työyhteisössään havaitut puutteet. Käsihygienia on eräs vastaanoton hygienian kulmakivistä, se luo perustan vastaanoton puhtausasteelle ja ennaltaehkäisee sairaalainfektioita. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että käsihygienia ei ole aina optimaalista läheskään kaikissa hoitopisteissä. Seuraamalla kulutettuja käsihuuhteen määriä voidaan karkeasti arvioida mahdolliset puutteet käsihygieniassa. Hygienia edellyttää laitehallintaa ja välinehuoltoa Jo 60-luvulla kiinnitettiin huomio hammaslääkärin hoitokoneen veden laatuun. Hoitokoneiden veden laatu on noin 1000– 10000 kertaa huonompi kuin laki edellyttää juomavedeltä. Laitevalmistajat ovat tuottaneet erilaisia ratkaisuja juomaveden laadun parantamiseksi. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa hoitokoneesta tulevan veden pitää olla laadultaan yhtä hyvää kuin juomavesi. Myös Ruotsi on tekemässä vastaavanlaista ohjeistusta ja Suomessa Lääkelaitos on antanut suositukset hoitoyksikön veden juoksuttamiseksi veden laadun parantamiseksi. Ylläolevat esimerkit kertovat, että hammaslääkärin vastaanoton hygieniakäytännössä on monia erityispiirteitä. Laaja-alaisen laitehallinan lisäksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulee hallita hoitotoimenpiteisiin liittyvän aseptiikan lisäksi välinehuolto. Tämä oppimäärä voidaan saavuttaa vain järjestelmällisellä koko opintojen ajan käsittävällä koulutuksella. Täten vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen, tarvitaanko uutta oppiainetta on mielestäni selvä. ♦ Kirjallisuutta Dempsey K M, Chiew R F, McKenzie J A, Mitchell D H. Evaluation of the cleaning and disinfection efficacy of the DEKO-190; award-based automated washer/ disinfector. J Hosp Infect 46:50–4, 2000 Guidelines for Infection Control in Dental Health Care Settings. MMWR 52 (RR17); 1–61, 2003 Infektioiden torjunta sairaalassa, Kuntaliitto, Helsinki 2005 Jette LP, Lambert NG. Evaluation of two hot water washer disinfectors for medical instruments. Infect Control Hosp Epidemiol 9:194–9, 1988 Lääkelaitos. Terveydenhuollon laadunhallinta. Hygienian varmistaminen hammaslääkärin vastaanotolla. Lääkelaitoksen Julkaisusarja 7/1998. ISBN 952-5099-08-3, ISSN 1238-8777 Lääkelaitos. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Yksilölliseen käyttöön tapahtuva valmistus. Hammashuolto. 1998 Lääkelaitos. Sterilointi terveydenhuollossa. TLT-info 3/1998. Ojajärvi J. Terveydenhuollon piensterilointilaitteet ja niiden valvonta. Tabu 2: 14–16, 2005. Rutala WA, Weber DJ. Infection control: the role of disinfection and sterilization. J Hosp Infect 43 Suppl: S43–55, 1999 SFS-EN 13060:2004. Pienet höyrysterilointilaitteet. Skaug N, Lingaas E, Nielsen Ø, Palenik C J. Biological monitoring of sterilizers and sterilization failures in Norwegian dental offices in 1985 and 1996. Acta Odontol Scand;57:175–180, 1999 EU-direktiivejä, jotka säätelevät hammaslääkärien vastaanottojen toimintaa EN 285:1996 Sterilizers steam large EN 554:1994 Sterilization of medical devices. Method for validation and routine control of sterilization by moist heat EN 556:1994 Sterilization of medical devices. Requirements for medical devices to be labelled ”sterile” EN 866:1997 System for testing sterilizers EN 868:1997 Packiging materials for sterilizing EN 1441:1997 Medical devices. Risk analysi EN 13060:2004 Sterilizers steam small prEN 15883 Washer disinfectors EG 90/385/EEC Council Directive on active implantable medical devices EG 93/42/EEC Council Directive on medical devices WWW-sivuja Lääkelaitos: http://www.nam.fi Laitelainsäädäntä: http://www.nam.fi/laitteet_ja_tarvikkeet/laitelainsaadanto/index.html Kansanterveyslaitos:Kansanterveyslaitos: http://www. ktl.fi 11
Page 1 and 2: Plandentin asiakaslehti Elokuu 2005
Page 3 and 4: Säteilevä tulevaisuus Tulevaisuus
Page 5 and 6: • Aina valmis kuvaukseen - ei vaa
Page 7 and 8: onnistuneet röntgenkuvat helposti
Page 9: näkyvyyttä työskentelyalueelle.
Page 13 and 14: Planmeca ProMax tuo 3D-kuvantamisen
Page 15 and 16: Plandent vuosihuolto pitää hoitok
Page 17 and 18: Nykyaikainen juurikanavien desinfio
Page 19 and 20: Hammashuollon MRSA-torjuntaan Berne
Page 21 and 22: Käsikäyttöisten ProTaper®-viilo
Page 23 and 24: Läkerol Dents -ksylitolipastilli o
Page 25 and 26: teelle huollon. Todetaan, että lai
Page 27 and 28: Mitä viilatyyppejä ja -kokoja kä
Page 29 and 30: Kuva 3 taminen ovat todella helppoj
Page 31 and 32: joka samalla viimeistelee kiillon (
Page 33 and 34: ja sen päälle sidosmuovi eli adhe
Page 35 and 36: Bakteeri negatiivinen varaus Taattu
Page 37 and 38: Amorfi sen kalsiumfosfaatin (ACP) v
Page 39 and 40: Jukka Wichmann on työskennellyt ha
Page 41 and 42: ERIO SOLE työpöydät Erion mittat
Page 43 and 44: Koon ja mallin valinnasta: low vai

Planmeca Proline XC -panoraama - Plandent

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?