Laatoitusopas - Tulikivi

Laatoitusopas 

Luonnonkivilaattojen asennusohjeet 

11/2002

Luonnonkivilaattojen asennusohjeet 2 

Asentajan laatoitusopas on tarkoitettu ohjeeksi sellaisten pintojen päällystämiseen luonnonkivilaatoilla 

(sisätiloissa), jotka eivät vaadi erityissuunnittelua kosteuseristyksen tai muun teknisen syyn takia. 

Oikeat rakenneratkaisut ovat tärkeä osa rakentamisen laatua. Märkätilat ja ulkotilat ovat 

toiminnallisesti laatoitusten suunnittelun ja toteutuksen osalta rakennuksen vaativimmat alueet. 

Erityisesti märkätilojen suunnittelussa tai toteutuksessa tehtyjen virheiden korjaaminen on usein 

kallista. Nykyisin asunto- ja vakuutusyhtiöt edellyttävät laatoittajalta nk. märkätila-asentajan 

sertifikaattia. 

Johdanto 

Tässä oppaassa on useassa kohdassa viitattu Pukkila Oy:n kiinnitys- ja saumausaineisiin sekä lattialämmityksen käyttöön. Niistä saat 

lisätietoa seuraavista osoitteista: Pukkila Oy, Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku, puh. 0205 347 570, Insinööritoimisto Nereus Oy, PL 36, 

(Ylinenkatu 16), 23501 Uusikaupunki, puh. (02) 842 5200


Sisältö 

Johdanto 

1. Laatoitettavat kohteet 5 

2. Laatoitusalustat 6 

2.1 Alustojen ominaisuudet 6-7 

2.2 Liikuntasaumat 7-8 

2.3 Alustojen oikaisumassat ja tasoitteet 9 

2.4 Oikaisumassojen ja tasoitteiden valinta 10 

3. Vedeneristys 11-13 

3.1 Vedeneristysaineet 13 

4. Kiinnitysmenetelmät 14 

4.1 Paksulaastikiinnitys 14 

4.2 Ohutlaastikiinnitys 14 

5. Kiinnitys- ja saumausaineet 15 

5.1 Kiinnitysaineet 15 

5.2 Saumausaineet 17 

6. Luonnonkivien ominaisuudet ja soveltuvuus eri käyttökohteisiin 18 

6.1 Luonnonkivilajit 18 

6.2 Luonnonkivien fysikaaliset ominaisuudet 19 

6.3 Luonnonkivien soveltuvuus ja valinta eri käyttökohteisiin sisätiloissa 20 

6.4 Luonnonkivien pintakäsittelyt 21 

7. Luonnonkivilaattojen mitat ja toleranssit 22 

7.1 Laattojen yleisimmät koot 22 

Laattapaksuudet 7 - 12 mm, ohutlaatat 22 

Laattapaksuudet 15 - 30 mm 22 

7.2 Laattojen mittatarkkuusvaatimukset 23 

Luonnonkivisten lattia- ja sisäverhouslaattojen mittatarkkuus 23 

Luonnonkivisten porraslaattojen ja -lankkujen mittatarkkuus 23


7.3 Valmiin luonnonkivityön laatuvaatimukset 24 

Valmiin luonnonkivilattian tasaisuusvaatimukset 24 

Valmiin sisäseinäverhouksen tasaisuusvaatimukset 24 

8. Kivilaattojen asennusratkaisut eri alusrakennetyypeille 25 

8.1 Seinärakenteet 25 

Betoniseinät 26 

Tiili- ja harkkoseinät 27 

Levyrakenteiset seinät 28 

Lastulevyt, rapatut pinnat, maalatut pinnat 29 

Laatoitus vanhan maalipinnan päälle 30 

Laatoitus vanhojen laattojen päälle 31 

8.2 Lattiarakenteet 32 

Betonilattiat 32 

Levylattia, vanha laatoitus, muovimatto 33 

Lattiakaivo ja liittymät 35 

9. Työohjeet 36 

9.1 Kivilaattojen työstöt 36-37 

9.2 Seinän kosteuskäsittely 38 

9.3 Seinän vedeneristäminen 38 

9.4 Lattian vedeneristäminen 41 

9.5 Seinän laatoittaminen 45 

9.6 Lattian laatoittaminen, ohutlaastikiinnitys 48 

9.7 Lattian laatoitus, paksulaastikiinnitys 51 

9.8 Liikuntasaumojen teko 52 

9.9 Yleisesti huomioitava laatoitustyössä ja saumauksessa 52 

10. Luonnonkivilaattojen puhdistus ja hoito 54 

10.1 Lattioiden ja tasojen kyllästäminen 54-55 

10.2 Säännöllinen puhdistus 56 

10.3 Tehopuhdistus 57 

10.4 Tahroja ja tahranpoistoaineita 58


1. Laatoitettavat kohteet 

Luonnonkivituotteiden käyttö asuintiloissa on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. 

Tyypillisiä käyttökohteita ovat asuntojen seinä- ja lattiapinnat, joissa luonnonkivien kauneus ja 

kestävyys antaa asunnolle merkittävää esteettistä ja taloudellista lisäarvoa. Keittiöiden 

ja kylpyhuoneiden luonnonkiviset pöytätasot ovat yleistyneet kodeissa. Terassien, ulko-portaiden ja 

pihakäytävien päällystys luonnonkivillä yleistyy myös nopeasti. 

Eri tilat vaativat erilaisia ratkaisuja. Tämä opas käsittelee pääasiassa luonnonkivien käyttöä sisätiloissa. 

Käyttökohteet voidaan jakaa kahteen ryhmään; kuivat tilat ja märkätilat. Kosteusteknisesti vaativat 

tilat kuten uima-altaat, julkiset märkätilat ja julkisivujen päällys-teet vaativat aina kohdekohtaista 

erityissuunnittelua. 

Asuntokohtaisia märkätiloja ovat tilat, joissa on lattiakaivo (esim. kylpy- ja pesuhuone). WC jossa ei 

ole lattiakaivoa on kuiva tila.


2.1 Alustan ominaisuudet 

Yleisohje 

2. Laatoitusalustat 

Laatoitettavan alustan tulee olla rakennusosakohtaisten vaatimusten mukainen ja täyttää asiakirjoissa 

esitetyt vaatimukset. Alustan on oltava puhdas ja riittävän luja sekä niin liikkumaton, että laatoitus 

säilyy ehjänä. Kiinnitysalustan tasaisuuden tulee olla riittävän tasainen. Tarvittaessa sein äpinnat on 

oikaistava pystysuoriksi ja lattia-alustat suoristettava tai ne on oikaistava vaadittuun kaltevuuteen 

(märkätilat). 

Sisä - RYL-2000 ilmoittaa sallituksi poikkeamaksi 2000 mm:n pituudella 

1. luokka 2. luokka 

Alusta +/- 3 mm +/- 4 mm 

Valmis kivipinta +/- 2 mm +/- 3 mm 

Runko-RYL-2000 sekä Sisä-RYL-2000 sisältävät lisäksi muita kivituotteille ja asennukselle asetettuja 

minimivaatimuksia sekä toleranssirajoja kts. 7.2 - 7.3. 

Alustojen luokittelu 

Alustat, joissa tapahtuu merkittäviä muodonmuutoksia esim. tuore betoni ja lastulevy. 

Alustat, joissa tapahtuu vain vähäisiä muodonmuutoksia esim. vanha betoni, muuratut 

rakenteet, laatoitukseen sopiva levyrakenne (esim. kipsikartonki-levyrakenne). 

Kun laatoitusalustana on betoni, on odotettavissa olevan kutistumisen arvioimiseksi selvitettävä 

betonin ikä ja kuivumisolosuhteet. Myös muut mahdolliset muodonmuutoksia aiheuttavat tekijät 

esim. lattialämmitys on otettava huomioon. 

Alustan mahdolliset muodonmuutokset vaikuttavat kiinnityslaastin valintaan. Mitä elastisempi 

kiinnityslaasti, sitä paremmin se kestää alustan muodonmuutoksia. kts. 5. Kiinnitysaineet.


Alustojen laatoituskelpoisuus 

Kun laatoitusalustana on betoni, on odotettavissa olevan kutistumisen arvioimiseksi selvitettävä 

betonin ikä ja kuivumistilanne. Myös muut mahdolliset muodonmuutoksia aiheuttavat tekijät esim. 

lattialämmitys on otettava huomioon laatoituksen aloittamisaikaa määritettäessä. Laastin valinnalla 

voidaan aloitushetkeä aikaistaa. Alla olevassa taulukossa on määritelty rakennebetonin riittävä 

kuivumis- ja kutistumisaika laatoituskelpoisuuden saavuttamiseksi. Rakenteen paksuus, ilman 

lämpötila ja kosteus vaikuttavat betonin kuivumiseen sekä kovettumiseen ja kutistumiseen. 

Tuote (kts. sivu 16) 

Kiinnityslaasti 

Remonttilaasti 

Pikalaasti 

Klinkkerilaasti 

Betonin ikä laatoitettaessa 

3–6 kk 

3 kk 

3 kk 

3 kk 

Muurattujen rakenteiden ja kipsikartonkilevyseinien muodonmuutokset ovat niin vähäisiä, että ne 

eivät aseta laasteille lisävaatimuksia elastisuuden suhteen. 

2.2 Liikuntasaumat 

Rakenteiden eläminen johtuu mm. lämmön, kosteuden, betonin kutistumisen ja rakenteiden 

painumisten aiheuttamista muodonmuutoksista. Oikein suunniteltujen ja tehtyjen elastisten 

liikuntasaumojen avulla estetään alustan muodonmuutoksista johtuvia kivipintojen vaurioita. 

Asentajan tulee tarkistaa, että liikuntasaumat on huomioitu suunnitelmissa seuraavassa esitetyllä 

tavalla.


Lattiapäällysteen liikuntasaumat 

Luonnonkivisen lattiapäällysteen liikuntasaumojen on aina mentävä kiinnityslaasti- ja 

tasoitekerroksen läpi. 

Liikuntasaumojen sijoitus 

Aina rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle. 

Elementtien välisen sauman kohdalle, kun elementtien liike-erojen voidaan olettaa olevan 

huomattavan suuret (esim. ontelolaattojen päätysaumat). 

Toisiaan vastaan, kohtisuoriin suuntiin, 5…10 metrin välein. 

Seinän, pilarien sekä muiden pystyrakenteiden ja lattian liitoskohtiin. 

Kaikkien läpivientien ympärille. 

Aina sellaisiin kohtiin, joissa rakenteiden liikkuminen on todennäköistä tai mahdollista. 

Liikuntasauma täytetään ensin mineraalivillalla ja saumanauhalla, jonka jälkeen saumaus tehdään noin 

10 - 15 mm:n syvyyteen elastisella saumausmassalla. Sauman leveys on 5 - 10 mm. 

Seinäverhouksien liikuntasaumat 

Luonnonkivisen seinäverhouksen liikuntasaumojen on aina mentävä kiinnityslaasti- ja 

tasoitekerroksen läpi. 

Liikuntasaumojen sijoitus 

Aina rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle. 

Pystysuunnassa 6…10 metrin välein. 

Vaakasuunnassa korkeissa seinissä kannatuskohtiin 3 metrin välein. 

Seinän kulma- ja nurkkakohtiin. 

Verhouksen yläosan ja ylemmän pohjarakenteen liitoskohtaan. 

Kohtiin, joissa on odotettavissa rakenteiden liikkumista. 

Liikuntasaumojen leveys on 4 - 8 mm. Muutoin rakenne on kuten lattioissa.


2.3 Alustojen oikaisumassat ja tasoitteet 

Suora ja tasainen laatoitusalusta takaa, hyvän ja kestävän lopputuloksen. Alustan oikaisut ja kaadot 

tehdään sementtipohjaisilla kosteutta kestävillä tasoitteilla tai betonilla. Pienet epätasaisuudet voidaan 

oikaista kiinnityslaastilla. 

Tasoitettavien ja laatoitettavien alustojen on oltava puhtaita ja pölyttömiä. Massojen tartunta alustaan 

varmistetaan tasoitevalmistajan ohjeiden mukaisilla pohjakäsittelyillä. Oikaisut ja tasoitukset tehdään 

ennen vedeneristystä. 

Oikaisumassat ja tasoitteet 

Sementtiperusteinen, kosteutta kestävä kiviainespohjaisten seinä- ja kattopintojen pohjatasoite: 

Kerrospaksuus 1 - 5 mm, paikkatasoituksessa enintään 7 mm:n kerros (esim. Vetonit V 

Pohjatasoite). 

Sementtiperusteinen, kosteutta kestävä kiviainespohjaisten seinä- ja kattopintojen oikaisutasoite: 

Kerrospaksuus 2 - 7 mm, paikkatasoituksessa enintään 30 mm:n kerros (esim. Vetonit Tiilitasoite 

TT). 

Sementtiperusteinen, kosteutta kestävä betonilattioiden pikatasoite: Kerrospaksuus 0 - 50 mm. Sopii 

myös kaatojen tekoon (esim. Vetonit 4000 Pikatasoite). 

Sementtiperusteinen, kosteutta kestävä betonilattioiden karkea lattiatasoite. Kerrospaksuus 3 - 50 

mm. Myös kaatojen tekoon (esim. Vetonit 5000 Lattiatasoite karkea). 

Sementtiperusteinen, nopea lattiamassa kaatojen ja pienten pintavalujen tekoon. Kerrospaksuus 10 - 

250 mm. Valukerros voidaan laatoittaa vuorokauden kuluttua (esim. Vetonit 6000 Lattiamassa).


2.4 Tasoitteiden valinta 

Seinät (kivirakenteiset) 

Täyttötarve 

Pienet paikkaukset 

Tasoitukset 

(osittain täyttö, ylitasoitus ja 

pienemmät oikaisut) 

Suuremmat oikaisut ja 

rappaukset 

Lattiat (betoni) 

Täyttötarve 

Pienet paikkaukset 

Tasoitus 

Oikaisu ja kallistusten teko 

Käytettävä aine 

Pukkilan kiinnityslaastit 

(viimeistään laatoitusta edeltävänä päivänä) 

Vetonit V tai Vetonit Tiilitasoit 

Tartunta- ja täyttörappaus: 

Kova rappauslaasti (Kalkki-sementti-suhde 50/50 tai hieman 

enemmän sementtiä). 

Käytettävä aine 

Pukkilan laatoituslaastit 

(viimeistään laatoitusta edeltävänä päivänä) 

Vetonit lattiatasoitteet käyttöohjeiden mukaan 

Vetonit 4000 Pikatasoite 

Vetonit 5000 Karkea lattiatasoite 

Vetonit 6000 Lattiamassa


Roiske- ja suihkuvedet 

3. Vedeneristys 

Ennen laatoitusta alusta on eristettävä kosteudelta ja vedeltä. Märkätilan seinät ja lattia on eristettävä 

siten, että ne kestävät toistuvaa kastumista ja estävät kapillaarisesta virtauksesta tai painovoimasta 

aiheutuvan veden tunkeutumisen rakenteisiin. Märkätilan veden-eristyksen on oltava myös riittävän 

sitkeä, jotta se saumoineen kestää alustan liikkeet. Huomattavaa on, että jos rakenteeseen tehdään 

vedeneristys, ei tarvita erillistä höyryn-sulkukalvoa. Määräykset ja ohjeet on esitetty Suomen 

Rakentamismääräyskokoelman osassa C2. Tarkemmat sovellusohjeet l öytyvät RIL 107 -ohjeissa. 

Rakenne- ja kapillaarikosteus 

Alusrakenteesta esim. maanvaraisen betonilaatan valmiin 

kivilattian läpi kapillaarisesti ylöspäin pyrkivä kosteus voi 

myös kuivissakin tiloissa aiheuttaa kivipintaan muuta 

kivipintaa tummempia kohtia. Lisäksi kosteus saattaa 

kuljettaa mukanaan liukoisia suoloja, jotka jäävät kosteuden 

haihtuessa kiven pinnalle huonontaen ulkonäköä. Kosteuden 

kulku tulee estää jo ennen varsinaista laatoitusta. 

Kosteuden kulkeutumisen estäminen 

Käyttämällä maanvaraisissa lattioissa ja kosteiden tilojen alustarakenteen alapuolella 

kosteussulkua. 

Käyttämällä maanvaraisissa lattioissa riittävää lämmöneristystä, joka estää kosteuden 

kondensoitumisen lattiarakenteen pintakerroksiin. 

Käyttämällä kiinnityskerroksessa mahdollisimman vähän vettä. 

Antamalla asennetun lattian kuivua riittävän kauan ennen saumausta ( 3 - 5 vrk).


Eristettävät alueet 

Märkätilan lattia eristetään aina. Seinät eristetään kokonaan tai osittain tilan vedenkäytön määrän 

mukaan. Edellisen sivun kuvan esittämille ”kosteille vyöhykkeille” riittää eristykseksi pelkkä 

kosteussulku. Katso seuraava sivu. 

Lattian vedeneristys 

Veden on valuttava esteettä lattiakaivoon. Suihkun kohdalla kaadoksi suositellaan 1:50. Koko lattian 

alueella kaato on 1:100. 

Lattiat on vesieristettävä kauttaaltaan. Vesieristeen on ulotuttava myös seinälle vähintään 100 mm:n 

korkeudelle. Seinän ja lattian liitoskohta on tehtävä erityisen huolellisesti, jotta vesi ei pääse 

tunkeutumaan lattian kosteuseristeen taakse. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös saumoihin, 

läpivienteihin ja nurkkiin. 

Lattiakaivo on liitettävä lattiarakenteeseen siten, että vesi valuu kaivoon sekä lattian että vesieristeen 

pinnalta. Vesieristeen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis. Vesi ei saa tunkeutua rakenteisiin, vaikka 

vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle. 

Seinien kosteus- ja vesieristys 

Märkätilan seinien vesi- ja kosteuseristys määräytyy vedenkäytön mukaan. Tois-arvoisten, 

lattiakaivottomien märkätilojen (esim. wc:n seiniin) riittää kosteusulkukäsittely. Sitä voidaan 

tarvittaessa vahvistaa käsienpesualtaan taakse tehdyllä vesieristyksellä. Asuntokohtaisten suihkutilojen 

taustaseinille on tehtävä vedeneristys min. 1,5 metrin säteellä suihkupisteistä. Vesieristeen on ulotuttava 

katonrajaan (kts. kuva märkätilan vyöhykkeistä). Vedeneristeiden käytön laajuutta määritettäessä on 

otettava huomioon myös RIL 107 ja esimerkiksi levyvalmistajien antamat ohjeet. 

Vanhat rakenteet 

On varmistettava vanhan vesieristyksen pitävyys. Jos vesieristys on uusittava, on vanha laatoitus 

tasoitettava kauttaaltaan väh. 2 mm Remonttilaastilla ennen vesieristystä, jotta saavutetaan riittävä 

tartunta. Pukkila Eristyslaastia käytettäessä tasoitusta ei tarvita. Muovitapetin päälle laatoittaminen ei 

ole suositeltavaa. Tapetti on poistettava ennen uuden vesi- ja kosteuseristeen asentamista.


Kosteus- ja vesieristys 

Kosteussulku muodostaa kuivuttuaan ohuen, höyrytiiviin kalvon rakenteen pintaan. 

Kosteussulkukäsittely soveltuu käytettäväksi märkätiloissa roiskevesialueen ulkopuolella sellaisenaan 

(kts. kuva sivulla 11). 

Vedeneriste on vettä läpäisemätön kalvo, jonka on kestettävä vähintään 100 mm:ä korkean vesipatsaan 

aiheuttama paine ja alustan pienet liikkeet. Vesieristeenä voidaan käyttää Pukkila Vesieristemenetelm ää 

(kts. Ty öohjeet sivut 38 – 44). 

3.1 Vesieristysaineet 

Pukkila kosteussulku 

Laatoitusalustan tiivistämiseen ja vesieristeen tartunnan varmistamiseen. 

Pukkila vesieriste 

1-komponenttinen, vesiohenteinen SBR-kumilateksi märkätilojen vesieristykseen sisätiloissa ennen 

laatoitusta. Menetelmässä käytetään Pukkila Kosteussulkua ja erillistä kuitukangasta pohjusteena. 

Ei sovellu uima-altaisiin. 

Pukkila eristyslaasti 2 komponenttinen 

Lattioiden ja seinien vesitiiviiseen laatoitukseen märissä sisä- ja ulkotiloissa. 

Pukkila tiivistysnauha 

Lattia- ja nurkkasaumojen tiivistämiseen ennen laatoitusta käytettäessä Pukkila Eristyslaastia. 

Pukkila tiivistyslaippa 

Kuminen lattiakaivon tiivistyslaippa, kun käytetään Pukkila Eristyslaastia.


4.1 Paksulaastikiinnitys 

4. Kiinnitysmenetelmät 

Paksulaastikiinnitykseksi kutsutaan luonnonkivilattian asennustapaa, jossa kivilaattojen 

kiinnityskerroksen paksuus on 30 - 50 mm. Lattian rakenne on oheisen kuvan mukainen. 

Menetelmä mahdollistaa 15 - 30 mm ei-kalibroitujen (paksuusvaihteluja) kivilaattojen käytön. Samoin 

alustabetonin (lattian) epätasaisuudet +/-15 mm voidaan tasoittaa kiinnityskerroksen avulla. 

Rakenteen kokonaispaksuudeksi muodostuu n. 50 - 80 mm riippuen valitun kiven paksuudesta ja 

alustan suoruudesta. Rakennetta käytetään pääasiassa uudisrakentamisessa, koska saneerauskohteissa on 

harvoin käytettävissä rakenteen vaatimaa lattian korotusvaraa. Kiinnityskerroksena käytetään 

maakosteaa betonia (kts. Kiinnitysaineet sivu 15). 

4.2 Ohutlaastikiinnitys 

Kivilaatat voidaan kiinnittää alustaan myös ohuella 3 - 5 mm:n paksuisella kiinnityslaasti- tai 

liimakerroksella. Tällöin laattojen on oltava paksuuskalibroituja, ja alustan on oltava oikaistu ja 

tasoitettu, koska ohuella laastikerroksella ei voida kompensoida useiden millimetrien mittaheittoja. 

Menetelmä on sama, jota käytetään keraamisten laattojen kiinnityksessä. Laattojen paksuudet ovat 

normaalisti 8 - 15 paksuisia. Käyttämällä jäykempää kiinnityslaastia, on huolellisella työllä mahdollista 

kiinnittää jopa kalibroituja 20 mm paksuisia laattoja.


5.1 Kiinnitysaineet 

5. Kiinnitys- ja saumausaineet 

Laatoituksissa käytetään yleensä sementtipohjaisia kiinnityslaasteja, mutta myös muita laastityyppejä 

(epoksi, silikoni, polyuretaani jne.) joudutaan käyttämään luonnonkivien ominaisuuksista johtuen. 

Laastia valittaessa on otettava huomioon mm. alustan pintakerros esim. vanha laatoitus, 

kiinnitettävien kivilaattojen ominaisuudet, koko ja laatoituksen kiireellisyys. 

Alustan mahdolliset muodonmuutokset vaikuttavat myös kiinnityslaastin valintaan. Mitä elastisempi 

laasti on, sitä paremmin se kestää alustan muodonmuutoksia (kts. sivu 6). 

Muuratut rakenteet ja kipsikartonkilevyjen muodonmuutokset ovat niin vähäisiä, että ne eivät aseta 

laastien elastisuudelle yhtä suuria vaatimuksia. 

Luonnonkivien kiinnityksessä huomioitavaa 

Vaaleiden läpikuultavien marmoreiden kiinnityksessä tulee käyttää vaaleaa kiinnityslaastia 

(kauppanimi: marmorivalkoinen TK-5015) marmorin ulkonäön säilyttämiseksi. 

Eräät vihreät ja punertavat marmorit saattavat käyristyä kiinnityslaasteissa yleensä olevan 

veden vaikutuksesta. Sen vuoksi näiden marmorityyppien kiinnityksessä on käytettävä 

Korroset-epoksikiinnityslaastia. 

Silikonituotteita käytettäessä on aina varmistettava, että ne soveltuvat luonnonkivien 

kiinnitykseen tai saumaukseen. ”Kivisilikoneista” ei vapaudu liuottimia tai rasva-aineita, jotka 

tunkeutuisivat kiveen ja värjäisivät kiven ”märän” näköiseksi. 

300 x 300 mm tai suurempien laattojen kiinnitykseen suositellaan käytettäväksi Pukkilan 

Remonttilaastia laastikerroksen paksuuden ja elastisuuden lisäämiseksi.


Tuotteet 

Optiroc marmorilaattalaasti. Valkoinen, sementtipohjainen kiinnityslaasti ohuiden ja läpikuultavien 

vaaleiden marmoreiden kiinnittämiseen. 

Pukkila remonttilaasti. Sementtipohjainen, elastisia ominaisuuksia omaava kiinnityslaasti, 

kaikentyyppisille alustoille. Laastilla on erityisen hyvä tartunta. 

Tulikivi-laasti. Sementtipohjainen laasti, joka sisältää jonkin verran epoksipohjaisia ainesosia 

elastisuuden ja tarttuvuuden lisäämiseksi. 

Pukkila pikalaasti. Nopeasti kovettuva remonttilaastin tyyppinen kiinnityslaasti. 

Pukkila korroset 46. Kemiallista ja mekaanista rasitusta kestävä epoksipohjainen kiinnityslaasti 

vaakapinnoille luonnonkivien kiinnitykseen. Laastia käytetään myös eräiden punertavien ja vihreiden 

marmoreiden kiinnittämiseen, jotka saattaisivat käristyä sementtipohjaisissa laasteissa tarvittavan 

veden vaikutuksesta kiinnitysvaiheessa. 

Pukkila korroset 89. Kemiallista ja mekaanista rasitusta kestävä epoksipohjainen kiinnityslaasti 

pystypinnoille kivilaattojen kiinnitykseen. Punertavien ja vihreiden marmoreiden kiinnittämiseen, kts. 

edellinen kohta. 

Maakostea betoni. Paksulaastikiinnityksessä käytettävän maakostean betonin kiviaines 0 - 8 mm, 

sementtipitoisuus yli 300 kg/m 3 ja vesimäärä vain niin suuri, että massasta saadaan käsin muotoiltua 

koossa pysyvä pallo. Massa voidaan tehdä työmaalla betonisekoittajassa tai suurempia määriä voi tilata 

betonitehtaalta kts. työohjeet sivu 37. 

Kivisilikonit. Kivisilikoni on joustava kiinnitys- ja saumausaine. Silikonia käytetään lähinnä joustaviin 

saumauksiin tai kemiallista kestävyyttä vaativiin saumauksiin. Kiinnitykseen silikonia käytetään vain 

silloin kun halvempien sementtipohjaisten laastien käyttö on hankalaa tai mahdotonta. Valmistus 

esim. MikkoMassat Oy. 

Polyuretaanit. Elastisia kiinnitysmassoja, joilla on erityisen hyvä tarttuvuus 

kaikkiin alustoihin mm. metalliin ja lasiin. Tuotemerkkej ä esim. Sika ja Wurth.


5.2 Saumausaineet 

Laattojen paksuus ja koko määräävät saumojen leveyden. Ohuet 2 - 6 mm saumat saumataan Pukkila 

Saumalaastilla ja leveät saumat 4 - 12 mm Pukkila Klinkkerisaumalla. Pukkila Klinkkerisauman 

raekoko on suurempi kuin Pukkila Saumalaastin, joten sen täyttävyys on parempi. Epoksipohjainen 

saumalaasti kestää kemiallista ja mekaanista rasitusta sementtipohjaisia saumalaasteja paremmin. 

Huom. Vaaleiden kivilaatujen saumaukseen tulee k äyttää ainoastaan valkoista tai harmaata 

saumausainetta kivien pinnan mahdollisen värjäytymisen estämiseksi. 

Tuotteet 

Pukkila-saumalaasti. Sementtipohjainen saumalaasti luonnonkivilaattojen saumaukseen sisätiloissa. 

Ei sovellu uima-altaisiin 

Pukkila klinkkerisauma. Sementtipohjainen saumalaasti erityisesti isojen lattialaattojen saumaukseen 

sisä- ja ulkotiloissa. Ei sovellu uima-altaisiin. 

Tulikivi korrofog 50. Epoksisideaineinen luonnonkivien saumalaasti, joka ei sisällä liuottimia ja on 

vesipestävä. Soveltuu erityisesti kemiallisen ja mekaanisen rasituksen kohteena oleviin seiniin ja 

lattioihin sekä uima-altaiden saumauksiin. 

Tulikivi-silikoni. Käytetään lattioiden ja seinien liittymäsaumoissa sekä seinien nurkkasaumoissa, 

läpivientien ja pilareiden ympärillä, kts edellinen sivu.


6. Luonnonkivien ominaisuudet ja 

soveltuvuus eri käyttökohteisiin 

6.1 Luonnonkivilajit 

Luonnonkivet voidaan ryhmitellä syntytapansa tai niiden sisältämien mineraalien perusteella eri 

ryhmiin. 

Alla olevassa taulukossa on esitetty rakentamisessa käytettyjä kivien nimiä sekä niitä vastaavat 

geologiset kivilajinimitykset. 

Kivestä käytetty nimitys 

Graniitti 

Marmori 

Kalkkikivi 

Hiekkakivi 

Liuskekivi/Kvartsiitti 

Porfyyri 

Alabasteri 

Vuolukivi 

Kivien geologiset kivilajinimet 

graniitti, syeniitti, tonaliitti, dioriitti, gabro, 

granodioriitti, anortosiitti, diabaasi, peridotiitti, 

kvartsiitti, basaltti, ryoliitti, migmatiitti, gneissi, yms. 

kovat kivet 

marmori, kalkkikivi, travertiini, onyksi, serpentiniitti 

kalkkikivi, dolomiitti, kalkki-hiekkakivi 

hiekkakivi, kalkkikivi, kalkki-hiekkakivi 

kvartsiitti, kiilleliuske, fylliitti, gneissi, hiekkakivi, 

amfiboliitti 

porfyyri, trakyytti, andesiitti, diabaasi 

alabasteri, marmori, onyksi 

vuolukivi, serpentiniitti


6.2 Kivityyppien fysikaalisia ominaisuuksia 

Alla olevassa taulukossa on esitetty tärkeimmät kivityyppien ominaisuudet. 

Kivityyppi 

graniitti 

syeniitti 

dioriitti 

gabro 

basaltti 

diabaasi 

kvartsiitti 

hiekkakivi 

kalkkikivi 

travertiini 

gneissi 

marmori 

liuskeet 

vuolukivi 

Bruttotiheys 

ton/m 3 

2,5 – 2,8 

2,6 – 2,9 

2,8 – 3,0 

2,8 – 3,0 

2,9 – 3,0 

2,8 – 2,9 

2,6 – 2,7 

2,0 – 2,7 

2,6 – 2,8 

2,4 – 2,5 

2,6 – 3,0 

2,6 – 2,9 

2,5 – 2,8 

2,9 – 3,0 

Huokoisuus 

tilav.- % 

0,4 – 1,5 

0,4 – 0,5 

0,5 – 0,4 

0,1 – 0,4 

0,2 – 0,9 

0,3 – 1,1 

0,4 – 2,0 

0,5 – 25,0 

0,5 – 2,0 

5,0 – 12,0 

0,4 – 2,0 

0,5 – 2,0 

0,5 – 1,5 

0,1 – 0,5 

Vedenimukyky 

paino-% 

0,1 – 0.5 

0,1 – 0,5 

0,1 – 0.4 

0,1 – 0,4 

0,1 – 0,3 

0,1 – 0,4 

0,2 – 0,5 

0,2 – 9,0 

0,2 – 0,6 

2,0 – 5,0 

0,1 – 0,6 

0,2 – 0,6 

0,1 – 0,5 

0,1 – 0,5 

Puristuslujuus 

MN/m 2 

150 – 300 

140 – 290 

170 – 300 

170 – 300 

250 – 400 

180 – 280 

150 – 300 

30 –180 

80 –180 

20 – 60 

160 – 180 

80 – 160 

100 – 200 

20 – 30 

Taivutusvetolujuus 

MN/m 2 

6–25 

6–22 

10 – 23 

10 – 23 

15 – 27 

15 – 25 

13 – 25 

3–15 

6–15 

4–10 

8–22 

6–20 

8–27 

15 – 18 

Kovuus 

Mohs 

timantti 7 

6 

5–6 

5–6 

5–6 

5–6 

5–6 

6–7 

5–6 

3 

3 

5–6 

3–4 

4–6 

2–3


6.3 Kivilaatujen soveltuvuus ja valinta eri käyttökohteisiin sisätiloissa 

+++ = soveltuu erinomaisesti 

++ = soveltuu hyvin, huomioitava liukkauden tai kiven naarmuuntuvuuden rajoitukset 

+ = soveltuu, huomioitava liukkauden tai naarmuuntuvuuden rajoitukset 

Käyttö- 

Kivi/ alue 

Pintakäsittely 

Graniitit 

-kiiltävä 

-hiottu 

Marmorit 

-kiiltävä 

-hiottu 

Kalkkikivi ja 

Travertiini 

-kiiltävä 

- hiottu 

Vuolukivi 

- hiottu 

Palamarmorit 

- kiillotettu 

- hiottu 

Julkisten 

tilojen 

lattiat 

++ 

+++ 

+ 

+++ 

+ 

+++ 

+ 

+ 

+++ 

Yksityistilat 

Lattiat 

+++ 

+++ 

++ 

+++ 

++ 

+++ 

+++ 

++ 

+++ 

6.4 Luonnonkivien pintakäsittelyt 

Märkätilojen 

Lattiat 

+ 

++ 

+ 

+++ 

++ 

+++ 

+++ 

+ 

+++ 

Sisäseinäverhoukset 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

Sisäportaat 

Pöytätasot 

Ikkunapenkit 

Sahatun kiven pinta voidaan viimeistellä monella eri tavalla. Yleisimm ät tavat ovat pinnan 

kiillotus, eriasteinen hionta, hakkaus, lohkominen, poltto ja hiekkapuhallus. Lisäksi joillekin 

kivilaaduille on sopivia erikoistyöstöjä. Sisätiloissa käytetään lähinnä kiillotettuja tai haluttuun 

himmeysasteeseen hiottuja pintoja. Taulukossa on esitetty tarkemmin pintojen ominaisuudet ja 

käyttö. 

On muistettava, että pehmeiden kivilajien kiillotettu pinta muuttuu kulutuksen alla himmeäksi ja 

saattaa erottua selvästi seinien lähellä olevista pinnoista, joissa kulutus on pieni. T ällöin valmiiksi 

hienohiottu pinta kivessä antaa lattialle kulutuksen jälkeenkin yhtenäisen ulkonäön. 

Märkätiloissa kiillotettu pinta on liukas. 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

+++ 

++ 

+++ 

+++


Pintakäsittely 

kiillotettu 

hiottu 

sahattu 

poltettu 

ristipäähakattu 

karkeahakattu 

hiekkapuhallettu 

lohkottu 

Pinnan kuvaus 

*) erikoistilauksesta 

kiven väri vahvistuu, 

pinta peilaa, kiiltävä, 

naarmuton sileä ja suora 

väri vaihtelee hiontaasteesta 

riippuen 

himmeästä lähes 

kiiltävään ja heikosti 

kuvastavaan pintaan 

väri himmeä, 

kuvastamaton, pinnassa 

saattaa olla sahauksesta 

peräisin olevia naarmuja, 

sileä ja suora 

kiven väri vahvistuu 

hieman, hallitusti 

rosopintainen, karkeahko, 

suora 

kiven väri vaalenee. 

tasainen karkea jyväpinta, 

kuoppien syvyys 

< 5 mm, suora 

väri vaaleahko, kuten 

edellä, mutta kuoppien 

syvyys 0 - 10 mm, suora 

väri vaalea, tasaisen 

karhea, suora 

lohkomalla tehty 

viimeistelemätön pinta, 

epätasainen, suorahko 

Valmistustavan kuvaus 

sahapinta käsitellään 

asteittain hienommilla 

hiontakivillä kiiltoon asti 

sahapinta käsitellään 

timanttiterillä ja hiomakivillä 

asteittain haluttuun tasoon 

*) 

käsittelemätön, suoraan 

timanttisahauksessa syntyvä 

pinta 

sahapintainen kivi nopeasti 

kuumennetaan pinnaltaan n. 

600 C o lämpötilaan, 

jäähdytetään nopeasti 

vesisuihkulla, jolloin kiven 

pinta lohkeilee 

kivipintaa hakataan autom. 

ristipäävasaralla niin, että 

kiven pinta rikkoontuu 

tasaisesti kuoppaiseksi 

kuten edellä mutta hakkaus 

tehdään kovalla 

kivipiikillä 

kivipintaa puhalletaan 

hiekka-, teräshiekkasuihkulla 

kuivana tai veden kanssa, 

pinnasta tulee tasaisen karhea 

tyypillinen pinta 

liuskekivillä. 

muut kivet lohkotaan 

mekaanisesti tai hydraulisesti 

Sopivat 

kivilajit 

kaikki tiiviit 

ja kovat kivet 

mm. 

graniitit, 

marmorit 


ja ehyet 

kivilajit 


ja ehyet 

kivilajit 

kaikki 

kvartsipitoiset 

kivet kuten 

graniitti ja 

eräät dioriitit 

kaikki 

kivilajit 

kaikki 

kivilajit 

kaikki 

kivilajit 

kivet, joilla 

on 

luonnollinen 

lohkosuunta 

Käyttökohteet 

kaikki käyttökohteet 

märkänä liukas 

helppo puhdistaa 

kaikki käyttökohteet 

sisätiloissa ja ulkona, 

märkänä varottava 

liukkautta 

kaikki käyttökohteet, 

joissa tämä pinnan 

viimeistelytapa on 

riittävä ja hyväksytty 

käytetään portaissa ja 

kulkuteissä 

pinta ei ole liukas 

julkisivuissa. 

koristepintana. 

kuten poltettua, 

lähinnä julkisivuissa 

ja ulkopuolisissa 

rakenteissa 

lähinnä 

ympäristörakenteet, 

reunakivet, muurit 

liukkauden 

estämistarkoituksiin, 

pintojen kuviointi, 

koristelu 

tasokiveykset, 

reunakivet, portaat, 

muurit, aidat, 

ulkopuoliset rakenteet


7. Luonnonkivilaattojen mitat ja 

laatuvaatimukset 

Luonnonkivinen lattia- tai seinäpinta tehdään yleensä yhdestä kivilajista. Pinnan väritystä voidaan 

elävöittää ja tilaa jäsentää käyttämällä useampia kivityyppejä ja/tai pintakäsittelyjä. Laattojen 

yhdistelemisessä on tärkeää etukäteen selvittää, että eri kivilaatujen mitat ja paksuudet ovat 

yhteensopivia etenkin, jos kyseessä on eri tehtaiden valmistamat tuotteet. On hyvä suunnitella 

kokonaisuus huolella, ja tilata tarvittava määrä laattoja kerralla sillä eri kivitoimitusten värit ja kuviot 

voivat poiketa merkittävästi aiemmin tilatuista laatoista. 

Laattojen koot, laattalimitykset ja kuvioinnit on yleensä merkitty suunnitelmiin. On kuitenkin aina 

sovittava em. asiat tilaajan kanssa ennen laatoitustyön aloittamista, mieluiten kirjallisesti. 

7.1 Laattojen yleisimmät koot 

Yleisesti hyväksyttyjä laattojen standardikokoja ei ole toistaiseksi olemassa. 

Käytännössä yleisimmät koot ovat: 

Laattapaksuudet 7 – 12 mm, ohutlaatat 

1. 150 x 300 x 10 mm (150 x 305 x 10 mm) 4. 300 x vap.pit. x 10 mm (305 x vp x 10 mm) 

2. 300 x 300 x 10 mm (305 x 305 x 10 mm) 5. 400 x 400 x 10 mm 

3. 300 x 600 x 10 mm (305 x 600 x 10 mm) 

Kivilaadusta ja valmistajasta riippuen tuotannon laattapaksuus on 7 – 12 mm. Hyvälaatuisesta ja 

vahvasta kivilaadusta on mahdollista valmistaa 7 mm paksuja ja hauraimmista laaduista 10 – 12 mm 

paksuja nk. ohutlaattoja. Yllämainittujen kokojen lisäksi on erikois-tilauksesta saatavissa kaikkia 

muitakin ohutlaattakokoja kunhan laatan kokonaispinta-ala on < 0.4 m 2 . Lisäksi lyhyemmän sivun 

suhde pitempään ei saa olla suurempi kuin 1:3. 

Laattapaksuudet 15 – 30 mm 

Yleisimmät laattakoot noudattelevat ohutlaattojen mittoja. Laatan paksuuden 

lisäys antaa suunnittelijalle kuitenkin vapaammat kädet erikoiskokojen käyttöön. 

Sisäseinissä käytetään yleensä ohutlaattoja ja harvoin yli 20 mm paksuja laattoja. 

Sisälattioissa (esim. Marketeissa) käytetään usein 20 – 30 mm paksuja laattoja ja 

paksulaastikiinnitystä. Laatan max. koko 0,5 m 2 . Sivujen suhde max. 1:4.


7.2 Laattojen mittatarkkuusvaatimukset 

Aikanaan voimaantulevat eurooppalaiset CEN-normit tuovat alla mainittuihin RYL-tolenrasseihin ja 

nyt voimassa oleviin vaatimuksiin tarkennuksia. 

Urakkasopimuksissa sovitut vaatimukset ovat tietenkin määrääviä ja ovat usein tiukempia kuin 

RYL:ssä annetut. 

SisäRYL-2000, luku 43 

Luonnonkivisten lattia- ja sisäverhouslaattojen mittatarkkuus 

Sivumitat 

sivun pituus < 600 mm 

sivun pituus > 600 mm 

Paksuus 

sileä pinta 

karkea pinta 

Tavanomaiset laatat 

+/- 1 mm 

+/- 2 mm 

+/- 1,5 mm 

+/- 2 mm 

Luonnonkivisten porraslaattojen/-lankkujen mittatarkkuus 

Sivunmitat 

Näkyvän reunan paksuus 

Laatan pinnan suoruus 

Mittauspituus 

1000 mm 

Kalibroidut laatat 

+/- 0,5 mm 

ei valmistusta 

+/- 0,5 mm 

ei valmistusta 

Sallittu poikkeama 

+/- 2 mm 

+/- 1,0 mm 

+/- 1,0 mm


7.3 Valmiin luonnonkivityön laatuvaatimukset 

(SisäRYL-2000, luku 43) 

Valmiin sisätilojen luonnonkivityön tulee olla asiakirjojen vaatimusten mukainen ja täyttää sille 

määrätyn mittatarkkuuden vaatimukset. 

Vaatimus koskee kiillotettuja, mattahiottuja, ristipäähakattuja ja poltettuja 0,5 - 1,0 m 2 :n 

luonnonkivilaattoja ja niistä tehtyjä pintoja. Valmista pintaa arvostellaan kokonaisuutena. 

Valmiin pinnan tasaisuuspoikkeamien mittaus tehdään RT-14-10373:ss ä esitetyllä mittalaudalla ja 

kiilalla. 

Valmiin luonnonkivilattian tasaisuusvaatimukset 

Tasaisuuspoikkema 

Viereisten laattojen hammastus 

Valmiin pinnan tasaisuus 

Viereisten hiottujen, samassa tasossa 

olevien laattojen välinen hammastus 

Mittauspituus 

2000 mm 

Valmiin sisäseinäverhouksen tasaisuusvaatimukset 

Viereisten karkeapintaisten, samassa tasossa olevien 

laattojen välinen hammastus 

Suurin sallittu poikkeama 

Ohutlaastikiinnitys 

1,0 mm 

+/- 3,0 mm 

Paksulaastikiinnitys 

1,0 mm 

+/- 4,0 mm 

max. sallittu hammastus 1,0 mm 

max. sallittu hammastus 2,0 mm 

Huom. Seinäpinnan tasomaisuudelle ei RYL:ssä ole esitetty vaatimusta, mutta seinäpinnan 

tulisi vähintäänkin täyttää lattialle ohutlaastikiinnityksellä esitetyt vaatimukset.


8. Asennusratkaisut eri rakennetyypeille 

8.1 Seinärakenteet 

Sisätilojen seinien laatoitusratkaisut 

Luonnonkivilaattoja voidaan käyttää kuivissa ja märkätiloissa keraamisten laattojen tavoin, kunhan 

otetaan huomioon kohdassa 5.1 mainitut asiat. Seinien suoruus ja tasaisuus on tarkistettava ennen 

laatoitustyön aloittamista. Pinnat oikaistaan ja tasoitetaan tarvittaessa. Ohjeet tasoitus- ja oikaisutyöstä 

ja laatoitusaineiden käytöstä on tuoteselostusten yhteydessä sivulla 8 - 9. Seinien laatoitustyö esitetään 

kuvasarjassa sivuilla 26 - 32. 

Betoniseinät 

Betoni kutistuu kuivuessaan ja kovettuessaan, siksi laatoitusaineen on oltava joustavaa. Kutistuma on 

sitä suurempi, mitä tuoreemmasta betonista on kyse. Alhainen lämpötila ja kosteus hidastavat betonin 

kuivumista, kts. sivu 6. Uusilla betonipinnoilla käytetään kutistuman vuoksi Pukkila Remonttilaastia 

tai Pukkila Pikalaastia. Vanhoille betonipinnoille laatat voidaan kiinnitt ää myös Pukkila 

Kiinnityslaastilla. Laatoitus tehdään aina Pukkila Remonttilaastilla tai Marmorivalkoisella, jos alusta 

vesieristetään Pukkila Vesieristysmenetelm ällä.


Betoniseinät 

Kuivat tilat 

1. Alusta 

2. Oikaisukerros, tarvittaessa: Vetonit V tai Vetonit Tiilitasoite 

3. Kiinnitys: 

Pukkilan Marmorivalkoinen kiinnityslaasti vaaleille marmoreille 

Tulikivi-Korroset-epoksi vihreille/punaisille marmoreille 

Pukkila Remonttilaasti muille kivilaaduille 

4. Luonnonkivilaatta 

5. Saumaus: Pukkila Saumalaasti 

6. Nurkkasaumat, seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa sekä 

Märkätilat 

1. Alusta 

putkien läpivienneissä on käytettävä luonnonkiville sopivaa 

silikonia, joka ei värjää/tahraa kiveä. Silikonia valmistaa 

esim. Mikkomassat Oy 

2. Oikaisukerros, tarvittaessa: Vetonit V tai Vetonit Tiilitasoite 

3. Pukkila vesieristys menetelmä (kts. sivut 10 – 12). 

4. Kiinnitys: 

Pukkila Marmorivalkoinen vaaleille marmoreille 

Tulikivi-Korroset-epoksi vihreille/punaisille marmoreille 

Pukkila Remonttilaasti muille kivilaaduille 

5. Luonnonkivilaatat 

6 Saumaus: Pukkila Saumalaasti 

7. Nurkkasaumat sekä seinä- ja lattialaatoituksen väliset saumat: 

Luonnonkiville sopiva silikoni, joka ei tahraa/imeydy kiveen


Tiili- ja harkkoseinät 

Kuivat tilat 

1. Alusta 

2. Oikaisukerros, tarvittaessa: Vetonit V tai Vetonit Tiilitasoite, 

suuret epätasaisuudet: Vetonit Muurauslaasti M100/600 tai 

rappauslaasti. 

3. Kiinnitys: kuten betoniseinään (kts. sivu 25). 


5. Saumaus: Pukkila Saumalaasti. 

6. Nurkkasaumoissa sekä seinä- ja lattialaatoituksen 

Märkätilat 

1. Alusta 

välisissä saumoissa on käytettävä Kivisilikonia (kts sivu 25). 

2. Oikaisukerros, tarvittaessa: Vetonit V tai Vetonit Tiilitasoite. 

3. Pukkila vesieristys menetelmä (kts. sivu 5). 

4. Kiinnitys: kuten betoniseinään (kts. sivu 25). 



7. Nurkkasaumat sekä seinä- ja lattialaatoituksen väliset saumat: 

8. Käytettäväkiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25).


Levyrakenteiset seinät 

Kipsikartonkilevy paksuus 13 mm Kipsikartonkilevy soveltuu kuivien tilojen ja asuntokohtaisten 

märkätilojen laatoitusalustaksi. Käsittelemätön kipsilevy ei kestä kosteutta, joten märkätilojen 

kosteus- ja vesieristys on tehtävä erityisen huolellisesti. 

Kuivat tilat 

1. Tukirakenne: Ter äsprofiili- tai puurunko (kts. valm. ohjeet) 

2. Kipsikartonki-levy, paksuus 13 mm. 

3. Kiinnitys: Kuten betoniin (kts. sivu 25). 



6. Nurkkasaumoissa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä 

saumoissa on käytettävä kiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25). 

Asuntokohtaiset märkätilat 

1. Teräsprofiilirunko K 600 tai pienempi kts. valm. ohjeet. 

2. Kipsikartonkilevy, esim. Gyproc GEK 13 mm, kts. valm. ohjeet. 

3. Pukkila vesieriste menetelmä (kts. sivut 10 – 12). 

4. Kiinnitys: Kuten betoniset märkätilat (kts. sivu 25). 



7. Nurkkasaumoissa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä 

saumoissa on käytettävä kiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25).


Lastulevy sopii laatoitusalustaksi kuivissa tiloissa pieninä pintoina. Laatoitustyössä on noudatettava 

levyvalmistajan ohjeita. 

Muut rakennuslevyt sopivat laatoitusalustaksi kuivissa ja märissä tiloissa levyvalmistajan ohjeiden 

mukaan. 

Muut laatoituskelpoiset seinäpinnat 

Rapatut pinnat, Kovat rappauspinnat (Kalkki-Sementtisuhde 50/50 ja kovemmat) soveltuvat 

laatoitusalustaksi. 

Maalatut pinnat soveltuvat laatoitettaviksi, jos maali on kunnolla kiinni alustassaan. Maalin on oltava 

pesunkestävä esim. Alkyylimaali.


Laatoitus vanhalle maalipinnalle 

Kuivat tilat 

1. Poista irtoava maali. 

2. Pese pinnat tai karhenna ne hiekkapaperilla. Huuhtele puhtaalla vedellä. Anna kuivua ennen 

laatoitusta. 

3. Kiinnitys: kuten betoniseinään (kts sivu 25). 

4. Saumaa laatat Pukkila saumalaastilla. 

5. Nurkkasaumoissa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä kiville 

Märkätilat 

sopivaa silikonia (kts. sivu 25). 

1. Poista irtoava maali. 

2. Pese pinnat tai karhenna ne hiekkapaperilla. Anna kuivua ennen laatoitusta. 

3. Tasoita vedeneristettävän alueen alusta ohuella remonttilaastikerroksella. 

4. Pohjakäsittele Pukkila kosteussululla. Levitä suihkun taustalle. 

5. Pukkila remonttilaastilla tasoitetulle alustalle Pukkilan vedeneristysmassa 1,5 m säteelle 

vesipisteestä. 

6. Kiinnitys: kiinnitysainevalinta kuten betonilattioille märkätiloissa (kts. sivu 25). 

7. Saumaa laatat Pukkila saumalaastilla. 

8. Nurkkasaumoissa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä 

luonnonkiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25).


Laatoitus vanhojen laattojen päälle 

Varmista että vanha laatoitus on kiinni alustassaan. Jos kyseessä on märkätila, varmista myös, että 

vanha rakenne on terve ja riittävän tukeva. Uusi vesieristys tehdään Pukkila Vesieristysmenetelm än 

mukaan. Varmimman ja turvallisimman lopputuloksen takaa kuitenkin vanhan laatoituksen 

poistaminen ja uuden pohjatyön tekeminen. 

Kuivat tilat 

1. Pese pinnat kristallisoodalla tai Tulikiven CB90-puhdistusaineella, huuhdo puhtaalla vedellä 

ja anna kuivua. 

2. Poista irtonaiset laatat ja täytä kolot esim. Vetonit V:llä tai Pukkila Remonttilaastilla. 

3. Kiinnitys: kiinnitys kuten betoniseinälle (kts. sivu 25). 

4. Saumaa laatat Pukkila Saumalaastilla. 

5. Nurkkasaumassa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä 

Märkätilat 

luonnonkiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25). 

1. Pese pinnat kristallisoodalla tai Tulikiven CB90-puhdistusaineella puhtaalla vedellä ja anna 

kuivua. 

2. Poista irtonaiset laatat ja täytäkolot esim. Vetonit V:llätai PukkilaRemonttilaastilla. 

3. Tasoita vanha laatoitus vedeneristettävällä alueella ohuella Remonttilaasti-kerroksella. 

4. Pohjakäsittele Remonttilaasti Pukkila Kosteussululla. Sivele suihku taustalle 

Remonttilaastilla tasoitetulle alustalle Pukkila Vesieristysmassa 1,5 m:n s äteelle vesipisteestä. 

5. Kiinnitys: Kuten betoniseinälle (kts. sivu 25). 

6. Saumaa laatat Pukkila Saumalaastilla. 

7. Nurkkasaumassa sekä seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä 

luonnonkiville sopivaa silikonia (kts. sivu 25).


8.2 Lattiarakenteet 

Sisätilan lattian laatoitus 

Lattioiden laatoittamiseen soveltuvat periaatteessa kaikki luonnonkivilaadut. Sisätiloissa yleisimmin 

käytetyt kivilaadut ovat graniitti, marmori, vuolukivi ja kalkkikivi. 

Katso kivien soveltuvuustaulukko sivu 20. Katso sivu 15 ”luonnonkivien kiinnityksessä 

huomioitavaa”. Märkätilojen lattioihin on tehtävä riittävät kallistukset ja asianmukainen vedeneristys. 

Työohje oikaisutöistä, kallistusten teosta sekä laatoitusaineiden käytöstä on tuoteselostuksessa sivuilla 

9 - 10, vedeneristys sivuilla 11 - 13. 

Erityyppisten lattioiden laatoitusratkaisuja 

Betonilattiat 

Kuiva tila 

1. Betonilattia 

2. Alustan pohjustus esim. Vetonit Lattiadispersio MD 16 tarvittaessa. 

3. Tasoitus ja oikaisu esim. Vetonit 4000, 5000 tarvittaessa. 

4. Lattialämmitys 

5. Kiinnitys: Pukkila Remonttilaasti yleensä tai Marmorivalkoinen 

vaaleille marmoreille ja epoksi vihreä/punainen marmorille. 



8. Nurkkasaumoissa käytettävä kiville sopivaa silikonia (kts. sivu 26).


Märkätila, jossa on betonilattia 

1. Betonilattia 

2. Alustan pohjustus esim.Vetonit Lattiadispersio MD 16 tarvittaessa. 

3. Kallistukset esim. Vetonit 5000, 6000 tai betonimassa. 


5. Pukkila vedeneristys menetelmä (kts. sivu 13). 

6. Kiinnitys: Vedeneristyksen jälkeen kuten kohdassa 1. 


8. Saumaus: kuten kohdassa 1 sivut 7 - 8. 

Märkätila, jossa on betonilattia ja kermieriste 

1. Kantava betoni 

2. Lämpöeriste 

3. Kallistus: betoni n. 50 mm. 

4. Kermieristys 

5. Betonilaatta 30 mm minimi paksuus. 


7. Kiinnitys: kuten kohdassa 1 sivu 33. 


9. Saumaus: kuten kohdassa 1 sivut 7 - 8 ja sivu 26. 

16


Levylattia 

Kuiva tila, jossa on levylattia 

1. Levy kts. levyn valmistajan ohjeet 




Kuiva tila jossa on vanha laatoitus 

Puhdista vanha lattiapinta. Poista irralliset laatat. 

1. Vanha lattialaatoitus 

2. Kolojen täyttö: Pukkila Remonttilaasti 

3. Kiinnitys: kuten kohdassa 1 sivu 33 


5. Saumaus: Kuten kohdassa 1 sivut 7 - 8 ja sivu 26. 

Kuiva tila jossa on kova muovimatto 

Pese maton pinta puhtaaksi ja karhenna se. Poista pöly. 

Varmista että matto on kiinni alustassaan. 

1. Alusta (kiinteä, notkumaton) 

2. Muovimatto 



5. Saumaus: kuten kohdassa 1 sivut 7 - 8 ja sivu 26.


Lattiakaivo 

Lattiakaivon ja laatoituksen liitos 

Lattiakaivon ja Pukkila Vesieristeen yhteensopivuus ja kiinnitys liitosratkaisuineen on ehdottomasti 

varmistettava. Erilliset ohjeet Pukkila Vesieristeen ty öohjeissa. 

Lattiakaivon liittyminen laatoitukseen, kun vedeneristyksen käytetään Pukkila 

Vesieristysmenetelmää. 

1. Alusta 

2. Lattiakaivo 

3. Kiristysrengas 

4. Pukkila Vesieriste menetelm ä (kts. sivu 13). 




Liittymät 

Seinän ja lattian välinen liittymäratkaisu 

Märkätila 

1. Seinä 

2. Lattia-alusta 

3. Pukkila Vesieriste menetelm ä (kts. sivu 13). 


5. Kivisilikoni (kts. kohta 1 sivut 7 - 8 ja sivu 26). 



Kuivassa tilassa vedeneristysmenetelmä jää pois.


9. Työohjeet 

9.1 Kivilaattojen työstöt 

Kivilaattojen leikkaus 

Vakiokokoisia laattoja joudutaan yleensä leikkaamaan erilaisissa sovituskohdissa. Sisätiloissa vaaditaan 

hyvää ja tarkkaa leikkausjälkeä. Sisätiloissa leikkaukset on tehtävä vesileikkauksena pölyn välttämiseksi. 

Pöytäsahat 

Silloinkun vaaditaan hyvää tarkkuutta ja leikattavia laattoja on paljon , kannattaa työmaalle tuoda 

siirrettävä neljällä jalalla seisova ammattikäyttöön soveltuva kivisaha. Sahoja markkinoilla on suuri. 

Leikkauspöydän koko voi vaihdella n. 0,3 m2 - 1,5 m2 välillä. Sahoihin kuuluu kiinteästi pieni 

kiertovesisäiliö terän jäähdyttämiseksi ja sahauspölyn sitomiseksi. Säiliö puhdistetaan tarpeen mukaan 

kertyneestä lietteestä. Yleensä sahojen terät ovat timanttipyöröteriä, joiden halkaisijat märkäsahoissa 

voivat vaihdella 150 - 400 mm. Ter ät voidaan useissa malleissa kallistaa haluttuun asentoon vinoleikkauksia 

varten (esim. jiirit). Sahat on aina varustettu säädettävillä laattaohjureilla leikkausleveyden ja - 

suunnan pitämiseksi leikkauksen aikana. Eräissä malleissa timanttipyöröterä on korvattu ohuella 

timanttivaijerilla. Sahan etuna voidaan pitää parempaa kaarevien leikkausten suorituskykyä. 

Huom. Hyvän ja tehokkaan sahaustuloksen saamiseksi käytetään koville kiville (esim. graniitit) ja 

pehmeille kiville esim. marmorit, kalkkikivet, vuolukivet, erilaisella timanttiseoksella valmistettuja 

teriä. 

Käsisahat 

Pienimuotoisimpiin sahauksiin voidaan käyttää käsikäyttöisiä timanttisahoja (”rälläkkä”). Ter än 

halkaisija on 100 - 200 mm. Ter ä on varustettu vesijohtovesisyötöllä. Leikkaus suoritetaan ”vapaalla” 

kädellä tai ohjurilautaa apuna käyttäen. Sahausveden keräys tulee järjestää siten, ettei vesi sotke 

ympäristöä etenkään asutuissa tiloissa. Terien valinta kuten edell ä. Joissakin tilanteissa esim. uudessa 

rakennuskohteessa voidaan käyttää vastaavaa kuivaa käsisahaa, mikäli pölyongelma voidaan välttää 

sopivalla tavalla. Sahan käyttäjän on aina käytettävä hengityssuojaimia, lika ja pöly sahauspaikan 

ympärillä aiheuttaa altistusta muille henkilöille. 

Kaarevat leikkaukset 

Kaaret, joilla on suuri säde (R), voidaan leikata varovasti kääntäen laattaa suoraan kiveen piirrettyä 

kaariviivaa pitkin kuten yllä on esitetty. Pienemmillä kaaren säteillä terä ei ”taivu” kaariviivaan 

mukaan, vaan ensin laattaan on leikattava murtoviiva, joka on mahdollisimman lähellä haluttua 

kaariviivaa. Tarvittaessa kaari muotoillaan haluttuun t äsmällisyyteen kulmahiomakoneella (vesisyöttö), 

jossa on kiventyöstöön tarkoitettu timanttilaikka. Näkyvät leikkauspinnat vielä hiotaan ja lopuksi 

kiillotetaan kulmahiomakoneella, jossa on sopivat eriasteiset (karkeus) hionta- ja kiillotuslaikat. 

Hionta aloitetaan karkeimmalla laikalla siirtyen asteittain kiillotuslaikkaan. 

Normaalisti riittää 2 - 5 käsittelyvaihetta vaatimustasosta riippuen.


Reikien teko 

Reiät halkaisija 5 - 10 mm 

Kovametalliterää käyttämällä voidaan reiät porata kuivana tavallisella käsiporakoneella, matalalla 

kierrosluvulla ja ilman. Porauksen alussa terä pyrkii vaeltamaan pysymättä oikeassa paikassa. T ämän 

ehkäisemiseksi voidaan apuna käyttää sabloonalautaa, johon on ensin porattu halutun kokoinen reikä. 

Aseta laudassa oleva reikä oikeaan paikkaan, ja seiso laudan päällä jotta se pysyy paikoillaan. Tämän 

jälkeen aloita kiven reiän poraus. Jos reikä tehdään valmiiseen seinään tai pöytätasoon, tarvitaan 

sabloonan paikallaan pitämiseksi toinen henkilö. Se on myös mahdollista kiinnittää paikalleen 

lasinnostoon tarkoitettuja kaksois-imukuppeja apuna käyttäen (2 kpl). 

Reiät, halkaisija 11 - 100 mm 

Reikien teko tehdään kuten edellä, mutta poran terät ovat ns. putkiteriä. Putkiterissä on n. 50 - 100 

mm pitkän ja halutun halkaisijan omaavan teräsputken toiseen päähän kiinnitetty terästappi 

porakoneen istukkaa varten ja putken kehälle toiseen päähän on kiinnitetty valmistajatehtaalla 

leikkaava timanttijauhekerros. Koville ja pehmeille kiville käytetään erilaista timanttiseosta parhaan 

tuloksen aikaansaamiseksi. 

Suuret reiät/aukot, halkaisija > 100 mm 

Reiät on syytä tehdä kivenjalostustehtaalla. Suorakaiteen muotoisia aukkoja voidaan mahdollisuuksien 

mukaan tehdä työmaallakin timanttikäsisahalla. Reikiä tehdessä aloitetaan pienellä aukoilla kiven 

takapuolelta. 

Hionta ja kiillotus 

Kaikki etukäteen tiedossa olevat hionta- ja/tai kiillotustyöt kannattaa tilata kivilaattoja toimittavalta 

tehtaalla. Ty ömaalla tehtävät hionnat ja kiillotukset tehdään kiventyöstöön tarkoitetulla 

kulmahiomakoneella (vesisyöttö). Hiontaan on saatavissa eri karkeusasteisia (1 - 4) hiontalaikkoja. 

Kiillotusta varten on erillinen kiillotuslaikka. 

Liimaus 

Kun kulmakappaleissa tai muissa erikoistilanteissa sauma halutaan mahdollisimman näkymättömäksi, 

voidaan kappaleet liimata yhteen puuliitosten tapaan käyttämällä kiviliimaa. Yleisimmin käytetty 

liimamerkki on ”Tenax”. Sisätiloissa käytetään polyesteripohjaista liimaa. Ulkotiloissa suositellaan 

käytettäväksi epoksipohjaista liimaa. Liimat ovat normaalisti kaksikompponenttisia (hartsi + kovetin). 

Liimoja on olemassa eri väreissä, ja väri pyritään yleensä saamaan mahdollisimman lähelle kiven väriä. 

Värejä voi itsekin sävyttää sekoittamalla hartsiosan perusvärejä sopivasti keskenään.


9.2 Seinän kosteussulkukäsittely 

Kostea vyöhyke kuva sivulla 11. Katso myös OPTIROC- VETONITkosteussulku 

työohje www.optiroc.fi 

Seinät 

Tee ensimmäinen käsittely puhtaalla vedellä ohennetulla (1:1) Pukkila 

Kosteussululla. Levitä huolellisesti ja hiero siveltimellä tai harjalla 

huokoset täyteen kosteussulkua. 

Tee toinen k äsittely ohentamattomalla Pukkila Kosteussululla. Käytä 

sivellintä tai telaa. Tee k äsittelyt myös lattian ja seinän 

liittymäkohtaan. Kuivumisaika käsittelyjen välillä vähintään 30 min. 

Toisen käsittelyn sekä jatkotöiden välillä vähintään 4 tuntia. 

9.3 Seinän vedeneristäminen 

Pohjustus 

Tee käsittely puhtaalla vedellä ohennetulla (1:1) Pukkila 

Kosteussululla. Levitä huolellisesti ja hiero siveltimellä tai harjalla 

huokoset täyteen Pukkila Kosteussulkua jatkotöiden väli vähintään 4 

tuntia. 

Huom. Tee lattian vedeneristys nurkkakaistoja lukuun ottamatta vasta 

seinien laatoittamisen jälkeen. Seinien laatoitustyössä syntyvät 

laattasirut voivat vahingoittaa lattian vedeneristystä.


Nurkat, levysaumat sekä seinien ja lattian liittymät 

Levitä Pukkila Vesieristysmassaa siveltimell ä runsaana kerroksena 

lattian ja seinän liittymään. Kiinnitä Kuitunauha tuoreeseen massaan. 

Limitä jatkokset vähintään 50 mm. Varmista, että kangas on kunnolla 

kiinni massassa. Levitä massaa vielä kertaalleen Kuitunauhan päälle. 

Tee kuitunauhavahvistus sein än sisä- ja ulkokulmiin, limittämättömien 

tiilisaumojen kohdalle sekä kohtiin, joissa seinän rakennusaine 

muuttuu esim. tiili/betoni. Sekä levyrakenteisten seinien saumoihin. 

Tiivistä seinissä olevat pienet kolot, esimerkiksi naulanreiät 

vesieristysmassalla. Täytä suuremmat kolot ensin esimerkiksi Vetonit 

V-tasoitteella.


Pienten läpivientien tiivistäminen 

Leikkaa Pukkila kuitunauhasta tai -kankaasta n. 10 x 10 cm pala. 

Taita pala niin, että keskelle syntyy reikä, joka on pienempi kuin 

putken halkaisija. 

Kiinnitä tekemäsi tiivistyspala vesieristysmassalla tiiviisti putkien tai 

muiden läpimenojen ympärille. Levitä vesieristysmassaa putkien tyvien 

ympärille. Varmista että tiivistyspala nousee ylös putkea vasten. 

Koko seinäpinnan vesieristys 

Levitä vesieristys seinään esim. telalla. 

Levitä toinen vesieristysmassakerros, kun ensimmäinen kerros on 

kuivunut. Kuivumisaika on noin neljä tuntia. 

Kahtena kerroksena levitetyn massan menekin on oltava vähintään 1,2 

litraa/m 2 . 

Jälkiasennukset 

Kun teet kiinnityksiä seinään, varmista kiinnityspisteen tiiviys 

kivisilikonilla. Pursota kivisilikonia myös tulppaan ennen ruuvin 

ruuvausta.


9.4 Lattian vesieristys 

Kytke pois lattialämmitys vähintään 2 päivää ennen töiden aloittamista. 

Hierrä vedellä ohennettu (1:1) Pukkila Kosteussulku siveltimellä lattiaan. 

Anna käsittelyn kuivua vähintään 30 minuuttia. 

WC-viemäriputken tiivistäminen 

Leikkaa Kuitukankaasta n. 30 x 30 cm kokoinen pala. Piirrä siihen 

ympyrä, joka on halkaisijaltaan 30 mm läpivientiputkea pienempi. 

Leikkaa piirroksen mukaisesti. Levitä vesieristysmassaa putken juuren 

ympärille 15 - 20 mm korkeuteen. Kiinnitä tiivistyspala vesieristys- 

massalla tiiviisti putken läpiviennin ympärille. Varmista, että tiivistyspala 

nousee ylös putkea vasten.Taputa tiivistyslaippa vesieristysmassaan esim. 

kumilatalla. Sivele vesieristysmassaa tiivistyslaipan päälle. 

Käsienpesualtaan viemäriputken tiivistäminen 

Leikkaa Kuitukankaasta n. 20 x 20...25 x 25 cm kokoinen pala. Piirrä 

siihen 20 mm:n ympyrä. 

Kiinnitä tiivistyspala vesieristysmassalla tiiviisti putken läpiviennin 

ympärille. Kuitukangaslaipan on oltava kireä, joten venytä se tasaisesti 

putken päälle. Levitä vesieristysmassaa myös putken juuren ympärille 15 - 

20 mm korkeuteen. Varmista, että tiivistyspala nousee ylös putkea vasten. 

Paina tiivistyslaippa vesieristysmassaan. Sivele vesieristysmassaa laipan 

päälle.


Katso Optiroc vesieristysohje www. optiroc.fi. 

Yksityiskohdat 

Pienten läpivientien tiivistäminen 

Leikkaa Pukkila Kuitunauhasta tai -kankaasta n. 10 x 10 cm pala. 

Taita pala niin, että keskiosaan syntyy reikä, joka on pienempi kuin 

putken halkaisija. 

Kiinnitä tiivistyspala vesieristysmassalla tiiviisti putkien tai muiden 

läpimenojen ympärille. Levitä vesieristysmassaa putkien tyvien 

ympärille. Varmista, että tiivistyspala nousee ylös putkea vasten. 

Muiden kuin kiviainesten rakenteiden 

Vesieristämisen lisäohjeita 

Jos lattia on levyrakenteinen, tee lisävarmistus kiinnittämällä 

saumakohtiin kuitunauhaa Pukkila vedeneristysmassalla. Limitä nau- 

han jatkokset vähintään 50 mm. Levitä nauhan päälle siveltimellä 

kerros vesieristysmassaa. 

Huom. Tämän lisäksi tulee vielä vesieristyskerros kauttaaltaan. (Ohjeet 

sivuilla 43 – 44). 

Seuraa myös levyvalmistajan ohjeita.


Lattiakaivon ja vesieristyksenliitos 

Levitä siveltimellä tai telalla vesieristysmassaa lattiakaivon ympärille. 

Kiinnitä kaivon päälle kuitukankaasta leikkaamasi 40 x 40 cm 

kokoinen pala. Pala kiinnittyy tuoreeseen massaan, kun painat sitä 

teräslastalla tai kumilatalla. 

Koko lattiapinnan vesieristys 

Levitä vesieristysmassaa koko lattialle telaamalla. Jaa alue lohkoihin 

sen mukaan, miten ehdit kiinnittää kuitukankaan. 

Massa ja kuitukangas tulevat myös lattiakaivon päälle asetetun palan 

päälle. 

Asenna kuitukangas tuoreeseen massaan. Limitä saumat vähintään 

50 mm. Käytä kiinnityksessä apuna teräslastaa tai hierrinlattaa. 

Levitä kuitukankaan päälle uusi kerros vesieristysmassaa. Huolehdi, 

että kangas peittyy kokonaan. Eristeen kokonaispaksuus 

Kuitukangas mukaan lukien on 1,5 - 2 mm. Massa menekki 

vähintään 1,2 litraa/m 2 . 

Anna vesineristysmassan kuivua vähintään vuorokausi.


Leikkaa mattoveitsellä lattiakaivon keskiosaan ø 80 mm reikä. 

Huolehdi, että reikä on keskellä lattiakaivoon nähden. 

Paina liepeet kaivon sisään, ja varmista liepeiden tiiveys kaivon 

sisäpintaan käyttämällä tiivistämiseen Pukkila Vesieristett ä. 

Jos eristyskerros tuntuu jäykältä, lämmitä keskiosaa laittamalla 

kuumaa vettä tiiviissä muovipussissa lattiakaivon päälle. Näin 

varmistat, ettei vesieristyskerros kuumene yli +60 °C ja vahingoitu. 

Kun eriste tulee joustavammaksi, paina liepeet kaivon sisään. 

Paina kiristysrengas paikoilleen niin, että vedeneriste jää joka 

puolelta kaivon ja kiristysrenkaan väliin. 

Kiristä kiristysrengas. Jos sen yläosa on suorakaiteen muotoinen, 

varmista, että reunat ovat yhdensuuntaisia tulevan laatoituksen 

kanssa. 

Leikkaa ylimääräinen osa vedeneristeestä pois puukolla tai 

mattoveitsellä kiristysrenkaan sisäreunaa pitkin. 

Tarkista lattiakaivon reunan korko laatoituksen suhteen. Laattojen 

yläpinnan on kiinnityslaasteineen noustava hivenen lattiakaivon 

ritilää korkeammalle.


9.5 Seinän laatoittaminen 

Laattajako 

Saumojen sijoitus vaikuttaa ratkaisevasti laatoitetun seinän 

ulkonäköön. Suunnittelematta tehty laatoitus näyttää levottomalta. 

Vertaa oheisia kuvia, huomaat eron. 

Hyvin suunniteltu laattajako viimeistelee laatoitetun seinän. 

Kokonaiset laatat sijoitetaan näkyville paikoille, leikatut seinän 

reunoille kumpaankin nurkkaan. 

Puolikasta pienempiä laattoja ei tavallisesti käytetä. Jos laatoitus 

päättyy kapeaan laattaan, sen leveys saumoineen lisätään kokonaisen 

laatan mittaan ja jaetaan kahdella. Näin saadaan kaksi yli puolikasta 

laattaa, jotka sijoitetaan esimerkiksi nurkkiin tai ikkunan pieliin. 

Leikattu laatta tai laatat voidaan sijoittaa myös laatoituksen keskelle. 

Näin laatoitat seinän 

1. Laattajaon määrittäminen. Kiinnitä laatoitettavan seinän 

alareunaan suora, höylättyreunainen ohjelauta tai alumiininen 

ohjuri. Ohjelaudan on oltava vaakasuorassa. Aseta ohjelaudan 

yläreuna toiseksi alimman laattarivin alareunan korkeudelle. 

Säädä ohjelaudan korkeus jakorimalla mitaten siten, että 

laattojen vaakasaumat saadaan haluttuun kohtaan, esimerkiksi 

seinässä olevan aukon yläreunaan. Kun merkitset laattajakoa 

jakorimaan, sovita laattojen väliin laatoittaessa käytettävä 

saumanaru.


2. Laastin sekoitus. Lisää laastijauhe sekoitusastiassa olevaan 

puhtaaseen veteen pakkauksessa olevan sekoitussuhteen 

mukaan. Seisota laastia noin kymmenen minuuttia 

sideaineiden liukenemisen takia. Uuden sekoituksen jälkeen 

laasti on valmista käytettäväksi. 

3. Levitä laasti laatoitettavalle pinnalle teräslastan suoralla 

reunalla voimakkaasti painaen. Kampaa laastikerros auki 

lastan hammastetulla reunalla alalta, jonka ehdit laatoittaa 

noin kymmenen minuutin aikana. 

4. Tarkista saumanarulla pystysaumojen leveys. Paina laatat 

alustaa vasten, ja naputa ne hyvin kiinni. Tarkista tartunta 

irrottamalla yksi laatta. Laatan takaosan on oltava kokonaan 

laastin peittämä. 

5. Laita laattojen välisiin vaakasaumoihin saumanaru, joka 

pitää saumat oikean levyisinä. Poista naru, kun laasti on 

kovettunut saumaan. Kiinnityslaasti saa nousta enintään 

saumaraon puoleenväliin. Poista kiinnityslaasti saumasta 

liikuntasaumojen kohdalta. Nurkkasaumoissa sekä seinän ja 

lattian välinen saumassa ei saa olla laastia. Voit korjata 

laattojen asentoa noin 15 minuutin ajan kiinnityksestä. 

6. Tarkista vesivaa’an avulla, että päällekkäiset laatat tulevat 

pystysuoraan. Tarkasta, ett ä saumat ovat risteyksissä saman 

levyiset ja kohdakkain. Puhdista laatoitettu pinta 

laastiroiskeista.


7. Ota huomioon saumojen leveys, kun leikkaat laattoja 

huoneen nurkkiin ja aukkojen reunoihin (kts. työstö-ohjeet 

kohta 7.1 sivu 36). 

8. Sähkörasioiden ja putkien takia joudut tekemään kaarevia 

aukkoja ja reikiä (kts. työstö-ohjeet kohta 7.1 sivu 36). 

9. Saumaa laatat Pukkila Saumauslaastilla aikaisintaan 1 - 3 

vuorokauden kuluttua laattojen kiinnittämisestä. Levitä 

saumalaasti solukumipäällysteisellä hierrinlaatalla tai 

kumilastalla vinosti saumojen yli. Paina voimakkaasti 

saumat täyteen laastia. Poista laattojen pintaan jäänyt 

ylimääräinen laasti samalla työvälineellä. 

10. Anna saumojen kuivua kosteudesta ja lämpötilasta riippuen 

15-30 min. Pese laatoitus kostealla sienellä. 

11. Kun kosteus on haihtunut, puhdista laattapinta kuivalla 

rievulla tai trasselilla. 

12. Seinälaatoituksen nurkkasaumoissa ja seinä- ja 

lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä 

Kivisilikonia (kts. kohta 1 sivu 26). Suojaa laattapinta 

maalarinteipillä sauman kummaltakin puolelta. Puhdista 

sauma huolella ja purista saumaan Kivisilikonia 

massapuristimella. 

13. Tasoita sauma puulastalla tai märällä sormella. Poista 

maalarinteipit heti, etteivät ne kuivu kiinni silikoniin.


9.6 Lattian laatoittaminen, ohutlaastikiinnitys 

Laattajako 

Piirrä huopakynällä merkkiviiva lattiaan keskeltä oviaukkoa vastakkaiselle 

seinälle. Varmista, että viiva on suorakulmassa oviseinän kanssa. 

Merkkiviiva on lattialaatoituksen perusviiva. 

Merkitse irralliseen lautaan laattajako. Ota huomioon laattojen väliset 

saumat. Siirrä laattajako mittalaudan avulla piirtämääsi viivaan. 

Aseta suora, höylättyreunainen lauta tai alumiinilinjaari suorakulmaan 

perusviivaan nähden. Valitse laudan et äisyys peräseinästä siten, että ulotut 

levittämään laastin ja asentamaan laatat. 

Merkitse lautaan perusviivan paikka (A) ja laattajako. Lauta pysyy 

paikoillaan kumpaankin päähän asetettujen painojen avulla. Levitä 

kiinnitykseen tarvittava laasti laudan takana olevalle alueelle. 

Kiinnitä ensin laudan viereinen rivi. Seuraa merkitsemääsi laattajakoa 

niin, että laatan oikea reuna tulee jakoviivan kohdalle. 

Siirrä lautaa siten, että merkki A on perusviivan ja sillä olevan laattajaon 

kohdalla. 

Laudan on oltava suorassa kulmassa perusviivaan nähden. Voit varmistaa 

kulman mittaamalla, että laudan päät ovat samalla etäisyydellä 

laatoituksen reunasta. 

Kiinnitä ensin laudan viereinen rivi. Seuraa jakomerkkejä kuten edellä. 

Laatoita koko alue vaiheittain edeten laatoituksen reunasta. 

Kiinnitä ensin laudan viereinen rivi seuraten jakomerkkejä kuten edellä. 

Näin laatoitat vaiheittain koko alueen.


Näin laatoitat lattian, ohutlaastikiinnitys 

Märkätilan lattiaan on aina tehtävä vesieristys. Tee vesieristys Pukkila 

Vesieristysmenetelmällä (kts. tarkat ohjeet sivu 19). Valitse kiinnitys- 

aineet kuten kohdassa 1 sivu 33 on esitetty tai muissa lattian 

rakennetyypeissä. 

1. Kytke lattialämmitys pois väh. kaksi vuorokautta ennen 

vesieristystä ja laatoitusta. Alustan, laastin ja laattojen 

lämpötilan on oltava yli +10 °C astetta laatoituksen aikana ja 

kaksi vuorokautta sen jälkeen. 

2. Laastin sekoitus. Lisää laastijauhe sekoitusastiassa olevaan 

puhtaaseen veteen pakkauksessa ilmoitetun sekoitussuhteen 

mukaan. Seisota laastia noin 10 minuuttia sideaineiden 

liukenemisen vuoksi. Uuden sekoituksen jälkeen laasti on 

valmista käytettäväksi. 

3. Levitä laasti laatoitettavalle pinnalle voimakkaasti painaen ja 

4. .. kampaa se auki lastan hammastetulla reunalla alalta, jonka 

ehdit laatoittaa noin kymmenen minuutin aikana. 

Hammastettu teräslasta 9 x 9 x 9 mm. 

5. Paina laatat voimakkaasti alustaansa, ja naputa ne välittömästi 

hyvin kiinni. Kiinnitä ensin laudan viereinen rivi. Seuraa 

merkitsemääsi laattajakoa. Kiinnityslaasti ei saa nousta yli 

sauman puolivälin. Nurkkasaumoissa ja seinän ja lattian 

välisessä saumassa ei saa olla laastia. Poista tarvittaessa ylimää- 

räinen laasti. Voit korjata laattojen asentoa noin 15 minuutin 

ajan kiinnityksestä. 

6. Tarkista laatan tartunta irrottamalla yksi laatta. Kivilaatan 

takaosan on oltava kokonaan laastin peittämä.


7. Siirrä lautaa siten, että merkki A on perusviivan kohdalla ja 

jatka laatoittamista. Leikkaa/työstä kivilaatat työstöohjeiden 

mukaisesti. 

8. Saumaa lattiat ja seinät lämpötilasta riippuen 2 - 3 vuoro- 

kauden kuluttua Pukkila Saumalaastilla ja nurkkasaumat sekä 

läpiviennit kivisilikonilla. Levitä saumalaasti solukumi- 

päällysteisellä hierrinlaatalla tai kumilastalla vinosti saumojen 

yli. Paina voimakkaasti saumat täyteen. Poista laattojen 

pintaan jäänyt liika saumalaasti samalla työvälineellä. 

9. Anna saumojen kuivua kosteudesta ja lämpötilasta riippuen 15 

- 30 min. Pese laatat kostealla sienellä. 

10. Kun kosteus on haihtunut, puhdista laattapinta kuivalla 

rievulla tai trasselilla. Seinälaatoitusten nurkkasaumoissa sekä 

seinä- ja lattialaatoituksen välisissä saumoissa on käytettävä 

Kivisilikonia. Suojaa nurkkasaumoissa laattapinnat 

maalarinteipillä sauman kummaltakin puolelta. Purista 

saumaan Kivisilikonia massapuristimella. 

11. Tasoita sauma puulastalla tai m ärällä sormella. Poista 

maalarinteipit heti, jotta ne eivät kuivu kiinni silikoniin.


9.7 Lattian laatoitus, paksulaastikiinnitys (kts. sivut 14 ja 16) 

Laattajako 

Laatoitettava alue mitataan huolellisesti. Lattian yli piirretään perusviiva (kts. ohutlaastikiinnitys) siten, 

että se on kohtisuorassa limityskuvion vaakasaumaan nähden. Perusviivaan merkitään vaakasaumojen 

jaotus. Valetaan löyhästi lopullisen lattiapinnan korkoon vaaítut korkopalat lattian korkeuden ja 

tasomaisuuden tarkistamiseksi työn kuluessa. Korkopaloja asetetaan noin 3 - 4 metrin etäisyydelle 

toisistaan. 

Viritetään linjalanka ensimmäisen vaakasauman kohdalle peruslinjaan nähden kohtisuoraan ja 

korkopalojen osoittamalle korkeudelle. 

Asennusvaiheet 

1. Tarkistetaan lattian tasaisuus. Laastille jäätävä tilaa joka paikkaan vähintään 30 mm. 

Tarvittaessa alustaa tulee tasoittaa. 

2. Alusta puhdistetaan huolellisesti harjaamalla. 

3. Ensimmäisen laattarivin kohdalle harjataan lattiaan sementti-vesiliete tartunnan 

parantamiseksi muutaman juoksumetrin matkalle. 

4. Maakostea betoni levitetään em. harjatun osan päälle ja tasataan laudalla 0,5 - 1,0 cm 

(tiivistysvara) alemmaksi kiven alapintaa lopullisessa asemassaan. 

5. Maakostean betonin päälle levitetään em. sementti-vesilietettä tasaisesti siten,että maakostean 

pintakerros tulee märän kosteaksi. 

6. Kivilaatat painetaan voimakkaasti suoraan oikealle paikalle ja naputetaan kuminuijalla ja 

asennuslaudan sekä linjalangan avulla kiinni oikeaan korkoon ja asemaan. 

7. Asennettujen kivien asema tarkistetaan vielä linjalaudan, linjalangan ja vesivaaán avulla. 

8. Ensimmäisen laattarivin asentamista jatketaan toistamalla kohtien 2 - 7 työvaiheet. 

9. Seuraavat laattarivit asennetaan samalla tavoin. Maakostean levitystä voidaan nyt helpottaa 

käyttämällä laudasta tehtyä muotolautaa. Laudan alareunan toinen p ää kulkee asennettujen 

laattojen päällä ja toinen pää noin 0,5 cm asennetun kiven alareunaa ylempänä maakosteaa 

tasattaessa. 

Saumaus 

Asennusvaiheessa jätetään saumat 2 - 3 mm avoimeksi. Saumaus tehdään saumauslaastilla 1 - 3 

vuorokauden kuluttua kivien asennuksesta. Saumalaasti levitetään kumilastalla vinosti saumojen yli 

samalla voimakkaasti painaen. Ylimääräinen saumalaasti poistetaan samalla työvälineellä. Sauman 

annetaan kuivua n. 10 - 15 min. Tämän jälkeen sauma tasoitetaan ja siistitään kostealla sienellä 0,5 - 1 

tunnin kuluttua edellisestä. Lattian/saumauksen loppupuhdistus tehdään lattian hoitokoneella 1 - 2 

tunnin kuluttua edellisestä vaiheesta. 

Ty östöt 

Reuna-alueilla, putkien/pilarien, läpivientien ja pilareiden takia laattoja 

joudutaan leikkaamaan ja työstämään. Leikkaukset tehdään timanttiterällä 

varustetulla kivi-/tiilisahalla. Pienet reiätmax10 mm porataan 

kovametalliterällä alhaisella kierrosluvulla ja ilman iskua. Suuremmat reiät 

11 - 50 mm porataan timanttiputkiterällä. Suuremmat aukot leikataan 

käsitimanttisahalla terän halkaisija n. 100 mm.


9.8 Liikuntasaumojen teko (kts. kohta 2.2 sivu 7) 

Laatoitus jaetaan 25...45 m alueisiin siten, että sivujen suhde on enintään 1:2. Laattakentät erotetaan 

toisistaan elastisilla saumoilla. Liikuntasaumoissa käytetään Pukkila Saniteettisilikonia. Elastinen 

sauma on sijoitettava rakenteellisen liikuntasauman kohdalle laattajaon tai laattojen leikkaamisen 

avulla. 

9.9 Yleistä laatoitustyöstä 

Kiinnityksessä huomioitavaa 

1. Käytälaastikampaa 9 x 9 x 9 mm laattojen kiinnityksessä. 

2. Muista, että alusta ja laatoitusolosuhteet (lämpötila, veto) vaikuttavat laastin avoimeen 

aikaan. Varmista aina, ettei kiinnityslaastin pinta ole päässyt kuivumaan, ”nahkottumaan”. 

Laatan tartunta ”nahkottuneeseen” laastin on hyvin heikko. Tilanteen voi korjata 

”kampaamalla” laasti auki uudestaan laastikammalla. 

3. Tarkista laatan tartunta irrottamalla yksi laatta tuoreeltaan. Laatan takaosan on oltava 

kokonaan laastin peittämä. 

4. Varmista, että kiinnityslaastikerros ei nouse saumojen kohdalla saumojen puoliväliä 

korkeammalle. 

5. Poista laattojen pinnalle roiskuneet laastijätteet välittömästi. 

6. Suojaa laatoitus muovilla ja rakennuslevyllä, jos muut asennustyöt jatkuvat. 

7. Muista, että rakennusaikainen lika on vaikea poistaa laatoista. 

8. Yleisesti sopivin kiinnitysaine on Pukkila-remonttilaasti alla mainituin poikkeuksin. 

9. Läpikuultavien vaaleiden marmorien kiinnittämiseen on käytettävänk. 

Marmorivalkoista kiinnityslaastia kiven värin säilyttämiseksi. 

9. Vihreiden ja eräiden punertavien marmoreiden kiinnittämisessä tulee käyttää Korroset- 

epoksikiinnityslaastia laattojen mahdollisen taipumisen estämiseksi. Varmista asia 

kivitoimittajalta. 

10. Silikonikiinnitysaineet on oltava luonnonkiville sopivaa laatua, joista ei vapaudu liottimia tai 

rasva-aineita, jotka tunkeutuisivat kiveen ja värjäisivät 

kiven märän näköiseksi.


Saumauksessa huomioitavaa 

1. Vaaleiden kivilaatujen saumaukseen tulee käyttää valkoista tai harmaata saumausainetta, joka 

ei sisällä väripigmenttejä, jotka saattaisivat tunkeutua kiven pintahuokoisiin ja värjätä kiven 

pinnan. 

2. Äläkäytälikaantumiselle altista valkoista saumauslaastia lattialaatoituksiin. 

3. Pese värillinen saumalaasti saumauksen jälkeen niukalla vedellä, koska liika vesi voi ennen 

sauman sitoutumista ja kovettumista aiheuttaa kirjavuutta. 

4. Silikonisaumausaineet on oltava luonnonkiville sopivaa laatua, joista ei vapaudu liottimia tai 

rasva-aineita, jotka tunkeutuisivat kiveen ja värjäisivät kiven märän näköiseksi. 

5. Suojaa arat esim. kulta- ja lasikoristeet ennen saumausta.


10. Luonnonkivilaattojen puhdistus 

ja hoito 

10.1 Lattioiden ja tasojen kyllästyskäsittely 

Luonnonkivi on huokoisena materiaalina altis tahroille. Kovimpaankin graniittiin voi tulla rasvatahroja. Siksi 

uudet kivipinnat kannattaa aina kyllästää. Kyllästys tehdään puhtaalle ja kuivalle pinnalle viikko saumauksen 

jälkeen. Kyllästys suojaa kivipintaa likaa, vettä, rasvaa ja öljyä vastaan. 

Kiillotetut luonnonkivipinnat 

Kyllästysaine: Tulikivi-Litoscudo 

Käyttötarkoitus 

Litoscudo on korkealuokkainen vesipohjainen kiillotettujen luonnonkivipintojen kyllästysaine. Tuote soveltuu 

kiillotettujen marmori-, graniitti-, palamarmori- ja liuskekivipintojen suojauskäsittelyyn vesi- ja öljypohjaista 

likaa vastaan. Tuote suojaa hyvin nesteiden imeytymist ä vastaan. 

Ominaisuudet 

Kyllästysaine antaa materiaalille vettä ja öljyä hylkivän, näkymättömän suojan, joka eliminoi vesiliukoisten, 

nestemäisten aineiden ja rasvan imeytymistä materiaaliin. Se ei muuta materiaalin alkuperäistä väriä eikä muuta 

kiven pintaa liukkaaksi. Suojauskäsittely sallii rakenteiden normaalin hengittämisen, ja se kestää hyvin kuumuutta. 

Siitä ei jää haitallisia jäämiä käsitellyille pinnoille. Tuote ei anna suojaa kalkkipitoisille kivilaaduille 

happamien nesteiden korroosiovaikutusta vastaan. 

Käyttöohjeet 

Sekoita kyllästysainetta hyvin ennen käyttöä. Annostele sellaisenaan. Annostelu tehdään kuivalle tai melkein 

kuivalle pölyttömälle pinnalle. Levitä nukkaamattomalla, puhtaalla, kuivalla kankaalla, mopilla, maalitelalla tai 

kevyesti sumuttamalla ja levittämällä aine tasaisesti kankaalla. Levit ä ainetta tasaisesti koko pinnalle. Anna 

imeytyä 10 - 15 minuuttia ja pyyhi ylimääräinen neste kankaalla pois. Jos materiaalissa on samea pinta 

käsittelyn kuivumisen jälkeen, on suositeltavaa poistaa se kuivalla kankaalla pyyhkäisemällä tai 

lattianhoitokoneella kuivalla pehmeällä laikalla. Ty öskenneltävä yli +10 o C lämpötilassa. Käsittely kuivaa 1-2 

tunnissa. 

Annostelu 

Käyttömäärät ja levityskerrat riippuvat suojattavan materiaalin huokoisuudesta ja imukyvystä. Yleensä yksi 

kerros Litoscudoa riittää antamaan parhaan mahdollisen suojaavan pinnan erittäin tiiviille materiaaleille 

(kiillotettu marmori ja graniitti). Vähemmän tiiviille materiaaleille ja marmoreille saatetaan tarvita kaksi 

kerrosta. 

Huolto 

Käytä säännöllisessä puhdistuksessa neutraalia suositeltavaa pesuainetta. Yleispesuaine 

CB 90 on neutraali hyvin rasvalikaa irrottava pesuaine, joka pitää pinnat kirkkaina ja 

kiiltävinä. Suojauskäsittely on uusittava voimakkaiden puhdistusten jälkeen. 

Käsittelyn uusimista suositellaan kerran vuodessa ja kovan kulutuksen kohteissa 6 

kuukauden välein.


Kiillottamattomat luonnonkivipinnat 

Tuote: Tulikivi-Barrier 2 Pietra 


Barrier 2 Pietra on korkealuokkainen vesipohjainen kivenkyllästysaine. Tuote sopii kiillottamattoman 

marmorin, graniitin, travertiinin, vuolukivien, liuskekivien ja muiden luonnonkivilaatujen sekä klinkkereiden ja 

mosaiikkibetonien suojauskäsittelyihin vesi- ja öljypohjaista likaa sekä tahroja vastaan. Tuote suojaa hyvin 

nesteiden imeytymiseltä. 

Ominaisuudet 

Tuote antaa materiaalille n äkymättömän suojan vesi- ja öljypohjaisen lian ja nesteiden imeytymistä vastaan. 

Suojauskäsittely sallii rakenteen normaalin hengittämisen, ja se ei muuta kiven pintaa liukkaaksi. Käsittely 

säilyttää kiven luonnolliset värit. Barrier 2 Pietra kestää hyvin kuumuutta ja ultraviolettisäteilyä. Tuote ei anna 

suojaa kalkkipitoisille kivilaaduille happamien nesteiden korroosiovaikutusta vastaan. 

Käyttöohjeet 

Sekoita ainetta hyvin ennen käyttöä. Annostele sellaisenaan. Annostelu tehdään kuivalle tai melkein kuivalle 

pölyttömälle pinnalle. Levitä nukkaamattomalla, puhtaalla, kuivalla kankaalla, mopilla, maalitelalla tai kevyesti 

sumuttamalla ja levittämällä aine tasaisesti kankaalla. Levitä ainetta tasaisesti koko pinnalle. Anna imeytyä 10-15 

minuuttia ja pyyhi ylimääräinen neste kankaalla pois. Jos materiaalissa on samea pinta käsittelyn kuivumisen 

jälkeen, on suositeltavaa poistaa se kuivalla kankaalla pyyhkäisemällä tai lattianhoitokoneella kuivalla pehmeällä 

laikalla. Työskenneltävä yli +10 o C lämpötilassa. Käsittely kuivaa 1-2 tunnissa. 

Annostelu 

Käyttömäärät ja levityskerrat riippuvat suojattavan materiaalin huokoisuudesta ja imukyvystä. Todella 

huokoisille materiaaleille (esim. hiekkakivi) annostellaan 2-3 kertaa. Normaalisti 1-2 annostelukertaa riittää. 

Uusi annostelu tehdään aina edellisen annostelun kuivuttua. Aloita tekemällä ensin pieni alue. 

Huolto 

Käytä säännöllisessä puhdistuksessa neutraalia suositeltavaa pesuainetta. Yleispesuaine CB 90 on neutraali, hyvin 

rasvalikaa irrottava tuote, joka soveltuu kaikkien vettä sietävien materiaalien puhdistukseen. Suojauskäsittely on 

uusittava voimakkaiden puhdistusten jälkeen. Käsittelyn uusimista suositellaan kerran vuodessa ja kovan 

kulutuksen kohteissa 6 kuukauden välein.

. 


10.2 Säännöllinen puhdistus 

Puhdistusaine: Tulikivi-CB90 


Päivittäiseen tai säännölliseen puhdistukseen tarkoitettu CB 90 on neutraali puhdistusaine luonnonkivi- ja 

keraamisille kivipinnoille. Se soveltuu myös muille vesipesua kestäville koville pintamateriaaleille. Aine irrottaa 

tehokkaasti rasvoja- ja muuta likaa, mutta ei turmele vahattua tai suojauskäsiteltyä pintaa. Oikein annosteltuna 

se ei jätä pyyhintäjälkiä ja säilyttää pinnan alkuperäisen kirkkauden. 

Käyttöohjeet CB 90 –puhdistusainetta voidaan käyttää koneelliseen puhdistukseen tai käsin pestäessä. 

Päivittäisen tai säännöllisen pyyhinnän voi tehdä tasomopilla tai frotee/mikrokuitupyyhkeellä. 

Perusteellisemmassa puhdistuksessa voi apuna käyttää hankauslevyä, hidaskierroksista lattianhoitokonetta tai 

yhdistelmäpesu-automaattia. 

Annostus 

Koneellinen puhdistus päivittäin: 1 dl 5 - 10 litraan vettä 

Peruspuhdistus käsimenetelmin: 1 osa CB 90 2 - 3 osaa vettä 

Peruspuhdistus koneellisesti: 1 osa CB 90 4 - 5 osaa vettä 

Päivittäinen pyyhintä: 0,5 - 1 dl ämpärilliseen vettä


10.3 Tehopuhdistus 

Puhdistusaine: Tulikivi- Service Solvacle 


Käytetään pinttyneen lian ja tahrojen poistamiseen. Service Solvacle poistaa rasvan, lian, likaantuneen 

vahapinnan ja vahakerrostumat. Tuote soveltuu my ös muiden kuin luonnonkivipintojen puhdistamiseen. 

Ainetta voi käyttää yhdistelmäkoneessa, lattianhoitokoneella tai suojakäsinein käsin pestäessä. 

Ominaisuudet 

Service Solvacle on vesiliukoinen ja heikosti emäksinen erikois- ja peruspuhdistusaine, 

Se soveltuu hyvin myös marmori- ja kalkkikivipintojen puhdistukseen. 

Annostus 

Annostusohjeet ovat ohjeellisia 

Normaali puhdistus 50/100 ml, 10 litraan vettä 

Kevyt lika tai vahakerros 200/300 ml, 10 litraan vettä 

Voimakkaasti rasvainen lika 0,5/1,0 litraa, 10 litraan vettä 

vahan poisto 

Pinttynyt, vaikea lika käytetään laimentamattomana 

Huom. Käytettäessä vahvasti happamia puhdistusaineita tulee saumat aina kyllästää vedellä. Ole varovainen 

käyttäessäsi vahvoja ja tulenarkoja puhdistusaineita. Käyttöohjeita on ehdottomasti noudatettava. Kaikkien 

käsittelyjen jälkeen keraamiset pinnat huuhdellaan runsaalla lämpimällä vedellä.


10.4 Tahroja ja tahranpoistoaineita 

Puhdistusaineen soveltuvuus pitää aina tarkistaa kokeilemalla sitä pienelle alueelle puhdistettavasta 

paikasta. 

Huom. Käytettäessä voimakkaasti happamia aineita on saumat aina kyllästettävä vedellä ennen 

puhdistusta. 

Marmoreiden ja kalkkikivien puhdistuksessa on vältettävä happamien aineiden käyttöä, koska ne 

saattavat viedä kiillon näiden kivien pinnasta. Jos happamia aineita käytetään, pese alue runsaalla 

lämpimällä vedellä heti puhdistuksen jälkeen. Ole varovainen käyttäessäsi vahvoja ja tulenarkoja 

aineita. Noudata aina tuotteiden käyttöohjeita. 

Tahra 

Jäätelö 

Kahvi, tee, elintarvikkeet 

Kosmetiikka, hedelmätahrat 

Kalkkitahrat 

Kasvi- ja eläinrasva 

Moottoriöljyt 

Olut, viini 

Steariini 

Terva, bitumi, hartsit 

Tuore maali 

Vanha maali 

Puhdistusaine 

Tulikivi-CB90 puhdistusaine 

Tavallinen puhdistusaine, lämmin vesi, CB90 

Tavallinen puhdistusaine, lämmin vesi, CB90 

Hapan pesuaine jaksottaiseen käyttöön 


Lakkabensiini 


Mekaaninen poisto, lakkabensiini, CB90 

Liuotin (lakkabensiini) 

Liuotin (lakkabensiini) 

Maalinpoistoaine

Laatoitusopas - Tulikivi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?