This document is downloaded from HELDA - The ... - Helda - Helsinki.fi
This document is downloaded from HELDA - The ... - Helda - Helsinki.fi
This document is downloaded from HELDA - The ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Olohuone, ikoni ja<br />
kansakunnan ikkuna<br />
Kansall<strong>is</strong>en mu<strong>is</strong>tin paikka<br />
Helsing<strong>is</strong>sä seurakunnan ja seurakuntala<strong>is</strong>ten<br />
kohtaam<strong>is</strong>ta muokkasi myös kaupungin<br />
asema pääkaupunkina ja yliop<strong>is</strong>tokaupunkina.<br />
Maan hallinnon kannalta<br />
keske<strong>is</strong>ten instituutioiden, presidentin,<br />
hallituksen ja eduskunnan, sijaitseminen<br />
kaupung<strong>is</strong>sa löi monessa mielessä leimansa<br />
seurakunnankin toimintaan. <strong>Helsinki</strong>lä<strong>is</strong>ten<br />
kirkko ja seurakunnat eivät<br />
siten symboloineet ainoastaan paikall<strong>is</strong>ta<br />
luonnetta, vaan ni<strong>is</strong>tä muotoutui osa koko<br />
kansakunnan yhte<strong>is</strong>tä mu<strong>is</strong>tia. Erity<strong>is</strong>esti<br />
Tuomiokirkosta ja Temppeliaukion<br />
kirkosta tuli kansall<strong>is</strong>en mu<strong>is</strong>tin paikkoja,<br />
jo<strong>is</strong>sa suomala<strong>is</strong>uutta tuotettiin, vahv<strong>is</strong>tettiin<br />
ja elettiin.<br />
Syy Tuomiokirkon kytkeytym<strong>is</strong>een<br />
osaksi kansall<strong>is</strong>ta mu<strong>is</strong>tia johtui sen sijainn<strong>is</strong>ta.<br />
Se on Suomen yhden tärkeimmän<br />
valtioll<strong>is</strong>en ja kansall<strong>is</strong>en mu<strong>is</strong>tin paikan,<br />
Senaatintorin, laidalla. Kirkon asemaa ja<br />
merkitystä vahv<strong>is</strong>ti naapuruus yliop<strong>is</strong>ton<br />
ja valtioneuvoston linnan kanssa. Tor<strong>is</strong>ta<br />
muotoutui Helsing<strong>is</strong>sä politiikan ja kansala<strong>is</strong>aktiiv<strong>is</strong>uuden<br />
keskeinen näyttämö<br />
1900-luvun alusta lähtien. Sinne kokoonnuttiin<br />
viettämään monia tärkeitä kansall<strong>is</strong>ia<br />
tapahtumia ja merkkipäiviä. Sinne<br />
marssittiin ed<strong>is</strong>tämään myös kulloinkin<br />
tärkeinä pidettyjä poliitt<strong>is</strong>-yhte<strong>is</strong>kunnall<strong>is</strong>ia<br />
hankkeita. Aikojen saatossa ne kokosivat<br />
monien eri sukupolvien helsinkilä<strong>is</strong>iä.<br />
Ni<strong>is</strong>sä myös monet yksity<strong>is</strong>et mu<strong>is</strong>tot<br />
ja yhte<strong>is</strong>öll<strong>is</strong>et kokemukset kytkeytyivät<br />
osaksi kansall<strong>is</strong>ta h<strong>is</strong>toriaa. Senaatintorin<br />
aukiosta onkin puhuttu mu<strong>is</strong>tojen tihentymänä<br />
eli paikkana, jossa yksityinen ja<br />
julkinen ovat kytkeytyneet aikojen saatossa<br />
to<strong>is</strong>iinsa. 52<br />
Esimerkiksi vuonna 1905 kansala<strong>is</strong>et<br />
kokoontuivat Senaatintorille vastustamaan<br />
venälä<strong>is</strong>ten harjoittamaa yhtenä<strong>is</strong>täm<strong>is</strong>politiikkaa<br />
ja vaatimaan yle<strong>is</strong>tä ja<br />
yhtälä<strong>is</strong>tä äänioikeutta kaikille. Vuotta<br />
myöhemmin torille päättyi muun muassa<br />
punakaartin, työväen ja raittiusyhd<strong>is</strong>tysten<br />
yhteinen toukokuinen mielenosoituskulkue.<br />
Sittemmin Nikolainkirkon<br />
(1920-luvulta Suurkirkko ja 1950-luvulta<br />
lähtien Tuomiokirkko) portaille ja<br />
Vuoden 1918 sodan voittajia<br />
Senaatintorilla. Museovirasto.<br />
Nicolai Leibowilsch.<br />
Segrarna i kriget 1918 på<br />
Senatstorget. Museiverket.<br />
Nicolai Leibowitscli.<br />
113