2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1974_2.pdf 11.2 MB

NOPEA JA EDULLINEN 

LEHTIPAINO 

PIEKSÄMÄELLÄ 

Ladonta: 

Painaminen: 

valoladonta 

(kapasiteetti 300 lehtiriviä 

minuutissa) 

Offsetrotaatio 6 yksikköä 

Offsetrotaatio 3 yksikköä 

(kapasiteetti 48 mustavalkoista 

tabloidisivua. 

24 7-palstaista sivua. 

32 sivuiselle tabloidille 

4-värikuva) 

OLEMME ERIKOISTUNEET: • paikallislehtiin 

• tiedotuslehtiin • ilmaisjakelulehtiin 

• massajakelulehtiin • käsiohjelmiin 

KUNNALLISLEHTIEN 

KIRJAPAINO KY 

HallipuSSi 2 PL 15 76101 Pieksämäki 10 

puh . 958-13855 

Tarjoukset: 

toimitusjohtaja Seppä tai faktori Lehtikari 

YLlÄlTÄVINTÄ CHRYSLER-PLYMOUTH 

-MALLlSTOSSA ON EDULLINEN HINTA, 

SILLÄ MIKÄ MUU AUTO TARJOAA TEILLE 

NÄMÄ EDUT: 

CHRYSLER NEW YORKER BROUGHAM 

• Tilava Ja lUrvalhnen kOri . AulomaalltV81tl1etsto • 

Elektronmen sylytYSI8fJeSlelma alternaattort. Jannllteensaadln 

seka numeraahkeUo. II saavat luoteltavuutla. pldentavat 

keslolkaa • Alustan Ja konn vallila kurnlfyynyt mahdolliSimman 

pehmeaa ,3 aanetonta ajoa aJatellen . Kaikille 

kuudelle IstUimelle lurvavyol • Hydrauliset turvalhsuuspuskunl 

. Automaattmen nopeudensaadm . HUIPpulehokas 

lammllys- Ja tuulelusJanestelma (kymmenen 

Ilmasuullnta Ja sahkolammmeinen takalasI ) • Kuormlluksesta 

rllPIJUva automaattinen JOuSlluksen saadln e 

SahkotOlmlset IkkunannostaJal e Epataloudelllsen aJo· 

tavan IlmaiSin • 

Hmta mk 94 500,- 

Muut mallit eSlm 

CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 

PLYMOUTH GRAN FURY BROUGHAM 

PLYMOUTH FURY CUSTOM 

PLYMOUTH VALlANT BROUGHAM 

PLYMOUTH VALlANT CUSTOM 

PLYMOUTH VALlANT SEDAN 

SOittakaa numeroon 780288 nIIn kerromme IIsaa 

Sahaajankatu 14 

mk875oo.- 

60500.- 

71700.- 

64500.- 

54500- 

48500.- 

T&K 

113

SEUROJEN JA JÄSENTEN MÄÄRÄT 

LIITOITTAIN V. 1974 

Liiton jäsenmäärä Piireihin kuuluvia seuroja ja jäseniä 

SVUL:n jäsenliitot 1974 1974 

Seuroja Jäseniä Seuroja Miehiä Naisia Poikia 

Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto 

76 5.832 61 3.049 430 1.711 

Suomen Ampujainliitto 257 19.693 301 14.254 802 1.582 

Suomen Ampumahiihtoliitto 147 10.880 147 8.316 217 2.253 

Suomen Go1f1iitto 12 1.973 9 1.074 391 200 

Suomen Hiihtoliitto 836 201.474 725 67.048 23.702 48.023 

Suomen Judoliitto 65 9.232 40 4.514 1.280 1.560 

Suomen Jääkiekkoliitto 344 59.268 339 20.924 1.870 30.797 

Suomen Kanoottiliitto 23 3.569 18 1.503 513 887 

Suomen Koripalloliitto 201 21.618 195 9.598 2.143 7.501 

Suomen Kuntourheiluliitto 808 211.423 808 

Suomen Käsipalloliitto 98 17.719 46 2.620 435 2.391 

Suomen Kävelyurheiluliitto 20 722 13 252 65 233 

Suomen Lentopalloliitto 650 67.697 564 28.967 10.412 14.715 

Suomen Luiste1u1iitto 47 5.953 47 1.636 584 2.102 

Suomen Maahockeyliitto 19 2.550 5 129 20 

Suomen Miekkailuliitto 12 700 10 403 162 50 

Suomen Moottoriliitto 79 9.916 65 7.130 908 458 

Suomen Moottoriveneliitto 91 20.024 45 9.729 1.644 871 

Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 

332 54.073 324 243 31.753 164 

Suomen Nykyaikaisen 

5-otte1un liitto 6 346 6 276 36 27 

Suomen Painiliitto 99 14.304 99 8.524 535 4.998 

Suomen Painnostoliitto 161 18.464 161 11.653 917 5.487 

Suomen Pesäpalloliitto 263 58.123 263 25.376 6.514 18.648 

Suomen Purjehtijainliitto 71 23. 146 54 13.064 3.344 2.290 

Suomen Pyöräilyliitto 58 17. 139 50 5.804 1.475 3.354 

Suomen Pöytätennisliitto 162 20.700 101 2.395 394 1.981 

Suomen Ratsastajainliitto 60 8.719 53 

1.049 1.939 519 

Suomen Salamapalloliitto 12 196 3 57 2 

84 

Suomen Soutuliitto 21 4.445 18 1.654 304 

418 

Suomen Squashliitto 8 

8 541 7 358 68 

Suomen Sulkapalloliitto 24 2.153 20 606 190 

193 

Suomen Suunnistusliitto 515 98.519 427 33.470 7.986 16.178 

Suomen Taitoluisteluliitto 36 3.464 36 269 602 

191 

Suomen Tennisliitto 112 10.640 100 5.405 2.207 1.272 

Suomen Uimaliitto 190 33.719 124 5.814 3.533 6.257 

Suomen Urheiluliitto 729 233.564 690 80.203 29.370 63.034 

Suomen Urheiluautoilijoiden 

liitto 80 9.682 42 5.190 471 31 

Suomen Urheilusukeltajain1iitto 55 1.660 28 

758 62 96 

Suomen Vesihiihtoliitto 34 2.769 16 

913 429 249 

Suomen Voimisteluliitto 133 22.730 101 4.546 4.496 3.583 

SVUL:n Nuoret 2.292 236.589 2.292 148.214 

Tyttöjä Yhteensä 

102 5.312 

131 16.769 

94 10.880 

27 1.692 

27.578 165.632 

546 7.900 

1.319 54.910 

259 3.162 

2.376 21.618 

211.423 

251 5.697 

90 722 

6.842 60.659 

1.621 5.953 

149 

32 647 

63 8.568 

252 12.502 

20.439 52.599 

7 346 

247 14.304 

407 18.464 

7.585 58.123 

762 19.460 

1.349 11.982 

338 5.108 

4.701 8.218 

10 153 

106 2.482 

2 436 

103 1.092 

9.016 66.656 

2.402 3.464 

870 9.756 

5.126 20.730 

37.522 210.129 

6 5.698 

1 917 

143 1.734 

4.869 17.494 

88.375 236.589

122 

Suomen Ampujainliitto 

- 

- 

JAAKKO MINKKINEN 

- 

Suomalaiset ampujat menestyivät vuoden 1974 suurkilpailuissa mainiosti. Menestystä tuli 

laajalla rintamalla: sekä yleisessä että nuorissa, pistoolilla, kiväärilJä ja haulikolla. 

Vuoden tärkeimmät kilpailut olivat Sveitsissä pidetyt maailmanmestaruuskilpailut. Siellä 

Suomen joukkue Leif Lajunen, Jouko Hietalahti, Esa Kervinen ja Pekka Janhonen voitti 

pienoiskiväärin 60 laukauksen makuuasentokilpailun. Isopistoolin joukkuekilpailussa suomalaiset 

Väinö Markkanen, Seppo Mäkinen, Eino Kohvakka ja Lassi Riitinki olivat 

pronssilla. Mitaleja tuli myös henkilökohtaisessa kilpailussa. Jaakko Minkkinen sai hopeaa 

pienoiskiväärin polviasennossa ja Markus Remes pronssia skeetissä. 

Euroopan mestaruuskilpailuissa Ranskassa Ari Westergård oli skeetissä pronssilla ja 

Markus Remes nuorten sarjassa hopealla hävittyään uusinnassa mestaruuden. Nuorten 

skeetjoukkue sai pronssia samalla tuloksella mestarien kanssa. Ilma-aseiden EM-kilpailuissa 

Hollannissa ampui Matti Patteri isopistoolilla hopeaa. 

Tulokset suurkilpailuista antavat vakuuttavan kuvan ampujien tämän hetken taidoista ja 

kunnosta. Tavoitteet ovat korkealla ja jatkuvaa kehitystä pohjustamaan on järjestetty 

runsaasti valmentajien koulutusta. Tulokset tästä alkavat näkyä lähivuosina. 

Liitto on perustettu 1919 ja liittynyt SVUL:oon 1962. 

Kuuluu kansainvälisiin liittoihin Union International de Tir (UIT), Federation Internationale de Tir 

aux Armes Sportives de Chasse (FI!!-SC) ja Nordisk Skytteunion (NSU). 

JOHTOKUNTA 191L- 

PuheenjohU\la Y1IrIsku, Otto, kenraaliluutnantti, Helsinki. S. 29. 4. 1918 Ilmajoki. Pj. 1970-, 

SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1970- 74, Olympia yhdistyksen valtuuskunnan jäsen, SUL:n koulutusja 

nuorisovaliokunnan jäsen 1964-70, Palloliiton Oulun piirin sihteeri 1947-48. Piirin mestari IO-ottelussa, 

Jyväskylän Kirin SM-joukkueen huoltaja-vaimentaja 1951- 53. 

-VarapuheenjohU\la Wirtanen, Maunu, yli-insinööri, Riihimäki. S. 7. 3.1915 Helsinki. Johtokunnassa 

1966-, "I'j. 1969-, pj. 1975-, nuorisojaoston jäsen 1967-68, koulutustoimikunnan vpj. 1968- 

69, kehittämlstoimikunnan pJ.. 1970, koulutusja valmennusvaliokunnan pj. 1971-, työvaliokunnan 

jäsen 1966-, Uudenmaan piirin ampumajaoston jäsen 1962-, vpj. 1964, pj. 1965-, SVUL:n liittovaltuuston 

varajäsen 1968-, varsinainen Jäsen 1974-, Olympiakomitean varajäsen 1969-, Riihimäen 

Ampumaseuran pj. 1965-, Polyteknikkojen urbeiluseuran vpj .. Mestariluokan pistooliampuja, 

piirin mestari. Harrastukset: kuntoliikunta ja urheiluammunta. 

-Varapuheenjohtl\la Suvanto, Kalevi, fIlosofian maisteri, Turku. S. 12. 3. 1918 Kajaani. Johtokunnassa 

1971-, työvaliokunnan jäsen 1973-, talousvaliokunnan pj. 1969-, Varsinais-Suomen piirin 

ampumajaoston pj. 1974-, Turun Seudun Ampujien pj. 1965-72. Harrastus: ulkoilu. 

-Erjola, Risto, eversti, Helsinki. S. 25. 1. 1920 Turku. Sotilasurheiluliiton vpj. 1968-, Upseerien ampumayhdistyksen 

vpj. 1968-. Harrastukset: ammunta ja kuntourheilu. 

-Eronen, Olavi, majuri, Valkeala. S. 14.2. 1922 ViipUri. Johtokunnassa 1965-, työvaliokunnan jäsen, 

valmennus- ja koulutusvaliokunnan pj. , kiväärijaoston pj. , SVUL:n Kymenlaakson piirin johtokunnassa 

1968-, pj. 1975-, Kivääriampujien johtajana useissa suurkisoissa. CISM:n joukkue-MM 

sotilaskiväärillä 1969, henkilökohtainen pronssi 1968, useita SM :ia eri kiväärilajeissa joukkue- ja 

henkilökohtaisessa kilpailussa. Harrastus: kunto urheilu. 

t3.lsessa Kupauussa. nw I tt:JlUS: KUflrourneuu. 

- Pitkänen, Hannu, koulutuspäällikkö, Hyvinkää. S. 13. 10. 1928 Hanko. Johtokunnassa 1974-, 

nuorisojaoston .. pj .. Hyvinkään seudun Metsästys- ja Ampumaseuran pj. 1967-. Harrastukset: ammunta 

Ja mUSIIkki. 

-Rantapuu, Markus, tuotepäällikkö, Helsinki. S. 27. 10. 1939 Helsinki. Johtokunnassa 1974-, haulikkojaoston 

jäsen 1972-. I 

-Tanner, Kaarlo Olavl,konttoripäällikkö, Tampere. S. 31. 5.1921 Oulu. Johtokunnassa 1962-, riistamaalijaoston 

pj. 1962-, Hämeen piirin ampumajaoston pj., piirihallituksen jäsen 1964-65, Kansainvälisen 

ampujainliiton hirvi komitean jäsen 1966-68, PohjOis-Hämeen Ampujien vpj. 1970-, rahastonhoitaja 

1959-, sihteeri 1956-70. Hirviammunnassa 9. sija EM-kiSOissa 1963, ikämiesten 

SM :ia, piirin mestaruuksia, kaksi voittoa Presidentin kilpailuissa. Harrastukset: ampumaurheilusta 

kirjoittaminen, ampumaurheilu ja reserviupseeritoiminta. 

Liiton toiminnanjohtaja: Rene Nordqvist 1966- 

123

126 

Suomen AmpumahiihtoJiitto 

J 

JUHANI SUUTARINEN 

Kulunut toimintavuosi on ollut merkittävämpi kuin yksikään aikaisempi Suomen Ampumahiihtoliiton 

lähes 15-vuotiselta taipaleelta. 

Lähes jokaisella organisaation portaalla tapahtui merkittäviä muutoksia ja suorituksia. 

Kaikkein näkyvin muoto, kansainvälinen kilpailutoiminta, ylti saavutuksiin, joista muutama 

vuosi sitten ei uskallettu edes uneksia. Suomalaisten ampumahiihtäjien saalis talven 

-74 maailmanmestaruuskilpailuista: yhdeksästä lähdöstä yhdeksän mitalia, joista hopeinen 

oli "huonoin", kuvaa saavutusten tasoa joka nykyaikaisessa kilpaurheilussa tuntuu 

lähes uskomattomalta. 

Juhani Suutarinen kaksinkertaisena maailmanmestarina oli ampumahiihtoihmisten ja 

"ammattitoimittajien" mielestä vuoden urheiluteon suorittaja ja itseoikeutettu kandidaatti 

vuoden urheilijaksi. Valinnassa hän kuitenkin jäi toiseksi ja kilvoittelu paremmuudesta tulee 

jatkumaan. 

Liiton hallinnollisella puolella vuosi toi mukanaan kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan 

ja puolipäivätoimisen toimistosihteerin virkojen täyttymisen. 

Suomen Olympiakomitean toimenpiteiden tuloksena saimme valmennustoimintaamme 

tehostamaan kokopäivätoimisen valmennuspäällikön. Kyseinen virka tuli mahdolliseksi 

Opetusministeriön myöntämän määrärahan turvin. 

Kun edellä kerrotun lisäksi käynnistettiin vuoden pysähdyksissä ollut nuorten valmennustoiminta, 

voidaan tulevaisuuteen suhtautua nykynäkymien valossa optimistisesti. 


Kuuluu kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne et Biathlon (UIPMB) 

JOHTOKUNTA 1974 

Puheenjohtaja Toivonen, Erkki, varatuomari, Helsinki. S. 23. 11. 1927 Hangossa. Liiton pj. 

1972-, OlympIakomitean hallituksen ja valtuuskunnan jäsen 1973- . Harrastukset: kuntourheilu ja 

kirjallisuus. 

VarapuheenjohtJlia Kuvaja, Pekka, pankinjohtaja, Lammi. S. 15. 6. 1921 HeinävedeUä. Suomen 

hiihtojoukkueen johtaja useissa kansainvälisissä arvokisoissa, ampumahiihtojoukkueen johtaja Minskin 

MM-kisoissa 1974, SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1966-, SHL:n liittovaltuuston jäsen 1958-, 

vpj. 1964- 65, johtokunnan jäsen 1966-72. Lahden piirin johtokunnan jäsen 1961-, vpj. 1968-74, 

hiihtojaoston jäsen 1953- ja pj. 1961 - 73, Olympiakomitean jäsen 1968-72 ja varajäsen 1973-. 

Hämeen läänin urheilulautakunnan jäsen 1973-. Hiihdossa olympiaedustaja 1948 ja 1952, Vaasahiihdon 

voittaja 1954, Puijon 50 km :n voittaja 1950 ja 1951 , 3xlO km:n SM 1949. Harrastukset: 

Kuntourheilu, metsästys ja kalastus. 

VarapuheenjohtJlia Jaskari, Matti, konstaapeli, Alavus. S. 13.3. 1936 Nurmossa. Liiton johtokunnan 

jäsen 1967-, vpj. 1972- , työvaliokunnan jäsen 1969-71, talousvaliokunnan jäsen 1973-. Etelä-Pohjanmaan 

piirin ampumahiihtojaoston jäsen. Pelannut suomensarjassa pesäpaUoa. Harrastukset: 

ammunta ja mieskuorolaulu. 

127

130 

Suomen Golfliitto 

roSA HÄMÄLÄINEN 

Golfliiton jäsenmäärä ylitti vuonna 1974 ensimmäisen kerran 2.000 jäsenen "haamurajan". 

Koska miltei kaikki jäsenet ovat aktiivisia lajin harrastajia, niin harrastuksessa voidaan 

todeta olevan jatkuvaa nousua. Vaikka laji on jo levinnyt eri puolille Suomea, on jäsenistöstä 

yhä noin puolet helsinkiläisiä. Naisten osuus on tyydyttävä viidennes, mutta juo 

niorien määrä pysyy jatkuvasti vähäisenä. Varsinkin aktiivisten tyttöjen määrä on murheellisen 

pieni. 

Juniorikoulutusta tehostettiin vuonna 1974 ja pääsyynä oli nuorten EM-kisojen järjestäminen 

Talissa. EM-kisoissa suomalaiset menestyivätkin alussa mainiosti. Karsintakierroksella 

Suomi oli seitsemäs ja nuori Timo Sipponen henkilökohtaisessa kilpailussa samoin 

seitsemäs. Jatkossa tuli takaiskuja ja Suomen lopullinen sijoitus oli kymmenes, mikä 

sekin on hyvä Euroopan kaikkien maiden joukossa. 

Juniorien EM-kisojen järjestäminen pani Golfliiton kovalle koetukselle, sillä oltiinhan 

tässä asiassa ensikertalaisia. Hyvällä yhteishengellä ja ripeillä otteilla kisat kuitenkin vietiin 

onnistuneesti läpi. 

Miesten sarjassa on kärjessä havaittavisssa jonkinlaista vaihtuvuutta, mutta naisissa 

löytyvät samat nimet kärkipäästä vuodesta toiseen. Ilahduttava menestys oli nuoren Timo 

Pietolan valitseminen Manner-Euroopan joukkueeseen otteluun Iso-Britanniaa vastaan. 

Tämä ja nuorten hyvä menestys EM-kisoissa antoi uskoa lajin tulevaisuuteen Suomessa. 


Kuuluu kansainvälisiin järjestöihin World Amateurs Golf Council (W AGC), European Golf Association 

(EGA) ja Skandinavian Golf Union (SGU). 


Puheer\iohtl\la Honkl\luuri, Paavo, vuorineuvos, Helsinki. S. 26.11. 1914 Helsinki. Liiton pj. 

1969 .. Jääkiekkoliiton pj. 1952·57, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen, Kansainvälisen 

Olympiakomitean jäsen 1967-. 

Varapuheel\lohtl\la Laaksonen, Aimo, diplomi· insinööri, Hämeenlinna. S. 3. 9. 1919 Turku. Yleisurheilun 

Poikaurheilupäivillä 1937 hopeaa seiväshypyssä, jääkiekon SM-sarjapelaaja 1938-41. 

SVUL:n liittovaltuuston jäsen. 

Hirn, Jarl, lääketieteen kandidaatti, Espoo. S. 29.3. 1910 Helsinki. SM·mitaleja ikämiessarjassa, 9. 

sija joukkuekilpailussa ikämiesten MM·kisoissa 1969. Harrastus: golf. 

Holmela, VDle, everstiluutnantti evp., Helsinki. S. 28. 5. 1919 Lappee. Johtokunnassa 1967- . 

Hyväkkö, Juhani, ekononti, Espoo. S. 9. 4. 1934 Viipuri. Johtokunnassa 1974-, Helsingin Golf· 

klubin sihteeri 1974-, Töölön Palloilijoiden pj. 1955-. Nuorten SM-kisojen ntitaleja yleisurheilussa, 

B.mestaruus ja nuorten maaotteluedustus pituushypyssä 1954. Harrastukset: golf, keilailu ja kun· 

tourheilu. 

Kaivola, Markku, diplomi·insinööri, Tampere. S. 6. 12. 1912 Hauho. 

Kalliala, LeOa, toimittaja, Helsinki. S. 18.3. 1930 Berliini. Lukuisia naisten SM:ia golfissa. 

Laukka, Asko, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 26. 3. 1908 Helsinki. Liiton sihteeri, työvaliokunnan 

jäsen, kilpailutointikunnan pj. SM·jääpallossa, 3 SM :tä jääkiekossa ja 2 B·mestaruutta golfissa. 

Lehto, Matti, tuotantopäällikkö, Pori. S. 10. 7. 1928 Pori. Johtokunnassa 1974-. Porin Golfkerhon 

pj. 1974-. Hauastukset: golf ja ulkoilu. 

Luhtanen, Mikko, ekonomi, Lahti. S. 6. 11 . 1942. Golfissa ja keilailussa mestariluokan pelaaja, pelannut 

koripalloa SM·sarjassa. 

Martikainen, Lauri, toimitusjohtaja, Hämeenlinna. S. 6. II. 1926 Joensuu. Parhaimmillaan neljäs 

golfm SM·kisoissa. 

Nurminen, Pentti, koneteknikko, Helsinki. S. 14.6. 1921 Jääski. Johtokunnassa 1967-, kenttäko· 

mitean pj ., tasoituskomitean jäsen, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen 1969-. SM-mitaleja, PM-, 

EM-, ja MM-kisaedustuksia golfissa. Harrastukset: golf, hölkkä ja hiihto. 

Rissanen, Jukka, tiedotuspäällikkö, Turku. S. 11. 8. 1934 Rauma. Aura·Gofin rahastonhoitaja. 

Liiton sihteeri: Asko Laukka 1971-.

132 

SUOMEN MESTARIT 1974 

Miehet: Harry SafonolT HGK 300. - Naiset: A-K. Brändström HGK 340. - Ikämiehet: Erkki 

Ik onen KGK 166. - Ikänaiset: Liddy Törnqvist HGK 180. - Juniorit: Matti Pietola AGK 309. _ 

Miehet B: Totli Purhonen LG 325. - Miehet C: Heikki Lukkarinen OGK 340. 

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 

Juniorien EM-kisat Talissa. Suomen sijoitus 10. Sveitsi- Suomi 4-3, Espanja-Suomi 4-3, Hollanti-Suomi 

5-2. 

PM-kilpailut Reykjavikissa 31. 8.-1. 9. Suomi 5. 1.092. Nelinpelissä Suomi 5. ja singelissa 4. Paras 

suomalainen Harry SafonolT. 

Naisten PM-kilpailut Stavangerissa 12.-14.7. Ruotsi-Suomi 6-0, Tanska-Suomi 6-0 ja Norja 

Suomi 6-0. 

Ympäristöystävällistä energiaa 

Ydinvoimalla kehitettävä sähkö on ympäristöystävällistä 

energiaa. Ydinvoimalaitos ei levitä ympäristöönsä 

tuhkaa. savua tai jätteitä. Ydinvoimalaitos rakennetaan 

niin turvalliseksi kuin yleensä on mahdollista 

rakentaa teollinen tuotantolaitos. 

Pyrimme olemaan hyvä ja luotettava naapuri. 

IMATRAN VOIMA OSAKEYHTiÖ 

133

Suomen Hiihtoliitto 

HELENA TAKALO 

Vuoden 1974 tärkein hiihtokilpailu, Falunin MM-kisat, meni suomalaisilta suksijoilta 

"pieleen". Uudet suksimateriaalit löivät itsensä läpi ja aiheuttivat Suomen joukkueen keskuudessa 

hämminkiä. Puuta vai lasikuitua ... ? Keskittymisrauha meni ja hiihtäjät hermoilivat, 

kun suksi ei luistanut yhtä hyvin kuin naapurilla. 

Suuren yleisön mieleen MM-kisoista jäi se, että Suomi jäi ilman mestaruutta, vain Juha 

Miedon hopean ja Helena TakaIon pronssin varaan. Siis heikosti meni - tämän mukaan. 

Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että Suomi oli maiden välisessä pistekilpailussa 

parhaana pohjoismaana neljäs. Siis Suomi on edelleen maailman hiihtoeliittiä. 

Mäenlaskijamme saivat Falunissa tyytyä yhteen pistetilaan, mutta lentomäen MM-kisoissa 

Esko Rautionaho ponkaisi hopealle. Kokenut suurkilpailukävijä Rauno Miettinen 

oli yhdistetyssä MM-kisoissa neljäs, mutta muuten yhdistetyssä harrastajien määrä ja taso 

on päässyt viime vuosina putoamaan. 

Nuorten EM-kisoissa saatiin vain yksi mitali, mikä ehkä oli odotettua vähemmän. Uudet 

hiihto maat pyrkivät kuitenkin pinnalle jo nuorten sarjoissa, joten tälläkin tasolla saadaan 

olla tyytyväisiä jokaiseen mitaliin. Lähivuosina valtakunnallisten Hopeasompakisojen 

tuottamat uudet tytöt ja pojat toivottavasti kasvattavat Suomen mitali tiliä myös nuorten 

EM-kisoissa. 

Uusi aluevaltaus tehtiin 1974 alppilajeissa. Vastoin monien ennakkoluuloja suomalaisesta 

näyttää olevan myös syöksylaskijaksi, jos vain halua ja mahdollisuuksia on olemassa. 

Riitta Ollikka nappasi nuorten EM-kisoissa syöksylaskun hopeaa ja saa nimensä urheiluhistoriaan 

ensimmäisenä alppilajien suurkisojen suomalaisena mitalistina. 

Liitto on perustettu 1908 ja liittynyt samana vuonna SVUL:oon. Kuuluu kansainväliseen liittoon 

Federation Internationale de Ski (FIS). 


Puheenjohtllia Koskivuori, Hannu, toimitusjohtaja, Hamina. S. 6. 1. 1922 Virolahti. Liittovaltuuston 

vpj. 1955- 60, 1960- 67, liittojohtokunnan pj. 1967-, FIS :n mäkikomitean jäsen 1965-, yhdistetyn 

kilpailun komitean jäsen 1969-, Suomen Olympiakomitean vpj. 1967, Valtion Urheiluneuvoston 

jäsen 1970-, SVUL:n liittovaltuuston pj. 1972-. 

Varapuheenjohtllia Hohenthal, Rolf, kauppaneuvos, Espoo. S. 12. 2. 1916 Helsinki. Johtokunnassa 

1943-, vpj. 1956-, työvaliokunnan jäsen ja vpj. 1956-, SVUL:n liittohallituksen varajäsen 

1951-68 ja 1974-, työvaliokunnan jäsen 1951-55 ja 1960-66, hallituksen varsinainen jäsen 1973. 

Valtion urheilu lautakunnan jäsen 1960- 62, Olympiakomitean edustajiston jäsen 1956-, Kansanhiihtojen 

järjestelytoimikunnan pj. 1951 - 72, FIS:n johtokunnan jäsen 1957-, sen talousvaliokunnan 

pj. 1968- ja TV valiokunnan jäsen 1974-. Harrastukset: purjehdus ja merellä liikkuminen, urheilukalastus, 

hiihto, valokuvaus ja kaitaft1maus. 

Varapuheenjohtllia Pihlakoskl, Pentti, henkilöstöpäällikkö, Uusikaupunki. S. 8. 12. 1928 Rautu. 

Johtokunnassa 1971-, työvaliokunnan jäsen 1971-, SVUL:n liittohallituksen jäsen 1971-72, 

1974-, Varsinais-Suomen piirin johtokunnassa 1962-, vpj. 1966-67 ja pj. 1968-, Turun ja Porin 

läänin urheilulautakunnan vpj. 1971 - . Nuorten SM jalkapallossa 1946, jääkiekkoa mestaruussarjassa, 

piirin mestaruuksia mäenlaskussa. Harrastukset: urheilu, kalastus, lukeminen ja lenkkeily. 

Anttila, Kalle, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 4.6. 1926 Helsinki. Harrastus:uinti. 

Eskelinen, Väinö, nuorisotoimenjohtaja, Leppävirta. S. 23. 9. 1923 Maaninka. Johtokunnassa 

1970-, Hopeasompa-päätoimikunnan jäsen, Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston pj. 1972-. 1 luokan 

hiihtäjä 1 940-luvulla. Harrastukset: lenkkeily, uinti, kalastus, kielten opiskelu. 

Hakulinen, Veikko, metsäpiirimies, Valkeakoski. S. 4. 1. 1925 Kurkijoki. Johtokunnassa 1973-. 

Olympiakisoissa kolme kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi, MM-kisoissa kolme kultaa, kolme hopeaa 

ja yksi pronssi, yleisessä sarjassa 8 SM:ta, voittoja Salpausselälä, Holmenkollenilla ym. suurkisoissa. 

Ampumahiihdossa SM ja MM-hopeaa joukkuekilpailussa. Suunnistuksessa SM-hopeaa pitkällä 

matkalla, hiihtosuunnistuksessa SM-pronssia viestissä, vielä viime vuosinakin ikämiesten SM :ia 

näissä lajeissa. Valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi 1952-54 ja 1960. Harrastukset: 

hiihto, suunnistus, ampumahiihto ja hiihtosuunnistus. 

135

138 

Suomen Judoliitto 

RIITTA RIHT AMO ja TERTTU HOLMSTRÖM 

Suomen Judoliiton toimintaa v. 1974 sävytti voimakas kehityshakuisuus. Jo edellisenä 

vuonna konsulttiavustuksella aloitettu kehitystyö sai jatkoa, kun liiton oma Timo Harjun 

johtama projektiryhmä sai valmiiksi vuoden lopulla liiton KTS:n (keskipitkän tähtäyksen 

suunnitelma) vuosille 1975-1980. KTS:aa ennakoivina ratkaisuina tarkistettiin vuoden 

alusta liiton organisaatiota, kutsuttiin päätoimiseksi toimitusjohtajaksi Vesa Reilimo sekä 

perustettiin uusi alueorganisaatio. 

Kuin tilauksesta tulivat samaan yhteyteen Opetusministeriön valmennuksen tehostamistoimet, 

joiden avulla Judoliitonkin valmennusta voitiin kehittää. Aikaisemmin vain osatehtävänä 

valmennusta hoitanut koulutusohjaaja Jorma Kivinen nimitettiin päätoimiseksi 

valmennuspäälliköksi. Hänen avukseen toteuttamaan alueellista valmennusta ja koulutusta 

nimitettiin kolme sivutoimista aluepäällikköä: Jouko Heikkilä (etelä ja länsi), Veijo 

Saarinen (pohjoinen) ja Mauri Viholainen (itä). Sivutoimiseksi koulutuspäälliköksi nimitettiin 

Timo Harju. 

Kilpailullisesti liitto voi esittää kaksi merkittävää kansainvälistä saavutusta. Nuorten 

PM-kisoissa Turussa suomalaiset voittivat yhteensä yhdeksän mestaruutta kahdestatoista 

mahdollisesta. 

Simo Akrenius saavutti huomattavan kansainvälisen menestyksen voittamalla luokkansa 

kansainvälisessä Kanadan Turnauksessa, johon osallistuivat Kanadan, USA:n ja 

Ranskan parhaat judokat. 

EM-kisoissa Lontoossa Arvo Tarvainen ja Markku Airio selviytyivät sijoille 9-16. 

Lontoossa pidetty EJU:n kongressi vahvisti Suomen isännyyden nuorten EM-kisoille 

1975, jotka järjestetään marraskuussa Turussa. 

Suomi saa lisää kansainvälistä arvonantoa, kun se sai järjestääkseen EJU:n kansainvälisen 

tuomarikurssin, joka sitten pidettiinkin Nuuksion Solvallassa. 

Lehdistö valitsi vuoden parhaaksi judokaksi Simo Akreniuksen ja liitto puolestaan vuoden 

judokaksi Pekka Korpiolan. 

Liitto on perustettu v. 1958 ja liittynyt SVUL:oon 1963 

Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Judo (FU) ja Euroopan liittoon Union 

Europeenne de Judo (UEJ) 


Puheel\ioht,ya Lindberg, K,y, merkonomi, Helsinki. S. 14. 12. 1937 Särkisalo. Johtokunnassa 

1970-, pj. 1973-, tuomarivaliokunnan jäsen 1970-. Chikaran vpj. 1973-, Olympiakomitean varajäsen. 

Judon avoimien SM-kisojen pronssi 1969 ja 1970. Harrastukset: lenkkeily ja hiihto. 

Varapuheel\iohtlija Harju, Timo, piiriteknikko, Kuopio. S. 20. 9. 1937 Uusikirkko. Johtokunnassa 

1970-, vpj. 1974-, valmennuksen ja koulutuksen johtoryhmän pj. 1973- , koulutusvaliokunnan pj. 

1974- , liiton kehittämistoiminnan projektiryhmän pj. 1974-, Kajaanin Judokerhon sihteeri 1967- 

68, Imatran Sukoshin pj. 1970- 72. Judon SM-pronssi 1971. Harrastukset: judo, ammattiyhdistystoiminta 

sekä kodin- ja lastenhoito. 

Varapuheel\ioht,ya Helenius, Ralkko, kaivosteknikko, Lohja. S. 22. 7. 1937 Siuntio. Johtokunnassa 

1967-, vpj. 1974- , yleisen järjestötoiminnan johtoryhmän pj., Uudenmaan piirin judojaoston pj. 

1967-, Lohjan Urheilijoiden pj. 1973-. Harrastukset: judo, lenkkeily, uinti ja hiihto. 

Varapuheel\iohtlija Rellimo, Vesa, toimitusjohtaja, Turku. S. 28. 2. 1942 Turku. Johtokunnassa 

1964-, talouden johtoryhmän pj. 1973-, valmennuksen ja koulutuksen johtoryhmä tuomarivaliokunnan 

ja graduointivaliokunnan jäsen, Varsinais-Suomen piirin vpj. 1974-, Olympiakomitean valtuuskunnan 

jäsen 1973-, Budokwain pj. SM-hopea judossa 1969. Harrastus: judo. 

139

146 

Suomen KanoottiJiitto 

ILKKA NUMMISTO 

Vuoden 1974 aikana yhä useammat valitsivat harrastus- ja kuntoliikuntamuodokseen 

melonnan päätellen siitä voimakkaasta kaluston kysynnän lisääntymisestä, mikä erityisesti 

kesän kynnyksellä suuntautui Kanoottiliittoon päin. Raju kysynnän lisäys kasvatti luonnollisesti 

kotimaistenkin valmistajien halukkuutta tuotantonsa lisäämiseeJl ja tuotekehittelyyn. 

Tällä alueella tuli Suomen Kanoottiliitto myöskin aktiivisesti mukaan voidakseen entistä 

paremmin turvata kaikille halukkaille kunnollisten ja turvallisten menontavälineiden 

hankinnan. Perustettiin asiantuntijaelin, joka pyynnöstä suorittaa sekä kanoottien että 

muiden melontavälineiden testauksia ja niiden perusteella myöntää valmistajille tuote suositteita. 

Tällaisia tarkastettuja ja hyväksyttyjä kanootteja on jo markkinoiJIa. 

Kilpamelonnan alueella vietettiin eräänlainen välivuosi. Melojat osallistuivat maailmanmestaruuskilpailuihin 

Meksikossa, mutta menestys oli korkeintaan kohtalainen. Tämän 

syyksi on lähinnä luettava Meksikon vaikeat olosuhteet, sekä taloussyistä olemattomat 

mahdollisuutemme erikoisharjoitteluun korkeissa olosuhteissa. 


Kuuluu kansainväliseen liittoon International Canoe Federation (ICF) 


Puheel\iohtaja Woivalin, Erkki J., paikallisjohtaja, Tampere. S. 23. 6. 1936 Kangasala. Johtokunnassa 

1957-, pj. 1969-, Hämeen piirin pj. 1973-, Olympiakomitean hallituksen jäsen, Häme-Regatta 

ry :n pj. 1967-. Melonnassa I SM, 4 nuorten SM:ta ja maaotteluedustuksia. Harrastus: Liikunta 

eri muodoissaan. 

Varapuheel\iohtaja Kukkola, Heikki, markkinointipäällikkö, Helsinki. S. 20. 4. 1940 Tampere. 

Johtokunnassa 1971-, vpj. 1974-, retkeily- ja kuntoliikuntajaoston jäsen 1969-70 ja pj. 1971 - 73. 

Hämeen piirin melontajaoston jäsen 1968- 71 , ICF:n Touring Committeen jäsen 1972-, Näsi-Melojat 

ry :n pj. 1965-. Harrastukset: retkeily, melontaretkeily, hölkkä ja valokuvaus. 

Varapuheel\iohtaja Hämäläinen, Yrjö, työnjohtaja, Lahti. S. 8. 3. 1928 Viipurin mlk. Vesimelojien 

pj., 38 eriväristä SM-kisamitalia melonnassa. Harrastukset: melonta ja hiihto. 

Aaltonen, Esko, opettaja, Hämeenlinna. S. 12. 3. 1941 Hämeenlinna. Johtokunnassa 1966-, valmennusjaoston 

pj. 1970, Vanajaveden Vesikkojen pj. 1966-, Hämeenlinnan Ilveksen pj. 1969-. 2 

nuorten SM:ta melonnassa. Harrastukset: melonta, retkeily, lentopaIlo ja jalkapalio. 

Aho, Jukka, opettaja, Kangasala. S. 12. 8. 1938 Tornio. Kangasalan Melojien pj. 

Heusala, Erkki, automyyjä, Tampere. S. 2. 5. 1943 Kajaani. Johtokunnassa 1973-, retkeilyjaoston 

pj. 1973-, pr-jaostonjäsen 1973- 74, Hämeen piirin melontajaostonjäsen 1971-, Näsi-Melojien 

sihteeri 1971-. Harrastukset: melonta, hiihto, kuntourheilu ja retkeily. 

Koskinen, Hannu, sähköteknikko, Tampere. S. 21. 5. 1941 Pispala. Johtokunnassa 1963- paria 

välivuotta lukuun ottamatta, koulutusjaoston pj. 1973-, Hämeen piirin melontajaoston pj. 1970-, 

Pirkka-Melojien pj. 1967-, Noin 70 SM-kisojen mitalia melonnassa. Harrastus: liikunta. 

Leidenius, Kaj, johtaja, Helsinki. S. 25. 1. 1923 Helsinki. Johtokunnan jäsen 1955-, pj. 1964- 68, 

vpj. 1962- 63, Helsingin piirin pj. 1954- 59. Melonnassa 25 SM :ta. Harrastus: Kuntourheilu. 

Nummisto, llkka, sähköasentaja, Turku. S. 24. 4. 1944 Turku. Johtokunnassa 1968-. Noin 40 

SM :ta, viides Mexico Cityn olympiakisoissa 1968 ja viides MM-kisoissa 1971. Harrastus: melonta, 

hiihto ja painon nosto. 

Turunen, Pentti, sähköyliasentaja, Helsinki. S. 20. 7. 1930 Helsinki. Drumsö Paddarklubbin rab. 

hoit. SM-kisojen mitaleja, 7. sija MM-kisoissa, 2. sija PM-kisoissa. Harrastukset: melonta, hiihto ja 

hölkkä. 

Woivalin, Pentti, lehtori, Kauniainen. S. 22. II. 1938 Kangasala. Nuorten SM :ia melonnassa. 

Harrastukset: juoksu ja hiihto. 

Liiton sihteeri: Anita Roisko 1975- 

147

150 

Suomen KoripalJoJiitto 

KALEVI SARKALAHTI 

Koripallomaajoukkueen maaottelutili vuonna 1974 jäi positiiviseksi, sillä useimmat 

maaottelut voitettiin. Tämä antoi taas uskoa tulevaisuuteen, varsinkin kun syksyllä 1974 

saatiin Koripalloliitolle päätoiminen päävalmentaja: vanha tuttu Robert " Petteri" Petersen. 

Petteri oli valmentamassa maajoukkuetta jo Helsingin olympiakisoihin 1952 ja tuli 

sitten muutaman välivuoden jälkeen takaisin Suomeen. Nyt vihdoin hänet on saatu päätoimisesti 

valmentamaan koripalloilijoitamme, sivutoimisesti koripallon hyväksi Petteri on 

toiminut aina. 

Kiinan koripallojoukkue vieraili Suomessa kesällä 1974 ja ilahduttavasti Suomi voitti 

kaikki kolme käytyä maaottelua, vaikka Kiinassa on koripalloilijoita enemmän kuin Suomessa 

asukkaita. Baltic Cup turnauksessa maajoukkue tuli toiseksi vain EestilIe häviten ja 

A-poikien maajoukkue pelasi vuoden aikana peräti 16 maaottelua. Nuorten EM-kisoissa 

pojat pelasivat hyvin ja Suomi oli tipalla päästä jopa kuuden parhaan joukkoon. Tehostettu 

nuorisovalmennus alkaa tuottaa tuloksia ja luo samalla vahvaa pohjaa sille, että kyvykkäitä 

pelaajia saadaan edustusjoukkueisiin jatkuvasti. 

Koripallon SM-sarjassa käytettiin keväällä 1974 ensi kerran play-ofT systeemiä mestaria 

lopussa ratkaistaessa. Viimeiset ottelut toivat iloisia yllätyksiä ja se sai pitkästä aikaa 

yleisönkin innostumaan niin, että katsomot olivat pullollaan väkeä loppusarjan peleissä. 

Syksyllä 1974 alkaneella sarjakaudella ratkaistaan nousijat ja putoajat liiton uuteen sarjaportaaseen 

1 divisioonaan, joka sijoittuu mestaruussarjan ja suomensarjan väliin. Tällä 

uudistuksella pyritään toisaalta tiivistämään mestaruussarjaan nousevien joukkueiden tasoa 

ja toisaalta kaventamaan suomensarjassa esiintyneitä suuria tasoeroja. 


Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basketball Amateur (FIBA). 


Puheer\iohtl\la Huhtamäki, Martti, päätoimittaja, Helsinki. S. 14. 4. 1935 Lapua. Työvaliokunnan 

pj., kansainvälinen erotuomari. SM-kisojen mitaleita miesten ja nuorten sarjassa koripalIossa sekä 

nuorten sarjassa suunnistuksessa. Harrastus: kuntourheilu. 

Varapuheer\iohtl\la Nygren, Helge, PR-päällikkö, Espoo. S. 30. 10. 1924 Helsinki. Johtokunnassa 

1971-, toiminut liiton useissa eri valiokunnissa puheenjohtajana, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen 

1972-, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan ja hallituksen jäsen 1973- , Urheiluliiton tiedotusvaliokunnan 

jäsen 1970-, taloudellisen johtoryhmän jäsen 1974-, toiminut ensin TUL:n ja sitten 

TUK:n johtotehtävissä 1942-. 1940-luvuUa Suomen parhaita koripalioilijoita, 4 x 100 m:n juoksussa 

nuorten SM ja TUL:n mestaruus 1943. Harrastukset: urheilukirjojen kirjoittaminen ja kerääminen. 

Vafapuheer\iohtl\la Herold, OUe, kauppaneuvos, Espoo. S. 7. 12. 1915 Pietari. Talousvaliokunnan 

pj. Hilke, Pentti, pankinjohtaja, Turku. S. 31. 3. 1940 Helsinki. Johtokunnassa 1969- , erotuomarivaliokunnan 

pj. 1971, vpj. 1972-. Nuorten SM-hopea koripalIossa 1959, valmensi TuNMKY:n 

SM:een ja cup-voittoon 1972-73. Harrastukset: kuntourheilu ja koripaIlon erotuomaritoiminta. 

Hiltunen, Erkki, korjaamopäällikkö, Kotka. S. 22. 7. 1927 Kotka. Johtokunnassa 1972-, erotuomarivaliokunnan 

jäsen 1967- , pj. 1967-69, Kymenlaakson piirin koripallojaoston jäsen 1957-, 

Kotkan Työväen Palloilijoiden vpj. 1965-69, Kotkan urheilulautakunnan jäsen 1964-68. Ansioitunut 

valmentaja, valmensi mm. 1967 KTP:n SM:ksi miesten sekä A- ja B-nuorten sarjoissa. Harrastukset:. 

hiihto ja uinti. 

Hälli, Pentti, opettaja, Joensuu. S. 2. 5. 1938 Oulu. Pelannut koripalloa suomensarjassa, kaIottiotteluita. 

Jämsen, Kauko, valtiotieteen maisteri, toimittaja, Espoo. S. 22. 7. 1943 Helsinki. Johtokunnassa 

1974-, koulutusvaliokunnan jäsen 1973-, tiedotusvaliokunnan sihteeri 1974-. Nuorten maaotteluita, 

akateemisia SM :ia ja kolme SM-pronssia koripalIossa. Maajoukkueen päävalmentaja 1972- 74. 

Harrastukset: lenkkeily, tennis ja lukeminen. 

151

154 

Suomen Kuntourheiluliitto 

" 

Suomen Kuntourheiluliiton toimintaa on pyritty viime aikoina voimakkaasti lisäämään, 

lähinnä järjestön sisäisen toiminnan alueella. Piiritoimintaan on kiinnitetty yhä enemmän 

huomiota ja toiminnasta alkaa jo olla näkyviä tuloksia. Projektitoiminta, joka aloitettiin 

piireissä vuonna -74, on antanut arvokasta apua liiton tutkimustoiminnalle. Projektitoiminta 

tulee jatkumaan myös vuonna -75 , joskin uusissa projekteissa luodaan ja kokeillaan 

uusia toimintoja. 

PTS-ajattelua on kaikilla toiminnan aloilla pyritty soveltamaan ja tulevia toimintoja 

suunnittelemaan on asetettu toimikunta, jonka tehtävänä on täsmentää liiton linjakysymyksiä. 

Edelleen on liiton toimesta perustettu toimikunta, jossa ovat edustettuina SVUL 

ja eräät lajiliitot. Toimikunnan tehtävänä on laatia kokonaisohjelma "svullilaisen" kuntoliikuntatoiminnan 

järjestämiseksi. 

Koulutustoiminta ei sanottavasti eroa aikaisempien vuosien toiminnasta. Liiton jäsenorganisaatioon 

suuntautuva sisäinen koulutus tapahtuu A-, B- ja C-järjestelmän mukaisesti. 

Liitto vastaa koulutuksen käytännön toteutuksesta ja organisatooriset järjestelyt hoitaa 

kulloinkin kyseessä oleva piirijaosto tai -valiokunta. Järjestön ulkopuolisen koulutuksen 

tärkein koulutusmuoto on Kuntourheilun johtajakurssi, joka on ainoa korkean tason kuntoliikuntakoulutus 

maassamme. Kurssilla saavat osanottajat valmiudet kunnalliseen liikuntasuunnitteluun. 

Työpaikkaliikuntatoiminnan huomattavin kansainvälinen tapahtuma oli Työpaikkaliikunnan 

Eurooppakonferenssi, joka järjestettiin toukokuussa Helsingissä. Konferenssin 

järjestelyissä liitto oli voimakkaasti mukana ja tapahtuman yhteydessä luodut suhteet Euroopan 

eri maihin ovat tulevina vuosina kaikkien osapuolten toiminnalle arvokas tuki. 

Konferenssissa oli edustettuna 14 Euroopan maata, mukaanluettuina Neuvostoliitto ja 

Pohjoismaat. Em. maiden lisäksi myös Australian ja Israelin edustajat osallistuivat konfe- 

renssiin. 

Työpaikkaurheiluosaston toimintaa on aktivoitu ja toiminnan tehostuminen tulee jatkumaan 

myös vuonna 1975. Osaston toiminta on jakautunut kahteen osaan, TPU-renkaan 

jäsenyritysten ja niiden ulkopuolella olevien yritysten palveluun. Jäsenyrityksille liitto tarjoaa 

liikuntatoiminnan kehittelyä sekä muita palveluja. Tärkeänä motiivina pidetään liikuntaharrastuksen 

edistämistä yrityksissä. 

Kuntokeskusosasto hoitaa liiton hallinnassa olevien kuntoliikuntalaitosten liikuntatoi 

'mintaa sekä tutkimus- ja kokeilutoimintaa. Huomattavampana tapahtumana vuonna -74 

on pidettävä uuden kuntokoulun avaamista Karjalataloon Helsinkiin. Uuden koulun avulla 

liiton palveluja kokeilutoimintaa voidaan entisestäänkin laajentaa ja monipuolistaa. 


Liitto kuuluu kansainvälisiin järjestöihin International Council of Sport and Physical Education 

(ICSPE), Federation International d' Education Physicue (FIEP) ja Työpaikkaurheilun Eurooppa komitea. 


Puheenjohll\la Järvi, Jorma, toimitusjohtaja, Espoo. S. 26. 4. 1925 Ylihärmä. Johtokunnassa 

1968-, pj. 1969-, SVUL:n liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsen. Nuorten SM 3-loikassa, akateeminen 

SM pesäpalIossa, piirin mestaruuksia suunnistuksessa. Harrastus: monipuolinen kuntoliikunta. 

Varapuheenjohll\la Pekkanen, Paavo, varatuomari, Helsinki. S. 29. 1. 1922 Ähtäri. Johtokunnassa 

1968-, vpj. 1969-74, SVUL:n liittohallituksen vpj. t 975-, liittovaltuuston jäsen t 972-, yhteiskuntapoliittisen 

valiokunnan pj. 1973-, valtioneuvoston asettaman liikuntalakikomitean pj. t 974-. Harrastus: 

kuntoliikunta.

Suomen Käsipalloliitto 

158 

Suomen Käsipalloliiton piirissä on toiminnan järjestelmällinen suunnittelu tähän saakka 

rajoittunut lähinnä koulutuksen ja valmennuksen alueille. Näillä onkin selvää tehostumista 

tapahtunut. 

Kuitenkin on ilmennyt vaikeuksia siinä, että ennalta arvioimattomat ulkoiset tai sisäiset 

seikat estävät tehtyjen koulutussuunniteImien läpiviennin ja tavoitteiden saavuttamisen. 

Suomen käsipalloilulle tällaisia häiriöitä aiheuttaneena ulkoisena tekijänä tuli viimeksi 

eteen se, että Montrealin olympiakisoissa pelaa käsipalloa 12 miesten ja 6 naisten joukkuetta 

eikä 16 miesten joukkuetta kuten Miinchenissä. Miesten joukkueiden lukumäärän supistuminen 

vei Suomen viimeisetkin tosiasialliset mahdollisuudet päästä Montrealiin, joten 

olemassa olevien suunnitelmien perusteita oli tarkistettava. 

Myönteisenä seikkana voidaan samanaikaisesti ottaa huomioon se, että miesten MMkisoissa 

otetaan käyttöön tähänastisen 16 joukkueen A-ryhmän lisäksi maanosakohtaiset 

B- ja C-ryhmät. Niinpä Suomi - joka on päättänyt olla osallistumatta Montrealin karsintoihin 

- lähtee liikkeelle v. 1976 Iso-Britanniassa pelattavasta C-ryhmästä. A-ryhmään 

on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus selviytyä v. 1982 pelattaviin kisoihin 

mennessä. 

Jotta näille ulkoisille perusteille rakentuvat valmennustavoitteet voitaisiin saavuttaa, on 

välttämätöntä järjestelmällisesti selvittää ja nitoa yhteen Suomen Käsipalloliiton muutkin 

sisäiset toimintalinjat. Tässä yhteydessä on muun muassa pystyttävä vihdoinkin löytämään 

tie lajin alueelliseen leviämiseen Suomessa sekä luomaan kestävä taloudellinen pohja 

laajentuvalle toiminnalle. 

Kun liiton toiminnan kehittämiseen nyt ryhdytään, on lähtökohta selvä: Käsipalloilu on 

urheilullisesti vaativa palloilumuoto sekä sellaisena suuri ja suosittu laji yhä useammissa 

maissa; se sopii luonteeltaan hyvin suomalaisille ja siksi sille löytyy varmasti vankka sijansa 

myös Suomen urheilua rakastavan kansan sydämissä. 

Liitto on perustettu 1941 ja liittynyt SVUL:oon 1957. Kuuluu kansainväliseen liittoon lntemalionale 

Handball Federation (IHF). 


Puheenjohtllia Ho1vlkarl, Ove, teollisuusneuvos, Espoo. S. 29. 8. 1920 Helsinki. Johtokunnassa 

1971-, työvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa 1971-, SVUL:n talousvaliokunnan ja liittovaltuuston 

jäsen, Olympiakomitean jäsen 1971 - . 

Varapuheenjohtllia Ahlgren, Lars-Erik, myyntipäällikkö, Helsinki. S. 5. 1. 1931 Helsinki. Johtokunnassa 

1959-, työvaliokunnan pj. 1973-, talousvaliokunnan jäsen 1959-, SVUL:n liittovaltuuston 

varajäsen 1970-, Urheilukerho -51:n pj. 1952-, Olympiayhdistyksen valtuuskunnan varajäsen 

1967- 70 ja 1973- , varsinainen jäsen 1970-73, Urheiluhallit Oy:n hallituksen jäsen 1972-. 

Blomqvist, Birger, Iiikennöitsijä, Karjaa. S. 3. 2. 1939 Helsinki. Bollklubben -46:n pj. Harrastukset: 

käsipallo ja jalkapallo. 

Dahlberg, Birger, insinööri, Parainen. S. 21. 9. 1936. Harrastus: käsipallo. 

Gustafsson, Olavi, edustaja, Turku. S. 9. 8. 1931 Helsinki. Johtokunnassa 1972-, tuomarivaliokunnan 

jäsen 1971-, SVUL:n Varsinais-Suomen piirin käsipallojaoston jäsen 1963-, Abo IFK:n 

vpj. 1966-, Turun KäsipaUotuomarien pj. 1969-. Pelannut KIF:n joukkueessa mestaruussarjassa. 

Harrastukset: kaikki käsipaIloon liittyvä sekä lisäksi veneily ja kalastus. 

Nenonen, Hilkka, rouva, Helsinki. S. 3. 12. 1924. Naisvaliokunnan pj., työvaliokunnan jäsen, Tennisliiton 

naisvaliokunnan jäsen. Seitsemän SM :ta käsipaliossa, mestaruuksia myös tenniksessä. Harrastukset 

: tennis ja kuntoilu. 

Norstedt, Matti, edustaja, Helsinki. S. 11. 1. 1940 Orivesi. Sarjavaliokunnan pj., Helsingin piirin 

käsipallojaoston pj., KIF:n rahastonhoitaja. Pelannut mestaruussarjassa käsipalloa ja jääpal10a. Harrastukset: 

jalka- ja jääpallo. 

159

Suomen Kävelyurheiluliitto 

162 

REIMA SALONEN 

Vuonna 1974 Pohjoismaiden paras kävelijä oli suomalainen. Tämän tunnustuksen arvoinen 

oli nuori Reima Salonen, joka nuorten sarjassa murskasi Pohjoismaiden ennätyksiä 

ja teki 20 km:llä miesten sarjankin PE:n. Salosen saavutukset on huomioitu myös 

Olympiakomitean taholta, sillä hänelle on myönnetty OK:n stipendi. 

Kävelyurheiluliiton lähiaikojen tavoitteena on lisätä kilpakävelijöiden määrää maassamme 

ja samalla parantaa myös tuloksia kansainväliselle huipputasolle. Silloin myös lajin 

arvostus ja sen saama rahallinen tuki kasvavat. 

Kävelyurheilu tekee jatkuvasti uusia aluevaltauksia. Vuonna 1974 pidettiin kävelykilpailuja 

Kainuussa sekä nappulakävelyjä Oulussa. Rovaniemellä ja Kemissä tunnetaan 

myös kiinnostusta kävelyurheiluun, joten liiton taholta ollaan optimistisia tulevaisuuden 

suhteen. Kävelyurheiluliiton tärkein tehtävä on tällä hetkellä hoitaa edustuskävelijöiden 

valmentautuminen mahdollisimman hyvin, mutta samalla on yritettävä saada kävelyurheilu 

leviämään entistä laajemmalle alueelle Suomessa. Jälkimmäiseen tavoitteeseen päästään 

vain silloin, jos ne seurat ja piirit, joissa jo kävelyä harrastetaan, aktiivisesti pyrkivät levittämään 

lajin harrastusta yhä laajemmalle. 


Kuuluu kansainväliseen liittoon IAAF SUL:n välityksellä. 


Puheer\iohtaJa Kangaspunta, Väinö, eversti, Helsinki. S. 2. 12. 1926 Antrea. SVUL:n liittovaltuuston 

jäsen, Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnan jäsen, Pohjoismaisen kävelykomission pj. Piirin 

mestaruuksia jalkapallossa. 

Varapuheer\iohtaja Hartonen, KalevI, myymäläesimies, Kangasniemi. S. 18. 2. 1929 Kangasniemi. 

Johtokunnassa 1962-, vpj. , Suur-Savon piirin kävely jaoston jäsen 1965-, ollut jäsen myös yleisurheilu- 

ja suunnistusjaostossa. Kangasniemen Urheilijoiden pj. 1957-58, 1963, 1967-68 ja sihteeri 

1953- 55, Kangasniemen Kalskeen pj. 1963-64. Kangasniemen urheilulautakunnan pj. 1973-, SMkisoissa 

20 km:llä 19564., ikämiehissä 1965 toinen ja 1966 kolmas. Harrastus: kalastus. 

Aarnio, Esko, rakennusmestari, Naantali. S. 29. 12. 1918 Naantali. Johtokunnassa 1974-. Kansainvälinen 

yleisurheilutuomari. Piirin mestaruuksia suunnistuksessa. Harrastukset: vapaaehtoinen 

palokuntatyö ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö sekä musiikki. 

Hartonen, Uuno, maanviljelijä, Hankasalmi. S. 31. 7. 1903 Hartola. Johtokunnassa 1965-, Suur 

Savon piirin johtokunnassa 1968- 69, kävely jaoston pj. 1969- . Harrastukset: liikunta ja kalastus. 

Heinämaa, Kalevi, laborantti, Helsinki. S. 4. 8. 1933 Helsinki. Liiton sihteeri 1971-, Helsingin piirin 

kävelyurheilujaoston sihteeri. PM-kisoissa 8. sija, SM-kisoissa parhaimmillaan kahdesti 4. 

Tarkkonen, Pentti, merkonomi, Helsinki. S. 1. 8. 1942 Nakkila. Johtokunnassa 1973-, työvaliokunnan 

jäsen, Helsingin piirin kävelyurheilujaoston jäsen 1973-, Pohjoismaiden Kävelykomission 

jäsen 1973-. Nuorten SM ja 2 miesten SM-pronssia kävelyssä. Harrastus: kuntoilu. 

Våisänen, Olavi, vahtimestari, Lahti. S. 26. II. 1930 Viipuri. Johtokunnassa 1972-, VilIähteen 

Urheilijoiden pj. 1956- 58. Ikämiesten 20 km SM 1970- 71 , PM-kisaedustuksia, Ikämiesten MM-kisoissa 

1973 40-v. sarjassa 5., kilpaillut lisäksi hiihdossa, juoksussa ja nyrkkeilyssä. Harrastukset: 

kuorolaulu ja valmennustoiminta. 

Liiton sihteeri: Kalevi Heinämaa 1971-. 

163

170 

Suomen Luisteluliitto 

PAULA HALONEN 

Tekojäärataa on jo kauan odotettu Suomen pikaluistelijoiden harjoitusmahdollisuuksien 

parantajaksi. Vielä vuonna 1974 sitä ei saatu ja näin jouduttiin edustusluistelijoita 

edelleen kuljettelemaan pitkin Eurooppaa kunnon jäitä etsimässä, koska leuto talvi kotimaassa 

ei antanut mahdollisuuksia täysipainoiseen harjoitteluun ainakaan Etelä-Suomessa. 

Suomen pikaluistelutaso ei ole tällä hetkellä sitä mitä se oli joskus 1960-luvulla saati sitten 

"kulta-aikoina" maailmansotien välillä. Vuoden 1974 MM- ja EM-kisoissa ei kukaan 

suomalaisista miesluistelijoista selvinnyt 16 parhaan joukkoon. Edellä mainittu harjoitusmahdollisuuksien 

rajallisuus lienee eräs syy taantumiseen, mutta juuri vuonna 1974 olisi 

muuten ollut hyviä mahdollisuuksia kansainvälisiin menestyksiin. Luistelun ammattilaisliiga 

nimittäin oli parina edellisenä vuonna imenyt piiriinsä melkein kaikki parhaat pikaluistelijat 

ja amatöörien kisoissa tulostaso oli heikompi kuin vuosiin. Talvella 1974 ei esimerkiksi 

tehty yhtään miesten maailmanennätystä. 

Suomen naiset menestyivät miehiä paremmin. EM-kisoissa Tuula Vilkas ylti kymmenenneksi 

ja sprintterien MM-kisoissa nuori Pirjo Hyvärinen oli 14. Kun naisten ja tyttöjen 

maaottelussa voitettiin Norja ja Ruotsi, niin naiset voivat olla suhteellisen tyytyväisiä vuoteensa. 

Nuorten sarjoissa nähtiin kansallisissa ja SM-kisoissa ilahduttavan paljon lupaavia poikia, 

jotka yltivät jo lähes miesmäisiin tuloksiin. Nuorisovalmennusta tehostamalla ja hyviä 

tyyppejä etsimällä pystytään Suomi vielä lähivuosina nostamaan takaisin kansainväliselle 

huipputasolle, missä Suomi melkein aina on luistelussa ollut. 

Liitto on perustettu 1908 ja liittynyt SVUL:oon 1947. Kuuluu kansainväliseen liittoon InternationaI 

Skating Union (ISU). 


Puheer\iohh\Ja Pl\Iunen, Aamo, kauppaneuvos, Helsinki. S. 23. II. 1922 Helsinki. Johtokunnassa 

1960-, pj. 1960-, SVUL:n talousvaliokunnan jäsen, halliryhmän pj ., Olympiakomitean hallituksen 

jäsen, talousvaliokunnan pj., Nuorten SM-hopea luistelussa. Harrastukset: kuntoilu, järjestötoiminta, 

musiikki. 

Varapuheer\!ohh\Ja Santala, MarttI, ekonomi, Helsinki. S. 18. 12. 1926. Vpj . 1968-. 

Varapuheer\!ohtl\la Alho, Erkki, rehtori, Joensuu. S. 19. 6. 1927. Johtokunnassa 1968-, SVUL:n 

liittovaltuuston jäsen. 

Heikkonen, Eero, teknikko, Kajaani. S. II. 7. 1926 Kivennapa. Johtokunnassa 1972-, Kainuun 

piirin luistelujaoston jäsen. Harrastukset: alppihiihto ja kuntourheilu. 

Hokkanen, Risto, nuorisotoimenjohtaja, Lappeenranta. S. 1. 8. 1932 Lauritsala. TUK:n luistelujaoston 

pj., SVUL:n Etelä-Karjalan piirin luistelujaoston pj. 

Jokinen, Jorma, myyntitarkastaja, Oulu. S. 7. 6. 1934 Kemi. Johtokunnassa 1972-, Pohjois-Pohjanmaan 

piirin luistelujaoston jäsen 1965-, pj. 1967-, Oulun Luistelukerhon pj. 1965- 66, sihteeri 

1970-. Pikaluistelun B- mestaruus 1954, 4 maaottelua, 1 nuorten maaottelu. Harrastus: kuntoilu. 

Jokinen, Jouko, toimistopäällikkö, Rovaniemi. S. 30. 12. 1936 Rovaniemi. Lapin piirin johtokunnan 

jäsen 1971-, luistelujaoston pj. 1967-. Pikaluistelussa useita SM :iaja SE-tuloksia, Squaw VaIleyn 

olympiakisoissa 1960 1500 m:llä 4. sija, MM-kisoissa 1961 500 m:llä 4. sija. 

Lampiniva, Jukka, kansakoulunopettaja, Valkeakoski. S. 22. 12. 1921 Lempäälä. Johtokunnassa 

1973-. Hämeen piirin luistelujaoston pj. 

Leppälä, Arvo, metsänhoitaja, Seinäjoki. S. 22. 2. 1932 Haapajärvi. Johtokunnassa 1972-, Etelä 

Pohjanmaan piirin luistelujaostonjäsen 1970-, pj. 1972-, Seinäjoen urheilulautakunnan pj. 1973-. 

Löfroos, Mauno, lehtori, Pälkäne. S. 17. 12. 1926 Pori. Johtokunnassa 1959-, työvaliokunnan jäsen 

1962-, koulutusvaliokunnan jäsen 1962-, pj. 1962-71, Hämeen piirin luistelujaoston vpj. 

1960-, piiritasolla aik. muitakin luottamustoimia. Olympiakomitean jäsen 1968-, Pälkäneen Lukon 

pj. 1963-65, Pälkäneen urheilulautakunnan pj. 1954-64. Yli 20 piirin mestaruutta eri urheilulajeissa, 

akateemisia SM:ia yleisurheilussa. Harrastukset: nuorisotyö ja liike-elämä. 

171

Suominen, Jukka, toiminnanjohtaja, Helsinki. S. 18. 7. 1947 Helsinki. Johtokunnassa 1973-, työvaliokunnan 

ja sarjavaliokunnan pj. 1973-, Suomen Jääpalloliiton toiminnanjohtaja 1972-_ 23 maaottelua 

ja 4 SM :ta maahockeyssä, 3 nuorten maaottelua, SM-hopea ja SM-pronssi jääpaliossa, akateeminen 

SM jääkiekossa ja IO-ottelussa. Harrastukset: maahockey, jääpallo, tennis, squash ja jalkapallo. 

Tammelin, Pentti, toiminnanjohtaja, Hämeenlinna. S. 20. 8. 1941 Hämeenlinna. Harrastus: kuntoliikunta. 

Liiton sihteeri: Valto Mattila 1968- 

SUOMEN MESTARIT 1974 

SM-sarjan sarjataulukko 1974: 

Huovit 8 8 0 0 24-2 16 

TMP 8 5 0 3 20-8 10 

Hocbi 8 4 0 4 19-15 8 

Tiikerit 8 3 0 5 8-20 6 

NuPS 8 0 0 8 4-30 0 

Huovien joukkueessa pelasivat: Timo Dickman, Nils Stenbäck, Teuvo Ruuttu, Antti Helpi, Veikko 

Jerkku, Seppo Yliluoma, Antti Einiö, Matti Ikonen, Per-Olof Lindqvist, Veikko Niemikorpi, Tapio 

Tanninen, Kauko Rautiainen, Pekka Mieho, Pauli Reiman, Waldemar Guseff, Jukka Suominen ja Timo 

Fredriksson. 

KANSAINVÄLINEN T91MINTA 

EM-kilpailut 2.-11. 5. Madridissa. Suomen ottelut: 2. 5. Englanti- Suomi 2-0 (2-0), - 3. 5. italia- 

Suomi 1-0 (1-0). - 4.5. Itävalta- Suomi 4-0 (4-0). - 5. 5. Ranska-Suomi 5-0 (2-0). - 8. 

5. Sveitsi-Suomi 1-1 (1), toisella jatkoajalla Sveitsi teki voittomaalin 2-1. Suomen sijoitus 18. 

MAA OTTELUT: 

8. 6. Köping Ruotsi-Suomi 0-3 (0-0). 

9. 6. Enköping Ruotsi-Suomi 1-2 (1-2). 

28. 9. Helsinki Suomi- Ruotsi 3-1 (0-0). 

29. 9. Helsinki Suomi-Ruotsi 1- 1 (1-1). 

Suomen mestari Huovit osallistui 27.-28. 4. Kööpenhaminassa mestarijoukkueiden Euroopan cupin 

karsintoihin ja tuli toiseksi ennen Ruotsin mestareita. Tanskan mestarit selvisivät lopputurnaukseen 

Hollantiin. 

176 

RAUTAA 

JA TERÄS Ii 

JÄNTEISlIN. 

TOIVOO RAUTARUUKKI OY 

SUOMALAINEN TERÄSIIHDAS 

RAUTARUUKKI OY 

Suomen johtava teräksen valmistaja 

177

Suomen Moottoriliitto 

180 

HEIKKI MIKKOLA 

Edellisten vuosien urheilullinen menestys on jatkunut myös 1974. Jo kaksi vuotta täysosumaa 

odottanut Heikki Mikkola voitti Moto-Crossin luokan 500 ksm maailmanmestaruuden 

käyden viimeiseen osakilpailuun saakka jännittävää kaksinkamppailua luokkaa aikaisempina 

vuosina hallineen Belgian Roger De Costerin kanssa. 

TT-ajossa Teuvo Länsivuori saavutti MM-pronssia lajin kuninkuusluokassa, 500 ksm, 

huolimatta tarpeettoman lukuisista moottorivaikeuksista. Pentti Korhonen täydensi suomalaisten 

TT-ajajien hyvätasoista kautta sijoittumalla 4., 7., 9. ja 10. luokissa Formula 

750 ksm, 350 ksm, 500 ksm ja 250 ksm. 

Yrjö Vesterinen johti alkuvuodesta Trial-ajon EM-sarjaa, mutta joutui vuoden vanhetessa 

antamaan hieman periksi loppusijoituksen ollessa 5. 

Eräänä energiansäästöön vaikuttavana toimenpiteenään valtioneuvosto kielsi totaalisesti 

moottoripyöräurheilutil aisuuksien järjestämisen vuoden ensimmäisten viiden kuukauden 

aikana. Toimenpide lamaannutti lähes täysin liiton erään tärkeimmistä toimintamuodoista. 

Pieni osa talvikauden kilpailutoiminnasta voitiin suorittaa Ruotsissa, jossa muun muassa 

ratkaistiin moottorikeikkailun Suomen Cup. On selvää, että talvikauden yleisökilpailuista 

koulutusja nuorisotoimintaa varten varansa keräävät kerhot joutuivat suuriin vaikeuksiin. 

Korkeatasoisten suomalaisten moottoripyöräurheilijoiden maine ulkomailla takasi entisestäänkin 

lisääntyneen kysynnän suuriin kansainvälisiin kilpailuihin. Suomalaiset moottoripyöräilijät 

osallistuivat peräti 1.289 lähtöön maamme rajojen ulkopuolella. Lisäys 

edelliseen vuoteen on huomattava, tällöin oli startteja "vain" 926 

Koulutus- ja valmennustoiminnan painopiste oli pienryhmien valmentamisessa. Liiton 

koulutustilaisuuksiin osallistui 904 henkilöä (v. -73 404) pidettyjen kurssivuorokausien ollessa 

1.1 7 1. 

Nuorisotoiminnan puolelta on ilolla todettavissa, että 12-16 vuotiaiden nappulaurheilumuoto, 

mini-cross, on saanut runsaasti uusia "pikku-Mikkoloita" ja kilpailujen lukumäärä 

on vankassa nousussa. Niin ikään ovat toimenpiteet koko moottoripyöräilevän 

nuorison aktivoimiseksi olleet onnistuneita. 


Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale Motorcycliste (FIM). 


PuheerYohtaja Berner, Ame, johtaja, Helsinki. S. 15. 11. 1927 Helsinki. Pj. 1962-, SVUL:n liittovaltuuston 

jäsen. Harrastuk set: jääkiekko, jääpallo ja tennis. 

VarapuheerYohtaja Viiala, Helmer, toimitusjohtaja, Tikkurila. S. 14. 3. 1928 Tampere. Johtokunnassa 

1962-, vpj. 1964- 65, 1973-, työvaliokunnan jäsen 1962-, nuorisovaliokunnan pj. 1964-, radantarkastusvaliokunnan 

jäsen 1965-, talousvaliokunnan pj. 1967, kilpailuvaliokunnan pj. 1969-73, urheiluvaliokunnan 

pj. 1973, "Moottoriurheilu"-Iehden toimitusneuvoston pj. 1966-68, päätoimittaja 

1968, Tikkurilan Moottorikerhon pj. 1953-66. SM-pronssia motocrossissa, 4. sija jääradalla sivuvaunussa 

ja 5. sija TT-ajossa. SM·pronssia painissa nuorten sarjassa. 

VarapuheerYohtaja Storm, Sten, johtaja, Turku. S. 3.5. 1921 Turku. Johtokunnassa 1964-, vpj. 

1971 -, työvaliokunnan jäsen 1971 -, talousvaliokunnan pj. 1971 -, Turun Moottorikerhon vpj. 1965-, 

pj. 1970-73, kunniapj. 1974-. Harrastukset: puutarhanhoito ja omien poikien moottoriurheilun ohjaus. 

Halme, Hugo, tiili mestari, Tampere. S. 19.11. 1906 Helsinki. Johtokunnassa 1957-, työvaliokunnan 

jäsen 1957-. 

Kasper, Pertti, liikkeenharjoittaja, Hyvinkää. S. 25. 4. 1937 Viipuri. Johtokunnassa 1974-, koulutusvaliokunnan 

jäsen 1973-, Uudenmaan piirin moottorijaoston siht. 1972, pj. 1973, vpj. 1974, Hyvinkään 

Moottorikerhon siht. 1970-72, pj. 1974-. SM-pronssia motocrossin joukkuekilpailussa, piirin 

mestaruuksia jääkiekossa. Harrastus: moottori urheilu. 

Katajamäki, Timo, rakennusmestari, Tampere. S. 2. 7. 1934 Tampere. Johtokunnassa 1972-, urheiluvaliokunnan 

jäsen 1973-, teknisen valiokunnan pj. 1973-, Hämeen Moottorikerhon sihteeri 

1972-. Kilpaillut trialissa ja luotettavuus ajossa. 

181

Suomen Nykyaikaisen S-ottelun Liitto 

190 

VEIKKO SALMINEN 

Suomalaiset nykyaikaisen 5-ottelun harrastajat tähtäävät lähinnä Montrealin olympiakisoihin, 

joissa heillä on puolustettavanaan joukkuekilpailun pronssi. Myös nuorten joukkue 

on otettu mukaan ohjelmoituun valmennukseen ja heillä on tähtäin Moskovan olympiakisoissa 

1980. 

Lajin harrastaminen ja tehokas harjoittelu on nykyisin hyvin mahdollista myös Helsingin 

ulkopuolella. Todiste tästä oli seitsenhenkinen MM-joukkueemme, jossa oli kolme lahtelaista, 

yksi säkyläläinen ja kolme helsinkiläistä. 

Vuoden pääkilpailuun - MM-kisoihin - ei työesteitten vuoksi päässyt mukaan paras 

ottelijamme Veikko Salminen ja kun lisäksi Seppo Aho osittain epäonnistui ratsastuksessa 

ja ammunnassa, niin menestyksemme oli odotettua vaatimattomampi. Joukkuekilpailun 

seitsemäs sija todistaa kuitenkin sen, että suomalaiset ovat maailman huipun tuntumassa. 

Vain ympärivuotinen tehokkaasti ohjelmoitu valmennus ilman mitään välivuosia luo mahdollisuudet 

suuriin kansainvälisiin menestyksiin. Tämä on tosiasia jokaisessa urheilulajissa, 

myös nykyaikaisessa 5-ottelussa. Toivottavasti liiton syyskuussa palkkaamat sivutoimiset 

valmentajat tuovat toiminnallaan esiin uusia ratkaisuja valmennettavien ohjelmien 

läpiviennin tehostamiseksi ja uusien kyvykkäitten ottelijoiden löytämiseksi. 


Liitto kuuluu perustajajäsenenä kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne 

et Biathlon (UIPMB). 


Puheer\iohtlija Lassila, Jaakko, toimitusjohtaja, Helsinki. S. 27. 3. 1928 Vaasa. Johtokunnassa 

1974-, pj. 1974-. 

Varapuheenjohtlija VIIkko, Lauri, eversti, Helsinki. S. 13. 8. 1925 Rautjärvi. Johtokunnassa 

1974-, vpj. 1974-, SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1974-, Tuusulan Voima-Veikkojen johtokunnan 

jäsen, vpj. ja rahastonhoitaja 1955-. Lontoon olympiakisoissa 1948 neljäs, Helsingissä 1952 7. ja 

joukkuekilpailussa pronssia, MM-kisoissa 1949 hopeaa sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa, 

1950 pronssia molemmissa ja 1951 hopeaa molemmissa, 3 SM:ta. PesäpalIossa 2 ikärniesten 

SM-hopeaa. Harrastukset: suunnistus, hiihto, kirjallisuus ja kartografia. 

Hulkkonen, Seppo, ostopäällikkö, Orimattila. S. 1. 5.1927 Forssa. Johtokunnassa 1973-. Lahden 

5-ottelijoiden pj. 1972-. Yli 45-vuotiaiden 3-ottelussa SM 1973-74. Harrastukset: kuntourheilu ja 

reserviläistoiminta. 

Kal\ia, Kari, insinööri, Helsinki. S. 6. 4. 1941 Helsinki. Olympia- ja MM-edustuksia ja SM-kisojen 

mitaleja. 

Launo, Kari, kapteeni, Järvenpää. S. 27. 3. 1939 Helsinki. Johtokunnassa 1972-, sihteeri 1972- 

74, työvaliokunnan jäsen 1974-. Suomen Ratsastajainliiton koulutuomarijaoston jäsen 1973- ja 

merkkitoimikunnan jäsen 1974. Nykyaikaisessa 5-ottelussa maaotteluedustuksia, 5. sija SM-kisoissa 

1962-63, B-sarjan SM-pronssi 1961 , Puolustusvoimain mestaruus 1964. Harrastukset: ratsastus, 

ratsastustuomaritoiminta ja saksanpaimenkoirien kasvatus. 

Lohi, Eero, everstiluutnantti, Huovinrinne. S. 14.8. 1927. Johtokunnassa 1957-65 ja 1969-, kilpailu- 

ja valmennusvaliokunnan pj. 1969-, päävalmentaja 1969-74, valmennuspäällikkö 1974-, 

Suomen joukkueen johtaja useissa suurkilpailuissa. Olympiakomitean jäsen 1972-. Nyk. 5-ottelussa 

SM 1958 ja B-SM 1951, Joukkuekilpailussa MM-kisoissa 1955 6., 1957 hopeaa, 1958 pronssia, 

1961 4. ja olympiakisoissa Roomassa 1960 4. Miekkailussa kalvan joukkue-SM 1959 ja hopeaa 

1958 ja 1960 ja veteraanien SM 1971 ja 1973. Juoksussa piirin mestaruuksia, hiihdossa ja yhdistetyssä 

piirin ja SOU :n mestaruuksia. 

Mannonen, Olavi, komisario, Helsinki. S. 7. 3. 1930·Viipuri. Johtokunnassa 1953-, SVUL:n liittovaltuustossa 

1974-, Helsingin piirin nykyaikaisen 5-ottelun jaoston pj. 1963-, Helsingin nykyaikaisen 

5-ottelijoiden pj. 1963-61. SM 1953 ja 1956, MM-kisoissa hopeaa 1955, Helsingin olympiakisoissa 

1952 5. ja Melbournessa 1956 hopeaa. Harrastukset: lenkkeily, ammunta ja hiihto. 

Norovlria, Arto, talousjohtaja, Vantaa. S. 29. 11. 1938 Helsinki. Johtokunnassa 1967-, kilpailuja 

valmennusvaliokunnan jäsen 1968-73, työvaliokunnan jäsen 1968- 73, pj. 1974. Helsingin piirin 

5-ottelujaoston sihteeri 1961-74, SVUL:n liittovaltuuston varajäsen 1974-, Helsingin nykyaikaisten 

5-ottelijoiden pj. 1968-. Nykyaikaisessa 5-ottelussa B-sarjan SM-kisoissa parhaimmillaan 4. 1957. 

Miekkai1ussa kalvan PM-kisoissa joukkuehopeaa 1963, 1965 ja 1967, henkilökohtaisessa kilpailussa 

6. 1965, SM 1965, Joukkue-SM 1959, 1963 ja 1969, useita joukkue kilpailun hopea- ja pronssimitaleja. 

Harrastus: lenkkeily. 

191

Suomen Painonnostoliitto 

196 

JOUKO LEPPÄ 

Suomen Painonnostoliitto vietti 1974 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuonnaan liitto julkaisi 

tähänastisen toimintansa huomattavimman julkaisun "Ennätysten tie, painonnoston 

neljä vuosikymmentä". Tavanomaisuudesta poikkeavana ja sisällöltään onnistuneena kirja 

sai osakseen lämpimän vastaanoton kaikkialta. 

Kansainvälisellä kilpailurintamalla kääntyi menetyksen käyrä noususuuntaan. EM-kilpailuissa 

saavutettiin maiden välisessä kilpailussa 7. sija ja MM-kilpailuissa 10. sija sekä 

MM-kilpailuissa yksi pronssinen lajimitali, Jaakko Kailajärvi tempauksessa. Lisäksi tuli 

Pohjolan herruus sekä miehissä että nuorissa. Vuonna 1974 ei myöskään jääty ilman MEnoteeraus 

ta. Kalevi Lahdenranta tempaisi heti alkuvuodesta sarjassa yli 110 kg uuden 

maailmanennätyksen, 185 kg. 

Liiton suurimm'an ongelmakentän, valmennustoiminnan valtakunnalliseen käytännön 

työhön ja koordinoimiseen, päästiin vihdoinkin käsiksi. Syyskuun alusta maa jaettiin kolmeen 

valmennusalueeseen ja jokaisella alueella pääsi vastuullinen aluevalmentaja hyvään 

työn alkuun. Koko maa saatiin ohjelmiltaan yhtenäisen valmennustoiminnan piiriin. Aluevalmentajat 

pitivät 31 tilaisuutta, joihin osallistui noin 500 valmentajaa, ohjaajaa ja nostajaa. 

Tältä pohjalta on vuonna 1975 päätoimisen valmentajan ja aluevalmentajien turvallista 

jatkaa. 

Kenttätoiminnassa seuratasolla tapahtui 1974 selvää vilkastumista ja toiminnan tehostumista. 

Tästä on osoituksena se, että liiton toimintakilpailuun osallistui 12 seuraa enemmän 

kuin edellisenä vuonna ja liiton seurajoukkuekilpailuun osallistui 10 joukkuetta 

enemmän kuin edellisenä vuonna. 

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lehti uudelle vuosiluvulle kääntyy uusin vahvoin 

kirjaimin. 

Liitto on perustettu 1934 ja liittynyt SVUL:oon samana vuonna. 

Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale Helterophile et Culturiste (FIHC). 


Puheenjohtaja Rauvanto, Mauri, liikunnanohjaaja, Riihimäki. Liiton johtokunnassa 1973-, pj. 

1974-. Liiton toiminnanjohtaja 1964- 73. Edustusjoukkueen johtaja, huoltaja tai valmentaja useissa 

kansainvälisissä kisoissa, samoin arvostelutuomarina. 14 piirin mestaruutta eri lajeissa, 800 m:n 

juoksussa Suomen B-mestaruuskisoissa hopeaa. 

Varapuheenjohtaja Puuras, Sakari, urheilutoimenjohtaja, Kotka. S. 14. 1. 1936 Kouvolassa. Liiton 

johtokunnassa 1974-, valmennusvaliokunnan pj., työvaliokunnan jäsen. Kotkan kaupungin urheilu 

Iautakunnan sihteeri 1970-. Raskaassa sarjassa SM ja PM 1965 ja 1967, punnerruksen SE 166 kg, 

maaotteluvoittoja. Harrastus: lenkkeily. 

Joronen, Aarre, piiritarkastaja, Vaasa. S. 23. 7. 1919 Parikkalassa. Liiton johtokunnassa 1974-, 

talousvaliokunnan jäsen 1974-, Etelä·Pohjanmaan piirin painonnostojaoston jäsen. Vaasan kaupungin 

urheilulautakunnan jäsen, TUK:n liittoneuvoston jäsen, TUK:n painonnostojaoston vpj. ja Vaasan 

Kiiston rahastonhoitaja. 

Kailajärvi, Jaakko, toiminnanjohtaja, Tampere. S. 1. 7. 1941 Tampereella. Liiton johtokunnassa 

1971-, valmennusvaliokunnan jäsen 1969-, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja. Useita Suomen 

ja Pohjoismaiden mestaruuksia sekä lähes 30 maaottelua, edustaja kolmissa olympiakisoissa (viides 

1968), edustaja MM- ja EM-kisoissa vuodesta 1962, tempauksen MM-pronssi 90-kiloisissa 1974, 

tempauksen ME 82,S-kiloisissa 1962. Harrastus: Kuntourheilu. 

197

2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1974_2.pdf 11.2 MB

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?