D2369 tutkimusraportti_210409 final_liitteineen.pdf - Nokian kaupunki

FCG Planeko Oy 

NOKIAN KAUPUNKI 

HÄPESUON VANHAN KAATOPAIKAN RISKINARVIOINTI 

JA KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT 

Tutkimusraportti 

215-D2369 

21.4.2009

FCG Planeko Oy Tutkimusraportti 2(36) 

21.4.2009 Häpesuon vanha kaatopaikka 215-D2369 

SISÄLLYSLUETTELO 

1 JOHDANTO .............................................................................................................. 4 

2 KOHTEEN KUVAUS .................................................................................................... 5 

2.1 Sijainti ja naapurusto ....................................................................................... 5 

2.2 Omistus ja hallintasuhteet ................................................................................ 5 

2.3 Toimintahistoria .............................................................................................. 5 

2.4 Tuleva käyttö.................................................................................................. 6 

3 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET ........................................................................ 7 

3.1 Maa- ja kallioperä............................................................................................ 7 

3.2 Pohja- ja orsivesi............................................................................................. 7 

3.3 Pintavedet ...................................................................................................... 7 

4 TEHDYT TUTKIMUKSET .............................................................................................. 9 

4.1 Lähtöaineisto .................................................................................................. 9 

4.2 Henkilöhaastattelut.......................................................................................... 9 

4.3 Aiemmin tehdyt maaperätutkimukset ............................................................... 10 

4.4 Maaperänäytteenotto ..................................................................................... 10 

4.5 Vesinäytteenotto ja vedenpinnan tasot ............................................................. 10 

4.6 Vaaitukset .................................................................................................... 11 

5 ANALYTIIKKA ......................................................................................................... 12 

5.1 Kenttämittaukset........................................................................................... 12 

5.2 Kaatopaikkakaasu.......................................................................................... 12 

5.3 Laboratorioanalyysit....................................................................................... 12 

5.3.1 Maaperänäytteet................................................................................ 12 

5.3.2 Vesinäytteet...................................................................................... 12 

6 TULOKSET ............................................................................................................. 13 

6.1 Jätetäyttö..................................................................................................... 13 

6.2 Jätetäytön alapuolinen pohjamaa..................................................................... 13 

6.3 Tutkimuksen epävarmuustekijät ...................................................................... 14 

6.4 PIMA-asetus ................................................................................................. 14 

6.5 Maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet ........................................................ 15 

6.5.1 Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen määrä .................................... 17 

6.6 Pitoisuudet vedessä ....................................................................................... 18 

6.6.1 Pohjavesi.......................................................................................... 19 

7 PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI .......................................... 21 

7.1 Riskinarvion perusteet ja rajaukset .................................................................. 21 

7.2 Kulkeutumisreitit ja kriittisten aineiden valinta................................................... 21 

7.2.1 Kriittisten aineiden valintakriteerit ........................................................ 21 

7.2.2 Epäorgaaniset yhdisteet...................................................................... 22 

7.2.3 Orgaaniset yhdisteet .......................................................................... 22 

7.3 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet ............................................................ 24 

7.3.1 Vinyylikloridi ..................................................................................... 24 

7.3.2 Bentseeni ......................................................................................... 24 

7.4 Ei-kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet......................................................... 24



8 LASKENNALLINEN RISKINARVIOINTI ......................................................................... 26 

8.1 Arvioinnin rajaukset ....................................................................................... 26 

8.2 Arviointimenetelmät....................................................................................... 26 

8.3 Ohjelman lähtötiedot, oletukset ja viitearvot ..................................................... 27 

8.4 Laskennan tulokset ........................................................................................ 28 

8.4.1 Pohjavesi.......................................................................................... 28 

8.4.2 Sisäilma ........................................................................................... 29 

8.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus ........................................................................ 30 

9 EKOLOGINEN RISKIARVIO ....................................................................................... 32 

10 RISKINARVION JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET.......................................... 34 

11 KUNNOSTUSTOIMENPITEET JA TARVITTAVAT JATKO-TOIMENPITEET.............................. 35 

11.1 Arvio kustannuksista...................................................................................... 36 

LIITTEET: 

PIIRUSTUKSET: 

Liite 1: Putkikortit 

Liite 2: Ilmakuvat 

Liite 3: Yhteenvetotaulukot: maanäytteet, vesinäytteet ja kaatopaikkakaasumittaukset 

Liite 4: Valokuvia 

Liite 5: Laboratorioanalyysitulosteet 

Liite 6: Näytepisteiden koordinaatit 

Liite 7: Riskilaskennan lähtötiedot 

Liite 8: Riskilaskennan tulokset 

Liite 9: Kustannusarvio 

YMP D2369_101 Häpesuon toiminnot 

YMP D2369_102 Pohjavesikartta 

YMP D2369_103 Tutkimuskartta, näytepisteet 

YMP D2369_104 Leikkauspiirustus Yrittäjäkadun suuntaan 

YMP D2369_105 Leikkauspiirustukset Yrittäjäkadun poikki 

LÄHDELUETTELO RISC Workbench User´s Manual, Waterloo Hydrogeologic Inc, 2001 

Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 

23/2007




HÄPESUON VANHAN KAATOPAIKAN RISKINARVIOINTI JA KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT 

1 JOHDANTO 

FCG Planeko Oy on tehnyt Nokian kaupungin toimeksiannosta ympäristöteknisiä 

maaperätutkimuksia Häpesuon vanhan kaatopaikan alueella, mikä sijaitsee 

nykyisen Yrittäjänkadun varrella lähellä Nokian kaupungin keskustaa. 

Tutkimuksen tarkoituksena oli alustavasti selvittää kaatopaikoista mahdollisesti 

aiheutuvia riskejä ja arvioida mahdollisia kunnostusvaihtoehtoja. Kaatopaikasta 

mahdollisesti aiheutuvia riskejä arvioitiin selvittämällä täytön laadun 

perustilaa. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia ympäristöön arvioitiin analysoimalla 

kaatopaikan sisäisen veden ja kaatopaikan mahdollisessa vaikutuspiirissä 

olevan pohjaveden laatua. 

Työtä on hallinnoinut työryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: 

− Piia Alho, Nokian kaupunki 

− Pasi Hälli, Nokian kaupunki/Tekla (1.1.2009 -) 

− Leo Lähde, Nokian kaupunki/Tekla 

− Juha Menonen, Nokian kaupunki 

− Henry Moisio, Nokian kaupunki/elinkeinopalvelut 

− Seppo Parkkali/Nokian kaupunki/Tekla (-31.12.2008) 

− Ahto Penttinen, Nokian kaupunki 

− Asko Riihimäki, Nokian kaupunki 

− Ilpo Suominen, Nokian kaupunki 

− Raimo Tuohisaari, Nokian kaupunki 

− Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ympäristökeskus 

− Matti Vänskä, Pirkanmaan ympäristökeskus 

− Pertty Hyöty, FCG Planeko Oy 

− Päivi Ikävalko, FCG Planeko Oy 

− Samuli Teittinen, FCG Planeko Oy 

Työn yhteyshenkilönä Nokian kaupungilla oli Juha Menonen. Projektipäällikkönä 

oli ympäristögeologi Päivi Ikävalko FCG Planeko Oy:stä. Maaperä- ja vesinäytteenotosta 

vastasi ympäristöasiantuntija Samuli Teittinen. Riskitarkastelusta 

vastasivat Ikävalko, Kari Koponen, Terhi Svanström ja Risto Tilli.



2 KOHTEEN KUVAUS 

2.1 Sijainti ja naapurusto 

2.2 Omistus ja hallintasuhteet 

2.3 Toimintahistoria 

Häpesuon entinen kaatopaikka sijaitsee Nokian keskusta-alueella Yrittäjäkadun 

itäosan tuntumassa. Kaatopaikka-alueen arvioitu keskiosa sijaitsee koordinaateissa 

N 6819104 E 2474875 (KKJ peruskoordinaatisto). 

Tutkimusalue käsittää jätetäyttöalueen, maatäyttöalueen sekä ympäröivän 

alueen. Vanhan kaatopaikan päällä on kevyitä pienteollisuusrakennuksia sekä 

asuinkäytössä oleva rakennus. Alueen etelä- ja itäpuolella on Viikinharju. Pohjoisessa 

alue rajautuu Nokian Valtatiehen ja sen eteläpuoliseen omakotitaloalueeseen. 

Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. 

Kuva 1. Tutkimusalueen yleissijainti (© Nokian kaupunki). 

Alue on Nokian kaupungin omistuksessa. Osa kiinteistöistä on vuokrattu. 

Häpesuon teollisuus- ja yhdyskuntajätteen kaatopaikka on perustettu Häpesuon 

suoalueelle. Vanhojen maastotietojen mukaan koko Viikinharjun pohjoisreuna 

on ollut suota. Kaatopaikka on arvion mukaan ollut toiminnassa 

vuosina 1946 - 1964. Historiatietojen perusteella kaatopaikalle on toimitettu 

mm. kumijätettä ja käymäläjätettä. Tutkimuksissa tehtyjen kenttähavaintojen 

perusteella alueelle on tuotu myös täyttömaita ja kalliolouhetta.



2.4 Tuleva käyttö 

Historiatietojen mukaan kaatopaikan käyttöaikaan Nokialla on toiminut mm. 

seuraavia teollisuuslaitoksia: rengasteollisuutta, paperi- ja selluteollisuutta, 

kenkä- ja nahkateollisuutta ja sahatoimintaa. Nokian ulkopuolelta alueelle on 

saatettu toimittaa esim. maalitehtaan jätteitä. Lisäksi kaatopaikalle on mahdollisesti 

toimitettu liuotintynnyreitä, öljyjätteitä, nuohousjätteitä sekä rakennusjätteitä. 

Kaatopaikan vieressä alueesta pohjoiseen on huoltoasema (entinen Esso, nykyinen 

St 1), joka on ollut toiminnassa kaatopaikan käyttöaikana. 

Yleiskartta Häpesuon alueen nykyisistä liiketoiminnoista on liitekartassa 1 

(YMP D2369_101). 

Alueen käyttöön on suunnitteilla muutoksia. Konsultin saamien tietojen mukaan 

alueesta suunnitellaan keskustan kehittämisaluetta käytettäväksi esim. 

työpaikka- ja palvelutoiminnoille sekä asumiseen. Tavoitteena on, että alueen 

käytölle ei ole maaperän pilaantumisesta johtuvia rajoituksia.



3 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET 

3.1 Maa- ja kallioperä 

3.2 Pohja- ja orsivesi 

3.3 Pintavedet 

Kaatopaikka-alue sijaitsee suon päällä. Alueen täyttökerroksen paksuus on 

enimmillään 11 metriä. Täyttökerroksen alapuolella on turvekerros, jonka alapuolella 

on hienojakoisia maalajeja savea, silttiä tai hienoa hiekkaa. Osan kairauksista 

arvioidaan päättyneen kiveen tai kallioon. Kalliovarmistuksia ei tehty, 

ettei vettä pidättävää kerrosta tarpeettomasti puhkaistaisi. Täyttöalueen 

maanpinta on tasolla +93…+96 m mpy. 

Täyttökerros koostuu sekalaisesta maa-ainestäytöstä, jossa on hiekkaa, soraa 

ja savea. Täyttömaiden joukossa on jätettä tai muuta ei - maa-ainesta, mm. 

puuta tai tiilimurskaa. Alueen keskellä on pelkästään jätejakeista koostuva 

alue. 

Kohde sijaitsee osittain I-luokan pohjavesialueella (Maatiala, 0453601 A). Lähin 

vedenottamo (Maatialan vedenottamo) on n. 1,3 kilometrin päässä koillisessa, 

Vihnusjärven etelärannalla. 

Alueen pohjavettä on tarkkailtu 1990-luvulta lähtien. Pirkanmaan ympäristökeskus 

on tullut mukaan seurantaan vuonna 1995. Kaatopaikka-alueen eteläpuoliseen 

Viikinharjuun on asennettu 90-luvulla ainakin neljä pohjaveden havaintoputkea 

(HP1/95, HP2/95, HP7/96 ja HP8/96). Lisäksi jätetäyttöalueen 

ympärillä on kolme 90-luvulla asennettua orsiveden havaintoputkea (SV1, 

SV2 ja SV3). 

Tilaajalta saatujen tietojen mukaan alueen eteläreunan harjunrinteestä on rikottu 

vettä pidättävä kerros kunnallisteknisten rakennustöiden yhteydessä. 

On mahdollista, että orsivettä pääsee tätä kautta pieniä määriä sekoittumaan 

varsinaiseen pohjaveteen orsiveden pinnan ollessa vettä pidättävän maakerroksen 

tasoa ylempänä. 

Tutkimuksen yhteydessä jätetäyttöalueelle asennettiin kaksi orsiveden tarkkailuputkea 

(SV4 ja SV5). 

Maatialan pohjavesialueen sijainti, orsiveden ja pohjaveden havaintoputket 

on esitetty liitekartassa 2 (YMP D2369_102). Putkikortit on esitetty liitteessä 

1. 

Lähimmät pintavesialueet ovat Vihnusjärvi 420 metriä koilliseen ja Putaanvirta 

570 metriä lounaaseen. Vihnusjärven vettä pumpataan tekopohjaveden 

muodostamista varten Viikinharjuun. Vihnusjärven vettä kulkeutuu myös vedenottamon 

pohjavesikaivoihin rantaimeytyksen kautta. 

Osa alueen valumavesistä kulkeutuu katu- ja piha-alueiden sadevesiviemäreihin 

päällystetyillä alueilla. Muualla sadevedet imeytyvät maaperään.



4 TEHDYT TUTKIMUKSET 

4.1 Lähtöaineisto 

4.2 Henkilöhaastattelut 

Työn suunnittelussa on käytetty seuraavaa aineistoa: 

− Häpesuon alueen perustamiskartoitukset 

− Pienteollisuustalo Häpesuonkatu 16 pohjatutkimus v. 1969, Insinööritoimisto 

Geotekniikka 

− Nokian Lankapaja, Nokia/I/kortt.35 maaperätutkimus v. 1972, Insinööritoimisto 

Geotekniikka Ky 

− Finn-Gripin alue, Paalutuspöytäkirjat v. 1981 

− Pointo Oy, 7/38/I Nokia pohjatutkimus v. 1978, Insinööritoimisto Helovuo 

Oy 

− Nokian Väri, 8/38/I/Nokia maaperätutkimus v. 1974, Insinööritoimisto 

Geotekniikka Ky 

− v. 1964 vaaitut kaatopaikan reunaviivat 

− ilmakuvat vuosilta 1946 - 1958 

− Maatialanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys, Pöyry Environment 

Oy 29.12.2006 

− Maatialanharjun pohjavesialueen isotooppitutkimus, Pöyry Environment Oy, 

14.10.2008 

− Ramboll Finland Oy:n raportti 

Perustamiskartoitusten ja muiden raporttien geoteknisten tietojen, vuoden 

1964 kaatopaikan reunaviivatietojen ja alkuperäisen suoalueen karttatietojen 

(v. 1930-luvulta) perusteella laadittiin maastomalli. Mallissa esitettiin nykyinen 

maanpinnan taso, vanha maanpinnan taso ja tiedot jätetäyttöalueesta. 

Alkuperäinen maanpinta on tasolla +89/90. Turpeen ja tiiviin kerroksen rajapinta 

kaatopaikka-alueella on epäselvä, koska alueelta ei ole lähtötietoja. 

Maanmittauslaitokselta tilattiin vanhat ilmakuvat alueelta. Kuvat oli otettu v. 

1946 ja v. 1958. Kuvista ei ollut merkittävää apua tutkimusalueen rajauksessa. 

Vuoden 1946 kuvassa ei näkynyt merkkejä täyttöalueista. Ilmakuvat on 

esitetty liitteessä 2. 

Näytepisteiden alustavat paikat määritettiin maastomallin perusteella siten, 

että valitut näytepisteet edustaisivat tutkimusaluetta mahdollisimman hyvin. 

Toimintahistorian selvittämiseksi keskusteltiin seuraavien henkilöiden kanssa: 

− Kaavoitusinsinööri Jaakko Hartman 

− Entinen kaupunginpuutarhuri Urho Tirri 

− Rakennustarkastaja Juhani Toiminen 

− Kaupunginarkkitehti Rauno Vuorela (eläkkeellä) 

− Nokeval Oy:n toimitusjohtaja Reijo Vähäsöyrinki 

Haastatteluista saadut tiedot olivat osittain ristiriitaisia. Osa haastateltavista 

kertoi että alueelle on viety kumijätteitä, osa oli sitä mieltä, että kumijätteitä 

ei missään nimessä ole viety. Kaatopaikan käyttöaikaan ei myöskään saatu 

tarkennusta. Haastateltavat kertoivat että kaatopaikka olisi toiminut 1930- 

1940 –luvuilla tai että kaatopaikka olisi toiminut vasta 1950-1960 –luvuilla, 

jolloin sinne olisi toimitettu yhdyskuntajätettä.



Vuorelan mukaan osoitteessa Yrittäjäkatu 24 toimivan Katajan Leipomon läheisyydessä 

tehtyjen paalutusten yhteydessä maaperästä oli löytynyt auton 

renkaita. 

4.3 Aiemmin tehdyt maaperätutkimukset 

4.4 Maaperänäytteenotto 

Konsultin saamien tietojen mukaan alueella on tehty seuraavia ympäristötutkimuksia: 

− kaatopaikan täyttö on vaaittu sen lopetusvuonna v. 1964 ennen sen peittämistä. 

Tätä vaaitusta on käytetty kaatopaikan rajauksen määrittämisessä. 

− Häpesuonkadulla on tehty 1960-luvun puolivälissä kairauksia 

kadunrakennustöiden yhteydessä, kairaukset ovat ulottuneet kaatopaikan 

reunalle (Häpesuonkadun rakennussuunnitelma v.1964) 

− Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi Oy, Häpesuon entisen kaatopaikan ympäristötutkimus 

ja ympäristöriskin arviointi, 30.12.2005 

− Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi Oy, Maatialanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman 

päivitys, 29.12.2006 

− Pöyry Environment Oy, Maatialan pohjavesialueen isotooppitutkimus, 

14.10.2008 

− Ramboll Finland Oy on tehnyt Hi-Powerille rakennustapaselvityksen. 

Tutkimusalueilla tehtiin ympäristötekninen tutkimus keskiraskaalla ja raskaalla 

porakonekairalla 29. – 30.12.2008, 7. - 9.1.2009, 15. – 16.1.2009 ja 

26.1.2009. Alueella kairattiin yhteensä 26 tutkimuspistettä (PK1 - PK26). 

Maanäytteitä otettiin yhteensä 174 kappaletta 26 tutkimuspisteestä. 

Näytteet tutkittiin näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti ja niistä kirjattiin 

ylös maalajit, jätetäytön esiintyminen, haju ja muut huomiot. Lisäksi näytteistä 

mitattiin arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla 

ja haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuudet PID-mittarilla. 

Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa YMP.D2369_103. Maa- ja 

vesinäytteiden näytteenottotiedot on esitetty yhteenvetotaulukoissa liitteessä 

3. Valokuvia tutkimusalueelta on esitetty liitteessä 4. 

4.5 Vesinäytteenotto ja vedenpinnan tasot 

Kohteeseen asennettiin kaksi orsiveden havaintoputkea (PEH, Ø 50 mm). Havaintoputket 

asennettiin jätetäyttöalueelle tutkimuspisteisiin PK2 ja PK22 ja 

ne nimettiin SV4 ja SV5. Putket asennettiin 9.1.2009 ja 16.1.2009. 

Putkien siiviläosuus asennettiin koko vettä johtavaan kerrokseen. 

Vesinäytteet otettiin 20.1.2009. Näytteenotosta vastasi ympäristöasiantuntija 

Samuli Teittinen. Näytteenoton yhteydessä mitattiin vedenpinnan tasot uusista 

havaintoputkista (SV4 – SV5) sekä kolmesta vanhasta orsivesiputkesta 

(SV1 – SV3). 

Näytteenoton jälkeen vedenpinnan tasot mitattiin vielä uudelleen zkoordinaatin 

tarkistusmittauksen yhteydessä 3.3.2009. Samassa yhteydessä 

mitattiin vedenpinnan tasot harjun päällä Häpesuota lähinnä olevista pohjaveden 

havaintoputkista (HP1/95, HP2/95, HP7/96 ja HP8/96).



4.6 Vaaitukset 

Vedenpinnan tasot (m mpy) olivat: 

− orsivesi: 

− SV1 +91,30 

− SV2: +91,44 

− SV3: +91,43 

− SV4: +91,32 

− SV5: +91,27 

− pohjavesi: 

− HP1/95: +74,42 

− HP2/95: +74,20 

− HP7/96: +84,97 

− HP8/96: +72,31 

Viikinharjuun pumpataan Vihnusjärven vettä tekopohjaveden muodostamiseksi. 

Karttatiedoissa on Pyhäjärven ja Vihnusjärven pinnantasoksi merkitty 

+77,2. 

Mitatut pohjaveden pinnantasot eivät kuvaa luonnollista tilannetta, mutta antavat 

viitteitä pohjaveden esiintymissyvyydestä. Vedenpinta on noussut havaintopisteessä 

HP7/96 n. 3 metriä vuoden 2006 tasoon (+82, mittaus 

10/2006) ja laskenut havaintopisteissä HP8/96 yli metrin verran vuoden 2006 

tasoon verrattuna (+84). Havaintopisteissä HP1/95 ja HP2/95 vedenpinta on 

n. metrin verran alempana kuin vuonna 2006. 

Täyttöalueen orsivesi virtaa pinnantason perusteella todennäköisesti länteen, 

mutta virtausta voi myös tapahtua harjualueen suuntaan. 

Tutkimuspisteiden ja alueella olevien havaintoputkien x- ja y-koordinaatit mitattiin 

tilaajan toimesta. Havaintoputkien z-koordinaatit vaaittiin. 

Koordinaatit on esitetty liitteessä 5.



5 ANALYTIIKKA 

5.1 Kenttämittaukset 

5.2 Kaatopaikkakaasu 

5.3 Laboratorioanalyysit 

5.3.1 Maaperänäytteet 

5.3.2 Vesinäytteet 

Jokaisesta näytteestä mitattiin raskasmetallien (arseeni, kupari, lyijy, sinkki) 

pitoisuudet XRF-kenttämittarilla ja haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuudet 

PID-mittarilla. 

Osasta tutkimuspisteitä mitattiin tutkimuksen yhteydessä kaatopaikkakaasujen 

muodostumista maaperässä (metaani-kaasu). Mittaus suoritettiin Dräger 

Xam7000 monikaasumittarilla. Kahdessa tutkimuspisteessä todettiin kohonnut 

metaanipitoisuus (PK8: 9,0 vol% ja PK25: 12,4 vol%). 

Kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on esitetty liitteessä 3. 

Kaikki laboratorioanalyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n tutkimuslaboratoriossa 

Haminassa. Kyseinen laboratorio on Mittatekniikan keskuksen sertifioima 

laboratorio. Laboratorioanalyysit ovat yleisesti käytössä olevia akkreditoituja 

menetelmiä. 

Näytteet laboratorioanalyyseihin valittiin kenttämittausten ja aistinvaraisten 

havaintojen perusteella. Laboratoriossa analysoitiin yhteensä 32 maaperänäytettä. 

Maaperänäytteistä analysoitiin: 

− metallit As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Zn ja Hg (18 näytteestä) 

− haihtuvat hiilivedyt TVOC (C5-C10) (8 näytteestä) 

− mineraaliöljyt C10-C40 (16 näytteestä) 

− pH (9 näytteestä) 

− 1-vaiheinen liukoisuustesti (2 näytteestä) 

− TOC (2 näytteestä) 

− PCDD & PCDF (2 kpl, kokoomanäytteet) 

− PAH-yhdisteet (1 näyte) 

Metallien pitoisuudet tutkittiin pintamaasta, jätetäytöstä sekä jätetäytön alapuolisesta 

alkuperäisestä pohjamaasta. Haihtuvien hiilivetyjen ja mineraaliöljyn 

pitoisuudet tutkittiin jätetäytöstä. Kahdesta jätetäyttöä edustavasta näytteestä 

tehtiin 1-vaiheinen liukoisuustesti ja määritettiin orgaanisen hiilen kokonaismäärä 

(TOC). Dioksiinien ja furaanien pitoisuudet määritettiin suppealla 

analytiikalla kahdesta jätetäyttöä edustavasta kokoomanäytteestä. 

PAH-yhdisteiden pitoisuudet (summa PAH) tutkittiin näytepisteen PK4pintanäytteestä 

(0 – 1,0 m) erikseen tilaajan toivomuksesta. Näytepisteen 

alueella oli aikaisemmin säilytetty tynnyreitä, joiden epäiltiin sisältävän kreosootteja. 

Laboratorioanalyysitodistukset on esitetty liitteessä 6. 

Havaintoputkista SV4 ja SV5 otetuista vesinäytteistä analysoitiin mineraaliöljyt 

C10-C40, metallit, haihtuvat yhdisteet (VOC), pH-arvo ja sähkönjohtavuus.



6 TULOKSET 

6.1 Jätetäyttö 

Tutkimustulosten perusteella varsinainen jätetäyttökerros sijaitsee alueen 

keskiosassa näytepisteiden PK2, PK8, PK14, PK19, PK20, PK22, PK23 ja PK25 

kohdalla. Näissä tutkimuspisteissä jätteen osuus näytteestä oli 50 % tai 

enemmän, paikoitellen lähes 100 %. Kenttähavaintojen mukaan jäte koostuu 

kumista ja muovista, puusta ja tiilimurskasta. Lisäksi jätteen seassa oli metallia, 

lasia, kangasta/tekstiiliä ja pahvia/paperia. Osa puujätteestä vaikutti kyllästetyltä 

puulta. 

Jätetäyttö alkoi pääasiassa n. 2…4 m syvyydessä ja sen paksuus vaihteli 3…7 

m. Yhdessä näytepisteessä (PK2) kumista ja puuaineksesta koostuva jätetäyttö 

alkoi heti maanpinnasta. Keskimäärin jätetäyttö ulottui 7…8 m:n syvyyteen 

maanpinnasta. Yhdessä näytepisteessä (PK14) jätettä todettiin vielä 10 m:n 

syvyydellä maanpinnasta. Todennäköisesti täyttökerros jatkuu ko. kohdassa 

aina 11 m asti, jossa todettiin alkuperäinen turpeen rajapinta. 

Jätekerroksen ylä-, alapuolella tai välissä todettiin myös jätteen sekaista maaainestäyttöä, 

jossa jätteen osuus oli 5 … 20 %. 

Jätetäyttöalueen näytepisteissä todettiin vettä paikoitellen 3…4 metrin syvyydellä 

maanpinnasta. 

Jätetäyttöalueen reunalla todettiin pieniä määriä puusta tai kumista koostuvia 

jätejakeita (n. 5 %) maa-aineksen seassa. Näytepisteissä PK6, PK7, PK12, 

PK15 ja PK16 maa-aineksen seassa todettiin myös tiilimurskaa, puuta sekä 

vähäisiä määriä betonin kappaleita ja metallia. 

Täyttömaa-aines on kenttähavaintojen mukaan pääasiassa sekalaista soran, 

hiekan ja saven sekaista täyttöä, jossa paikoitellen on seassa isompia kiviä ja 

lohkareita. Kolmessa näytepisteessä sekalainen, tiiltä sisältävä täyttömaaaines 

todettiin jo pintamaassa (PK18, PK19, PK20). 

Kuvaliitteessä 4 on näkymä jäteaineksesta (kuvat 5 ja 8). 

6.2 Jätetäytön alapuolinen pohjamaa 

Kairaukset ulotettiin jätetäytön alapuoliseen, alkuperäiseen pohjamaahan 

(turve). Turvetta todettiin kahdeksassa näytepisteessä (PK7, PK8, PK14, 

PK18, PK19, PK20, PK25, PK26), joista kaksi näytepistettä (PK18 ja PK26) sijoittuivat 

jätetäyttöalueen ulkopuolelle. 

Turpeen alapuolinen maa-aines on havaintojen perusteella tiivistä savea/hienoa 

hiekkaa. Yhdessä näytepisteessä maalaji oli moreenia. 

Kairaukset päättyivät kiveen tai kallioon viidessä näytepisteessä n. 5 … 8 m 

syvyydessä (PK9, PK13, PK15, PK16, PK23). 

Täyttöalueen poikkileikkauskuvat on esitetty piirustuksissa YMP D2369_104 ja 

YMP D2369_105.



6.3 Tutkimuksen epävarmuustekijät 

6.4 PIMA-asetus 

Jätetäyttöalueen laajuus on määritetty tutkimustulosten ja vanhojen tietojen 

perusteella. Muutamista tutkimuspisteistä ei saatu näytettä jokaiselta syvyysmetriltä. 

Tähän vaikutti maaperässä oleva vesikerros, täyttöaineksen 

koostumus sekä maalaji. Seuraavista näytepisteistä ei saatu näytteitä joka 

syvyydeltä: 

− PK2, saven alapuolinen aines syvyydellä 5 … 8 m 

− PK4, saven ja turpeen välinen aines syvyydellä 5 … 6 m 

− PK6, syvyydellä 5 … 6 m, ylä- ja alapuolella täyttömaata, jossa pieniä määriä 

tiilimurskaa 

− PK8, jätetäyttökerroksen alapuolella syvyydellä 7 … 8 m, alapuolella turve 

− PK9, syvyydellä 3 … 4 m täyttömaakerroksen alapuolella sekä syvyydellä 5 

… 6 m, alapuolella alkuperäinen pohjamaa (savi) 

− PK14, jätetäyttökerroksen alapuolella syvyydellä 10 … 11 m, alla turve 

− PK21, syvyydellä 2,5 … 4,5, alla täyttösora 

Kairaukset lopetettiin syvyyssuunnassa koskemattomaksi katsottuun maakerrokseen 

tai selvästi tiiviiseen kerrokseen. Kalliovarmistuksia ei tehty, sillä tiivistä 

kerrosta ei haluttu tarkoituksella puhkaista tutkimuksen yhteydessä. 

Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (ns. PIMA-asetus) annetaan haittaainepitoisuuksille 

kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. 

Kynnysarvo edustaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus 

on arvioitava. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat 

alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. 

Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla 

vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus 

ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää 

pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus 

ylittää alemman ohjearvon. 

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina 

perustuttava riskinarvioon. 

Taulukoissa 6 - 1 ja 6 - 2 on esitetty kohteessa tutkittujen haitta-aineiden 

PIMA-asetuksen (VnA 214/2007) mukaiset kynnys- ja ohjearvot, ongelmajäteraja-arvot 

sekä tutkimuksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuusvaihtelu 

(laboratorioanalyysien tulokset, suluissa toiseksi korkein analysoitu pitoisuus).



Taulukko 6 - 1. Tutkittujen metallien pitoisuudet (mg/kg) 

Haitta-aine Kynnys 

arvo 

Alempi 

OA 

Ylempi 

OA 

Ongelma 

jäteraja 

Vaihteluväli 

Arseeni 5 50 100 10 000 >5…25 (15) 

Barium* 600 600 40…1251 (387) 

Kadmium 1 10 20 >0,4…4,1 (2,2) 

Koboltti 20 100 250 >10…38 (22) 

Kromi 100 200 300 1 000 >10…237 (133) 

Kupari 100 150 200 2 500 14…1496 (204) 

Elohopea 0,5 2 5 10…61 (38) 

Lyijy 60 200 750 2 500 >10…331 (219) 

Sinkki 200 250 400 2 500 46…1852 (1707) 

Vanadiini 100 150 250 25…91 (79) 

* Bariumille ei ole annettu kynnys- ja ohjearvoja PIMA-asetuksessa. Pitoisuuksia on verrattu 

SAMASE- ohje- ja raja-arvoihin. 

Taulukko 6 - 2. Tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet (mg/kg). 

Haitta-aine Kynnys 

arvo 

Alempi 

OA 

Ylempi 

OA 

Ongelma 

jäteraja 

Vaihteluväli 

PAH 15 30 100 >0,2 

TVOC C5-C10 100 500 10 000 >5…1254 (109) 

Bentseeni 0,02 0,2 1 >0,02…1,8 (1,4) 

Tolueeni 1 5 25 >0,02…0,28(0,15) 

Et.bentseeni 10 50 >0,02…3,9 (1,7) 

Ksyleenit 

10 50 >0,04…14 (1,4) 

MTBE/TAME 0,1 5 50 >0,05 

PCDD/PCDF 0,00002 0,0002 0,0015 >0,000005 

Öljyt C10-C21 300 300 1000 10 000 >20…2150 (1750) 

Öljyt C21-C40 

600 2000 

>20…21500 

(5200) 

Öljyt C10-C40 300 10 000 >20…23650 

(6100) 

6.5 Maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet 

Jätetäyttö 

Kenttämittauksin saatiin viitteitä kohonneista raskasmetallien pitoisuuksista 

jätetäyttöalueella sijaitsevissa näytepisteissä (PK2, PK7, PK8, PK15, PK16, 

PK19, PK20, PK22, PK23 ja PK25). Kohonneet pitoisuudet olivat jätetäyttökerroksessa. 

Ongelmajätteen raja ylittyi sinkillä yksittäisissä kenttämittauksissa 

näytepisteissä PK8, PK14, PK20, PK23 ja PK25. 

PID-mittarilla ei todettu viitteitä haihtuvista hiilivedyistä lukuun ottamatta 

kolmea näytepistettä (PK14, PK20, PK23), joissa kenttämittarin tulos ylitti 

20 ppm. Pääosin kenttämittari ei reagoinut (= mittari näytti nollaa).



Täyttöalueen itäisellä reunaosalla olevissa näytepisteissä PK3, PK6 ja PK12 oli 

täytön joukossa pieniä määriä tiilestä, muovista, puusta tai metallista koostuvia 

jätejakeita. Näytepisteessä PK6 todettiin syvyydellä 6,0 – 7,0 m C10-C40 

öljyhiilivetyjä 360 mg/kg. 

Laboratorioanalyysein todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia jätettä sisältäneissä 

tutkimuspisteissä (PK2, PK7, PK8, PK13/PK22, PK14, PK15, PK16, 

PK19, PK20, PK23 ja PK25). Haitta-aineita todettiin yli kynnysarvon, yli 

alemman ohjearvon, yli ylemmän ohjearvon ja yli ongelmajäterajan. Todetut 

alemman ohjearvon ylittävät haitta-aineet ovat raskasmetalleja (kupari, sinkki, 

elohopea, kromi ja lyijy), öljyhiilivetyjä (C10-C21 ja C22-C40) ja haihtuvia 

hiilivetyjä (haihtuvien yhdisteiden summapitoisuus (C5-C10) sekä bentseenin 

pitoisuus). 

Ongelmajätteen raja ylittyi laboratorioanalyysein seuraavissa näytepisteissä: 

− PK20 syvyydellä 6,0 – 7,0 m: raskaat hiilivetyjakeet (C23-C40) 

21 500 mg/kg ja sinkki 5 - 7 m 5 000-7 000 mg/kg 

− PK2 syvyydellä 1,0 – 2,0 m: sinkin ja kuparin yhteispitoisuus 

Zn 1 700 mg/kg, Cu 1 500 mg/kg 

Sinkin ongelmajätteen ylitys aiheutuu todennäköisesti jätteen joukossa olevasta 

metallista. 

Ylempi ohjearvo ylittyi laboratorioanalyysein seuraavissa näytepisteissä: 

- PK2 syvyydellä 1,0 – 2,0 m: kuparia 1 496 mg/kg, sinkkiä 1 707 mg/kg ja 

elohopeaa 73 mg/kg 

- PK2 syvyydellä 4,0 – 4,5 m: kupari 204 mg/kg 

- PK8 syvyydellä 3,0 – 3,0 m: sinkki 1 061 mg/kg 

- PK14 syvyydellä 11,0 – 12,0 m: sinkki 444 mg/kg 

- PK19 syvyydellä 7,0 – 8,0 m: sinkki 1 852 mg/kg, raskaat hiilivetyjakeet 

(C23-C40) 5200 mg/kg, bentseeni 1,8 mg/kg 

- PK20 syvyydellä 6,0 – 7,0 m: keskiraskaat hiilivetyjakeet (C10-C22) 

2 150 mg/kg, bentseeni 1,4 mg/kg 

- PK23 syvyydellä 6,5 – 8,0 m: TVOC 1 254 mg/kg, keskiraskaat hiilivetyjakeet 

(C10-C22) 1 750 mg/kg, raskaat hiilivetyjakeet (C23-C40) 4 350 

mg/kg, bentseeni 1,4 mg/kg 

- PK26 syvyydellä 6,8 – 7,0 m: sinkki 527 mg/kg 

Alempi ohjearvo ylittyi laboratorioanalyysein seuraavasti: 

− PK7 syvyydellä 2,0 – 3,0 m: sinkki 342 mg/kg 

− PK8 syvyydellä 3,0 – 4,0 m: kromi 237 mg/kg ja raskas hiilivetyjae (C22- 

C40) 730 mg/kg 

− PK15 syvyydellä 3,0 – 4,0 m: keskiraskaat hiilivetyjakeet (C10-C21) 540 

mg/kg, raskaat hiilivetyjaket (C22-C40) 1 450 mg/kg 

− PK19 syvyydellä 7,0 – 8,0 m: lyijy 219 mg/kg 

− PK20 syvyydellä 6,0 – 7,0 m: haihtuvat hiilivedyt (TVOC C5-C10) 109 

mg/kg 

Metallien kynnysarvo ylittyi laboratorioanalyysien perusteella useissa näytepisteissä. 

Pitoisuus oli kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä arseenin, 

kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, sinkin tai elohopean suhteen yksittäisissä 

näytteissä näytepisteissä PK2, PK7, PK8, PK15, PK19 ja PK26. 

Orgaanisista yhdisteistä pitoisuus oli kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä 

bentseenin suhteen näytepisteissä PK13 ja PK15 ja öljyhiilivetyjen suhteen 

näytepisteissä PK2, PK6, PK8 ja PK13.



Hiilivetyfraktiointi 

Yhdestä näytteestä (PK19) tehtiin riskinarviointia varten erillinen tarkennettu 

hiilivetyfraktiointi. Näytteen ns. normaalissa öljyanalyysissä todettiin C5 - C10 

bensiinihiilivetypitoisuus 11 mg/kg ja C10 - C40 mineraaliöljypitoisuus 5 680 

mg/kg (kokonaishiilivetypitoisuus noin 5 700 mg/kg). Fraktiointianalyysissä 

C5-C35 kokonaispitoisuudeksi todettiin 3 522 mg/kg. Tulos osoittaa, että noin 

38% hiilivedyistä sijoittuu hiilivetyketjun pituuden perusteella raskaaseen, yli 

C35 fraktioon. 

Fraktioinnissa analysoiduista C5-C35 hiilivedyistä oli alifaattisia hiilivetyjä noin 

80 % (2 784 mg/kg) ja aromaattisia noin 20% (735 mg/kg). Sekä alifaattisista 

että aromaattisista hiilivedyistä noin 97% todettiin olevan yli C16 jakeita. 

PCDD/PCDF 

Jätetäytöstä otetuista kokoomanäytteistä (kokooma PK2/2,7 - 4m ja PK19/7 - 

8m) ei todettu kohonneita pitoisuuksia dioksiineja ja furaaneja (PCDD/PCDF). 

PCDD/PCDF-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. 

Liukoisuus 

Kahdesta jätetäytöstä valitusta näytteestä (PK8/6 - 7m ja PK19/6 - 7m) tehtiin 

1-vaiheinen liukoisuustesti. Metallien, liuenneen orgaanisen hiilen ja sulfaatin 

pitoisuudet todettiin alhaisiksi. Tulosten perusteella jäte kelpaa pysyvän 

jätteen kaatopaikalle. Vain antimoni ylitti lievästi kelpoisuuskriteerin, mutta 

kaikki muut arvot ovat alle pysyvän jätteen kelpoisuuskriteerien. 

Jätetäytön ulkopuolinen täyttömaa ja perusmaa 

Jätetäyttöalueen ulkopuolelle tehdyissä näytepisteissä todettiin yhdessä näytepisteessä 

(PK26/6.8 – 7 m) ylemmän ohjearvon ylitys sinkkiä (pitoisuus 527 

mg/kg). 

Jätetäytön alapuolisessa perusmaassa (turve, savi, moreeni) ei todettu 

ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kolmea näytettä lukuun 

ottamatta. Näytteessä PK8/8 – 9 m sinkin pitoisuus oli ylemmän ohjearvon 

tuntumassa (196 mg/kg). Näytteessä PK26/6.8 – 7 m sinkin pitoisuus saven 

tiiviissä pintaosassa oli 527 mg/kg. Näytteessä PK14/11 - 12m (turve) todettiin 

ylemmän ohjearvon ylitys sinkkiä (444 mg/kg). 

6.5.1 Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen määrä 

Jätetäyttöä ja haitta-aineita sisältävän alueen pinta-alaksi on arvioitu 16 500 m 2 . 

Yli 50 % jätejakeita sisältävän täytön määräksi on arvioitu 40 000 m 3 . Voimakkaasti 

pilaantuneen maa-aineksen määräksi on arvioitu 8 000 m 3 , lievästi 

pilaantuneiden massojen määräksi 500 m 3 ja ongelmajätteen määräksi 1 000 m 3 . 

Jätetäytön päällä olevan puhtaan maa-aineksen määräksi on arvioitu 17 000 m 3 . 

Massamäärät ovat arvioita. Lopulliset massamäärät selviävät mahdolliseen tulevan 

kunnostustyön aikana.



6.6 Pitoisuudet vedessä 

PIMA-asetuksessa ei ole esitetty vertailuarvoja pohjaveden laadun tutkimiseen. 

Tutkimustuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön talousveden 

laatuvaatimuksiin (STM 461/2000) sekä US EPA:n talousvedelle asettamiin 

laatunormeihin (2008). 

Taulukossa 6 - 3 on esitetty kaatopaikan sisäisen veden haittaainepitoisuuksia. 

Havaintoputkia SV1 ja SV2 on seurattu vuodesta 1999 lähtien; 

Putket SV4 ja SV5 on asennettu vuonna 2009. Tulokset eivät ole täysin 

vertailukelpoisia, sillä näytteet on tutkittu eri laboratorioissa. Tulokset havaintoputkista 

SV4 ja SV5 on analysoitu tämän tutkimuksen yhteydessä. 

Taulukko 6 - 3. Kaatopaikan sisäisen veden haitta-ainepitoisuuksia (ug/l). 

Haitta-aine SV1 SV2 SV4 SV5 

Talousveden 

laatuvaatimukset 

1 

Arseeni 8…48 25…44



6.6.1 Pohjavesi 

Näytteen metallipitoisuudet olivat alhaisia lukuun ottamatta sinkkiä, jota todettiin 

28 µg/l. Muut tutkitut haitta-ainepitoisuudet olivat alle laboratorion 

määritysrajan. 

Edellä esitetyt tulokset kuvaavat kaatopaikkaveden pitoisuuksia, eikä niihin 

voi suoraan soveltaa talousvesinormeja. Kohde sijaitsee kuitenkin 1 lk. pohjavesialueella 

ja vertailua käytetään apuna kriittisten aineiden valinnassa. 

Yhteenvetona voidaan sanoa, että vesinäytteiden (SV1 – SV5) raskasmetallipitoisuudet 

ovat alhaisia arseenia ja sinkkiä lukuun ottamatta, joiden pitoisuuden 

voidaan katsoa olevan luonnontilasta kohonnut. Orgaanisista haittaaineista 

bentseeniä todettiin koko seuranta-alueella kohonneina pitoisuuksina. 

Lisäksi havaintoputkissa SV1 ja SV2 on todettu pieniä vinyylikloridipitoisuuksia. 

Havaintoputkista SV4 ja SV5 otetuissa vesinäytteissä vinyylikloridia ei todettu, 

pitoisuus oli alle laboratorion määritysrajan. 

Vinyylikloridi on teollisesti valmistettu haihtuva orgaaninen yhdiste, jota on 

pääasiallisesti käytetty PVC:n valmistamiseen. Vinyylikloridi on trikloorieteenin 

ja tetrakloorieteenin hajoamisen lopputuote. Trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä 

ei ole todettu tehdyissä tutkimuksissa kummassakaan tutkimuslaboratoriossa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt talousveden laatuvaatimuksissa 

(STM 461/2000) trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin yhteiseksi 

raja-arvoksi 10 µg/l. 

Nokian kaupunki seuraa vuosittain tehtävällä näytteenotolla (1 näyte/vuosi) 

pohjaveden laatua Viikinharjun pohjavesiputkissa. Tutkimustulosten perusteella 

kaatopaikalta vedenottamolle päin sijaitsevien havaintopisteiden 

HP1/95, HP2/95 ja HP4/95 vesinäytteissä ei ole todettu kohonneita haittaainepitoisuuksia. 

Näytteissä ei ole todettu bentseeniä eikä muista haihtuvia 

orgaanisia yhdisteitä. Mineraaliöljyn pitoisuuksia ei ole analysoitu, mutta analyysipaketissa 

on mukana bensiinin lisäaineet MTBE ja TAME. Viimeisimmät 

tarkkailutulokset on otettu vuonna 2008. Taulukossa 6 - 4 on esitetty epäorgaanisten 

yhdisteiden analysoitujen pitoisuuksien vaihteluväli em. seurantapisteissä 

vuosina 1999 - 2008. 

Taulukko 6 - 4. Pohjavesiseuranta vuosina 1999 - 2008; epäorgaanisten yhdisteiden 

pitoisuudet (ug/l) havaintopisteissä HP1/95, HP2/95 ja HP4/95. 

Talousveden 

Haitta-aine HP1 HP2 HP4 laatuvaatimukset 

1 

Arseeni



Ainoa metalli jonka pitoisuudet pohjavedessä ylittävät talousvedelle asetetut 

tavoitearvot on nikkeli (pisteessä HP4). Korkein nikkelipitoisuus em. pisteessä 

todettiin vuonna 2005, jonka jälkeen pitoisuudet ovat tasaisesti laskeneet (97 

51 48 24 μg/l) vuoteen 2008. HP4 sijaitsee eri pohjaveden muodostumisalueella 

kuin kaatopaikkaa lähempänä sijaitsevat pisteet (HP1 ja HP2), 

joissa kohonneita nikkelipitoisuuksia ei ole todettu.



7 PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI 

7.1 Riskinarvion perusteet ja rajaukset 

Alueen käyttötarkoitus todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa. Nokian kaupungin 

kehittämisstrategiassa tavoitteena on, että alueen tulevalle käytölle ei 

aiheudu maaperän pilaantumisesta johtuvia rajoituksia. Nykyisin alueella sijaitsee 

mm. teollisuus- ja liikekiinteistöjä, joista kahdessa asutaan. Jätetäytössä 

on aktiivisesti maatuvaa orgaanista jätettä, ja huokoskaasumittauksissa 

on todettu kohonneita metaanipitoisuuksia. Myös alueen rakennuksien 

sisäilmassa on todettu pieniä metaanipitoisuuksia. Haihtuvia haitta-aineita ei 

rakennusten sisäilmasta ole tutkittu. 

Kohteen maankäytön muuttuessa sinne tullaan rakentamaan todennäköisesti 

liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Rakentaminen jätteen päälle ei ole hyväksyttävää. 

Jätetäytön läpipaalutus voi avata haihtuville yhdisteille kulkeutumisreitin 

rakennuksiin ja ulkoilmaan, ja vesiliukoisille yhdisteille kulkureitin 

pohjaveteen. 

Kohde on vanha, haitta-ainepitoisia jätteitä sisältävä kaatopaikka, joka sijaitsee 

I-luokkaan kuuluvalla pohjavesialueella. Alueen pohjavedessä ei ole todettu 

merkkejä kaatopaikalla todetuista haitta-aineista (lyijy, sinkki, mineraaliöljy, 

bentseeni, TVOC). Kaatopaikan sisäisessä vedessä on todettu mm. kohonneita 

bentseenipitoisuuksia. Suomen ympäristölainsäädännössä on asetettu 

pohjaveden pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki 8§). 

Edellä mainituista syistä on erittäin epätodennäköistä, että aluetta voitaisiin 

kehittää rajoitteitta niin, että pilaantunutta jätetäyttöä voitaisiin kustannustehokkaasti 

ja riskittömästi jättää kohteeseen. Riskinarviointi rajataan siten käsittelemään 

alueen nykykäyttöä. Nykykäytössä tarkastellaan kohteessa todettujen, 

kriittisiksi valittujen haitta-aineiden terveys- ja ympäristöriskejä. 

Riskitarkastelussa esitetään kohteessa todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia, 

sekä valitaan aineiden ominaisuuksien ja todettujen pitoisuuksien perusteella 

ns. kriittiset aineet jatkotarkasteluun. Kriittisten aineiden aiheuttamia 

riskejä terveydelle ja ympäristölle arvioidaan nykyisessä maankäytössä ja käsitteellisessä 

mallissa valituille kulkeutumis- ja altistumisreiteille. 

7.2 Kulkeutumisreitit ja kriittisten aineiden valinta 

7.2.1 Kriittisten aineiden valintakriteerit 

Kohteen maaperässä ja orsivedessä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet on 

esitetty taulukoissa 6. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan kulkeutumisreittejä 

sekä kriittisten aineiden valinnataa maaperän osalta. 

Pintamaassa (0…1 m) PIMA-asetuksen alemman ohjearvotason ylitys, sillä 

alueella on asukkaita ja asuinrakennuksia, jolloin altistuminen suoran kontaktin 

kautta maanpinnassa oleville haitta-aineille on mahdollista. Kohteen 

maankäyttö on tällä hetkellä pienteollisuustoiminnan sallivaa, joten valintaperuste 

on melko konservatiivinen.



7.2.2 Epäorgaaniset yhdisteet 

7.2.3 Orgaaniset yhdisteet 

− Pintamaakerroksissa maan pinnasta sisäisen veden pinnantasoon saakka, 

0…3,5 m) haihtuvien haitta-aineiden PIMA-asetuksen alemman ohjearvotason 

ylitys, sillä aineiden haihtuminen rakennusten sisäilmaan saattaa aiheuttaa 

terveysriskin. 

− Kaatopaikan sisäisessä vedessä kohonneina pitoisuuksina todettavat haihtuvat 

yhdisteet, jotka saattavat aiheuttaa sisäilmaan terveysriskin. 

− Haitta-aineet, joiden pitoisuudet kaatopaikan sisäisessä vedessä merkittävästi 

ylittävät talousvedelle asetetut tavoitepitoisuudet. Tällöin valintakriteerinä 

pidetään mahdollista pohjaveden pilaantumisriskiä. 

− Haitta-aineet, joiden pitoisuudet pohjaveden seurantapisteissä ylittävät talousveden 

laatuvaatimukset. 

Pintamaakerroksessa ei tutkituilla alueilla esiinny epäorgaanisia haitta-aineita 

riskiä aiheuttavina (suora kontakti, pöly) pitoisuuksina. 

Syvemmällä täytöissä kohonneina pitoisuuksina todetut epäorgaaniset yhdisteet 

eivät haihdu, eivätkä merkittävästi myöskään liukene veteen, sillä sisäisessä 

vedessä todetut metallipitoisuudet ovat alhaisia. Päätelmää tukee liukoisuustestin 

tulos, jossa metallien liukoisuus todettiin alhaiseksi. 

Kohteessa todetut sinkin ongelmajäterajan (2500 mg/kg) ylitykset johtuvat 

todennäköisesti metallisesta sinkistä tai maahiukkasiin tiukasti kiinnittyneestä 

sinkistä. Ongelmajäteraja on asetettu ympäristölle vaarallisen sinkkikloridin 

perusteella. Sinkkikloridi on hyvin vesiliukoinen. Merkkejä liukoisesta sinkistä 

ei ole. Korkeat pitoisuudet ovat maan pintakerroksen alapuolella, useimmiten 

pohjaveden pinnan alla 

Pohjavedessä metallien pitoisuudet ovat alhaisia. Ainoa poikkeus on nikkeli, 

jonka pitoisuus on useana vuonna ylittänyt pohjavedessä talousvesinormin. 

Ylitykset pohjavedessä on kuitenkin todettu eri muodostumisalueella kuin mihin 

kaatopaikka kuuluu, eikä kaatopaikan alueella pohjavedessä ole nikkelin 

ylityksiä todettu. 

• Johtopäätös I: epäorgaaniset yhdisteet eivät muodosta riskiä terveydelle 

tai ympäristölle alueen nykyisessä käytössä. Epäorgaanisten yhdisteiden 

pitoisuuksien seurantaa sekä sisäisessä vedessä että pohjavedessä 

esitetään kuitenkin jatkettavaksi. 

Tehdyissä tutkimuksissa pintamaakerroksissa ei kenttä- tai laboratoriohavainnoin 

todettu merkkejä haihtuvista yhdisteistä. Näytteet, joissa kenttämittauksin 

on todettu pieniä merkkejä haihtuvista hiilivedyistä, ovat olleet kosteita/märkiä, 

ts. orsiveden pinnantasolla. 

Edellä mainitun perusteella pintamaakerroksessa ei tutkituilla alueilla ole todettu 

orgaanisia haitta-aineita riskiä aiheuttavina pitoisuuksina, joten suoraa 

kontaktia haitta-aineisiin ei muodostu. 

Syvemmällä täytössä esiintyy kohonneina pitoisuuksina haihtuvia orgaanisia 

yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä.



Korkeimmat haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet on todettu veden pinnan alapuolisissa 

täytöissä. Bentseenin esiintyminen melko laaja-alaisesti kaatopaikan 

sisäisessä vedessä arvioidaan aiheutuvan vedellä kyllästyneestä täyttökerroksesta 

ja vedenpinnan alapuolisista täytöistä vapautuvista bentseenipitoisuuksista. 

Vinyylikloridia on todettu pieniä pitoisuuksia sisäisessä vedessä aina kun sitä 

on analysoitu (SV1 v. 2008; SV2 v. 2001 ja v. 2008). Pitoisuudet ovat alhaisia; 

vinyylikloridi on vettä raskaampi aine ja sitä voi esiintyä korkeampinakin 

pitoisuuksina kaatopaikkatäyttöjen ”pohjalla”. Pohjavesiseurannassa vinyylikloridia 

ei ole todettu. 

Öljyjen fraktioinnissa hiilivetyjen todettiin sisältävän alifaattisia hiilivetyjä noin 

80 % ja aromaattisia noin 20%. Alifaattisista ja aromaattisista hiilivedyistä 

noin 97% todettiin olevan yli C16-jakeita. Öljyhiilivedyt ovat pitkälle ikääntyneessä 

tilassa, eikä niissä ole enää merkittävää määrää haihtuvia tai veteen 

liukenevia fraktioita. Vesinäytteissä öljypitoisuudet ovat olleet alhaisia. 

Raskaan öljyn (hiilivetyjakeet C21 - C40) ongelmajätepitoisuus (10 000 

mg/kg) ylittyy yhdessä näytepisteessä (PK20). Ongelmajäteraja on asetettu 

öljyn mahdollisesti sisältämien aromaattisten yhdisteiden vuoksi, ei raskaan 

öljyn omien ominaisuuksien vuoksi. Aromaattien pitoisuus on määritetty 

näytepisteessä PK 20 Tulosten perusteella maaperässä on merkittävinä pitoisuuksina 

ainoastaan bentseeniä. 

• Johtopäätös II: Öljyhiilivedyt eivät aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle 

nykyisessä aluekäytössä. 

• Johtopäätös III: Orgaanisista yhdisteistä kriittisiksi aineiksi valitaan 

bentseeni ja vinyylikloridi. 

Bentseeni ja vinyylikloridi saattavat aiheuttaa riskiä hengitysaltistumisen 

kautta, mikäli aineita kulkeutuu haihtumalla jätetäytön päällä sijaitsevien rakennusten 

sisäilmaan. Orsivesipinnan yläpuolella ei maaperässä tutkimuksissa 

todettu kohonneita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia ja maanpintaa peittää 

1 … 4 m täyttömaakerros. Haihtuvia hiilivetyjä on kuitenkin todettu maassa 

vesipinnan alapuolella (bentseeni) sekä orsivedessä (bentseeni ja vinyylikloridi). 

Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että bentseeniä ja/tai vinyylikloridia 

pääsisi kulkeutumaan sisäisestä vedestä alueen pohjaveteen, ja siitä 

edelleen vedenottamolle saakka, jolloin altistuminen saattaa aiheutua haittaainepitoisen 

veden juonnin kautta. 

Tarkasteltavat kulkeutumisreitit ovat 

• bentseenin ja vinyylikloridin haihtuminen vedestä hengitysilmaan 

• bentseenin ja vinyylikloridin kulkeutuminen pohjavedessä 

Kohdassa 8 on esitetty laskennallinen arvio kriittisten aineiden kulkeutumisesta 

orsivedestä sisäilmaan sekä pohjavedestä vedenottamon suuntaan.



7.3 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet 

7.3.1 Vinyylikloridi 

7.3.2 Bentseeni 

Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva ja reaktiivinen kloorieteeni. Maaperään 

päässyt vinyylikloridi haihtuu helposti maasta ja voi veteen liuenneena 

kulkeutua pohjaveteen. Vinyylikloridi hajoaa hitaasti maaperässä ja pohjavedessä. 

Altistuminen vinyylikloridille voi aiheuttaa syöpää tai muita toksisia 

vaikutuksia mm. maksassa, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa. Kulkeutuminen 

rakennusten sisäilmaan ja pohjaveteen ovat merkittävimmät maaperässä 

olevan vinyylikloridin aiheuttamista riskeistä. 

Bentseeni on helposti haihtuva ja vesiliukoinen aromaattinen yhdiste. Maaperässä 

bentseeni ei pidäty voimakkaasti maa-ainekseen, joten se kulkeutuu 

hyvin ja päätyy helposti pohjaveteen. Maaperässä ja pohjavedessä bentseeni 

hajoaa yleensä suhteellisen helposti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. 

Bentseeni on voimakkaasti karsinogeeninen (genotoksinen) yhdiste. 

Maaperässä bentseeni aiheuttaa suurimmat terveysriskit päästessään 

haihtumaan rakennusten sisäilmaan tai kulkeutuessaan talousvetenä käytettävään 

pohjaveteen. Aine ei ole erityisen myrkyllinen maaperä- ja vesieliöille. 

Bentseeniä esiintyy tavallisimmin maaöljyssä tai kivihiilestä valmistetuissa 

tuotteissa, kuten bensiinissä. 

7.4 Ei-kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet 

Kriittisiksi aineiksi valittujen vinyylikloridin ja bentseenin lisäksi alueella on 

todettu haitta-aineita, joiden pitoisuus ylittää ongelmajätteen raja-arvon, 

mutta joita ei edellä esitettyjen valintakriteerin perusteella valittu kriittisiksi 

aineiksi. Ongelmajätteen raja-arvo ylittyy mineraaliöljyn ja sinkin suhteen sekä 

sinkin ja kuparin kokonaispitoisuuden suhteen. Kyseisten haitta-aineiden 

ominaisuuksia ja leviämisreittejä kuvataan tässä kappaleessa lyhyesti asiakkaan 

toivomuksesta. 

Kupari 

Maaperässä kuparilla on luontaisesti voimakas taipumus sitoutua rikin kanssa 

mm. sulfidimineraaleihin. Kupari kiinnittyy voimakkaasti maaperän orgaaniseen 

ainekseen ja savimineraaleihin ja on maaperässä liikkumaton. Kupari on 

kasveille, eläimille ja ihmisille välttämätön hivenaine pieninä määrinä. Suurina 

määrinä se on myrkyllinen. Maaperän happamoituminen lisää liukoisen ja 

myrkyllisemmän kuparin määrää. 

Terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus kuparille asunalueella 

(SHPter) on > 10 000 mg/kg. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty 

TDI = 140 µg/kg/vrk (WHO). 

Mineraaliöljy 

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät ole riskiperusteisia. Jalostetut öljytuotteet 

koostuvat erilaisista hiilivetyjakeista, pääasiassa aromaattisista ja alifaattisista 

hiilivedyistä. Lisäksi ne sisältävät eri määriä happea, rikkiä, typpeä 

ja metalleja. Kevyet polttoöljyjakeet muodostuvat pääasiassa alkaaneista 

(70 %) ja aromaateista (30 %). Dieselöljyssä alkeenien ja nafteenien osuus 

on n. 80 % ja aromaattien n. 20 %. Mineraaliöljyn ympäristökäyttäytyminen 

määräytyy sen kemiallisen koostumuksen perusteella. Maaperässä ne hajoavat 

ajan kuluessa. Helposti haihtuvat komponentit haihtuvat ja vesiliukoisemmat 

jakeet voivat liueta pohjaveteen.



Maaperän ominaisuudet ja ilmasto-olosuhteet (lämpötila) vaikuttavat voimakkaasti 

öljyhiilivetyjen hajoamisnopeuteen ja hajoavuuteen. Raskaammat öljyhiilivedyt 

(esim. asfalteenit) ovat maaperässä hyvin pysyviä. 

Kohteen olosuhteissa pääaltistusreitti mineraaliöljylle altistumiseen on veden 

välityksellä. Kohteen maaperässä todetuista öljyhiilivedyistä pääpaino oli raskaalla 

(C22 - C40) fraktiolla. Tämä antaa olettaa, että kevyimmät öljyhiilivetyjakeet 

ovat pääosin haihtuneet tai jätteen seassa on ollut pääosin raskaita 

hiilivetyjakeita. Raskaat öljyhiilivetyjakeet eivät ole haihtuvia ja niiden liukoisuus 

veteen on huono. Raskaat öljyhiilivetyjakeet kulkeutuvat pääasiassa veden 

pinnalla. Jätetäytön alapuolella oleva maakerros koostuu turpeesta, joka 

voi pidättää mineraaliöljyä. Turpeen alapuoliset hienojakoiset hieno hiekka, 

savi tai silttikerrokset eivät pidätä mineraaliöljyä. 

Kaatopaikan sisäisessä vedessä todettiin yhdessä havaintoputkessa (SV5) 

pieni määrä kevyitä öljyhiilivetyjä (C10 - C21, pitoisuus 0,06 mg/l). 

Sinkki 

Sinkki muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan läheisesti kadmiumia. Sinkin 

suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä suhteellisen 

helposti. Kun maaperän pH on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. 

karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin 

hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät pH:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti 

maahiukkasten pintaan. Orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. 

Sinkki on suhteellisen vaaraton ihmisille ja ympäristölle. ja pitkäaikainen ihokosketus 

voi kuitenkin aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa 

altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. 

Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa 

anemiaa. 

Metallit voivat liikkua ja levitä orsiveden mukana joko maaprofiilissa alaspäin 

tai veden mukana pois täyttöalueelta. Kairausten yhteydessä todettiin jätetäytössä 

vettä 3 … 5 m syvyydellä maanpinnasta. Jätetäytön alueelle tämän 

tutkimuksen yhteydessä asennetuissa havaintoputkissa SV4 ja SV5 ei laboratorioanalyysein 

todettu kohonneita metallien pitoisuuksia. Täyttöalueen eteläpuolella 

on kaksi Nokian kaupungin asentamaa orsiveden havaintoputkea 

(SV1 ja SV2). Havaintoputki SV3 sijaitsee täyttöalueelta itään. Vanhoista havaintoputkista 

otetuissa vesinäytteissä ei ole todettu kohonneita sinkin tai kuparin 

pitoisuuksia. 

Sinkin pitoisuus oli kohonnut täyttökerroksen alapuolisessa alkuperäisessä 

pohjamaassa (turve) yksittäisessä kahdessa näytepisteessä (PK8 ja PK14). 

Turvekerroksen alapuolelta otetuissa näytteissä sinkin pitoisuus oli kohonnut 

vain yhdessä näytteessä, joka oli koostumukseltaan savea. Kyseinen näytepiste 

(PK26) sijaitsee täyttöalueen pohjoispuolella.



8 LASKENNALLINEN RISKINARVIOINTI 

8.1 Arvioinnin rajaukset 

8.2 Arviointimenetelmät 

Tarkennetussa arvioinnissa tarkastellaan kappaleessa 7 merkittäviksi riskireiteiksi 

valittuja reittejä ja haitta-aineina bentseeniä ja vinyylikloridia. Arviossa 

lasketaan bentseenin kulkeutumista pohjaveden mukana itään Maatialan vedenottamon 

suuntaan. Lisäksi arvioidaan bentseenin haihtumista pohjavedestä, 

kulkeutumista sisäilmaan ja altistumista sisäilman kautta tapahtuvaa. 

Sisäilman kautta altistumista tarkastellaan alueen rakennuksissa työskentelevän 

työntekijän hengitysaltistuksen kautta. 

Kulkeutumismallinnus perustuu yleisesti hyväksyttyihin laskentayhtälöihin. Eri 

ohjelmat poikkeavat toisistaan yksityiskohdissa kuten muuttujien ja oletusarvojen 

määrissä. Pohjaveden virtausmallinnus perustuu Darcyn lakiin, joka 

voidaan yksinkertaistettuna esittää seuraavasti: 

q = KJ 

q = virtausnopeus [m s -1 ] 

K = vedenjohtavuus [m s -1 ] 

J = hydraulinen gradientti 

Haitta-aineen liukenemista ja kulkeutumista pohjaveden mukana mallinnetaan 

perustuen em. veden virtausnopeuteen, ko haitta-aineen jakaantumiskertoimeen 

ja maaperän orgaanisen hiilen osuuteen. Kaasujen ja höyryjen 

kulkeutuminen maaperässä perustuu diffusiiviseen aineensiirtoon ja Fickin lakiin. 

Mallinnusohjelmaksi valittiin RISC Workbench 4.0 –ohjelma, joka on alun perin 

kehitetty British Petroleum (USA) –öljy-yhtiön toimesta (Risk-Integrated 

Software for Cleanups). Malli sisältää haitta-aineiden jakautumista eri ympäristönosiin 

(maa, vesi, ilma) laskevat yhtälöt. 

Mallin rungon muodostavat ASTM:n (American Society for Testing and Materials) 

suosittelemat laskentayhtälöt (aineensiirto ja dispersio). Malli sisältää 

laskentajärjestelmän päästölähteiden, päästötapahtumien, leviämismekanismien 

ja saantireittien sekä itse altistumisen kuvaamiseksi. 

Ohjelmalla voidaan suorittaa yksinkertaisia kulkeutumismallinnuksia ja laskemaan 

altistuneille henkilöille pilaantuneesta ympäristöstä (maa, pohjavesi) aiheutuvia 

terveysriskejä. 

Haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedessä laskettiin olettamalla kaatopaikan 

pohjaveteen tietty tasainen bentseenipitoisuus. Kulkeutumisreittinä 

tarkasteltiin seuraavaa: Pohjavesi, liuenneet haitta-aineet bentseeni ja vinyylikloridi 

kulkeutuminen gradientin suuntaan teoreettinen maksimaalinen 

pitoisuus tarkasteltuna etäisyydellä 800 m (ks. kuva 2).



Kuva 2. Risc Workbench, pohjavesimalli, liuennut haitta-aine 

Mallit eivät ota huomioon haitta-aineen pitoisuuden laskua kulkeutumisen tai 

biohajoamisen seurauksena, vaan oletetaan, että mallinnettavia yhdisteitä on 

maassa ehtymätön varasto. 

Sisäilmamallissa yhdisteiden kulkeutuminen maaperässä perustuu diffusiiviseen 

aineensiirtoon ja Fickin lakiin. Mallilla laskettiin hiilivetyjen pitoisuus sisäilmassa, 

kun bentseenin lähteenä on kaatopaikan alapuolinen orsi- 

/pohjavesi, todettu bentseenipitoisuus maksimissaan 50 μg/l ja vinyylikloridipitoisuus 

8 μg/l (ks. kuva 3). 

Kuva 3. Sisäilmamalli (Risc Workbench), haitta-aine pohjavedessä 

Sisäilman pitoisuudesta ohjelma laskee tarvittaessa myös elimistöön siirtyvän 

päiväannoksen (mg per ruumiin paino kg päivässä) ja vertaa sitä sallittuun 

referenssiannokseen (RfD =reference dose) tai syövän yksikköriskiin (cancer 

slope factor). 

8.3 Ohjelman lähtötiedot, oletukset ja viitearvot 

Ohjelma tarvitsee lähtötiedoikseen kemikaalikohtaisia tietoja, tiedot kohteen 

maaperästä ja pohjavedestä, tiedot altistuvista henkilöistä sekä kohdekohtaiset 

pilaantuneisuustiedot. Lähtötietolistaus on esitetty liitteessä 7.



8.4 Laskennan tulokset 

8.4.1 Pohjavesi 

Kemikaalikohtaiset tiedot ovat ohjelman tietokannasta. Tiedot on hankittu lähinnä 

EPA:n ja WHO:n lähteistä (alkuperäiset kirjallisuuslähteet on ilmoitettu 

ohjelman ohjekirjassa (RISC Workbench User´s Manual). 

Pohjavesilaskennassa on oletettu, että haitta-aineista helpoimmin kulkeutuvat 

bentseeni ja vinyylikloridi ovat päässeet kaatopaikan alapuoliseen pohjaveteen 

ja niiden pitoisuudet ovat 50 / 8 μg/l (kaatopaikan sisäisessä vedessä 

todetut maksimipitoisuudet). 

Sisäilmalaskennan lähtötietona ovat edellä mainitut todetut bentseenipitoisuus 

50 μg/l ja vinyylikloridipitoisuus 8 μg/l kaatopaikan sisäisessä vedessä. 

Altistusskenaariona on, että nykyiset rakennukset säilyvät käytössään ja 

asukkaat oleskelevat asuinrakennuksissa 18 h/vrk. 

Hydraulinen gradientti ja virtaussuunta laskettiin alueella sijaitsevista pohjavedentarkkailuputkista 

mitattujen pinnankorkeuksien avulla (mittaukset Pöyry 

9/2008, gradientti 0,0013). 

Sekä pohjavesikerroksen että vajovesivyöhykkeen maaperän ominaisuuksina 

käytettiin ohjelman soralle ehdottamia oletusarvoja ja arvoina. Orgaanisen 

hiilen osuus maaperässä on laskelmissa 0,2 %. Vedenläpäisevyytenä on käytetty 

100 m/d (1,2*10 -3 m/s), joka on kirjallisuusarvo soralle/karkealla hiekalle. 

Pohjavesikerroksen tehollisena huokoisuutena on käytetty arvoa 0,30. 

Vajovesivyöhykkeen huokoisuutena on 0,3 ja veden täyttämänä huokoisuutena 

0,10. 

Tarkkailupisteenä oli pohjaveden havaintoputki HP3/95 juuri Vihnusojan itäpuolella 

n. 800 m etäisyydellä kaatopaikasta. 

Kulkeutumislaskennan tulokset on esitetty liitteessä 8. Pohjaveden haittaainepitoisuus 

ajan funktiona on esitetty kuvassa 4. Tulosten perusteella pohjaveden 

bentseenipitoisuus saavuttaisi tarkkailupisteessä Vihnusojalla pitoisuuden 

1,5 μg/l n. 20 vuoden kuluttua siitä, kun kaatopaikan alapuolisen pohjaveden 

pitoisuus nousee oletuksena käytettyyn pitoisuuteen 50 μg/l. Vastaavasti 

vinyylikloridin pitoisuus tarkkailupisteessä n. 20 vuoden kuluttua saavuttaisi pitoisuuden 

0,2 μg/l.



8.4.2 Sisäilma 

Kuva 4. Pohjaveden bentseeni- vinyylikloridipitoisuudet ajan funktiona tarkkailupisteessä 

Hp3/95. 

Talousveden laatuvaatimus bentseenille on 1,0 μg/l ja vinyylikloridille 0,5 μg/l. 

Koska laskettu pitoisuus laimenee huomattavasti ennen Maatialan pohjavedenottamolle 

kulkeutumista, kaatopaikalta mahdollisesti pohjaveteen kulkeutuvan 

bentseenin tai vinyylikloridin ei arvioida aiheuttavan riskiä talousveden laadulle. 

Mallilla laskettu sisäilman bentseeni- ja vinyylikloridipitoisuudet ajan funktiona 

on esitetty kuvassa 5. Sisäilman bentseenipitoisuus nousee arvoon 0,006 

μg/m 3 ja vinyylikloridin pitoisuus saavuttaisi arvon 0,005 μg/m 3 . Lasketut pitoisuudet 

ovat pieniä referenssipitoisuuksiin verrattuna. Referenssipitoisuus, 

joka päivittäisessä altistuksessa ei oletettavasti aiheuta merkittävää riskiä, on 

vinyylikloridille 100 μg/m3 (US EPA) ja bentseenille 60 μg/m3 (Kalifornian 

ympäristöviranomainen).



Kuva 5. Sisäilman bentseeni- vinyylikloridipitoisuudet ajan funktiona 

Lasketut päiväannokset ja syöpäriskit on esitetty taulukossa 8 - 1. Annos ja 

riski ovat merkityksettömän pieniä. Haitattomaksi riskirajaksi on valittu 10 -5 . 

Laskennan perusteella kaatopaikan sisäisestä vedestä ei haihtumisen kautta 

aiheudu kohonneita terveysriskejä alueen nykyisissä rakennuksissa asuville 

henkilöille. 

Taulukko 8 - 1. Lasketut päiväannokset ja syöpäriskit 

Sisäilman 

pitoisuus 

μg/m 3 

8.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus 

Annos 

mg/kg/d 

Syöpäriski Haitaton riskiraja 

bentseeni 0,006 1,3*10 -7 3,6*10 -9 10 -5 

vinyylikloridi 0,005 1,1*10 -7 3,4*10 -9 10 -5 

Laskennallisessa riskinarviossa maaperä- ja pohjavesiolosuhteita on yksinkertaistettu. 

Todellisuudessa eri tavoin vettä johtavat maakerrokset, mahdolliset 

kalliokynnykset sekä rakenteet aiheuttavat pohjaveden virtaussuuntiin ja 

virtausnopeuteen paikallisia poikkeamia. On mahdollista, että yksinkertaistetussa 

mallissa jää huomioimatta paremmin vettä johtavia kerroksia, joiden 

kautta haitta-aineet saattavat kulkeutua laskettua mallia nopeammin ja pidemmälle. 

Todennäköisempää on, että todelliset maaperä- ja pohjavesiolosuhteet 

hidastavat aineiden liikkumista yksinkertaistettuun malliin verrattuna. 

Laskennassa ei otettu huomioon mahdollista biohajoamista, joka hapellisissa 

olosuhteissa voi laskea pitoisuutta. 

Kvantitatiivisessa laskennassa käytetty sisäilmamalli on herkkä joidenkin lähtötietojen 

muutoksille. Maaperän kosteus/vesipitoisuus vaikuttaa voimakkaasti 

efektiiviseen diffuusiokertoimeen ja sitä kautta haihtuvien yhdisteiden kulkeutumiseen. 

Diffuusiokerroin on huomattavasti pienempi vedessä kuin ilmassa.



Malli ei ota huomioon bentseenin tai muiden hiilivetyjen kulkeutumista sisäilmaan 

pilaantuneesta maasta vesipinnan yläpuolelta. Tämä voi olla paljon nopeampaa 

kuin kulkeutuminen orsi-/pohjavedestä 4…5 m syvyydestä. Orsivesipinnan 

yläpuolella maaperässä ei tutkimuksissa kuitenkaan todettu merkittävästi 

kohonneita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Niiden esiintymistä 

ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. 

Tarkkuudeltaan laskelmia on pidettävä suuruusluokka-arvioina. Laskelmat on 

kuitenkin tehty varovaisuusperiaatteen mukaisesti ”huonoimman” vaihtoehdon 

mukaan. Tulosten perusteella suuretkaan muutokset lähtöarvoissa eivät 

nosta pohjaveden tai sisäilman haitta-ainepitoisuutta merkittävälle tasolle.



9 EKOLOGINEN RISKIARVIO 

Suomen ympäristökeskus on pilaantuneen maan ohjearvoja laskiessaan määritellyt 

maaperän suurimmat ekologisesti hyväksyttävät pitoisuudet. Nämä 

SHPeko- ja SHPTeko –arvot bentseenille, kuparille, sinkille ja hiilivetyfraktioille 

on esitetty taulukossa 9 - 1. Taulukossa on myös esitetty suurin pitoisuus, 

jossa testieliöille ei ole todettu aiheutuvan vaikutuksia (NOEC-arvo). Vinyylikloridille 

arvoja ei ole määritetty. Osa viitearvoista on epävarmoja, koska tutkimustietoa 

on varsin vähän. Useimmat tutkimukset on tehty maaperäeliöillä. 

Taulukko 9 - 1. Suurimmat ekologisesti hyväksyttävät pitoisuudet maaperässä 

asuinalueilla SHPeko ja teollisuusalueilla SHPTeko (mg/kg) sekä NOECarvot 

pintavesissä (µg/l) 

Haitta-aine 

Maaperä 

Pintavesi 

Arvon luotettavuus 

SHPeko SHPTeko NOEC 

Bentseeni 180 360 180 … 600 000 keskinkertainen 

Vinyylikloridi ei tietoa ei tietoa 

Kupari 125 192 0,06 … 3 800 hyvä 

Sinkki 210 340 2,3 … 2 700 hyvä 

Hiilivetyjakeet 

alif. C5 – C6 16 32 epävarma 

alif. C>6 – C8 15 30 epävarma 

alif. C>8 – C10 14 28 epävarma 

alif. C>10–C12 26 52 epävarma 

alif. C>12 – 16 280 560 epävarma 

alif. C>16–C35 ekologinen riski ei merkittävä 

arom. C5–C7 39 78 epävarma 

arom. C>7–C8 44 88 epävarma 






viite: Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet 

Bentseenin pitoisuudet ovat ekologisesti hyväksyttäviä pitoisuuksia alhaisempia 

eikä bentseenistä aiheudu ekologista riskiä. 

Kuparin ja sinkin suurimmat ekologisesti hyväksyttävät pitoisuudet maaperässä 

ylittyvät niissä tutkimuspisteissä, joissa ko. haitta-aineiden pitoisuudet 

ovat ylemmän ohjearvon tasolla. 

Hiilivetyjen eri fraktioille on määritetty SHPeko- ja SHPTeko-arvoja sedimenttieliöille 

tehtyjen tutkimusten perusteella. Hiilivetyjakeiden suurimmat ekologisesti 

hyväksyttävät pitoisuudet maaperässä todennäköisesti ylittyvät pisteissä, 

joissa öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat korkeita, yli 5000 mg/kg (4 tutkimuspistettä). 

On mahdollista, että herkimmillä eliöillä kuparin ja sinkin NOEC-arvot voivat 

ylittyä kaatopaikka-alueen sisäisessä vedessä. Kulkeutuessaan haitta-aineet 

sitoutuvat uudelleen maaperään ja pitoisuudet myös laimenevat. Arvioidaan, 

että pintaveden NOEC-arvot tuskin tulevat ylittymään alueelta ympäristöön 

kulkeutuvassa suoto-/pohjavedessä.



Ennen alueen täyttöä vanhat suovedet kulkeutuivat länteen Nokianvirtaa kohti. 

Tutkimuspiste PK17 sijoitettiin Häpesuolta n. 300 m länteen kohtaan, mihin 

vanhat pinta- ja suotovedet olivat maastomuotojen mukana kulkeutuneet ennen 

alueen täyttöä ja todennäköisesti myös jonkin aikaa täyttöjen alettua. 

Kyseisessä tutkimuspisteessä ei kenttäanalyysein todettu viitteitä kohonneista 

haitta-ainepitoisuuksista. 

Maaeliöihin kohdistuvan ekologisen riskin arvioinnissa tärkeimmät altistusreitit 

ovat purkautuvien kaasujen välityksellä, pintamaan välityksellä tai veden välityksellä. 

Pintamaa todettiin tehdyissä tutkimuksissa puhtaaksi. Maaperäeliöiden 

altistuminen pintamaan kautta ei ole mahdollista kohteen olosuhteissa. 

Metaanille ja muille kaatopaikkakaasuille eliöt altistuvat hengityksen ja ihon 

kautta. Kaatopaikasta purkautuvat kaatopaikkakaasut, hiilidioksidi, VOC:t ja 

erityisesti metaani ovat kasvihuonekaasuja. 

Kohde sijaitsee pienteollisuusalueella, jolla on useita vuosia ollut pienteollista 

toimintaa. Kohdealueella ei ole suurempia luonnonvaraisia eläimiä. Kaatopaikan 

jätetäyttö ei ole luonnollinen elinympäristö. Kohteen alueella ei ole ekologisesti 

merkittäviä luontoarvoja, eikä suojeltavien tai uhanalaisten eliöiden lisääntymis-, 

ruokailu- tai pesimäalueita. Mahdolliset maaperäeliöt ovat todennäköisesti 

sopeutuneet haitta-aineisiin. 

Arvioidaan, että alueen kaatopaikka- ja teollisesta toiminnasta johtuen alueella 

ei ole enää herkkiä ekologisia altistujia. Kohteen sisäisen veden ja pohjaveden 

haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia, eivätkä ne vesistöön mahdollisesti 

kulkeutuessaan aiheuta riskiä läheisten vesialueiden vesiekosysteemille. 

Alueella ei arvioida oleva kunnostustarvetta ekologisten tekijöiden perusteella.



10 RISKINARVION JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 

Häpesuon kaatopaikka on perustettu vanhan suon päälle. Tehdyissä tutkimuksissa 

todettiin täyttökerroksen alapuolinen vanha suonpinta (turve) 

keskimäärin 7 … 10 nykyisen maanpinnan alapuolella (tasolla + 86,50 … 

87,50). Jätetäyttö sisälsi kumia, tekstiiliä, metallia, puusilppua ja puunpalasia, 

tiiltä sekä muovia. Jätetäytön päällä on puhdas soran/saven-sekainen pintakerros, 

jonka vahvuus on keskimäärin 1 … 3 m. 

Kaatopaikka sijaitsee osittain I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Alueen 

pohjavettä käytetään talousvetenä. Nokian kaupungin vedenottamo sijaitsee 

n. 1,3 km täyttöalueelta koilliseen. Viikinharju kulkee alueen etelä- ja itäpuolella. 

Pohjaveden arvioidaan harjussa virtaavan itään vedenottamoa kohti. 

Kaatopaikan jätetäytössä todettiin voimakkaasti kohonneita metallien ja mineraaliöljyn 

pitoisuuksia. Ongelmajätteen raja-arvo ylittyi kahdessa tutkimuspisteessä, 

toisessa sinkin ja kuparin yhteispitoisuuden ja toisessa mineraaliöljyn 

ja sinkin osalta. Varsinainen jätetäyttökerros, jossa jätettä on 50 … 100 % 

täytöstä sijaitsee alueen keskiosassa. Jätetäyttökerroksen vahvuus on 2 … 6 

m. Kaatopaikalta purkautuvat metaani ja hiilidioksidi ovat kasvihuonekaasuja. 

Tutkimustulosten perusteella kaatopaikan sisäisessä vedessä todetut raskasmetallipitoisuudet 

ovat pääosin alhaisia. Orgaanisista haitta-aineista bentseeniä 

todettiin koko seuranta-alueella (SV1 – SV5) kohonneina pitoisuuksina. 

Täyttöalueen tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole herkkiä maankäyttökohteita 

(koulu, päiväkoti) eikä luonnonsuojelualueita. Täyttöalueen keskellä 

olevissa pienteollisuustaloissa on kuitenkin asutusta kahdessa kiinteistössä 

(Yrittäjäkatu 6 ja Yrittäjäkatu 3). 

Aluetta ollaan suunnittelemassa keskustan kehittämisalueeksi, mikä tarkoittaa 

liike-, toimisto- ja asuinkäyttöä tai vastaavia toimintoja. 

Edellä esitetyn perusteella todetaan, että alueen suunnitelmanmukainen, rasitteeton 

kehittäminen ei ole mahdollisista ilman haitta-aineita sisältävän jätteen 

poistamista ainakin osittain. Näin ollen tehdyssä riskinarviossa keskityttiin 

tarkastelemaan terveys- ja ympäristöhaittoja alueen nykyisessä käytössä. 

Tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella Häpesuon kaatopaikalla ei ole 

välitöntä, akuuttia kunnostustarvetta nykykäytössä. Kohteessa todetuista kohonneista 

epäorgaanisten tai orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksista ei aiheudu 

merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle. 

Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan seuraavaa: 

− Kaatopaikan sisäisen veden ja alueen pohjaveden tarkkailua on jatkettava 

− Pohjaveden tarkkailua on tehostettava ja on laadittava tarkkailuohjelma 

− Rakennusten sisäilman haitta-ainemittaukset. Rakennuksissa on tehty metaanipitoisuusmittauksia 

ja mitattu haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia 

(VOC). Sisäilman laatua arvioidaan vertaamalla uusia tuloksia aikaisempiin 

tuloksiin. 

− Alueelle tehdään katselmus, ja mikäli maan pintaan yltäviä jätetäyttöjä havaitaan, 

ne peitetään puhtailla mailla. Tarvittaessa jätettä voidaan joutua 

poistamaan pieniä määriä, mikäli sen peittäminen ei muuten onnistu.



11 KUNNOSTUSTOIMENPITEET JA TARVITTAVAT JATKO- 

TOIMENPITEET 

Mikäli pilaantuneeksi todetun jätetäyttöalueen maankäyttö muuttuu nykyisestä 

tehokkaampaan asuin-, toimisto- ja liikerakennusmuotoon, jossa ihmisten 

oleskelu sisä- ja ulkotiloissa on määrällisesti ja ajallisesti nykyistä selkeästi 

suurempaa, suosittelemme ensisijaisena vaihtoehtona alueen kunnostamista 

massanvaihdolla. Kunnostuksen perusteena ovat terveydellisten riskien poistaminen 

varovaisuusperiaatteen mukaan. Massanvaihto koskee orgaanisilla 

haitta-aineilla pilaantuneiksi todettuja alueita. Kunnostuksen taso on tällöin 

alempi ohjearvo. Epäorgaanisten haitta-aineiden aiheuttama terveydellinen 

riski on arvioitu niin pieneksi, että kunnostustarve näiden haitta-aineiden 

osalta ei ole tarpeen maankäytön muutoksesta huolimatta. On kuitenkin oletettavaa, 

että paikalliset ympäristöviranomaiset eivät salli jätetäytön päälle 

rakentamista. Massanvaihto koko vanhan kaatopaikan alueelta on tarpeellinen 

alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. 

Massanvaihto voi ulottua pahimmillaan 11…12 metrin syvyyteen. Mikäli kaivu 

tehdään luiskatuin seinämin kaivualue muodostuu erittäin laajaksi. Suositeltavampi 

tapa on tehdä massanvaihto tuetuin seinämin teräsponttien avulla. 

Kaivu ja kunnostus on geoteknisesti vaativa. Teräsponttien suunnittelu ja 

asentaminen vaatii erityistä huomiota tuennan ja ankkuroinnin suhteen, jos 

halutaan välttää ponttien upottamista syvälle maaperään. 

Kunnostuksen aikana kaivantoon voi kertyä runsaasti vettä varsinkin, jos kaivanto 

tehdään luiskatuin seinämin. Teräsponttiseiniä käytettäessä kaivantoon 

kertyvä vesimäärä on pienempi. Kaivannon kuivana pito tapahtuu pumppujen 

avulla. Vesien johtamisessa on varauduttava siihen, että ne voidaan tarvittaessa 

johtaa jätevesiviemäriin. Tämä tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun 

vesimäärät ovat suuria. Pienemmille vesimäärille riittää niiden pumppaaminen 

umpisäiliöön ja käsittely hiekkasuodattimen ja aktiivihiilen avulla. 

Toissijaisena vaihtoehtona esitämme orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneen 

alueen kaavoittamisen viheralueeksi, jolloin aluetta ei kunnosteta muilta osin 

kuin pinnaltaan siten, että alueelle ei valu pintavesiä ympäristöstä ja alueelle 

satavat vedet valuvat pois pintavaluntana vähemmän pilaantuneille osille. 

Tämä edellyttää pinnan muotoilua ja eristämistä. Alueen ympäristöön tulevissa 

rakennusten suunnittelussa on tällöin varauduttava siihen, että rakennuksiin 

saattaa kulkeutua haitta-aineita ilman mukana. Rakennusten alapohjat on 

varustettava kaasukeruuputkilla ja poistoilman puhallus on järjestettävä siten, 

että siitä ei aiheudu altistumista. Kaasunkeräysputket olisi suositeltava rakentaa 

myös täyttöalueen laidoilla oleviin rakennuksiin. Jos alueelle halutaan 

asentaa muita kaasunkeräyskaivoja, tulee niistä tehdä suunnitelma, jossa 

huomioidaan mm. purkupaikkojen sijoittaminen ja soveltuvuus maisemaan. 

Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä alueen vesijohdot on tehtävä diffuusiosuojatusta 

materiaalista. 

Rakennusten rakenne- ja perustusten suunnittelussa on otettava huomioon, 

että rakennukset tulevat täyttömaalle.



11.1 Arvio kustannuksista 

Massanvaihdon kustannuksiksi on arvioitu 11,4 miljoonaa euroa (alv 0 %). 

Kustannusarvio on esitetty liitteessä 9. Kustannusarvio on alustava ja perustuu 

seuraaviin oletuksiin: 

− kiintokuutiot on muutettu tonneiksi kertoimella 2 

− seulottavasta jätetäyttömäärästä on arvioitu voimakkaasti pilaantuneeksi 

50 % 

− kuljetuskustannuksiksi on arvioitu sisäisissä siirroissa 1,5 €/m 3 ktr 

− puhtaiden maiden kuormauksen ja siirron kustannuksiksi on arvioitu 2,5 

€/m 3 ktr 

− massojen jäteasemille kuljetuskustannuksiksi on arvioitu 0,2 €/m 3 ktr/km 

− työn kaivunopeudeksi on arvioitu 500 m 3 ktr/vrk 

− kustannusarviossa ei ole huomioitu valvonnan tai kenttäanalytiikan kustannuksia 

− rakennusten ja rakenteiden purkamisen, johtosiirtojen ym. kustannukset 

on arvioitu suuruusluokkatasolla. Rakennusten purku ja jätteiden käsittelykustannukseksi 

on arvioitu 25 eur/m 3 , ja rakennusten tilavuudeksi 20 000 

m 3 . Muun purkamisen kustannuksiksi on arvioitu 200 000 eur. 

− kustannusarvioon on sisällytetty 25 % yleiskulu 

Seuraavat jatkotoimenpiteet ovat suositeltavia/tarpeellisia ennen alueen kunnostamista: 

1. Olemassa olevan infran hallinta 

− olemassa olevien toimintojen ja infran purkamisen kustannusten kartoittaminen 

− olemassa olevien toimintojen ja infran siirtämisen kustannusten kartoittaminen 

− mahdolliset korvaukset yrittäjille 

2. Kunnostussuunnittelu 

− yksityiskohtaiset työmaa- ja kaivusuunnitelmat 

− massalaskennan päivitys 

− alustavan kunnostuksen kustannusarvion täydentäminen massanvaihtoon 

liittyvillä muilla kustannuksilla (esityöt, pontitus, valvonta, raportointi) 

− jäteasemien vastaanottokustannusten tarkistaminen 

− jätejakeen muut mahdolliset käsittelyvaihtoehdot kaatopaikkasijoituksen 

sijaan 

− urakkatarjousten laadinta 


Hyväksynyt: 

Tarkastanut: 

Perttu Hyöty 

aluepäällikkö 

Päivi Ikävalko 

suunnittelupäällikkö

LIITE 1

Projekti: 

Putken numero: 

Asiakkaan viite: 

Puhelin: 

Toimivuustesti 

1min 

3min 

5min 

10min 

Kairakone: 

Asentaja: 

Puhelin: 

Asennus päivä: 20.1.09 2,99 91,88 

3.3.09 3,56 91,30 

X: 

Y: 

Z: 94,466 maanpinta 

Putken yläpään taso: 94,86 

95,33 tarkastuskaivon kansi 

Siivilän alapään taso: 89,23 

Putkimateriaali: 

Putken halkaisija, mm: 

Siivilän rako, mm: 

Vandaaliputken materiaali: 

Jatkoputken pituus: 

Siivilän pituus: 

Kokonaispituus: 5,63 Wmax = 91,88 

Wmin = 91,30 

Putki maanpinnasta: 



Koordinaatit: 

Koordinaattijärjestelmä: 

Hapesuo 

SV1 

TASOTIEDOT JA RAKENNE 

0,40 

Maalajit 

Syvyys [m] Maalaji 

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 

Pvm. 

Syvyys putkenpäästä 

HAVAINNOT 

Pohjavesipinnan 

taso 

Putken kuva/sijainti 

Huomautukset 

Huom.

Projekti: 



Puhelin: 


1min 

3min 

5min 

10min 

Kairakone: 

Asentaja: 

Puhelin: 

Asennus päivä: 20.1.09 4,79 91,64 

3.3.09 4,99 91,44 

X: 

Y: 


Putken yläpään taso: 96,43 

96,44 hatun päältä 




Hapesuo 

SV2 






Wmin = 91,44 




Koordinaatit: 



1,30 

Maalajit 



Pvm. 


HAVAINNOT 


taso 


Huomautukset 

Huom.

Geotutkimus 

Projekti: 



Puhelin: 


1min 

3min 

5min 

10min 

Kairakone: 

Asentaja: 

Puhelin: 

Asennus päivä: 20.1.09 5,15 91,78 

3.3.09 5,49 91,43 

X: 

Y: 


Putken yläpään taso: 96,92 96,97 hatun päältä 









Wmin = 91,43 




Koordinaatit: 


Hapesuo 

SV3 


0,58 

Maalajit 



Pvm. 


HAVAINNOT 


taso 


Huomautukset 

Huom.

Geotutkimus 

Projekti: 



Puhelin: 


1min 

3min 

5min 

10min 

Kairakone: GM-100 GTT 

Asentaja: Esko Veijalainen 

Puhelin: 0400 389110 

Asennus päivä: 9.1.09 

20.1.09 4,86 91,28 

X: 3.3.09 4,82 91,32 

Y: 

Z: 95,450 

Putken yläpään taso: 96,13 96,83 hatun pää 


Putkimateriaali: Beh 

Putken halkaisija, mm: 51,00 

Siivilän rako, mm: 0,03 


Fe 89 

Jatkoputken pituus: 4,00 

Siivilän pituus: 5,00 


Wmin = 91,28 




Koordinaatit: 


Hapesuo 

SV4 


S.Teittinen 040 842 4995 


1,39 

Maalajit 


0-2,0 Tä Sr 

4,0 2,0-2,7 Ki 

2,7-4,0 Jäte 

4,0-4,5 Sr 

4,5-5,0 Sa 

5,0-8,0 SiHk 

Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 

Konsulttipalvelut 

5,0 

Maalajit ovat aistinvaraisia 


HAVAINNOT 

Osoite E-mail Puhelin Fax 

Turuntie 207 02740 Espoo jarno.silho@destia.fi 040 700 8728 020 444 3201 

Pvm. 



taso 


Huomautukset 

5,0-8,0 maalaji ilmeisesti silttistä hiekkaa ei pysynyt 

näytttenottimessa 

Huom.

Geotutkimus 

Projekti: 



Puhelin: 

Kairakone: GM200 

Asentaja: Simo Murto 

Puhelin: 040 5295660 

Asennus päivä: 16.1.2009 16.1.2009 3,50 91,33 

20.1.2009 3,50 91,34 

X: 3.3.2009 3,56 91,27 

Y: 

Z: 94,370 

Putken yläpään taso: 94,83 95,48 hattu 


Putkimateriaali: PEH 

Putken halkaisija, mm: 63,00 

Siivilän rako, mm: 0,3mm 


FE 89 

Jatkoputken pituus: 3,20 

Siivilän pituus: 6,00 


Wmin = 91,27 




Koordinaatit: 


Häpesuon kaatop. Nokia 

SV5 

FCG Planeko 

S.Teittinen p. 040 842 4995 


1,00 

Maalajit 


0.0- 7.8 Ta 

3,2 7.8-8.0 Mr 

8.0-8.4 Ki t. Ka 

ei varmistettu 

6,0 


1min 0,00 

3min 0,00 

5min 0,00 

10min 0,00 

Destia Oy Y-tunnus 1635677-3 

Geotutkimus 

Maalajit ovat aistinvaraisia 


Syvyys putken 

HAVAINNOT 

Pohjavesi- 

päästä pinnan taso 

Osoite E-mail Puhelin Fax 

Ollakantie 2, 90440 Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi 040 749 1441 +358 20 444 7282 

Pvm. 


Huomautukset 

Huom. 

Koko putken ympärillä hiekka ja maanpinnasta 0,3m:iin betoniitti tiivistys

LIITE 2

Ilmakuva Häpesuon alueesta 24.5.1946

Ilmakuva Häpesuon alueesta 28.6.1958

LIITE 3

FCG Planeko Oy Tutkimustulokset 1(4) 

Kohde: Nokian kaupunki, Häpessuo 

Projektinumero: D2369 

Metallit, mg/kg pH Öljyhiilivedyt, mg/kg 

Näytteenotto ajalla: 29.-30.12.2008, 7.-9.1.2009, 15.-16.1.2009, 26.1.2009 XRF / *laboratorioanalyysi TVOC MTBE TAME bent- Tolu- et.bent- ksy- 

Näytteenottaja Samuli Teittinen As Ba Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn Hg C5-C10 C10-C21 C21-C40 C10-C40 seeni eeni seeni leeni 

1. 2) 

5 1 20 100 100 50 60 100 200 0,5 300 0.02 0.02 0.02 

Tutkimuspiste Kemik. PID 2. 2) 

50 10 100 200 150 100 200 150 250 2 100 300 600 5 5 0.2 5 10 10 

ja syvyys (m) Maalaji + huomiot Pvm haju 1) 

ppm 3. 2) 

100 20 250 300 200 150 750 250 400 5 500 1 000 2 000 50 50 1 25 50 50 

PK1 29.12.08 

0-1 Si 0 0







1. 2) 

5 1 20 100 100 50 60 100 200 0,5 300 0.02 0.02 0.02 


50 10 100 200 150 100 200 150 250 2 100 300 600 5 5 0.2 5 10 10 


ppm 3. 2) 

100 20 250 300 200 150 750 250 400 5 500 1 000 2 000 50 50 1 25 50 50 

PK9 30.12.08 

0-1 tä(SiSa) 0 0







1. 2) 

5 1 20 100 100 50 60 100 200 0,5 300 0.02 0.02 0.02 


50 10 100 200 150 100 200 150 250 2 100 300 600 5 5 0.2 5 10 10 


ppm 3. 2) 

100 20 250 300 200 150 750 250 400 5 500 1 000 2 000 50 50 1 25 50 50 

PK17 9.1.09 

0-1 Mu,Si 0 0







1. 2) 

5 1 20 100 100 50 60 100 200 0,5 300 0.02 0.02 0.02 


50 10 100 200 150 100 200 150 250 2 100 300 600 5 5 0.2 5 10 10 


ppm 3. 2) 

PK24 

100 20 250 300 200 150 750 250 400 5 500 1 000 2 000 50 50 1 25 50 50 

0,3-1 täSr 26.1.09 0 0




Näytteenotto ajalla: 29.-30.12.2008, 7.-9.1.2009, 

Liukoisuustesti 

Liuennut, mg/kg KA 

Näytteenottaja Samuli Teittinen As Ba Cd CrCu Mo Pb Ni Sb Se V Zn Hg DOC Cl F SO4 pH Sjk PCDF(D) TOC PAH 

1. 2) 0,5 20 0,04 0,5 2 0,5 0,5 0,4 0,06 0,1 4 0,01 500 800 10 1000 mS/m mass-% summa 16kpl 


2 100 1 10 50 10 10 10 0,7 0,5 50 0,2 800 15000 150 20000 >6 

ja syvyy Maalaji + huomiot Pvm haju 1) 

ppm 3. 2) 25 300 5 70 100 30 50 40 5 7 200 2 1 000 25 000 500 50 000 

PK2 7.1.08 

2,7-4 Jäte(muovi,tiili).Vettä 0 0

FCG Planeko Oy Kaatopaikkakaasumittaus 1(1) 

Nokian kaupunki, häpesuo 


Kairareikien mittaus, Dräger X-am 7000 

Näytteenottaja Samuli Teittinen 

Pvm CH4 CO2 

Tutkimuspiste Virtausaika ennen lukeman kirjaamista vol% vol% 

PK2 1 min 8.1.09 0,5 4,8 

PK4 1 min 30.12.08 4,7 2,2 

PK6 1 min 29.12.08 0,7 2,2 

PK7 1 min 29.12.08 5,0 2,4 

PK8 1,5 min 29.12.08 9,0 3,6 

PK12 1 min 29.12.08 0 0 

PK13 1 min 30.12.08 3,0 2,8 

PK14 1,5 min 9.1.09 1,0 1,4 

PK15 1 min 30.12.08 3,5 1,2 

PK16 1 min 30.12.08 1,1 1,2 

PK18 1 min 7.1.09 1,1 0,8 

PK22 1,5 min 16.1.09 2,5 2,4 

PK23 1,5 min 16.1.09 0,2 1,0 

PK24 1,5 min 26.1.09 0,4 0,8 

PK25 1,5 min 26.1.09 12,4 14,5

FCG Planeko Oy Vesianalyysitulokset 1(1) 



Näytteenottaja Samuli Teittinen 

Metallit, µg/l Sähkön- Öljyhiilivedyt, mg/l Haihtuvat yhdisteet, µg/l 

johtavuus pH MTBE TAME bent- Tolu- et.bent- ksy- 

Havaintoputki Huomiot Pvm As Ba Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn Sb mSm C10-C21 C21-C40 seeni eeni seeni leeni 

SV4 20.1.09

LIITE 4

Kuva 1. Tutkimuspiste PK8:n paikka, kuvattu koillisesta. 

Kuva 2. Tutkimuspiste PK15, kuvattu etelästä.

Kuva 3. Tutkimuspiste PK2, SV4:n paikka. Kuvattu pohjoisesta. 

Kuva 4. Tutkimuspiste PK25, kuvattu etelästä.

Kuva 5. Tutkimuspiste PK25:n jätetäyttöä 

Kuva 6. Tutkimuspiste PK23, kuvattu lännestä.

Kuva 7. Tutkimuspiste 20, kuvattu idästä. 

Kuva 8. Jätetäyttöä tutkimuspisteestä PK20.

LIITE 5

LIITE 6

Häpesuo tutkimuspisteiden koordinaatit 

Tunnus x-koord y-koord z-koord 

PK1 6819192.669 2474843.072 96.891 

PK2 6819096.108 2474867.482 95.450 

PK3 6819171.383 2474970.016 97.069 

PK4 6819123.648 2474833.491 95.210 

PK5 6819162.632 2474898.111 97.091 

PK6 6819125.105 2474935.723 96.478 

PK7 6819106.830 2474993.741 95.980 

PK8 6819116.588 2474890.908 95.628 

PK9 6819001.173 2474828.059 94.357 

PK10 6819067.635 2474737.782 92.532 

PK11 6819122.762 2474798.137 94.990 

PK12 6819136.092 2474966.594 96.557 

PK14 6819081.706 2474950.857 95.837 

PK15 6819039.318 2474821.442 94.466 

PK16 6819055.040 2474876.258 95.387 

PK17 6819077.539 2474503.864 90.731 

PK18 6819005.482 2474927.477 95.492 

PK19 6819095.499 2474919.537 95.730 

PK20 6819103.994 2474961.407 95.885 

PK21 6819045.852 2474956.700 95.194 

PK22 6819078.337 2474801.117 94.371 

PK23 6819046.217 2474776.816 93.630 

PK24 6819036.287 2474763.602 93.509 

PK25 6819122.498 2474876.165 95.895 

PK26 6819137.008 2474912.707 96.465 

SV1 6819029.646 2474828.809 94.466 

SV2 6819001.908 2474929.084 95.074 

SV3 6819124.443 2475041.633 96.316

LIITE 7

RISKILASKENTA 

LÄHTÖTIEDOT 

FATE AND TRANSPORT MODEL INPUT SUMMARY FILE 

Model Description: 

Saturated zone model (dissolved phase source) 

Indoor air model with volatile emissions from groundwater 

Title: Hapesuo, pohjavesi, bents, vinyyliklor 

Simulation time (years)........... 50 

Unsaturated Zone Properties for Vapor Model 

------------------------------------------- 

Total porosity (cm3/cm3)................0.300 

Water content(cm3/cm3)..................0.100 

Thickness of capillary fringe (cm)...... 5.00 

Air content in capillary fringe(cm3/cm3)3.000E-02 

(Water cont. in cap. fringe(cm3/cm3))...0.270 

Distance from groundwater to building (m 4.00 

Building Parameters 

------------------- 

Cross-sect. area of basement (m2)....... 100. 

Volume of building (m3)................. 240. 

Number of air changes per day........... 12.0 

Foundation thickness (m)................0.150 

Fraction of cracks (cm3/cm3)............1.000E-03 

Porosity in cracks (-)..................0.250 

Water content in cracks (-)............. 0.00 

Saturated Zone Model Source 

--------------------------- 

Pulse Source: 

Length of pulse (yr)................... 50.0 

Total thickness of source (m).......... 3.00 

Length of source (m)................... 200. 

Width of source (m).................... 100. 

Aquifer Properties 

------------------ 

Effective porosity (cm3/cm3)............0.300 

Fraction organic carbon (g oc/g soil)...2.000E-03 

Hydraulic conductivity (m/d)............ 100.

Soil bulk density (g/cm3)............... 1.70 

Hydraulic gradient (m/m)................1.300E-03 

Longitudinal dispersivity (m)........... code calculated 

Transverse dispersivity (m)............. code calculated 

Vertical dispersivity (m)............... code calculated 

Receptor Well Location 

---------------------- 

Distance downgradient (m)............... 800. 

Distance cross-gradient (m)............. 0.00 

Depth to top of well screen (m)......... 0.00 

Depth to bottom of well screen(m)....... 3.00 

Number of points used to calc. conc..... 2 

_____________________________________________________________ 

CHEMICAL DATA INPUT: Benzene 

------------------------------------------------ 

Diffusion coeff. in air (cm2/s)..... 8.800E-02 

Diffusion coeff. in water (cm2/s)... 9.800E-06 

Solubility (mg/l)................... 1.750E+03 

Vapor pressure (mmHg)............... 95.0 

KOC (L/kg).......................... 59.0 

Henry's Law Coefficient (-)......... 0.228 

Molecular Weight (g/mol)............ 78.0 

Degradation rate sat. zone (1/d).... 0.00 

Source Concentrations: Benzene 

-------------------------------------------------- 

Source conc. for GW model (mg/l).................. 5.000E-02 

_____________________________________________________________ 

CHEMICAL DATA INPUT: Vinyl Chloride 

------------------------------------------------ 

Diffusion coeff. in air (cm2/s)..... 0.110 

Diffusion coeff. in water (cm2/s)... 1.200E-06 

Solubility (mg/l)................... 2.760E+03 

Vapor pressure (mmHg)............... 3.000E+03 

KOC (L/kg).......................... 19.0 

Henry's Law Coefficient (-)......... 1.11 

Molecular Weight (g/mol)............ 62.5 

Degradation rate sat. zone (1/d).... 0.00 

Source Concentrations: Vinyl Chloride 

-------------------------------------------------- 

Source conc. for GW model (mg/l).................. 8.000E-03 

_________________________________________________________________

LIITE 8

RISKILASKENTA 

TULOKSET 

MODEL OUTPUT FOR: Benzene 

_________________________________________________________________ 

Mass input rate for pulse source in GW (mg/d)... 1.950E+03 

Contaminant Velocity in Saturated Zone 

-------------------------------------- 

Aquifer gradient ............................... 1.300E-03 

Hydraulic conductivity (m/d).................... 100. 

Koc (m3/kg)..................................... 5.900E-02 

Foc (g/g)....................................... 2.000E-03 

Retardation coefficient......................... 1.67 

Seepage velocity (m/d).......................... 0.433 

Retarded seepage velocity (m/d)................. 0.260 

Dispersion Calculations in Saturated Zone 

----------------------------------------- 

Distance used for dispersion calculations (m) 800. 

Calculated longitudinal dispersivity (m)..... 49.4 

Calculated transverse dispersivity (m)....... 16.5 

Calculated vertical dispersivity (m)......... 0.189 

____________________________________________________________ 

GROUNDWATER CONCENTRATION (annual average) 

Benzene 

The maximum groundwater concentration (mg/l): 1.47E-03 

Occurred at year: 49.7 

Concentration 

Time at well 

(yr) (mg/l) 

------ --------------- 

1.0 0.00E+00 

2.0 2.15E-10 

3.0 1.46E-07 

4.0 4.29E-06 

5.0 3.16E-05 

6.0 1.11E-04 

7.0 2.54E-04 

8.0 4.42E-04 

9.0 6.46E-04 

10.0 8.38E-04 

11.0 1.00E-03 

12.0 1.14E-03

13.0 1.24E-03 

14.0 1.31E-03 

15.0 1.36E-03 

16.0 1.40E-03 

17.0 1.42E-03 

18.0 1.44E-03 

19.0 1.45E-03 

20.0 1.46E-03 

21.0 1.46E-03 

22.0 1.46E-03 

23.0 1.47E-03 

24.0 1.47E-03 

25.0 1.47E-03 

26.0 1.47E-03 

27.0 1.47E-03 

28.0 1.47E-03 

29.0 1.47E-03 

30.0 1.47E-03 

31.0 1.47E-03 

32.0 1.47E-03 

33.0 1.47E-03 

34.0 1.47E-03 

35.0 1.47E-03 

36.0 1.47E-03 

37.0 1.47E-03 

38.0 1.47E-03 

39.0 1.47E-03 

40.0 1.47E-03 

41.0 1.47E-03 

42.0 1.47E-03 

43.0 1.47E-03 

44.0 1.47E-03 

45.0 1.47E-03 

46.0 1.47E-03 

47.0 1.47E-03 

48.0 1.47E-03 

49.0 1.47E-03 

50.0 1.47E-03 

____________________________________________________________ 

VAPOR TRANSPORT FROM GROUNDWATER TO INDOOR AIR 

---------------------------------------------- 

Effective Diffusion Coefficient for Vadose zone 

________________________________________________________________ 

Total thickness of subunit [cm]............... 3.95E+02 

Air-filled porosity [-]....................... 2.00E-01 

Water-filled porosity [-]..................... 1.00E-01 

Total porosity [-]............................ 3.00E-01 

Effective diff. coeff. for subunit....[cm^2/s] 4.57E-03

Effective Diffusion Coefficient for Capillary Fringe 

________________________________________________________________ 





Effective diff. coeff. for subunit....[cm^2/s] 1.43E-05 

Effective Diffusion Coefficient for Cracks in the Building Foundation 

________________________________________________________________ 



Water-filled porosity [-]..................... 0.00E+00 



Overall Effective Diffusion Coefficient (for all layers) 

________________________________________________________________ 

Overall diffusion path length [cm]................. 4.15E+02 

(Equals the sum of the vadose zone, lens, capillary fringe 

and the foundation thickness) 

Overall effective diffusion coefficient [cm^2/s]... 2.73E-04 

Vapor Concentration and Flux at Source 

-------------------------------------- 

Initial vapor conc. at source [g/cm^3]............. 0.0 

Initial vapor conc. at source [mg/m^3]............. 0.0 

Initial vapor flux rate [g/cm^2/s]................. 0.0 

Soil gas flow rate is zero (advection not considered in this model). 

____________________________________________________________ 

CONCENTRATION IN BUILDING (annual average) 

Benzene 

The maximum indoor air concentration (mg/m^3): 6.66E-06 


Flux into Concentration 

Time Building in Building 

(yr) (mg/m^2/day) (mg/m^3) 

------ --------------- --------------- 

1.0 0.00E+00 0.00E+00 

2.0 2.87E-11 8.76E-13 

3.0 1.94E-08 6.75E-10 

4.0 5.66E-07 1.97E-08 

5.0 4.16E-06 1.44E-07 

6.0 1.46E-05 5.07E-07 

7.0 3.33E-05 1.16E-06

8.0 5.79E-05 2.01E-06 

9.0 8.46E-05 2.94E-06 

10.0 1.10E-04 3.81E-06 

11.0 1.31E-04 4.56E-06 

12.0 1.49E-04 5.16E-06 

13.0 1.62E-04 5.61E-06 

14.0 1.71E-04 5.95E-06 

15.0 1.78E-04 6.18E-06 

16.0 1.83E-04 6.34E-06 

17.0 1.86E-04 6.45E-06 

18.0 1.88E-04 6.53E-06 

19.0 1.89E-04 6.58E-06 

20.0 1.90E-04 6.61E-06 

21.0 1.91E-04 6.63E-06 

22.0 1.91E-04 6.64E-06 

23.0 1.91E-04 6.65E-06 

24.0 1.92E-04 6.65E-06 

25.0 1.92E-04 6.66E-06 

26.0 1.92E-04 6.66E-06 

27.0 1.92E-04 6.66E-06 

28.0 1.92E-04 6.66E-06 

29.0 1.92E-04 6.66E-06 

30.0 1.92E-04 6.66E-06 

31.0 1.92E-04 6.66E-06 

32.0 1.92E-04 6.66E-06 

33.0 1.92E-04 6.66E-06 

34.0 1.92E-04 6.66E-06 

35.0 1.92E-04 6.66E-06 

36.0 1.92E-04 6.66E-06 

37.0 1.92E-04 6.66E-06 

38.0 1.92E-04 6.66E-06 

39.0 1.92E-04 6.66E-06 

40.0 1.92E-04 6.66E-06 

41.0 1.92E-04 6.66E-06 

42.0 1.92E-04 6.66E-06 

43.0 1.92E-04 6.66E-06 

44.0 1.92E-04 6.66E-06 

45.0 1.92E-04 6.66E-06 

46.0 1.92E-04 6.66E-06 

47.0 1.92E-04 6.66E-06 

48.0 1.92E-04 6.66E-06 

49.0 1.92E-04 6.66E-06 

50.0 1.92E-04 6.66E-06 

____________________________________________________________

_________________________________________________________________ 

MODEL OUTPUT FOR: Vinyl Chloride 

_________________________________________________________________ 

Mass input rate for pulse source in GW (mg/d)... 312. 

Contaminant Velocity in Saturated Zone 

-------------------------------------- 

Aquifer gradient ............................... 1.300E-03 

Hydraulic conductivity (m/d).................... 100. 

Koc (m3/kg)..................................... 1.900E-02 

Foc (g/g)....................................... 2.000E-03 

Retardation coefficient......................... 1.22 

Seepage velocity (m/d).......................... 0.433 

Retarded seepage velocity (m/d)................. 0.357 

Dispersion Calculations in Saturated Zone 

----------------------------------------- 

Distance used for dispersion calculations (m) 800. 

Calculated longitudinal dispersivity (m)..... 49.4 

Calculated transverse dispersivity (m)....... 16.5 

Calculated vertical dispersivity (m)......... 0.189 

____________________________________________________________ 

GROUNDWATER CONCENTRATION (annual average) 

Vinyl Chloride 

The maximum groundwater concentration (mg/l): 2.35E-04 


Concentration 

Time at well 

(yr) (mg/l) 

------ --------------- 

1.0 6.38E-15 

2.0 5.44E-09 

3.0 7.24E-07 

4.0 8.44E-06 

5.0 3.30E-05 

6.0 7.31E-05 

7.0 1.17E-04 

8.0 1.56E-04 

9.0 1.85E-04 

10.0 2.05E-04 

11.0 2.17E-04 

12.0 2.25E-04 

13.0 2.29E-04 

14.0 2.32E-04 

15.0 2.33E-04 

16.0 2.34E-04 

17.0 2.35E-04

18.0 2.35E-04 

19.0 2.35E-04 

20.0 2.35E-04 

21.0 2.35E-04 

22.0 2.35E-04 

23.0 2.35E-04 

24.0 2.35E-04 

25.0 2.35E-04 

26.0 2.35E-04 

27.0 2.35E-04 

28.0 2.35E-04 

29.0 2.35E-04 

30.0 2.35E-04 

31.0 2.35E-04 

32.0 2.35E-04 

33.0 2.35E-04 

34.0 2.35E-04 

35.0 2.35E-04 

36.0 2.35E-04 

37.0 2.35E-04 

38.0 2.35E-04 

39.0 2.35E-04 

40.0 2.35E-04 

41.0 2.35E-04 

42.0 2.35E-04 

43.0 2.35E-04 

44.0 2.35E-04 

45.0 2.35E-04 

46.0 2.35E-04 

47.0 2.35E-04 

48.0 2.35E-04 

49.0 2.35E-04 

50.0 2.35E-04 

____________________________________________________________ 

VAPOR TRANSPORT FROM GROUNDWATER TO INDOOR AIR 

---------------------------------------------- 

Effective Diffusion Coefficient for Vadose zone 

________________________________________________________________ 






Effective Diffusion Coefficient for Capillary Fringe 

________________________________________________________________ 



Water-filled porosity [-]..................... 2.70E-01



Effective Diffusion Coefficient for Cracks in the Building Foundation 

________________________________________________________________ 



Water-filled porosity [-]..................... 0.00E+00 



Overall Effective Diffusion Coefficient (for all layers) 

________________________________________________________________ 

Overall diffusion path length [cm]................. 4.15E+02 

(Equals the sum of the vadose zone, lens, capillary fringe 

and the foundation thickness) 

Overall effective diffusion coefficient [cm^2/s]... 2.93E-04 

Vapor Concentration and Flux at Source 

-------------------------------------- 

Initial vapor conc. at source [g/cm^3]............. 0.0 

Initial vapor conc. at source [mg/m^3]............. 0.0 

Initial vapor flux rate [g/cm^2/s]................. 0.0 

Soil gas flow rate is zero (advection not considered in this model). 

____________________________________________________________ 

CONCENTRATION IN BUILDING (annual average) 

Vinyl Chloride 

The maximum indoor air concentration (mg/m^3): 5.57E-06 


Flux into Concentration 

Time Building in Building 

(yr) (mg/m^2/day) (mg/m^3) 

------ --------------- --------------- 

1.0 4.52E-15 0.00E+00 

2.0 3.78E-09 1.31E-10 

3.0 4.99E-07 1.73E-08 

4.0 5.80E-06 2.01E-07 

5.0 2.26E-05 7.86E-07 

6.0 5.00E-05 1.74E-06 

7.0 8.02E-05 2.78E-06 

8.0 1.07E-04 3.70E-06 

9.0 1.26E-04 4.39E-06 

10.0 1.40E-04 4.86E-06 

11.0 1.48E-04 5.15E-06 

12.0 1.54E-04 5.33E-06 

13.0 1.57E-04 5.44E-06

14.0 1.58E-04 5.50E-06 

15.0 1.59E-04 5.53E-06 

16.0 1.60E-04 5.55E-06 

17.0 1.60E-04 5.56E-06 

18.0 1.60E-04 5.56E-06 

19.0 1.60E-04 5.57E-06 

20.0 1.60E-04 5.57E-06 

21.0 1.60E-04 5.57E-06 

22.0 1.60E-04 5.57E-06 

23.0 1.60E-04 5.57E-06 

24.0 1.60E-04 5.57E-06 

25.0 1.60E-04 5.57E-06 

26.0 1.60E-04 5.57E-06 

27.0 1.60E-04 5.57E-06 

28.0 1.60E-04 5.57E-06 

29.0 1.60E-04 5.57E-06 

30.0 1.60E-04 5.57E-06 

31.0 1.60E-04 5.57E-06 

32.0 1.60E-04 5.57E-06 

33.0 1.60E-04 5.57E-06 

34.0 1.60E-04 5.57E-06 

35.0 1.60E-04 5.57E-06 

36.0 1.60E-04 5.57E-06 

37.0 1.60E-04 5.57E-06 

38.0 1.60E-04 5.57E-06 

39.0 1.60E-04 5.57E-06 

40.0 1.60E-04 5.57E-06 

41.0 1.60E-04 5.57E-06 

42.0 1.60E-04 5.57E-06 

43.0 1.60E-04 5.57E-06 

44.0 1.60E-04 5.57E-06 

45.0 1.60E-04 5.57E-06 

46.0 1.60E-04 5.57E-06 

47.0 1.60E-04 5.57E-06 

48.0 1.60E-04 5.57E-06 

49.0 1.60E-04 5.57E-06 

50.0 1.60E-04 5.57E-06 

____________________________________________________________

LIITE 9

Nokian kaupunki, Häpesuon vanha kaatopaikka 

MAAPERÄN KUNNOSTUSTYÖT Maaperä puhdistetaan alempaan ohjearvotasoon 

SUUNTAA ANTAVA KUSTANNUSARVIO Yksikkö Määrä a'-hinta 

Kustannus, € 

yks. €/yks. (alv 0%) (alv 22 %) 

MAARAKENNUSTYÖT 

Rakennusten ja rakenteiden purut, johtosiirrot ym. 1 700 000 700 000 854 000 

Kaivu, massojen erottelu ja kuormaus m3ktr 80 000 10 800 000 976 000 

seulonta, jätetäyttö m3ktr 40 000 5 200 000 244 000 

siirto (0-1 km) m3ktr 80 000 1,5 120 000 146 400 

puhtaiden maiden ja ylitteen kuormaus ja siirto täyttöön m3ktr 20 000 2,5 50 000 61 000 

Lievästi pilaantuneiden maiden kuljetus, 115km Kiimassuo m3ktr 10 000 23 230 000 280 600 

Voimakkaasti pilaantuneiden maiden kuljetus, 115km Kiimassuo m3ktr 28 000 23 644 000 785 680 

Jätteen kuljetus, 40km Tarastejärvi m3ktr 20 000 8 160 000 195 200 

Ongelmajätepitoisen maa-aineksen kuljetus, 130km Riihimäki m3ktr 2 000 26 52 000 63 440 

Täyttömaat m3ktr 60 000 10 600 000 732 000 

MASSOJEN KÄSITTELY JA SIJOITUS 

3 556 000 4 338 320 

Kaatopaikkakelpoinen jäte t 36 000 90 3 240 000 3 952 800 

Lievästi pilaantunut t 20 000 10 200 000 244 000 

Voimakkaasti pilaantunut t 56 000 30 1 680 000 2 049 600 

Ongelmajätepitoisesti pilaantunut t 4 000 90 360 000 439 200 

VESIEN KÄSITTELY 

116 000 5 480 000 6 685 600 

Pumppaus tv 160 45 7 200 8 784 

Hiekkasuodatuskäsittely tv 160 150 24 000 29 280 

tuonti paikalle ja poisvienti kpl 1 450 450 549 

Öljynerotin tv 160 150 24 000 29 280 

tuonti paikalle ja poisvienti kpl 1 600 600 732 

Aktiivihiilisuodatus tv 160 200 32 000 39 040 

tuonti paikalle ja poisvienti kpl 1 4 500 4 500 5 490 

92 750 113 155 

MAAPERÄN KUNNOSTUSTYÖT 9 128 750 11 137 075 

YLEISKUSTANNUKSET 25 % 2 282 188 2 784 269 

YHTEENSÄ 11 410 938 13 921 344

ittäjäkatu 

Nokianvaltatie 

Museo 

Last.lait 

Th k 

k 

Kpa 

Th 

Th 

Kpa 

Huoltoas 

Viik 

36 

39 

47 

33 

20 

19 

25 

35 

12 

11 

8 

10 

30 

31 

5 

38 

23 

7 

37 

13 

28 

3 

22 

1 

48 

24 

26 

21 

15 

16 

34 

17 

14 

9 

4 

18 

6 

49 

32 

27 

29 

2 

5959 

6193 

5031 

6192 

5032 

5958 

51 

100 

1P 

1P 

1K 

1:128 

1:128 

1:247 

8:124 

5:82 

7:139 

11:1 

1:247 

1:190 

33 

38 

37 

9 

8 

1:128 

11:1 

1:35 

6 

8 

5 

7 

7 

9 

2 

8 

10 

4 

1 

9 

1 

8 

3 

11 

5 

24 

5 

10 

6 

1:247 

1:190 

1-9903-0 

7:139 

8:124 

7 

1-9903-0 

5:82 

4 

9 

6 

489 

490 

488 

21 

22 

18 

11 

20 

23 

12 

500 

499 

3 

4 

509 

497 

2 

5 

11 

508 

498 

487 

22 

23 

23 

12 

5 

21 

1 

16 

4 

14 

3 

17 

3 

29 

6 

3 

7 

60 

56 

20 

63 

11 

30 

19 

16 

14 

45 

7 

100 

15 

251 

51 

9 

61 

8 

13 

16 

10 

700 

5 

24 

27 

8 

10 

600 

21 

4 

16 

6 

43 

24 

1 

10 

12 

42 

28 

29 

4 

22 

5 

8 

25 

8 

30 

19 

18 

58 

15 

18 

7 

17 

29 

17 

20 

19 

30 

18 

56 

15 

3 

26 

5 

6 

13 

31 

16 

15 

18 

16 

7 

14 

24 

24 

22 

7 

9 

21 

42 

41 

22 

20 

62 

60 

61 

19 

21 

14 

52 

49 

47 

50 

10 

12 

5 

3 

1 

4 

2a 

2 

1 

6 

8 

7 

58 

60 

57 

55 

53 

56 

54 

51 

7a 

95 

103 

97 

97 

97 

96 

96 

100 

97 

106 

105 

260 

280 

300 

320 

340 

360 

380 

400 

420 

440 

460 

480 

500 

520 

540 

560 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

140 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

140 

160 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

L1 

L1 

L2 

L2 

L3 

L3 

L4 

L4 

HP1/95 

SV3 

SV1 

SV2 

PK10 

PK9 

PK15 

PK18 

PK16 

PK13 

PK11 PK4 

PK2 

PK8 

PK19 

PK14 

PK7 

PK12 

PK3 

PK5 

PK1 

PK6 

PK20 

PK21 

PK23 

PK22 

PK24 

PK25 

PK26 

Huoltoasema 

Autokauppa 

Puutarhaliike 

Asunto 

Jehovan todistajien sali 

Värisilmä 

Alston 

Asunto 

Lemmikkitarvikeliike 

Automaalaamo 

Viheryksikön varikko 

Nokeval 

Pyöräliike 

P:\PLAN\Tre\YMK\YMS\Nokia_0215\D2369_Hapesuo\NP_D2369\DWG\TYÖPOHJA_051208.DWG 

Tiedosto 

Yhteyshenkilö 

Suunn. 

Muutos 

Hyv. 

Pääsuunn. 

Päiväys 

Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero 

Mittakaavat 

Piirustuksen sisältö 

Rakennuskohde 


Pyhäjärvenkatu 1 

33200 Tampere 

Puh. 0104096700 

www.fcg.fi 


Häpesuon vanha kaatopaikka 

Asemapiirustus 1:500 

Yrittäjäkatu 

YMP 0215-D2369 101 

21.4.2009 

Täyttöalueen reuna 1964 

Jätetäyttö kenttätutkimuksen 

mukaan

SV1: +w = 91,30 

HP7/96: +w = 84,97 

SV4: +w = 91,32 

SV5: +w = 91,27 

HP8/96: +w = 72,31 

SV2: +w = 91,44 

SV3: +w = 91,43 

HP1/95: +w = 74,42 

HP3/95 

HP4/95 

HP2/95: +w = 74,20 

HP5/95 

HP6/95 


HÄPESUON KAATOPAIKKA 

YLEISKARTTA 1 : 10 000 / A3 

 

Havaintopiste (SV - HP) 

Häpesuon täyttöalue 

Vedenottamo 

Pohjavesialue 

Pohjaveden muodostumisalue (sisäviiva) 

Pinnantasot mitattu 03/2009. 

0215 - D2369 / YMK D2369_2 / 21.4.2009 / Pik

Z 

Välimäenkatu 


Pirkkalaistie 

Pirkkalais 

Hinttala 


Alinenkatu 

Oikopolku 

Nokianvaltatie 

Välimäenkatu 

Pp.tie 

Museo 

Museo 

sp 

sp 

Pki 

ar VI k 

ar VI k 

ar IV k 

ar IV k 

ar IV k 

sp 

Kpa 

Th 

Th 

VI 

sp 

Last.lait 

Th k 

k 

Kpa 

Th I k 

Th 

Th 

Th 

Th 

Th 

Kpa 

sp 

Ts 

Huoltoas 

Kpa 

Viik 

Viik 

Viik 

Viik 

36 

45 

39 

47 

33 

42 

20 

19 

25 

35 

12 

11 

41 

8 

10 

30 

31 

5 

38 

23 

7 

37 

13 

46 

28 

3 

43 

22 

1 

40 

48 

24 

26 

21 

15 

16 

34 

17 

14 

9 

4 

18 

6 

49 

32 

27 

44 

29 

2 

200 

100 

342 

17 

5 

6320 

5770 

5769 

5768 

5773 

5039 

6195 

5029 

7086 

7073 

5959 

6059 

5998 

5761 

6320 

5040 

5030 

6193 

5031 

6192 

5032 

5958 

5038 

5037 

177 

51 

52 

100 

1K 

1P 

1P 

1P 

3K 

1K 

3U 

1P 

L103 

1K 

1K 

1K 

1P 

1K 

1P 

1K 

1K 

1P 

1P 

1K 

1P 

1P 

1P 

1:247 

1:128 

1:182 

1:128 

1:44 

1:247 

8:124 

5:82 

7:139 

1:35 

11:1 

N:o2 

1:247 

11:1 

1:190 

1:247 

4:106 

5:23 

4:88 

2:102 

Yht 

1:190 

1:167 

1:247 

1:168 

1:247 

1:247 

33 

49 

39 

38 

37 

34 

35 

30 

21 

22 

55 

28 

1:247 

23 

9 

8 

3 

1-9906-0 

5:23 

1-9903-0 

1:167 

1:168 

1:182 

1-9903-0 

1:128 

1:44 

11:1 

1:35 

15 

10 

1 

2:102 

6 

8 

5 

7 

4:129 

7 

4 

9 

8 

7 

20 

3 

2 

8 

10 

1 

4 

4 

1 

19 

9 

1 

22 

8 

11 

3 

11 

2 

17 

10 

13 

20 

2 

3 

2 

5 

11 

12 

5 

2 

16 

1 

11 

24 

5 

8 

9 

10 

6 

21 

1:247 

1 

4:106 

1:190 

1-9903-0 

14 

3 

1-9903-0 

1-9903-0 

1-9903-0 

7:139 

1-9903-0 

8:124 

7 

1-9903-0 

5:82 

1:190 

1-9903-0 

1-9903-0 

4 

12 

9 

6 

489 

490 

488 

21 

22 

18 

11 

20 

23 

29 

12 

500 

499 

3 

4 

25 

509 

497 

2 

5 

28 

3 

27 

26 

4 

30 

29 

11 

508 

1 

498 

487 

1 

21 

6 

22 

23 

400 

10 

40 

1 

36 

31 

7 

23 

20 

53 

10 

10 

12 

38 

24 

13 

5 

21 

1 

16 

6 

8 

50 

4 

28 

52 

14 

13 

3 

5 

900 

3 

55 

16 

48 

68 

17 

45 

21 

10 

31 

8 

47 

35 

26 

4 

24 

44 

49 

3 

20 

29 

5 

66 

12 

18 

15 

13 

6 

3 

26 

7 

44 

27 

11 

57 

60 

56 

20 

7 

63 

1 

50 

44 

22 

8 

24 

70 

27 

11 

22 

30 

19 

16 

14 

45 

7 

100 

29 

11 

7 

27 

4 

3 

15 

54 

251 

51 

51 

9 

61 

43 

43 

6 

8 

28 

25 

13 

16 

26 

9 

24 

2 

14 

16 

29 

12 

3 

32 

2 

25 

19 

45 

10 

42 

67 

700 

5 

54 

24 

27 

69 

41 

13 

23 

29 

6 

41 

14 

26 

8 

10 

4 

13 

6 

47 

10 

600 

39 

50 

7 

21 

4 

6 

16 

65 

23 

6 

43 

40 

52 

43 

25 

13 

19 

52 

9 

24 

1 

10 

12 

42 

6 

5 

106 

37 

28 

29 

24 

5 

9 

17 

10 

35 

24 

14 

4 

22 

17 

22 

21 

46 

6 

7 

27 

5 

8 

21 

1 

5 

10 

9 

9 

3 

25 

8 

30 

19 

8 

12 

15 

20 

11 

17 

19 

53 

5 

19 

9 

44 

51 

17 

18 

54 

56 

18 

58 

20 

13 

25 

15 

18 

7 

5 

43 

15 

51 

8 

7 

17 

29 

17 

7 

59 

15 

2 

7 

46 

53 

18 

48 

800 

64 

4 

20 

19 

30 

18 

56 

23 

60 

46 

11 

15 

1 

3 

26 

9 

5 

1006 

28 

3 

38 

27 

42 

52 

8 

26 

49 

52 

6 

13 

31 

35 

16 

15 

2 

45 

28 

181 

25 

30 

48 

27 

26 

9 

7 

16 

18 

16 

7 

14 

24 

14 

24 

22 

7 

20 

500 

29 

9 

143 

12 

21 

42 

15 

102 

45 

101 

32 

46 

9 

21 

56 

41 

103 

12 

5 

22 

30 

52 

4 

31 

20 

18 

16 

18 

83 

98 

12 

24 

6 

62 

44 

81 

23 

19 

25 

39 

22 

47 

17 

35 

82 

60 

65 

26 

46 

12 

61 

19 

4 

20 

24 

33 

27 

6 

57 

29 

64 

21 

25 

47 

11 

53 

16 

14 

52 

49 

47 

50 

45 

13 

15 

10 

12 

5 

3 

1 

4 

2a 

2 

6 

1 

16 

9 

6 

8 

7 

58 

60 

57 

55 

53 

56 

54 

51 

14 

3 

4 

29 

17 

5 

6 

8 

7 

10 

9 

26 

24 

2220 18 

34 

13 

11 

27 

25 

35 

36 

23 

21 

10 12 

44 

41 

43 

42 

1 

2 

40 

38 

37 

11 

12 

2 

8 

13-15 

10 

8 

9 

7a 

95 

103 

97 

97 

97 

96 

100 

105 

39 

92 

96 

90 

90 

87 

96 

97 

100 

97 

107 

106 

105 

100 

108 

111 

103 

103 

98 

100 

95 

102 

107 

105 

97 

108 

93 

100 

95 

90 

103 

97 

90 

90 

103 

93 

103 

92 

100 

97 

105 

100 

105 

107 

103 

100 

100 

105 

105 

100 

95 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

140 

160 

180 

200 

220 

240 

260 

280 

300 

320 

340 

360 

380 

400 

420 

440 

460 

480 

500 

520 

540 

560 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

140 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

140 

160 

-0 

20 

40 

60 

80 

100 

120 

L1 

L1 

L2 

L2 

L3 

L3 

L4 

L4 

HP7/96 

HP1/95 

SV3 

SV1 

SV2 

HP8/96 

PK17 

PK10 

PK9 

PK15 

PK18 

PK16 

PK13 

PK11 PK4 

PK2 

PK8 

PK19 

PK14 

PK7 

PK12 

PK3 

PK5 

PK1 

PK6 

PK20 

PK21 

PK23 

PK22 

PK24 

PK25 

PK26 

P:\PLAN\Tre\YMK\YMS\Nokia_0215\D2369_Hapesuo\NP_D2369\DWG\ASEMAPIIRUSTUS_300109..DWG 

Tiedosto 


Suunn. 

Muutos 

Hyv. 

Pääsuunn. 

Päiväys 


Mittakaavat 


Rakennuskohde 



33200 Tampere 

Puh. 0104096700 

www.fcg.fi 



Tutkimusaluepiirustus 1:750 



21.4.2009 

Täyttöalueen reuna 1964 


mukaan 

Tutkimuspiste 

Orsiveden havaintoputki 

Pohjaveden havaintoputki 

SV1 

HP8/96 

PK12

Pituusleikkaus Yrittäjänkatu 

100 

99 

98 

97 

96 

95 

94 

93 

92 

91 

90 

89 

88 

87 

86 

85 

84 

83 

82 

81 

80 

+90.73 

PK17 

+81.73 

vas. 13 m 

0-1 multa, Si, Tä 

1-2 multa, Si, Tä 

2-3 SiSa, Tä, puuta/kiviä 

3-4 Tä, Si, Sa, Tu 

4-5 Sa, Tu, kostea 

5-6 Si, Tä/Tu, leijusavi 

6-7 Sa, lieju 

7-9 Sa, leiju 

P:\PLAN\Tre\YMK\YMS\Nokia_0215\D2369_Hapesuo\NP_D2369\DWG\TULOSTELUONNOKSET_280109.DWG 

2-3 SiSa 

0-1 TäSr 

1-2 Si 

3-4 Sa 

4-5 Sa 

+92.53 

PK10 

+93.509 

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 

+93.63 

PK24PK23 

0-1 TäMr, 

0,3-1 TäSr 

1-2 Tä(Sr,SiSa) 

1-2 TäSr 

2-3 Tä(Sr,Sa) 

2-3 Tä(SiSa) 

+94.37 

PK22 

0-1 tä(SiMr) 

1-2 TäSr, jäte 10% 

2-3 Tä(Sr,Sa), jäte 10% 

3-4 ei näytettä 

3-4 Tä(SiSa) 


4-5 Tä(Sr,Sa), jäte 50% 

4-5 Tä(Sr, Sa, 

4-5 

kiviä). 

Tä(Sr,Sa) 

5-6 jäte >50% 


5-6,5 tä(Sr,Sa) 6-7 tä(Sr,Sa), jäte 25% 

+94.47 

PK15 

0-1 tä(Sr, Sa) 


3-4 täSr, jäte 50% 6-7 tä(Sr,Sa) 

6-7 jäte >50% 

7-8 Jäte >50% 

7-8 Jäte >50% 

8-9 Tu 

9-10,5 Hhk 


3-4 tä(Sr,Sa) jäte 3-4 5% täSr 

3-4 täSr, jäte 10% 4-5 täSr, jäte 5% 4-5 täSa 

6-7 Jäte >50% 7-8 Sa 

8-9 Tu, Sa (8,6 m) 

9-10 Sa 

0-1 täSr, jäte 10% 0-1 täSr 

1-2 täSr, jäte 10% 1-2 täSr 

2-3 täSr 

6,6-7 Tu, Sa 

+89.47 

vas. 11 m 

+97.09 

PK5 

0-1 TäSr 

1-2 Si 

2-3 Sa 

+94.09 

vas. 31 m 

Rakennuskohde 

Nykyinen maanpinta 

Vanha maanpinta 

Savipinta 



Päiväys 

Pääsuunn. 

Hyv. 

21.4.2009 

Arvioitu savipinta 

Jätetäyttö 


mukaan 



Suunn. 


Tiedosto 



33200 Tampere 

Puh. 0104096700 

www.fcg.fi 

Mittakaavat 

Pituusleikkaus 1:1000 / 1:100 



Muutos

Poikkileikkaus L1-L1 Poikkileikkaus L2-L2 Poikkileikkaus L3-L3 Poikkileikkaus L4-L4 

100 

99 

98 

97 

96 

95 

94 

93 

92 

91 

90 

89 

88 

87 

86 

85 

+94.99 

PK11 

+88.99 

vas. 4 m 

0-1 SiMr, HkMr 



PK13 

0-1 täMr 

1-2 tä(Hk,Sr) 

2-3 jäte >50% 

3-4 SiSa, Mr 

3-4 jäte >50% 

4-5 SiSa 

5-6 Sa 

ei tied. 

4-5 jäte >50% 

oik. 10 m 

+94.37 

PK22 

PK15 

0-1 tä(Sr,Sa), kiviä 


2-3 tä(Sr,Sa), jäte 25% 

2-3 tä(Sr, Sa), jäte 25% 2-3 tä(Sr,Sa) 

3-4 tä(Sa),, jäte 25% 

4-5 tä(Sr,Sa), jäte 50% 4-5 jäte, kiviä 

+86.37 

oik. 4 m 

0-1 tä(SiMr) 

1-2 tä(SiMr), jäte 25% 


5-6 tä(Sr,Sa), jäte >50% 5-6 tä(Sr,Sa), jäte 50%. 

4-4,5 täSr, jäte 25% 

4,5-5 Sa 




PK16 

0-1 täSr 

1-2 täSr 

2-3 täSr 

+88.59 

oik. 14 m 

3-4 täSr, jäte 50% 

6-7 Jäte >50% 

7-8 Jäte >50% 

8-9 Tu, Sa (8,6 m) 

9-10 Sa 

+95.73 

PK19 



2-4 Kiviä 

4-5 tä(Sr,Sa) 

5-6 jäte >50% 

6-7 jäte >50% 

7-8 Jäte >50% 

8-9 Tu 

+85.23 

vas. 4 m 

9-10,5 Hhk 

+95.19 

PK21 

0-1 tä(Sr,SiSa) 

1-2,5 tä(Sr,SiSa) 

2,5-4,5 ei näytettä 

4,5-8,7 täSr, Sa 

8,7-9,2 Mr 

+85.99 

vas. 14 m 

100 

99 

98 

97 

96 

95 

94 

93 

92 

91 

90 

89 

88 

87 

86 

85 

+97.09 

PK5 

0-1 täSr 

1-2 Si 

2-3 Sa 

+94.09 

+96.47 

PK26 

0-1 täSr 

1-2 täSr 

2-3 täSr 

3-4 täSr 

4-5 täSa 

5-6,6 tä(Sr,Sa) 

6,6-7 Tu, Sa 

+89.47 

vas. 11 m 

+96.48 

PK6 


0-1 täSr 



jäte 5% 

2-3 täSr, kiviä 

2-3 tä(Sr,Sa), 

jäte 25% 

3-4 tä(Sr,Sa) jäte 5% 





7-8 Sa 

+88.48 

vas. 4 m 

+95.89 

PK20PK14 

3-4 jäte >50% 

5-6 jäte >50% 

6-7 Jäte >50% 


8-8,7 Tu, Mr 

+87.19 

vas. 10 m 

+95.84 

0-1 täSr 

1-2 täSr 


3-3,5 täSr 

3,5-4 Kivi 

4-8 jäte >50% 


9-10 Hk, jäte 50% 


11-12 Tu 

Rakennuskohde 



Päiväys 

Pääsuunn. 

Hyv. 

21.4.2009 

Nykyinen maanpinta 

Vanha maanpinta 

Jätetäyttö 


mukaan 



Suunn. 


Tiedosto 



33200 Tampere 

Puh. 0104096700 

www.fcg.fi 

Mittakaavat 

Poikkileikkaukset 1:1000 / 1:100 

L1, L2, L3 ja L4 


Muutos

D2369 tutkimusraportti_210409 final_liitteineen.pdf - Nokian kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?