Talven odotusta! - Maanomistajain liitto
Talven odotusta! - Maanomistajain liitto
Talven odotusta! - Maanomistajain liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3<br />
2004<br />
MAANOMISTAJA<br />
MAANOMISTAJAIN LIITON JULKAISU<br />
ISSN 0355-0478<br />
Arviointikeskus ja maanomistajain <strong>liitto</strong> sopineet yhteistoiminnasta<br />
<strong>Talven</strong> <strong>odotusta</strong>!<br />
Kiinteistöverosta on jo nyt tullut kunnille tuloautomaatti, jolla rahaa kerätään huomattavasti enemmän kuin katumaksulla ja<br />
kolmella muulla maksulla, jotka kiinteistövero korvasi 1993. Esimerkiksi viime vuoden aikana kiinteistövero ja muut kiinteistöjen<br />
maksettavaksi tulevat maksut yhteensä ovat nousseet keskimäärin yli kolme kertaa yleistä hintatasoa nopeammin.<br />
Seminaarimatkalla<br />
Länsi-Savossa<br />
<strong>Maanomistajain</strong> Liitto ja ELO järjestivät yhteistyössä<br />
kesäkuun 16. päivänä seminaarimatkan, jonka<br />
aiheena oli itälaajentuminen, maatalousuudistus,<br />
luonnonsuojeluohjelmat sekä metsästys.<br />
Mukana matkalla oli vieraita Virosta ja Brysselistä ja asiantuntijoita<br />
oli kutsuttu mtk:sta ja Metsästäjäin keskusjärjestöstä<br />
sekä tietenkin mukana oli joukko Suomen maanomistajain<br />
liiton jäseniä. Matkan kohteena olivat Järvikylän kartano Joroisissa<br />
sekä Vehmaan kartano Juvalla.<br />
Sivut 3. ja 6.<br />
Tertin kartano
<strong>Maanomistajain</strong> Liitto r.y. - Jordägarnas förbund r.f.<br />
SYYSKOKOUS<br />
Pidetään keskiviikkona 3.11.2004 klo. 13.30<br />
Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3.<br />
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat:<br />
2004<br />
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;<br />
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;<br />
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kokousta varten<br />
mahdollisesti tarvittavat valiokunnat;<br />
4. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksujen<br />
suuruus seuraavalle kalenterivuodelle;<br />
5. Päätetään hallituksen jäsenten palkkiot;<br />
6. Vahvistetaan tilintarkastajien palkkiot;<br />
7. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä;<br />
8. Valitaan jäsenet hallituksen erovuoroisten tilalle.<br />
Kuusikymmentäseitsemän (67) vuotta täyttänyttä ei voida valita<br />
hallituksen jäseneksi.<br />
9. Valitaan yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla keskuskauppakamarin<br />
hyväksymä tilintarkastaja (kht) tai hyväksytty tilimies (htm), ja hänelle<br />
varamies tarkastamaan tulevan vuoden tilejä ja hallintoa; sekä<br />
10. Käsitellään muut hallituksen esittämät sekä sellaiset liiton jäsenten<br />
esille ottamat kysymykset, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle<br />
viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokouspäivää.<br />
HÖSTMÖTE 2004<br />
Hålls onsdagen den 3.11.2004 kl. 13.30<br />
På Restaurang Helsingin Suomalainen Klubi, Folkskolegränd 3.<br />
På mötet behandlas stadgeenliga ärenden:<br />
1. Val av ordförande och sekreterare för mötet;<br />
2. Mötets stadgeenlighet och beslutförhet;<br />
3. Val av två protokolljusterare;<br />
4. Fastställande av verksamhetsberättelse, budget samt<br />
medlemsavgiften för det kommande kalenderåret;<br />
5. Fastställande av styrelsemedlemmarnas arvoden;<br />
6. Fastställande av revisorsarvodena;<br />
7. Fastställande av styrelsemedlemmarnas antal;<br />
8. Val av styrelse;<br />
9. Val av revisor och suppleant; samt<br />
10. Övriga ärenden som anförts till mötets behandling skriftligt senast<br />
sju dagar före mötesdatumet.<br />
Hallitus – Styrelsen<br />
TERVETULOA! VÄLKOMMEN!<br />
Nils ja Kerstin Grotenfelt isännöivät Vehmaan kartanoa Juvalla.<br />
<strong>Maanomistajain</strong> Liitolla<br />
uusi edustaja ELO:ssa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Maataloudessa edessä<br />
vaikeat neuvottelut<br />
WTO-neuvottelujen jatkosta sopimus<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2 MAANOMISTAJA
<strong>Maanomistajain</strong> Liitto ja<br />
ELO järjestivät yhteistyössä<br />
kesäkuun 16. päivänä<br />
seminaarimatkan, jonka aiheena oli<br />
itälaajentuminen, maatalousuudistus,<br />
luonnonsuojeluohjelmat sekä metsästys.<br />
Mukana matkalla oli vieraita<br />
Virosta ja Brysselistä ja asiantuntijoita<br />
oli kutsuttu mtk:sta ja Metsästäjäin<br />
keskusjärjestöstä sekä tietenkin<br />
mukana oli joukko Suomen<br />
maanomistajain liiton jäseniä. Matkan<br />
kohteena olivat Järvikylän kartano<br />
Joroisissa sekä Wehmaan kartano<br />
Juvalla.<br />
Seminaari oli osa Euroopan maanomistajien<br />
liiton (ELO) konferenssisarjaa,<br />
jonka tarkoituksena on ollut helpottaa<br />
EU:n itälaajentumisen vaikutuksia. Seminaareja<br />
järjestetään eri puolilla Eurooppaa<br />
ja niihin kutsutaan vieraita jostain<br />
uudesta EU:n jäsenmaasta. Tilaisuuksissa<br />
uudet ja vanhat EU-jäsenet voivat vaihtaa<br />
informaatiota ja ajatuksia ja näin helpottaa<br />
uusien maiden sopeutumista unioniin.<br />
ELO on saanut taloudellista tukea<br />
EU:n komissiolta tämän konferenssisarjan<br />
toteuttamiseksi.<br />
Suomi Viron kummina<br />
Suomen <strong>Maanomistajain</strong> <strong>liitto</strong> sai tehtäväkseen<br />
informoida virolaisia maanomistajia<br />
EU:n kiemuroista, joten ELO:n<br />
jäsenyhdistyksistä Viron maanomistajien<br />
<strong>liitto</strong> ja yksityismetsänomistajien <strong>liitto</strong>, kutsuttiin<br />
edustajia Suomeen kesällä järjestettävään<br />
seminaaritilaisuuteen.<br />
Jotta seminaari olisi muutakin kuin pelkkää<br />
luentoa, päätettiin esittää vieraille hienoa<br />
suomalaista maanomistausta käytännössäkin.<br />
Matkakohteiksi valittiin silloisen<br />
ELO:n puheejohtajan Karl Grotenfeltin<br />
kotitila Järvikylän kartano sekä Juvalla sijaitseva<br />
Wehmaan kartano. Matka oli myös<br />
MAANOMISTAJA<br />
Seminaarimatka Länsi-Savoon oli<br />
osa ELOn konferenssisarjaa<br />
avoin kaikille Maanomistajien liiton jäsenille,<br />
jotka olivat aiheesta kiinnostuneita<br />
tai vain halusivat tutustua matkakohteisiin.<br />
Linja-auto seminaari<br />
Koska ajokilometrejä oli runsaasti ja seminaari<br />
haluttiin pitää yksipäiväisenä tultiin<br />
siihen tulokseen, että bussissa istuttavat<br />
tunnit on voitava hyödyntää tehokkaasti.<br />
Virolaiset vieraat Tiit Mattsson Viron Metsänomistajien Liitosta ja<br />
Ando Eelmma ja Ulle Raig Viron Maanomistajien Liitosta.<br />
Järvikylän kartano siirtyi majuri Nils Grothin omistukseen vuonna 1674, josta lähtien Grotenfeltit ovat omistaneet<br />
Järvikylän ja välillä muitakin Joroisten kartanoita. Kartano on edelleen yksityinen koti ja sen tavoitteena on<br />
perinteiden säilyttäminen ja kunnioittaminen.<br />
Niinpä seminaari päätettiin pitää linja-autossa,<br />
jotta perillä voitaisi keskittyä kohteisiin.<br />
Tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi<br />
koska mielenkiintoisia aiheita<br />
kuunnellessa ja bussi-ikkunassa maiseman<br />
jatkuvasti vaihtuessa aika kului nopeasti<br />
pitkästä ajomatkasta huolimatta. Hyvin<br />
suuren ryhmän kanssa tämä ei tietenkään<br />
olisi ollut mahdollista mutta nyt osallistujia<br />
oli juuri sopivasti, reilu 30.<br />
ELO edustaa miljoonia maanomistajia<br />
Seminaari alkoi Helsingissä, jossa liiton<br />
toiminnanjohtaja Maria Konsin-Palva toivotti<br />
vieraat ja osallistujat tervetulleiksi linja-auton<br />
lähdettyä liikkeelle nykytaiteen<br />
museon edestä. ELO:n edustaja, EU:n laajentumisasioiden<br />
neuvoja, Dorin Pereu jatkoi<br />
esittelemällä Eurooppalaisen organisaation<br />
toimintaa ja kertomalla sen tavoitteista.<br />
ELO edustaa miljoonia maanomistajia<br />
kaikista EU:n jäsenmaista ja sen<br />
päämääränä on maaseudun säilyttäminen<br />
elinvoimaisena ja viihtyisänä ja etenkin yksityisen<br />
maanomistuksen puolustaminen.<br />
ELO:n tärkein tehtävä on lobbaus ja informaation<br />
levittäminen jäsenyhdistysten<br />
kesken. Pääkonttorin sijainti aivan komission<br />
läheisyydessä Brysselissä parantaa<br />
vaikutusmahdollisuuksia ja ELO onkin<br />
Pereun mukaan saanut aikaan useita<br />
tärkeitä muutoksia maanomistuksen kannalta.<br />
Matti Syrjänen puolestaan kertoi <strong>Maanomistajain</strong><br />
Liiton ja suomalaisen maanomistuksen<br />
historiasta ja nykypäivästä.<br />
Vaikka maanomistusolot ovat muuttuneet<br />
ne eivät välttämättä ole ollenkaan parantuneet<br />
vaan päinvastoin vaikuttaa siltä kuin<br />
säännökset ja direktiivit olisivat heikentäneet<br />
maanomistajien oikeuksia entises-<br />
tään. Syrjänen korostikin etujärjestöjen olemassaolon<br />
ja verkottumisen tärkeyttä nykypäivänä.<br />
Aamupäivän ohjelmaan kuului myös<br />
tuhti tietopaketti EU:n luonnonsuojeluohjelmista,<br />
jonka esitti MTK:n ympäristölakimies<br />
Kurt Hemnell. Hemnell kertoi<br />
meneillään olevista eri luonnonsuojeluohjelmista<br />
ja valotti erityisesti Natura<br />
2000-suojeluohjelman soveltamisesta<br />
Suomessa. Natura 2000 on alusta asti ollut<br />
kiistelty aihe eikä se toimi maanomistajien<br />
kannalta tyydyttävästi. Muun muassa<br />
alueiden valintaperusteita halutaan tarkistaa<br />
ja myös ohjelman taloudellinen puoli<br />
on huonosti suunniteltu.<br />
Metsästäjäin Keskusjärjestön varatoimitusjohtaja<br />
Jari Pigg ehti vielä kertoa metsästyksestä<br />
Suomessa ennen saapumista<br />
Joroisiin. Virolaiset ovat erityisen kiinnostuneita<br />
metsästysasioista, koska heillä<br />
maanomistajilla ei ole automaattista metsästysoikeutta<br />
kuten Suomessa, asia, johon<br />
he yrittävät saada parannusta aikaiseksi.<br />
Piggin esitelmä kertoikin metsästysoikeudesta<br />
ja oikeudesta metsästää<br />
Suomessa sekä lyhyesti metsästyskäytännöstä<br />
ja pyyntiluvista.<br />
Lisää seminaarimatkasta sivulla 6.<br />
Muihin ELO:n yhteistyössä<br />
järjestämiin seminaareihin<br />
voi tutustua<br />
ELO:n kotisivuilla<br />
www.elo.org/cs/<br />
3
Country Side<br />
on ELO:n kuukausittain julkaistava<br />
jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton<br />
toiminnasta ja maanomistusasioista<br />
EU:ssa. Lehti julkaistaan<br />
englanniksi, ranskaksi, saksaksi,<br />
italiaksi ja espanjaksi.<br />
Lehden tiivistelmän voi lukea<br />
ELO:n kotisivuilla www.elo.org,<br />
josta löytyy myös lehden tilauslomake.<br />
Lehden hinta on 50<br />
euroa/vuosikerta.<br />
Päätoimittaja Ronan Girard,<br />
Rue de Trèves 67, B - 1040<br />
Bruxelles, Belgia.<br />
Sähköposti: countryside@elo.org,<br />
puh. 0032 (0)2 234 30 00<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ELOn uusi puheenjohtaja<br />
Mark Thomas-Foster.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
COUNTRY SIDE, nro 69<br />
ELO - European Landowners´ organisation<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
4 MAANOMISTAJA
Arviointikeskus ja maanomistajain <strong>liitto</strong> sopineet yhteistoiminnasta<br />
MAANOMISTAJA<br />
Jäsenalennusta <strong>Maanomistajain</strong> Liiton jäsenille<br />
Arviointikeskus ja <strong>Maanomistajain</strong><br />
Liitto ovat sopineet<br />
siitä, että <strong>Maanomistajain</strong><br />
Liiton jäsenet saavat osasta Arviointikeskuksen<br />
palveluista jäsenalennusta.<br />
Alennuksen suuruus on kymmeen<br />
prosenttia palkkion määrästä<br />
kuitenkin enintään 500 euroa toimeksiantoa<br />
kohti. Alennusta saa<br />
muun muassa ympäristölupa- ja kaava-asioissa<br />
sekä kiinteistöarvioinneista.<br />
Jäsenalennus tuli voimaan<br />
lokakuun alussa.<br />
- Asiakkaan kannattaa heti toimeksiannosta<br />
sovittaessa ilmoittaa jäsennumeronsa,<br />
jotta alennus varmasti toteutuu, muistuttaa<br />
arviointikeskuksen toimitusjohtaja<br />
Aulikki Kiviranta. Lisäksi on osapuoleten<br />
välillä sovittu, että arviointikeskuksen lakimiehet<br />
avustavat Maanomistaja-lehteä<br />
ajankohtaisissa oikeuskysymyksissä.<br />
Arviointikeskus on maanomistajajärjestöjen<br />
omistama mm. kiinteistöarviointiin,<br />
ympäristö- ja kiinteistöoikeuteen sekä<br />
maanomistajien edunvalvontaan tie- ja<br />
Olemme erikoistuneet valvomaan<br />
maanomistajien etuja mm. erilaisten<br />
lunastushankkeiden kaikissa vaiheissa.<br />
Asiantuntijamme ovat käytettävissä<br />
suunnitteluvaiheesta lopullisen<br />
lunastuspäätöksen antamiseen<br />
saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin.<br />
Laatumaa, joka on osa metsähallitusta,<br />
on tuonut markkinoille<br />
yksityisille ja yrityksille tarkoitettuja<br />
kiinteistökaupan välitys- ja<br />
arviointipalveluja. Käytännössä tämä<br />
tarkoittaa, että samaa osaamista, jota<br />
on jo vuosia hyödynnetty valtion<br />
kiinteistöomaisuuden hoidossa, voi<br />
nyt ostaa miltei kuka tahansa metsätai<br />
lomakiinteistön omistaja.<br />
Laatumaa tekee vuosittain noin 1.000<br />
kiinteistökauppaa liittyen metsähallituksen<br />
tehtäviin valtion talousmetsien hoitajana,<br />
maa-alueiden hankkijana puolustusvoimien<br />
tai luonnonsuojelun tarpeisiin.<br />
Ehkä näkyvin osa toimintaa on kuitenkin<br />
lomatonttikauppa, joka on viime vuosina<br />
käynyt vilkkaana yleisen vaurastu-<br />
Kuvassa vasemmalta arviointikeskuksen toimitusjohtaja Aulikki Kiviranta, lakimies Suvi Vanne, maanomistajain<br />
liiton toiminnanjohtaja Maria Konsin-Palva ja arviointikeskuksen lakimies Heikki Heino.<br />
lunastushankkeissa erikoistunut konsulttitoimisto.<br />
Yrityksellä on toimistot Helsingissä, Turussa,<br />
Kouvolassa, Seinäjoella ja Oulussa,<br />
joten palvelut kattavat koko maan.<br />
misen ja alhaisen korkotason ansiosta. Rantatonttikaupassa<br />
metsähallitus yhdessä<br />
metsäyhtiöiden kanssa vastaa noin kolmanneksesta<br />
myyntimäärillä mitattuna<br />
yksityisten maanomistajien tehdessä valtaosan<br />
kaupoista. metsähallituksen osuus<br />
metsäkiinteistökauppojen lukumäärästä<br />
on kymmenen prosenttia.<br />
Riippumaton,<br />
valtakunnallinen toimija<br />
Metsäkiinteistökauppaa koskevan tutkimuksen<br />
yhteydessä nousi pari vuotta sitten<br />
esille, että Suomessa olisi kysyntää kiinteistön<br />
arviointi- ja välityspalveluja tarjoavalle<br />
riippumattomalle ja valtakunnalliselle<br />
toimijalle.<br />
Metsätilojen arviointeja tehdään monesti<br />
perinnönjaon, osituksen tai vakuusarvon<br />
määrittämisen yhteydessä, usein kyseessä<br />
on yksinkertaisesti tilan laittaminen myyntiin<br />
tai sen ostaminen, mistä syystä halutaan<br />
varmistua kiinteistön todellisesta arvosta.<br />
Laatumaan näkemys oikeasta hinnasta<br />
muodostuu myös muiden seikkojen kuin tilan<br />
puuston perusteella, esimerkkeinä<br />
muista tilan arvoon vaikuttavista seikoista<br />
ovat rakennuspaikat, maa-ainesvarat ja<br />
tietenkin rakennukset.<br />
Nettisivujen merkitys kasvaa<br />
Välitysmyynnissä Laatumaalla on tällä<br />
hetkellä yli 200 tonttia tai metsätilaa. Yhtenä<br />
syynä palvelujen saamaan myönteiseen<br />
vastaanottoon voi ehkä pitää Laatu-<br />
Arviointikeskuksen lakimiehet ovat perehtyneet<br />
nimenomaan erilaisiin maanomistukseen<br />
ja - käyttämiseen liittyvien oikeuskysymysten<br />
ratkaisemiseen neuvotteluin<br />
tai oikeusteitse.<br />
maan nettisivustoa, joka tarjoaa samanlaisen<br />
näkyvyyden välitettävälle kiinteistölle<br />
kuin metsähallituksen hallinnoimillekin.<br />
Kun myynnissä on runsaasti kohteita, lisää<br />
se kiinnostusta ja käyntejä yrityksen<br />
Kiinteistöarvioijat puolestaan omaavat<br />
pitkäaikaisen kokemuksen erilaisten kiinteistöjen<br />
arvonmäärityksissä ja ovat kaikki<br />
suorittaneen auktorisoidun kiinteistöarvioijan<br />
pätevyyden.<br />
Kiinteistökauppaan uusia palveluita Laatumaalta<br />
nettisivuilla. Internetistä on tutkimusten<br />
mukaan tullut asiakkaiden tärkein tiedonhakukanava<br />
ovat kyseessä sitten metsätilat<br />
tai lomatontit.<br />
Lisätietoja www.laatumaa.com<br />
Välitysmyynnissä Laatumaalla on tällä hetkellä yli 200 tonttia tai metsätilaa.<br />
Kuvan ikkuna avautuu Kittilässä Levin maisemiinjuuri valmistuneessa kohteessa.<br />
5
Ruotsinkielinen kartanoasutus keskellä suomalaista Savoa<br />
jatkoa sivu 3<br />
Järvikylän kartanossa isäntäperhe<br />
oli matkaseuruetta vastassa<br />
ja paikalle oli myös saapunut<br />
joitakin retkeläisiä omilla autoillaan.<br />
Upeassa kartanon salissa<br />
tarjottiin tervetulijaismalja ja isäntä<br />
Karl Grotenfelt kertoi lyhyesti kartanon<br />
historiasta, jonka jälkeen hän esitteli<br />
rakennusta.<br />
Kartano siirtyi majuri Nils Grothin<br />
omistukseen vuonna 1674, josta lähtien<br />
Grotenfeltit ovat omistaneet Järvikylän ja<br />
välillä muitakin Joroisten kartanoita. Kartano<br />
on edelleen yksityinen koti ja sen tavoitteena<br />
on perinteiden säilyttäminen ja<br />
kunnioittaminen.<br />
Kartanon jälkeen esittelyvuorossa olivat<br />
siirtonurmiviljelmät, jotka ovat Suomen ensimmäiset.<br />
Ensiluokkaista nurmea toimitetaan<br />
eripuolille Suomea, esimerkiksi<br />
Helsingin Esplanadinpuiston nurmet ovat<br />
täälltä. Nurmen viljely on pitkälle automatisoitua<br />
ja tehokasta, kuten ovat myös<br />
vaikuttavat lehtivihannesviljelykset.<br />
Kasvihuoneissa ruukkuvihanneksia oli<br />
silmänkantamattomiin ja kaikki näytti toimivan<br />
lähes itsestään. Kasvihuoneen toisessa<br />
päässä kylvetään siemenet ja toisessa<br />
päässä korjataan sato ja kasveja kasvatetaan<br />
mahdollisimman luonnonmukaisissa<br />
oloissa. Kartanon kasvihuoneista<br />
toimitetaan vuosittain noin 15 miljoonaa<br />
ruukkuvihannesta ympäri Suomea.<br />
Ruukkuvihannesten ja nurmikoiden viljelyn<br />
ohella Järvikylän kartanossa harjoitetaan<br />
yhä myös perinteistä maa- ja metsätaloutta.<br />
Karl Grotenfelt on toiminut <strong>Maanomistajain</strong><br />
liiton edustajana ELO:ssa ja hän oli<br />
myös ELO:n puheenjohtajana viimeiset<br />
kolme vuotta.<br />
Vehmaalla luomutuotantoa<br />
Ruokailun jälkeen matka jatkui kohti Juvaa<br />
ja Wehmaan kartanoa. Täällä Nils ja<br />
on Joroisten kadettikoulun perua<br />
Järvikylän Kartanon kasvihuoneista toimitetaan vuosittain noin 15 miljoonaa<br />
ruukkuvihannesta ympäri Suomea.<br />
Wehmaan kartanon “Butiken på Landet”, joka myy klassissia<br />
laatuvaatteita maalaismiljöössä.<br />
Kerstin Grotenfelt ottivat meidät vastaan<br />
ja meille kerrottiin tilan toiminnasta ja esiteltiin<br />
hieman tuotteita.<br />
Wehmaan kartano on kuten Järvikylä kartano<br />
peräisin ajalta, jolloin Joroisissa sijaitsi<br />
kadettikoulu ja tästä syystä ruotsalaiset upseerit<br />
jäivät pysyvästi asumaan seudulle.<br />
Tästä johtuu, että keskellä suomalaista savoa<br />
on merkillisesti syntynyt ruotsinkielinen<br />
kartanoasutus!<br />
Wehmaan tila on Nils Grotenfeltin aikana<br />
siirtynyt perinteisestä maataloudesta luomutuotantoon<br />
ja tilalla on meneillään<br />
useita EU-hankkeita.<br />
Toiseksi elinkeinoksi tilalle on lisäksi perustettu<br />
erikoinen vaatekauppa “Butiken på<br />
Landet”, joka myy klassissia laatuvaatteita<br />
maalaismiljöössä.<br />
Kolmas kartano<br />
Kun Wehmaan kartanon jälkeen poikkesimme<br />
viellä Tertin kartanossa kahvilla<br />
olivat ulkomaiset vieraamme hyvin vaikuttuneita<br />
näkemästään!<br />
Toinen toistaan hienommat tilat antoivat<br />
erittäin hyvän kuvan Suomalaisesta maanomistuksesta<br />
ja perinteiden vaalimisesta.<br />
Reformi Virossa loppusuoralla<br />
Paluumatkalla oli vuorossa Virolaisten<br />
vieraiden esitelmät. Tiit Mattsson Viron<br />
Metsänomistajien Liitosta esitteli liiton toimintaa<br />
ja metsänomistusta Virossa.<br />
Ando Eelmma ja Ulle Raig Viron Maanomistajien<br />
Liitosta kertoivat maa- ja metsätaloudesta.<br />
Virossa kaikki tapahtuu tällä hetkellä hyvin<br />
nopeaan tahtiin kun EU:n säädöksiä ja<br />
ohjelmia ryhdytään soveltamaan maahan.<br />
Jo jonkin aikaa maassa on ollut meneillään<br />
maareformi, jonka tarkoitus on palauttaa<br />
maa yksityisille omistajille. Reformi on lähes<br />
saatu päätökseen mutta hankalia tapauksia<br />
on vielä selvittämättä. Omistusoikeudessa<br />
on vielä paljon parantamisen varaa<br />
ja esimerkiksi metsästysoikeuksien<br />
puuttuminen suututtaa maanomistajia.<br />
Dorin Pereu kertoi vielä lyhyesti yhteisen<br />
maatalouspolitiikan uudistuksesta ja<br />
Kurt Hemnell EU tuista ja ympäristösäädöksistä.<br />
CAP-uudistus ei romuta maatalouden kannattavuutta<br />
Maatalouden kannattavuus näyttää säilyvän<br />
nykytasolla EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen<br />
ensimmäisinä vuosina. MTT:n (Maa- ja<br />
elintarviketalouden tutkimuskeskus) taloustutkimuksen<br />
laatiman ennusteen mukaan suomalaisten<br />
maatilojen kannattavuus säilyy vuosina<br />
2003–2007 suurin piirtein 2002 tasolla.<br />
Ennuste perustuu noin 800 kannattavuuskirjanpitotilalle<br />
tilakohtaisesti laadittuun laskelmaan, joka on painotettu<br />
maatalouden rakennetilastojen mukaan. Sen mukaan<br />
myös tuotantosuuntien väliset kannattavuuserot<br />
säilyvät lähes ennallaan, joskin tilakohtaista vaihtelua<br />
esiintyy. Laskentatoimen johtaja Arto Latukka<br />
MTT:stä kertoo, että kannattavuus on paras sikatiloilla<br />
- kannattavuuskerroin säilyy 0,7 tuntumassa.<br />
- Maito- ja viljatilojen sekä muiden nautakarja- ja<br />
kasvinviljelytilojen kannattavuuskertoimiksi arvioidaan<br />
lähivuosina 0,5–0,6. Se tarkoittaa, että yrittäjä saavuttaa<br />
50–60 prosenttia tavoitteena olevasta 10,8 euron tuntipalkasta<br />
sekä 5 prosentin korosta omalle pääomalle,<br />
Suurin osa tuista yhä sidottu tuotantoon<br />
EU:n maatalouspolitiikan uudistus irrottaa pääosan<br />
CAP-tuista tuotannosta, ja ns. tilatuki otetaan Suomessa<br />
käyttöön vuonna 2006. Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola<br />
maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) huomauttaa,<br />
että vaikka uudistus on periaatteellisella tasolla<br />
suuri, se koskee vain 11 prosenttia maa- ja puutarhatalouden<br />
vuoden 2003 kokonaistuotosta.<br />
- Tuotannosta irrottaminen ei koske kansallisia tukia<br />
eikä EU:n osaksi rahoittamaa LFA-tukea ja ympäristötukea,<br />
hän muistuttaa. MTT:n taloustutkimuksessa<br />
on tarkasteltu CAP-uudistuksen vaikutuksia Suomen<br />
maatalouteen myös 10–15 vuoden aikavälillä. Erikoistutkija<br />
Heikki Lehtonen MTT:stä kertoo, että koko<br />
maan tasolla on odotettavissa rehuviljan ja maidon<br />
ylituotannon väheneminen.<br />
- Peltokasvien CAP-tukien irrottaminen tuotannosta<br />
johtaa siihen, että viljelty peltoala pienenee ja kesantoala<br />
kaksinkertaistuu nykyisestä noin 200 000 hehtaarista.<br />
Viljelystä poistuvat heikoimmin tuottavat maat,<br />
ja vilja-alan arvioidaan pienenevän viidenneksellä. Maitotilojen<br />
investointihalukkuuden voi olettaa hiipuvan<br />
ja tuotannon vähenevän, jos maidon hinta laskee rajusti<br />
vuonna 2007, Lehtonen perustelee.<br />
Naudanlihan suhteen Suomi ei ole ollut täysin omavarainen<br />
enää muutamaan vuoteen. Naudanlihan<br />
CAP-tuen sitominen edelleen tuotantoon on perusteltua,<br />
jotta tuotannon aleneva trendi ei kiihtyisi.<br />
6 MAANOMISTAJA
Tansanialaisen MOECO, Morogoro<br />
Environmental Conservation<br />
Organisation, ympäristöjärjestön<br />
Morogoron kylämetsäprojektin<br />
kolme jäsentä oli<br />
elokuussa kolmiviikkoisella Suomen<br />
vierailulla, Toivala-Säätiön kutsumina<br />
ja viipyivät viimeisen viikon Pohjois-Savossa.<br />
Tansaniassa valtio omistaa maat,<br />
joita kylät hallitsevat ja vuokraavat<br />
edelleen maa- ja metsätalouskäyttöön<br />
määräajaksi ja tämä vaikeuttaa pitkäjänteistä<br />
metsänhoitoa.<br />
Toivala-Säätiön kautta rahoitetun kylämetsäprojektin<br />
avulla kyläläisille jaetaan<br />
tietoa puiden kasvatuksesta, metsien hoidosta<br />
ja kestävästä käytöstä.<br />
Projektin tavoiteena on edistää<br />
pienimuotoista yksityismetsätaloutta kohdemaassa.<br />
Kylämetsät on nk. kansalaisjärjestöjen<br />
hanke, jonka rahoitus tulee ulkoministeriöltä.<br />
Työ Morocossa alkoi<br />
vuonnan 2000 ja rahoitusta on haettu vuoteen<br />
2007 saakka.<br />
Hankkessa neljän kylän perheviljelmät<br />
saavat taimet, neuvonnan. Opastuksen lisäksi<br />
valvotaan hankkeen toteutumista suomalaisen<br />
yhteistyökumppanin kautta.<br />
Puun kasvu erillainen<br />
Morogoron kylämetsäprojektin kolme jäsentä<br />
vierailivat myös Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä.<br />
Vesannon Metsätaimen<br />
taimitarhalla istutusputki ja sen mekaniikka<br />
kiinnostivat kovasti ja kaksivuotinen<br />
kuusentaimi herätti ihmetystä.<br />
- Meillä taimi kasvaa saman verran kolmessa<br />
kuukaudessa, huudahti Beatrice<br />
Mandara. Taimen pienuuden syy kyllä selvisi,<br />
kun kerrottiin, että Suomessa kasvukausi<br />
on huomattavasti lyhyempi kuin Tansaniassa.<br />
Metsänhoitoyhdistyksen edustajat, va-<br />
MAANOMISTAJA<br />
Vuokramaa vaikeuttaa<br />
pitkäjänteistä metsänhoitoa Tansaniassa<br />
Metsänhoityhdistys Sisä-Savon metsuri Veikko Huuskonen vastaili<br />
kysymyksiin energiapuun käytöstä, korjuutekniikasta ja<br />
hakatusta puumäärästä.<br />
Paikallisen viljelijän kylämetsäprojektin tuottamilla taimilla istuttama alue.<br />
Puuntaimet ovat muutaman kuukauden ikäisiä.<br />
Kuva on Pekka Hintikan Tansanian vierailulta keväältä 2003.<br />
Metsänhoitoyhdistyksen toimintaan tutustuminen aloitettiin Vesannon<br />
Metsätaimen taimitarhalla. Istutusputki ja sen mekaniikka kiinnostivat<br />
kovasti ja kaksivuotinen kuusentaimi herätti ihmetystä.<br />
rapuheenjohtaja Pekka Hintikka ja toiminnanjohtaja<br />
Arto Kosunen toimivat retkellä<br />
tulkkeina ja metsäasiantuntijoina.<br />
Metsätyö esittelyssä<br />
Lounaan jälkeen oli vuorossa päätehakkuuleimikko<br />
ja tansanialaisvieraat pääsivät<br />
metsäkoneen ohjaamoon tutustumaan<br />
tietokoneohjattuun katkontaan.<br />
Metsuri Ilmari Kolehmainen esitteli raivaussahaa<br />
ja sen toimintaa nuoren metsän<br />
hoitokohteella ja näytti vierailijoille myös<br />
kuinka työ tehdään käytännössä.<br />
Viimeisenä kohteena oli energiapuun korjuutyömaa,<br />
missä Veikko Huuskonen vastaili<br />
kysymyksiin energiapuun käytöstä,<br />
korjuutekniikasta ja hakatusta puumäärästä.<br />
Metsänhoitoyhdistystoiminta<br />
kiinnostaa<br />
Tansanialaiset vieraat tutustuivat Metsäntutkimuslaitoksen<br />
Suonenjoen tutkimustaimitarhan<br />
toimintaan ja vierailivat iltapäivällä<br />
vielä Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksen<br />
toimistolla Suonenjoella.<br />
Pekka Hintikka kertoi metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />
alkuajoista sekä suomalaisesta<br />
metsänhoidosta. Toiminnanjohtaja<br />
Arto Kosunen esitteli Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksen<br />
toimintaa ja lopuksi<br />
vieraat saivat tutustua myös yhdistyksen<br />
ATK-pohjaiseen paikkatietojärjestelmään.<br />
Vierailijat olivat erittäin kiinnostuneita<br />
suomalaisesta metsänhoidosta sekä metsänhoitoyhdistysaatteesta<br />
ja olivat myös<br />
tyytyväisiä päivien antiin. He myös sanoivat<br />
käyttävänsä uusia oppeja hyväkseen<br />
omassa kylämetsäprojektissaan. Tansanialaisilla<br />
on kuitenkin vielä pitkä matka<br />
edessään, onhan meillä Suomessa metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />
alkamisesta jo<br />
melkein sata vuotta.<br />
Kotiin viemisiksi, metsätietouden lisäksi,<br />
tansanialaisvieraat saivat Suomen Metsäsäätiön<br />
englanninkielisen painoksen<br />
teoksesta “Minun metsäni”.<br />
- Annikki Matilainen<br />
Tansanialaisen MOECO, Morogoro Environmental Conservation Organisation,<br />
ympäristöjärjestön Morogoron kylämetsäprojektin edustajat olivat kolmen<br />
päivän visiitillä Sisä-Savossa. Kuvassa vas. Pekka Hintikka, Allen Ngonyani,<br />
Beatrice Mandara ja Richard Malyango sekä Marko Saastamoinen.<br />
7
PERINTÖOIKEUTTA<br />
KOSKEVAT<br />
SÄÄNNÖKSET<br />
AJAN TASALLE<br />
Oikeusministeriön työryhmä on<br />
arvioinut perintöoikeuden muutostarpeita.<br />
Niitä ovat aiheuttaneet erityisesti<br />
väestön ikääntyminen ja perherakenteissa<br />
tapahtuneet muutokset.<br />
Työryhmä ehdottaa, että lesken oikeutta<br />
asua puolison kuoltua yhteisessä kodissa<br />
vahvistettaisiin. Nykyisin leski saa<br />
asua kodissa ja säilyttää siellä olevan koti-irtaimiston.<br />
Perimysjärjestyksessä leski<br />
on kuitenkin vasta vainajan lasten jälkeen.<br />
Ehdotuksen mukaan leski saisi elinaikanaan<br />
vapaasti määrätä asunnosta, esimerkiksi<br />
myydä sen (vallintaoikeus). Nykyisin<br />
leski ei voi myydä asuntoa. Ensiksi<br />
kuolleen puolison perillisten asema turvattaisiin<br />
sillä, että leski ei edelleenkään<br />
voisi tehdä asunnosta testamenttia. Heillä<br />
olisi siis oikeus jälkiperintöön lesken<br />
kuoltua.<br />
Nykyisin leski ei joudu maksamaan asumisoikeudestaan<br />
perintöveroa. Uudistuksen<br />
toteuttaminen edellyttäisikin perintöveroa<br />
koskevien säännösten muuttamista,<br />
jotta veroa ei jatkossa perittäisi sekä leskeltä<br />
että lapsilta.<br />
Työryhmä antaisi avopuolisolle ja avopuolisoon<br />
rinnastuvalle henkilölle oikeuden<br />
avustuksen saamiseen eräissä tilanteissa.<br />
Avustussäännös koskisi kaikkia virallistamattomia<br />
parisuhteita.<br />
Avustusta voitaisiin antaa esim., kun osapuolilla<br />
oli yhteinen talous, suhde oli kestänyt<br />
pitkään tai siitä oli yhteinen lapsi.<br />
Työryhmä ei ehdota, että avopuolisot perisivät<br />
toisensa. Kumppaneiden, jotka haluavat<br />
järjestää toisilleen kuoleman varalta<br />
yhtä hyvän suojan kuin aviopuoliso saa,<br />
pitää siis edelleen tehdä testamentti.<br />
Sen sijaan perintöverotuksen uudistamista<br />
tulisi työryhmän mielestä harkita. Ihmisten<br />
yhdenvertaisuuden kannalta ei ehkä<br />
ole perusteltavissa, että avopuolisoilta<br />
peritään ankarampaa perintöveroa kuin<br />
aviopuolisoilta.<br />
Testamentin tekemisen vaihtoehtoja lisättäisiin<br />
ottamalla käyttöön mahdollisuus<br />
tehdä testamentti maistraatissa. Testamentti<br />
voitaisiin vastaavasti myös peruuttaa<br />
maistraatissa julkisen notaarin edessä.<br />
Testamentin voisi ehdotuksen mukaan<br />
myös tallettaa maistraatissa valtakunnalliseen<br />
testamenttirekisteriin. Tallettaminen<br />
olisi vapaaehtoista, ja tarkoituksena olisi<br />
varmistaa testamentin löytyminen testamentintekijän<br />
kuoltua. Tiedot olisivat salassa<br />
pidettäviä testamentin tekijän kuolemaan<br />
asti.<br />
Pesänselvitystä ja perinnönjakoa halutaan<br />
nopeuttaa ja tehostaa. Tuomioistuin voisi<br />
asettaa pesänselvittäjälle ja pesänjakajalle<br />
määräajan, jonka ylittämisestä seuraisi<br />
velvollisuus tehdä pesälle selvitys tehdyistä<br />
toimista ja viivästyksen syistä.<br />
Pesänjakajan valtuuksia päättää omaisuuden<br />
jakamisesta lisättäisiin. Pääsäännöstä,<br />
jonka mukaan kullakin kuolinpesän<br />
osakkaalla on oikeus saada osuus kaikenlaatuisesta<br />
omaisuudesta, voitaisiin nykyistä<br />
helpommin poiketa, jos niin voidaan turvata<br />
taloudellisten arvojen säilyminen.<br />
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja eivät enää<br />
tarvitsisi tuomioistuimen lupaa omaisuuden<br />
myymiseen, jos kaikki osakkaat eivät<br />
ole siitä yhtä mieltä. Osakas voisi kuitenkin<br />
estää myynnin panemalla asiaa koskevan<br />
hakemuksen vireille tuomioistuimessa.<br />
Uudistus jouduttaisi pesänselvityksen<br />
ja -jaon toimittamista.<br />
Metsälaki loppuu, missä kaavoitus alkaa!<br />
Kaavan vireilläolo voi kestää pahimmillaan 15 vuotta<br />
Maanomistajan on syytä seurata oman kunnan tai maakunnan alueella tapahtuvaa kaavoitusta ja<br />
olla vaikuttamassa jo kaavoitusprosessin alkuvaiheessa kaavan tavoitteisiin ja määräyksiin.<br />
Kaavoitus etenee monissa<br />
maakunnissa ja kunnissa<br />
vauhdilla. Useissa tapauksissa<br />
kaavoitus selkeyttää maankäytön<br />
mahdollisuuksia. On kuitenkin tilanteita<br />
joissa kaavan määräykset voivat<br />
johtaa metsänomistajan maankäytön<br />
kannalta kohtuuttomiin toimenpiteisiin.<br />
Siksi jokaisen maanomistajan<br />
onkin syytä seurata oman<br />
kunnan tai maakunnan alueella tapahtuvaa<br />
kaavoitusta ja olla vaikuttamassa<br />
jo kaavoitusprosessin alkuvaiheessa<br />
kaavan tavoitteisiin ja<br />
määräyksiin.<br />
Metsälaki ei ole voimassa kaavojen suoja-alueilla,<br />
asemakaava-alueilla (lukuun ottamatta<br />
metsätalouteen osoitettuja alueita),<br />
toimenpiderajoituksen alla olevia kaavoitusalueita,<br />
oikeusvaikutteisilla yleiskaavaalueilla<br />
(lukuun ottamatta metsätalouteen<br />
ja virkistykseen osoitettuja alueita). Mikäli<br />
metsälaki ei ole alueella voimassa, ei metsien<br />
käsittelystä tehdä metsänkäyttöilmoitusta<br />
metsäkeskukseen, metsälain 10<br />
§ mukaiset erityisen tärkeiden elinympäristöjen<br />
rajoitukset eivät ole voimassa eikä<br />
ole uudistamisvelvoitetta. Metsälain sijaan<br />
on kuitenkin huomioitava muiden lakien<br />
mm. luonnonsuojelulain ja maankäyttö<br />
ja rakennuslain vaatimukset. Kaavamääräyksissä<br />
on kerrottu mitä kyseisillä<br />
alueilla saa tehdä ja mitkä asiat ovat kiellettyjä.<br />
Kaavojen vaikutus KEMERAn<br />
Kaavan vaikutus kannattavaan puuntuotantoon<br />
tulee ottaa huomioon päätettäessä<br />
rahoituslain mukaisen tuen myöntämisestä.<br />
Mikäli maankäyttö muuttuu kaavassa<br />
muuksi kuin metsätalouden maaksi, saattaa<br />
se riittää perusteeksi evätä tuki. Myös<br />
kaavojen suojelumääräykset ja toimenpiderajoitukset<br />
voivat estää jo rahoitetunkin<br />
hankkeen toteutuksen.<br />
Kaavat ja metsäverotus<br />
Asemakaava-alueilla, joissa maata ei enää<br />
käsitellä metsämaana, puunmyyntituloista<br />
peritään myyntivero, riippumatta siitä<br />
onko myyjä pinta-alaverotuksen piirissä vai<br />
puunmyyntituloverotuksen piirissä. Lisäksi<br />
asemakaavoitettu alue saattaa tulla tonttimaana<br />
kiinteistöveron piiriin.<br />
Metsien hakkuu ja<br />
hoito kaavoitusalueilla<br />
Toimenpiderajoitusalueilla ei saa suorittaa<br />
maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ilman<br />
maisematyölupaa. Toimenpiderajoitus<br />
on voimassa asemakaava-alueilla.<br />
Yleiskaava-alueilla se on voimassa, jos<br />
kaavamääräyksissä niin määrätään. Toimenpiderajoitus<br />
voi kunnan päätöksellä olla<br />
voimassa 5 vuotta. Sitä voidaan kuitenkin<br />
jatkaa kunnan omalla päätöksellä 5<br />
ja alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä<br />
vielä 5 vuotta. Toimenpiderajoitettu<br />
alue saattaa olla laajakin ja kaavan valmisteluaikana<br />
ei ole mahdollisuutta saada<br />
korvausta aiheutuneesta haitasta. Esimerkiksi<br />
näiden syiden vuoksi, metsänomistajien<br />
on syytä seurata ja olla vaikuttamassa<br />
oman kuntansa kaavoitusprosessiin, jottei<br />
kaavoihin tulisi turhia toimenpiderajoituksia.<br />
Puhtaille metsämaille ei tosin<br />
usein annetakaan toimenpidekieltoja.<br />
Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli<br />
toimenpide on vaikutuksiltaan vähäinen.<br />
Vähäiseksi toimenpiteeksi katsotaan<br />
sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa<br />
alueelle määrättyyn käyttötarkoitukseen<br />
ja siihen ympäristöön, jossa<br />
alue sijaitsee. Käytännössä pienehköt uudistushakkuut<br />
on usein katsottu vähäiseksi<br />
toimenpiteeksi ellei olla maisemallisesti<br />
tai luonnonarvojen kannalta herkällä alueella.<br />
Maanmuokkauksen voimakkuudella<br />
on vaikutus toimenpiteen vaikutuksia arvioitaessa.<br />
Metsänhoidollisesti oikein tehtyjen<br />
taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden<br />
ei voitane katsoa muuttavan maisemaa.<br />
Suojelu- tai virkistysalueilla, ranta-alueilla<br />
ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys<br />
alhaisempi johtuen alueiden erikoisominaisuuksista<br />
ja kaavassa määrätystä<br />
käyttötarkoituksesta. Maisematyölupaa ei<br />
voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten<br />
vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla.<br />
Maanomistaja tai valtuuttamansa hakee<br />
maisematyölupaa kirjallisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.<br />
Lupa on<br />
yleensä maksullinen ja siihen liittyy usein<br />
naapureiden kuuleminen ja itse toimenpidealueella<br />
ilmoittaminen. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen<br />
voi suorittaa<br />
hakijan puolesta naapureiden kuulemisen,<br />
mutta siitä saatetaan periä maksu. Lupamääräyksiin<br />
on syytä tutustua huolella, etteivät<br />
ne ole kohtuuttomia.<br />
Mikäli maisematyölupa evätään, eikä<br />
maanomistaja voi siten käyttää maataan hyväkseen<br />
kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,<br />
on maanomistajalla oikeus saada korvaus<br />
vahingostaan voimassa olevien asema-<br />
ja yleiskaavojen alueilla. Korvausta ei<br />
makseta kaavojen laatimisaikaisista toimenpiderajoituksista.<br />
Kuten edellä on<br />
mainittu, niin kaava voi olla pahimmillaan<br />
15 vuotta vireillä, jona aikana korvausta ei<br />
ole pakko maksaa.<br />
Maanomistajien onkin tarkoin seurattava<br />
ettei maisematyöluvan hakemista edellytetä<br />
kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein.<br />
Kirjoitaja Hannu Ripatti on<br />
Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Järvi-Suomien<br />
aluepäällikkö ja vastaa maankäytön<br />
edunvalvontaan sekä metsäverotukseen<br />
liittyvistä asioista.<br />
8 MAANOMISTAJA
Kartoituksissa havaittiin eniten purojen välittömiä lähiympäristöjä,<br />
joita oli pintaalalla mitattuna noin kolmannes kohteista.<br />
Talousmetsien laajin<br />
luontokartoitus valmistunut<br />
Alueelliset metsäkeskukset<br />
ovat kuuden vuoden aikana<br />
kartoittaneet Suomen yksityismetsät,<br />
yli 15 miljoonaa hehtaaria.<br />
Kartoituksessa löydettiin kaikkiaan<br />
runsaat 96 000 metsälaissa<br />
määriteltyä erityisen tärkeää elinympäristöä,<br />
joiden yhteispintaala on<br />
noin 60 000 hehtaaria. Urakan päätavoitteena<br />
oli selvittää metsälain erityisen<br />
tärkeät elinympäristöt, kertoa<br />
niistä metsänomistajille. Koottu tieto<br />
on tärkeä perusta talousmetsien<br />
luonnonhoidon kehittämiselle.<br />
Vuonna 1998 aloitetuissa kartoituksissa<br />
havaittiin eniten purojen välittömiä lähiympäristöjä,<br />
joita oli pintaalalla mitattuna<br />
noin kolmannes kohteista. Metsälakikohteiden<br />
lisäksi löydettiin 67 000 hehtaaria<br />
muita arvokkaita elinympäristöjä.<br />
Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen<br />
osuus yksityismetsistä on keskimäärin<br />
0,5 prosenttia, mutta se vaihtelee<br />
alueittain. Kartoitettujen metsälain mukaisten<br />
elinympäristöjen pinta-ala vastaa<br />
45 prosenttia EteläSuomessa tällä hetkellä<br />
suojellusta metsäalasta.<br />
Lakikohteiden keskipintaala oli noin 0,6<br />
hehtaaria. Vaikka kartoitetut kohteet ovat<br />
yleensä pienialaisia, niiden arvo metsäluonnon<br />
monimuotoisuudelle on merkittävä.<br />
Kaikkia lakikohteita ei talousmetsistä<br />
kartoitusmenetelmästä johtuen ole vielä<br />
MAANOMISTAJA<br />
löydetty, joten varovaisuus on etenkin talvihakkuissa<br />
edelleen tarpeen.<br />
Lehtolaikkuja, korpia ja<br />
lettoja odotettua runsaammin<br />
Reheviä lehtolaikkuja, reheviä korpia ja<br />
lettoja havaittiin suhteellisen paljon vastaavien<br />
kohteiden suojelualoihin verrattuna.<br />
Rehevät kohteet ovat lajistoltaan rikkaita<br />
monimuotoisuuden keskittymiä metsäluonnossa.<br />
Metsälain mukaisia reheviä<br />
lehtolaikkuja oli yhteensä lähes 4 000 hehtaaria.<br />
Lisäksi suurella osalla purokohteista<br />
esiintyy lehtolaikkuja.<br />
Lehtojensuojeluohjelmaan sisältyvien<br />
lehtojen pintaala on 6 500 hehtaaria. Suojelualueiden<br />
ulkopuolisilla alueilla on siten<br />
suuri merkitys lehtojen monimuotoisuuden<br />
suojelussa, sillä metsälain mukaiset<br />
lehtolaikut turvaavat osaltaan lehtojen<br />
ominaispiirteiden ja lajiston säilymistä.<br />
Metsänomistajat panostaneet<br />
luonnonhoitoon<br />
Metsänomistajat ovat saaneet kirjeitse<br />
tiedon kartoituksessa löytyneistä metsälain<br />
kohteista. Ennakkotieto estää tahattomat<br />
metsälain rikkomukset, ja elinympäristöt<br />
voidaan ottaa huomioon talviaikaisessa<br />
puunkorjuussa. Kartoitustiedot yhdenmukaistavat<br />
metsälain tulkintaa ja turvaavat<br />
metsänomistajien tasapuolisen kohtelun<br />
koko maassa.<br />
Kartoitettujen kohteiden puustojen yhteenlaskettu<br />
arvo on 161 miljoonaa euroa.<br />
Valtio rahoittaa luonnonsuojeluohjelmien<br />
toteutusta 1996 - 2007 noin 552 miljoonalla<br />
eurolla.<br />
Sammanfattning av artiklarna<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
9
KKO 2004:78<br />
Oikeustapauksia korkeimmassa oikeudessa<br />
A ja B olivat ostaneet C:ltä kiinteistön<br />
sillä sijaitsevine rakennuksineen.<br />
Kauppakirjaan sisältyi maininta rakennuksessa<br />
havaituista kosteusvahingoista<br />
ja myyjän vastuuta rajoittava<br />
lauseke.<br />
Myöhemmin rakennuksessa oli havaittu<br />
merkittäviä rakennusvirheitä,<br />
joiden seurauksena rakennukseen oli<br />
tullut kosteusvaurioita.<br />
Myyjän vastuuta rajoittavan lausekkeen<br />
merkitys<br />
Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että<br />
ostajat eivät olleet allekirjoittaessaan<br />
kiinteistöä koskevan kauppakirjan olleet<br />
tietoisia rakennukseen sisältyvistä ja vasta<br />
kaupanteon jälkeen suoritettujen tarkempien<br />
tutkimusten johdosta havaituista<br />
vakavista rakennusvirheistä<br />
eli kuivatusjärjestelmän puuttumisesta,<br />
peruslaatan alapuolisen<br />
täyttöaineksen virheellisyydestä ja rakennuksen<br />
virheellisestä perustamistasosta<br />
maastoon nähden.<br />
Ostajat olivat kauppakirjan allekirjoittaessaan<br />
olleet tietoisia niistä omakotitalossa<br />
olevista kosteusvaurioista, jotka<br />
oli yksilöity kauppakirjassa. Nämä vauriot<br />
ilmeni myyjän teettämästä kosteuskartoituksesta,<br />
jota koskevan asiakirjan<br />
myyjä oli ennen kaupantekoa esittänyt<br />
ostajille. Ostajilla ei ollut ollut syytä<br />
epäillä asiakirjasta ilmenevien tietojen<br />
paikkansapitävyyttä eikä tarkistaa<br />
muulla tavoin asiakirjasta ilmeneviä<br />
seikkoja.<br />
Myyjän esittämästä kosteuskartoituksesta<br />
ei kuitenkaan ilmennyt, mistä kosteusvauriot<br />
olivat johtuneet eikä niiden<br />
syy ollut muutoinkaan ollut kauppaa tehtäessä<br />
selvillä. Kosteusvauriot aiheutuvat<br />
usein talossa olevista rakennusvirheistä.<br />
Sen vuoksi tällaisten vaurioiden<br />
havaitseminen asetti ostajalle tavanomaista<br />
laajemman selonottovelvollisuuden.<br />
Korkeimman oikeuden näkemyksen<br />
mukaan puheena olevien rakennusteknisten<br />
virheiden havaitseminen olisi kuitenkin<br />
edellyttänyt muun ohella reikien<br />
poraamista alakerran lattiaan sekä rakennuksen<br />
ulkoseinien vierustojen<br />
maankaivutöitä. Virheiden toteaminen<br />
olisi siten ollut mahdollista vain sellaisilla<br />
tavanomaisesta poikkeavilla ja<br />
myyjän kiinteistöön kajoavilla toimenpiteillä,<br />
joihin ostaja ei olisi omin toimin<br />
edes saanut ryhtyä sopimatta asiasta<br />
myyjän kanssa.<br />
Korkein oikeus katsoi, ettei ostajan P:n<br />
kosteuskartoituksessa havaittujen vaurioiden<br />
laajuus ja laatukaan huomioon<br />
ottaen voida katsoa laiminlyöneen selonottovelvollisuuttaan<br />
sillä perusteella,<br />
että he eivät ole edellyttäneet mainitunlaisia<br />
tarkastustoimia suoritettavan ennen<br />
kuin kaupasta päätettiin. Korkein oikeus<br />
katsoi myös, että koska kauppakirjassa<br />
ei yksilöidysti ollut rajoitettu<br />
myyjän vastuuta kysymyksessä olevien<br />
rakenteiden asianmukaisuudesta, oli ostajilla<br />
kauppakirjaan sisältyvän vastuunrajoituslausekkeen<br />
estämättä oikeus<br />
vaatia kauppahinnan alennusta kiinteistöllä<br />
olevassa omakotitalossa havaittujen<br />
rakennusvirheiden ja niiden aiheuttamien<br />
vaurioiden johdosta.<br />
Rakennuksen arvonnousun huomioon ottaminen<br />
hinnanalennuksen määrässä<br />
Lähtökohtaisesti vanhojen rakenteiden<br />
korvaaminen uusilla, nykyisten rakentamista<br />
koskevien määräysten mukaisilla<br />
rakenteilla merkitsee rakennuksen teknisen<br />
käyttöiän pidentymistä ja rakennuksen<br />
asumisviihtyisyyden parantumista.<br />
Tämä korottaa rakennuksen arvoa.<br />
Korjaustoimenpiteiden aiheuttamaa arvonnousua<br />
on kuitenkin arvioitava<br />
rakennusta kokonaisuutena tarkastellen.<br />
Mikäli tarpeelliset korjaustyöt koskevat<br />
sellaisia rakenteita, joita ei rakennuksen<br />
keskimääräisen elinkaaren puitteissa<br />
normaalisti jouduta uusimaan, ei näiden<br />
korjaustöiden suorittaminen korota rakennuksen<br />
arvoa eikä pidennä rakennuksen<br />
käyttöikää vastaavanlaisesta<br />
kunnossa olevasta rakennuksesta.<br />
Nyt puheena olevassa tapauksessa ky-<br />
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset löytyvät internetsivuilta www.kko.fi.<br />
Oikeustapauksia on hieman lyhennetty tilan säästämiseksi.<br />
symys on ollut omakotitalon salaojituksen,<br />
perustusten täyttöön käytetyn<br />
maa-aineksen sekä osin seinärakenteiden<br />
uusimisesta. Nämä kaikki ovat olleet sellaisia<br />
rakenteita, joiden voidaan edellyttää<br />
kestävän omakotitalon koko elinkaaren<br />
ilman että niitä joudutaan välillä<br />
uusimaan. Vaikka mainitut rakenteet<br />
onkin nyt uusittu, omakotitalon käyttöiän<br />
ei voida katsoa pidentyneen tai laatutason<br />
parantuneen siitä, mitä se olisi ollut,<br />
mikäli nämä rakenteet olisi alun pitäen<br />
rakennettu tuolloin voimassa olleiden rakentamista<br />
koskevien määräysten mukaisesti.<br />
Korkein oikeus katsoi, että ostajat<br />
eivät olleet saaneet korjaustöiden<br />
suorittamisesta sellaista hyötyä, joka olisi<br />
tullut ottaa huomioon kauppahinnan<br />
alennuksen määrää arvioitaessa.<br />
§<br />
KHO 2004:81<br />
Rivitalon rakentaminen poikkeamispäätöksellä<br />
kaava-alueen ainoalle liikerakennustontille<br />
(KL) aiheutti haittaa<br />
kaavan toteuttamiselle. Kysymys<br />
siitä, oliko tontille KL-aluevarauksesta<br />
poiketen mahdollista rakentaa asuinrakennuksia,<br />
tuli arvioida asemakaavan<br />
muuttamisesta säädetyssä<br />
järjestyksessä.<br />
Korkein hallinto-oikeus katsoi perusteluissaan,<br />
että alueidenkäytön suunnittelulla<br />
tulee luoda edellytykset yhdyskuntarakenteelle,<br />
jossa palvelujen saatavuus<br />
ja saavutettavuus on riittävässä<br />
määrin turvattu. Kaavojen sisältövaatimuksissa<br />
korostetaan eri tasoilla palvelujen<br />
saatavuuteen ja yhdyskuntarakenteeseen<br />
liittyviä kysymyksiä. Maankäyttö-<br />
ja rakennuslain 54 §:n yksityiskohtaisissa<br />
perusteluissa todetaan muun<br />
ohella, että asemakaavaa laadittaessa on<br />
kiinnitettävä huomiota palveluiden saatavuuteen<br />
sekä kaava-alueella että sen ulkopuolella.<br />
Suunniteltu hanke, jolla alueen ainoa<br />
kaupallisia palveluja varten varattu,<br />
keskeisellä paikalla sijaitseva tontti<br />
käytettäisiin asuntorakentamiseen, aiheutti<br />
korkeimman hallinto-oikeuden<br />
mukaan yksittäisellä poikkeamispäätöksellä<br />
toteutettuna maankäyttö- ja rakennuslain<br />
172 §:n 1 momentin 1 kohdassa<br />
tarkoitettua haittaa kyseisen asemakaavan<br />
toteuttamiselle. Kysymys<br />
siitä, oliko tontille KL-aluevarauksesta<br />
poiketen mahdollista rakentaa asuinrakennuksia,<br />
tulikin arvioida asemakaavan<br />
muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä.<br />
Tällöin maankäyttö- ja rakennuslain<br />
54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten<br />
täyttyminen, mukaan<br />
lukien palvelujen alueellisen saatavuuden<br />
vaatimus, on mahdollista arvioida<br />
koko alueen kannalta tarkempien selvitysten<br />
pohjalta.<br />
Edellä mainituilla perusteilla perusteilla<br />
korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei ole<br />
syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen<br />
lopputulosta, jolla lautakunnan<br />
päätös on kumottu ja A Oy:n hakemus<br />
on hylätty.<br />
KHO:2004:66<br />
Selvitysten riittämättömyys rantaasemakaavaa<br />
laadittaessa<br />
Ranta-asemakaava-alueen muunnetun<br />
rantaviivan pituus oli noin 10 800 metriä,<br />
ja sille oli osoitettu 71 rakennuspaikkaa.<br />
Kaavaselostuksen mukaan todellisesta<br />
rantaviivasta noin puolet oli varattu<br />
maa- ja metsätalouskäyttöön ja noin<br />
viisi prosenttia yleiseen virkistyskäyttöön.<br />
Rakentamiseen oli osoitettu noin<br />
43 prosenttia rantaviivasta.<br />
Rakennuspaikoista 60 oli lomarakennuspaikkoja<br />
ja 11 erillispientalon rakennuspaikkoja.<br />
Kaavassa olevat 10 erillispientalokorttelia<br />
(AO) sijaitsivat hajallaan,<br />
osin loma-asuntokortteleiden välissä.<br />
AO-rakennuspaikoista seitsemän<br />
oli rantaa varaavia. AO-rakennuspaikoista<br />
kahdella oli jo asuinrakennus. Neljää<br />
AO-rakennuspaikkaa käytettiin lomaasuntona.<br />
Kaavaselostukseen ei sisältynyt selvitystä<br />
AO-kortteleiden vaikutuksista.<br />
Kaava-alue oli laajahko ja se koostui<br />
useista eri alueista, joiden väliin jäi kyseessä<br />
olevaan kaavaan kuulumattomia<br />
ranta-alueita. Alueella ei ollut voimassa<br />
oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Korkein<br />
hallinto-oikeus katsoi, erityisesti ottaen<br />
huomioon, että rakennuspaikkoja oli<br />
osoitettu pysyvään asumiseen, että ranta-asemakaavaa<br />
laadittaessa ei ollut<br />
riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia<br />
kaava-alueen yhdyskuntarakenteeseen ja<br />
vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen eikä<br />
kaavan vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolelle<br />
jäävien alueiden tulevaan<br />
maankäyttöön.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 39 §:n 2 ja<br />
3 mom., 54 §:n 2, 3 ja 4 mom., 73 §.<br />
KHO:2004:61<br />
Tasakaton muuttaminen harjakatoksi<br />
vaati poikkeamisluvan<br />
Asemakaavassa enintään kaksiasuntoisten,<br />
yksikerroksisten asuinrakennusten<br />
korttelialueella (AO) sijaitsevalla<br />
tontilla olevan omakotitalon tasakatto<br />
haluttiin muuttaa harjakatoksi. Rakennuspiirustusten<br />
mukaan harjakaton<br />
alle muodostui ullakko, jonka korkeus<br />
katon harjan kohdalta noin 2,5 metrin leveydeltä<br />
oli 220 senttimetriä. Kulku ullakolle<br />
tapahtui rakennuksen sisätiloista<br />
kiinteitä välitasanteella varustettuja<br />
noin 70 senttimetriä leveitä portaita pitkin.<br />
Ullakon toisessa päätyseinässä oli<br />
noin 120 x 180 senttimetrin suuruinen<br />
ikkuna ja lisäksi ullakolla oli neljä noin<br />
140 x 90 senttimetrin suuruista kattoikkunaa.<br />
Ullakko täytti ainakin osalta pinta-alastaan<br />
Suomen rakentamismääräyskokoelman<br />
asuinhuoneelle asetettavat<br />
vaatimukset huonealan, korkeuden<br />
ja valoisuuden osalta. Ullakolle sijoitettavat<br />
tilat katsottiin rakennuksen pääasiallisen<br />
käyttötarkoituksen mukaisiksi<br />
tiloiksi, jotka ainakin osittain oli luettava<br />
rakennuksen kerrosalaan. Kun asemakaavan<br />
mukaan rakennuksen ensimmäisen<br />
kerroksen yläpuolelle ei<br />
saanut sijoittaa kerrosalaan luettavaa tilaa,<br />
rakennuslupahakemuksen mukainen<br />
ullakon rakentaminen oli asemakaavan<br />
vastaista. Ullakon rakentaminen vaati<br />
poikkeamisluvan.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki 13 §, 135 § 1<br />
mom. 1 kohta, 217 § Rakennuslaki 131 a §<br />
KHO 27.8.2004, T 2070<br />
asemakaava-alueella sijaitsevan rakennuksen<br />
purkaminen<br />
Turun kaupungissa olevaa tonttia koskeva<br />
asemakaava oli vuodelta 1907.<br />
Tontti oli ollut rakennuskiellossa asemakaavan<br />
muuttamiseksi vuodesta<br />
1959 lähtien. Kaupunginhallitus oli jatkanut<br />
rakennuskieltoa 31.12.2002 asti,<br />
jonka jälkeen rakennuskielto oli lakannut<br />
olemasta voimassa. Kysymyksessä<br />
olevaa piharakennusta tai muitakaan tontilla<br />
olevia rakennuksia, joiden muodostamaan<br />
kokonaisuuteen sen voitiin<br />
katsoa kuuluvan, ei ollut suojeltu asemakaavamääräyksillä<br />
tai rakennussuojelulain<br />
perusteella eikä rakennuksen<br />
suojelu asemakaavoituksen tai rakennussuojelulain<br />
perusteella ollut vireillä.<br />
Tämän vuoksi piharakennuksen purkamiselle<br />
ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain<br />
139 §:n 1 momentissa säädettyjä<br />
esteitä. Tässä tilanteessa sillä seikalla,<br />
että rakennus oli merkitty Turun keskustan<br />
rakennussuojelun kohdeluetteloon<br />
rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaana rakennuksena<br />
merkinnällä SR-4, ei ollut merkitystä<br />
harkittaessa rakennuksen purkamista<br />
koskevan luvan myöntämistä.<br />
Hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan<br />
päätökset kumottiin sekä asia palautettiin<br />
rakennuslautakunnalle uudelleen<br />
käsiteltäväksi rakennuksen purkamista<br />
koskevan luvan myöntämistä varten.<br />
Turun HAO<br />
Diaarinumero: 02326/03/3300<br />
Kunnan etuosto-oikeus<br />
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, onko<br />
kunnalla ilman nimenomaista suunni-<br />
telmaa etuosto-oikeus suojelutarkoituksia<br />
varten kiinteistön kaupassa oikeusvaikutuksettoman<br />
yleiskaavan maa- ja<br />
metsätalousalueella, jolla on ympäristöarvoja<br />
(MU/s).<br />
A oli tehnyt kiinteistön kaupan perustettavan<br />
yhtiön lukuun. Kaupunginhallitus<br />
oli päättänyt käyttää etuosto-oikeutta<br />
arvokkaan kansallismaiseman suojelutarkoituksessa.<br />
A vaati hallinto-oikeudessa päätöksen<br />
kumoamista muun muassa sillä perusteella,<br />
ettei kaupungilla ollut käyttötarkoitusta<br />
kyseiselle kiinteistölle.<br />
Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja<br />
kumosi kaupunginhallituksen päätöksen.<br />
Kiinteistö sijaitsi valtakunnallisestikin<br />
tarkasteltuna maisemallisesti arvokkaassa<br />
jokilaaksossa ja rajoittui joen rantaan.<br />
Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa<br />
kiinteistö oli maa- ja metsätalousvaltaista<br />
aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta<br />
tai ympäristöarvoja ja jolla<br />
ympäristö säilytetään (MU/s). Seutukaavassa<br />
kiinteistön alue oli maa- ja metsätalousaluetta,<br />
jolla on ympäristöarvoja<br />
(MY). Seutukaavan suunnittelumääräyksen<br />
mukaan alueen käytön suunnittelussa<br />
on otettava huomioon luonnonympäristön<br />
suojelunäkökohdat ja<br />
maisemalliset ja muut ympäristönsuojelunäkökohdat.<br />
Seutukaavan rakentamismääräyksen<br />
mukaan alueella sallitaan<br />
maa- ja metsätalouteen liittyvä ja<br />
muu sellainen hajarakentaminen, joka<br />
täyttää maisemansuojelulliset vaatimukset.<br />
Varaukset ovat yleispiirteisiä ja<br />
kohdistuvat laajoihin alueisiin. Myös kysymyksessä<br />
ollut kulttuurimaisema on<br />
laaja ja monimuotoinen alue. Etuostoa<br />
ei voitu perustella pelkästään näillä yleispiirteisillä<br />
suunnitelmilla, joiden lisäksi<br />
kaupunki ei esittänyt muuta suunnitelmaa<br />
kiinteistön käyttämisestä suojelutarkoituksiin.<br />
Koska kaupunki ei esittänyt<br />
selvitystä etuostolain mukaisesta<br />
käyttötarkoituksesta, edellytyksiä etuosto-oikeuden<br />
käyttämiseen ei ollut<br />
Kuopion HAO<br />
Diaarinumero: 00427/02/1400<br />
Varainsiirtoveron palauttaminen<br />
Hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys<br />
siitä, oliko kiinteistön kauppahinnasta<br />
maksettu varainsiirtovero palautettava<br />
kokonaan vai hinnanalennusta<br />
vastaavalta osalta tilanteessa, jossa käräjäoikeus<br />
oli vahvistanut osapuolten välisen<br />
sovintosopimuksen, jolla käräjäoikeudessa<br />
vireillä olevat riita-asiat oli<br />
sovittu. Hallinto-oikeudessa ratkaistavana<br />
oli myös kysymys mainitun sopimuksen<br />
sisällöstä.<br />
A ja B (ostajat) olivat 18.6.1997 allekirjoitetulla<br />
kauppakirjalla ostaneet 700<br />
000 markan kauppahinnasta tontin sillä<br />
olevine rakennuksineen ja liittymineen<br />
C:ltä ja D:ltä (myyjät). Ostajat maksoivat<br />
kauppahinnasta varainsiirtoveroa<br />
28 000 markkaa. Ostajat laittoivat<br />
14.8.1998 myyjiä ja kiinteistönvälitysliike<br />
E:tä vastaan vireille kanteen käräjäoikeudessa,<br />
koska kaupan kohteessa oli<br />
ilmennyt useita virheitä. Kanteessaan ostajat<br />
ensisijaisesti vaativat myyjiltä kaupan<br />
purkamista ja yhteisvastuullisesti<br />
myyjiltä sekä kiinteistönvälitysliikkeeltä<br />
kauppahinnan palauttamista. Toissi-<br />
§<br />
jaisesti ellei kauppaa pureta, ostajat vaativat<br />
yhteisvastuullisesti myyjiltä ja<br />
kiinteistönvälitysliikkeeltä vahingonkorvausta.<br />
Lisäksi ostajat vaativat joka<br />
tapauksessa myyjiltä kauppahinnan<br />
alentamista.<br />
Ostajat möivät 25.9.1998 kiinteistön<br />
edelleen F:lle. Ostajat, myyjät ja kiinteistönvälitysliike<br />
tekivät 25.9.2001 sovintosopimuksen,<br />
jolla käräjäoikeudessa<br />
vireillä olevat riita-asiat sovittiin. Sopimuksen<br />
mukaan ostajille maksetaan alkuperäisen<br />
kanteen mukaisilla perusteilla,<br />
mutta määrän osalta sovintoon perustuen<br />
yhteensä 175 000 markkaa siten,<br />
että myyjät maksavat 100 000 markkaa<br />
ja kiinteistönvälitysliike maksaa 75 000<br />
markkaa. Sopimuksen mukaan myyjien<br />
ostajille jo maksama 6 980 markkaa jää<br />
ostajille edellä mainitulla perusteella. Käräjäoikeus<br />
vahvisti mainitun sopimuksen<br />
26.9.2001.<br />
A ja B hakivat Savo-Karjalan verovirastolta<br />
maksamansa varainsiirtoveron<br />
(28 000 markkaa) palauttamista. Verovirasto<br />
hakemuksen enemmälti hyläten<br />
palautti A:lle ja B:lle takaisin varainsiirtoveroa<br />
vain hinnanalennusta (106<br />
980 markkaa) vastaavan osan eli 4 278<br />
markkaa.<br />
Hallinto-oikeus hylkäsi A:n ja B:n veroviraston<br />
päätöksestä tekemän valituksen<br />
pysyttäen veroviraston päätöksen<br />
lopputuloksen.<br />
Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että<br />
kiinteistön luovutusta ei ollut varainsiirtoverolain<br />
40 §:n 2 momentissa tarkoitetulla<br />
tavalla tuomioistuimen päätöksellä<br />
kumottu tai määrätty purkautumaan.<br />
Luovutusta ei ollut purettu myöskään<br />
osapuolten välisellä sopimuksella.<br />
Sanotulla tuomioistuimen vahvistamalla<br />
sopimuksella oli sovittu kauppahinnan<br />
alentamisesta varainsiirtoverolain 40<br />
§:n 2 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa<br />
sekä vahingonkorvauksen<br />
maksamisesta.<br />
Varainsiirtoverolain 40 §:n 1 momentin<br />
säännös huomioon ottaen varainsiirtoveroa<br />
oli tullut palauttaa A:lle ja B:lle<br />
vain liikaa maksetulta osalta eli hinnanalennusta<br />
vastaavalta osalta.<br />
KKO:2004:81<br />
Lakilinkit<br />
A oli sallinut rakentamisen omistamalleen<br />
kiinteistölle varmistumatta siitä, että<br />
rakennuslupa oli hankittu. Kysymys<br />
siitä, toteuttiko tuottamuksellinen menettely<br />
rakentamisrikkomuksen tunnusmerkistön.<br />
Rakennuslaista poiketen voimassa olevassa<br />
tapauksessa sovellettavaksi tulevassa<br />
maankäyttö- ja rakennuslain rangaistussäännöksessä<br />
ei mainita, että<br />
huolimattomuudesta tapahtuva luvaton<br />
rakentaminen olisi rangaistavaa, eikä siinä<br />
muullakaan tavalla ilmaista, että teko<br />
olisi rangaistava myös tuottamuksellisena.<br />
Tähän lain sanamuodossa tapahtuneeseen<br />
muutokseen nähden uutta säännöstä<br />
ei voida, riippumatta siitä mitä hallituksen<br />
esityksessä asiasta on sanottu, tulkita<br />
vastaajan vahingoksi niin, että teko<br />
olisi edelleen myös tuottamuksellisena<br />
rangaistava. Rakentamisrikkomus oli<br />
rangaistava vain tahallisena. Kun A:ta ei<br />
ollut syytetty tahallisesta teosta, ei rangaistusta<br />
tuomittu.<br />
Hallitus ja ministeriöt www.vn.fi<br />
Korkein hallinto oikeus www.kho.fi<br />
Korkein oikeus www.kko.fi<br />
Eduskunta www.eduskunta.fi<br />
Euroopan unioni www.eu.int<br />
Euroopan komissio Suomen edustusto www.eukomissio.fi<br />
Suomen säädöstietopankki www.finlex.fi<br />
verohallinto www.vero.fi<br />
10 MAANOMISTAJA
... lyhyesti... lyhyesti... lyhyesti... lyhyesti... lyhyesti...<br />
Liito-oravan<br />
suojelusäännöksiä<br />
selkeytetään<br />
Metsälain uudessa 14 b -pykälässä säädetään<br />
menettelystä sellaisissa tapauksissa,<br />
joissa suunnitellulla hakkuualueella on<br />
liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.<br />
Jos vähintään 14 vuorokautta ennen<br />
hakkuiden aloittamista metsäkeskukselle<br />
tehtävä metsänkäyttöilmoitus koskee liitooravan<br />
lisääntymis- ja levähdyspaikkaa,<br />
metsäkeskus lähettää asiasta välittömästi<br />
ilmoituksen alueelliselle ympäristökeskukselle,<br />
maanomistajalle sekä tiedossaan<br />
olevalle maanomistajan edustajalle ja metsänhakkuuoikeuden<br />
haltijalle.<br />
Luonnonsuojelulakiin lisätään samassa<br />
yhteydessä uusi 72 a -pykälä, jonka mukaan<br />
Viime hetki hakea<br />
ympäristöhallinnon<br />
avustuksia<br />
Ympäristöministeriön hallinnonalan valtionavustusten<br />
hakuaika vuodelle 2005 on<br />
umpeutumassa. Ympäristöhallinnon kansallisiin<br />
avustuksiin on ensi vuoden tuloja<br />
menoarvioesityksessä varattu yhteensä<br />
6,6 miljoonaa euroa.<br />
MAANOMISTAJA<br />
ympäristökeskuksen on metsäkeskuksen ilmoituksen<br />
saatuaan ryhdyttävä toimenpiteisiin<br />
liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan<br />
sijainnin ja sallitun<br />
metsän käsittelyn määrittämiseksi.<br />
Ympäristökeskuksen on annettava<br />
päätöksensä viipymättä, kun se on<br />
saanut ilmoituksen.<br />
Metsälakiin lisättävän 14 c -<br />
pykälän mukaan maanomistaja<br />
tai hänen valtuuttamansametsänhakkuuoikeuden<br />
haltija voi<br />
hakea metsäkeskukseltametsänkäyttöilmoitukseen<br />
liittyvän ennakkotiedon erityisen tärkeästä<br />
elinympäristöstä.<br />
Ennakkotieto sitoo metsäkeskusta lainvalvonnassa.<br />
Ennakkotiedon tarkoituksena<br />
on parantaa maanomistajan oikeusturvaa<br />
ja lisätä oikeusvarmuutta.<br />
Muutoksen myötä liito-oravia koskeva<br />
Tukea myönnetään myös hankkeisiin,<br />
jotka rahoitetaan osittain EU:n Euroopan<br />
aluekehitysrahastosta. Avustuksia haetaan<br />
alueellisista ympäristökeskuksista ja ympäristöministeriöstä.<br />
Ympäristökeskukset myöntävät avustuksia<br />
mm. rakennusperinnön hoitoon. Ympäristöministeriö<br />
puolestaan myöntää<br />
avustuksia mm. valtakunnallisten asuntoja<br />
rakennusalan järjestöjen valistus- ja neuvontatoimintaan<br />
sekä kestävää kehitystä,<br />
kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta<br />
ympäristökasvatusta ja -valistusta edistä-<br />
menettely selkeytyy ja<br />
nopeutuu. Maa- ja metsätalousministeriö<br />
ja<br />
ympäristöministeriöantavat<br />
kesän kuluessa<br />
yhteisen<br />
ohjeen liito-oravan<br />
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen<br />
määrittämisestä ja turvaamisesta<br />
metsien käytössä alueellisille<br />
ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille.<br />
Lakialoitteen pohjalta eduskunta päätti<br />
lisätä metsälakiin myös uuden 18 a -pykälän.<br />
Säännöksen mukaan metsän hakkuun<br />
estäminen on sakolla rangaistava teko.<br />
Metsän hakkuun estämistä on häirintätarkoituksessa<br />
tapahtuva oikeudeton<br />
oleskelu käynnissä olevan hakkuun välittömässä<br />
vaikutuspiirissä siten, että hakkuu<br />
estyy.<br />
viin valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin.<br />
Hakemukset on toimitettava ympäristökeskuksiin<br />
ja ympäristöministeriöön<br />
viimeistään 1.11.2004.<br />
Aikaisemmin toimitetut avustushakemukset,<br />
jotka koskevat vuotta 2005, otetaan<br />
huomioon ilman uutta hakemusta.<br />
Hakulomakkeita sekä lisätietoa avustuksista<br />
ja niiden myöntämisen edellytyksistä<br />
saa alueellisista ympäristökeskuksista,<br />
ympäristöministeriöstä ja valtion ympäristöhallinnon<br />
verkkopalvelusta Harkinnanvaraiset<br />
valtionavustukset -sivulta.<br />
Omaehtoinen jätehuolto otettava huomioon jätemaksussa<br />
Syyskuun alussa voimaan tulleella muutoksella jätelakiin lisättiin<br />
tuottajavastuuta koskevat säännökset eräiden tuotteiden<br />
uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä.<br />
Muutokset olivat tarpeen, jotta EY:n direktiivit romuajoneuvoista<br />
ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta voidaan<br />
panna kansallisesti täytäntöön.<br />
Jätelakiin tärkeimmät muutokset<br />
- Kunnan järjestämälle jätehuollolle säädetään palvelutasovaatimus.<br />
Muutoksia<br />
maankäyttö- ja<br />
rakennuslakkiin<br />
Lupajärjestelmä<br />
Lupajärjestelmää joustavoitetaan mahdollistamalla<br />
rakennusten korjaaminen ja<br />
asuinrakennusten vähäinen laajentaminen<br />
rakennuslupamenettelyllä ilman suunnittelutarveratkaisua.<br />
Samoin poistetaan kahden<br />
erillisen poikkeamisen tarve antamal-<br />
la alueellisille ympäristökeskuksille toimivalta<br />
ratkaista kunnalle kuuluvia poikkeamisia<br />
ratkaisun ollessa kunnan kannan<br />
mukainen.<br />
Toimenpideluvan edellytysten suhdetta<br />
rakennuslupaedellytyksiin tarkistetaan<br />
niin, että merkittävissä hankkeissa kaavalliset<br />
tai kaavan tarpeesta johtuvat edellytykset<br />
otetaan huomioon.<br />
Töiden suorittaminen<br />
Maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan<br />
säännökset oikeudesta kaavoituksesta ja<br />
tonttijaosta johtuvien töiden suorittamiseen<br />
toisen maalla, mahdollisuudesta suorittaa<br />
- Kiinteistön omistaja tai haltija ei enää voi saada vapautusta<br />
velvollisuudesta liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Järjestetyn<br />
jätteenkuljetuksen palvelutaso ja kiinteistön omistajan<br />
omaehtoinen jätehuolto olisi otettava huomioon kunnan jätemaksussa.<br />
- Ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä<br />
annettua lakia on muutettu siten, että kunta ei ole velvollinen<br />
huolehtimaan romuajoneuvojen jätehuollon kustannuksista sen<br />
jälkeen, kun romuajoneuvo on toimitettu hyväksyttyyn keräyspaikkaan.<br />
välttämätön rakennustyö naapurin alueen<br />
kautta sekä rakennusrasitteen perustamisesta<br />
kunnan tarpeisiin. Muutos mahdollistaa<br />
mm. naapuritontin tilapäisen käytön<br />
rakennustelineiden sijoituspaikkana julkisivuremontin<br />
yhteydessä tontin omistajan<br />
mahdollisesta vastustuksesta huolimatta. 20<br />
Vähittäiskaupan suuryksiköt<br />
Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista<br />
ohjaavia säännöksiä muutetaan<br />
niin, että ne koskevat myös suuryksiköiden<br />
merkittävää laajentamista ja sellaisia myymäläkeskittymiä,<br />
joilla on suuryksiköihin<br />
rinnastettavia vaikutuksia.<br />
KIINTEISTÖVERON PAKKOKOROTUS 2006?<br />
Kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin kaavaillaan<br />
tuntuvia korotuksia vuoden 2006 alusta alkaen. Kuntien<br />
rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtiva<br />
työryhmä antaa esityksensä hallitukselle loppuvuodesta.<br />
Etenkin alarajan nostaminen lisäisi verorasitusta nopeasti, sillä<br />
se pakottaisi ainakin vähimmäisprosenttia perineet kunnat<br />
kiristämään kiinteistöveroaan. Nykyään kunnat keräävät kiinteistöverolla<br />
noin viisi prosenttia verotuloistaan. Suurin osa kiinteistöverotulosta<br />
kertyy asuinkiinteistöistä.<br />
Suomen Kiinteistö<strong>liitto</strong> vastustaa<br />
kiinteistöveron korotusta<br />
Kiinteistöverorasituksen kasvu yhdessä arvonlisä-, energia-<br />
ja jäteverojen sekä kunnallisten maksujen kanssa on johtanut<br />
jo siihen, että veroihin ja maksuihin menee yli puolet taloyhtiöiden<br />
hoitovastikkeista. Niinpä kiinteistöjen verokiintiö on jo<br />
täynnä.<br />
Kiinteistövero ei ratkaise kuntien talousongelmia<br />
Asuminen on perustarve, jota ei pidä rasittaa kohtuuttomalla<br />
verotuksella.<br />
Kiinteistöverojen pakkokorotusten esittäminen ratkaisuksi<br />
kunnallistalouden ongelmiin on vastuutonta sekä kuntien että<br />
kuntalaisten kannalta. Kiinteistöveron huomattavillakaan korotuksilla<br />
ei ratkaista näitä ongelmia, sillä veron tuotolla katetaan<br />
vain kolmisen prosenttia kuntien menoista.<br />
Kiinteistöarvioinnin ja<br />
ympäristöoikeuden osaamista<br />
HELSINKI<br />
020 7411 050<br />
TURKU<br />
020 7411 068<br />
OULU<br />
020 7411 064<br />
www.arviointikeskus.fi<br />
Maanomistajaliitot<br />
Ruotsi www.jordagarna.com<br />
Isobritannia www.cla.org.uk<br />
Ranska www.propriete-agricole.fr<br />
Itävalta www.hvlf.at<br />
Saksa www.grundbesitzerverbaende.de<br />
Belgia www.snp-aes.be<br />
Portugali www.anpc.pt<br />
Alankomaat www.grondbezit.nl<br />
Skottlanti www.slf.org.uk<br />
APUA<br />
KAAVOITUSASIOIHIN<br />
Juhani Nippala, DI<br />
Leiritie 1<br />
01600 Vantaa<br />
050 - 4951546<br />
Asetuksen mukaiset haja-asutusalueen<br />
JÄTEVESIEN KÄSITTELYSUUNNITELMAT<br />
Jouni<br />
Saunamäki<br />
Rakennusmestari AMK<br />
Haja-asutuksen<br />
jätevesihuollon<br />
suunnittelijakoulutus<br />
puh. 050 5611096<br />
e-mail: jouni.saunamaki@netikka.fi<br />
MAANOMISTAJA<br />
MAANOMISTAJAIN<br />
LIITON JULKAISU<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Maanomistajain</strong> Liitto r.y.<br />
Päätoimittaja: Maria Konsin-Palva<br />
Tuotanto:<br />
graafinen viestintätoimisto kuu<br />
Painopaikka: Lehtitehdas Salo 2004<br />
Kannen kuva - Niko Krappe<br />
KOUVOLA<br />
020 7411 062<br />
SEINÄJOKI<br />
020 7411 066<br />
11
Omistatko maa- tai metsätilan, omakotitontin,<br />
liiketontin tai kesämökkipalstan?<br />
Tunnetko oikeutesi maanomistajana?<br />
Tiedätkö kuka on etujesi valvoja?<br />
Liity jäseneksi oheisella lomakkeella >><br />
Liity verkkoon - Anslut dig till nätverket<br />
Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä<br />
koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.<br />
Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller<br />
fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.<br />
Nimi/Namn<br />
KYLLÄ!<br />
Haluan liittyä <strong>Maanomistajain</strong> liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 60 €<br />
maksan minulle erikseen postitettavalla pankkisiirrolla.<br />
JA!<br />
Jag vill ansluta mig till Jordägarnas Förbund. Medlemsavgiften<br />
60 € betalar jag med ett bankgiro, som skickas åt mig senare.<br />
Jakeluosoite/Adress<br />
Postinumero ja -toimipaikka/Postnummer och -anstalt<br />
Puh/Tel.<br />
MAANOMISTAJAIN<br />
LIITON TOIMISTO<br />
Malmin Asematie 6 (neljäs kerros, huone 422)<br />
00700 Helsinki<br />
puh. (09) 135 6511 fax (09) 135 7100<br />
toimisto@maanomistajain<strong>liitto</strong>.fi<br />
Toiminnanjohtaja<br />
KONSIN-PALVA Maria, agronomi<br />
(09) 135 6511<br />
toimisto@maanomistajain<strong>liitto</strong>.fi<br />
HALLITUS<br />
<br />
Puheenjohtaja<br />
von KONOW Björn, varatuomari, Valkeakoski<br />
Lahistentie 245, 37770 Tarttila<br />
(03) 543 6408, (040) 544 7409, fax (03) 543 6409<br />
bjorn.vonkonow@pp.inet.fi<br />
Varapuheenjohtaja<br />
FRANKENHAEUSER Thomas, fi l.maist. Porvoo<br />
Kullo Gårds väg 168, 06830 Kulloby<br />
(019) 652 208, (040) 546 4285, fax (019) 652 626<br />
thomas.frankenhaeuser@kullogard.fi<br />
Jäsenet<br />
HINTIKKA Pekka, mv. Rautalampi<br />
Hintikantie 234, 77700 Rautalampi<br />
(017) 537 073, (0400) 860 341, fax (017) 531 339<br />
pekka.hintikka@mtk.fi<br />
LEHTOSAARI Markku, kunnallisneuvos, Savonlinna<br />
Pellossalontie 718, 57230 Savonlinna<br />
(015) 644 905 (myös fax) (050) 575 4105<br />
norppamajat@pp.inet.fi<br />
MÄKI-HAKOLA Pertti, mh, Nurmo<br />
Länsitie 300, 60550 Nurmo<br />
(050) 490 1005<br />
Verkottumalla pystymme<br />
vaikuttamaan!<br />
Vi kan påverka<br />
genom samarbete!<br />
Yhä kasvava osa meitä koskevista päätöksistä<br />
valmistellaan ja tehdään Brysselissä. <strong>Maanomistajain</strong><br />
liiton kautta verkotumme eurooppalaisiin<br />
maanomistajajärjestöihin, pystymme vaikuttamaan<br />
ja pysymme ajantasalla. Kaikilla meillä on<br />
lähipiirissään kesämökkipalstan, omakoti-,liiketontin,<br />
maa- tai metsätilan omistajia. Suosittele heille<br />
maanomistajain liiton jäsenyyttä. Jäsenten aktiivisuus<br />
ja tarpeet kehittävät yhteistä toimintaa.<br />
Besluten som angår oss bereds och görs I allt<br />
större utsträckning i Bryssel. Genom Jordägarnas<br />
Förbund ansluter vi oss i ett nätverk av europeiska<br />
jordägarförbund, vi har en möjlighet att<br />
påverka och kan följa med utvecklingen. I vår<br />
bekantskapskrets har var och en av oss ägare<br />
av sommarstugor, egnahemshus, affärstomter,<br />
jord- eller skogsbruk. Rekommendera dem medlemskap<br />
i Jordägarförbundet. Medlemmarnas<br />
aktivitet och behov utvecklar den gemensamma<br />
verksamheten.<br />
12 MAANOMISTAJA<br />
KIRJE-<br />
MAKSU<br />
<strong>Maanomistajain</strong> Liitto r.y.<br />
Malmin Asematie 6<br />
00700 Helsinki<br />
Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajantasalla!<br />
VÄNTTINEN Jussi, mv.Leppävirta<br />
Timolantie 146, 78480 Timola<br />
(017) 558 1186, (0400) 573 107<br />
MUUT ASIANTUNTIJAT<br />
ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO<br />
Erottajan katu 1, 00130 Helsinki<br />
puh. (09) 622 0481<br />
NIPPALA JUHANI, DI<br />
Leiritie 1, 01600 Vantaa<br />
puh (09) 511 9712<br />
ARVIOINTIKESKUS<br />
Hietalahdenkatu 8 A, 00180 HELSINKI<br />
puh. 020 7411 050, fax 020 7411 051<br />
Maksutonta palvelua laki- ja<br />
kaavoitusasioissa voi tiedustella<br />
<strong>Maanomistajain</strong> Liiton toimistosta.
Change language