2010. Mekaanisen puunjalostuksen mittausten nykytila ja ... - Oske

Mekaanisen puunjalostuksen mittausten 

nykytila ja tulevaisuuden näkymät 

Petri Österberg, Measurepolis Development Oy 

Raportti 1/2010 

MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY | Kehräämöntie 7 | PL 103 | 87400 KAJAANI 

www.measurepolis.fi

Mekaanisen puunjalostuksen mittausten 

nykytila ja tulevaisuuden näkymät 

Petri Österberg, Measurepolis Development Oy 

Raportti 1/2010 

Kajaani, 11.3.2010

Sisällysluettelo 

________________________________________________________________________ 


1 Johdanto ....................................................................................................... - 7 - 

2 Mekaanisen metsäteollisuuden mittaustarpeet ........................................... - 10 - 

2.1 Nykyiset mittaukset ............................................................................................ - 10 - 

2.1.1 Hakkuukonemittaus ..................................................................................... - 10 - 

2.1.2 Pinomittaus, autokuormamittaus.................................................................. - 11 - 

2.1.3 Pyöreän puun mittaukset .............................................................................. - 11 - 

2.1.4 Pelkan mittaus .............................................................................................. - 12 - 

2.1.5 Sahatavaran mittaukset ................................................................................ - 12 - 

2.1.6 Sahatavarajalosteen mittaukset .................................................................... - 14 - 

2.1.7 Mittaukset vanerin valmistuksessa .............................................................. - 14 - 

2.2 Mittausten kehitystarpeet .................................................................................... - 14 - 

2.2.1 Nykyisin määritettävien piirteiden ja ominaisuuksien mittauksen parantaminen 

tai automatisointi ................................................................................................... - 15 - 

2.2.2 Uusien piirteiden ja ominaisuuksien mittaaminen ....................................... - 16 - 

2.2.3 Edullisempien korvaavien laitteiden kehittäminen jo olemassa olevien 

mittausten tilalle .................................................................................................... - 19 - 

3 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologiat ..................................... - 21 - 

3.1 Nykyisin käytössä olevat teknologiat ................................................................. - 21 - 

3.1.1 Käsin tai ihmissilmiin tehtävät mittaukset ja arvioinnit .............................. - 21 - 

3.1.1 Mekaaniset mittaukset ................................................................................. - 23 - 

3.1.2 Laseriin perustuvat mittaukset ..................................................................... - 24 - 

3.1.3 Näkyvän valon alueen kameroihin perustuvat järjestelmät ......................... - 25 - 

3.1.4 Röntgensäteilyyn perustuvat mittalaitteet .................................................... - 26 - 

3.1.5 Mikroaaltoihin perustuvat mittalaitteet ........................................................ - 27 - 

3.1.6 Akustisiin menetelmiin perustuvat mittalaitteet .......................................... - 27 - 

3.1.7 Sähköisiin menetelmiin perustuvat mittaukset ............................................ - 27 - 

3.1.8 Muut menetelmät ......................................................................................... - 28 - 

3.2 Tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävät teknologiat ...................................... - 28 - 

3.2.1 Nykymenetelmien kehittyminen .................................................................. - 28 - 

3.2.2 Muut etäisyysmittaukseen perustuvat tilavuusmittaukset ............................ - 29 - 

3.2.3 Laserpisteen sironta ja dynamic speckle ...................................................... - 30 - 

3.2.4 Lämpökuvaus ............................................................................................... - 30 - 

3.2.5 Spektrikuvaus tai kapean spektrikaistan käyttö ........................................... - 31 - 

3.2.6 Fluoresenssi, fosforenssi ja valon polarisaatio ............................................. - 31 - 

3.2.7 Läpivalaisu NIR/VIS valon alueella ............................................................ - 32 - 

3.2.8 NMR ja MRI teknologia .............................................................................. - 32 - 

3.2.9 Neutronimenetelmä ...................................................................................... - 32 - 

3.2.10. Betasäteily ja gammasäteily ...................................................................... - 33 - 

3.2.11 Terahertsikuvantaminen ............................................................................. - 33 - 

3.2.12 Etäisyyden mittaus interferenssikuvion avulla .......................................... - 34 - 

3.2.13 Impedanssispektroskopia ........................................................................... - 34 - 

- 5 -


________________________________________________________________________ 

3.2.14 Muut tomografiamenetelmät ...................................................................... - 34 - 

4 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologian toimijat ........................ - 36 - 

4.1 Yritykset .............................................................................................................. - 36 - 

4.1.1 Suomalaiset yritykset ................................................................................... - 37 - 

4.1.2 Ulkomaalaiset yritykset ............................................................................... - 42 - 

4.2 Tutkimuslaitokset ................................................................................................ - 47 - 

4.2.1 Suomalaiset tutkimuslaitokset ..................................................................... - 48 - 

4.2.2 Ulkomaalaiset tutkimuslaitokset .................................................................. - 50 - 

5 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehityshankkeet ..... - 52 - 

6 Johtopäätökset ja yhteenveto ..................................................................... - 54 - 

Lähteet ........................................................................................................... - 57 - 

- 6 -

Johdanto 

________________________________________________________________________ 

1 Johdanto 

Läpi koko puunhankintaketjun puuta arvioidaan ja mitataan useaan kertaan ja monella eri 

tasolla. Puun määrää ja laatua arvioidaan taimikkovaiheessa, metsikkönä, leimikkona, 

puuna, yksittäisenä runkona, tukkina, kuitupuuna, energiapuuna, kuitupuunippuna, 

tukkipinona, pelkkana, sahatavarana, sahatavarajalosteena ja loppukäyttökohteena, esim. 

sisustuksen osana. Monet arviot tehdään silmävaraisesti, mutta pitkälle kehitettyä 

mittaustekniikkaa löytyy etenkin puunhankintaketjun loppupäästä. Ensimmäiset arviot 

tehdäänkin jo taimikolle: Kuinka taimikon istutus on onnistunut, tai kuinka siemenpuut 

ovat onnistuneet käynnistämään metsän uudistumisen. Nykypäivän kehittyneintä 

teknologiaa edustanevat suurimmilla sahoilla olevat röntgenlaitteistot, joilla tukit 

läpivalaistaan. Suomessa näitä on käytössä hieman toistakymmentä raportin ilmestyessä. 

Puutavaran ominaisuuksiin vaikuttavaa ja liittyvää tietoa kertyy jo nyt paljon, mutta 

kaikkea ei hyödynnetä, ja jos hyödynnetään, se tehdään välittömästi mittauksen jälkeen ja 

tämän jälkeen tieto kadotetaan. Esimerkiksi leimikon maantieteellinen sijainti, ilmaston 

historiatiedot, harvennushakkuu- sekä lannoitustiedot tuovat jo runsaasti tietoa 

puutavaraerän keskimääräisestä laadusta. Nämäkin tiedot jäävät pääsääntöisesti 

hyödyntämättä, sillä informaation kuljettaminen puutavaraerän ja yksittäisen tukin 

mukana on ollut toistaiseksi ongelmallista. Hakkukoneessa mitataan tukkien pituus- ja 

läpimittatietoja, joita käytetään rungon katkonnan optimointiin. Usein hakkukonemittaus 

toimii myös maksuperusteena metsänomistajalle. Tämäkin yksittäisen tukin/kuitupuun 

mittaustieto hukataan kuljetuksessa ja nippukohtainen tieto sahalla tukkilajittelussa tai 

kuitupuun vastaanotossa. 

Tämä raportti luo katsauksen puutavaran mittaukseen nykytilanteeseen ja myös 

tulevaisuudennäkymiin. Käsittely on mekaanisen metsäteollisuuden näkökulmasta, joten 

kemiallisessa metsäteollisuudessa tehtävät mittaukset on rajattu käsittelystä ulos. 

Yhtymäkohtia kuitupuun mittaukseen kuitenkin on olemassa, silloin kun puu vielä on 

pyöreää puuta. Raportissa käydään läpi puutavaran hankintaketjun mittauskohteet, jotka 

- 7 -

Johdanto 

________________________________________________________________________ 

vaikuttavat mekaanisessa metsäteollisuudessa puutavaran arvoon. Kuitenkin mittaukset 

ennen puun kaatoa on rajattu käsittelystä ulos. Hankintaketjun mittauskohteissa mitataan 

pääsääntöisesti puutavaran määrää ja laatua. Sahateollisuuden, vaneriteollisuuden ja 

jalosteteollisuuden mittauskohteet ja kehitystarpeet on asetettu etusijalle. Raportissa on 

pyritty selvittämään nykyisin hyödynnettävien mittausten lisäksi mittaukset, jotka eivät 

vielä toimi kunnolla tai ole riittävällä tasolla. On myös selvitetty, mitä piirteitä ja 

ominaisuuksia haluttaisiin tulevaisuudessa mitata, jotta yksittäisen puun arvoa voitaisiin 

lisätä. Raportissa käsitellään puunjalostuslaitosten on-line mittauksia sekä näiden 

kehitysmahdollisuuksia. Näytteistystyyppiset mittaukset on rajattu ulos käsittelystä. 

Monet metsäteollisuudessa aikaisemmin visuaalisesti tehdyt puutavaran arvioinnit tai 

muuten ihmisvoimin tehtävät mittaukset, kuten kuitupuun kehysmittaus tai sahatavaran 

laatuluokittelu, ovat korvautuneet kuvantavilla mittauksilla. Oikein toimiva mittauslaite 

antaa tuloksen, jossa ei ole vaihtelua, toisin kuin ihmisten suorittamien mittausten välillä 

tai ihmisen oman virkeystilan mukaan. Kuvantamislaitteiden sekä laskentakapasiteetin 

huima kasvu on avannut tällä alueella uusia mahdollisuuksia tarkempiin ja ennen jopa 

mahdottomiin mittauksiin. Niinpä kuvantavat mittaukset ovat vahvasti esillä 

tulevaisuuden näkymissä. 

Raportissa on käyty läpi puutavaranmittauksen toimijat: Katsaus alan laitevalmistajiin ja 

heidän markkinoimiinsa laitteisiin ja myös tutkimuslaitoksiin. Pääpaino on suomalaisissa 

yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa, sillä esiselvityksen tarkoituksena on käynnistää ja 

edistää mekaanisen metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystyötä nimenomaan Suomessa. 

Kilpailijoiden tuotteet on myös syytä tuntea, ja mikäli Suomesta ei löydy yksittäisen 

tutkimuskohteen asiantuntemusta, ei ulkomaisia toimijoita kuitenkaan suljeta pois 

tulevaisuuden suunnitelmista. Selvityksessä on pyritty löytämään myös yrityksiä, jotka 

ovat toimineet täysin muilla alueilla kuin metsäteollisuudessa, mutta joiden osaamisen 

hyödyntämisessä mekaaniseen metsäteollisuuteen näyttäisi olevan potentiaalia. 

Esiselvityksen tarkoituksena on selvittää mekaanisen metsäteknologian mittaustekniikan 

nykytila ja kehitystarpeet laaja-alaisten tutkimushankkeiden käynnistämistä 

- 8 -

Johdanto 

________________________________________________________________________ 

silmälläpitäen. Ensisijaisesti tutkimushankkeissa mukana olevien toimijoiden on ajateltu 

olevan suomalaisia, mutta mikäli osaamista ei kotimaasta löydy, ulkomainenkin 

osaaminen on tervetullutta. Raportin lopussa on hahmoteltu selvityksen perusteella 

muutamia yleisen tason mittauskohteita tutkimus- ja kehityshankkeita silmälläpitäen. 

- 9 -

Mekaanisen metsäteollisuuden mittaustarpeet 

________________________________________________________________________ 

2 Mekaanisen metsäteollisuuden mittaustarpeet 

Mekaanisen metsäteollisuuden mittaustarpeet on jaettu kahteen osaan: 1. Tällä hetkellä 

metsäteollisuuslaitoksilla tehtävät ja hyödynnettävät mittaukset ja 2. mekaanisen 

metsäteollisuuden mittausten kehitystarpeet, jotka antavat suuntaa tulevaisuuden 

mittausteknologioille. 

2.1 Nykyiset mittaukset 

Metsän arviointia tehdään jo aivan puun kasvun alkuvaiheessa, kun tarkastellaan kuinka 

taimikko on lähtenyt kasvuun. Metsän kasvaessa tehdään arvioita harvennus- ja 

lannoitustarpeesta. Kun leimikosta tehdään pystykaupat, arvioidaan metsästä saatava 

tukkipuun, kuitupuun ja energiapuun määrät. Puutavara mitataan hakkuukoneella 

kaadettaessa. Tuotantolaitoksella kuten sahalla, vaneritehtaalla tai kuiduttavassa 

teollisuudessa puutavara mitataan myös vastaanotossa ja useasti vielä prosessoinnin 

aikana. Sahoilla mitataan pyöreätä puuta, pelkkaa, kosteaa sahatavaraa ja kuivattua 

sahatavaraa. Vaneritehtailla mitataan pyöreää puuta, viilua ja valmista levyä. 

Puujalosteteollisuudessa löytyy paljon mittauksia tavaran dimensiotarkkuuden ja myös 

laadun määrittämiseksi. 

2.1.1 Hakkuukonemittaus 

Nykyään yli 99 % hakkuista tehdään koneellisesti hakkuukonetta käyttäen [50]. 

Miestyönä moottorisahoin tehtävä metsurihakkuu on lähes kadonnut markkinoilta. 

Lähinnä mieshakkuuta tehdään yksityisesti sauna- ja takkapuiden hankinnassa, joka ei 

tilastoidu mihinkään, eikä näy puumarkkinoilla. Hakkukone mittaa mekaanisesti rungon 

läpimittatietoja ja pituutta, sekä optimoi rungon katkonnan näiden tietojen mukaan. 

Hakkuukoneen kuljettaja arvioi leimikkoa ja päättää sen mukaan kaadettavat puut, mikäli 

kyse ei ole uudistushakkuusta, jolloin jokainen puu kaadetaan. Kuljettajan vastuulla on 

myös laadun arviointi: Hänen on huomattava laho katkaisupinnassa ja arvioitava sen 

eteneminen sekä tehtävä päätös seuraavasta katkaisukohdasta. Hakkuukoneen kuljettajan 

tulisi huomata myös lengot rungot ja katkoa ne siten että yksittäisen tukin lenkous jää 

- 10 -


________________________________________________________________________ 

pieneksi. Hakkuukoneen kuljettajan tulee myös tehdä koneensa kontrollimittaus 

päivittäin, jossa hän mittaa pituus ja läpimittatietoja valituista rungoista käsin ja vertaa 

niitä hakkuukoneen antamiin mittaustietoihin. 

2.1.2 Pinomittaus, autokuormamittaus 

Pinomittaus välivarastossa, yleensä tienvarressa, on nykyisin jo harvinainen 

mittausmenetelmä, joka kuitenkin toistaiseksi on määritelty hyväksyttäväksi 

mittausmenetelmäksi puutavaranmittauslaissa. Pääsääntöisesti pinomitalla mitataan 

välivarastossa pinossa olevaa kuitupuuta. Määrämittaista tukkipuuta voidaan myös mitata 

välivarastossa, mutta se tehdään mittaamalla yksitellen jokaisen tukin pituus ja 

latvaläpimitta. Puutavara-autossa oleva tukkipuun määrä mitataan punnitsemalla auto 

lasteineen sahalle tullessa. Tällä määritetään kuljetusyrittäjän palkkio puun kuljetuksesta. 

Kuitupuun mittaus nippuina puutavara-autossa on yleisesti käytössä 

vastaanottoterminaaleissa ja se perustuu kehystilavuuteen sekä pinon tiiviys ja lumisuusarvioihin. 

Laatu arvioidaan tavallisesti otantamittauksella. 

2.1.3 Pyöreän puun mittaukset 

Tukit saapuvat puutavara-autolla sahalaitokselle, jossa ne puretaan tukkien vastaanotossa 

vastaanottopöydälle. Kiramo erottelee tukit nipusta, jonka jälkeen yksittäiset tukit 

kulkevat metallinpaljastimen läpi, jossa pyritään löytämään sahanteriä vioittavat esineet 

kuten naulat, piikkilanka tai ammusten jäänteet. Tämän jälkeen tukin 3D-profiili mukaan 

lukien pituus, läpimittatiedot ja lenkous mitataan tukkimittarilla. Suurimmilla sahoilla on 

3D-profiilimittarin jälkeen tomografialaitteita, jotka antavat tiheyden vaihteluun 

perustuvaa tietoa tukin sisärakenteesta, kuten sisälahosta, oksakiehkuroista, kuoresta, 

sydän/mantopuuosuudesta ja vieraista esineistä. Esimerkiksi puutavara-auton 

kuormaimen kouran puuhun painamia kiviä ei metallinpaljastin löydä. Tukkimittari antaa 

rungon profiiliin perustuen rungon tilavuuden, joka voi toimia myös maksuperusteena 

metsän omistajalle. Tukkimittarin ja mahdollisen tomografialaitteiston mittaustulosten 

perusteella tukki luokitellaan ja lajitellaan omaan lokeroonsa. Kurottaja käy 

tyhjentämässä lokeron välivarastoon, josta kukin välivarastoitu ja lajiteltu tukkipino 

ajetaan sahausohjelman mukaisesti sahan tukkipöydälle. Tukin 3D-profiili ja asento 

mitataan jälleen tukkimittarilla. Mittaustuloksen perusteella tukit käännetään siten että ne 

- 11 -


________________________________________________________________________ 

sahataan latvapää edellä. Tukki myös pyöritetään siten, että lenko on joko ylös tai 

alaspäin ennen sahausta. 

2.1.4 Pelkan mittaus 

Sahalinjoja on toteutettu hyvin erilaisia ja seuraavassa on esitetty eräs yleiskuvaus. 

Profiloivissa sahalinjoissa tukin pinta tasataan pelkkahakkurilla ja pelkkasaha irrottaa 

tukista pintalaudat, tai vaihtoehtoisesti tukin sivut poistetaan kokonaan hakettamalla. 

Tavallisesti irrotetaan myös sivulaudat joko kiinteinä tai mittaukseen perustuen. Jäljelle 

jää kahdelta sivulta tasattu pelkka, joka kaadetaan kyljelleen. Pelkan profiili mitataan 

pelkkamittarilla, jolla optimoidaan laudat. Pelkasta sahataan irti toiset sivulaudat. Jäljelle 

jäänyt sydäntavara pyritään yleensä jakosahaamaan siten että ydin halkaistaan kahtia. 

Tällä pyritään vähentämään kuivattaessa aiheutuvia muotovääristymiä. Profiilimittausten 

määrä sahalinjalla vaihtelee riippuen haketuksen, sahauksen ja särmäyksen 

toteutusratkaisusta. Jos näitä on yhdistetty samaan koneyksikköön, profiilimittauksia on 

vähemmän (Kuva 1, kohdat 6-9). 

2.1.5 Sahatavaran mittaukset 

Sahauksen jälkeen sahatavaran 3D-profiili mitataan sivulautojen särmäyksen optimointia 

varten sekä tuorelaatua arvioidaan lappeelta. Sahatavaran katkaiseminen optimoidaan 

mitatun laatutiedon perusteella. Myös dimensiolajittelu tehdään tässä vaiheessa. 

Katkaisun jälkeen sahatavara pinotaan rimapaketeiksi kuivausta varten. Kuivauksen 

aikana seurataan kuivaamon ja/tai sahatavaraerän lämpötilaa ja kosteutta, ei kuitenkaan 

yksittäisen sahatavaran. Kuivauksen jälkeen sahatavaran keskimääräinen kosteus 

mitataan ja yksittäiset sahatavarakappaleet laatuluokitellaan muodon ja pääsääntöisesti 

lappeella ja syrjällä näkyvien laatupiirteiden mukaan. Näitä ovat mm. halkeamat, 

erilaatuiset oksat, väriviat ja pihkataskut. Usein sahatavara myös lujuuslajitellaan ja 

määräpituus tarkistetaan. Viimein sahatavara pakataan pinoihin ja suojataan muovilla 

myyntiä varten. 

- 12 -


________________________________________________________________________ 

Kuva 1. Puutavaran mittauspaikat sahalaitoksella: 

1. Autokuormapunnitus sahalaitoksen portilla 

2. Metallinpaljastin (magneettinen) 

3. Tukin profiilimittari (laserkolmiomittaus), kuoriosuuden mittaus (lasersironta) 

4. Tukkiläpivalaisu (röntgen) 

5. Tukin profiilin mittaus tukinkääntöä varten (laser) 

6. Tukin profiilin mittaus sivujen haketusta ja 1. sivulautojen sahausta varten (laser) 

7. Pelkan profiilin mittaus sivujen haketusta ja 2. sivulautojen sahausta varten 

(laser) 

8. Pelkan profiilin mittaus jakosahausta varten (laser) 

9. Saheen profiilin mittaus särmäystä varten (laser) 

10. Saheiden dimensiomittaus ja tuorelaadutus (kamera) 

11. Kuivaamon olosuhteiden mittaus (ei varsinaista puutavaran mittausta) 

12. Saheiden kosteusmittaus (kapasitiivinen) 

13. Saheiden visuaalinen laadutus (kamera) 

14. Saheiden lujuusluokittelu (akustinen, kamera) 

Alkuperäisen kuvan lähde, Heinolan Sahakoneet Oy [17]. 

- 13 -


________________________________________________________________________ 

2.1.6 Sahatavarajalosteen mittaukset 

Sahan lähettyvillä on usein jalostuslaitos, johon pakattu sahatavara kuljetetaan 

jatkojalostusta varten. Kuivauksen jälkeen sahatavaran muoto on usein kupera. 

Sahatavaran muoto mitataan ja tätä tietoa hyväksi käyttäen kappale käännetään siten, että 

sydänpuoli jää julkisivuksi. Kappale höylätään sahauksessa huomioituun mittavaraan 

perustuen tasaiseksi. Sahatavaran lappeelta mitataan jälleen sahatavaran laatua, mm. 

oksia ja värivikoja, mutta myös kosteutta. Erityisesti parketin valmistuksessa väri- ja 

oksaisuustietoa hyödynnetään. Katkontaa voidaan optimoida mittaustiedon mukaan ja 

tehdä sormijatkamalla oksatonta puujalostetta esimerkiksi ikkunanvalmistajille. 

Sahajalosteiden laadun mittauksessa käytetään paljon ihmistyönä tehtävää arviointia, 

kuten sormiliitosten onnistumista, tai työstön ja pintakäsittelyn laatua. 

2.1.7 Mittaukset vanerin valmistuksessa 

Hyvälaatuinen puutavara, etenkin suora koivutukki, on haluttua vaneriteollisuudessa. 

Vaneriviilun sorvaukseen halutaan suoria runkoja, joiden kapeneminen on pientä. 

Vaneritukit kulkevat läpi metallinpaljastimen ja tukkimittarin, jonka antaman 

profiilitiedon perusteella tukit katkotaan pölleiksi sorvausta varten. Sorvipöllien 3Dprofiili 

mitataan, jotta sorvaus voidaan tehdä optimaalisesti. Valmiin viilun laadun 

tarkkailu, kuten oksan reikien ja suurien halkeamien havaitseminen sekä vikojen 

paikkaaminen on ollut vaativaa ihmistyötä mutta nykyisin nämä on korvattu 

automaattisilla konenäköön perustuvilla järjestelmillä. Viilun kosteuden mittaus on 

oleellista esim. liimattavuuden kannalta. 

2.2 Mittausten kehitystarpeet 

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausten kehitystarpeet on jaettu tässä kolmeen osaan. 

Ensimmäinen osa kuvaa nykyisin mitattavissa olevia ominaisuuksia, joiden 

mittaustarkkuutta haluttaisiin parantaa. Mittaus voi myös olla hankalaa tai aikaa vievää 

ihmistyötä, jolloin sen automatisoinnille olisi tilaus. Toinen osa mittausten 

kehitystarpeista käsittää kokonaan uudet mittaukset, joita ei käytetä vielä toistaiseksi 

puunhankintaketjussa tai vaihtoehtoisesti jo saatavissa olevaa mittaustietoa yhdistämällä 

ja käyttämällä uudella tavalla saadaan uutta informaatiota. Kolmas osa mittausten 

- 14 -


________________________________________________________________________ 

kehitystarpeita on nykyistä edullisemmat laitteistot, jotka pystyisivät korvaamaan ainakin 

osan informaatiosta, joka on mahdollista saada vain hyvin kalliilla laitteistoilla. 

2.2.1 Nykyisin määritettävien piirteiden ja ominaisuuksien mittauksen 

parantaminen tai automatisointi 

Nykyisin puunhankintaketjussa on käytössä vielä monia työläitä ihmisen tekemiä 

mittauksia, joiden tekemistä haluttaisiin helpottaa tai automatisoida. Metsänarviointi ja 

leimikon arviointi on toistaiseksi pääsääntöisesti ihmisen tekemää työtä. Myös 

kaatovaiheessa ihmisvoimin tehtävään hakkuukoneen kontrollimittaukseen kaivattaisiin 

kehittyneempää mittausteknologiaa. Hakkuukoneen kuljettaja myös tekee arvion 

ympärillään olevasta leimikosta, ja sen mukaan hän valitsee kaadettavat puut. 

Hakkuukoneen kuljettajan on myös tehtävä päätös lengon rungon optimaalisesta 

katkonnasta sekä arvioitava tyvilahon eteneminen ja arvioitava katkaisukohta johon laho 

ei ole edennyt. Kaikki nämä kuormittavat hakkuukoneen kuljettajan työtä, ja saattavat 

olla hankaliakin päätöksiä, kun näkyvyys on huono esim. syysiltoina. Hakkuukone mittaa 

tilavuus- ja pituusmittoja, mutta puun laatumittauksia ei ole lainkaan. Tälle olisi selkeä 

tilaus, jolloin logistiikkaa voitaisiin parantaa. 

Tukkien profiilimittaus toimii melko hyvin tukkilajittelussa sahan vastaanotossa. 3Dmuoto 

saadaan kohtuullisella tarkkuudella, ja tukin pituusmittaus täyttää hyvin 

vastaanottomittaukselle lain asettamat vaatimukset, mutta esim. päätyleikkauksen muoto 

jää epäselväksi. Muutamilla suomalaisilla sahoilla oleva tomografialaitteisto paljastaa 

myös tukin muotopiirteitä melko luotettavasti, mutta tomografialaitteistosta saatavassa 

informaatiossa olisi vielä paljon hyödynnettävää. Nykyisin tomografialaitteiston suurin 

etu on, että tukit voidaan lajitella tukkiluokkiin sisäisten ominaisuuksien perusteella. 

Lisäksi puutavaran sisällä olevat sahanteriä vioittavat vieraat esineet pystyään löytämään 

luotettavammin kuin vaikkapa metallinpaljastimella. Myös tomografialaitteiston 

tuottamaa sisälaho- ja oksatietoa hyödynnetään tukkilajittelussa. Tomografialaitteistolla 

olisi saatavissa paljon laatutietoa, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Lustoinformaatio, sen 

jakauma, tarkempi sydän-/ pintapuurajan määrittely, ydinjuovan sijainti, jopa kevät- 

/kesäpuuosuudet haluttaisiin ja mahdollisesti voitaisiin löytää tomografialaitteistoilla. 

- 15 -


________________________________________________________________________ 

Usein kehitystarpeita voitaisiin tyydyttää pelkästään ohjelmistokehityksellä, mutta 

yksityiskohtaisempien tietojen hankkimiseksi saatetaan tomografialaitteistojen 

resoluutiota joutua kasvattamaan. 

Kun sahatavara on sahattu laudoiksi, tehdään sille automaattinen laadutus, jonka 

perusteella sahatavara katkotaan laatuun kuulumaton vajaasärmä. Laadutuksessa 

tunnistetaan viat ja määritetään niiden haitallisuus. Vaikka viat tunnistetaan nykyään 

melko hyvin, tunnistamisen tarkentamisessa olisi vielä parantamisen varaa. Samat 

laitteistot ovat käytössä myös kuivauksen jälkeen sahatavaran laatulajittelussa ja 

ongelmat ovat pääsääntöisesi samat. Tunnistetut viat saattavat sekoittua keskenään. 

Esimerkiksi pyöreä syykuvio saatetaan tunnistaa oksaksi tai sydänjuova tunnistaa 

halkeamaksi. Myös halkeamien parempi tunnistustarkkuus olisi toivottavaa. Syyhäiriön, 

lahon ja pihkan tunnistus saattavat sekoittua keskenään. Kuivauksessa mm. oksissa oleva 

pihka kiehuu, ja sahatavaran kulkiessa kylkikyljessä kuljettimella kuumentunut oksan 

pihka tarttuu viereiseen lautaan ja tämä jälki tunnistetaan virheellisesti oksaksi. 

Muutoinkin pihka sotkee sahatavarakappaleita ja lisäksi korkeissa lämpötiloissa 

kuivattaessa usein syntyy myös värimuutoksia sahatavaraan. Nämä asettavat haasteita 

kameraan perustuville mittalaitteille. Kaikkien näiden ongelmien parantaminen on 

pääasiassa ohjelmiston kehittämistä. 

Nykyiset käytössä olevat sähköiset (yleensä kapasitiiviset) sahatavaran kosteusmittausta 

varten asennetut anturit antavat kohtuullisen luotettavan mittaustuloksen vain kuivatulle 

sahatavaralle, tarkemmin sanottuna kuivatulle sahatavaraerälle. Yksittäisen 

sahatavarakappaleen kosteuden mittaus on vielä melko epätarkkaa. Jos sahatavaran 

kosteus pystyttäisiin mittaamaan ennen kuivausta paremmin, kuivausprosessia ja -aikaa 

voitaisiin optimoida, jolloin energiaa säästyisi ja tuotteet olisivat tasalaatuisempia. 

2.2.2 Uusien piirteiden ja ominaisuuksien mittaaminen 

Kautta puunhankintaketjun tiettyä puutavarakappaletta koskevaa mittaustietoa saadaan 

runsaasti lähtien metsän kasvatukseen, kuten lannoitukseen ja harvennushakkuisiin 

liittyvästä tiedosta ja leimikon kasvupaikan, kuten maantieteelliseen sijaintiin ja 

- 16 -


________________________________________________________________________ 

korkeuteen liittyvästä tiedosta alkaen. Jatkuvasti tämä leimikkokohtainen tieto ja 

myöhemmin nippukohtainen ja tukkipuulla jopa tukki- ja sahekohtainen tieto kadotetaan 

kun puutavara siirretään seuraavaan kohteeseen (Kuva 2). Tämän mittaustiedon 

keräämiselle aivan kasvatuksen alusta alkaen, sen säilyttämiselle ja kuljettamiselle läpi 

puunhankintaketjun aina loppukäyttäjälle asti olisi suuri tarve. Jos yksittäinen 

sahatavarakappale pystyttäisiin jäljittämään leimikkoon ja metsän omistajaan asti, sillä 

olisi ostajan kannalta merkitystä. Tämä olisi menetelmä varmentaa puun alkuperä. Taas 

toisinpäin jos mittaustieto metsästä sahatavarakappaleeseen tai jalosteeseen asti 

pystyttäisiin jäljittämään, kappaleen laadusta tiedettäisiin merkittävästi enemmän kuin 

nykyisin. Tätä kautta myös laatupiirteiden mittaus kaikissa puunhankintaketjun pisteissä 

saisi enemmän merkitystä. Lisäksi nämä mittaukset olisi syytä siirtää niin aikaiseen 

kohtaan hankintaketjussa, kuin mahdollista, jolloin raakkikappaleita ei tarvitsisi turhaan 

kuljettaa sahalle ja sieltä muualle kuiduttavaan käyttöön. Pyrkimys olisi siis mitata puun 

dimensiot ja laatu sekä määritellä puun optimaalisin käyttö jo hakkuukoneessa. Tällöin 

jokainen puutavarakappale pystyttäisiin ohjaamaan mahdollisimman aikaisin ja 

optimaalisesti oikeaan paikkaan ja logistiikkaa voitaisiin järkeistää. 

Nykyisin mekaanista puuta jalostavissa laitoksissa prosessi on optimoitu saapuvan 

puutavaran tilavuuden mahdollisimman suuren hyödyntämiseen päätuotteena. Sahoilla 

sahausasete asetetaan tukkimittarin antaman 3D-muodon perusteella siten, että rungosta 

saataisiin mahdollisimman paljon sahatavaraa ja vähän haketta. Vastaavasti 

vaneriteollisuudessa mittausjärjestelmän antaman 3D-muodon mukaan sorvipöllin sisälle 

sovitetaan mahdollisimman suuri lieriö, joka sitten sorvataan viiluksi. Puutavaran 

sahauksen tai sorvauksen optimoiminen tukin laadun mukaan nostaisi ainakin tietyissä 

tapauksissa yksittäisestä tukista saatavan sahatavaran/viilun arvoa, vaikka tilavuussaanto 

pienentyisikin. Laatuoptimointi edellyttäisi kehittyneitä laatumittauksia ja nykyisin 

saatavilla olevan laatumittaustiedon parempaa hyödyntämistä. 

- 17 -


________________________________________________________________________ 

Kuva 2. Menetetty mittausinformaatio puunhankintaketjussa Useniuksen [72] mukaan. 

Tuoresahatavaran kosteuden mittauksella voisi olla merkittävää hyötyä. Nykyisin 

käytössä olevilla kosteusmittareille kuivaamaton sahatavara on liian kosteaa, jotta 

mittaustulokset olisivat käyttökelpoisia. Mikäli yksittäisen saheen kosteus pystyttäisiin 

mittaamaan tuoreena, saheet voitaisiin lajitella kuivausta varten muutamaan erään. Ellei 

lajittelua ennen kuivausta voida tehdä, kuivausprosessia kyettäisiin kuitenkin 

seuraamaan, kun sisään laitettujen ja ulosotettujen sahatavarakappaleiden kosteutta 

verrattaisiin. Myös erän kosteudella ja sen jakaumalla on merkitystä. Tällöin kuivaus 

voitaisiin optimoida, jolloin kuivausaika saattaisi lyhentyä ja energian säästö olla 

merkittävä. Myös sahatavaran tasalaatuisuus lisääntyisi. Jos yksittäisen sahatavaran 

kosteus pystyttäisiin mittaamaan tarkasti, voitaisiin tietyn kosteusprosentin alittavat 

kappaleet poimia suoraan sahatavaravirrasta eikä rimapakettia tarvitsisi ylikuivata 

ainakaan niin paljon kuin nykyisin, jotta kosteimmatkin kappaleet saavuttaisivat halutun 

kosteusprosentin. Mainittakoon, että vanerin sorvauksessa, kuiduttavassa teollisuudessa 

ja myös energiapuupuolella on vielä tarvetta kostean puutavaran kosteusmittauksen 

kehittämiselle. 

- 18 -


________________________________________________________________________ 

Sahatavaran ja myös jalosteen pintaominaisuuksien mittaukselle on olemassa tilaus. 

Ensisijainen tarve olisi reklamaatioista aiheutuvien virheiden tunnistus ja ehkäiseminen 

jo etukäteen. Höyläysjäljen, Pinnan karheus-, valon kiilto-, heijastus- ja absorptioominaisuuksien 

mittauksella voitaisiin myytävälle sahatavaralle antaa lukuarvo, jolloin 

asiakas voisi ostaa kesken loppuneen seinäpaneelin viereen paneelia, joka varmasti 

näyttää samalta. Saheen tai jalosteen pintaominaisuuksien mittauksella voitaisiin myös 

puuntyöstölaitteiden, kuten sahan, jyrsimien, höylän ja hiomakoneen kuntoa seurata. 

Jalosteesta voitaisiin myös mitata vastaavia piirteitä pinnoituksen, esim. lakkauksen ja 

maalauksen jälkeen. Edelleen pinnoituslaitteiden kuntoa pystyttäisiin seuraamaan. 

Paneelin värin samanlaisuuden mittaamiseen on olemassa jo laitteita, mutta pinnan 

visuaalisten ominaisuuksien mittausta voitaisiin edelleen kehittää jotta paneelia voitaisiin 

luokitella paremmin esim. syykuvion ja oksaisuuden perusteella. 

Mekaanisessa metsäteollisuudessa saattaisi olla tarvetta myös toimilaitteiden kunnon 

valvontaan, ei vain epäsuorasti tuotteen laatua tarkkailemalla, vaan suoraan laitetta, esim. 

sahan tai työstölaitteen terää tarkkailemalla. Tällöin vika ja kuluminen tiedettäisiin jo 

ennen kuin ne näkyvät tuotteessa ja hylkyyn menevää tavaraa säästyisi sekä reklamaatiot 

vähenisivät. 

2.2.3 Edullisempien korvaavien laitteiden kehittäminen jo olemassa 

olevien mittausten tilalle 

Tällä hetkellä tukin sisärakennetta tutkivia tomografialaitteistoja on Suomessa käytössä 

kymmenkunta. Laitteistojen hinta on toistaiseksi niin korkea, että vain suurimmilla 

sahoilla on varaa investoida näihin. Suurilla sahoilla tukkitomografi on asennettu 

tukkilajitteluun, mutta tukin sisärakenteen tutkimiseen olisi tarvetta myös sahalinjalla, 

jotta sahausta voitaisiin optimoida paremmin. Toista kallista laitteistoa tuskin hankitaan 

sahalle sahalinjan alkupäähän, jolloin halvempi laitteisto voisi tulla kysymykseen. Tosin 

jos jäljitettävyys tukkilajittelusta sahalinjalle saadaan kuntoon, ongelma ratkeaa. Myös 

pienillä ja keskisuurilla sahoilla olisi halua hyödyntää tukin sisältä saatavaa tietoa, kuten 

oksakiehkuroita tai sydäntavaran osuutta ja lustoinformaatiosta saatavaa lujuustietoa. 

- 19 -


________________________________________________________________________ 

Toiveissa on, että halvemmilla teknologioilla päästäisiin mittaamaan edes osa tukin 

piirteistä, joita ei vielä nykysahoilla pystytä mittaamaan muuten kuin 

röntgentomografialla. 

Sahatavaran läpivalaisuun on olemassa yhden suunnan röntgenlaitteistoja, joilla mitataan 

lähinnä puun tiheyttä, oksia, niiden kokoa ja laatua ja näitä hyödyntäen lujuutta. Näitä 

mittauksia pystyttäisiin mahdollisesti korvaamaan muilla saheen läpivalaisuteknologioilla 

kuten näkyvällä valolla, lähi-infrapunalla tai mikroaalloilla, jolloin investoinnit olisivat 

pienempiä ja laitteistojen suojaustarve vähäisempää. 

- 20 -

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologiat 

________________________________________________________________________ 

3 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologiat 

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologiat on jaettu kahteen osaan. 

Ensimmäisessä osassa on lueteltu nykyisin käytettävät mittausteknologiat ja toisessa 

osassa on visioitu tulevaisuudessa mahdollisesti käytettäviä teknologioita korvaamaan tai 

täydentämään nykyisin käytössä olevia teknologioita. 

3.1 Nykyisin käytössä olevat teknologiat 

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kirjo on nykyisinkin jo melko 

suuri. Vaikka teknologinen kehitys on ollut jatkuvaa, silti monia mittauksia ja arviointeja 

tehdään ihmissilmin tai ihmiskäsin. Usein ihmismittaukseenkin on kehitetty tekninen laite 

avuksi. Automaattisia mittauksia, jotka tapahtuvat ihmisen puuttumatta tapahtumaan, on 

olemassa moneen eri teknologiaan perustuen. Mekaaniset mittaukset tarvitsevat 

tavallisesti kontaktin puutavarakappaleeseen. Mittaukset pyritään kuitenkin perustamaan 

koskettamattomiin teknologioihin, jolloin mittaukset eivät hidasta prosessia. Käytössä 

olevia koskettamattomia mittausteknologioita ovat kameroihin ja/tai laser laitteistoihin, 

röntgensäteisiin, mikroaaltoihin, lämpösäteilyyn, sähköisiin ominaisuuksiin 

(kapasitiivinen, induktiivinen) perustuvat menetelmät sekä akustiset menetelmät. 

Mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivat laitteet voidaan jakaa karkeasti myös kahtia 

sen mukaan toimivatko ne pitkittäin vai poikittain kulkevalle puulle. Kuitupuupuolella 

monet mittausteknologiat pyöreälle puulle on kehitetty tilanteeseen, jossa puu on 

poikittaisliikkeessä, saha ja vaneriteollisuudessa pyöreän puun mittaukset tapahtuvat taas 

pitkittäisliikkeessä pois lukien sorvipöllin mittaus. Sahatavara kulkee sahauksen jälkeen 

pääsääntöisesti sahalla poikittain, jolloin mittausteknologia on sovitettu tällaiselle linjalle. 

Tosin sahoja, joissa sahatavarakin kulkee pitkittäin, on olemassa. Jatkojalostuksessa 

sahatavara kulkee jälleen pitkittäin, ja mittalaitteet vaativat tällöin vähemmän tilaa. 

3.1.1 Käsin tai ihmissilmiin tehtävät mittaukset ja arvioinnit 

Monet puun hankintaketjussa olevat mittaukset tai arvioinnit metsästä aina sahan tai 

vaneritehtaan lopputuotteeseen asti tehdään ihmiskäsin tai ihmissilmin. Usein mittauksen 

- 21 -


________________________________________________________________________ 

ja arvioinnin tulos vaikuttaa myös tuotantolaitoksen arvosaantoon. Esimerkkinä 

hakkuukoneen kuljettajan visuaalinen arvio tyvilahon etenemisestä ja siihen perustuvasta 

katkonnasta, tai kuljettajan päätös siitä kuinka lenko tukki katkotaan. Vaikka 

hakkuukoneen kourassa oleva dimensiomittaus onkin suhteellisen hyvä, 

hakkuukonemittauksessa voi ilmetä systemaattista virhettä, jos kontrollimittauksia on 

laiminlyöty. Systemaattinen virhe pyritään välttämään mittaamalla päivittäin metsässä 

muutamia hakkukoneella tehtyjä tukkeja myös käsin mittanauhalla ja mittasaksilla (Kuva 

3). Yksittäisten tukkien mittaus käsin metsässä tai tienvarressa on tukeille lain mukaan 

sallittua, vaikka nämä ovat nykyään hyvin harvinaisia mittausmenetelmiä. Mainittakoon 

että kuitupuuta mitataan hyvin paljon vielä käsityönä sekä ihmissilmin. Tukkikuormia 

kehysmitataan puutavara-autossa, ja osa tulevasta puutavarasta myös nappuloidaan, eli 

otannassa olevien pöllien tilavuus mitataan käsin ja laatu arvioidaan ihmissilmin. 

Kehysmittaukseen ja otantamittaukseen on olemassa myös automaattisia järjestelmiä, 

mutta kuitupuun laatu- sekä lumisuus- ja tiheysarviot tehdään vielä ilman automatiikkaa. 

Kuva 3. Hakkuukoneen kuljettajan päivittäisiä työkaluja. Vasemmalla elektroniset 

mittasakset, oikealla metsurimitta. Kuvien lähteet Savcor Forest [58] ja Uittokalusto 

[71]. 

Sahalla tukkilajittelussa on lajittelija, joka lajittelee tukit, etenkin männyllä laadun ja 

rungon osan mukaan, huomioiden oksaisuuden, lenkouden, sinistymän, tyvilahon jne. 

Kaikkia ominaisuuksia ei röntgenlaitteistokaan pysty vielä mittaamaan, ja esim. 

lahontunnistuksessa on parantamisen varaa. Sahanterien kuntoa valvotaan lähinnä 

sahausjäljen perustella ja sahausasetteen pysyvyyttä mitataan sahatavarasta vaikkapa 

- 22 -


________________________________________________________________________ 

työntömitalla. Tietysti toimilaitteiden kuntoa voidaan arvioida mittaamalla myös 

käyttöaikaa. Jalostepuolella höyläyksen, hionnan ja pinnoituksenkin tulosta arvioidaan 

usein silmävaraisesti tai kokeilemalla kädellä. Myös sopivien komponenttien valinta 

esim. parkettia valmistettaessa tehdään usein käsin. 

3.1.1 Mekaaniset mittaukset 

Tänä päivänä hakkuukonemittaus tehdään mekaanisesti ja vaatii vielä fyysisen kontaktin 

runkoon. Tällöin olosuhteet voivat vaikuttaa mittaustulokseen: kesäaikaan vetorullien ja 

juoksupyörän nastat uppoavat syvemmälle puuhun, kuin talviaikaan, jolloin pintapuun 

nesteet ovat jäässä Hakkuukone mittaa tukin/kuitupuupöllin pituuden juoksupyörän 

avulla ja rungon läpimittatietoja 10cm välein joko vetorullien tai karsintaterien avulla 

riippuen konevalmistajasta. Rungon läpimittatieto mitataan usein kolmiomittausta 

käyttäen, jolloin tarvitaan kolme kontaktia rungon pintaan. Mittaustieto hyödynnetään 

katkonnan optimoinnissa. Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, päivittäin 

hakkuukoneen kuljettajan tulee tehdä kalibrointimittaus, jossa valitut tukit mitataan 

hakkuukoneella ja kontrollimittaus tehdään käsin mittanauhalla ja mittasaksilla. 

Kuva 4. Hakkuukoneen kaatopää, johon on merkitty (1) vetorullat ja (2) karsintaterät, 

joilla mitataan tukin halkaisija valmistajasta riippuen sekä (3) juoksupyörä tukin 

pituusmittausta varten. 

- 23 -


________________________________________________________________________ 

3.1.2 Laseriin perustuvat mittaukset 

Nykyisin lähes jokaisella sahalla on passiiviseen laseriin perustuva tukkimittari käytössä. 

Viivalaser piirtää tukin pinnalle laserviivan, joka kuvataan kameralla. Kun kameran ja 

laserlaitteen paikat on vakioitu, voidaan pinnan profiili mitata. Tukki kulkee laitteen läpi, 

jolloin tukin pinnan profiilitietoja saadaan noin senttimetrin välein kameran 

kuvaustaajuudesta riippuen. Tavallisesti laserviiva-kamerapareja on ainakin kaksi, jotta 

molemmat puolet tukista tulisi katettua. Passiivista laseria käytetään myös pelkan 

mittauksessa sekä sahatavaran profiilimittauksessa vajaasärmän ja kierteisyyden 

havaitsemiseen. Jatkojalostuksessa kuivauksesta johtuva kuperuus mitataan passiivisella 

laserilla. Kappaleen profiilimittaus voidaan toteuttaa myös aktiivisella laserilla 

pyyhkäisevään etäisyyslaseriin perustuen, mutta laitteiston hinta on kalliimpi, siinä on 

enemmän liikkuvia osia (esim. lasersädettä kääntävä peili) ja laserlaitteisto on hitaampi. 

Laserviivan sirontaa hyödyntävä laite tukin kuorellisen/kuorettoman osuuden 

mittaukseen on markkinoilla. Laserinterferometriin perustuva lujuusmittari mittaa 

sahatavarakappaleen värähtelyä, ja päättelee värähtelysignaalista lujuuden. 

Kuva 5. Vasemmalla DynaVision-mittausmoduuleilla toteutettu laserprofilometri. 

Oikealla Lasersirontaan perustuva tukin kuorettoman osuuden mittaus. Kuvien lähteet 

LMI Technologies [36] ja RemaControl [56]. 

- 24 -


________________________________________________________________________ 

3.1.3 Näkyvän valon alueen kameroihin perustuvat järjestelmät 

Mekaanisessa metsäteollisuudessa näkyvän valon aallonpituusalueella toimivia 

laitteistoja on pääsääntöisesti sovellettu sahatavaralle. Pyöreälle puulle tehtyjä 

kameroihin perustuvia järjestelmiä on enemmän sovellettu kuitupuun 

otantamittausasemilla kuin sahateollisuuteen. Sahauksen jälkeen ennen kuivausta 

sahatavaran lappeet kuvataan tavallisesti viivakameroilla dimensiolajittelua varten ja 

katkonta optimoidaan laatuvikojen perusteella. Kuivauksen jälkeen vastaavalla 

menetelmällä tehdään sahatavaran laatuluokittelu. Uusimmat laitteistot tekevät myös 

lujuuslajittelua konenäkökameroihin perustuen. Sahatavaran jalostuksessa on käytössä 

pitkittäin mittaavia viivakameroihin perustuvia järjestelmiä, joita käytetään mm. 

katkonnan optimointiin, kun sormijatkamalla tehdään oksatonta puutavaraa. Parketin 

valmistuksessa jalosteiden väriä ja pintalaatua mitataan ja kappaleet lajitellaan laadun 

mukaan. 

Kuva 6. Värikameroihin perustuva neljästä suunnasta mittaava pitkittäin kulkevan 

sahatavaran pinnan laadun mittaus. Kuvan lähde Luxscan Technologies [38]. 

Myös vaneriteollisuudessa konenäkökameroihin perustuvat laitteet tarkkailevat viilun 

pinnan laatua ja optimoivat viilun katkontaa arkeiksi. Myöhemmin kamerat luokittelevat 

viilun pintavikoja, ohjaavat vikojen paikkausta sekä luokittelevat viiluarkit laadun 

perusteella: Parempilaatuiset viilut tulevat vanerin pintaan, huonompilaatuiset sisälle. 

- 25 -


________________________________________________________________________ 

Jatkojalostukseen on tarjolla katkaisupintaa tarkkaileva kamera, joka tunnistaa halkeamia. 

Vastaava laitteisto mittaa syysuuntia sahatavaran katkaisupinnasta. Viilun kosteuden 

mittaukseen on markkinoilla läpivalaisujärjestelmä, jossa valonlähde ja detektori ovat eri 

puolilla viilua ja valon absorption perusteella määritetään kosteus. 

3.1.4 Röntgensäteilyyn perustuvat mittalaitteet 

Röntgensäteilyyn perustuvat mittalaitteet ovat vähitellen siirtyneet lääketieteen 

sovelluksista myös metsäteollisuuteen. Laitteistoja on sovellettu sekä pyöreän puun että 

sahatavaran sisärakenteen selvittämiseen. Hyvin tärkeä ominaisuus on mahdollisuus 

tukkien luokitteluun lokeroihin ulkodimensioiden lisäksi myös sisäisten ominaisuuksien 

mukaan. Sahanteriä vioittavat esineet, kuten kivet, naulat yms. löytyvät röntgenlaitteilla 

paremmin kuin metallinpaljastimella. Sahatavaralle käytetään tyypillisesti 

röntgenlaitteistoa, jossa on yksi mittaussuunta ja röntgenlähde-detektoripari ja tuloksena 

läpivalaisukuva, joka paljastaa tiheyseroja puumateriaalin sisältä. Tiheyden lisäksi myös 

puutavarakappaleen muoto vaikuttaa röntgensäteilyn absorboitumiseen ja sitä kautta 

läpivalaisukuvaan. 

Kuva 7. Neljästä suunnasta mittaava tukkiröntgen. Kuvan lähde Bintec Oy [3]. 

Pyöreälle puulle tarkoitetuissa laitteissa on käytössä yhdestä jopa neljään 

mittaussuuntaan. Useammalla röntgenlähde-detektoriparilla saadaan rakennettua useasta 

läpivalaisukuvasta tomografiakuva, eli 3D-malli sisärakenteesta. Mitä useampi 

- 26 -


________________________________________________________________________ 

mittaussuunta on käytössä, sen tarkempi resoluutio tomografiakuvalle saadaan. Tukin 

mittaukseen tarkoitettujen röntgenlaitteiden hinta on huomattava, ja Suomessa niitä onkin 

käytössä vain suurimmilla sahoilla yhteensä kymmenkunta kappaletta. Mainittakoon että 

yksi mittaussuunta lisää tuo laitteistoon kustannuksia, joiden arvioidaan olevan sadoissa 

tuhansissa euroissa. 

3.1.5 Mikroaaltoihin perustuvat mittalaitteet 

Mikroaaltoihin perustuvia mittalaitteita on mekaanisessa metsäteollisuudessa vähän 

käytössä ja alan toimijoitakin on vain muutama. Mikroaaltoja käytetään oikeastaan vain 

puun kosteuden mittaukseen, vaikka tutkimusta muistakin puun ominaisuuksien 

mittaamisesta on tehty. Mikroaaltoihin perustuvia kosteusmittareita on tarjolla 

vaneriviilun kosteudenmittaukseen ja myös pitkittäin kulkevalle sahatavaralle/jalosteelle. 

3.1.6 Akustisiin menetelmiin perustuvat mittalaitteet 

Akustiset menetelmät ovat mekaanisessa metsäteollisuudessa hyvin tyypillisiä 

sahatavaran lujuusluokittelussa, nämä vaativat kuitenkin kontaktin kappaleeseen. 

Mittalaitteessa on tavallisesti vasara, joka kopauttaa sahatavaran päätyyn ja mikrofoni 

mittaa läpimenneen signaalin toisessa päässä. Akustisesta signaalista määritetään lujuus 

ja luokittelu perustuu tähän. Ultraäänellä tutkitaan vaneriteollisuudessa liimauksen 

onnistumista. Näin löydetään vanerista kohdat, joissa liima ei ole levittynyt oikein ja 

viilut ovat toisistaan irti. 

3.1.7 Sähköisiin menetelmiin perustuvat mittaukset 

Sähköisiin menetelmiin perustuvia mittalaitteita on käytössä mekaanisessa 

metsäteollisuudessa lähinnä kuivatun sahatavaran kosteusmittauksessa. Nämä ovat 

pääsääntöisesti kapasitiivisia antureita, mutta niiden käyttöalue on rajoitettu ja 

tuoresahatavaran kosteuden mittaukseen laitteet eivät anna riittävän tarkkaa tulosta. Myös 

yksittäiselle sahatavaralle tulos ei ole riittävä, eikä se anna juurikaan informaatiota 

kosteuden jakautumisesta yksittäisen sahatavarakappaleen sisällä. Vaneriteollisuudessa 

on ollut käytössä koskettaviin ”harja-antureihin” perustuva viilun sähköinen kosteuden 

mittaus. 

- 27 -


________________________________________________________________________ 

3.1.8 Muut menetelmät 

Punnitus on ollut perinteinen menetelmä puutavaran mittauksessa pitkään, ja sitä 

käytetään edelleen kuitupuupuolella esimerkiksi puutavara-auton kuormaimessa. 

Mekaanisen metsäteollisuuden puolella punnituksen perusteella voidaan maksaa palkkio 

autoilijalle tukkikuorman kuljetuksesta. Jokaisella tukkipuuta käyttävällä laitoksella on 

käytössä magnetismiin perustuvat metallinpaljastimet, joiden tarkoitus on tunnistaa 

sahanteriä vioittavat esineet, kuten naulat, piikkilanka, ammusten jäänteet jne. 

Esimerkiksi kuormaimen runkoon painamia kiviä ei metallinpaljastin tunnista. 

Metallinpaljastin ei ole varsinainen mittari, koska sen antama ”mittaustulos” on 

binäärinen: kyllä tai ei. 

3.2 Tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävät teknologiat 

Lukukappaleessa on visioitu, kuinka puutavaran mittaus mekaanisessa 

metsäteollisuudessa saattaisi kehittyä. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta joitakin 

merkkejä lähitulevaisuudesta on arvattavissa. Kappaleessa on esitelty teknologioita, joita 

on tutkittu ja ehkä sovellettukin muilla aloilla. Esitellyistä teknologoista kaikkia ei 

varmaankaan tulla soveltamaan sahateollisuudessa, mutta aika näyttää kuinka moni 

sovellus pohjautuu näihin teknologioihin. Toki monet muutkin teknologiat, joita ei tässä 

ole osattu huomioida, voivat poikia mittaussovelluksia myös mekaanisen puunjalostuksen 

avuksi. 

3.2.1 Nykymenetelmien kehittyminen 

Tulevaisuuden mittausteknologioiden kehitysmahdollisuudet mekaanisessa 

metsäteollisuudessa nojautuvat osittain jo olemassa oleviin teknologioihin. Tällaisia ovat 

mm. röntgenlaitteistot sekä kameratekniikka. Molemmissa merkittävä osa kehityksestä 

tapahtuu signaalin ja kuvankäsittelyn kehittymisen myötä. Myös 

kuvantamisteknologioiden, kuten kameroiden kehitys (nopeus, resoluutio, dynamiikka, 

kestävyys, pieni koko) avaa uusia mahdollisuuksia kuvantaville mittauksille, ja kameroita 

voidaan sijoitella uusiin paikkoihin. Esimerkiksi katkaisupinnan analyysi voisi tuoda 

runsaasti lisäinformaatiota useassa eri puunhankintaketjun mittauspisteessä nykyisiin 

mittauksiin verrattuna. Katkaisupinnasta on kameraan perustuen mahdollista mitata mm. 

- 28 -


________________________________________________________________________ 

lustotietoja, geometriaa, kuoren paksuutta, sydän- ja mantopuuta ja jopa kevät- ja 

kesäpuuta. Peruskamerateknologia on nykyisin suhteellisen halpaa, jolloin uuteen 

paikkaan sijoitetun kamera- ja valaisinlaitteiston kustannus ei tule kovin suureksi. Suurin 

kustannus muodostuu kuvankäsittelyohjelmistojen kehittämisestä. Katkaisupintojen 

hyödyntäminen voi edellyttää niiden puhdistamista tai muuta parantamista, mutta sekin 

tullaan tekemään, mikäli saatava informaatio koetaan riittävän arvokkaaksi. Edellä 

mainittujen kehityskohteiden lisäksi nykymenetelmien, kuten 3D-profiilin tuottavan 

tukkimittarin, sisärakennetta tutkivan tukkiröntgenin, sekä kamerateknologian 

yhdistämisellä voitaisiin saada merkittäviä etuja nykyisiin menetelmiin verrattuna. 

3.2.2 Muut etäisyysmittaukseen perustuvat tilavuusmittaukset 

Lasereihin perustuvaa teknologiaa on käytetty mekaanisessa metsäteollisuudessa melko 

paljon, esimerkiksi tukkimittareissa. Pääsääntöisesti laserlaitteisto toimii passiivisesti, eli 

toimii vain valonlähteenä joka tuottaa tarkasti vaikkapa laserviivan kohteen pinnalle. 

Etäisyysmittaukseen perustuvat aktiiviset laserlaitteistot ovat monimutkaisemman 

tekniikkansa vuoksi kalliimpia, mutta etäisyysmittaukseen perustuvia piste- ja 

viuhkalasereita on käytetty esim. kuitupuun tilavuusmittaukseen kehyskuvamittauksessa. 

Tyypillisesti viuhkalasereita ja laseriin perustuvia 3D-skannereita (LIDAR) voidaan 

käyttää suurempien kappaleiden tilavuusmittauksissa, kun etäisyys mitattavaan 

kohteeseen vaihtelee tai on pitkä. Kiinteän kappaleen passiiviseen mittaukseen voidaan 

käyttää kehittyneempää versiota tukkimittarin käyttämästä viivalaser + kamera 

yhdistelmästä. Strukturoitu eli rakenteellinen valo voi koostua esim. laserviivakimpusta 

tai jopa tiheästä ruudukosta. Kun tämä kuvataan, voidaan kappaleen pinnanmuodot 

havaita ja edelleen arvioida tätä kautta tilavuus. Kolmas menetelmä tilavuusmittaukseen 

on käyttää stereokuvausta eli kuvataan kohde kahdella tai useammalla kameralla, joiden 

paikat tiedetään. Edellä lueteltuja tilavuusmittauksia voidaan käyttää esim. yksittäisen 

tukin tai tukkipinon tilavuusmittaukseen. Koska tukkimittarit toimivat kohtuullisen hyvin 

jo nykyisin ja aktiivinen laserteknologia nostaisi hintaa, menetelmien hyödyntämiselle 

voisi olla enemmän potentiaalia kuitupuunmittauksessa ja tukkipuunmittauksessa lähinnä 

metsäpäässä esim. hakkuukonemittauksessa, kontrollimittauksessa tienvarren 

pinomittauksessa jne. 

- 29 -


________________________________________________________________________ 

3.2.3 Laserpisteen sironta ja dynamic speckle 

Laseria voidaan käyttää mittauksessa muutenkin kuin passiivisesti tuottamalla kameraa 

varten viiva, piste, muu rakenteellinen valokuvio tai käyttämällä aktiivisena 

etäisyyslaserina. Laserpisteen sirontakuviota (speckle) voidaan käyttää pinnan 

ominaisuuksien mittauksessa. Laserviivan leviämisen analysointia tukkipuun pinnalla 

käytetään jo kuorettoman ja kuorellisen osuuden mittaamiseen tukkipuussa. Laserpisteen 

sirontakuviota analysoimalla pystyttäisiin mittaamaan esimerkiksi puun kierteisyyttä 

ennen sahausta ja syykulmaa sahatavaran tai viilun pinnalla [47]. Mahdollisesti 

laserpisteen sirontakuviota tarkkailemalla voitaisiin mitata jalosteen pinnan rakennetta ja 

karkeutta, esim. höyläyksen tai hionnan tulosta. Dynamic Speckleksi kutsuttu menetelmä 

tarkkailee laser pisteen sironnan muutoksia ajan funktiona. Tällä menetelmällä pystytään 

mittaamaan mikrometriluokan etäisyyseroja kappaleen pinnalla. Tämäkin menetelmä 

saattaisi soveltua puutavarajalosteen pinnan laadun mittaamiseen. 

3.2.4 Lämpökuvaus 

Vaikka infrapuna-alueen valoa on käytetty joissakin tukkimittareissa valoverhona, 

kappaleen lähettämää infrapunasäteilyä on hyödynnetty melko vähän metsäteollisuuden 

mittauksissa. Infrapunasäteilyä hyödyntävää lämpökuvausta ei juuri käytetä, mutta sillä 

saattaisi olla sovelluspotentiaalia. Lämpökuvauksessa matriisisensorilla mitataan useista 

pisteistä kohteena olevan kappaleen lämpötilaa. Lämpökuvaukseen on käytettävissä kaksi 

tekniikkaa, passiivinen ja aktiivinen lämpökuvaus, jossa jälkimmäisessä mitattavaa 

kohdetta lämmitetään. Passiivisen lämpökuvauksen ongelmana on usein hitaus, mutta 

lämmittämällä kohdetta kuvausprosessia saadaan nopeutettua. Lämpökuvauksessa 

lämpötilaerot pinnalla voidaan erottaa, ja esimerkiksi vasta kaadetussa puussa oleva 

sydän- ja mantopuun välinen kosteusero aiheuttaa lämpökamerassa näkyvän 

lämpötilaeron. Aktiivisessa lämpökuvauksessa kappaletta, esimerkiksi kuorittua tukkia ja 

sahatavaraa, voidaan lämmittää. Eri tiheyksiset materiaalit jäähtyvät eri nopeudella, 

jolloin hetken päästä lämpökameran kuvassa esim. korkeamman tiheyden omaavat oksan 

kohdat erottuvat hyvin huokoisemmasta normaalipuusta [55]. 

- 30 -


________________________________________________________________________ 

3.2.5 Spektrikuvaus tai kapean spektrikaistan käyttö 

Nykyisin mekaanisessa metsäteollisuudessa käytetyt uudemmat konenäköjärjestelmät 

perustuvat RGB-kameroihin, vaikka vanhempia harmaasävykameroitakin on vielä jonkin 

verran käytössä. RGB-kamera mittaa heijastuneen valon punaisen sinisen ja vihreän 

valon aallonpituuskaistalla, eli jakaa näkyvän valon spektrin kolmeen osaan. 

Huomattavasti enemmän informaatiota saataisiin kun kohdetta kuvattaisiin 

laajaspektrisen valaistuksen alla spektrikameralla, jolloin aallonpituuskaistoja voi olla 

RGB-kameran kolmen kaistan sijasta useampi sata, ja resoluutio muutamia nanometrejä 

(Kuva 8). Samankaltaisten vikojen erottaminen toisistaan sahatavaran pinnalla tai puun 

katkaisupinnalla todennäköisesti parantuisi spektraalisen tiedon perusteella, Jos näkyvän 

valon spektriä laajennetaan NIR- ja UV-kaistalle informaatiota saadaan lisää. Jos koko 

spektriä ei käytetä, spektrikameroilla voidaan valita kullekin puun piirteelle tyypilliset 

spektrikaistat ja käyttää näitä vikojen tunnistamisessa ja laadun määrittämisessä. Tämän 

jälkeen voidaan käyttää laajakaistaista kameraa ja valita spektrivastetiedon perusteella 

sopiva suodatin tai useamman suodattimen kombinaatio. 

Kuva 8. Viivakameran lukema pikselirivi jaetaan spektrikameran sisällä esim. prisman 

avulla aallonpituuskaistoksi, jotka havaitaan matriisisensorilla. Kuvan lähde Aaron 

Tech-Pro Pvt. Ltd [1]. 

3.2.6 Fluoresenssi, fosforenssi ja valon polarisaatio 

Joillakin puutavaran pintavioilla tai laatupiirteillä saattaa olla fluoresoivia ominaisuuksia. 

Tämä tarkoittaa sitä, että valolähteen antaman valon energia virittää kappaleen pinnalla 

olevien atomien elektroneja Elektronien viritysenergia purkautuu pienellä viiveellä 

elektronien palautuessa normaalitilaan ja energiapurkaus havaitaan sekunnin murto-osan 

- 31 -


________________________________________________________________________ 

viivästyneenä valona. Tyypillisesti viritysenergian purkautumisesta aiheutuneen valon 

aallonpituus poikkeaa valonlähteen antaman valon aallonpituudesta. Mikäli tämä ilmiö on 

pitkäaikainen, puhutaan fosforenssista. Puun tapauksessa esim. pihkalla, ja 

lahottajasienellä saattaisi olla fluoresoivia ominaisuuksia. Myös heijastuneen valon 

polarisaatio saattaa vaihdella puutavaran pinnan ominaisuuksien mukaan, jolloin sitä 

voitaisiin käyttää piirteiden erottamiseen. 

3.2.7 Läpivalaisu NIR/VIS valon alueella 

Tukkien ja sahatavaran läpivalaisu on melko uutta mittaustekniikkaa mekaanisessa 

metsäteollisuudessa ja siihen on käytetty pääsääntöisesti röntgensäteilyyn perustuvia 

ratkaisuja. Röntgenteknologia on kallista ja sille on haettu korvaavia menetelmiä. 

Vaneriviilulle on tehty läpivalaisua näkyvällä valolla, jolla erottuvat esim. reiät. Näkyvän 

valon tai sen lähialueen aallonpituuksilla ei nykytiedon mukaan tukkipuuta pystytä 

läpivalaisemaan, mutta saheelle tämä voisi olla mahdollista. Valon huomattavasti 

voimakkaamman siroamisen vuoksi laskenta on kuitenkin haastavampaa kuin esim. 

röntgensäteilyn tapauksessa. 

3.2.8 NMR ja MRI teknologia 

Ydinmagneettinen resonanssi (NMR) ja siihen perustuva magneettikuvaus (MRI) 

tarjoavat mahdollisuuden kappaleen sisärakenteen tarkkaankin määrittämiseen. 

Toistaiseksi magneettikuvausta on käytetty pääasiassa lääketieteellisiin tarkoituksiin, 

lähinnä siksi että se on ollut hyvin hidas ja kallis menetelmä. Usein MRI laitteisto on 

viritetty vetyatomin resonanssitaajuudelle, jolloin päästään kiinni veden määrään 

kappaleessa. Magneettikuvantamisen ehdoton etu on että sillä saadaan määriteltyä 

tarkasti 3D koordinaatit josta vaste saadaan. Jos menetelmää saataisiin yksinkertaistettua 

ja nopeutettua, sillä olisi potentiaalia puun sisärakenteen tarkassa mittauksessa. 

Yksinkertaistaminen luonnollisesti huonontaisi resoluutiota, jolloin myös hintaa saataisiin 

mahdollisesti alaspäin. 

3.2.9 Neutronimenetelmä 

Neutronimenetelmä nimensä mukaisesti hyödyntää neutroneita, jotka tuotetaan joko 

radioisotoopeilla tai neutronigeneraattorilla [29]. Neutronisuihku ohjataan tutkittavaan 

- 32 -


________________________________________________________________________ 

kohteeseen, jossa neutronit vuorovaikuttavat aineen atomiytimien kanssa. 

Ainepitoisuuksien määrittämiseen kohdekappaleessa voidaan käyttää tutkittavasta 

kohteesta sironneiden neutronien havaitsemista tai epäsuorasti kohdekappaleessa 

tapahtuvasta neutronien ja atomiydinten välisestä vuorovaikutuksesta aiheutuvan 

gammasäteilyn havaitsemista. Neutronimenetelmää käytetään rajavalvonnassa mm. 

räjähteiden ja huumausaineiden löytämiseen kuljetuskonteista. Neutronimenetelmään 

perustuva hakkeen kosteusmittari on myös markkinoilla. Kosteuden mittaus 

neutronimenetelmällä perustuu vetyatomien havaitsemiseen ja menetelmää on visioitu 

myös tukkikuorman kosteuden mittaukseen. 

3.2.10. Betasäteily ja gammasäteily 

Myös beta- ja gammasäteilyä on tutkittu mm. puutavaran kosteuden ja tiheyden 

mittaukseen. Säteilylähteisiin perustuvien mittausten soveltamiseen mekaanisessa 

metsäteollisuudessa on kuitenkin suhtauduttu varauksella, koska ne vaativat 

röntgensäteilyn tavoin suojausta. Toisin kuin röntgensäteilyn tuottamiseen, beta- ja 

gammasäteilyn tuottamiseen tarvitaan radioaktiivinen säteilylähde, joka joidenkin 

tulkintojen mukaan hankaloittaa käyttöä. Röntgensäteilijä voidaan sammuttaa 

katkaisemalla röntgenputkesta virta, mutta radioaktiivinen säteilylähde säteilee jatkuvasti, 

joskin suojakuorensa sisällä. Lisäksi radioaktiivisen säteilijän lähettämä säteily vähenee 

puoliintumisajan mukaan, ja lähde saatetaan joutua vaihtamaan useasti. Säteilylähteisiin 

perustuvia analysointilaitteita on kuitenkin käytetty jo pitkään paperiteollisuuden 

mittauksissa. 

3.2.11 Terahertsikuvantaminen 

Terahertsikuvantaminen on noussut viimeaikoina esille turvallisuuskysymyksissä, kun 

lentokentille on ilmestynyt terahertsitaajuudella olevia sähkömagneettisia aaltoja eli Taaltoja 

hyödyntäviä laitteita. Menetelmän soveltuvuudesta myös puutavaran mittaukseen 

on keskusteltu. Jokaisella aineella on oma ominaistaajuutensa THz-taajuusalueella ja 

tämän aineen lähettämän ominaistaajuuden perusteella aineita pystytään erottamaan 

toisistaan. Turvallisuusalan laitevalmistajien mukaan säteilyn perusteella kyetään 

tunnistamaan esim. aseet tai räjähteet vaatteiden alta. Säteilyn läpäisykyky on melko 

heikko, jolloin sen sovellettavuus metsäteollisuudessa ei näytä todennäköiseltä 

- 33 -


________________________________________________________________________ 

nykytiedon valossa. Puun kuori voi jo estää kuoren alla emittoidun säteilyn läpäisyn. 

Kysymyksiä herättää myös poikkeavatko puun eri osien lähettämät T-aallot riittävästi 

toisistaan, jotta ne voidaan erottaa. 

3.2.12 Etäisyyden mittaus interferenssikuvion avulla 

Tarkkaan etäisyyden tai profiilin mittaukseen on kehitetty useita interferenssikuvioiden 

tulkintaan perustuvia menetelmiä. Moiré-tekniikassa tutkitaan päällekkäisten viivojen 

aiheuttamia interferenssikuvioita eli Moiré-kuvioita, jotka voidaan saada aikaan 

valaisemalla ja tarkastelemalla kohdetta saman viivaston eli hilan lävitse (Shadow- 

Moiré), jolloin viivaston tulee olla lähellä kohdetta. Myös kamera ja valaisinprojektori 

voivat käyttää omaa viivastoaan, jolloin laitteisto voi olla kauempana kohteesta. 

Pintaprofiilin muuttuessa interferenssikuvassa tapahtuu muutoksia, joita tarkastelemalla 

pintaprofiili voidaan laskea [66]. Konoskooppisessa holografiassa kohteesta heijastunut 

valonsäde jaetaan kiteessä polarisaation mukaan kahtia jolloin kahtia jakautuneet säteet 

muodostavat interferenssikuvion detektorille. Interferenssikuviosta voidaan laskea 

kohteen etäisyys [48]. Interferenssikuvion tulkintaan perustuvia menetelmiä voidaan siis 

käyttää tarkkaan pintaprofiilin mittaukseen, sillä menetelmien tarkkuus on 

mikrometriluokassa. 

3.2.13 Impedanssispektroskopia 

Impedanssispektroskopia on menetelmä, jossa matalataajuisia sähkömagneettisia aaltoja 

lähetettään tutkittavan kappaleen lävitse. Sähkömagneettisen aallon taajuutta muutetaan 

ja taajuusvasteen muutoksista pyritään päättelemään ominaisuuksia ja piirteitä tutkittavan 

kappaleen sisärakenteesta. Impedanssispektroskopiaa on tutkittu myös puunäytteillä ja 

näyttäsi siltä että menetelmällä päästäisiin kiinni ainakin tuoreen puun 

kosteuspitoisuuteen [68]. 

3.2.14 Muut tomografiamenetelmät 

Toistaiseksi ainoa metsäteollisuuden prosesseissa käytetty tomografiamenetelmä on ollut 

röntgenteknologiaan perustuva. Tukkiröntgentomografitkin ovat tulleet markkinoille 

vasta tällä vuosituhannella. On visioitu, keskusteltu ja jopa tutkittu muitakin mahdollisia 

tomografiamenetelmiä, varsinkin pyöreän puutavaran mittaamiseksi. On esitetty että 

- 34 -


________________________________________________________________________ 

tomografia voisi perustua mm. akustisiin aaltoihin, mikroaaltoihin, muun 

sähkömagneettisen säteilyn (mukaan lukien valo) tai sähkövirran kulkuun puuaineen läpi. 

Ajatuksena on että puun ympärillä olisi useita eri signaalilähteitä ja jokaisesta lähteestä 

tullut signaali mitataan kaikilla puun ympärillä olevilla sensoreilla. Näiden sensoreiden 

keräämää dataa prosessoimalla saataisiin tietoa puun sisärakenteesta. Näiden 

menetelmien hankaluutena röntgensäteilyyn verrattuna on se, että ne hajaantuvat ja 

siroavat puun sisällä huomattavasti enemmän kuin röntgensäteily, jolloin yksittäisen 

sensorin vaste on monitulkintaisempi ja laskenta siten hankalampaa. Myös 

nopeusvaatimukset saattavat olla esteenä, jos puun ympärillä olevista signaalilähteistä 

lähetettävät signaalit pitää lähettää eri aikaan, jotta ne eivät sekoitu keskenään. 

- 35 -

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologian toimijat 

________________________________________________________________________ 

4 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologian 

toimijat 

Luvussa on käsitelty mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologian toimijat. 

Toimijoita ovat yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka on edelleen jaettu kahteen ryhmään 

kotimaisiin ja ulkomaisiin toimijoihin. Näiden toimijoiden asiakkaita ja 

yhteistyökumppaneita ovat sahat, vaneritehtaat ja jalostuslaitokset. Selvityksessä 

pääpaino on kuitenkin suomalaisen metsäteollisuuden yleisesti hyödyntämissä 

toimijoissa, sillä esimerkiksi Kanada-USA akselilla on Suomessa vähän tunnettuja 

toimijoita. Ja ellei laitevalmistajia, niin ainakin Suomessa vähän tunnettuja 

tutkimuslaitoksia löytyy myös Euroopasta. Selvityksessä on myös pyritty kartoittamaan 

yrityksiä jotka eivät vielä toistaiseksi toimi mekaanisen metsäteollisuuden parissa, mutta 

joiden osaamisella saattaisi olla potentiaalia alan edelleen kehittämisessä. 

4.1 Yritykset 

Sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset on ryhmitelty vielä kahteen osaan: 

Mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivat ja lähellä mekaanista metsäteollisuutta 

toimivat yritykset, esim. kuitupuuta käsittelevät toimijat. Myös vaneriteollisuudessa 

toimivat yritykset on luokiteltu toiseen ryhmään. Suomesta on kartoitettu kokonaan 

muilla alueilla toimivia yrityksiä, joilla saattaisi olla potentiaalia tällä alueella. Kotimaiset 

mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivat yritykset, tai yritykset joilla saattaisi olla 

potentiaalia tällä alueella ovat pääsääntöisesti pieniä alle kymmenen hengen yrityksiä 

joiden investointimahdollisuudet alan kehitykseen ovat rajalliset. Muilla aloilla kuin 

mekaanisessa metsäteollisuudessa tai sen lähellä toimivia yrityksiä, joilla olisi 

potentiaalia mekaanisen metsäteollisuuden mittauksissa, löytyy varmasti paljon 

enemmänkin kuin mitä alla on lueteltu, varsinkin ulkomailta. Ongelma on tunnistaa tämä 

potentiaali, ja vaikka potentiaali olisi helposti tunnistettavissakin, monet tällaiset 

yritykset eivät vain ole metsäteollisuuden parissa toimiville tuttuja. 

- 36 -


________________________________________________________________________ 

4.1.1 Suomalaiset yritykset 

Sahateollisuudessa toimivat yritykset 

Espoolainen FinScan Oy [15] toimittaa digitaalikameroihin perustuvia sahatavaran 

laadutusjärjestelmiä poikittain kulkevalle sahatavaralle. Viivakamerat skannaavat saheen 

molemmilta lappeilta ja syrjältä. Digitaalista kuvankäsittelyä hyödynnetään vikojen kuten 

oksien, värivikojen, halkeamien vajaasärmän yms. löytämiseen. Järjestelmä voidaan 

asentaa sahalinjalle sahan jälkeen jolloin voidaan tehdä tuorelajittelua ja optimoida 

särmäystä ja saheiden katkontaa. Kuivauksen jälkeen järjestelmää käytetään 

laatulajittelussa. FinScan on toimittanut sahoille myös laserteknologiaan perustuvia 

mittausratkaisuja sekä vaneriteollisuuteen digitaalikameroihin perustuvaa viilun 

laadunmittaus- ja paikkauksenohjausjärjestelmää. 

Vääksyssä toimiva Lisker Oy [35] toimittaa pitkittäin kulkevan pyöreän ja sahatun puun 

profiilimittauslaitteita ja poikittain kulkevan sahatavaran laadutus- ja lajittelujärjestelmiä. 

Profiilimittauslaitteet perustuvat puolijohdelaseriin, joka piirtää laser-viivan kohteen 

pinnalle sekä kameraan, joka viivan paikasta päättelee kohteen profiilin. Myös Lisker 

tarjoaa värikameroihin perustuvaa sahatavaran laadutusta sekä tuoreelle että kuivatulle 

tavaralle. Laitteisto tunnistaa ja luokittelee tavallisimmat laatuviat, kuten oksat, väriviat, 

vajaasärmät, pihkataskut jne. 

Inx-Systems [25] Vantaalta toimittaa myös konenäköjärjestelmiä mekaaniseen 

metsäteollisuuteen. Inx-Systems tarjoaa sahatavaran leveys ja paksuusmittareita sekä 

särmäyksen optimointia ja kameroihin perustuvaa laadutuslaitteistoa pitkittäin kulkevalle 

sahatavaralle. Laite tunnistaa ja luokittelee tyypillisiä pintavikoja kuten oksia. 

Espoossa toimiva Codator Oy [9] tarjoaa pitkittäin kulkevalle sahatavaralle 

laadutusjärjestelmää jatkojalostukseen. Kameroihin perustuva järjestelmä tunnistaa 

vikoja, kuten oksat, vajaasärmät ja halkeamat, jolla voidaan optimoida sahausta 

mittaukseen perustuen. Codator tarjoaa poikittain kulkevan kuitupuun otantamittaukseen 

lasereihin perustuvaa tilavuusmittaria. Codator tarjoaa myös kuitupuun 

- 37 -


________________________________________________________________________ 

tilavuusmittaukseen puutavara-autossa etäisyys- ja viuhkalasereihin perustuvaa 

kehyskuvanmittausjärjestelmää. 

Hollolalainen Bintec Oy [3] tarjoaa tomografialaitteistoja sahan tukkilajitteluun. 

Läpivalaisuröntgenlähteisiin perustuvat laitteet paljastavat tukin sisärakenteen kuten 

lahon, oksakiehkurat, kuoriosuuden ja sydän-/mantopuurajan. Röntgenlaitteisto antaa 

myös informaatiota sisälahosta. Röntgenlaitteistojen ehdoton etu on, että ne 

mahdollistavat tukkiluokittelun sisäominaisuuksien mukaan. Röntgenlaitteistojen etu on 

myös se, että ne löytävät sahanteriä vioittavat materiaalit, kuten kivet, metallinaulat, 

ammusten jäänteet jne., jotka saattavat jäävät usein muuten huomaamatta. Bintec tarjoaa 

kehittyneimpänä laitteenaan neljästä suunnasta mittaavaa tukkiröntgeniä. 

Lappeenrantalainen Visiometric Oy [76] toimittaa passiiviseen laseriin perustuvia 

profiilimittareita sahateollisuuteen. Yrityksen tukkimittarit lienevät käytetyimpiä 

mekaanisessa metsäteollisuudessa Suomessa sekä sahoilla että vaneritehtailla. Yritys 

tarjoaa tukkimittareiden lisäksi myös pelkan ja parrun optimointimittareita, sahatavaran 

profiilimittausta ja särmämittaria. Visiometricin laitteissa viivalaserit heijastavat 

laserviivan kappaleen pinnalle, joka kuvataan kameroilla. Tästä päätellään kappaleen 

tilavuus. Saheen päätykamera määrittää sahatavaran sydän ja pintapuolen. 

Helsinkiläinen Limab Oy [34] myy omia Ruotsissa valmistettuja laserteknologiaan 

pohjautuvia dimensiomittareita. Näitä ovat mm. sahatavaran pituusmittari, 

vajaasärmämittari ja jalosteen kuperuuden mittaus ennen höyläystä. Limab edustaa myös 

Visiometricin tukkimittaria, Bintecin tukkiröntgeniä sekä Dynalysen akustisia 

lujuusmittareita. 

Mikkeliläinen Inray [23] valmistaa ja myy yhdestä suunnasta mittaavaa tukkiröntgeniä. 

Yhdestä suunnasta mittaava tukkiröntgenkin tuottaa hyödynnettävää tietoa puutavaran 

sisärakenteesta. Tällaisia ovat mm. oksatiedot, laho, vieraat esineet, sydänpuu, kuoreton 

läpimitta ja lustonpaksuus. 

- 38 -


________________________________________________________________________ 

Kauhajoella toimiva Pinomatic Oy [52] on oikeastaan automaatiojärjestelmiä toimittava 

yritys, ja puutavaran mittauslaitteistot eivät kuulu heidän päätoimialaansa. He kuitenkin 

toimittavat konenäkökameroihin perustuvaa pitkittäin kulkevan jalosteen pinnan 

laatumittaria, jolla voidaan ohjata ja optimoida katkontaa. 

Kuten edellä, myös Heinolalainen Tuusplan [70] on profiloitunut enemmän 

automaatiojärjestelmien, kuin puutavaran mittauslaitteiden toimittajaksi. Tuusplan 

toimittaa kuitenkin laserskannereihin perustuvaa sahatavaran pituusmittaria. 

Lähellä mekaanista metsäteollisuutta toimivat yritykset 

Savonlinnassa toimiva Teknosavo Oy [69] on toimittanut pääasiassa kuiduttavalle 

metsäteollisuudelle automaatio-, ohjelmistoja mekaniikkasuunnittelua. Teknosavon 

tarjoamissa mittalaitteissa on myös konenäköön perustuvia mittausratkaisuja. Yritys 

tarjoaa mm. kameratekniikkaan perustuvia puun ja hakkeen kuoripitoisuuden 

mittauslaitteita, hakkeen laatumittausta ja kuorintarummun täyttöastemittausta. 

Puutavaranippujen lastauksen hallinta perustuu laserteknologiaan, jolla saadaan nipun 

dimensioita, paikka ja kurottajapunnituksen avulla tuoretiheys. 

Rauten omistama Kajaanilainen Mecano [39] on toimittanut konenäkö- ja 

kosteudenmittausjärjestelmiä vaneriteollisuuteen. Pääsääntöisesti kameroihin perustuvat 

järjestelmät mittavat viilun laatua (esim. vikoja, tasaisuutta jne.) ja hankitun 

mittaustiedon perusteella paikkaavat viilussa olevia vikoja sekä luokittelevat, katkovat ja 

jatkavat viiluja. Vastaava laadunmittaus- ja paikkausjärjestelmä on tarjolla myös 

paneelille. 

SKS Groupiin kuuluva Jyväskyläläinen SKS Vision Systems Oy [61] toimittaa 

integroituja konenäköantureita ja myös kameroihin perustuvia paperiteollisuuden 

mittauksia. Pyöreän puun mittauksien kehittämisessä SKS Vision Systems Oy oli 

aktiivisempi kymmenisen vuotta sitten, jolloin se kehitti kameroihin ja lasereihin 

perustuvan kuitupuun otantamittausjärjestelmän. Viimeisin puunmittaukseen SKS Vision 

Systemsillä kehitetty konenäkötuote oli viuhkalasereihin perustuva kuitupuun 

- 39 -


________________________________________________________________________ 

kehyskuvamittaus puutavara-autossa. Järjestelmä on vastaava Codatorin järjestelmän 

kanssa. 

Muualla kuin mekaanisessa metsäteollisuudessa tai sen lähellä toimivat yritykset, 

joiden osaamisella voisi olla potentiaalia mekaanisessa metsäteollisuudessa 

Sekä sahatavaran että pyöreän puun mittauksiin on visioitu ja myös jonkin verran tutkittu 

mikroaaltomittausta. Myös mikroaaltoihin pohjautuvia sovelluksia on muutama tarjolla 

metsäteollisuuteen, joskaan ei pyöreälle puulle. Kehittyneellä mikroaaltotekniikalla voisi 

olla mahdollista puun sisärakenteen sekä kosteuden karkea tutkiminen. Suomalaisista 

yrityksistä Oululainen Senfit Oy [59] on mikroaaltotekniikan asiantuntija ja voisi olla 

mahdollinen yhteistyökumppani. 

Tamperelainen Cavitar Oy [5] on diodilaservalaisun ammattilainen. Yrityksen tuotteet 

voivat ratkaista ongelmia, jotka rajoittavat perinteisten konenäköjärjestelmien 

soveltamista. Voimakas tai vaihtuva taustavalo on usein ongelma varsinkin 

ulkoilmasovelluksissa, mutta diodilasereilla tämä ongelma voidaan ratkaista. Perinteisille 

menetelmille ongelmallinen kuumien kohteiden kuvaus on myös mahdollista 

diodilaservalaisun avulla. Cavitar tarjoaa ratkaisuja hyvin nopeiden tapahtumien 

mittaukseen lyhyen valaisuajan kautta. Diodilaservalaisun nopeus pysäyttää liikkeen ja 

poistaa myös tärinän aiheuttamat ongelmat kuvauksessa. 

Salossa toimiva Citius Imaging [8] suunnittelee ja valmistaa kestäviä 

suurnopeusmatriisikameroita käyttökohteisiin, joissa liike pitää pysäyttää. Pienimällä 

noin 600 pikselin resoluutiolla saadaan yli 100 000 kuvaa sekunnissa, suurimmalla n.1,3 

megapikselin resoluutiolla kuvausnopeus on runsaat 400 kuvaa sekunnissa. Mekaanisessa 

metsäteollisuudessa suurnopeuskameroita voitaisiin käyttää toimilaitteiden kuten sahan, 

höylän, sorvin tms. terien tai pinnoituksessa käytettävien suuttimien toiminnan 

seuraamiseen. 

Oululainen Spectral Imaging Ltd, lyhemmin Specim [62] toimittaa 

spektrikuvantamislaitteistoja, kuten spektrikameroita ja -skannereita. Specim tarjoaa 

- 40 -


________________________________________________________________________ 

spektrikameroita 200nm aallonpituusalueelta aina 12000nm asti. Paras resoluutio 0,3nm 

saavutetaan Raman-sironnan havaitsemiseen tarkoitetulla mittarilla. UV- ja näkyvän 

valon aallonpituuskaistalla päästään 2nm erottelukykyyn. Specimin kuvantamislaitteita 

on käytetty useilla eri sovellusalueilla, kuten geologiassa, elintarvikkeiden ja lääkkeiden 

tarkastamisessa, maaperän ja metsien ilmakuvauksessa. Puuteollisuudessa Specimin 

laitteita on käytetty paneelin pinnan laadun tarkastamisessa. Valon laajan taajuusspektrin 

analyysiä voitaisiin käyttää myös pyöreälle puulle, saheelle ja jalosteelle monissa eri 

mittauksissa. 

Sekä Espoossa että Tampereella toimiva Oy Delta Enterprise Ltd [11] tarjoaa mm. 

automaatio- ja ohjelmistosuunnittelua sekä mittaus- ja laadunvalvontajärjestelmiä. 

Mekaaniseen metsäteollisuuteen he ovat toimittaneet sahatavaran profiilin ja kuperuuden 

mittauslaitteiston. 

Kemiallisessa metsäteollisuudessa ja erityisesti paperiteollisuudessa on konenäköä 

käytetty paljonkin eri prosessin vaiheissa raaka-aineen tai tuotteen laadun valvonnassa. 

Suuryrityksistä ainakin Metso Automation [42] ja Honeywell [20] ovat panostaneet 

kemiallisen metsäteollisuuden konenäköratkaisuihin ja synergiaa saattaisi mekaaniselle 

puolelle löytyä. Pienemmistä yrityksistä Jyväskyläläinen Viconsys Oy:n [75] toiminta 

alue on ollut myös paperiteollisuuden konenäköjärjestelmissä. 

Konenäköjärjestelmiä varten vaaditaan kehittyneitä kuvankäsittelyalgoritmeja. 

Digitaaliseen kuvankäsittelyyn suuntautuneista yrityksistä mainittakoon ainakin 

Oululainen Intopii [24] ja Tamperelainen Pixact [53], joista molemmista löytyy 

kokemusta mekaanisesta metsäteollisuudesta hankittujen kuvien käsittelystä. 

Jälkimmäisellä löytyy myös asiantuntemusta suurnopeuskameroilla tehtävistä 

mittauksista ja kuva-analyyseistä. 

- 41 -


________________________________________________________________________ 

4.1.2 Ulkomaalaiset yritykset 

Sahateollisuudessa toimivat yritykset 

Ruotsalainen RemaControl [56] tarjoaa sahoille useita mittalaitteita. Tukin mittaukseen 

on markkinoilla laserteknologiaan perustuva tukkimittari, kahdesta suunnasta mittaava 

tukiröntgen, sekä lasersäteen sirontaan perustuva kuoren mittaus. Rema tarjoaa myös 

laseriin perustuvaa sahatavaran dimensiomittausta. 

Italialainen Microtec [43] tarjoaa laajan valikoiman puutavaran mittauslaitteita niin 

pyöreälle puulle kuin saheellekin. Sovelluksissa on hyödynnetty useita teknologioita. 

Pyöreälle puulle Microtec tarjoaa infrapunavaloverhotekniikalla toimivia 3Dprofiilimittareita, 

kameroihin perustuvaa 3D-mittaria, laserkolmiomittausta ja 1-3 

suunnasta mittaavaa tukkiröntgeniä. Sahatavaralle on tarjolla 3D-profiili- ja 

dimensiomittaus, joka perustuu IR-valoverhoon, kameraan ja kolmiomittauslaseriin. 

Saheen tiheyttä, sisä- ja pintalaatua mitataan röntgenillä sekä lasersironnan avulla. 

Sahatavaran lujuutta mitataan etäisyyslaserilla, joka perustuu kappaleen 

värähtelytaajuuden mittaukseen. Vasta markkinoille on tullut sahatavaran kosteusmittari 

jonka toimintaperiaatetta ei julkisesti saatavassa materiaalissa kerrota. Laitteet voidaan 

pääsääntöisesti asentaa sekä pitkittäin, että poikittain kulkevalle sahatavaralle. 

Ruotsalainen Innovativ Vision Ab [78] on luonut Woodeye-skannerin, joka on kehitetty 

sahatavaran jatkojalostuksen tarpeisiin, joten laite on kehitetty pitkittäin kulkevalle 

sahatavaralle. Yritys tarjoaa värikameroihin perustuvia dimensio ja laatulajittelulaitteita 

sekä edelleen sahauksen ja katkaisun optimointilaitteita huonekalu-, ikkuna-, parketti-, 

liimapalkki- yms. teollisuudelle. Laitteistojen luvataan soveltuvan sekä havu- että 

lehtipuille. 

Weinig Groupin äskettäin ostama Luxemburgilainen LuxScan [38] toimittaa dimensio- ja 

laatumittauslaitteita sahatavaran jatkojalostukseen. Pitkittäin kulkevan sahatavaran 

analysointiin on tarjolla useita eri teknologioita, kuten laserteknologia, röntgenmittaus ja 

värikameratekniikka. Laitteistoja käytetään dimensioiden ja muotovikojen sekä pinta- ja 

- 42 -


________________________________________________________________________ 

sisävikojen määrittämiseen ja edelleen katkaisu- ja halkaisusahauksen optimointiin, 

laatulajitteluun, lujuuslajitteluun ja värinmittaukseen. Luxscanilla on myös tuote joka 

analysoi saheen katkaisupintaa, josta päätellään syysuunta, sydänpuupuoli ja 

sahatavarakappaleen kuperuus. 

Ruotsissa toimiva Dynalyse AB [14] toimittaa akustisia sahatavaran lujuusmittareita. 

Laitteen toimintaperiaate on seuraava: Vasara lyö saheen päähän, ja mikrofoni tallentaa 

kaiun. Vastesignaali analysoidaan, jonka perusteella päätellään sahatavarakappaleen 

tiheys ja kimmomoduli, ja edelleen kappale voidaan lujuusluokitella. 

Kanadalainen Comact [10] tarjoaa hyvin laajan valikoiman pyöreän puun, sahatavaran ja 

myös pellettien käsittely- ja prosessointilaitteita. Puutavaran mittaukseen ja optimointiin 

Comact tarjoaa kameroihin ja lasereihin perustuvaa järjestelmää, joka mittaa pyöreän 

puun profiilin. Heillä on myös kameroihin ja lasereihin perustuva sahatavaran 

profiilimittaus sekä laatuluokittelija, joka tunnistaa tyypilliset sahatavaran pintaviat, 

kuten oksat, pihkataskut, halkeamat, sinistymät, lahot jne. Comactilla on myös tukin 

päätykameraan perustuva laite sinistymän tunnistamista varten. 

Itävaltalainen Sprecher Automation GmbH [63] tarjoaa automaatioratkaisuja useille eri 

teollisuuden aloille, kuten energian tuotantoon suurjännitejärjestelmiin, 

betoniteollisuuteen jne. Metsäteollisuuteen Sprecher tarjoaa mittareita sekä pyöreän puun 

että sahatavaran mittaukseen Sprescan tuotemerkin alla. Pyöreän puun 

profiilimittaukseen on tarjolla viivalasereihin ja vastapäätä oleviin detektoreihin tai 

kameroiden ja laserviivan yhdistelmään perustuvia laitteita. Erikoisuutena Sprecher 

tarjoaa myös etäisyyslasereihin perustuvaa poikittain kulkevan tukin profiilimittaria. 

Sahatavaran mittaukseen Sprecher tarjoaa viivalasereihin ja kameroihin tai 

etäisyyslasereihin perustuvia saheen profiilimittareita. Profiilimittareita on tarjolla myös 

sahatavaran jatkojalostukselle höyläyksen optimointiin. Saheen tai jalosteen 

katkaisupinnan analyysiin Sprecher tarjoaa päätykameraan perustuvia Sprescan Ring ja 

Sprescan Crack järjestelmiä, jotka mittaavat vuosiluston kaarevuutta, ytimen paikkaa ja 

- 43 -


________________________________________________________________________ 

päätyhalkeamia. Sprecher tarjoaa myös kapasitiiviseen mittaukseen perustuvaa saheen 

kosteusmittaria. 

Kanadalainen Autolog [2] valmistaa ja myy laseriin perustuvia pyöreän puun, pelkan ja 

sahatavaran profiilimittareita, jotka optimoivat sahausta, pelkan sivujen haketusta ja 

saheen särmäystä. Autolog tarjoaa myös sahatavaran laatulajittelua perustuen 

kameratekniikkaan. 

Kanadalainen LMI Technologies Inc. [36] valmistaa konenäkösensoreita, komponentteja 

ja ohjelmistoja useille eri teollisuuden aloille. Mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin 

heillä on tarjota sensoreita, jotka yhdistävät 3D laserprofilointia, valoverhotekniikkaa ja 

kamerateknologiaa. Sensoreita tarjotaan pyöreän puun, pelkan ja saheen 

profiilinmittaukseen, sorvipöllin keskitykseen ja viilun/vanerin paksuuden mittaukseen. 

LMI:n sensoreita ja komponentteja on käytetty muiden mittalaitevalmistajien tuotteissa. 

Pohjoisamerikkalainen USNR [73] valmistaa ja myy käsittely, prosessointi ja 

optimointilaitteita koko mekaanisen metsäteollisuuden alueelle niin saha- jaloste kuin 

vaneriteollisuuteen. Laitteita löytyy mm. katkontaan, sahaukseen, kuivaukseen ja 

höyläykseen. USNR tarjoaa tukin ja pelkan sahauksen optimointia varten 3D-skannereita. 

USNR:n hiljattain ostama kanadalais-amerikkalainen Newnes-McGehee [46] tarjoaa 

samoin prosessointilaitteita saha-, jaloste- ja vaneriteollisuuteen ja myös 3Dprofiilimittareita 

tukin katkonnan ja sahauksen optimointiin sekä saheen prosessoinnin 

optimointiin. Löytyypä Newnes-McGeheeltä kameraan perustuva visuaalisten vikojen 

kuten oksien, halkeamin, lahon jne. tunnistus sahatavaran lappeelta ja siihen perustuva 

särmäys. Röntgenteknologiaa sovelletaan pitkittäin kulkevan sahatavaran sisärakenteen 

tutkimiseen. USNR on ostanut myös amerikkalaisen Inovec Inc.:n [22] joka valmistaa 

sahalaitoksille LMI:n komponenteilla toteutettuja profiilimittareita sahauksen, 

särmäyksen ja saheen katkonnan optimointiin. 

Saksalainen Döscher & Döscher GmbH [12] valmistaa mikroaaltotekniikkaan perustuvia 

kosteusmittareita useille eri teollisuuden haaroille. Döscherillä on pitkittäin kulkevan 

- 44 -


________________________________________________________________________ 

sahajalosteen, paneelin, parketin, vanerin jne. kosteuden mittaukseen tarjolla 

TimberScaniksi nimetty laite. Mekaanisessa metsäteollisuudessa Döscherin tuotteita on 

sovellettu mm. kuivatun viilun kosteuden mittauksessa vaneriteollisuudessa ja lamellien 

kosteuden mittaamisessa parkettiteollisuudessa. 

Hollantilainen Brookhuis Micro-Electronics BV [4] tarjoaa kannettavia tai 

tuotantolinjalle asennettavia kosteus- ja lujuusmittareita. Kosteusmittarit perustuvat 

kapasitiivisiin antureihin, ja niitä on tyypillisesti asennettu sahatavaran kosteusmittareiksi 

kuivauksen jälkeen. Tuoresahatavaran kosteuden mittaukseen mittarit eivät oikein 

sovellu. Teknologiaa, johon lujuusmittarit perustuvat ei yhtiö tuo esitteissään julki, mutta 

mittarit toimivat puutavaraa koskettamatta. 

Ranskalais-sveitsiläinen CBS-CBT [6] tarjoaa NDT menetelmiä hyödyntäviä laitteistoja 

puun lujuuden mittauksiin. Tarjolla on sekä kannettavia laitteitta kasvavan puun ja 

pylväiden tutkimiseen, että tuotantolinjalle asennettava järjestelmä massiivipuun sekä 

liimapalkkien lujuuden määritykseen. Ultraäänirakennemittauksen lisäksi sahoille 

asennettava laitteisto mittaa puutavaran tiheyden koskettavalla voima-anturilla ja 

kosteuden sähköisesti. 

Muussa mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivat yritykset 

Amerikkalainen Ventek Inc. [74] valmistaa käsittely-, paikkaus- ja mittauslaitteita 

vaneriteollisuuden prosesseihin. Ventek toimittaa kamerateknologiaan perustuvia viilun 

laadun mittauslaitteita, joita hyödynnetään laadutuksen lisäksi myös vikojen 

paikkauksessa. Heillä on myös sähköiseen mittaukseen ja fyysiseen kontaktiin perustuva 

viilun kosteusmittari. 

- 45 -


________________________________________________________________________ 

Suomalaiset yritykset 

Ulkomaiset yritykset 

Sahateollisuudessa toimivat 

Ply 

Sahateollisuudessa toimivat 

Ply 

- 46 - 

Kamera (VIS) 

Laser 

Finscan x x 

Lisker x x 

Visiometric x x 

Bintec x 

InX-Systems x x 

Inray x 

Codator x x 

Limab x 

Pinomatic x x 

Mecano (+Raute) x (x) x x 

RemaControl x x x 

Comact x x 

Röntgen 

Microtec x x x ? 

Sprecher Automation x x x 

WoodEye x x 

Luxscan x x x 

Autolog x x 

USNR x x x 

LMI x x 

Hermary Opto Electronics x 

Dynalyse x 

Döscher & Döscher x 

Brookhuis Micro-Electronics x 

CBS-CBT x x 

Ventek x 

Pier-Electronic x 

Taulukko 1. Tärkeimmät mittalaitevalmistajat ja heidän käyttämänsä teknologiat 

mekaanisessa puunjalostuksessa. 

Mikroaallot 

Akustinen 

Sähköinen


________________________________________________________________________ 

Saksalainen Pier-Electronic [51] tarjoaa UV, näkyvän valon NIR ja IR taajuusalueella 

toimivia fotometrisiä analyysilaitteita nesteille kaasuille ja kiinteille aineille. Laitteet 

mittaavat joko kohteesta heijastuvaa tai sen läpäisevää valoa. Mekaaniseen 

metsäteollisuuteen Pier-Electronic on toimittanut valon absorptioon perustuvaa 

vaneriviilun kosteusmittaria. 

Tanskalainen Dralle A/S [13] on kehittänyt kahteen digitaalikameraan perustuvan 

stereokuvauslaitteiston, joka asenetaan ajoneuvon katolle. Ajoneuvon ajaessa 

puutavarapinon (tyypillisesti kuitupuupino) ohi, katolla oleva mittalaite kuvaa ja laskee 

puutavarapinon 

keskitiheyden. 

tilavuuden sekä antaa runkojen läpimittajakauman ja pinon 

Edellisellä sivulla oleva Taulukko 1 esittää yhteenvedon luvussa mainituista tärkeimmistä 

mekaanisen metsäteollisuuden mittalaitevalmistajista sekä heidän käyttämistään 

mittausteknologioista. 

4.2 Tutkimuslaitokset 

Metsä- ja puualan tutkimustoiminta ja myös alan teknologia Suomessa on perinteisesti 

ollut vahvaa ja edelleen suomalaiset tutkimuslaitokset kulkevat alan kansainvälisen 

kehityksen kärjessä. Seuraavassa kappaleessa on haarukoitu mahdollisia 

tutkimusyhteistyökumppaneita mekaanisen puun mittausteknologioiden kehittämistä 

varten ja kappale painottuukin hyvin vahvasti suomalaisiin tutkimusalan toimijoihin. 

Muutamia lähialueilla toimivia ulkomaisia tutkimuslaitoksia on mainittu. Kemiallisen 

metsäteollisuuden puolella tutkimus ja kehitys Suomessa on kuitenkin ollut 

pitkäjänteisempää ja sitä on tehty laajemmalla rintamalla, kuin mekaanisen 

metsäteollisuuden puolella. Pääsyynä lienee se että kemiallisella puolella on suuria 

teknologiayrityksiä laitevalmistajina, jolloin tutkimusvolyymitkin voivat olla merkittäviä 

ja tutkimuslaitosyhteistyö pitkäkestoista. Tavallisimmin tutkimuslaitoksilla on käynnissä 

vain muutama mekaanisen metsäteollisuuden tutkimushanke kerrallaan ja tämäkin muun 

(usein heidän mielestään merkittävämmän) tutkimuksen ohella. Pelkästään mekaanisen 

metsäteollisuuden teknologioihin keskittynyttä tutkimuslaitosta ei Suomessa ole. 

- 47 -


________________________________________________________________________ 

4.2.1 Suomalaiset tutkimuslaitokset 

VTT [77] on perinteisesti tehnyt vahvaa tutkimusta suomalaisen metsäteollisuuden 

hyväksi. VTT:n rakennustekniikan osastolla Espoossa on tehty pitkäjänteistä tutkimusta 

sahateollisuuden hyväksi. VTT:n Tampereen yksikössä on tutkittu näkyvän valon 

konenäköratkaisuja myös mekaaniseen metsäteollisuuteen ja Espoossa VTT:n Anturien ja 

langattomien laitteiden yksikössä on tutkittu puutavaran jäljitettävyyttä RFID-tagien 

avulla läpi puunhankintaketjun. 

Vaikka Metsäntutkimuslaitos [40] ei olekaan teknologiaan painottunut tutkimuslaitos, 

METLAn osaamisella ja puumateriaalin, hakkuiden, hankintaketjun yms. tuntemuksella 

on merkitystä puutavaran mittauslaitteita kehitettäessä. METLAn vastuulla on myös 

puutavaranmittauslain edellyttämä viranomaistoiminta, joten uusien mittalaitteiden 

kehitys vaatii yhteistyötä myös tähän suuntaan. 

Kajaanissa toimiva Oulun Yliopiston Mittalaitelaboratorio (MILA) [45] tuottaa 

mittaustekniikan osaamista, jossa painopisteenä on puunjalostusteollisuuden piirissä 

toimivia yrityksiä hyödyttävä optinen mittaustekniikka. Mittauskohteena on niin tukkien 

sahatavaran kuin viilun ja vanerinkin ominaisuuksien mittaus. Käytettyjä teknologioita 

ovat mm. mikroaallot, laserteknologiat, konenäkö sekä VIS, NIR ja IR-spektroskopia ja 

näihin liittyvä kuvan- ja signaalinkäsittely. 

Oulun Yliopiston teknillisessä tiedekunnassa, sähkö- ja tietotekniikan osastolla on 

konenäköryhmä [49], jossa kehitetään tehokkaita kuvankäsittelyalgoritmeja. Heidän 

osaamisellaan on potentiaalia myös tulevaisuudessa, kun kehitetään kameroihin 

perustuvia mekaanisen puun mittausratkaisuja. Vaikka pääpaino tutkimuksessa on 

muualla kun metsäteollisuudessa, ryhmässä on kehitetty mekaanista metsäteollisuutta 

varten mm. SOM-tekniikkaan perustuvia kuvankäsittelyalgoritmeja, joiden perusteella 

voidaan luokitella sahatavaran pintavikoja. Kehitetyt konenäköalgoritmit ovat käytössä 

kaupallisessa sovelluksessa, joka laaduttaa sahatavaran lapekuvien perusteella. 

- 48 -


________________________________________________________________________ 

Teknillisessä korkeakoulussa automaatio- ja systeemitekniikan laitoksella [65] kehitetään 

robotiikkaan ja älykkäisiin koneisiin liittyvää teknologiaa. Mekaaniseen 

metsäteollisuuteen liittyen laitoksella on kehitetty puuta koskettamattomiin optisiin 

teknologioihin perustuvia mittausratkaisuja metsäkoneisiin. 

Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan laitoksella [67] tutkitaan paljon paperin 

valmistukseen, jalostukseen ja painatukseen liittyviä asioita. Mekaanista metsäteollisuutta 

sivuavia aiheita ovat esimerkiksi puumateriaalin ja puutuotteiden ominaisuuksien 

tutkimus sekä puun käytön ja tuotantoprosessien kehittäminen. Nämä ovat kytköksissä 

puunmittausteknologiaan. 

Myös Helsingin Yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa 

metsätieteiden laitoksella [18] metsäteknologia on yksi tutkimuksen painopistealue. 

Metsäteknologian tutkimus on kuitenkin painottunut kuljetuksiin, logistiikkaan ja 

metsäteknologian ympäristövaikutuksiin. 

Tampereen Teknillisen Yliopiston systeemitekniikan laitos [64] tunnetaan mittaus- ja 

anturitekniikan sekä automaatio- ja säätötekniikan osaamisestaan. Metsäteollisuuteen 

liittyen laitoksella on tehty vuosikausia signaali- ja kuva-analyysiä sekä kemiallisen että 

mekaanisen puunjalostuksen tarpeisiin. Tutkimusraportin aiheeseen liittyvää 

asiantuntemusta löytyy erityisesti kuvankäsittelystä ja monimutkaisten ja useiden 

mittaussignaalien yhteisestä käsittelystä 

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on puutekniikan laboratorio [32], jossa 

painopistealueita ovat mm. puuntyöstömenetelmät ja -koneet sekä sahojen 

mittaustekniikka. LTY:n tietotekniikan osastolla [33] taas on kuvankäsittely- ja 

konenäköosaamista, jota on sovellettu mm. paperin ja kartongin tutkimukseen. 

Kuopion yliopiston Fysiikan laitoksella [31] on muun tutkimuksen ohessa tutkittu puuta 

koskettamattomia mittausmenetelmiä. Menetelminä on ollut mm. 

impedanssispektroskopia, akustinen emissio ja ultraääni ja tavoitteena esim. lahon 

- 49 -


________________________________________________________________________ 

tunnistus tukista. Laitoksella tutkitaan myös optista mittaustekniikkaa, 

valodiodispektroskopiaa, ja lääketieteellisten kuvien ja signaalienkäsittelyä. 

Joensuun Yliopiston Fysiikan laitoksella [26] tutkimus on keskittynyt moderniin 

optiikkaan ja sen sovelluksiin. Laitoksella toimiva InFotonics Center kehittää 

fotoniikkaan ja spektriväritutkimukseen liittyviä aiheita ja tehtäviin kuuluu myös 

tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen. Joensuun Yliopiston 

Metsätieteellisestä tiedekunnasta [27] löytyy mm. metsäteknologian, puutieteen, 

puunhankinnan ja puun kasvun tutkimustoimintaa. Aiheilla on liityntäpintaa puutavaran 

mittauksen kanssa. 

Jyväskylän Yliopiston Fysiikan laitoksella [28] ydin- ja kiihdytin fysiikan 

huippuyksikössä on tutkittu mm. neutroniaktivaatiota materiaalien kosteuden 

mittaukseen. Ulkomailla menetelmää on tuotteistettu hakkeen kosteuden mittaukseen, ja 

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu menetelmän soveltuvuutta puutavaranipun tai tukin 

kosteuden mittaamiseksi. 

Suomalaisista ammattikorkeakouluista Mikkelin ammattikorkeakoulun [44] 

materiaalitekniikan klusteriin kuuluvan soveltavaan tutkimukseen ja kehitystyöhön 

erikoistuneen yksikön (YTI) yksi toimiala on puuteknologia. Puuteknologiassa 

painopistealueina on mm. sahatavaran sahaus, kuivaus, lajittelu, lämpökäsittely ja 

kyllästäminen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa [57] tehdään konenäkötutkimusta, 

jossa käytettyjä teknologioita ovat mm. IR-, NIR- ja spektrikuvaus. Myös 3Dmallintamista 

tehdään stereokuvaamalla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa [30] 

optisen mittaustekniikan laboratoriossa on sekä optiikan että konenäön 

tutkimusosaamista. 

4.2.2 Ulkomaalaiset tutkimuslaitokset 

Suomalainen puutavaran mittauksen tutkimus on ollut kansainvälisestikin katsottuna 

huippuluokkaa. Luontevia yhteistyökumppaneita löytynee melko helposti kotimaasta, 

mutta muutamia tutkimuslaitoksia kannattanee mainita lähialueiltamme. 

- 50 -


________________________________________________________________________ 

Metsäteknologiaan, puutekniikkaan, konenäköön, optisiin sekä NDT-mittauksiin (Nondestructive 

testing) erikoistuneita tutkimuslaitoksia on maailmalla hyvin paljon ja niitä 

kaikkia ei voi tämän raportin puitteissa käydä läpi. 

Luulajan yliopiston Skellefteån [37] toimipisteessä on merkittävä puutieteen ja 

puuteknologian sekä puufysiikan tutkimusyksikkö, jollaista suomesta ei löydy. Yksikön 

tutkimuksen painopisteitä ovat puutavaran mittaus, mittausinformaation käsittely sekä 

prosessien optimointi puun kaadosta lopputuotteeksi asti. NDT-menetelmät kuten 

röntgentomografia, ovat heillä merkittävässä asemassa ja NMR-teknologiankin 

mahdollisuuksia puutavaranmittauksessa on arvioitu. 

Ruotsalaiset Uppsalan yliopisto ja SLU (Sveriges lantbruksuniversitet) ovat 

muodostaneet yhteisen kuvankäsittely-yksikön, nimeltään Centrum för bildanalys [7]. 

Yksikössä on tehty paljon lääketieteellisten kuvien käsittelyyn liittyvää tutkimusta, mutta 

hiukan myös metsäteollisuuteen liittyviä kuva-analyysiä niin pyöreälle puulle kuin 

puukuiduillekin. 

Halmstadin yliopisto [19] ei ole profiloitunut puuntutkimukseen, mutta yliopiston 

Rydberg-laboratoriossa on tutkittu sekä optiikkaa että mikroaaltotekniikkaa. Mekaanisen 

puun tutkimuksiin liittyen on tehty pyöreän puun tomografiamittauksia 

mikroaaltotekniikkaa hyväksikäyttäen. Puun mikroaaltotutkimus näyttäisi jatkuneen 

Chalmersin teknillisessä yliopistossa väitöskirjaksi asti osin samojen henkilöiden 

toimesta kuin Halmstadissa. 

- 51 -

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehityshankkeet 

________________________________________________________________________ 

5 Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden 

kehityshankkeet 

Luvussa on käyty läpi raportin kirjoittamisvaiheessa esille tulleita ja käynnissä olevia 

mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden tutkimus- ja kehityshankkeita. 

Jälleen painotus on suomalaisissa alan tutkimushankkeissa. 

Oulun yliopiston Mittalaitelaboratoriossa Kajaanissa on meneillään 2011 vuoden lopussa 

päättyvä PUNOS-hanke [54], jossa tutkitaan lähi-infrapunavalon ja puumateriaalin 

vuorovaikutusta. Hankkeessa selvitetään puulajien optisia ominaisuuksia ja valon 

läpäisyä. Tavoitteena on mitata tuoreen puun kosteutta, sydän/pintapuuta ja 

sormijatkosten laatua. 

VTT:n vetämässä, raportin ilmestyessä jo päättyneessä SisuPUU [60] hankkeessa 

tutkittiin ja mallinnettiin puun jalostusketju metsästä sahatuotteeksi. Tutkimuksen 

mukaan tuotantoprosessia muuttamalla rungon arvosaantoa voidaan parantaa 10-30%. 

Tämä edellyttää puun ominaisuuksien tarkkaa mittaamista, mittaustiedon tehokasta 

keräämistä ja mittaustiedon muuntamista liiketoiminnan ja prosessien ohjaamiseen 

käytettäväksi informaatioksi. 

TKK Automaatiotekniikan laitoksen koordinoimassa METRIX-hankkeessa [41] on 

tutkittu ja kehitetty hakkuukoneiden mittaustekniikkaa. Raportin julkaisemisen aikoihin 

päättyvässä hankkeessa on selvitetty optisten mittausmenetelmien, kuten 

etäisyyslasereiden ja kameroiden soveltuvuutta leimikon, yksittäisen puun, pystyssä 

olevan ja kaadetun rungon sekä tukin tai pöllin mittaamiseen. 

Meneillään oleva kansainvälinen ja EU:n merkittävästi rahoittama Indisputable Key – 

hanke [21] pyrkii löytämään ratkaisuja puutavaran jäljitettävyydelle metsästä 

lopputuotteeksi asti. Hankkeessa kehitetään RFID-tagi synteettisestä puun kaltaisesta 

materiaalista, joka ei aiheuta vaikeuksia normaalissa tuotantoprosessissa. Tagi voitaisiin 

- 52 -

Mekaanisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehityshankkeet 

________________________________________________________________________ 

liittää puuhun jo sen kasvaessa, ja tätä seurattaisiin korjuun jälkeen läpi 

puunhankintaketjun. Luonnollisesti mittaustekniikka on merkittävässä osassa hankkeessa 

tuottamassa informaatiota, jota RFID-tagin avulla voitaisiin kuljettaa yksittäisen 

kappaleen mukana. 

- 53 -

Johtopäätökset ja yhteenveto 

________________________________________________________________________ 

6 Johtopäätökset ja yhteenveto 

Mekaanisen metsäteollisuuden mittaustekniikka on ottanut viime vuosikymmeninä 

huimia harppauksia niin hakkuukoneessa, saha- ja jalostusteollisuudessa kuin 

vaneripuolellakin. Suuri osa kehityksestä on suoraa seurausta laskenta- ja 

kuvantamisteknologioiden kehittymiselle. Kehitys tuleekin varmasti jatkumaan edelleen. 

Sensoreiden, laskentakapasiteetin, algoritmien ja muun teknologian kehittyessä nykyisin 

käytössä olevien läpivalaisevien röntgentomografien kyky erottaa puun eri ominaisuuksia 

kasvaa. Samoin käy sahatavaran lapetta kuvaaville laadutusjärjestelmille kameroiden, 

optiikan ja laskentakapasiteetin kehittyessä. Puutavarasta heijastuneen valon tarkan 

spektritiedon hyödyntäminen missä tahansa sovelluskohteessa, jossa kameraa olisi 

mahdollista käyttää, toisi uutta ja hyödynnettävää tietoa. Aluksi sahatavaran 

laadutuksessa olivat käytössä harmaasävykamerat. Nykyisin värikamerat, joissa 

spektrikaista jaettiin kolmeen osaan eli R- G- ja B-kanavaan, ovat syrjäyttäneet 

harmaasävykamerat. Seuraava askel otetaan spektrikameroiden ja/tai värisuotimien 

avulla. 

Merkittävä askel mekaanisen metsäteollisuuden mittaustekniikassa otetaan, kun 

puutavaraa pystytään seuraamaan metsästä koko hankintaketjun läpi loppukäyttäjälle asti. 

Tällöin puun eri prosessointivaiheissa ei olla vain siinä kohtaa mitatun tiedon varassa, 

vaan kaikki edeltävä, jopa kasvun aikana kerätty tieto on silloin käytettävissä. Vastaavasti 

virheelliset tuotteet pystytään jäljittämään takaisin päin aina metsään asti ja toteamaan 

missä puutavarakappaleessa tai jalosteessa oleva vika on syntynyt tai jäänyt 

huomaamatta. Jäljitettävyyteen on tutkittu, kehitetty ja visioitu useita eri teknologioita ja 

todennäköisesti jäljitysketju tulee koostumaan useasta eri pätkästä toteutettuna eri 

teknologioilla. Teknologioita, joita voidaan käyttää puutavaran jäljittämiseen, ovat mm. 

radiotaajuuksia käyttävät RFID-tagit ja viivakoodit. Jäljitykseen voidaan käyttää myös 

mm. kameroilla, röntgenlaitteilla, profiilimittareilla ja mikroaalloilla puutavarasta 

itsestään saatavaa dataa. Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtää kaikkia mittauksia 

- 54 -


________________________________________________________________________ 

tuotantolaitoksilta kohti metsää. Periaatteessa kaikki em. teknologiat voisivat olla 

hakkuukoneessa, joskin röntgenteknologia suurella varauksella. Kun jäljitettävyys olisi 

kunnossa, muut mittaukset toimisivat varmistuksena, ja logistiikkakin saataisiin 

optimoitua. 

Puun tilavuuden mittaus on ollut kohtuullisen hyvin hallinnassa jo vuosikaudet, mutta 

puutavaran laatua mitataan ja hyödynnetään vielä kovin vähän, lähinnä tukkilajittelussa, 

sahatavaran tuorelajittelussa ja laadutuksessa. Röntgen pystyy jo mittaamaan sydän-/ 

mantopuuosuuden melko tarkasti, mutta tämä tieto ei kulkeudu sahaukseen asti ennen 

kuin jäljitettävyys on kunnossa. Katkaisupinnasta tehtävät lusto- laho- sydän-/mantopuu 

kevät/kesäpuu jne. analyysit voivat tuoda laatumittauksia varten paljon lisää dataa. Esim. 

eri aallonpituusalueille herkkiin kameroihin ja mikroaaltoihin perustuva mittausratkaisu 

voisi antaa epäsuoraa tietoa tukin sisärakenteesta huomattavasti pienemmin kustannuksin 

kuin röntgenlaitteisto. Pyöreän puun katkaisupinnasta voidaan arvioida esim. 

symmetrisyyttä, sydänpuuosuutta, lustotietojen kautta lujuutta ja tiheyttä, mikroaalloilla 

ainakin oksaisuutta. Kaiken kaikkiaan mitä ennemmin ja mitä tarkemmin puun tilavuus, 

laatu ja ominaisuudet voidaan määrittää, sitä enemmän siitä voidaan hyötyä, edellyttäen 

että tieto kulkee paikkaan jossa sitä tarvittaisiin. 

Tukkipuun tomografiatietoa on tutkittu sekä mikroaaltoihin, akustisiin että sähköisiin 

menetelmiin perustuen, mutta mikään tekniikoista ei näytä pääsevän lähellekään 

röntgenlaitteistojen tarkkuuksia. Uusista teknologioista ydinmagneettinen resonanssi 

(NMR) ja siihen perustuva magneettikuvaus (MRI) ovat teknologioita joilla saadaan 

puutavaran sisärakenteesta hyvinkin tarkkaa informaatiota. NMR-tekniikkaan perustuva 

3D-kuvantaminen on toistaiseksi hidas ja kallis, mutta lienee ainoa menetelmä jolla esim. 

kosteusjakauma saadaan mitattua tarkasti rikkomatta tukkia. Menetelmällä lienee 

potentiaalia myös muiden puun sisällä olevien aineiden rikkomattomaan paikannukseen. 

NMR-teknologiakin tullee metsäteollisuudenkin käyttöön ajan myötä. Kuriositeettina 

mainittakoon että jo vuonna 1897 oli Helsingin Kirurgisessa sairaalassa röntgenlaite 

lääketieteellistä käyttöä varten [16], ensimmäinen röntgenlaite sahalle saatiin vasta noin 

sadan vuoden kuluttua. Ensimmäiset lääketieteelliset NMR-teknologiaan perustuvat 

- 55 -


________________________________________________________________________ 

MRI-laitteet tulivat 1980-luvulla. Eiköhän NMR-teknologia tule röntgenteknologiaa 

nopeammin mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön. 

Nykyinen infrastruktuuri sahateollisuudessa rajoittaa monin paikoin teknologioiden 

hyväksikäyttöä. Ideaalitapauksessahan jokainen runko katkotaan ja tukki sahataan siten 

että tukista saatava taloudellinen hyöty maksimoituisi. Tämä ei välttämättä ole yhtenevä 

tilavuussaannon kanssa. Jos rungosta sahataan vähemmän sahatavaraa kuutiona siten, että 

laatumittauksiin perustuen pystytään välttämään vaikkapa kuivauksesta aiheutuvia 

sahatavaran laatuluokan huonontumisia, voi arvosaanto olla parempi kuin 

maksimoitaessa tilavuussaanto. Jokaisen tukin tilavuus ja laatu (tai jopa jokaisen rungon 

tilavuus ja laatu metsässä) pitäisi mitata ja laskea sille paras mahdollinen arvosaanto. 

Tämän jälkeen Runko katkotaan ja tukki sahataan sen mukaan. Jos sahaus tehdään 

puuvirrasta etukäteen niitä lajittelematta, tämä edellyttää muuttuva-asetteista sahaa ja 

muutenkin sahan infrastruktuurin muuttamista. Samantyyppinen tilanne on kuivauksessa. 

Jos sahatavaran kosteus ennen kuivausta pystyttäisiin mittaamaan tarkasti, esim. 

mikroaalloilla, voitaisiin saheet lajitella nykyisen dimensiolajittelu lisäksi vielä 

kosteusluokkiin. Tällöin voitaisiin kuivausprosessia ohjata ja optimoida 

sahekuormakohtaisesti, jolloin energiaa ja aikaa säästettäisiin ja tuotteet olisivat 

tasalaatuisempia. Tässäkin törmätään nykyisten sahalaitosten infrastruktuuriin. 

- 56 -

Lähteet 

________________________________________________________________________ 

Lähteet 

[1] Aaron Tech-Pro Private Limited. www.tech-pro.org. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 10.3.2010. 

[2] Autolog, Production Management Inc. www.autolog.com. Yrityksen 

verkkosivu. Viitattu 15.12.2009. 

[3] Bintec Oy. www.bintec.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 8.12.2009. 

[4] Brookhuis Micro-Electronics BV. www.brookhuis.com. Yrityksen 


[5] Cavitar Oy. www.cavitar.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[6] CBS-CBT. www.cbs-cbt.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 9.2.2010. 

[7] Centrum för bildanalys. www.cb.uu.se. Yksikön verkkosivu. Viitattu 

12.1.2010. 

[8] Citius Imaging Ltd. www.citiusimaging.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 

14.12.2009. 

[9] Codator Oy. www.codator.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 8.12.2009. 

[10] Comact. www.comact.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[11] Oy Delta Enterprise Ltd. www.delta-enterprise.fi. Yrityksen verkkosivu. 


[12] Döscher & Döscher GmbH. www.doescher.com. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 17.12.2009. 

[13] Dralle A/S. www.dralle.dk. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 18.122009 

[14] Dynalyse AB. www.dynalyse.se. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 7.12.2009. 

[15] FinScan Oy. www.finscan.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 4.12.2009. 

[16] Forsius, Arno. Wilhelm Conrad Röntgen (1845–1923) ja röntgensäteet 

lääketieteessä. LKT, professori Arno Forsiuksen verkkosivusto 

”Lääketiedettä – kultturia – ihmisiä, – kuvauksia historiasta –” 

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/. Viitattu 8.3.2010.

Lähteet 

________________________________________________________________________ 

[17] Heinolan Sahakoneet Oy. Heinola Sawmill solutions. Yrityksen 

yleisesittelylehtinen. Saatu 19.2.2010. 

[18] Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos. www.helsinki.fi/metsatieteet. 

Laitoksen verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[19] Högskolan Halmstad. www.hh.se. Halmstadin yliopiston verkkosivu. Viitattu 


[20] Honeywell. www.honeywell.com/sites/fi/Teollisuusautomaatio.htm. 

Yrityksen teollisuusautomaatio-haaran verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[21] Indisputable key. Kansainvälisen EU-tutkimushankkeen verkkosivu. 

www.indisputablekey.com. Viitattu 6.2.2010. 

[22] Inovec Inc. www.inovec.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 18.12.2009. 

[23] Inray Oy Ltd. www.inray.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[24] Intopii Oy. www.intopii.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[25] Inx-Systems, Oy Espansio Engineering Ltd. www.inx.fi/systemsuomi.html. 

Yrityksen verkkosivu. Viitattu 8.12.2009. 

[26] Joensuun yliopisto, Fysiikan laitos. Laitoksen verkkosivu. 

www.joensuu.fi/fysiikka/valikko/index_5.html. Viitattu 12.1.2010. 

[27] Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Tiedekunnan verkkosivu. 

www.joensuu.fi/metsatdk/index.php. Viitattu 12.1.2010 

[28] Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos. www.jyu.fi/fysiikka. Laitoksen 

verkkosivu. Viitattu 12.1.2010. 

[29] Järvinen Timo, Malinen Jouko, Tiitta Markku ja Teppola Pekka. 2007. State 

of art – selvitys puun kosteusmittauksesta. VTT:n tutkimusraportti Nro VTT- 

R-013325-07. 

[30] Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. www.tokem.fi. Oppilaitoksen 

verkkosivu. Viitattu. 12.1.2010. 

[31] Kuopion Yliopisto, Fysiikan laitos. http://fysiikka.uku.fi/index_fi.shtml. 


[32] Lappeenrannan teknillinen yliopisto, puutekniikan laboratorio. 

www.lut.fi/fi/technology/lutmechanical/research/woodtechnology/Sivut/Defau 

lt.aspx. Laboratorion verkkosivu. Viitattu 12.1.2010. 

- 58 -

Lähteet 

________________________________________________________________________ 

[33] Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tietotekniikan osasto. 

www.lut.fi/fi/technologymanagement/it/Sivut/Default.aspx. Osaston 


[34] Limab Oy. www.limab.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 7.12.2009. 

[35] Lisker Oy. www.lisker.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 8.12.2009. 

[36] LMI Technologies Inc, www.lmitechnologies.com. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 17.12.2009. 

[37] LTU Skellefteå. www.ltu.se/ske. Luulajan teknillisen yliopiston Skellefteån 

yksikön verkkosivu. Viitattu 12.1.2010. 

[38] LuxScan Technologies. www.luxscan.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 

11.12.2009. 

[39] Mecano, Raute Corporation Mecano Business. www.mecanogroup.com. 

Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[40] METLA. Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi Tutkimuslaitoksen verkkosivu. 


[41] METRIX. TKK:n Automaatio- ja systeemitekniikan laitoksen koordinoiman 

tutkimushankkeen verkkosivu. http://autsys.tkk.fi/Metrix. Viitattu 6.2.2010. 

[42] Metso. www.metso.com/automation. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 


[43] Microtec. www.microtec.eu. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 8.12.2009. 

[44] Mikkelin ammattikorkeakoulu. www.mikkeliamk.fi. Ammattikorkeakoulun 


[45] MILA. Oulun Yliopiston Mittalaitelaboratorio. www.mila.oulu.fi. 

Laboratorion verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[46] Newnes-McGehee. www.newnes-mcgehee.com. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 18.12.2009. 

[47] Nyström Jan. Automatic Measurement of fiber orientation in softwoods by 

using the tracheid effect. Computers and Electronics in Agriculture. Volume 

41, Issues 1-3, Pages 91-99. December 2003. 

- 59 -

Lähteet 

________________________________________________________________________ 

[48] Optical Metrology Ltd, Optimet. Yrityksen verkkosivu. www.optimet.com. 


[49] Oulun Yliopisto, konenäköryhmä. www.ee.oulu.fi/mvg. Laboratorion 


[50] Peltola, Aarre. (päätoimittaja). 2008. Metsätilastollinen vuosikirja 2008. 

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisut. Julkaisu saatavissa myös internetissä: 

www.metla.fi/julkaisut/metsatilastollinenvsk/tilastovsk-sisalto.htm. 

[51] Pier-Electronic GmbH. www.pierelectronic.com. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 17.12.2009. 

[52] Pinomatic Oy. www.pinomatic.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[53] Pixact Oy. www.pixact.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[54] PUNOS. Oulun yliopiston mittalaitelaboratorion vetämän tutkimushankkeen 

verkkosivu. www.mila.oulu.fi/projektit/punos.htm. Viitattu 6.2.2010. 

[55] Quin jr. Franklin, Steele Philip H. and Shmulsky Rubin. Locating knots in 

wood with an infrared detector system. Forest Products Journal. Volume 48, 

Number 10, Pages 80-84. October, 1998. 

[56] RemaControl. www.rema.se. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 7.12.2009. 

[57] Satakunnan ammatikorkeakoulu. www.samk.fi. Oppilaitoksen verkkosivu. 


[58] Savcor Forest. http://joomla.savcor.com/forest/. Yrityksen verkkosivu. 


[59] Senfit. www.senfit.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[60] SisuPUU. Julkinen tiedote VTT:n koordinoimasta tutkimushankkeesta. 

www.vtt.fi/news/2009/09232009.jsp. Viitattu 6.2.2010. 

[61] SKS Vision Systems Oy. www.visionsystems.fi. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 14.12.2009. 

[62] Spectral Imaging Ltd. Specim. www.specim.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 

4.12.2009. 

[63] Sprecher Automation GmbH. www.sprecher-automation.com. Yrityksen 


- 60 -

Lähteet 

________________________________________________________________________ 

[64] Tampereen Teknillinen Yliopisto. Systeemitekniikan laitos. www.ase.tut.fi. 


[65] Teknillinen Korkeakoulu, Automaatio- ja Systeemitekniikan laitos. 

www.autsys.tkk.fi. Laitoksen verkkosvu. Viitattu 11.1.2010. 

[66] Teknillinen Korkeakoulu, Fotogrammetrian laitoksen luentokalvot kurssilla 

Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Maa-57.260). 2008. 

[67] Teknillinen Korkeakoulu. Puunjalostustekniikan laitos. www.puu.tkk.fi/fi. 


[68] Tiitta Markku. Non-destructive Methods for Characterisation of Wood 

Material. Väitöskirja. Kuopion Yliopisto, Luonnontieteiden ja 

ympäristötieteiden tiedekunta. 2001. 

[69] Teknosavo Oy. www.teknosavo.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 14.12.2009. 

[70] Tuusplan Heinola Oy. www.tuusplan.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 

14.12.2009. 

[71] Uittokalusto. www.uittokalusto.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 10.3.2010. 

[72] Usenius Arto. Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät 

puutuoteteollisuudessa (SisuPUU). Esityskalvot Tulevaisuuden Saha – 

seminaarissa 27.5.2009. 

[73] USNR. www.usnr.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 18.122009. 

[74] Ventek Inc. www.ventek-inc.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 18.12.2009. 

[75] Viconsys Oy. www.viconsys.com. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 11.1.2010. 

[76] Visiometric Oy. www.visiometric.fi. Yrityksen verkkosivu. Viitattu 

8.12.2008. 

[77] VTT. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. www.vtt.fi Laitoksen verkkosivu. 


[78] Woodeye, Innovativ Vision Ab www.woodeye.se. Yrityksen verkkosivu. 

Viitattu 11.12.2009. 

- 61 -

2010. Mekaanisen puunjalostuksen mittausten nykytila ja ... - Oske

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?