2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1974_2.pdf 11.2 MB

NOPEA JA EDULLINEN
LEHTIPAINO
PIEKSÄMÄELLÄ
Ladonta:
Painaminen:
valoladonta
(kapasiteetti 300 lehtiriviä
minuutissa)
Offsetrotaatio 6 yksikköä
Offsetrotaatio 3 yksikköä
(kapasiteetti 48 mustavalkoista
tabloidisivua.
24 7-palstaista sivua.
32 sivuiselle tabloidille
4-värikuva)
OLEMME ERIKOISTUNEET: • paikallislehtiin
• tiedotuslehtiin • ilmaisjakelulehtiin
• massajakelulehtiin • käsiohjelmiin
KUNNALLISLEHTIEN
KIRJAPAINO KY
HallipuSSi 2 PL 15 76101 Pieksämäki 10
puh . 958-13855
Tarjoukset:
toimitusjohtaja Seppä tai faktori Lehtikari
YLlÄlTÄVINTÄ CHRYSLER-PLYMOUTH
-MALLlSTOSSA ON EDULLINEN HINTA,
SILLÄ MIKÄ MUU AUTO TARJOAA TEILLE
NÄMÄ EDUT:
CHRYSLER NEW YORKER BROUGHAM
• Tilava Ja lUrvalhnen kOri . AulomaalltV81tl1etsto •
Elektronmen sylytYSI8fJeSlelma alternaattort. Jannllteensaadln
seka numeraahkeUo. II saavat luoteltavuutla. pldentavat
keslolkaa • Alustan Ja konn vallila kurnlfyynyt mahdolliSimman
pehmeaa ,3 aanetonta ajoa aJatellen . Kaikille
kuudelle IstUimelle lurvavyol • Hydrauliset turvalhsuuspuskunl
. Automaattmen nopeudensaadm . HUIPpulehokas
lammllys- Ja tuulelusJanestelma (kymmenen
Ilmasuullnta Ja sahkolammmeinen takalasI ) • Kuormlluksesta
rllPIJUva automaattinen JOuSlluksen saadln e
SahkotOlmlset IkkunannostaJal e Epataloudelllsen aJo·
tavan IlmaiSin •
Hmta mk 94 500,-
Muut mallit eSlm
CHRYSLER NEWPORT CUSTOM
PLYMOUTH GRAN FURY BROUGHAM
PLYMOUTH FURY CUSTOM
PLYMOUTH VALlANT BROUGHAM
PLYMOUTH VALlANT CUSTOM
PLYMOUTH VALlANT SEDAN
SOittakaa numeroon 780288 nIIn kerromme IIsaa
Sahaajankatu 14
mk875oo.-
60500.-
71700.-
64500.-
54500-
48500.-
T&K
113

SEUROJEN JA JÄSENTEN MÄÄRÄT
LIITOITTAIN V. 1974
Liiton jäsenmäärä Piireihin kuuluvia seuroja ja jäseniä
SVUL:n jäsenliitot 1974 1974
Seuroja Jäseniä Seuroja Miehiä Naisia Poikia
Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto
76 5.832 61 3.049 430 1.711
Suomen Ampujainliitto 257 19.693 301 14.254 802 1.582
Suomen Ampumahiihtoliitto 147 10.880 147 8.316 217 2.253
Suomen Go1f1iitto 12 1.973 9 1.074 391 200
Suomen Hiihtoliitto 836 201.474 725 67.048 23.702 48.023
Suomen Judoliitto 65 9.232 40 4.514 1.280 1.560
Suomen Jääkiekkoliitto 344 59.268 339 20.924 1.870 30.797
Suomen Kanoottiliitto 23 3.569 18 1.503 513 887
Suomen Koripalloliitto 201 21.618 195 9.598 2.143 7.501
Suomen Kuntourheiluliitto 808 211.423 808
Suomen Käsipalloliitto 98 17.719 46 2.620 435 2.391
Suomen Kävelyurheiluliitto 20 722 13 252 65 233
Suomen Lentopalloliitto 650 67.697 564 28.967 10.412 14.715
Suomen Luiste1u1iitto 47 5.953 47 1.636 584 2.102
Suomen Maahockeyliitto 19 2.550 5 129 20
Suomen Miekkailuliitto 12 700 10 403 162 50
Suomen Moottoriliitto 79 9.916 65 7.130 908 458
Suomen Moottoriveneliitto 91 20.024 45 9.729 1.644 871
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto
332 54.073 324 243 31.753 164
Suomen Nykyaikaisen
5-otte1un liitto 6 346 6 276 36 27
Suomen Painiliitto 99 14.304 99 8.524 535 4.998
Suomen Painnostoliitto 161 18.464 161 11.653 917 5.487
Suomen Pesäpalloliitto 263 58.123 263 25.376 6.514 18.648
Suomen Purjehtijainliitto 71 23. 146 54 13.064 3.344 2.290
Suomen Pyöräilyliitto 58 17. 139 50 5.804 1.475 3.354
Suomen Pöytätennisliitto 162 20.700 101 2.395 394 1.981
Suomen Ratsastajainliitto 60 8.719 53
1.049 1.939 519
Suomen Salamapalloliitto 12 196 3 57 2
84
Suomen Soutuliitto 21 4.445 18 1.654 304
418
Suomen Squashliitto 8
8 541 7 358 68
Suomen Sulkapalloliitto 24 2.153 20 606 190
193
Suomen Suunnistusliitto 515 98.519 427 33.470 7.986 16.178
Suomen Taitoluisteluliitto 36 3.464 36 269 602
191
Suomen Tennisliitto 112 10.640 100 5.405 2.207 1.272
Suomen Uimaliitto 190 33.719 124 5.814 3.533 6.257
Suomen Urheiluliitto 729 233.564 690 80.203 29.370 63.034
Suomen Urheiluautoilijoiden
liitto 80 9.682 42 5.190 471 31
Suomen Urheilusukeltajain1iitto 55 1.660 28
758 62 96
Suomen Vesihiihtoliitto 34 2.769 16
913 429 249
Suomen Voimisteluliitto 133 22.730 101 4.546 4.496 3.583
SVUL:n Nuoret 2.292 236.589 2.292 148.214
Tyttöjä Yhteensä
102 5.312
131 16.769
94 10.880
27 1.692
27.578 165.632
546 7.900
1.319 54.910
259 3.162
2.376 21.618
211.423
251 5.697
90 722
6.842 60.659
1.621 5.953
149
32 647
63 8.568
252 12.502
20.439 52.599
7 346
247 14.304
407 18.464
7.585 58.123
762 19.460
1.349 11.982
338 5.108
4.701 8.218
10 153
106 2.482
2 436
103 1.092
9.016 66.656
2.402 3.464
870 9.756
5.126 20.730
37.522 210.129
6 5.698
1 917
143 1.734
4.869 17.494
88.375 236.589

122
Suomen Ampujainliitto
-
-
JAAKKO MINKKINEN
-
Suomalaiset ampujat menestyivät vuoden 1974 suurkilpailuissa mainiosti. Menestystä tuli
laajalla rintamalla: sekä yleisessä että nuorissa, pistoolilla, kiväärilJä ja haulikolla.­
Vuoden tärkeimmät kilpailut olivat Sveitsissä pidetyt maailmanmestaruuskilpailut. Siellä
Suomen joukkue Leif Lajunen, Jouko Hietalahti, Esa Kervinen ja Pekka Janhonen voitti
pienoiskiväärin 60 laukauksen makuuasentokilpailun. Isopistoolin joukkuekilpailussa suomalaiset
Väinö Markkanen, Seppo Mäkinen, Eino Kohvakka ja Lassi Riitinki olivat
pronssilla. Mitaleja tuli myös henkilökohtaisessa kilpailussa. Jaakko Minkkinen sai hopeaa
pienoiskiväärin polviasennossa ja Markus Remes pronssia skeetissä.
Euroopan mestaruuskilpailuissa Ranskassa Ari Westergård oli skeetissä pronssilla ja
Markus Remes nuorten sarjassa hopealla hävittyään uusinnassa mestaruuden. Nuorten
skeetjoukkue sai pronssia samalla tuloksella mestarien kanssa. Ilma-aseiden EM-kilpailuissa
Hollannissa ampui Matti Patteri isopistoolilla hopeaa.
Tulokset suurkilpailuista antavat vakuuttavan kuvan ampujien tämän hetken taidoista ja
kunnosta. Tavoitteet ovat korkealla ja jatkuvaa kehitystä pohjustamaan on järjestetty
runsaasti valmentajien koulutusta. Tulokset tästä alkavat näkyä lähivuosina.
Liitto on perustettu 1919 ja liittynyt SVUL:oon 1962.
Kuuluu kansainvälisiin liittoihin Union International de Tir (UIT), Federation Internationale de Tir
aux Armes Sportives de Chasse (FI!!-SC) ja Nordisk Skytteunion (NSU).
JOHTOKUNTA 191L-
PuheenjohU\la Y1IrIsku, Otto, kenraaliluutnantti, Helsinki. S. 29. 4. 1918 Ilmajoki. Pj. 1970-,
SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1970- 74, Olympia yhdistyksen valtuuskunnan jäsen, SUL:n koulutusja
nuorisovaliokunnan jäsen 1964-70, Palloliiton Oulun piirin sihteeri 1947-48. Piirin mestari IO-ottelussa,
Jyväskylän Kirin SM-joukkueen huoltaja-vaimentaja 1951- 53.
-VarapuheenjohU\la Wirtanen, Maunu, yli-insinööri, Riihimäki. S. 7. 3.1915 Helsinki. Johtokunnassa
1966-, "I'j. 1969-, pj. 1975-, nuorisojaoston jäsen 1967-68, koulutustoimikunnan vpj. 1968-
69, kehittämlstoimikunnan pJ.. 1970, koulutus- ja valmennusvaliokunnan pj. 1971-, työvaliokunnan
jäsen 1966-, Uudenmaan piirin ampumajaoston jäsen 1962-, vpj. 1964, pj. 1965-, SVUL:n liittovaltuuston
varajäsen 1968-, varsinainen Jäsen 1974-, Olympiakomitean varajäsen 1969-, Riihimäen
Ampumaseuran pj. 1965-, Polyteknikkojen urbeiluseuran vpj .. Mestariluokan pistooliampuja,
piirin mestari. Harrastukset: kuntoliikunta ja urheiluammunta.
-Varapuheenjohtl\la Suvanto, Kalevi, fIlosofian maisteri, Turku. S. 12. 3. 1918 Kajaani. Johtokunnassa
1971-, työvaliokunnan jäsen 1973-, talousvaliokunnan pj. 1969-, Varsinais-Suomen piirin
ampumajaoston pj. 1974-, Turun Seudun Ampujien pj. 1965-72. Harrastus: ulkoilu.
-Erjola, Risto, eversti, Helsinki. S. 25. 1. 1920 Turku. Sotilasurheiluliiton vpj. 1968-, Upseerien ampumayhdistyksen
vpj. 1968-. Harrastukset: ammunta ja kuntourheilu.
-Eronen, Olavi, majuri, Valkeala. S. 14.2. 1922 ViipUri. Johtokunnassa 1965-, työvaliokunnan jäsen,
valmennus- ja koulutusvaliokunnan pj. , kiväärijaoston pj. , SVUL:n Kymenlaakson piirin johtokunnassa
1968-, pj. 1975-, Kivääriampujien johtajana useissa suurkisoissa. CISM:n joukkue-MM
sotilaskiväärillä 1969, henkilökohtainen pronssi 1968, useita SM :ia eri kiväärilajeissa joukkue- ja
henkilökohtaisessa kilpailussa. Harrastus: kunto urheilu.
t3.lsessa Kupauussa. nw I tt:JlUS: KUflrourneuu.
- Pitkänen, Hannu, koulutuspäällikkö, Hyvinkää. S. 13. 10. 1928 Hanko. Johtokunnassa 1974-,
nuorisojaoston .. pj .. Hyvinkään seudun Metsästys- ja Ampumaseuran pj. 1967-. Harrastukset: ammunta
Ja mUSIIkki.
-Rantapuu, Markus, tuotepäällikkö, Helsinki. S. 27. 10. 1939 Helsinki. Johtokunnassa 1974-, haulikkojaoston
jäsen 1972-. I
-Tanner, Kaarlo Olavl,konttoripäällikkö, Tampere. S. 31. 5.1921 Oulu. Johtokunnassa 1962-, riistamaalijaoston
pj. 1962-, Hämeen piirin ampumajaoston pj., piirihallituksen jäsen 1964-65, Kansainvälisen
ampujainliiton hirvi komitean jäsen 1966-68, PohjOis-Hämeen Ampujien vpj. 1970-, rahastonhoitaja
1959-, sihteeri 1956-70. Hirviammunnassa 9. sija EM-kiSOissa 1963, ikämiesten
SM :ia, piirin mestaruuksia, kaksi voittoa Presidentin kilpailuissa. Harrastukset: ampumaurheilusta
kirjoittaminen, ampumaurheilu ja reserviupseeritoiminta.
Liiton toiminnanjohtaja: Rene Nordqvist 1966-
123

126
Suomen AmpumahiihtoJiitto
J
JUHANI SUUTARINEN
Kulunut toimintavuosi on ollut merkittävämpi kuin yksikään aikaisempi Suomen Ampumahiihtoliiton
lähes 15-vuotiselta taipaleelta.
Lähes jokaisella organisaation portaalla tapahtui merkittäviä muutoksia ja suorituksia.
Kaikkein näkyvin muoto, kansainvälinen kilpailutoiminta, ylti saavutuksiin, joista muutama
vuosi sitten ei uskallettu edes uneksia. Suomalaisten ampumahiihtäjien saalis talven
-74 maailmanmestaruuskilpailuista: yhdeksästä lähdöstä yhdeksän mitalia, joista hopeinen
oli "huonoin", kuvaa saavutusten tasoa joka nykyaikaisessa kilpaurheilussa tuntuu
lähes uskomattomalta.
Juhani Suutarinen kaksinkertaisena maailmanmestarina oli ampumahiihtoihmisten ja
"ammattitoimittajien" mielestä vuoden urheiluteon suorittaja ja itseoikeutettu kandidaatti
vuoden urheilijaksi. Valinnassa hän kuitenkin jäi toiseksi ja kilvoittelu paremmuudesta tulee
jatkumaan.
Liiton hallinnollisella puolella vuosi toi mukanaan kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan
ja puolipäivätoimisen toimistosihteerin virkojen täyttymisen.
Suomen Olympiakomitean toimenpiteiden tuloksena saimme valmennustoimintaamme
tehostamaan kokopäivätoimisen valmennuspäällikön. Kyseinen virka tuli mahdolliseksi
Opetusministeriön myöntämän määrärahan turvin.
Kun edellä kerrotun lisäksi käynnistettiin vuoden pysähdyksissä ollut nuorten valmennustoiminta,
voidaan tulevaisuuteen suhtautua nykynäkymien valossa optimistisesti.
Liitto on perustettu 1960 ja liittynyt SVUL:oon 1966.
Kuuluu kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne et Biathlon (UIPMB)
JOHTOKUNTA 1974
Puheenjohtaja Toivonen, Erkki, varatuomari, Helsinki. S. 23. 11. 1927 Hangossa. Liiton pj.
1972-, OlympIakomitean hallituksen ja valtuuskunnan jäsen 1973- . Harrastukset: kuntourheilu ja
kirjallisuus.
VarapuheenjohtJlia Kuvaja, Pekka, pankinjohtaja, Lammi. S. 15. 6. 1921 HeinävedeUä. Suomen
hiihtojoukkueen johtaja useissa kansainvälisissä arvokisoissa, ampumahiihtojoukkueen johtaja Minskin
MM-kisoissa 1974, SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1966-, SHL:n liittovaltuuston jäsen 1958-,
vpj. 1964- 65, johtokunnan jäsen 1966-72. Lahden piirin johtokunnan jäsen 1961-, vpj. 1968-74,
hiihtojaoston jäsen 1953- ja pj. 1961 - 73, Olympiakomitean jäsen 1968-72 ja varajäsen 1973-.
Hämeen läänin urheilulautakunnan jäsen 1973-. Hiihdossa olympiaedustaja 1948 ja 1952, Vaasahiihdon
voittaja 1954, Puijon 50 km :n voittaja 1950 ja 1951 , 3xlO km:n SM 1949. Harrastukset:
Kuntourheilu, metsästys ja kalastus.
VarapuheenjohtJlia Jaskari, Matti, konstaapeli, Alavus. S. 13.3. 1936 Nurmossa. Liiton johtokunnan
jäsen 1967-, vpj. 1972- , työvaliokunnan jäsen 1969-71, talousvaliokunnan jäsen 1973-. Etelä-Pohjanmaan
piirin ampumahiihtojaoston jäsen. Pelannut suomensarjassa pesäpaUoa. Harrastukset:
ammunta ja mieskuorolaulu.
127

130
Suomen Golfliitto
roSA HÄMÄLÄINEN
Golfliiton jäsenmäärä ylitti vuonna 1974 ensimmäisen kerran 2.000 jäsenen "haamurajan".
Koska miltei kaikki jäsenet ovat aktiivisia lajin harrastajia, niin harrastuksessa voidaan
todeta olevan jatkuvaa nousua. Vaikka laji on jo levinnyt eri puolille Suomea, on jäsenistöstä
yhä noin puolet helsinkiläisiä. Naisten osuus on tyydyttävä viidennes, mutta juo
niorien määrä pysyy jatkuvasti vähäisenä. Varsinkin aktiivisten tyttöjen määrä on murheellisen
pieni.
Juniorikoulutusta tehostettiin vuonna 1974 ja pääsyynä oli nuorten EM-kisojen järjestäminen
Talissa. EM-kisoissa suomalaiset menestyivätkin alussa mainiosti. Karsintakierroksella
Suomi oli seitsemäs ja nuori Timo Sipponen henkilökohtaisessa kilpailussa samoin
seitsemäs. Jatkossa tuli takaiskuja ja Suomen lopullinen sijoitus oli kymmenes, mikä
sekin on hyvä Euroopan kaikkien maiden joukossa.
Juniorien EM-kisojen järjestäminen pani Golfliiton kovalle koetukselle, sillä oltiinhan
tässä asiassa ensikertalaisia. Hyvällä yhteishengellä ja ripeillä otteilla kisat kuitenkin vietiin
onnistuneesti läpi.
Miesten sarjassa on kärjessä havaittavisssa jonkinlaista vaihtuvuutta, mutta naisissa
löytyvät samat nimet kärkipäästä vuodesta toiseen. Ilahduttava menestys oli nuoren Timo
Pietolan valitseminen Manner-Euroopan joukkueeseen otteluun Iso-Britanniaa vastaan.
Tämä ja nuorten hyvä menestys EM-kisoissa antoi uskoa lajin tulevaisuuteen Suomessa.
Liitto on perustettu 1957 ja liittynyt SVUL:oon 1962.
Kuuluu kansainvälisiin järjestöihin World Amateurs Golf Council (W AGC), European Golf Association
(EGA) ja Skandinavian Golf Union (SGU).
JOHTOKUNTA 1974
Puheer\iohtl\la Honkl\luuri, Paavo, vuorineuvos, Helsinki. S. 26.11. 1914 Helsinki. Liiton pj.
1969 .. Jääkiekkoliiton pj. 1952·57, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen, Kansainvälisen
Olympiakomitean jäsen 1967-.
Varapuheel\lohtl\la Laaksonen, Aimo, diplomi· insinööri, Hämeenlinna. S. 3. 9. 1919 Turku. Yleisurheilun
Poikaurheilupäivillä 1937 hopeaa seiväshypyssä, jääkiekon SM-sarjapelaaja 1938-41.
SVUL:n liittovaltuuston jäsen.
Hirn, Jarl, lääketieteen kandidaatti, Espoo. S. 29.3. 1910 Helsinki. SM·mitaleja ikämiessarjassa, 9.
sija joukkuekilpailussa ikämiesten MM·kisoissa 1969. Harrastus: golf.
Holmela, VDle, everstiluutnantti evp., Helsinki. S. 28. 5. 1919 Lappee. Johtokunnassa 1967- .
Hyväkkö, Juhani, ekononti, Espoo. S. 9. 4. 1934 Viipuri. Johtokunnassa 1974-, Helsingin Golf·
klubin sihteeri 1974-, Töölön Palloilijoiden pj. 1955-. Nuorten SM-kisojen ntitaleja yleisurheilussa,
B.mestaruus ja nuorten maaotteluedustus pituushypyssä 1954. Harrastukset: golf, keilailu ja kun·
tourheilu.
Kaivola, Markku, diplomi·insinööri, Tampere. S. 6. 12. 1912 Hauho.
Kalliala, LeOa, toimittaja, Helsinki. S. 18.3. 1930 Berliini. Lukuisia naisten SM:ia golfissa.
Laukka, Asko, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 26. 3. 1908 Helsinki. Liiton sihteeri, työvaliokunnan
jäsen, kilpailutointikunnan pj. SM·jääpallossa, 3 SM :tä jääkiekossa ja 2 B·mestaruutta golfissa.
Lehto, Matti, tuotantopäällikkö, Pori. S. 10. 7. 1928 Pori. Johtokunnassa 1974-. Porin Golfkerhon
pj. 1974-. Hauastukset: golf ja ulkoilu.
Luhtanen, Mikko, ekonomi, Lahti. S. 6. 11 . 1942. Golfissa ja keilailussa mestariluokan pelaaja, pelannut
koripalloa SM·sarjassa.
Martikainen, Lauri, toimitusjohtaja, Hämeenlinna. S. 6. II. 1926 Joensuu. Parhaimmillaan neljäs
golfm SM·kisoissa.
Nurminen, Pentti, koneteknikko, Helsinki. S. 14.6. 1921 Jääski. Johtokunnassa 1967-, kenttäko·
mitean pj ., tasoituskomitean jäsen, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen 1969-. SM-mitaleja, PM-,
EM-, ja MM-kisaedustuksia golfissa. Harrastukset: golf, hölkkä ja hiihto.
Rissanen, Jukka, tiedotuspäällikkö, Turku. S. 11. 8. 1934 Rauma. Aura·Gofin rahastonhoitaja.
Liiton sihteeri: Asko Laukka 1971-.

132
SUOMEN MESTARIT 1974
Miehet: Harry SafonolT HGK 300. - Naiset: A-K. Brändström HGK 340. - Ikämiehet: Erkki
Ik onen KGK 166. - Ikänaiset: Liddy Törnqvist HGK 180. - Juniorit: Matti Pietola AGK 309. _
Miehet B: Totli Purhonen LG 325. - Miehet C: Heikki Lukkarinen OGK 340.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Juniorien EM-kisat Talissa. Suomen sijoitus 10. Sveitsi- Suomi 4-3, Espanja-Suomi 4-3, Hollanti-Suomi
5-2.
PM-kilpailut Reykjavikissa 31. 8.-1. 9. Suomi 5. 1.092. Nelinpelissä Suomi 5. ja singelissa 4. Paras
suomalainen Harry SafonolT.
Naisten PM-kilpailut Stavangerissa 12.-14.7. Ruotsi-Suomi 6-0, Tanska-Suomi 6-0 ja Norja­
Suomi 6-0.
Ympäristöystävällistä energiaa
Ydinvoimalla kehitettävä sähkö on ympäristöystävällistä
energiaa. Ydinvoimalaitos ei levitä ympäristöönsä
tuhkaa. savua tai jätteitä. Ydinvoimalaitos rakennetaan
niin turvalliseksi kuin yleensä on mahdollista
rakentaa teollinen tuotantolaitos.
Pyrimme olemaan hyvä ja luotettava naapuri.
IMATRAN VOIMA OSAKEYHTiÖ
133

Suomen Hiihtoliitto
HELENA TAKALO
Vuoden 1974 tärkein hiihtokilpailu, Falunin MM-kisat, meni suomalaisilta suksijoilta
"pieleen". Uudet suksimateriaalit löivät itsensä läpi ja aiheuttivat Suomen joukkueen keskuudessa
hämminkiä. Puuta vai lasikuitua ... ? Keskittymisrauha meni ja hiihtäjät hermoilivat,
kun suksi ei luistanut yhtä hyvin kuin naapurilla.
Suuren yleisön mieleen MM-kisoista jäi se, että Suomi jäi ilman mestaruutta, vain Juha
Miedon hopean ja Helena TakaIon pronssin varaan. Siis heikosti meni - tämän mukaan.
Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että Suomi oli maiden välisessä pistekilpailussa
parhaana pohjoismaana neljäs. Siis Suomi on edelleen maailman hiihtoeliittiä.
Mäenlaskijamme saivat Falunissa tyytyä yhteen pistetilaan, mutta lentomäen MM-kisoissa
Esko Rautionaho ponkaisi hopealle. Kokenut suurkilpailukävijä Rauno Miettinen
oli yhdistetyssä MM-kisoissa neljäs, mutta muuten yhdistetyssä harrastajien määrä ja taso
on päässyt viime vuosina putoamaan.
Nuorten EM-kisoissa saatiin vain yksi mitali, mikä ehkä oli odotettua vähemmän. Uudet
hiihto maat pyrkivät kuitenkin pinnalle jo nuorten sarjoissa, joten tälläkin tasolla saadaan
olla tyytyväisiä jokaiseen mitaliin. Lähivuosina valtakunnallisten Hopeasompakisojen
tuottamat uudet tytöt ja pojat toivottavasti kasvattavat Suomen mitali tiliä myös nuorten
EM-kisoissa.
Uusi aluevaltaus tehtiin 1974 alppilajeissa. Vastoin monien ennakkoluuloja suomalaisesta
näyttää olevan myös syöksylaskijaksi, jos vain halua ja mahdollisuuksia on olemassa.
Riitta Ollikka nappasi nuorten EM-kisoissa syöksylaskun hopeaa ja saa nimensä urheiluhistoriaan
ensimmäisenä alppilajien suurkisojen suomalaisena mitalistina.
Liitto on perustettu 1908 ja liittynyt samana vuonna SVUL:oon. Kuuluu kansainväliseen liittoon
Federation Internationale de Ski (FIS).
JOHTOKUNTA 1974
Puheenjohtllia Koskivuori, Hannu, toimitusjohtaja, Hamina. S. 6. 1. 1922 Virolahti. Liittovaltuuston
vpj. 1955- 60, 1960- 67, liittojohtokunnan pj. 1967-, FIS :n mäkikomitean jäsen 1965-, yhdistetyn
kilpailun komitean jäsen 1969-, Suomen Olympiakomitean vpj. 1967, Valtion Urheiluneuvoston
jäsen 1970-, SVUL:n liittovaltuuston pj. 1972-.
Varapuheenjohtllia Hohenthal, Rolf, kauppaneuvos, Espoo. S. 12. 2. 1916 Helsinki. Johtokunnassa
1943-, vpj. 1956-, työvaliokunnan jäsen ja vpj. 1956-, SVUL:n liittohallituksen varajäsen
1951-68 ja 1974-, työvaliokunnan jäsen 1951-55 ja 1960-66, hallituksen varsinainen jäsen 1973.
Valtion urheilu lautakunnan jäsen 1960- 62, Olympiakomitean edustajiston jäsen 1956-, Kansanhiihtojen
järjestelytoimikunnan pj. 1951 - 72, FIS:n johtokunnan jäsen 1957-, sen talousvaliokunnan
pj. 1968- ja TV valiokunnan jäsen 1974-. Harrastukset: purjehdus ja merellä liikkuminen, urheilukalastus,
hiihto, valokuvaus ja kaitaft1maus.
Varapuheenjohtllia Pihlakoskl, Pentti, henkilöstöpäällikkö, Uusikaupunki. S. 8. 12. 1928 Rautu.
Johtokunnassa 1971-, työvaliokunnan jäsen 1971-, SVUL:n liittohallituksen jäsen 1971-72,
1974-, Varsinais-Suomen piirin johtokunnassa 1962-, vpj. 1966-67 ja pj. 1968-, Turun ja Porin
läänin urheilulautakunnan vpj. 1971 - . Nuorten SM jalkapallossa 1946, jääkiekkoa mestaruussarjassa,
piirin mestaruuksia mäenlaskussa. Harrastukset: urheilu, kalastus, lukeminen ja lenkkeily.
Anttila, Kalle, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 4.6. 1926 Helsinki. Harrastus:uinti.
Eskelinen, Väinö, nuorisotoimenjohtaja, Leppävirta. S. 23. 9. 1923 Maaninka. Johtokunnassa
1970-, Hopeasompa-päätoimikunnan jäsen, Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston pj. 1972-. 1 luokan
hiihtäjä 1 940-luvulla. Harrastukset: lenkkeily, uinti, kalastus, kielten opiskelu.
Hakulinen, Veikko, metsäpiirimies, Valkeakoski. S. 4. 1. 1925 Kurkijoki. Johtokunnassa 1973-.
Olympiakisoissa kolme kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi, MM-kisoissa kolme kultaa, kolme hopeaa
ja yksi pronssi, yleisessä sarjassa 8 SM:ta, voittoja Salpausselälä, Holmenkollenilla ym. suurkisoissa.
Ampumahiihdossa SM ja MM-hopeaa joukkuekilpailussa. Suunnistuksessa SM-hopeaa pitkällä
matkalla, hiihtosuunnistuksessa SM-pronssia viestissä, vielä viime vuosinakin ikämiesten SM :ia
näissä lajeissa. Valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi 1952-54 ja 1960. Harrastukset:
hiihto, suunnistus, ampumahiihto ja hiihtosuunnistus.
135

138
Suomen Judoliitto
RIITTA RIHT AMO ja TERTTU HOLMSTRÖM
Suomen Judoliiton toimintaa v. 1974 sävytti voimakas kehityshakuisuus. Jo edellisenä
vuonna konsulttiavustuksella aloitettu kehitystyö sai jatkoa, kun liiton oma Timo Harjun
johtama projektiryhmä sai valmiiksi vuoden lopulla liiton KTS:n (keskipitkän tähtäyksen
suunnitelma) vuosille 1975-1980. KTS:aa ennakoivina ratkaisuina tarkistettiin vuoden
alusta liiton organisaatiota, kutsuttiin päätoimiseksi toimitusjohtajaksi Vesa Reilimo sekä
perustettiin uusi alueorganisaatio.
Kuin tilauksesta tulivat samaan yhteyteen Opetusministeriön valmennuksen tehostamistoimet,
joiden avulla Judoliitonkin valmennusta voitiin kehittää. Aikaisemmin vain osatehtävänä
valmennusta hoitanut koulutusohjaaja Jorma Kivinen nimitettiin päätoimiseksi
valmennuspäälliköksi. Hänen avukseen toteuttamaan alueellista valmennusta ja koulutusta
nimitettiin kolme sivutoimista aluepäällikköä: Jouko Heikkilä (etelä ja länsi), Veijo
Saarinen (pohjoinen) ja Mauri Viholainen (itä). Sivutoimiseksi koulutuspäälliköksi nimitettiin
Timo Harju.
Kilpailullisesti liitto voi esittää kaksi merkittävää kansainvälistä saavutusta. Nuorten
PM-kisoissa Turussa suomalaiset voittivat yhteensä yhdeksän mestaruutta kahdestatoista
mahdollisesta.
Simo Akrenius saavutti huomattavan kansainvälisen menestyksen voittamalla luokkansa
kansainvälisessä Kanadan Turnauksessa, johon osallistuivat Kanadan, USA:n ja
Ranskan parhaat judokat.
EM-kisoissa Lontoossa Arvo Tarvainen ja Markku Airio selviytyivät sijoille 9-16.
Lontoossa pidetty EJU:n kongressi vahvisti Suomen isännyyden nuorten EM-kisoille
1975, jotka järjestetään marraskuussa Turussa.
Suomi saa lisää kansainvälistä arvonantoa, kun se sai järjestääkseen EJU:n kansainvälisen
tuomarikurssin, joka sitten pidettiinkin Nuuksion Solvallassa.
Lehdistö valitsi vuoden parhaaksi judokaksi Simo Akreniuksen ja liitto puolestaan vuoden
judokaksi Pekka Korpiolan.
Liitto on perustettu v. 1958 ja liittynyt SVUL:oon 1963
Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Judo (FU) ja Euroopan liittoon Union
Europeenne de Judo (UEJ)
JOHTOKUNTA 1974
Puheel\ioht,ya Lindberg, K,y, merkonomi, Helsinki. S. 14. 12. 1937 Särkisalo. Johtokunnassa
1970-, pj. 1973-, tuomarivaliokunnan jäsen 1970-. Chikaran vpj. 1973-, Olympiakomitean varajäsen.
Judon avoimien SM-kisojen pronssi 1969 ja 1970. Harrastukset: lenkkeily ja hiihto.
Varapuheel\iohtlija Harju, Timo, piiriteknikko, Kuopio. S. 20. 9. 1937 Uusikirkko. Johtokunnassa
1970-, vpj. 1974-, valmennuksen ja koulutuksen johtoryhmän pj. 1973- , koulutusvaliokunnan pj.
1974- , liiton kehittämistoiminnan projektiryhmän pj. 1974-, Kajaanin Judokerhon sihteeri 1967-
68, Imatran Sukoshin pj. 1970- 72. Judon SM-pronssi 1971. Harrastukset: judo, ammattiyhdistystoiminta
sekä kodin- ja lastenhoito.
Varapuheel\ioht,ya Helenius, Ralkko, kaivosteknikko, Lohja. S. 22. 7. 1937 Siuntio. Johtokunnassa
1967-, vpj. 1974- , yleisen järjestötoiminnan johtoryhmän pj., Uudenmaan piirin judojaoston pj.
1967-, Lohjan Urheilijoiden pj. 1973-. Harrastukset: judo, lenkkeily, uinti ja hiihto.
Varapuheel\iohtlija Rellimo, Vesa, toimitusjohtaja, Turku. S. 28. 2. 1942 Turku. Johtokunnassa
1964-, talouden johtoryhmän pj. 1973-, valmennuksen ja koulutuksen johtoryhmä tuomarivaliokunnan
ja graduointivaliokunnan jäsen, Varsinais-Suomen piirin vpj. 1974-, Olympiakomitean valtuuskunnan
jäsen 1973-, Budokwain pj. SM-hopea judossa 1969. Harrastus: judo.
139

146
Suomen KanoottiJiitto
ILKKA NUMMISTO
Vuoden 1974 aikana yhä useammat valitsivat harrastus- ja kuntoliikuntamuodokseen
melonnan päätellen siitä voimakkaasta kaluston kysynnän lisääntymisestä, mikä erityisesti
kesän kynnyksellä suuntautui Kanoottiliittoon päin. Raju kysynnän lisäys kasvatti luonnollisesti
kotimaistenkin valmistajien halukkuutta tuotantonsa lisäämiseeJl ja tuotekehittelyyn.
Tällä alueella tuli Suomen Kanoottiliitto myöskin aktiivisesti mukaan voidakseen entistä
paremmin turvata kaikille halukkaille kunnollisten ja turvallisten menontavälineiden
hankinnan. Perustettiin asiantuntijaelin, joka pyynnöstä suorittaa sekä kanoottien että
muiden melontavälineiden testauksia ja niiden perusteella myöntää valmistajille tuote suositteita.
Tällaisia tarkastettuja ja hyväksyttyjä kanootteja on jo markkinoiJIa.
Kilpamelonnan alueella vietettiin eräänlainen välivuosi. Melojat osallistuivat maailmanmestaruuskilpailuihin
Meksikossa, mutta menestys oli korkeintaan kohtalainen. Tämän
syyksi on lähinnä luettava Meksikon vaikeat olosuhteet, sekä taloussyistä olemattomat
mahdollisuutemme erikoisharjoitteluun korkeissa olosuhteissa.
Liitto on perustettu 1932 ja liittynyt SVUL:oon 1962.
Kuuluu kansainväliseen liittoon International Canoe Federation (ICF)
JOHTOKUNTA 1974
Puheel\iohtaja Woivalin, Erkki J., paikallisjohtaja, Tampere. S. 23. 6. 1936 Kangasala. Johtokunnassa
1957-, pj. 1969-, Hämeen piirin pj. 1973-, Olympiakomitean hallituksen jäsen, Häme-Regatta
ry :n pj. 1967-. Melonnassa I SM, 4 nuorten SM:ta ja maaotteluedustuksia. Harrastus: Liikunta
eri muodoissaan.
Varapuheel\iohtaja Kukkola, Heikki, markkinointipäällikkö, Helsinki. S. 20. 4. 1940 Tampere.
Johtokunnassa 1971-, vpj. 1974-, retkeily- ja kuntoliikuntajaoston jäsen 1969-70 ja pj. 1971 - 73.
Hämeen piirin melontajaoston jäsen 1968- 71 , ICF:n Touring Committeen jäsen 1972-, Näsi-Melojat
ry :n pj. 1965-. Harrastukset: retkeily, melontaretkeily, hölkkä ja valokuvaus.
Varapuheel\iohtaja Hämäläinen, Yrjö, työnjohtaja, Lahti. S. 8. 3. 1928 Viipurin mlk. Vesimelojien
pj., 38 eriväristä SM-kisamitalia melonnassa. Harrastukset: melonta ja hiihto.
Aaltonen, Esko, opettaja, Hämeenlinna. S. 12. 3. 1941 Hämeenlinna. Johtokunnassa 1966-, valmennusjaoston
pj. 1970, Vanajaveden Vesikkojen pj. 1966-, Hämeenlinnan Ilveksen pj. 1969-. 2
nuorten SM:ta melonnassa. Harrastukset: melonta, retkeily, lentopaIlo ja jalkapalio.
Aho, Jukka, opettaja, Kangasala. S. 12. 8. 1938 Tornio. Kangasalan Melojien pj.
Heusala, Erkki, automyyjä, Tampere. S. 2. 5. 1943 Kajaani. Johtokunnassa 1973-, retkeilyjaoston
pj. 1973-, pr-jaostonjäsen 1973- 74, Hämeen piirin melontajaostonjäsen 1971-, Näsi-Melojien
sihteeri 1971-. Harrastukset: melonta, hiihto, kuntourheilu ja retkeily.
Koskinen, Hannu, sähköteknikko, Tampere. S. 21. 5. 1941 Pispala. Johtokunnassa 1963- paria
välivuotta lukuun ottamatta, koulutusjaoston pj. 1973-, Hämeen piirin melontajaoston pj. 1970-,
Pirkka-Melojien pj. 1967-, Noin 70 SM-kisojen mitalia melonnassa. Harrastus: liikunta.
Leidenius, Kaj, johtaja, Helsinki. S. 25. 1. 1923 Helsinki. Johtokunnan jäsen 1955-, pj. 1964- 68,
vpj. 1962- 63, Helsingin piirin pj. 1954- 59. Melonnassa 25 SM :ta. Harrastus: Kuntourheilu.
Nummisto, llkka, sähköasentaja, Turku. S. 24. 4. 1944 Turku. Johtokunnassa 1968-. Noin 40
SM :ta, viides Mexico Cityn olympiakisoissa 1968 ja viides MM-kisoissa 1971. Harrastus: melonta,
hiihto ja painon nosto.
Turunen, Pentti, sähköyliasentaja, Helsinki. S. 20. 7. 1930 Helsinki. Drumsö Paddarklubbin rab.
hoit. SM-kisojen mitaleja, 7. sija MM-kisoissa, 2. sija PM-kisoissa. Harrastukset: melonta, hiihto ja
hölkkä.
Woivalin, Pentti, lehtori, Kauniainen. S. 22. II. 1938 Kangasala. Nuorten SM :ia melonnassa.
Harrastukset: juoksu ja hiihto.
Liiton sihteeri: Anita Roisko 1975-
147

150
Suomen KoripalJoJiitto
KALEVI SARKALAHTI
Koripallomaajoukkueen maaottelutili vuonna 1974 jäi positiiviseksi, sillä useimmat
maaottelut voitettiin. Tämä antoi taas uskoa tulevaisuuteen, varsinkin kun syksyllä 1974
saatiin Koripalloliitolle päätoiminen päävalmentaja: vanha tuttu Robert " Petteri" Petersen.
Petteri oli valmentamassa maajoukkuetta jo Helsingin olympiakisoihin 1952 ja tuli
sitten muutaman välivuoden jälkeen takaisin Suomeen. Nyt vihdoin hänet on saatu päätoimisesti
valmentamaan koripalloilijoitamme, sivutoimisesti koripallon hyväksi Petteri on
toiminut aina.
Kiinan koripallojoukkue vieraili Suomessa kesällä 1974 ja ilahduttavasti Suomi voitti
kaikki kolme käytyä maaottelua, vaikka Kiinassa on koripalloilijoita enemmän kuin Suomessa
asukkaita. Baltic Cup turnauksessa maajoukkue tuli toiseksi vain EestilIe häviten ja
A-poikien maajoukkue pelasi vuoden aikana peräti 16 maaottelua. Nuorten EM-kisoissa
pojat pelasivat hyvin ja Suomi oli tipalla päästä jopa kuuden parhaan joukkoon. Tehostettu
nuorisovalmennus alkaa tuottaa tuloksia ja luo samalla vahvaa pohjaa sille, että kyvykkäitä
pelaajia saadaan edustusjoukkueisiin jatkuvasti.
Koripallon SM-sarjassa käytettiin keväällä 1974 ensi kerran play-ofT systeemiä mestaria
lopussa ratkaistaessa. Viimeiset ottelut toivat iloisia yllätyksiä ja se sai pitkästä aikaa
yleisönkin innostumaan niin, että katsomot olivat pullollaan väkeä loppusarjan peleissä.
Syksyllä 1974 alkaneella sarjakaudella ratkaistaan nousijat ja putoajat liiton uuteen sarjaportaaseen
1 divisioonaan, joka sijoittuu mestaruussarjan ja suomensarjan väliin. Tällä
uudistuksella pyritään toisaalta tiivistämään mestaruussarjaan nousevien joukkueiden tasoa
ja toisaalta kaventamaan suomensarjassa esiintyneitä suuria tasoeroja.
Liitto on perustettu 1939 ja liittynyt SVUL:oon 1947.
Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basketball Amateur (FIBA).
JOHTOKUNTA 1974
Puheer\iohtl\la Huhtamäki, Martti, päätoimittaja, Helsinki. S. 14. 4. 1935 Lapua. Työvaliokunnan
pj., kansainvälinen erotuomari. SM-kisojen mitaleita miesten ja nuorten sarjassa koripalIossa sekä
nuorten sarjassa suunnistuksessa. Harrastus: kuntourheilu.
Varapuheer\iohtl\la Nygren, Helge, PR-päällikkö, Espoo. S. 30. 10. 1924 Helsinki. Johtokunnassa
1971-, toiminut liiton useissa eri valiokunnissa puheenjohtajana, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen
1972-, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan ja hallituksen jäsen 1973- , Urheiluliiton tiedotusvaliokunnan
jäsen 1970-, taloudellisen johtoryhmän jäsen 1974-, toiminut ensin TUL:n ja sitten
TUK:n johtotehtävissä 1942-. 1940-luvuUa Suomen parhaita koripalioilijoita, 4 x 100 m:n juoksussa
nuorten SM ja TUL:n mestaruus 1943. Harrastukset: urheilukirjojen kirjoittaminen ja kerääminen.
Vafapuheer\iohtl\la Herold, OUe, kauppaneuvos, Espoo. S. 7. 12. 1915 Pietari. Talousvaliokunnan
pj. Hilke, Pentti, pankinjohtaja, Turku. S. 31. 3. 1940 Helsinki. Johtokunnassa 1969- , erotuomarivaliokunnan
pj. 1971, vpj. 1972-. Nuorten SM-hopea koripalIossa 1959, valmensi TuNMKY:n
SM:een ja cup-voittoon 1972-73. Harrastukset: kuntourheilu ja koripaIlon erotuomaritoiminta.
Hiltunen, Erkki, korjaamopäällikkö, Kotka. S. 22. 7. 1927 Kotka. Johtokunnassa 1972-, erotuomarivaliokunnan
jäsen 1967- , pj. 1967-69, Kymenlaakson piirin koripallojaoston jäsen 1957-,
Kotkan Työväen Palloilijoiden vpj. 1965-69, Kotkan urheilulautakunnan jäsen 1964-68. Ansioitunut
valmentaja, valmensi mm. 1967 KTP:n SM:ksi miesten sekä A- ja B-nuorten sarjoissa. Harrastukset:.
hiihto ja uinti.
Hälli, Pentti, opettaja, Joensuu. S. 2. 5. 1938 Oulu. Pelannut koripalloa suomensarjassa, kaIottiotteluita.
Jämsen, Kauko, valtiotieteen maisteri, toimittaja, Espoo. S. 22. 7. 1943 Helsinki. Johtokunnassa
1974-, koulutusvaliokunnan jäsen 1973-, tiedotusvaliokunnan sihteeri 1974-. Nuorten maaotteluita,
akateemisia SM :ia ja kolme SM-pronssia koripalIossa. Maajoukkueen päävalmentaja 1972- 74.
Harrastukset: lenkkeily, tennis ja lukeminen.
151

154
Suomen Kuntourheiluliitto
"
Suomen Kuntourheiluliiton toimintaa on pyritty viime aikoina voimakkaasti lisäämään,
lähinnä järjestön sisäisen toiminnan alueella. Piiritoimintaan on kiinnitetty yhä enemmän
huomiota ja toiminnasta alkaa jo olla näkyviä tuloksia. Projektitoiminta, joka aloitettiin
piireissä vuonna -74, on antanut arvokasta apua liiton tutkimustoiminnalle. Projektitoiminta
tulee jatkumaan myös vuonna -75 , joskin uusissa projekteissa luodaan ja kokeillaan
uusia toimintoja.
PTS-ajattelua on kaikilla toiminnan aloilla pyritty soveltamaan ja tulevia toimintoja
suunnittelemaan on asetettu toimikunta, jonka tehtävänä on täsmentää liiton linjakysymyksiä.
Edelleen on liiton toimesta perustettu toimikunta, jossa ovat edustettuina SVUL
ja eräät lajiliitot. Toimikunnan tehtävänä on laatia kokonaisohjelma "svullilaisen" kuntoliikuntatoiminnan
järjestämiseksi.
Koulutustoiminta ei sanottavasti eroa aikaisempien vuosien toiminnasta. Liiton jäsenorganisaatioon
suuntautuva sisäinen koulutus tapahtuu A-, B- ja C-järjestelmän mukaisesti.
Liitto vastaa koulutuksen käytännön toteutuksesta ja organisatooriset järjestelyt hoitaa
kulloinkin kyseessä oleva piirijaosto tai -valiokunta. Järjestön ulkopuolisen koulutuksen
tärkein koulutusmuoto on Kuntourheilun johtajakurssi, joka on ainoa korkean tason kuntoliikuntakoulutus
maassamme. Kurssilla saavat osanottajat valmiudet kunnalliseen liikuntasuunnitteluun.
Työpaikkaliikuntatoiminnan huomattavin kansainvälinen tapahtuma oli Työpaikkaliikunnan
Eurooppakonferenssi, joka järjestettiin toukokuussa Helsingissä. Konferenssin
järjestelyissä liitto oli voimakkaasti mukana ja tapahtuman yhteydessä luodut suhteet Euroopan
eri maihin ovat tulevina vuosina kaikkien osapuolten toiminnalle arvokas tuki.
Konferenssissa oli edustettuna 14 Euroopan maata, mukaanluettuina Neuvostoliitto ja
Pohjoismaat. Em. maiden lisäksi myös Australian ja Israelin edustajat osallistuivat konfe-
renssiin.
Työpaikkaurheiluosaston toimintaa on aktivoitu ja toiminnan tehostuminen tulee jatkumaan
myös vuonna 1975. Osaston toiminta on jakautunut kahteen osaan, TPU-renkaan
jäsenyritysten ja niiden ulkopuolella olevien yritysten palveluun. Jäsenyrityksille liitto tarjoaa
liikuntatoiminnan kehittelyä sekä muita palveluja. Tärkeänä motiivina pidetään liikuntaharrastuksen
edistämistä yrityksissä.
Kuntokeskusosasto hoitaa liiton hallinnassa olevien kuntoliikuntalaitosten liikuntatoi­
'mintaa sekä tutkimus- ja kokeilutoimintaa. Huomattavampana tapahtumana vuonna -74
on pidettävä uuden kuntokoulun avaamista Karjalataloon Helsinkiin. Uuden koulun avulla
liiton palvelu- ja kokeilutoimintaa voidaan entisestäänkin laajentaa ja monipuolistaa.
Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961.
Liitto kuuluu kansainvälisiin järjestöihin International Council of Sport and Physical Education
(ICSPE), Federation International d' Education Physicue (FIEP) ja Työpaikkaurheilun Eurooppa komitea.
JOHTOKUNTA 1974
Puheenjohll\la Järvi, Jorma, toimitusjohtaja, Espoo. S. 26. 4. 1925 Ylihärmä. Johtokunnassa
1968-, pj. 1969-, SVUL:n liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsen. Nuorten SM 3-loikassa, akateeminen
SM pesäpalIossa, piirin mestaruuksia suunnistuksessa. Harrastus: monipuolinen kuntoliikunta.
Varapuheenjohll\la Pekkanen, Paavo, varatuomari, Helsinki. S. 29. 1. 1922 Ähtäri. Johtokunnassa
1968-, vpj. 1969-74, SVUL:n liittohallituksen vpj. t 975-, liittovaltuuston jäsen t 972-, yhteiskuntapoliittisen
valiokunnan pj. 1973-, valtioneuvoston asettaman liikuntalakikomitean pj. t 974-. Harrastus:
kuntoliikunta.

Suomen Käsipalloliitto
158
Suomen Käsipalloliiton piirissä on toiminnan järjestelmällinen suunnittelu tähän saakka
rajoittunut lähinnä koulutuksen ja valmennuksen alueille. Näillä onkin selvää tehostumista
tapahtunut.
Kuitenkin on ilmennyt vaikeuksia siinä, että ennalta arvioimattomat ulkoiset tai sisäiset
seikat estävät tehtyjen koulutussuunniteImien läpiviennin ja tavoitteiden saavuttamisen.
Suomen käsipalloilulle tällaisia häiriöitä aiheuttaneena ulkoisena tekijänä tuli viimeksi
eteen se, että Montrealin olympiakisoissa pelaa käsipalloa 12 miesten ja 6 naisten joukkuetta
eikä 16 miesten joukkuetta kuten Miinchenissä. Miesten joukkueiden lukumäärän supistuminen
vei Suomen viimeisetkin tosiasialliset mahdollisuudet päästä Montrealiin, joten
olemassa olevien suunnitelmien perusteita oli tarkistettava.
Myönteisenä seikkana voidaan samanaikaisesti ottaa huomioon se, että miesten MMkisoissa
otetaan käyttöön tähänastisen 16 joukkueen A-ryhmän lisäksi maanosakohtaiset
B- ja C-ryhmät. Niinpä Suomi - joka on päättänyt olla osallistumatta Montrealin karsintoihin
- lähtee liikkeelle v. 1976 Iso-Britanniassa pelattavasta C-ryhmästä. A-ryhmään
on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus selviytyä v. 1982 pelattaviin kisoihin
mennessä.
Jotta näille ulkoisille perusteille rakentuvat valmennustavoitteet voitaisiin saavuttaa, on
välttämätöntä järjestelmällisesti selvittää ja nitoa yhteen Suomen Käsipalloliiton muutkin
sisäiset toimintalinjat. Tässä yhteydessä on muun muassa pystyttävä vihdoinkin löytämään
tie lajin alueelliseen leviämiseen Suomessa sekä luomaan kestävä taloudellinen pohja
laajentuvalle toiminnalle.
Kun liiton toiminnan kehittämiseen nyt ryhdytään, on lähtökohta selvä: Käsipalloilu on
urheilullisesti vaativa palloilumuoto sekä sellaisena suuri ja suosittu laji yhä useammissa
maissa; se sopii luonteeltaan hyvin suomalaisille ja siksi sille löytyy varmasti vankka sijansa
myös Suomen urheilua rakastavan kansan sydämissä.
Liitto on perustettu 1941 ja liittynyt SVUL:oon 1957. Kuuluu kansainväliseen liittoon lntemalionale
Handball Federation (IHF).
JOHTOKUNTA 1974
Puheenjohtllia Ho1vlkarl, Ove, teollisuusneuvos, Espoo. S. 29. 8. 1920 Helsinki. Johtokunnassa
1971-, työvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa 1971-, SVUL:n talousvaliokunnan ja liittovaltuuston
jäsen, Olympiakomitean jäsen 1971 - .
Varapuheenjohtllia Ahlgren, Lars-Erik, myyntipäällikkö, Helsinki. S. 5. 1. 1931 Helsinki. Johtokunnassa
1959-, työvaliokunnan pj. 1973-, talousvaliokunnan jäsen 1959-, SVUL:n liittovaltuuston
varajäsen 1970-, Urheilukerho -51:n pj. 1952-, Olympiayhdistyksen valtuuskunnan varajäsen
1967- 70 ja 1973- , varsinainen jäsen 1970-73, Urheiluhallit Oy:n hallituksen jäsen 1972-.
Blomqvist, Birger, Iiikennöitsijä, Karjaa. S. 3. 2. 1939 Helsinki. Bollklubben -46:n pj. Harrastukset:
käsipallo ja jalkapallo.
Dahlberg, Birger, insinööri, Parainen. S. 21. 9. 1936. Harrastus: käsipallo.
Gustafsson, Olavi, edustaja, Turku. S. 9. 8. 1931 Helsinki. Johtokunnassa 1972-, tuomarivaliokunnan
jäsen 1971-, SVUL:n Varsinais-Suomen piirin käsipallojaoston jäsen 1963-, Abo IFK:n
vpj. 1966-, Turun KäsipaUotuomarien pj. 1969-. Pelannut KIF:n joukkueessa mestaruussarjassa.
Harrastukset: kaikki käsipaIloon liittyvä sekä lisäksi veneily ja kalastus.
Nenonen, Hilkka, rouva, Helsinki. S. 3. 12. 1924. Naisvaliokunnan pj., työvaliokunnan jäsen, Tennisliiton
naisvaliokunnan jäsen. Seitsemän SM :ta käsipaliossa, mestaruuksia myös tenniksessä. Harrastukset
: tennis ja kuntoilu.
Norstedt, Matti, edustaja, Helsinki. S. 11. 1. 1940 Orivesi. Sarjavaliokunnan pj., Helsingin piirin
käsipallojaoston pj., KIF:n rahastonhoitaja. Pelannut mestaruussarjassa käsipalloa ja jääpal10a. Harrastukset:
jalka- ja jääpallo.
159

Suomen Kävelyurheiluliitto
162
REIMA SALONEN
Vuonna 1974 Pohjoismaiden paras kävelijä oli suomalainen. Tämän tunnustuksen arvoinen
oli nuori Reima Salonen, joka nuorten sarjassa murskasi Pohjoismaiden ennätyksiä
ja teki 20 km:llä miesten sarjankin PE:n. Salosen saavutukset on huomioitu myös
Olympiakomitean taholta, sillä hänelle on myönnetty OK:n stipendi.
Kävelyurheiluliiton lähiaikojen tavoitteena on lisätä kilpakävelijöiden määrää maassamme
ja samalla parantaa myös tuloksia kansainväliselle huipputasolle. Silloin myös lajin
arvostus ja sen saama rahallinen tuki kasvavat.
Kävelyurheilu tekee jatkuvasti uusia aluevaltauksia. Vuonna 1974 pidettiin kävelykilpailuja
Kainuussa sekä nappulakävelyjä Oulussa. Rovaniemellä ja Kemissä tunnetaan
myös kiinnostusta kävelyurheiluun, joten liiton taholta ollaan optimistisia tulevaisuuden
suhteen. Kävelyurheiluliiton tärkein tehtävä on tällä hetkellä hoitaa edustuskävelijöiden
valmentautuminen mahdollisimman hyvin, mutta samalla on yritettävä saada kävelyurheilu
leviämään entistä laajemmalle alueelle Suomessa. Jälkimmäiseen tavoitteeseen päästään
vain silloin, jos ne seurat ja piirit, joissa jo kävelyä harrastetaan, aktiivisesti pyrkivät levittämään
lajin harrastusta yhä laajemmalle.
Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1967.
Kuuluu kansainväliseen liittoon IAAF SUL:n välityksellä.
JOHTOKUNTA 1974
Puheer\iohtaJa Kangaspunta, Väinö, eversti, Helsinki. S. 2. 12. 1926 Antrea. SVUL:n liittovaltuuston
jäsen, Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnan jäsen, Pohjoismaisen kävelykomission pj. Piirin
mestaruuksia jalkapallossa.
Varapuheer\iohtaja Hartonen, KalevI, myymäläesimies, Kangasniemi. S. 18. 2. 1929 Kangasniemi.
Johtokunnassa 1962-, vpj. , Suur-Savon piirin kävely jaoston jäsen 1965-, ollut jäsen myös yleisurheilu-
ja suunnistusjaostossa. Kangasniemen Urheilijoiden pj. 1957-58, 1963, 1967-68 ja sihteeri
1953- 55, Kangasniemen Kalskeen pj. 1963-64. Kangasniemen urheilulautakunnan pj. 1973-, SMkisoissa
20 km:llä 19564., ikämiehissä 1965 toinen ja 1966 kolmas. Harrastus: kalastus.
Aarnio, Esko, rakennusmestari, Naantali. S. 29. 12. 1918 Naantali. Johtokunnassa 1974-. Kansainvälinen
yleisurheilutuomari. Piirin mestaruuksia suunnistuksessa. Harrastukset: vapaaehtoinen
palokuntatyö ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö sekä musiikki.
Hartonen, Uuno, maanviljelijä, Hankasalmi. S. 31. 7. 1903 Hartola. Johtokunnassa 1965-, Suur­
Savon piirin johtokunnassa 1968- 69, kävely jaoston pj. 1969- . Harrastukset: liikunta ja kalastus.
Heinämaa, Kalevi, laborantti, Helsinki. S. 4. 8. 1933 Helsinki. Liiton sihteeri 1971-, Helsingin piirin
kävelyurheilujaoston sihteeri. PM-kisoissa 8. sija, SM-kisoissa parhaimmillaan kahdesti 4.
Tarkkonen, Pentti, merkonomi, Helsinki. S. 1. 8. 1942 Nakkila. Johtokunnassa 1973-, työvaliokunnan
jäsen, Helsingin piirin kävelyurheilujaoston jäsen 1973-, Pohjoismaiden Kävelykomission
jäsen 1973-. Nuorten SM ja 2 miesten SM-pronssia kävelyssä. Harrastus: kuntoilu.
Våisänen, Olavi, vahtimestari, Lahti. S. 26. II. 1930 Viipuri. Johtokunnassa 1972-, VilIähteen
Urheilijoiden pj. 1956- 58. Ikämiesten 20 km SM 1970- 71 , PM-kisaedustuksia, Ikämiesten MM-kisoissa
1973 40-v. sarjassa 5., kilpaillut lisäksi hiihdossa, juoksussa ja nyrkkeilyssä. Harrastukset:
kuorolaulu ja valmennustoiminta.
Liiton sihteeri: Kalevi Heinämaa 1971-.
163

170
Suomen Luisteluliitto
PAULA HALONEN
Tekojäärataa on jo kauan odotettu Suomen pikaluistelijoiden harjoitusmahdollisuuksien
parantajaksi. Vielä vuonna 1974 sitä ei saatu ja näin jouduttiin edustusluistelijoita
edelleen kuljettelemaan pitkin Eurooppaa kunnon jäitä etsimässä, koska leuto talvi kotimaassa
ei antanut mahdollisuuksia täysipainoiseen harjoitteluun ainakaan Etelä-Suomessa.
Suomen pikaluistelutaso ei ole tällä hetkellä sitä mitä se oli joskus 1960-luvulla saati sitten
"kulta-aikoina" maailmansotien välillä. Vuoden 1974 MM- ja EM-kisoissa ei kukaan
suomalaisista miesluistelijoista selvinnyt 16 parhaan joukkoon. Edellä mainittu harjoitusmahdollisuuksien
rajallisuus lienee eräs syy taantumiseen, mutta juuri vuonna 1974 olisi
muuten ollut hyviä mahdollisuuksia kansainvälisiin menestyksiin. Luistelun ammattilaisliiga
nimittäin oli parina edellisenä vuonna imenyt piiriinsä melkein kaikki parhaat pikaluistelijat
ja amatöörien kisoissa tulostaso oli heikompi kuin vuosiin. Talvella 1974 ei esimerkiksi
tehty yhtään miesten maailmanennätystä.
Suomen naiset menestyivät miehiä paremmin. EM-kisoissa Tuula Vilkas ylti kymmenenneksi
ja sprintterien MM-kisoissa nuori Pirjo Hyvärinen oli 14. Kun naisten ja tyttöjen
maaottelussa voitettiin Norja ja Ruotsi, niin naiset voivat olla suhteellisen tyytyväisiä vuoteensa.
Nuorten sarjoissa nähtiin kansallisissa ja SM-kisoissa ilahduttavan paljon lupaavia poikia,
jotka yltivät jo lähes miesmäisiin tuloksiin. Nuorisovalmennusta tehostamalla ja hyviä
tyyppejä etsimällä pystytään Suomi vielä lähivuosina nostamaan takaisin kansainväliselle
huipputasolle, missä Suomi melkein aina on luistelussa ollut.
Liitto on perustettu 1908 ja liittynyt SVUL:oon 1947. Kuuluu kansainväliseen liittoon InternationaI
Skating Union (ISU).
JOHTOKUNTA 1974
Puheer\iohh\Ja Pl\Iunen, Aamo, kauppaneuvos, Helsinki. S. 23. II. 1922 Helsinki. Johtokunnassa
1960-, pj. 1960-, SVUL:n talousvaliokunnan jäsen, halliryhmän pj ., Olympiakomitean hallituksen
jäsen, talousvaliokunnan pj., Nuorten SM-hopea luistelussa. Harrastukset: kuntoilu, järjestötoiminta,
musiikki.
Varapuheer\!ohh\Ja Santala, MarttI, ekonomi, Helsinki. S. 18. 12. 1926. Vpj . 1968-.
Varapuheer\!ohtl\la Alho, Erkki, rehtori, Joensuu. S. 19. 6. 1927. Johtokunnassa 1968-, SVUL:n
liittovaltuuston jäsen.
Heikkonen, Eero, teknikko, Kajaani. S. II. 7. 1926 Kivennapa. Johtokunnassa 1972-, Kainuun
piirin luistelujaoston jäsen. Harrastukset: alppihiihto ja kuntourheilu.
Hokkanen, Risto, nuorisotoimenjohtaja, Lappeenranta. S. 1. 8. 1932 Lauritsala. TUK:n luistelujaoston
pj., SVUL:n Etelä-Karjalan piirin luistelujaoston pj.
Jokinen, Jorma, myyntitarkastaja, Oulu. S. 7. 6. 1934 Kemi. Johtokunnassa 1972-, Pohjois-Pohjanmaan
piirin luistelujaoston jäsen 1965-, pj. 1967-, Oulun Luistelukerhon pj. 1965- 66, sihteeri
1970-. Pikaluistelun B- mestaruus 1954, 4 maaottelua, 1 nuorten maaottelu. Harrastus: kuntoilu.
Jokinen, Jouko, toimistopäällikkö, Rovaniemi. S. 30. 12. 1936 Rovaniemi. Lapin piirin johtokunnan
jäsen 1971-, luistelujaoston pj. 1967-. Pikaluistelussa useita SM :iaja SE-tuloksia, Squaw VaIleyn
olympiakisoissa 1960 1500 m:llä 4. sija, MM-kisoissa 1961 500 m:llä 4. sija.
Lampiniva, Jukka, kansakoulunopettaja, Valkeakoski. S. 22. 12. 1921 Lempäälä. Johtokunnassa
1973-. Hämeen piirin luistelujaoston pj.
Leppälä, Arvo, metsänhoitaja, Seinäjoki. S. 22. 2. 1932 Haapajärvi. Johtokunnassa 1972-, Etelä­
Pohjanmaan piirin luistelujaostonjäsen 1970-, pj. 1972-, Seinäjoen urheilulautakunnan pj. 1973-.
Löfroos, Mauno, lehtori, Pälkäne. S. 17. 12. 1926 Pori. Johtokunnassa 1959-, työvaliokunnan jäsen
1962-, koulutusvaliokunnan jäsen 1962-, pj. 1962-71, Hämeen piirin luistelujaoston vpj.
1960-, piiritasolla aik. muitakin luottamustoimia. Olympiakomitean jäsen 1968-, Pälkäneen Lukon
pj. 1963-65, Pälkäneen urheilulautakunnan pj. 1954-64. Yli 20 piirin mestaruutta eri urheilulajeissa,
akateemisia SM:ia yleisurheilussa. Harrastukset: nuorisotyö ja liike-elämä.
171

Suominen, Jukka, toiminnanjohtaja, Helsinki. S. 18. 7. 1947 Helsinki. Johtokunnassa 1973-, työvaliokunnan
ja sarjavaliokunnan pj. 1973-, Suomen Jääpalloliiton toiminnanjohtaja 1972-_ 23 maaottelua
ja 4 SM :ta maahockeyssä, 3 nuorten maaottelua, SM-hopea ja SM-pronssi jääpaliossa, akateeminen
SM jääkiekossa ja IO-ottelussa. Harrastukset: maahockey, jääpallo, tennis, squash ja jalkapallo.
Tammelin, Pentti, toiminnanjohtaja, Hämeenlinna. S. 20. 8. 1941 Hämeenlinna. Harrastus: kuntoliikunta.
Liiton sihteeri: Valto Mattila 1968-
SUOMEN MESTARIT 1974
SM-sarjan sarjataulukko 1974:
Huovit 8 8 0 0 24-2 16
TMP 8 5 0 3 20-8 10
Hocbi 8 4 0 4 19-15 8
Tiikerit 8 3 0 5 8-20 6
NuPS 8 0 0 8 4-30 0
Huovien joukkueessa pelasivat: Timo Dickman, Nils Stenbäck, Teuvo Ruuttu, Antti Helpi, Veikko
Jerkku, Seppo Yliluoma, Antti Einiö, Matti Ikonen, Per-Olof Lindqvist, Veikko Niemikorpi, Tapio
Tanninen, Kauko Rautiainen, Pekka Mieho, Pauli Reiman, Waldemar Guseff, Jukka Suominen ja Timo
Fredriksson.
KANSAINVÄLINEN T91MINTA
EM-kilpailut 2.-11. 5. Madridissa. Suomen ottelut: 2. 5. Englanti- Suomi 2-0 (2-0), - 3. 5. italia-
Suomi 1-0 (1-0). - 4.5. Itävalta- Suomi 4-0 (4-0). - 5. 5. Ranska-Suomi 5-0 (2-0). - 8.
5. Sveitsi-Suomi 1-1 (1), toisella jatkoajalla Sveitsi teki voittomaalin 2-1. Suomen sijoitus 18.
MAA OTTELUT:
8. 6. Köping Ruotsi-Suomi 0-3 (0-0).
9. 6. Enköping Ruotsi-Suomi 1-2 (1-2).
28. 9. Helsinki Suomi- Ruotsi 3-1 (0-0).
29. 9. Helsinki Suomi-Ruotsi 1- 1 (1-1).
Suomen mestari Huovit osallistui 27.-28. 4. Kööpenhaminassa mestarijoukkueiden Euroopan cupin
karsintoihin ja tuli toiseksi ennen Ruotsin mestareita. Tanskan mestarit selvisivät lopputurnaukseen
Hollantiin.
176
RAUTAA
JA TERÄS Ii
JÄNTEISlIN.
TOIVOO RAUTARUUKKI OY
SUOMALAINEN TERÄSIIHDAS
RAUTARUUKKI OY
Suomen johtava teräksen valmistaja
177

Suomen Moottoriliitto
180
HEIKKI MIKKOLA
Edellisten vuosien urheilullinen menestys on jatkunut myös 1974. Jo kaksi vuotta täysosumaa
odottanut Heikki Mikkola voitti Moto-Crossin luokan 500 ksm maailmanmestaruuden
käyden viimeiseen osakilpailuun saakka jännittävää kaksinkamppailua luokkaa aikaisempina
vuosina hallineen Belgian Roger De Costerin kanssa.
TT-ajossa Teuvo Länsivuori saavutti MM-pronssia lajin kuninkuusluokassa, 500 ksm,
huolimatta tarpeettoman lukuisista moottorivaikeuksista. Pentti Korhonen täydensi suomalaisten
TT-ajajien hyvätasoista kautta sijoittumalla 4., 7., 9. ja 10. luokissa Formula
750 ksm, 350 ksm, 500 ksm ja 250 ksm.
Yrjö Vesterinen johti alkuvuodesta Trial-ajon EM-sarjaa, mutta joutui vuoden vanhetessa
antamaan hieman periksi loppusijoituksen ollessa 5.
Eräänä energiansäästöön vaikuttavana toimenpiteenään valtioneuvosto kielsi totaalisesti
moottoripyöräurheilutil aisuuksien järjestämisen vuoden ensimmäisten viiden kuukauden
aikana. Toimenpide lamaannutti lähes täysin liiton erään tärkeimmistä toimintamuodoista.
Pieni osa talvikauden kilpailutoiminnasta voitiin suorittaa Ruotsissa, jossa muun muassa
ratkaistiin moottorikeikkailun Suomen Cup. On selvää, että talvikauden yleisökilpailuista
koulutus- ja nuorisotoimintaa varten varansa keräävät kerhot joutuivat suuriin vaikeuksiin.
Korkeatasoisten suomalaisten moottoripyöräurheilijoiden maine ulkomailla takasi entisestäänkin
lisääntyneen kysynnän suuriin kansainvälisiin kilpailuihin. Suomalaiset moottoripyöräilijät
osallistuivat peräti 1.289 lähtöön maamme rajojen ulkopuolella. Lisäys
edelliseen vuoteen on huomattava, tällöin oli startteja "vain" 926
Koulutus- ja valmennustoiminnan painopiste oli pienryhmien valmentamisessa. Liiton
koulutustilaisuuksiin osallistui 904 henkilöä (v. -73 404) pidettyjen kurssivuorokausien ollessa
1.1 7 1.
Nuorisotoiminnan puolelta on ilolla todettavissa, että 12-16 vuotiaiden nappulaurheilumuoto,
mini-cross, on saanut runsaasti uusia "pikku-Mikkoloita" ja kilpailujen lukumäärä
on vankassa nousussa. Niin ikään ovat toimenpiteet koko moottoripyöräilevän
nuorison aktivoimiseksi olleet onnistuneita.
Liitto on perustettu 1922 ja liittynyt SVUL:oon 1963.
Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale Motorcycliste (FIM).
JOHTOKUNTA 1974
PuheerYohtaja Berner, Ame, johtaja, Helsinki. S. 15. 11. 1927 Helsinki. Pj. 1962-, SVUL:n liittovaltuuston
jäsen. Harrastuk set: jääkiekko, jääpallo ja tennis.
VarapuheerYohtaja Viiala, Helmer, toimitusjohtaja, Tikkurila. S. 14. 3. 1928 Tampere. Johtokunnassa
1962-, vpj. 1964- 65, 1973-, työvaliokunnan jäsen 1962-, nuorisovaliokunnan pj. 1964-, radantarkastusvaliokunnan
jäsen 1965-, talousvaliokunnan pj. 1967, kilpailuvaliokunnan pj. 1969-73, urheiluvaliokunnan
pj. 1973, "Moottoriurheilu"-Iehden toimitusneuvoston pj. 1966-68, päätoimittaja
1968, Tikkurilan Moottorikerhon pj. 1953-66. SM-pronssia motocrossissa, 4. sija jääradalla sivuvaunussa
ja 5. sija TT-ajossa. SM·pronssia painissa nuorten sarjassa.
VarapuheerYohtaja Storm, Sten, johtaja, Turku. S. 3.5. 1921 Turku. Johtokunnassa 1964-, vpj.
1971 -, työvaliokunnan jäsen 1971 -, talousvaliokunnan pj. 1971 -, Turun Moottorikerhon vpj. 1965-,
pj. 1970-73, kunniapj. 1974-. Harrastukset: puutarhanhoito ja omien poikien moottoriurheilun ohjaus.
Halme, Hugo, tiili mestari, Tampere. S. 19.11. 1906 Helsinki. Johtokunnassa 1957-, työvaliokunnan
jäsen 1957-.
Kasper, Pertti, liikkeenharjoittaja, Hyvinkää. S. 25. 4. 1937 Viipuri. Johtokunnassa 1974-, koulutusvaliokunnan
jäsen 1973-, Uudenmaan piirin moottorijaoston siht. 1972, pj. 1973, vpj. 1974, Hyvinkään
Moottorikerhon siht. 1970-72, pj. 1974-. SM-pronssia motocrossin joukkuekilpailussa, piirin
mestaruuksia jääkiekossa. Harrastus: moottori urheilu.
Katajamäki, Timo, rakennusmestari, Tampere. S. 2. 7. 1934 Tampere. Johtokunnassa 1972-, urheiluvaliokunnan
jäsen 1973-, teknisen valiokunnan pj. 1973-, Hämeen Moottorikerhon sihteeri
1972-. Kilpaillut trialissa ja luotettavuus ajossa.
181

Suomen Nykyaikaisen S-ottelun Liitto
190
VEIKKO SALMINEN
Suomalaiset nykyaikaisen 5-ottelun harrastajat tähtäävät lähinnä Montrealin olympiakisoihin,
joissa heillä on puolustettavanaan joukkuekilpailun pronssi. Myös nuorten joukkue
on otettu mukaan ohjelmoituun valmennukseen ja heillä on tähtäin Moskovan olympiakisoissa
1980.
Lajin harrastaminen ja tehokas harjoittelu on nykyisin hyvin mahdollista myös Helsingin
ulkopuolella. Todiste tästä oli seitsenhenkinen MM-joukkueemme, jossa oli kolme lahtelaista,
yksi säkyläläinen ja kolme helsinkiläistä.
Vuoden pääkilpailuun - MM-kisoihin - ei työesteitten vuoksi päässyt mukaan paras
ottelijamme Veikko Salminen ja kun lisäksi Seppo Aho osittain epäonnistui ratsastuksessa
ja ammunnassa, niin menestyksemme oli odotettua vaatimattomampi. Joukkuekilpailun
seitsemäs sija todistaa kuitenkin sen, että suomalaiset ovat maailman huipun tuntumassa.
Vain ympärivuotinen tehokkaasti ohjelmoitu valmennus ilman mitään välivuosia luo mahdollisuudet
suuriin kansainvälisiin menestyksiin. Tämä on tosiasia jokaisessa urheilulajissa,
myös nykyaikaisessa 5-ottelussa. Toivottavasti liiton syyskuussa palkkaamat sivutoimiset
valmentajat tuovat toiminnallaan esiin uusia ratkaisuja valmennettavien ohjelmien
läpiviennin tehostamiseksi ja uusien kyvykkäitten ottelijoiden löytämiseksi.
Liitto on perustettu 1948 ja liittynyt SVUL:oon 1962.
Liitto kuuluu perustajajäsenenä kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne
et Biathlon (UIPMB).
JOHTOKUNTA 1974
Puheer\iohtlija Lassila, Jaakko, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 27. 3. 1928 Vaasa. Johtokunnassa
1974-, pj. 1974-.
Varapuheenjohtlija VIIkko, Lauri, eversti, Helsinki. S. 13. 8. 1925 Rautjärvi. Johtokunnassa
1974-, vpj. 1974-, SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1974-, Tuusulan Voima-Veikkojen johtokunnan
jäsen, vpj. ja rahastonhoitaja 1955-. Lontoon olympiakisoissa 1948 neljäs, Helsingissä 1952 7. ja
joukkuekilpailussa pronssia, MM-kisoissa 1949 hopeaa sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa,
1950 pronssia molemmissa ja 1951 hopeaa molemmissa, 3 SM:ta. PesäpalIossa 2 ikärniesten
SM-hopeaa. Harrastukset: suunnistus, hiihto, kirjallisuus ja kartografia.
Hulkkonen, Seppo, ostopäällikkö, Orimattila. S. 1. 5.1927 Forssa. Johtokunnassa 1973-. Lahden
5-ottelijoiden pj. 1972-. Yli 45-vuotiaiden 3-ottelussa SM 1973-74. Harrastukset: kuntourheilu ja
reserviläistoiminta.
Kal\ia, Kari, insinööri, Helsinki. S. 6. 4. 1941 Helsinki. Olympia- ja MM-edustuksia ja SM-kisojen
mitaleja.
Launo, Kari, kapteeni, Järvenpää. S. 27. 3. 1939 Helsinki. Johtokunnassa 1972-, sihteeri 1972-
74, työvaliokunnan jäsen 1974-. Suomen Ratsastajainliiton koulutuomarijaoston jäsen 1973- ja
merkkitoimikunnan jäsen 1974. Nykyaikaisessa 5-ottelussa maaotteluedustuksia, 5. sija SM-kisoissa
1962-63, B-sarjan SM-pronssi 1961 , Puolustusvoimain mestaruus 1964. Harrastukset: ratsastus,
ratsastustuomaritoiminta ja saksanpaimenkoirien kasvatus.
Lohi, Eero, everstiluutnantti, Huovinrinne. S. 14.8. 1927. Johtokunnassa 1957-65 ja 1969-, kilpailu-
ja valmennusvaliokunnan pj. 1969-, päävalmentaja 1969-74, valmennuspäällikkö 1974-,
Suomen joukkueen johtaja useissa suurkilpailuissa. Olympiakomitean jäsen 1972-. Nyk. 5-ottelussa
SM 1958 ja B-SM 1951, Joukkuekilpailussa MM-kisoissa 1955 6., 1957 hopeaa, 1958 pronssia,
1961 4. ja olympiakisoissa Roomassa 1960 4. Miekkailussa kalvan joukkue-SM 1959 ja hopeaa
1958 ja 1960 ja veteraanien SM 1971 ja 1973. Juoksussa piirin mestaruuksia, hiihdossa ja yhdistetyssä
piirin ja SOU :n mestaruuksia.
Mannonen, Olavi, komisario, Helsinki. S. 7. 3. 1930·Viipuri. Johtokunnassa 1953-, SVUL:n liittovaltuustossa
1974-, Helsingin piirin nykyaikaisen 5-ottelun jaoston pj. 1963-, Helsingin nykyaikaisen
5-ottelijoiden pj. 1963-61. SM 1953 ja 1956, MM-kisoissa hopeaa 1955, Helsingin olympiakisoissa
1952 5. ja Melbournessa 1956 hopeaa. Harrastukset: lenkkeily, ammunta ja hiihto.
Norovlria, Arto, talousjohtaja, Vantaa. S. 29. 11. 1938 Helsinki. Johtokunnassa 1967-, kilpailuja
valmennusvaliokunnan jäsen 1968-73, työvaliokunnan jäsen 1968- 73, pj. 1974. Helsingin piirin
5-ottelujaoston sihteeri 1961-74, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen 1974-, Helsingin nykyaikaisten
5-ottelijoiden pj. 1968-. Nykyaikaisessa 5-ottelussa B-sarjan SM-kisoissa parhaimmillaan 4. 1957.
Miekkai1ussa kalvan PM-kisoissa joukkuehopeaa 1963, 1965 ja 1967, henkilökohtaisessa kilpailussa
6. 1965, SM 1965, Joukkue-SM 1959, 1963 ja 1969, useita joukkue kilpailun hopea- ja pronssimitaleja.
Harrastus: lenkkeily.
191

Suomen Painonnostoliitto
196
JOUKO LEPPÄ
Suomen Painonnostoliitto vietti 1974 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuonnaan liitto julkaisi
tähänastisen toimintansa huomattavimman julkaisun "Ennätysten tie, painonnoston
neljä vuosikymmentä". Tavanomaisuudesta poikkeavana ja sisällöltään onnistuneena kirja
sai osakseen lämpimän vastaanoton kaikkialta.
Kansainvälisellä kilpailurintamalla kääntyi menetyksen käyrä noususuuntaan. EM-kilpailuissa
saavutettiin maiden välisessä kilpailussa 7. sija ja MM-kilpailuissa 10. sija sekä
MM-kilpailuissa yksi pronssinen lajimitali, Jaakko Kailajärvi tempauksessa. Lisäksi tuli
Pohjolan herruus sekä miehissä että nuorissa. Vuonna 1974 ei myöskään jääty ilman MEnoteeraus
ta. Kalevi Lahdenranta tempaisi heti alkuvuodesta sarjassa yli 110 kg uuden
maailmanennätyksen, 185 kg.
Liiton suurimm'an ongelmakentän, valmennustoiminnan valtakunnalliseen käytännön
työhön ja koordinoimiseen, päästiin vihdoinkin käsiksi. Syyskuun alusta maa jaettiin kolmeen
valmennusalueeseen ja jokaisella alueella pääsi vastuullinen aluevalmentaja hyvään
työn alkuun. Koko maa saatiin ohjelmiltaan yhtenäisen valmennustoiminnan piiriin. Aluevalmentajat
pitivät 31 tilaisuutta, joihin osallistui noin 500 valmentajaa, ohjaajaa ja nostajaa.
Tältä pohjalta on vuonna 1975 päätoimisen valmentajan ja aluevalmentajien turvallista
jatkaa.
Kenttätoiminnassa seuratasolla tapahtui 1974 selvää vilkastumista ja toiminnan tehostumista.
Tästä on osoituksena se, että liiton toimintakilpailuun osallistui 12 seuraa enemmän
kuin edellisenä vuonna ja liiton seurajoukkuekilpailuun osallistui 10 joukkuetta
enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lehti uudelle vuosiluvulle kääntyy uusin vahvoin
kirjaimin.
Liitto on perustettu 1934 ja liittynyt SVUL:oon samana vuonna.
Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale Helterophile et Culturiste (FIHC).
JOHTOKUNTA 1974
Puheenjohtaja Rauvanto, Mauri, liikunnanohjaaja, Riihimäki. Liiton johtokunnassa 1973-, pj.
1974-. Liiton toiminnanjohtaja 1964- 73. Edustusjoukkueen johtaja, huoltaja tai valmentaja useissa
kansainvälisissä kisoissa, samoin arvostelutuomarina. 14 piirin mestaruutta eri lajeissa, 800 m:n
juoksussa Suomen B-mestaruuskisoissa hopeaa.
Varapuheenjohtaja Puuras, Sakari, urheilutoimenjohtaja, Kotka. S. 14. 1. 1936 Kouvolassa. Liiton
johtokunnassa 1974-, valmennusvaliokunnan pj., työvaliokunnan jäsen. Kotkan kaupungin urheilu­
Iautakunnan sihteeri 1970-. Raskaassa sarjassa SM ja PM 1965 ja 1967, punnerruksen SE 166 kg,
maaotteluvoittoja. Harrastus: lenkkeily.
Joronen, Aarre, piiritarkastaja, Vaasa. S. 23. 7. 1919 Parikkalassa. Liiton johtokunnassa 1974-,
talousvaliokunnan jäsen 1974-, Etelä·Pohjanmaan piirin painonnostojaoston jäsen. Vaasan kaupungin
urheilulautakunnan jäsen, TUK:n liittoneuvoston jäsen, TUK:n painonnostojaoston vpj. ja Vaasan
Kiiston rahastonhoitaja.
Kailajärvi, Jaakko, toiminnanjohtaja, Tampere. S. 1. 7. 1941 Tampereella. Liiton johtokunnassa
1971-, valmennusvaliokunnan jäsen 1969-, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja. Useita Suomen
ja Pohjoismaiden mestaruuksia sekä lähes 30 maaottelua, edustaja kolmissa olympiakisoissa (viides
1968), edustaja MM- ja EM-kisoissa vuodesta 1962, tempauksen MM-pronssi 90-kiloisissa 1974,
tempauksen ME 82,S-kiloisissa 1962. Harrastus: Kuntourheilu.
197