päijät-hämeen kiinteät muinaisjäännökset - Päijät-Hämeen liitto

More documents

Recommendations

Info

32 ASIKKALA Asikkalasta tunnetaan yhteensä 48 kiinteää muinaisjäännöstä, joista peräti kuusi on vedenalaisia hylkyjä. Laajan kunnan alueella onkin isoja järvialueita, kuten Vesijärvi ja Päijänne, jota harjujonot halkovat. Arkeologinen tutkimus Asikkalassa on varsin nuorta, sillä se on alkanut vasta 1960-luvulla erinäisten tarkastuskäyntien muodossa. Tarkastusten lisäksi Kalkkistenkoskessa olevan Kotasaaren (kohde n:o 36) kivi- ja varhaismetallikautisella asuinpaikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1962–1963 Rostislav Holthoerin johdolla. Vuonna 1971 Matti Huurre teki kunnan perusinventoinnin, jossa muinaisjäännöksiksi merkittiin 20 kohdetta. Asikkalassa ei tehty uusia inventointeja ennen vuotta 2000,
jolloin Antti Bilund Lahden kaupunginmuseosta inventoi muutamia kaava-alueita esimerkinomaisesti. Vuonna 2004 Museovirasto toteutti Anu Kehusmaan tekemänä Asikkalan arkeologisen inventoinnin, jossa ennestään tunnettujen kohteiden lisäksi tarkastettiin vuoden 1971 jälkeen tietoon tullet irtolöytöpaikat ja ilmoitukset muinaisjäännöksistä. Uusia kohteita ei inventoinnin puitteissa systemaattisesti etsitty. Asikkalasta on tehty myös muutama pienempialainen inventointi. Katja Vuoristo Museovirastosta inventoi vuonna 2006 Pulkkilanharjun kevyenliikenteenväylän linjausta. Lahden kaupunginmuseon vuonna 2003 toteuttama <strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> kalliomaalausinventointi koski myös osia Asikkalasta. Asikkalan arkeologinen inventointitilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Ranta-alueiden inventoinnilla olisi todennäköisesti melko helposti löydettävissä uusia pyyntikulttuurin asuinpaikkoja. Tästä osoituksena on Antti Bilundin vuonna 2000 vain parin päivän inventoinnissa löytämät neljä kivi- ja varhaismetallikautista kohdetta. Myös rautakautisia kohteita, kuten asuinpaikkoja, on todennäköisesti löytymättä tunnettujen kohteiden ympäristöstä. Kotasaaren kaivausten lisäksi kaivauksin tutkittuja kohteita on Asikkalassa vain kaksi. Vuonna 1999 tutkittiin Hannu Takalan ja Jyrki Palon johdolla Iisakkilan (kohde n:o 26) moniperiodista asuinpaikkaa, jolta on sekä rauta- että kivikautisia löytöjä. Syttänneen (kohde n:o 51) kivi- ja varhaismetallikautisella asuinpaikalla tehtiin kaivauksia vuonna 2006 Katja Vuoriston johdolla. Molemmat kaivaukset liittyivät teiden parantamistöihin. Asikkalan tunnetut kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat pääasiassa Päijänteen ja Ruotsalaisen rannoilla. Samojen järvien rantakallioissa on myös neljä kivikautista kalliomaalausta. Alueella on mahdollisesti asuttu jo mesoliittisella kivikaudella, mutta pääosa asuinpaikkojen ajoitettavissa olevista löydöistä on neoliittiselta kivikaudelta. Kotasaaren ja Syttänneen asuinpaikoilla on asuttu myös varhaismetallikaudella. Asikkalasta tunnetaan lapinraunioita Salonsaaren Valkeistenkärjestä (kohde n:o 54) ja Lepokalliolta (kohde n:o 40) – myös Kailanniitynkallion (kohde n:o 28) tuhoutunut röykkiö on mahdollisesti ollut pronssikautinen lapinraunio. Rautakautisia kohteita tunnetaan Asikkalasta vähän. Salonsaaressa ja Vähä-Äiniössä on rautakautisia polttokenttäkalmistoja, ja Kalkkisissa Iisakkilan viikinkiaikainen asuinpaikka. Kunnan tunnetut kuppikivet sijaitsevat muista rautakautisista kohteista erillään Viitailassa (kohde n:o 37) ja Tupalan talomuseon pihassa. Asikkala on vanhastaan tunnettu useista myllyistään, joten kunnan historiallisen ajan muinaisjäännöksiin kuuluukin useita myllynpaikkoja. Muita merkittäviä historiallisia kohteita ovat Anianpellon (kohde n:o 22) vanha markkinapaikka sekä Kalkkistenkosken perkaustöissä syntyneet kivirakenteet. Ala-Pietilän polttokenttäkalmistoa. Kuvattu etelästä 2007. 20. Ala-Pietilä Rautakautinen polttokenttäkalmisto. I Peruskartta: 3112 02 Asikkala Kylä: Salo p = 6787 71–76 i = 3425 02–07 z = 90–95 ASIKKALA Kohde sijaitsee Salonsaaren lounaispuolella, Kylänpohjanlahden rannasta noin 200 metriä pohjoiseen olevalla mäenkumpareella peltojen keskellä. Kivisen ja osin kallioisen mäenkumpareen ylitse kulkee tie ja sen päällä on talo. Talon rakennustöissä paikalta on löytynyt miekka ja keihäänkärki. Aiemmin mäeltä on löydetty myös keramiikkaa, palanutta luuta ja savea sekä kuonaa. Mäen päällä on havaittu merkkejä hiilensekaisesta maasta. Mäen eteläpuolella on useita noin kaksi metriä halkaisijaltaan olevia röykkiöitä. Osassa röykkiöistä on silmäkivi ja yhdessä on suuremmista kivistä ladottu reunakehä. Röykkiöt ovat osittain turpeen peitossa ja osa niistä on maansekaisia. Tutkimukset: Inv. M. Huurre 1971, tark. M. Miettinen 1998, inv. A. Kehusmaa 2004. Löydöt: KM 19287, kalmistolöytöjä; KM 30870: 1–2, miekka ja keihäänkärki. 33
Page 1: PÄIJÄT-HÄMEEN KIINTEÄT MUINAISJ
Page 4 and 5: Pohjakartta-aineisto©Maanmittausla
Page 6 and 7: SISÄLLySLUETTELO Esipuhe .........
Page 8 and 9: 8 MUINAISJÄÄNNÖSTEN SUOJELU JA A
Page 10 and 11: 10 MENNEISyyTTÄ JA MUINAISJÄÄNN
Page 12 and 13: 12 Rautakauden lopulle tai varhaisk
Page 15 and 16: tunnetaan muinaisjärviä, jotka ov
Page 17 and 18: Pohjakartta-aineisto©Maanmittausla
Page 21 and 22: ARTJÄRVI Päijät-Hämeen pienin k
Page 23 and 24: Kivirakenne mäen päällä. Kuvatt
Page 25 and 26: Mäki, jonka koillisrinteellä pyyn
Page 27 and 28: Linnavuori on metsäinen mäki kuva
Page 29 and 30: Metsätöiden vaurioittamaa kivimuu
Page 31: Asuinpaikka pellolla olevalla teras
Page 35 and 36: Peltojen keskellä Keijumäki, joll
Page 37 and 38: Kivimuurin pohjoisosaa. Kuvattu kaa
Page 39 and 40: Karsillan myllylampi. Kuvattu kaako
Page 41 and 42: Tiheän kasvillisuuden peittämä a
Page 43 and 44: Lempaanpohjan asuinpaikkaa. Kuvattu
Page 45 and 46: Asuinpaikka kuvan keskellä peltoku
Page 47 and 48: Venekuvio Patalahden rannalla oleva
Page 49 and 50: Asuinpaikka kuvattuna etelästä 20
Page 51 and 52: Matala röykkiö Vesansalossa. Kuva
Page 53 and 54: Kalmisto metsäkumpareella pellon l
Page 55 and 56: HARTOLA 55
Page 57 and 58: Ekonkosken kuppikivi. Kuvattu pohjo
Page 59 and 60: Asuinpaikka hiekkakuopan reunan pä
Page 61 and 62: Asuinpaikka Tainionvirtaan laskeval
Page 63 and 64: Ryteikköistä asuinpaikkatasannett
Page 65 and 66: Asuinpaikka ja kuppikivi pellolla,
Page 67 and 68: Asuinpaikka rantavallin vasemmalla
Page 69 and 70: Kuvan etualalla yksi painanteista.
Page 71 and 72: Muikunlahden asuinpaikkaa, taustall
Page 73 and 74: Etualalla röykkiöaluetta, asuinpa
Page 75 and 76: Asuinpaikka pellon laidassa lähell
Page 77 and 78: Kiviauma Pohjolan kylätontilla. Ku
Page 79 and 80: Kuppikivi puun juurella, taustalla
Page 81 and 82: Kuppikivi pellolla Kirkkolan kartan
Page 83 and 84:
Vanha kirkonpaikka ja muistokivi. K
Page 85 and 86:
HEINOLA Heinola on ollut ja on edel
Page 87 and 88:
Asumuspainanne Ala-Musterin asuinpa
Page 89 and 90:
Asuinpaikka metsässä tien oikeall
Page 91 and 92:
Vanha kylätontti mäellä tien mol
Page 93 and 94:
Asuinpaikka metsän puoleisella rin
Page 95 and 96:
Kelottunut Karhumänty. Kuvattu poh
Page 97 and 98:
Asuinpaikka hakkuuaukealla törmän
Page 99 and 100:
Yksi Leppälä B:n röykkiöistä.
Page 101 and 102:
Niemen korkeimmalla kalliolla oleva
Page 103 and 104:
Hiilimiilu heinikossa männyn edess
Page 105 and 106:
Sammakkolahden asuinpaikkaa. Kuvatt
Page 107 and 108:
Soukanharjun asuinpaikkatasannetta.
Page 109 and 110:
Tiuhtaniementien kivikautista asuin
Page 111:
Mahdollinen peltoröykkiö. Kuvattu
show all

päijät-hämeen kiinteät muinaisjäännökset - Päijät-Hämeen liitto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?