Metsänviljelyopas - 4H
Metsänviljelyopas - 4H
Metsänviljelyopas - 4H
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Metsänviljelyopas</strong><br />
Suomen <strong>4H</strong>-liitto
Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen<br />
Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola<br />
Taitto Tiina Rinne<br />
Kansi Taigamedia<br />
Piirrokset Laura Salmi<br />
Julkaisija Suomen <strong>4H</strong>-liitto, 2007<br />
Paino Latvala-Reilat<br />
Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.
JOHDANTO<br />
Metsänviljelyllä tarkoitetaan uuden metsän perustamista istuttamalla taimia tai kylvämällä<br />
siemeniä. Tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopiva, riittävän tiheä ja hyvälaatuinen<br />
taimikko. Metsä voidaan uudistaa, kun se on saavuttanut uudistuskypsyyden. Uudistuskypsyys<br />
määräytyy puuston iän tai läpimitan perusteella.<br />
Uudistus- eli päätehakkuun jälkeen metsänomistajalla on velvollisuus huolehtia siitä,<br />
että alueella kasvaa taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Tämä uudistamisvelvoite<br />
takaa metsätalouden kestävyyden, sillä uudistusalalla tulee olla uuden puusukupolven taimikko<br />
viiden vuoden kuluessa hakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluttua hakkuun<br />
päättymisestä. Uudistamisvelvoite on määritelty metsälaissa (Metsälaki 1996/1093).<br />
Tämä opas on tarkoitettu koko perheen metsänviljelyoppaaksi. Se antaa perustiedot<br />
metsänviljelystä, kasvupaikoista ja metsän monimuotoisuuden huomioimisesta. Metsänviljelyyn<br />
ja muihinkin metsänhoitoon liittyviin asioihin saat lisää vinkkejä ja tehtäviä<br />
<strong>4H</strong>-liiton TOP – tehtäväpankista Metsänhoito – teemasta (www.4h.fi/top/metsä- ja luonto/<br />
C-taso).<br />
3
4<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 Kasvupaikkatekijät 5<br />
2 Uudistamismenetelmän valinta 6<br />
3 Ennakkotyöt 7<br />
Raivaus 7<br />
Maanmuokkaus 7<br />
Kulotus 8<br />
Hakkuutähteiden korjaus 8<br />
4 Kylvö 9<br />
Kylvön edut 9<br />
Siemenet ja kasvu 9<br />
Kylvön ajankohta 9<br />
Kylvötekniikka 9<br />
Kustannukset 10<br />
5 Istutus 10<br />
Istutuksen edut 10<br />
Taimityypit ja istutusajankohta 11<br />
Istutustekniikka 11<br />
Istutustiheys ja -kustannukset 12<br />
6 Jälkihoito 13<br />
Lähteet 14
1 KASVUPAIKKATEKIJÄT<br />
Kasvupaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä ympäristötekijöitä,<br />
jotka vaikuttavat puuston ja kasvillisuuden<br />
kehitykseen. Kasvupaikat luokitellaan<br />
tavallisesti metsätyypeiksi aluskasvillisuuden<br />
perusteella. Merkittävimmät kasvupaikan ympäristötekijät<br />
ovat valon ja veden määrä, alueen lämpöolosuhteet<br />
sekä maaperän rakenne ja ravinteet.<br />
Eri puulajit vaativat erilaiset kasvuolosuhteet.<br />
Karkeajakoiset maat uudistuvat usein helposti<br />
luontaisesti, sillä taimien kehitystä haittaavaa<br />
pintakasvillisuutta on vähän, routiminen on lievää<br />
ja lämpötila riittää siemenen itämiselle. Hienojakoiset<br />
ja viljavat maat suositellaan viljeltäviksi.<br />
Niillä runsas pintakasvillisuus ja maan routiminen<br />
haittaavat luontaista taimettumista. Sammal- ja<br />
kunttakerros vaikeuttavat sirkkataimien menestymistä,<br />
siksi sammalikot ja kunttaantuneet maat<br />
kannattaa uudistaa istuttamalla. Uudistusalan<br />
kivisyys, hallaisuus ja alttius tuulille on myös<br />
huomioitava valittaessa puulajia ja uudistamismenetelmää.
6<br />
2 UUDISTAMIS-<br />
MENETELMÄN VALINTA<br />
Uudistamistapa valitaan kasvupaikan<br />
mukaan viimeistään päätehakkuuta suunniteltaessa.<br />
On suositeltavaa käyttää uudistamismenetelmiä,<br />
joilla on kokemuksen<br />
mukaan saatu hyviä tuloksia. Samalla alalla<br />
voidaan käyttää eri uudistamismenetelmiä<br />
ja puulajeja kasvupaikkojen vaihteluiden<br />
mukaan.<br />
Metsä voidaan uudistaa joko luontaisesti<br />
tai viljelemällä. Luontaisella uudistamisella<br />
tarkoitetaan uuden puusukupolven aikaansaamista<br />
hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden<br />
avulla tai uudistettavan alueen<br />
reunametsän siementämänä. Luontaista<br />
uudistamista voidaan edistää maanmuokkauksella<br />
ja ennakkoraivauksella. Luontaista<br />
uudistamismenetelmää käytetään pääasiassa<br />
karuilla ja karuhkoilla kankailla, joilla<br />
ei ole kilpailevaa kasvustoa haittaamassa<br />
taimien kehitystä. Luontainen uudistaminen<br />
ei vaadi maanomistajalta välttämättä suurempia<br />
toimia tai taloudellista panostusta<br />
uudistamisen onnistumiseksi. Onnistuminen<br />
on tosin viljelyä epävarmempaa, eikä uudistusalan<br />
puulajiin tai taimitiheyteen voida<br />
paljon vaikuttaa.<br />
Metsänviljelyssä uutta puustoa kasvatetaan<br />
kylvämällä siemeniä tai istuttamalla<br />
taimitarhoilta hankittuja taimia. Istutustaimet<br />
voi myös kasvattaa itse. Suomen <strong>4H</strong>liiton<br />
julkaisemasta <strong>4H</strong>-Taimitarhaoppaasta<br />
löytyy tietoa oman taimitarhan perustamisesta<br />
ja taimikasvatuksesta.<br />
Metsänviljelytavan valintaan vaikuttavat<br />
alueen kasvuolosuhteet ja eri puulajien<br />
ominaisuudet. Kuusi soveltuu parhaiten kasvatettavaksi<br />
tuoreelle tai sitä rehevämmälle<br />
kasvupaikalle. Mäntyä taas kasvatetaan<br />
karummilla kasvupaikoilla. Uudistusala viljellään<br />
silloin, kun luontaisen uudistamisen
edellytykset ovat epävarmat tai niitä ei<br />
ole. Viljelyä käytetään myös silloin, kun<br />
kasvatettava puulaji halutaan vaihtaa eikä<br />
se ole luontaisesti mahdollista. Viljely<br />
myös nopeuttaa uudistamista ja onnistumisvarmuus<br />
paranee, vaikka luontaiselle<br />
uudistumiselle olisikin kohtuulliset<br />
edellytykset. Kertakustannusten sijaan<br />
tarkastellaan kokonaiskustannuksia uudistamistöistä<br />
taimikon vakiintumiseen<br />
ja taimikonhoitoon.<br />
Metsän uudistamisessa käytetään vain<br />
kotimaisia puulajeja sekä alueelle sopivaa<br />
alkuperää olevia siemeniä tai taimia.<br />
Kylvössä käytetään siemenviljelys- ja<br />
metsikkösiementä ja istutusmateriaalina<br />
pääasiassa paakkutaimia.<br />
3 ENNAKKOTYÖT<br />
Hakkuun jälkeen, ennen metsänviljelytöiden<br />
aloittamista, maastossa tehdään ennakkotöitä.<br />
Ennakkotöiden tarkoituksena on<br />
helpottaa metsänviljelytoimia sekä parantaa<br />
viljelytulosta. Ennakkotöitä ovat mm.<br />
maanmuokkaus, raivaus, kulotus ja hakkuutähteiden<br />
keruu. Näistä voidaan käyttää<br />
viljelyalalla yhtä tai useampaa menetelmää<br />
samanaikaisesti.<br />
Raivaus<br />
Päätehakkuussa uudistusalalle jäänyt,<br />
ainespuuksi kelpaamaton pieni puusto kannattaa<br />
raivata pois ennen maanmuokkausta<br />
ja viljelyä. Raivaus on tarpeen silloin, kun<br />
istutusalueen puusto haittaa tai estää viljeltävien<br />
taimien kasvuunlähtöä ja kasvua.<br />
Mikäli aluetta ei raivata, se heijastuu taimien<br />
kasvuun: kasvu on hidasta tai se voi<br />
taantua. Raivauksella voidaan myös samalla<br />
siistiä maisemaa miellyttävämmän näköi-<br />
seksi. Uudistusalalla raivaamatta jätetään<br />
säästöpuuryhmät, joiden tarkoituksena on<br />
edistää luonnon monimuotoisuutta.<br />
Maanmuokkaus<br />
Maanmuokkaus ratkaisee useimmilla kasvupaikoilla<br />
uudistumisen onnistumisen.<br />
Maanmuokkaus helpottaa istutusta ja auttaa<br />
taimia hyvään kasvuun, sillä se vähentää<br />
kilpailua kasvutekijöistä. Muokkaus myös<br />
vähentää tukkimiehentäituhoja. Muokkaustapoja<br />
ovat laikutus, äestys, laikkumätästys<br />
ja mätästys. Laikutus soveltuu parhaiten<br />
karkeille maalajeille luontaisen uudistamisen<br />
tai kylvön yhteyteen. Laikutusta<br />
voidaan käyttää myös kuusen istutusaloilla.<br />
Laikutuksessa paljastetaan kivennäismaa<br />
poistamalla humus laikuittain. Äestys on<br />
laikutusta järeämpi keino, jossa muokkausjälki<br />
on vähän laikkuja syvempi. Äestys<br />
soveltuu useille kangasmaille luontaisen<br />
7
8<br />
uudistamisen tai viljelyn yhteyteen, ei kuitenkaan<br />
paksukunttaisille tai veden vaivaamille<br />
maille. Laikkumätästyksessä tehdään<br />
matalahko laikku, josta kuntta ja kivennäismaa<br />
käännetään laikun reunalle mättääksi.<br />
Taimet istutetaan tiiviiksi puristettuihin<br />
mättäisiin. Menetelmä soveltuu parhaiten<br />
kuusen istutusaloille. Mätästyksessä<br />
tehdään maa-aineksesta kohoumia istutusta<br />
varten. Mättäät soveltuvat hyvin istutus- ja<br />
kasvualustoiksi veden vaivaamilla, heinittyvillä,<br />
kunttaisilla sekä kylmillä mailla.<br />
Kovin karkeille ja kuiville tai liian hienoille,<br />
routiville maille mätästys ei sovellu.<br />
Maanmuokkauksen yhteydessä on huolehdittava,<br />
ettei maasta irtoavaa kiintoainesta<br />
ja ravinteita pääse vesistöihin.<br />
Tämä voidaan estää jättämällä vesistöjen<br />
ympärille riittävän leveät suojavyöhykkeet,<br />
joita ei muokata. Soistuneita painanteita ja<br />
noroja ei muokata eikä uudistusalan maapuihin<br />
kosketa. Myöskään säästöpuuryhmien<br />
lähialueita ei muokata, vaan ne säilytetään<br />
mahdollisimman luonnontilaisina.<br />
Kulotus<br />
Kulotus luo taimelle paremmat kasvuolosuhteet.<br />
Kulotuksella eli pintakasvillisuuden<br />
ja humuksen poltolla ohennetaan humuskerrosta,<br />
parannetaan maaperän lämpöolosuhteita,<br />
ravinteikkuutta ja happamuutta.<br />
Parhaita kulotuskohteita ovat moreenimaiden<br />
kuivahkot ja tuoreet kankaat, jotka<br />
uudistetaan männylle. Kulotuksella on myös<br />
hyvä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.<br />
Hakkuutähteiden korjaus<br />
Nykyisin uudistusaloilta voidaan korjata<br />
hakkuutähteitä ja kantoja maanmuokkauksen<br />
ja metsänviljelyn helpottamiseksi.<br />
Hakkuutähteiden korjuu myös edistää<br />
täystiheiden taimikoiden syntymistä kuusen<br />
ja rauduskoivun viljelyssä. Lisäksi kantojen<br />
korjuu vähentää juurikäävän riskiä ja maanmuokkauskustannuksia.<br />
Tuoreet kankaat<br />
ja sitä viljavammat maat sekä ruoho- ja<br />
mustikkaturvekankaat soveltuvat parhaiten<br />
hakkuutähteiden korjuuseen. Karuilta ja<br />
ravinne-epätasapainosta kärsiviltä mailta<br />
ei hakkuutähteitä kannata kerätä. Kantojen<br />
korjuuseen soveltuvat tuoreet kankaat<br />
ja sitä viljavammat maat sekä ruoho- ja<br />
mustikkaturvekankaat. Kantoja ei korjata<br />
pohjavesialueilta eikä pienvesien ja vesistöjen<br />
reuna-alueilta.
4 KYLVÖ<br />
Kylvön edut<br />
Siemeniä kylvetään aina tiheämpään kuin<br />
mitä taimia istutetaan. Kylvötuppaassa kehittyy<br />
luonnollista kilpailua ja näin elinvoimaisimmat<br />
taimet pärjäävät. Istutustaimeen<br />
verrattaessa siemenestä asti maastossa<br />
kasvavalla taimella ei myöskään ole juuristo-ongelmia.<br />
Kylvötaimikon alkutiheyden<br />
(4000–10 000 tainta/ha) ansiosta kasvatettavien<br />
puiden laatua voidaan parantaa, sillä<br />
taimikonhoidossa voidaan tehdä valinta hyvälaatuisten<br />
taimien kasvattamisen hyväksi.<br />
Yleensä kylvämällä perustetaan männiköitä.<br />
Siemenet ja kasvu<br />
Siemenellä tulee olla kiinteä yhteys kasvualustassa<br />
olevaan veteen, jotta itäminen<br />
pääsee käyntiin. Lämpötila taas vaikuttaa<br />
itämisnopeuteen. Männyn kylvöä käytetään<br />
viljelymenetelmänä silloin, kun pintakasvillisuuden<br />
kilpailu ei ole liian voimakasta<br />
kehittyville taimille. Kuusi ei varjopuuna<br />
sovellu hyvin kylvöön. Karuille paikoille<br />
mäntyä kylvettäessä päästään varmimmin<br />
hyviin tuloksiin.<br />
Kylvön ajankohta<br />
Kylvämään pääsee, kun routa on sulanut<br />
eikä yöpakkasia enää ole. Männyn siemen<br />
tarvitsee vähintään + °C:ta itääkseen.<br />
Kangasmailla kevätkosteus haihtuu<br />
kesäkuun aikana, joten kangasmaiden kylvöaika<br />
jatkuu siihen asti. Turvemailla kosteus<br />
säilyy pidempään, joten kylvöaikakin on<br />
hieman pidempi. Nyrkkisääntönä voidaankin<br />
pitää sitä, että kylvää voidaan juhan-<br />
nukseen asti. Mitä aikaisemmin siemenet<br />
kuitenkin itävät, sitä pidempi on syntyvien<br />
taimien ensimmäinen kasvukausi ja sitä<br />
vahvemmaksi taimet kehittyvät.<br />
Kylvötekniikka<br />
Kylväminen onnistuu ilman apuvälineitä,<br />
mutta varmemman annostelutarkkuuden<br />
saa esim. kylvökannuja tai -laitteita apuna<br />
käyttäen. Kylvökohtia sijoitetaan hehtaarille<br />
1, –2 metrin välein 2000–2 00 kpl. Kylvökohdan<br />
tulee olla noin 1 cm:n syvyinen<br />
9
10<br />
jälki, johon siemenet ripotellaan. Siemenet<br />
peitetään ripottelun jälkeen noin puolen<br />
sentin kivennäismaakerroksella. Jokaiseen<br />
kylvökohtaan ripotellaan n. 20– 0 siementä<br />
alueen itämisoloista riippuen. Käsin kylvettäessä<br />
siemeniä kuluu 2 0–400 g/ha.<br />
Kustannukset<br />
Kylvö on taloudellisesti istutusta edullisempaa.<br />
Viljelymenetelmän valintaa pohditta-<br />
5 ISTUTUS<br />
Istutuksen edut<br />
Istutus on kylvöä kalliimpi, mutta varmempi<br />
menetelmä. Etelä-Suomessa istutuksella<br />
voitetaan aikaa seuraavaan uudistamiseen<br />
noin kaksi vuotta männyn kylvöön, 3-<br />
vuotta männyn luontaiseen uudistamiseen<br />
ja -1 vuotta kuusen luontaiseen uudistamisen<br />
verrattuna. Kasvu nopeutuu, koska<br />
istutettavat taimet ovat kooltaan suurempia<br />
ja näin myös pystyvät paremmin vastaamaan<br />
alueen kilpailuun. Istutus soveltuukin<br />
kaikenlaisille kasvupaikoille, missä luontaisen<br />
uudistamisen ja kylvön edellytykset<br />
eivät ole riittävät.<br />
essa tuleekin ottaa huomioon viljelymenetelmän<br />
onnistumisen mahdollisuus. Liian<br />
rehevälle paikalle kylvetyt siemenet häviävät<br />
helposti kilpailussa muulle pintakasvillisuudelle<br />
ja näin uudistusalalle ei saada<br />
nopeasti kasvatuskelpoista taimikkoa. Tämä<br />
vie aikaa puuston kasvatukselta ja vähentää<br />
metsikön taloudellista tuottoa.<br />
Esimerkkejä siemenhinnoista v. 2006:<br />
mänty 60 e/kg, kuusi 400 e/kg, rauduskoivu<br />
4 0 e/kg<br />
1 vuotisia paakkutaimia
Taimityypit ja<br />
istutusajankohta<br />
Taimityypin valintaan ja taimien eloonjääntiin<br />
vaikuttavat alueen kasvupaikkatyypit.<br />
Myös ympäristötekijät, kuten halla ja<br />
tuuli, hyönteiset, sienitaudit ja hirvituhot<br />
vaikuttavat taimien eloonjääntiin. Istutus<br />
on etenkin Etelä-Suomessa usein kannattavampaa<br />
helposti heinittyvillä mailla. Kuusi<br />
ja rauduskoivu soveltuvat istutettaviksi<br />
tuoreille kankaille ja niitä rehevämmille<br />
kasvupaikoille. Hieskoivua taas istutetaan<br />
turvemaille.<br />
Paakkutaimia istutetaan tuoreelle kankaalle<br />
tai sitä rehevämmälle kasvupaikalle.<br />
Taimet istutetaan helpoimmin pottiputkella<br />
(tai koneella). Kuusen paakkutaimia istutetaan<br />
touko-kesäkuussa ja syksyllä. Syysistutuksissa<br />
tulee huomioida maan routivuus<br />
eri maalajeilla. Männyn ja koivun paakkutaimien<br />
istutusajankohtia ovat touko-, elo- ja<br />
syyskuu. Tutkimusten mukaan keväällä<br />
istutetut taimet juurtuvat syysistutettuja<br />
taimia nopeammin maan lämpötilasta ja<br />
juurten kasvurytmistä johtuen.<br />
Taimitarhat kasvattavat erilaisia taimia<br />
metsänviljelyyn. Esimerkiksi rehevämmälle<br />
kasvupaikalle voidaan istuttaa 2-vuotias<br />
kuusen paakkutaimi, joka on hieman kookkaampi<br />
ja kalliimpi kuin 1-vuotias taimi.<br />
Kookkaampi taimi pärjää alueen kilpailuolosuhteissa<br />
pienempää tainta paremmin.<br />
Taimitarhojen paljasjuurisia taimia istutetaan<br />
rehevälle ja helposti routivalle maalle.<br />
Paljasjuuriset taimet on helpointa istuttaa<br />
kuokalla.<br />
Istutustekniikka<br />
Istuttajan huolellinen työ edesauttaa istutuksen<br />
onnistumista. Ennen istuttamista<br />
taimia tulee suojata kuivumiselta. Taimivakkaan<br />
laitetaan esim. märkää sammalta<br />
taimien juurten suojaamiseksi. Istuttajan<br />
tulee myös tarkastaa taimien kunto ennen<br />
11<br />
istutusta. Sairaita tai vioittuneita taimia ei<br />
kannata istuttaa.<br />
Pottiputki on hyvä väline paakkutaimien<br />
istutukseen. Istutus onnistuu myös kuokalla<br />
tai koneellisesti. Paakkutaimet soveltuvat<br />
istutettaviksi laikkumätästys- tai äestysalueelle.<br />
Laikkumätästyskohteella paakkutaimi<br />
tulee istuttaa suoraan mättääseen eikä<br />
mättäiden väliin, sillä mättäiden väliin kertyy<br />
helposti liikaa vettä. Istutetun taimen<br />
paakun päällä tulee olla n. 4 cm kivennäis-
12<br />
maata, ettei paakku pääse heti kuivumaan.<br />
Istutetun taimen ympärillä oleva maa on<br />
hyvä tiivistää jalalla painelemalla, jotta<br />
taimi jää mahdollisimman tukevasti kasvamaan.<br />
Äestyskohteella istutettaessa pätevät<br />
samat säännöt kuin mättäälle istutettaessa.<br />
Paakkutaimia ei tule sielläkään istuttaa<br />
kuoppaan vaan äestysvaon reunalle. Äestetylle<br />
kohteelle istutetun taimen paakun<br />
päälle tulee riittää kivennäismaata noin 2<br />
cm:ä.<br />
Paljasjuuritaimien (eli avojuuritaimien)<br />
istutuksessa apuvälineenä on hyvä käyttää<br />
kuokkaa. Kuokalla istuttaja muotoilee istutuskuopan<br />
kuperaksi, jotta taimen juuret<br />
saadaan tasaisesti levitettyä. Istutetun<br />
taimen ympäriltä tulee tiivistää maa huo-<br />
lellisesti jalalla, jotta taimi pysyy suorassa<br />
kasvuasennossa ja on maassa tukevasti.<br />
Istutustiheys ja<br />
-kustannukset<br />
Metsänistutuksen vähimmäistavoitteena on<br />
saada nk. lakiraja täyteen. Metsätalouden<br />
kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon<br />
suositusten ja lakirajan mukaiset<br />
taimitiheydet eroavat toisistaan (taulukko<br />
1). Tapion suosituksen mukaisesti viljellyn<br />
taimikon tiheys antaa suunnan hyvän lopputuloksen<br />
saavuttamiseksi.<br />
Taulukko 1. Taimikoiden tiheysvaatimukset ja -suositukset.<br />
Kasvatuskelpoisia taimia tasaisesti uudistusalalle jakautuneina, kpl/ha.<br />
Menetelmä Lakiraja Lappi Lakiraja muu Suomi Viljelytiheys<br />
Männyn istutus 1100 1300 2000<br />
Männyn kylvö 1100 1300 4000-5000<br />
Kuusen istutus 1000 1200 1600-1800<br />
Koivun istutus 1000 1000 1600-2000<br />
(Hyvän metsänhoidon suositukset 2006)<br />
Esimerkkejä taimihinnoista v. 2006 (1 v. paakkutaimi):<br />
mänty 23 snt/kpl, kuusi 19 snt/kpl, rauduskoivu 3 snt/kpl
6 JÄLKIHOITO<br />
Kun metsänviljelytyöt on saatu päätökseen,<br />
on jälkihoidon ja seurannan aika. Jälkihoidon<br />
toimenpiteitä ovat pintakasvillisuuden<br />
torjunta ja täydennysviljely. Nämä toimenpiteet<br />
edistävät taimikon kasvua ja kehitystä<br />
tuottavaksi metsiköksi. Jälkihoitoa tehdään<br />
aina siihen asti, kunnes uusi taimikko<br />
on vakiintunut eli saavuttanut noin kahden<br />
metrin korkeuden ja riittävän tiheyden.<br />
Pintakasvillisuutta joudutaan torjumaan<br />
etenkin rehevillä viljelyalueilla. Tuoreilla<br />
kankailla ja sitä viljavimmilla alueilla sekä<br />
pelloilla, heinät valtaavat nopeasti uudistusalan<br />
ja haittaavat taimien kasvua. Näillä<br />
aloilla heiniä torjutaan niin kauan, että<br />
taimien latvat ylettyvät alueen pintakasvillisuuden<br />
korkeudelle. Paras tapa pintakasvillisuuden<br />
torjumiseen on poistaa heinät<br />
ennen kuin taimet peittyvät heinien alle.<br />
Suositeltava heinäämisaika on heinäkuun<br />
loppupuoli, jolloin uusi heinikko ei enää<br />
ehdi kasvaa ennen syksyä. Taimen kasvua<br />
haittaavaa pintakasvillisuutta voidaan<br />
torjua sekä mekaanisesti että kemiallisesti.<br />
Mekaanisia torjuntakeinoja ovat muun muassa<br />
heinien polkeminen taimien ympäriltä<br />
jaloin tai taimisuojien käyttö. Pintakasvillisuutta<br />
voidaan torjua kemiallisesti rehevillä<br />
mailla maanmuokkauksen yhteydessä.<br />
Koska täydennysviljely on kallista,<br />
kannattaa uudistamiseen panostaa kunnolla<br />
heti hakkuun jälkeen. Täydennysviljely tulee<br />
kysymykseen silloin, kun uudistusalalla ei<br />
ole lain määräämää taimimäärää. Ennen<br />
täydennysviljelyä selvitetään, miksi uudistaminen<br />
epäonnistui. Täydennysviljely tehdään<br />
sellaisella puulajilla, jolla on parhaat<br />
menestymisedellytykset olemassa olevassa<br />
taimikossa. Täydennys tehdään mahdollisimman<br />
pian viljelyn jälkeen eli seuraavien<br />
2-3 vuoden aikana. Uudistusala täydennetään<br />
usein istuttamalla taimia suositeltuun<br />
viljelytiheyteen.<br />
13<br />
Metsänviljelyketjun viimeisenä toimenpiteenä<br />
on muutaman metrin korkuisen<br />
taimikon perkaaminen ja harventaminen<br />
lopulliseen kasvatustiheyteen. Perkauksessa<br />
ja harventamisessa jätetään taimikkoon<br />
kasvamaan kehityskelpoisia taimia. Sopiva<br />
taimitiheys voidaan tarkistaa pyörähtämällä<br />
ympyrä 4 metrin kepin kanssa taimikon eri<br />
kohdissa. Tällöin yksi tarkasteltava ympyräkoeala<br />
on 0 m²:ä ja jokainen koealan<br />
sisälle jäänyt taimi vastaa 200 tainta<br />
hehtaarilla.<br />
Esimerkki:<br />
Yhdellä ympyräkoealalla on 8 kuusen tainta.<br />
Taimimäärä kerrotaan 200:lla. Näin saadaan<br />
selville, että tämän koealan perusteella<br />
hehtaarilla on yhteensä 1600 tainta. Taimimäärä<br />
on Tapion suositusten mukainen,<br />
joten metsänomistaja voi olla taimikkoonsa<br />
tyytyväinen.
14<br />
LÄHTEET<br />
Hyvämäki, T. (toim.) 2002. Tapion Taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.<br />
Hyvän metsänhoidon suositukset. 2006. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.<br />
<strong>Metsänviljelyopas</strong>. 2006. Metsäteho.<br />
Metsätalouden ympäristöopas. 2004. Metsähallitus.<br />
Rikala, R. 2002. Metsätaimiopas – taimien valinta ja käsittely tarhalta uudistusalalle. Gummerus<br />
kirjapaino Oy.<br />
Tavoitteena tuottava taimikko. 2001. TaimiTapio.<br />
Taimien istutusohjeet – istuta ja varastoi taimet oikein. Kotimaiset metsätaimituottajat.<br />
Valkonen, S., Ruuska, J., Kolström, T., Kubin, E. & Saarinen, M. (toim.) 2001. Onnistunut<br />
metsänuudistaminen. Metsälehti Kustannus.<br />
Valtion säädöstietopankki. [www-sivu]. [viitattu 6.11.2006] Saatavissa: www.finlex.fi
14<br />
LÄHTEET<br />
Hyvämäki, T. (toim.) 2002. Tapion Taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.<br />
Hyvän metsänhoidon suositukset. 2006. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.<br />
<strong>Metsänviljelyopas</strong>. 2006. Metsäteho.<br />
Metsätalouden ympäristöopas. 2004. Metsähallitus.<br />
Rikala, R. 2002. Metsätaimiopas – taimien valinta ja käsittely tarhalta uudistusalalle. Gummerus<br />
kirjapaino Oy.<br />
Tavoitteena tuottava taimikko. 2001. TaimiTapio.<br />
Taimien istutusohjeet – istuta ja varastoi taimet oikein. Kotimaiset metsätaimituottajat.<br />
Valkonen, S., Ruuska, J., Kolström, T., Kubin, E. & Saarinen, M. (toim.) 2001. Onnistunut<br />
metsänuudistaminen. Metsälehti Kustannus.<br />
Valtion säädöstietopankki. [www-sivu]. [viitattu 6.11.2006] Saatavissa: www.finlex.fi
www.4h.fi<br />
16
Change language