Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 ...

Romssa valáštallan ja olggustallan 

doaibmaplána áigodahkii 2004 – 2007

2 Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 – 2007 

Doabačilgehus 

Olggustallan: Olggustallama mearkkašupmi lea St. dieáhusas 

nr. 40 (1986–87), ahte «olmmoš astoáiggistis orru ja lihkada 

rumašlaččat olgoaimmu ovddas oasmahttit birrasa ja vásihan 

dihte luonddu». 

Valáštallan: Dát sátni mearkkaša St. dieáhusas, nr. 41 (1991–92) 

Om idretten – folkebevegelse og folkeforlystelse, ahte ”olmmoš 

asttuáigge bále doaimmaha juoidá mas rupmaša lihkadeapmi lea 

guovdilis ášši”. Valáštallan lea rumašrahčamuš mii ii leat barggu 

iige beaivválaš doaimmaid dihte. Mii jurddašit ”friddjadáhtolaš” 

rumašgeavaheami mas čehppodat, olahusat ja illu leat deaŧalaš 

dovdomearkkat. 

Rumašlaš lihkadeapmi: Doaibmaplánas rumašlaš lihkadeapmi 

lea stoahkama, valáštallama ja olggustallama ovttastupmi, ja 

das eanaš doaibma ja lihkadeapmi dáhpáhuvvá olbmo iežas 

rumašlaš fámuid bokte. Valáštallan ja olggustallan mii lea sierra 

dárbbuide heivehuvvon: Dakkár valáštallan ja olggustallan mii 

lea heivehuvvon olbmuide guhte doaibmavádjitvuoa, psyhkalaš 

dahje sosiála sivaid geažil dárbbaša erenoamáš heivehallama. 

Dearvvašvuohta: Dearvvašvuohta ii lea dávddaid váilivuohta, 

muhto olbmo dievašlaš buorredilálašvuoa dovdu rupmašis, 

mielas ja sosiálalaččat (WHO). 

Lihkadeapmi: Rumašlaš lihkadeapmi mii čalmmusta 

dearvvašvuoa/buorredilálašvuoa iige gilvaleami. 

Ovdasiiddu govva: 

Sindre Austlid Robertsen – duhtavaš gánda fatnasis lahka 

Sommarøy (Govven: Olav Austlid) 

Oanádusat 

FLF Friluftslivets fellesorganisasjon/ 

Olggustallaneallima oktasašorganisašuvdna 

FM Fylkesmannen i Troms/Fylkkamánni Romssas 

FMH Fylkesmannens helseavdeling/ 

Fylkkamánni dearvvašvuoaossodat 

FMM Fylkesmannens miljøvernavdeling/ 

Fylkkamánni birasgáhttenossodat 

FMU Fylkesmannens utdanningsavdeling/ 

Fylkkamánni oahpahusossodat 

FNF Forum for natur og friluftsliv/ 

Foruma luonddu- ja olggustallaneallimii 

FR Friluftsråd/Olggustallama riikkalihttu 

IR Idrettsråd/Valáštallanrái 

KKD Kirke- og kulturdepartementet/ 

Girku- ja kulturdepartemeanta 

SHDIR Sosial- og helsedirektoratet/ 

Sosiála- ja dearvvašvuoadirektoráhta 

Kult.etat Kulturetaten, Troms fylkeskommune/ 

Kulturetáhtta, Romssa fylkkasuohkan 

LIR Lenvik idrettsråd/Leaŋgáviika lašmmohallanrái 

NFI Norges funksjonshemmedes idrettsforbund/ 

Norgga sivavuložiid valáštallansearvi 

NIF/NOK Norges idrettsforbund og Norges olympiske komité/ 

Norgga Valáštallanlihttu ja olympalaš lávdegoddi 

Reg.utv. Regional utviklingsetat, Troms fylkeskommune/ 

etat Guovl. Ovd.etáhtta, Romssa fylkkasuohkan 

SM Spillemidler/Spealloruaid 

SU Statens utdanningskontor/Stáhta oahpahuskantuvra 

TFK Troms fylkeskommune/Romssa fylkkasuohkan 

TIK Troms idrettskrets/Romssa valáštallanbiire

Ollesolbmuid sabetstoahkan Snarbyeides 

(Govven: Gjert-Henrik Vedeler) 

Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 – 2007 3 

Álgosátni 

Romssa valáštallama ja olggustallama doaibmaplána áigodahkii 

2004 – 2007 lea oasmahttojuvvon veršuvdna dan plánas man 

namma lea Romssa valáštallama ja olggustallama doaibmaplána 

2000-2003. 

Doaibmaplánabargui lea viehka ollu váikkuhan iešguetlágan 

almmolaš etáhtaid ja friddjadáhtolaš valáštallan- ja olggustallan 

organisašuvnnaid ovttaráálašvuohta. Plána lea dahkkojuvvon 

suohkanlága ja plána- ja huksenlága vuoul, ja Girko- ja 

kulturdepartemeantta plánagáibádusaid vuoul.


Bargojoavku nammaduvvui ja referánsajoavku, ja dain leat čuovvovaš olbmot leamaš: 

Bargojoavku: 

Anders Aasheim, Romssa fylkkamánni dearvvašvuohtaossodat 

Liv Movik, Romssa fylkkamánni oahpahusossodat 

Liv Mølster, Romssa fylkkamánni birasgáhttenossodat 

Randi Holm Naimak, Romssa fylkkasuohkan, guvllolaš ovddidanetáhtta 

Øystein Olav Miland, Romssa fylkkasuohkan, guvllolaš ovddidanetáhtta 

Johnni Håndstad, Romssa fylkkasuohkan, kulturetáhtta, valáštallanossodat 

Janne Johnsen, Romssa fylkkasuohkan, kulturetáhtta, valáštallanossodat 

Referánsajoavku: 

Frode Valnes, Stáhtavuovdi, Romsa (Statskog Troms) 

Jiekŋagoargŋun (Govven: Anette Myrvang) 

Kåre Kristiansen, Romssa meahccelávdegoddi (Troms Utmarkslag/Utmarksutvalget) 

Tove Amundsen Fuglem, Romssa valáštallanbiire (Troms Idrettskrets) 

Roald Nyborg, Romssa valáštallanbiire (Troms Idrettskrets) 

Åse Bårdsen, Romssa allaskuvla (Høyskolen i Tromsø) 

Stein Ove Sommerseth, Romssa meahcásteaddjit ja guolásteaddjit, luonddu ja olggustallanforum – Romsa (Troms jeger og fisk, Forum 

for natur og friluftsliv – Troms) 

Randi Sælebakke, Luonddu ja olggustallanforum (Forum for natur og friluftsliv) 

Gjert-Henrik Vedeler, Romssa fylkkasuohkan, kulturetáhtta, FYSAK-prošeaktajoiheaddji ja valáštallanossodaga joiheaddji 

(Prosjektleder for FYSAK og leder for idrettsavdelingen) 

Romssas buot suohkanat ja friddjadáhtolaš valáštallan- ja olg- 

gustallanorganisašuvnnat bovdejuvvojedje searvat doaibmaplá- 

na ráhkadeapmái dainna lágiin ahte bohtet guvllolaš 

čoahkkimiidda. Dat suohkanáirasat ja friddjadáhtolaš valáštallan- 

ja olggustallanorganisašuvnnaid áirasat guet bohte ovddastedje 

buohkanassii 15 sierra suohkana. 

Dál orrot mihttomearit leame lagabus go dalle ledje ovdal 

jagi 2000. Muhto mii doaivut ja sávvat čeahpput ain eambbo. 

Fylkkasuohkan namaha fylkkaplánas 2004 - 2007 ahte dáhttu 

leat deaŧalaš oasseváldi mii ovddida buohkaide rumašlaš 

lihkadanvejolašvuoaid ja fylkkasuohkan bargá dan badjelii ahte 

álbmoga dearvvašvuoalaš dilli buorrána. Nagadan dihte dan lea 

deaŧalaš čohkket návccaid ja bargat ulbmildiolaččat vai Romssas 

šattašii eambbo lihkadeaddji álbmot. 

Mii giitit konstruktiiva árvalusaid ovddas ja álššalaš bargiid ovd- 

das. Mii doaivut ahte Romssa valáštallama ja olggustallama doaib- 

maplána 2004–2007 movttiidahtášii ja attášii fámuid valáštallama 

ja olggustallama bargguide.

Čoahkkáigeassu 


Doaibmaplána vuoun lea Romssa fylkaplána áigodahkii 

2004–2007, mas máhttu deattuhuvvo deaŧalažžan dáhkidan dihte 

fylkka álbmoga buresbirgema ja oadjebasvuoa. Fylkkaplánas 

lea maid ulbmilin sihkkarastit buriid eallindilálašvuoaid, bisuhit 

olmmošlogu ja bargat gánnáhahtti ovdáneami dihte. Valáštallan 

ja olggustallan leat deaŧalaš áššit álbmoga dearvvašvuhtii, 

buresbirgemii ja moktagii. 

Romssa valáštallama ja olggustallama doaibmaplána 2004 – 2007 

lea plánadokumeanta mii čujuha luotta fylkkasuohkana valáštallan- 

ja olggustallanbargguide lagamus njeallje jagi ovddas guvlui. 

Fylkkasuohkan dáhttu valáštallamii ja olggustallamii álššaidahttit ja 

guvllolaččat ovddidit rohkkes dievaslaš politihka, man vuoun lea 

ovttaráálašvuohta ja máhttobuorideapmi, sihke almmolaš 

surggiin ja friddjadáhtolaš organisašuvdnaeallimis, ja dárbbašlaš 

rusttegiid huksemis ja boares rusttegiid divodeamis ja 

lagašbirasdoaibmabijuin. Dat go rumašlaš lihkadeamit leat 

deaŧalaččat dearvvašvuhtii, moktagii ja eallindássái, lea sivva manne 

rumašlaš lihkadeamit deattuhuvvojit áŋgiruššansuorgin mii 

ovddida dearvvašvuoa ja eastada dávddaid. 

Doaibmaplánas lea bajimus ulbmil man lea áigumuš olahit. Dasto 

lea fylkkasuohkan mearridan váldoulbmila ja oasseulbmiliid 

mat gullet ovttasbargui dahje ovttaráálašvuhtii, doaimmaide, 

rusttegiidda ja eanangeavaheapmái. 

Doaibmaplána bajimus ulbmil lea: Álššalaš Romsa 

Doaibmplána váldoulbmil lea: Buohkain galgá leat vejolašvuohta 

valáštallat ja olggustallat, go dat doaimmat buktet 

moktaga, ovddidit dearvvašvuoa ja leat birassoahppevaš 

doaimmat sihke valáštallanrusttegiin, lagašbirrasis ja 

muuige luonddus. 

Ovttasbargu/ovttaráálašvuohta 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu álggahettiinis ovttasbarggu 

ja ovttaráálašvuoa sihkkarastit dievaslaš valáštallan- ja 

olggustallanpolitihka ovddideamis ja čaaheamis, masa guovllu ja 

olggobealde guovlluge olbmot bovdejuvvojit searvat. 

Doaimmat 

Plána ulbmil lea ovddidit doaibmabijuid ja fálaldagaid, ea. ea. 

buoridettiin máhtu ja álggahettiin dakkár doaibmabijuid mat 

dorjot suohkaniid ja friddjadáhtolaš organisašuvnnaid bargguid 

álbmoga ja dihto ulbmiljoavkkuide ávkin báikegottiin. 

Rusttegat 

Romssa fylkkasuohkana rusttenpolitihka stivrejit čuovvovaš 

oasseulbmilat: 

• Láhčit dilálašvuoaid nu ahte lea vejolaš hukset valáštallan- ja 

olggustallanrusttegiid mat gokčet fylkka oppalaš dárbbuid. 

• Sihkkarastit buot guovlluide valáštallan- ja 

olggustallanrusttegiid main lea buorre dássi ja vejolaš 

geavahit máŋggalágan doaimmaide. 

• Geavahit spealloruain 25% lagašbirrasarusttegiidda. 

• Movttiidahttit boares rusttegiid divodemiid ja ortnegii bidjat. 

• Movttiidahttit čaahit stuoribuš ovttasbargoprošeavttaid mat 

mannet rastá suohkanrájiid ja valáštallansurggiid. 

Eatnamat dahje báikkit 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu bargat dan badjelii ahte: 

• Valáštallama ja olggustallama eatnamat registerestojuvvojit ja 

sihkkarastojuvvojit 

• Deaŧalaš lagašbirasbáikkit seailluhuvvojit ja almmolašvuoa 

vuoigatvuoat sihkkarastojuvvojit dábálaš olbmuid 

geavahussii


Ulbmiljoavkkut 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu álggu rájis juo bargat dan 

badjelii ahte buohkat galget sáhttet lihkadit rumašlaččat 

iežaset sávaldagaid, eavttuid ja dárbbuid mielde lahka iežaset 

orrunguovllu. Doaibmaplánas 2004–2007 mii leat válljen vuoruhit 

čuovvovaš golbma ulbmiljoavkku: 

• Mánáid ja nuoraid 

• Olbmuid geain leat sierra dárbbut 

Fylkkasuohkanii lea stuorra hástalussan go galgá oččodit nu 

ollugiid go vejolaš lihkadišgoahtit, ja láhčit sidjiide orrunbáikki 

lahka vejolašvuoaid juohke olbmo eavttuid ja dárbbuid mielde. 

Ulbmilat ja oasseulbmilat maid mii leat bidjan ovdán plánas, 

leat suohkaniid ja friddjadáhtolaš servviid ja organisašuvnnaid 

várás, mat dasto fas álggahit doaimmaid suohkaniiddiset, 

organisašuvnnain, rájáid ja siskkobealde. 

• Olbmuid guet muui eai olus lihkat Movttigis mánát cirggasgáivvos hoallubasadanlanjas (Govven: 

Harstad Fjellhall A/S)


Sisdoallu 

Doabačilgehus 2 

Álgosátni 3 

Čoahkkáigeassu 5 

Ulbmiljoavkkut 6 

Sisdoallu 7 

1 Vuou 8 

1.1 Servodatnuppástusat 8 

1.2 Njuolggadusat ja bajimus plánat 8 

1.3 Maid lea doaibmaprográmma 2000 – 2003 dagahan? 10 

1.4 Romsa – šláddjes fylka 13 

1.5 Valáštallan ja olggustallan = rumašlaš lihkadeamit 

ja luondduvásáhusat 13 

2 Resurssat mat leat Romssas – 

Ovddasvástádus ja rollat 14 

2.1 Almmolaš etáhtat fylkkadásis 14 

2.1.1 Romssa fylkkasuohkan 14 

2.1.2 Fylkkamánni birasgáhttenossodat 14 

2.1.3 Fylkkamánni dearvvašvuoaossodat 14 

2.1.4 Fylkkamánni oahpahusossodat 14 

2.1.5 Romssa allaskuvla 15 

2.2 Friddjadáhtolaš organisašuvnnat fylkka dásis 15 

2.2.1 Romssa valáštallanbiire (Troms idrettskrets, TIK) 15 

2.2.2 Foruma luonddu- ja olggustallaneallimii Romssas 

(FNT Troms) 15 

2.2.3 Romssa meahccesearvi 16 

2.2.4 Eará friddjadáhtolaš organisašuvnnat mat leat 

fylkka dásis 16 

2.3 Stáhtavuovdi Romsa (Statskog Troms) 16 

2.4 Suohkanat 16 

2.5 Suohkaniid friddjadáhtolaš organisašuvnnat 16 

2.5.1 Valáštallanrái 16 

2.5.2 Valáštallansearvvit ja friddjadáhtolaš organisašuvnnat 16 

2.5.3 Eananeaiggátorganisašuvnnat 17 

2.6 Gávppálaš lašmmohallan- ja hárjehallanguovddážat 17 

2.7 Sámi valáštallan 17 

2.8 Ovttaskas olmmoš 17 

2.9 Máhttu 18 

3 Višuvdna, váldoulbmil ja ulbmiljoavkkut 19 

3.1 Višuvdna 20 

3.2 Váldoulbmil 20 

3.3 Ulbmiljoavkkut 20 

4 Ovttasbargu/ovttaráálašvuohta 21 

4.1 Ovttasbargu 21 

4.2 Ovttasbargu – guvlloguovdasaš olggustallanrái 22 

5 Doaibma 23 

5.1 Valáštallan ja olggustallan dávddaid eastadeaddji 

dearvvašvuoabarggus 23 

5.2 Mánát ja nuorat 23 

5.3 Olbmot geain leat erenoamáš dárbbut 26 

5.4 Valáštallama stuorragávpotbargu 27 

5.5 FYSAK Romsa / Troms 27 

5.6 Njunušvaláštallan 28 

5.7 Romssa njunušvaláštallama máhttoguovddáš 29 

5.8 Doaibmabijuid doaimmat 29 

6 Váláštallama rusttegat ja báikkit, rumašlaš 

lihkadeapmi ja olggustallan 31 

6.1 Rusttetovddideapmi 32 

6.2 Váikkuhangaskaoamit 32 

6.3 Spealloruaid juogadeami vuoojurdagat 32 

6.4 Rusttegat – dássi ja vuoruhusat 32 

6.4.1 Lagašbirrasarusttegat 32 

6.4.2 Dábálaš rusttegat – oa rusttegat ja ovddeš 

rusttegiid divodeapmi 33 

7 Eatnamat 37 

7.1 Plána- ja huksenláhka váikkuhangaskaoapmin 37 

7.2 Juohkehačča vuoigatvuohta 39 

7.3 Doaibmabijuid eatnamat 39


1 Vuou 

1.1 Servodatnuppástusat 

Servodat lea stuorra nuppástusaid vásihan beaivválaš rumašlaš 

lihkademiid dáfus, ja dan geažil lea olbmuide šaddan buoret 

vejolašvuoat orrut rumašlaš rahčamušaid haga unnit eanet. 

Valáštallama ja olggustallama ektui leat eanet boahtán 

dinestusulbmálaš fálaldagat sidjiide guet háliidit lihkadit, 

oalágan doaimmat, dábálaš buorráneapmi birgenlági dáfus 

ja stuorit geavahahtti dietnasat, eallindáhpenuppástusat, mat 

visot leat boahtán servodaga oasmuvvamis, ja nuppe dáfus dat 

leat buktán olbmuide dárbbu oalágan rumašlaš lihkademiide 

ja almmolaš ásahusaide hástalusaid das, mo vuoruhit ja bargat 

ovttasráiid máŋggalágan surggiid oasálaččaiguin (St.die. nr.14, 

1999 – 2000). 

Dát nuppástusat ja dát váikkuhusat leat mohkkás áššit, iige dat 

gula doaibmaplána rápmaid siskkobeallái daid čilgegoahtit 

dievvasii. Dattetge lea čielggas ahte dakkár johtilis nuppástusat 

olbmuid doaibmanvugiide dahká dárbbašlažžan hábmet 

doaibmaplána mii lea muhtumassii njuovžil, vai doaimmaide lea 

plánaáigodagas vejolaš ásahallat dárbbuid mielde. 

Sindre oaggu dan botta g o áhčči ja áhkku liggeba sággeláibbiid 

Krokelvvákkis (Govven: Olav Austlid) 

1.2 Njuolggadusat ja bajimus plánat 

Plánabargu vuolgá dáin dokumeanttain: 

• St. die. nr. 58 (1996–97): Birasgáhttenpolitihkka gánnáhahtti 

ovdáneapmái 

• St. die. nr. 29 (1996–97): Guvllolaš plánen ja eananpolitihkka 

• St. die. nr. 14 (1999–00): Valáštallamat nuppástuvvame 

• St. die. nr. 39 (2000 – 2001): Olggustallan – luodda buoret 

eallindássái 

• St. die. nr. 19 (2001 – 2001): Oa doaimmat báikkálaš 

demokratiijii – guovllolaš ja báikkálaš dásiin 

• Kulturdepartemeantta plánagáibádus 

• Plána- ja viessoláhká 

• Sektorplána valáštallanbáikkiid várás, 1996 – 1999, Romssa 

fylkkasuohkan 

• Romssa doaibmaprográmma valáštallama ja olggustallama 

várás, 2000 - 2003, Romssa fylkkasuohkan 

• Romssa fylkkaplána 2004–07 

• Kulturplána 2000–03, Romssa fylkkasuohkan 

• Doaibmaprográmma birasgáhttema ja resurssageavaheami 

várás, Romssa fylkkasuohkan 

• Doaibmaprográmma mánáide ja nuoraide Romssa fylkkas 

2002 - 2005 

Valáštallama ja olggustallama buohccivuoa eastadeaddji ja 

dearvvašvuoa ovddideaddji bealit deattuhuvvojit máŋgga 

stáhtalaš dokumeanttas. Dain mii sáhttit dás namahit 

čuovvovaččat 

• NOU 1997:20; Fuolla ja máhttu – norgalaš borasdávdaplána 

• NOU 1998:18; Buohkaide lea dárbu. Mo suohkaniin buoridit 

álbmotdearvvašvuoa doaimmaid 

• Raporta nr. 2/2000: Rumašlaš lihkadeamit ja dearvvašvuohta 

– árvalusat, Sosiála- ja dearvvašvuoadepartemeanta 

• St. die nr. 16 (2002 – 2003): Resepta oččodit dearvaseappo 

Norgga - Álbmotdearvvašvuoapolitihkka


Doaibmaplána duogáš lea Kulturdepartemeantta jagi 1994 

gáibádus, ahte juohke fylka galgá dahkat bajimus plána 

fylkka stuorra valáštallanbáikkiid huksemiid várás. Romssa 

fylkkasuohkan ráhkadii jagi 1996 dákkár nammasaš plána 

Sektorplána valáštallanbáikkiid várás 1996–99. Valáštallama 

ja olggustallama doaibmaplána 2000–2003 lei sektorplána 

oasmahttima ja viiddideami boaus. Dat doaibmaplána mii dál 

lea, lea ovddeš doaibmaplána joatkka. 

Telemárkkuvuodjin sabehiiguin Ivggus (Govven: Gjert-Henrik Vedeler) 

Oasit ja čiekŋudeamit mat leat sierra 

dokumeanttain váldojuvvon 

Dás vulobealde leat moadde oasi mat leat vižžojuvvon dain 

dokumeanttain mat leat doaibmaplána vuous. 

Dát plána vuolgá Romssa fylkkaplánas 2004–2007, mas máhttu 

deattuhuvvo vai lea vejolaš bisuhit buresbirgema ja addit 

oadjebasvuoa fylkka álbmogii. Fylkkaplána ulbmil lea maid 

sihkkarastit buriid eallindiliid, bisuhit álbmotlogu ja bargat 

gánnáhahtti ovdáneami dihte. Valáštallan ja olggustallan 

leat deaŧalaš bealit álbmoga dearvvašvuhtii, buresbirgemii ja 

eallinmoktii. 

St.died. nr. 16, 2002 – 2003, Resepta oččodit Norgga dearvvaseappo, 

váldá vuhtii ”stuorra dearvvašvuoapolitihka” – daid ollu 

váikkuheaddji áššiid mat leat mielde dagaheamin olbmuid 

dearvvašvuhtii váttisvuoaid, ja áššiid mat suodjalit olbmuid 

dávddaid vuostái. Deaŧalaš ulbmil lea čujuhit ahte ovttaskas 

olbmos lea ovddasvástádus ja vejolašvuoat váikkuhit iežas 

dearvvašvuoalaš dillái, ja ahte dat guokte beali čuohciba 

nubbi nubbái. Deaŧalaš lea maid buktit oidnosii arvat surggiid 

ja politihkkabargosurggiid ovddasvástádusa ja vejolašvuoaid. 

Rumašlaš jaskaorrun lea dakkár ášši masa ferte čujuhuvvot. 

”Borramušdoallu ja rumašlaš jaskaorrun sáhttet leat dasa čilgehus 

go leat ollu ea. ea. váibmo- ja suotnadávddat ja borasdávddat. 

Rumašlaš jaskaorrun sáhttá šaddat boahtteáiggi stuorra 

dearvvašvuoa vahágahtti sivva”. ”Eastadan dihte álbmoga 

šaddamis eambbo lihkatkeahttá lea dárbu dahkat strategiija 

mii fátmmasta arvat servodatsurggiid”. ”Earret eará fertejit 

árvvoštallojuvvot doaibmabijut skuvlaide/asttuáiggeortnegiidda, 

bargoeallimii ja fievrredussurggiid olis, ja velá ahte váldetgo odne 

valáštallansuorggi vástesaš doaibmabijuid doarvái bures vuhtii 

álbmotdearvvašvuoalaš perspektiivvas” (St.die. 16, 2002 – 2003, 

s.8).

1 0 Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 – 2007 

Mánát ja nuorat leat dán doaibmaplána ulbmiljoavkkuid logus. 

Romssas lea mánáid ja nuoraid várás ráhkaduvvon doaibmaplána 

áigodahkii 2002 – 2005, prográmma lea vuos ja ovddimusat daid 

nuoraid várás guet leat 13 jagi rájis 20 jagi rádjai, muhto muhtun 

oasis doaibmabijuin fátmmastit maiddái nuorat ja boarrásetge 

nuoraid. Doaibmaplána váldoulbmil lea: 

”Doaibmaprográmma galgá addit Romssa nuoraide nu buriid 

bajásšaddandilálašvuoaid go vejolaš, sihke oahppodárbbuide 

ja sávaldagaide, diehtojuohkinbargguide, kultuvrra ja moktaga 

buorideaddji beliide, nuoraid lagamuš bearraša, ruohttasiidda ja 

identitehta ektui” (Romssa fylkka doaibmaprográmma mánáide ja 

nuoraide 2002 – 2005, s.4). 

Dábálaš strategiijain, maid čaahit, lea ovddidit rievttes 

borramušdoalu, rumašlaš lihkademiid ja olggustallama. 

Mánáid ja nuoraid doaibmaprográmma viggá čielgasit olahit 

álbmotdearvvašvuoa perspektiivva, mii lea fylkkaplána ja jagi 

2001 fylkkaplánadieáhusa mielde. Deaŧalaš čoavddasánit leat 

dás searvan, jierpmálaš doaibma, mokta, gullevašvuohta ja 

oadjebasvuohta. 

Doaibmaprográmma guoská buot nuoraide fylkkas. Doaibmaplána 

čuovvoleamis ja guege doaibmabiju čaaheamis lea deaŧalaš 

váldit vuhtii daid vuoojurdagiid mat lea nannejuvvon fylkkaplána 

bajimus ulbmiliidda. Dát lea deaŧalaš erenoamážit álgoálbmogiid, 

unnitloguid ja eará joavkkuid ektui, geain leat sierra dárbbut mat 

váldojuvvot vuhtii. Buot doaibmabijuid čaaheami čaamanni 

vuoojurdda lea dasto ahte galgá leat ovttasbargu friddjadáhtolaš 

organisašuvnnaiguin dai mielde go lea lunddolaš. (Ibid, s. 5.) 

Deaŧalaš lea dakkár plána- ja stivrenreaidu mas boahtá ovdan 

ahte valáštallan, olggustallan ja álbmotdearvvašvuoalaš bargu 

lea ovtta áššis gullevaš golbma bealis. Oktasaš plána mii lea 

valáštallama ja olggustallam várás, addá buoret vejolašvuoaid 

oktii heivehit Romssa guovlluid rahčamušaid ja bargguid. Lassin 

velá dasa lea sierra doaibmaplána mii ráhkaduvvo Romssa 

álbmotdearvvašvuoalaš bargguid várás. 

Romssas lea maid dárbu bissovaččat ságastallat das makkár 

strategiijaid ja doaibmabijuid dat galget geavahuvvot vai álbmot 

oččošii nu buriid doaibmafálaldagaid go vejolaš valáštallamis ja 

olggustallamis. Doaibmaplána ráhkadanproseassa addá buriid 

vejolašvuoaid searvat almmolaš divaštallamiidda das makkár 

ulbmiliid ja doaibmabijuid leat sávahahtti čaahit. 

Máŋgga stáhtalaš áŋgiruššamis čujuhuvvo dasa ahte suohkanat ja 

báikkálaš servodagat ieža fertejit sáhttit vuoruhit daid hástalusaid 

maid lea deaŧalaš oažžut doaibmat. Dat ferte geavvat báikkálaš 

resurssaid ja báikegoddemáhtu ektui, ja sihkkarastit searvama ja 

eaiggátvuoalaš beliid deaŧalaš báikkálaš ovddidanproseassain. 

1.3 Maid lea doaibmaprográmma 2000 – 2003 

dagahan? 

Rusttegis máŋgga doibmii oasálačča doaimma rádjai 

Valáštallanrusttegiid suorgeplánas 1996–1999 biddjojuvvo 

eanaš deaddu valáštallanrusttegiidda. Kulturdepartemeanta 

lea njuolggadusaid ja mearrádusaid bokte čielgasit čujuhan 

dasa makkár rusttegiid sin dáhtu mielde galget huksejuvvot, 

ja vuoruhit daid. Departemeanta lea unnán das beroštan, mo 

doaimmat leat čaahuvvon dain rusttegiin ja báikkiin mat leat 

ožžon spealloruaid. Romssa fylkkasuohkana mielas lea maid 

deaŧalaš rusttethuksemii gullevaš oassin čalmmustit dasa mo 

rusttegiin čaahit doaimmaid. Romssa fylkkasuohkan deattuhii 

danne plánaáigodagas 2000–2003 rusttegiid siskkáldas ja 

olgguldas doaimmaid, namalassii sihke organiserejuvvon 

ja organiserekeahtes doaimmaid. Dan fylkkasuohkan atná 

ain vuoun go joatká Romssa valáštallan ja olggustallan 

doaibmaplána 2004 – 2007.

Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 – 2007 1 1 

Ovttasbargu Fylkkamánni dearvvašvuoaossodagain 

Fylkkamánni dearvvašvuoaossodagas leat bagadeaddji 

doaimmat álbmotdearvvašvuoalaš barggus, ja doarju ollu 

surggiin bargguid oktiiheivehallama ja systematiserema. 

Dat bargu doaimmahedje maid bargojoavku ja referánsajoavku 

Valáštallama ja olggustallama doaibmaprográmma 

2000 – 2003 várás, dagaha deaŧalaš vuou go buorre 

fágaidrasttideaddji ovttasbargu galgá huksejuvvot Romssa 

fylkka álbmotdearvvašvuoalaš doaimmas. Bálddalagaid 

daiguin doaibmabijuid álggaheaddji bargguiguin mat leat 

mearriduvvon plánaáigodahkii 2000 – 2003 lea fylkkamánni 

bargan ovttasráiid máŋggain fylkkasuohkana etáhtain, vai 

váldojuvvošii álbmotdearvvašvuohta mielde Romssa fylkkaplánas. 

Dat lihkostuvai muhtun muddui jagi 2001 fylkkaplánadieáhusas, 

muhto ieš Romssa fylkkaplánii 2004 – 2007 dat fáddá ii 

váldojuvvon mielde. Dat ii leat Dearvvašvuoadepartemeantta 

čujuhusaid mielde, mat leat St.dieáhusas nr 16, 2002 – 2003. Das 

celkojuvvo ná 8. kapihttalis: 

”Fylkkaplána galgá oktiiheivehallat stáhta, fylkkasuohkana ja 

váldoáššiid suohkaniid doaimmaid ektui fylkkas. Dan lea vejolaš 

viiddidit doaibmi reaidun guvllolaš dearvvašvuoalaš bargui, 

dainnago dat galgá oktiiheivehuvvat, dainnago dat hábmejuvvo 

dakkár suorggis mas suohkan ja fylkkasuohkan gávnnadit, 

ja dainnago dat lea lunddolaš vuolggabáiki go geatnegahtti 

ovttasbargošiehtadusat mat dahkkojuvvojit rasttidit dásiid ja 

surggiid” (Ibid, s.74-75). 

Kanosuhkan Gibostad lašmmohallansearvvi lašmmohallanskuvllain 

(Govven: Brynjulf Edvardsen) 

Ovttasbargu Fylkkamánni birasgáhttenossodagain 

Fylkkamánni birasgáhttenossodat searvvai bargojovkui mas lei 

etáhtaid rasttideaddji ovttasbargu, ja mas ráhkadedje Romssa 

valáštallan ja olggustallan doaibmaplána 2000-2003, ja maiddái 

čoahkkimii mii lei ovttas referánsajoavkkuin. Etáhtaid rasstideaddji 

barggu čuovui ovttasbargu mainna čaahedje máŋga 

doaibmabiju mat gulle prográmmii. Stáhtalaš olggustallandoarjja 

ruat juolluduvvojedje doaibmaplána ulbmiliid mielde, mat 

vuoruhit mánáid ja nuoraid. Fylkkamánni birasgáhttenossodat 

ja Romssa fylkkasuohkan, guvllolaš ovddidanetáhtta, lea dasto 

searvan ovttasbargui go juogadedje stáhtalaš ja fylkkasuohkanlaš 

ruaid olggustallanulbmiliidda. Fylkkasuohkana spealloruaid 

juogadeami oktavuoas lei dasto fylkkasuohkana kulturetáhtas 

ja fylkkamánni birasgáhttenossodagas oktasaš deaivvadan- ja 

gulahallančoahkkin. 

Romssa fylkkasuohkan – guvllolaš ovddidanetáhtta ja 

kulturetáhtta 

Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaprográmma 

2000 – 2003 bijai čielga čujuhusaid dasa mo guvllolaš 

ovddidanetáhtta galgá juogadit olggustallanruaid. Guovllu 

ovddidanetáhtta lea čalmmustan ja dorjon doaibmabijuid 

mat doaimmaiduhttet mánáid, nuoraid ja sivavuložiid olgun. 

Maiddái dakkárge doaibmabijut mat movttiidahttet ja dagahit 

friddjadáhtolaš bargguid/áŋgiruššamiid leat vuoruhuvvon, 

dainnago friddjadáhtolaččaid nuvttábarggut čohkkejit olbmuid 

olggustallandoaimmaide. Doarjagat leat maid mannan 

doallat barttaid ja goiid ortnegis, luottaid ráhkadeapmái ja 

čorgemii, oastit suodjedáhkiid mat leat mánáid ja nuoraid 

doaimmaid várás ea. ea. Etáhtta lea maid veahkehan ásahit 

guvllolaš olggustallanrái mii ovddida suohkaniid ovttasbarggu 

(geahča kap. 4.2). Dasto leat máŋga diehtojuohkindoaibma 

bijut ja máhttobuorideaddji doaibmabijut čaahuvvon olles 

ovddeš plánaáigodagas. Guvllolaš ja báikkálaš olggustallan 

organisašuvnnat barget bures go oččodit olbmuid searvat


Guhkes várremátki dálvet (Govven: Gjert-Henrik Vedeler) 

olggustallandoaimmaide. Dakkár prošeavttaide mat dakkavie 

dalánaga álge doaibmat, daidda fylkkasuohkan attii doarjagiid. 

Kulturetáhtta lea ovddeš plánaáigodagas leamaš mielde 

doarjume ja lágideame ollu doaimmaid. Ollu návccat 

biddjojuvvojedje suohkaniid bargiide máhttobuorideapmái, 

juogo skuvlla/SFO dahje psyhkalaš dearvvašvuoasuoji olis, 

vai olbmot buorebut ipmirdit man deaŧalaš lea rupmašii 

ollu lihkadit. Buohkanassii leat plánaáigodagas leamaš sullii 

50 skuvlla ovddasteaddjit skuvllain/SFO vástesaš kurssain 

(su. 150-180 olbmo). Sullii dan meare ollu oasseváldit leat 

leamaš psyhkalaš dearvvašvuoasuoji kurssain. ”Nord-Norsk 

skifestival” ja ”Fylkeslekene for psykisk utviklingshemmede” 

ožžo maid rualaš doarjagiid. ”Troms Idrettskrets” (TIK) lea 

fylkkasuohkana deaŧaleamos ovttasbargoguoibmi valáštallamis. 

Ollu ovttasbargu lea ea. ea. go fálaldahkan ráhkaduvvojit kurssat 

ja seminárat. Dát ovttasbargu šaddá leat seammá deaŧalaš dánge 

plánaáigodagas, erenoamážit go mii háliidat skuvllain ja mánáin 

ja nuorain čalmmustit valáštallama/rumašlaš lihkademiid. Jagi 

2002 golggotmánus lágiduvvui Fylkkadikkis beaivelahkkásaš 

seminára man fáddán lei álbmotdearvvašvuohta, ja maŋŋil 

fylkkapolitihkkárat mearridedje joatkit FYSAK Troms bissovaš 

doaibmabidjuin fylkkasuohkana olis. Dasto mearriduvvui 

fylkkadikkis njukčamánus 2003 ahte fylkkasuohkan galgá leat 

álbmotdearvvašvuoa guvllolaš ovddideaddji. Dát mearrádus 

lea daid čujuhusaid mielde mat bohtet ovdan St.dieáhusas 

nr.16 (2002-2003) Resept for et sunnere Norge/Dearvaset Norgga 

resepta. Dan vuoul fylkkasuohkan lea álggahan ovddidit barggu 

ráhkadan dihte Romssa álbmotdearvvašvuoa doaibmaplána. 

Ulbmil lea dan bidjat fylkkadikki ovdii geassemánus 2004. 

Doaibmaplána – bargoreaidu 

Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána 2000 – 2003 

lea leamaš buorre reaidu daid doaimmaid várás maid 

fylkkasuohkan lea álggahan. Dat lea čujuhan doaimmaide ja 

ulbmiljoavkkuide maidda čalmmustuvvo. Dain dieuin mat leat 

boahtán ruovttoluotta oasálaš masa lea biddjon deaddu etáhtain 

ja ossodagain, oaidnit ahte prográmma lea mearridan 

vuoruhusaid eananplánemii divadeapmái ja valáštallan- ja 

olggustallanrusttegiid ortnegisdoallamii. Doaibmaprográmma lea 

leamaš deaŧalaš reaidu guhkesáigásaš ja ulbmildiolaš bargguide. 

Mealgadii leat ovddeš doaibmaplána mearridan ulbmiliid 

ollašuvvama, ja dat lea buorre vuou dan bargui mii jotko fylkka 

valáštallamis ja olggustallamis.

1.4 Romsa – šláddjes fylka 


Romsa lea riikamet njealjádin stuorimus fylkka, ja 

eananviidodahkii dat lea sullii 26.000 km2 stuoru. Fylkka 

luonddu girjáivuohta ja eatnamiid šláddjiivuohta addet midjiide 

erenoamáš stuorra válljenmuni valáštallamii ja olggustallamii. 

Eatnamiid molssodeaddji hámit leat buktán áigái iešguetlágan 

eallinvugiid ja kultuvrralaš girjáivuoa. Kulturhistorjjálaš vuou 

lea gittalagaid luondduriggodagaid geavahanvugiiguin. 

Meahcceriggodagain leat olles álbmot ávkkástallan 

meahcásteamis, guolásteamis, murjemis nugo dállodoallui 

lassin. Seammás leat dát guovllut sámi boazodoalu vuou. 

Servodatnuppástusaid geažil meahcci dál geavahuvvo eambbo ja 

eambbo vuoiŋŋasteapmai. 

Romssas olbmuin lea ollu diehtu luonddu birra ja ollu árbevierut 

luonddu geavaheami dáfus. Mii fertet leat čeahppi váldit vára dáin 

árvvuin ja geavahit daid gullevašvuohtamet nannemii, ja atnit 

erenoamáš áigumuššan lihkadit rumašlaččat ollu luonddus. 

1.5 Valáštallan ja olggustallan = rumašlaš 

lihkadeamit ja luondduvásáhusat 

Dán plánas mii leat mearridan geavahit namahusa valáštallama 

ja olggustallama. Dainna doahpagiin mii oaivvildit buot lágan 

rumašlaš lihkademiid ja doaimmaid ja luondduvásáhusaid. 

Valáštallan ja olggustallan guoská fylkka eanaš ássiide, ja 

dat lea deaŧalaš oassi min kultuvrras ja min servodateallimis. 

Eallinvirkuivuohta, čearggusvuohta, olaheamit, ja guege 

olbmo vásáhusat ja hálddašeamit leat iešalddiset mávssolaččat. 

Rumašlaš lihkadeamit mearkkašit ollu mánáid bajásšaddamii 

ja ovdáneapmái, ja guhká lea leamaš dihtosis ahte rumašlaš 

lihkadeamit váikkuhit bures dearvvašvuhtii beroškeahttá olbmo 

agis. Valáštallama ja olggustallama gaskasaš rádji lea máŋgii 

váttis áicat. Doaibmaplánas mii áigut joatkit dan vuous ja 

čalmmustit rumašlaš lihkademiide ja luondduvásáhusaide mat 

leat valáštallama ja olggustallama olis. 

Olbmuid sivaid dihte go valáštallet ja olggustallet, leat 

máŋggaláganat. Danne lea máhttu deaŧalaš juohke olbmo 

áigumušaid ja dárbbuid birra, go galgat lasihit valáštallama ja 

olggustallama ja buoridit dási. Dat gusto seamma mae stoahkki 

mánáide go olbmuide geain leat erenoamáš dárbbut, go dábálaš 

lášmmohalliide ja njunušvaláštalliide. 

Alexander E. Asbøl ja Erlend E. Asbøl gávdnaiga dán buorre goargŋun 

muora Korgvaris. (Govven: Brynjulf Edvardsen)


2 Resurssat mat leat Romssas 

– Ovddasvástádus ja rollat 

Romssas leat máŋgga sierralágan oasseváldit mat barget 

valáštallamiin ja olggustallamiin. Dás vulobealde lea oanehis 

visogovva mii čájeha daid soapmásiid. Eambbo dieut 

leat dás: www.troms-kommune.no/idrett dahje iešguega 

neahttačujuhusain. 

2.1 Almmolaš etáhtat fylkkadásis 

2.1.1 Romssa fylkkasuohkan 

Romssa fylkkasuohkan ovddasvástida valáštallama ja 

olggustallama áššemeannudemiide ja iešguetlágan rualaš 

gaskaomiide. Fylkkasuohkanis lea valáštallama ja olggustallama 

suorggis bagadeaddji rolla suohkaniid ja friddjadáhtolaš 

organisašuvnnaid guovdu. Dát guoská ea. ea. spealloruaid 

ohcamiidda, valáštallama ja olggustallama suohkanplána 

ráhkadeapmái, FYSAK-bargui, eanangeavahusplánemii ja sullasaš 

áššiide. Fylkkasuohkaniid rolla lea dábálaš bagadeaddjirolla, 

geahča plána- ja huksenlága, ja ovddideaddji ja iešguetlágan 

surggiid oktiiheivehalli rolla. 

Fylkkasuohkanis leat maid ovddasvástadus plánafágalaš 

bagadeapmai suohkaniid guovdu plána- ja huksenlága mielde, 

masa gullá maid vuoigatvuoaid buktit vuostecealkaga, ja velá 

olggustallanlága doaimmaide (Stuorradikkedieáhus 19, 2001/ 

2002). 

2.1.2 Fylkkamánni birasgáhttenossodat 

Fylkkamánni birasgáhttenossodat hálddaša stáhtalaš 

juolludanortnegiid mat leat olggustallama várás (dás maid 

meahcásteapmi ja guolásteapmi) daid eavttuid ja rápmaid 

mielde maid Luondduhálddašeami direktoráhta lea mearridan 

(Direktoratet for naturforvaltning). 

Birasgáhttenossodagas leat deaŧalaš doaibman hálddašit 

eatnamiid mat leat stáhtalaš ruaiguin sihkkarastojuvvon 

olggustallamii. Birasgáhttenossodaga guovdilis rolla lea maid 

hálddašit meahcásteami ja guolásteami ja doaibmabijuid mat 

galget buoridit almmolašvuoa vejolašvuoaid meahcástit ja 

olggustallat. Birasgáhttenossodat searvá plánaproseassaide 

plána- ja huksenlága mielde, mii sáhttá leat deaŧaleamos 

gaskaoapmi mainna suodjalit olggustallanberoštumiid. Deaŧalaš 

doaibma lea maid juohkit dieuid daid vuoigatvuoaid ja 

geatnegasvuoaid birra mat almmolašvuoas leat láhkaásahusas, 

erenoamážit olggustallanlágas. 

Fylkkamánni birasgáhttenossodat lea birasgáhttendepartemeantta 

guvllolaš ásahus ja gaskkusteaddji ea. ea. stáhtalaš 

olggustallanpolitihkas. 

2.1.3 Fylkkamánni dearvvašvuoaossodat 

Fylkkamánni dearvvašvuoaossodat lea Dearvvašvuoadepartemeantta 

ja Sosiála- ja dearvvašvuoa direktoráhta guhkiduvvon 

giehta fylkkas. Ossodat bagadallá álbmotdearvvašvuoa 

bargguid, ja dat doaibmá ovttasráiid ollu eará oasálaččaiguin 

álbmotdearvvašvuoalaš doaibmabijuid ovddideamis ja 

čaaheamis fylkka dásis. Ulbmiljoavkkut bargguide leat 

suohkaniid hálddahuslaš ja politihkalaš joiheaddjit, fágaolbmot, 

friddjadáhtolaš suorgi, media ja dábálaš olbmot. 

2.1.4 Fylkkamánni oahpahusossodat 

Romssa fylkkamánni oahpahusossodat doaimmaha 

diehtojuohkima ja bagadallanbargguid suohkaniidda, 

fylkkasuohkanii, priváhta skuvlaeaiggádiidda ja almmolašvuoa 

guovdu riikkalaš oahpahuspolitihka vuoojurdagiid ja ulbmiliid 

birra, ja láhkaásahusa ja njuolggadusaid ja oahppoplánaid birra. 

”Bajásšaddanbiras ja miellaguoddodahkki bargu” (Oppvekstmiljø 

og holdningsskapende arbeid) lea okta Oahpahusossodaga 

vuoruhuvvon surggiin.


2.1.5 Romssa allaskuvla 

Romssa allaskuvla (HiTø) váldobargu lea addit vuoooahpu 

dearvvašvuoafágain, musihkkaoahpahusain, oahpaheaddjioahpahusain 

ja inšeneara- ja ekonomiijafágain. Lassin allaskuvla addá 

arvat fálaldagaid lasse- ja joatkkaoahpahusas. Allaskuvllas leat 

ovttasbargoguoimmit almmolaš hálddahusas, suodjalusas ja 

priváhta ealáhusain, mii dahká vejolažžan ráhkadit oahpahusfálaldagaid 

mat heivejit dárbbuid mielde. 

2.2 Friddjadáhtolaš organisašuvnnat fylkka dásis 

2.2.1 Romssa valáštallanbiire (Troms idrettskrets, TIK) 

Romssa valáštallanbiire lea eahpitkeahttá Romssa stuorimus 

friddjadáhtolaš organisašuvdna. Golggotmánus 2003 TIK siskkildii 

28 sierrabiirre, 373 valáštallansearvvi ja 38 190 lahtu. Dan deaŧaleamos 

doaibma lea bargat dan badjelii ahte buohkat guet 

dáhttot alcceseaset rumašlaš lášmmohallama eavttuideaset, 

dárbbuideaset ja ulbmiliiddiset mielde, ožžot dasa vejolašvuoa. 

Dat mearkkaša ahte TIK joiha viiddis doaimma, ovddimusat 

valáštallanservviid lahtuid várás, muhto maiddái singe várás 

guet eai leat lahtut. 

Mánáid- ja nuoraidvaláštallan 

Mánát ja nuorat leat TIKas vuoruhuvvon ulbmiljoavku, ja sii leat 

stuorimus miellahttojoavku. TIK bargá oktolaččat dan badjelii 

ahte dán joavkku fálaldagat galget šaddat nu buorit go fal 

vejolaš. Erenoamážit dát guoská joiheddjiid ja lášmmohalliid 

oahpaheapmái. 

Petrasihkkelastin sivavuložiidda (Govven: Ellen Rydningen) 

Valáštallanfálaldagat olbmuid várás geain leat erenoamáš 

dárbbut 

Bissovaš TIK-virggis lea fárruiheiveheaddji konsuleanta, guhte 

bargá dan badjelii ahte eanet sivavuložat galget oažžut buriid 

valáštallanfálaldagaid báikegottiin iežaset valáštallanservviin. 

Valáštallanbiire lea maid váldán ovddasvástádusa ”Romssa stuorragávpotprošeavttas” 

(Storbyprosjektet i Tromsø), mii bistá 3 jagi, 

gitta borgemánu 1. beaivái 2005 (vrd. kap. 5.4). 

Jagi 1998 rájis TIK lea ovddasvástidan psyhkalaš dearvvašvuoagáhttema 

Sabetfestivála čaaheamis. Valáštallanbiirres lea 

fágalaš máhttu das mo dát joavku galgá hárjehallat, ja das mo 

sidjiide galget lágiduvvot doalut. Prošeaktavirggis mii lea 100% 

stuoru lea olmmoš guhte galgá bargat sabetfestivála áššiiguin ja 

buoridit Romssa miellabuhcciid rumašlaš lihkademiid. 

Ovttasbargu 

TIK lea daistaga váldán badjelasas ollu dakkár doaimmaid mat 

ollet ollu guhkkelii go dat fálaldagat mat das leat miellahtuidis 

várás. Dán doaimma geažil lea dárbu buriid gulahallamiidda ja 

buori ovttasbargu almmolaš hálddahusain, ja erenoamáš guovdil 

lea dás ovttasbargu fylkkasuohkaniin. Dainna lágiin sáhttet šaddat 

rumašlaš lašmmohallamii oppa buorit fálaldagat. Eanet dieuid 

dihte TIK birra, geahča: www.nif.idrett.no/troms 

2.2.2 ”Foruma luonddu- ja olggustallaneallimii Romssas” 

(FNF Troms) 

”Forum for natur og friluftsliv, FNF Troms” vuouduvvui 

valáštallama ja olggustallama riikkaoassekonferánssas mii lei 

Finnsnesas borgemánus 2002. FNF lea ovttastupmi masa leat 

searvan friddjadáhtolaš luonddu- ja olggustallanorganisašuvnnat 

main lea ulbmilin árjjalaččat váikkuhit áššiide mat fylkka ja 

suohkana dásis leat deaŧalaččat olggustallamii ja luonddu 

hálddašeapmai. Forum lea ovttasbargofierpmádat iige sierra 

organisašuvdna. Sihke iežas ulbmiliid dihte ja dainnago dat oažžu


nuppiid ruaid, de forum galgá leat bargguid formála organiseren 

dainna lágiin ahte lea jahkásaš oktasaščoahkkin ja oktavuoa- 

váldinlávdegotti válljejupmi. Olggustallama oktasaš organisašuvdna/ 

Friluftslivets fellesorganisasjon (FRIFO), Luonddogáhttenáššiid 

ovttasbargorái/Samarbeidsrådet for naturvernsaker 

(SRN) ja Olggustallama riikkalihttu /Friluftsrådenes 

landsforbund (FL) leat Luonddu ja olggustallama foruma 

vuoudeami duogábealde/Forum for natur og friluftsliv, ja leat 

dan guovdilis stivrenjoavku. Eanet dieut FNF birra leat das: 

www.fnftroms.no 

2.2.3 Romssa meahccesearvi 

Romssa meahccesearvi lea organisašuvnna eananeaiggátservviid 

ja meahcceservviid várás, mat leat fylkkas. Organisašuvdna 

bagada ja bealušta priváhta eananeaiggádiid beroštumiid. 

Romssa meahccesearvi joiha kursadoaimmaid ja buktá árvalusaid 

lahtuide sin beroštumiid vuoul ja daid luondduresurssaid 

vuoul maid searvvit hálddašit eaiggátdilis. Dán organisašuvnna 

duogábealde leat Norgga bonddiidsearvi/Norges Bondelag ja 

Norgga vuovdeeaiggátlihttu/Norges Skogeierforbund. 

2.2.4 Eará friddjadáhtolaš organisašuvnnat mat leat fylkka dásis 

Romssa mátkesearvi ja LHL leat deaŧalaš ovttasbargoguoimmit ea. 

ea. FYSAK Troms olis. Dát leat friddjadáhtolaš organisašuvnnat mat 

viidát addet vuollegisdásat fálaldagaid iešguetlágan joavkkuide. 

2.3 Stáhtavuovdi Romsa (Statskog Troms) 

Stáhtavuovdi Romssa vuoruhuvvon bargu lea láhčit 

dilálašvuoaid olggustallama várás. Doaibma molsašuddá jagis 

jahkái dan mielde man stuorra geavahahtti juolludeamit leat 

goasge, ja dan mielde makkár doaibmabijut muui vuoruhuvvojit. 

Dattetge lea Stáhtavuovddi Romssa ulbmil ain vuoruhit 

doaibmabijuid mat leat árbevirolaš olggustallama várás, ja 

erenoamážit lagašguovlluide ja/dahje guovlluide maidda olbmot 

ohcalit mátkkoštit. Eanet dieuid dihte, geahča: www.statskog.no 

2.4 Suohkanat 

Suohkaniin lea guovdilis rollan bargat ássiide valáštallama ja 

olggustallama vástesaš fálaldahkan buriid rusttegiid ja doaib- 

mabijuid. Dat hálddašit eatnamiid mat leat deaŧalaččat valáštallama 

ja olggustallama doaimmaide, ja dat galget ovddidit almmolašvuoa 

beroštumi valáštallamis ja olggustallamis. Go olggustallanláhka 

rievdaduvvui (1996), de suohkanat ožžo eambbo 

ovddasvástádusa ja válddi hálddašit olggustallanberoštumiid. 

2.5 Suohkaniid friddjadáhtolaš 

organisašuvnnat 

2.5.1 Valáštallanrái 

Eanaš Romssa suohkaniin lea valáštallanrái. Váláštallanráit leat 

suodjeorganisašuvnnat valáštallanorganisašuvnnaide mat leat 

suohkanis, ja dat galget leat valáštallama gaskkusteaddji laas 

ja bagadeaddji suohkanis dain áššiin mat gusket valáštallamii. 

Valáštallanráiid rolla rievdá suohkanis suohkanii. Deaŧalaš lea 

ahte ráit doibmet, nu ahte suohkanhálddahusain leat ávkkálaš 

mieldebargit, ja vai valáštallanorganisašuvnnat ieža sáhttet 

searvat systemáhtalaččat. 

2.5.2 Valáštallansearvvit ja friddjadáhtolaš organisašuvnnat 

Romssa fylkkas leat sullii 55.000 lahtu guet ožžot doaibmafálaldagaid 

váláštallan- ja olggustallanorganisašuvnnain. 

Joiheddjiid ja hárjeheddjiid rolla lea merrejeaddji deaŧalaš 

fálaldagaide mat leat valáštallamis ja olggustallamis. Stuorra 

jahkebargguid čaahit jagis berošteaddji olbmot guet nuvttá 

barget idealistalaš bargguid. Dušše Romssa leat badjel 700 

friddjadáhtolaš jahkebarggut dahkkojuvvon valáštallamis 

(Samfunnsregnskapet, NIF/TIK, 2001, divodusat 2003-loguide). 

Integrerenoasmahttin Norggas valáštallamis jagis 1997/98 (vrd. 

Kap. 5.3) lea dahkan dan ahte valáštallamis dál váldet eambbo 

ovddasvástádusa addimis sierra doaibmafálaldagaid olbmuide

Otnáš bivdu (Govven. Gjert-Henrik Vedeler) 


geain leat erenoamáš dárbbut. Oa ulbmiljoavkkuid geažil lea 

šaddan ain deaŧaleabbo friddjadáhtolaš valáštallamis bargat 

ovttasráiid almmolaš surggiin, vai sáhttet nu buriid fálaldagaid 

addit dán geavaheaddji/valáštallijovkui go vejolaš. 

2.5.3 Eananeaiggátorganisašuvnnat 

Ovttas suohkaniin lea eananeaiggádiin deaŧalaš 

ovddasvástádussan hálddašit luondduresurssaid. Dat hálddašeapmi 

sáhttá mearkkašit ahte sii galget lágidit olggustallandoaimmaid, 

nugo meahcástallan- ja guolástallankoarttaid. Go 

giige áigu hukset dahje heivehit valáštallan- ja olggustallanrusttegiid 

ja ohcat spealloruaid dasa, de gáibiduvvo ahte 

rustteteaiggát juogo eaiggáduššá eatnama dahje ahte sus lea 

almmuhuvvon láigosoahpamuš. 

2.6 Gávppálaš lášmmohallan- ja 

hárjehallanguovddážat 

Suohkaniid lášmmohallan- ja hárjehallanguovddážiid lohku lea 

laskan maŋimus jagiid. Ollu eahpideaddji jienat leat gullon dáid 

fálaldagaid hárrái. Okta ágga lea ahte olbmot ostet alcceseaset 

vejolašvuoa beassat eret nuvttábargguin, berošteames ja 

sosiála gullevašvuoas. Rumašbálvaleapmi ja stuorát deaddu 

olbmuide ahte galget čuovvot dihto rumašlaš ovdagovaid mat 

ain goasge ohcaluvvojit, lea nubbi ágga. Dán lášmmohallanvuogi 

viidáneapmi čájeha dattetge ahte ollugat sihtet dákkár 

doaibmafálaldagaid. Dakkár servodagas mas áigi ollugiidda orru 

leamen vánis, dakkár fálaldat álkit ja gergosit deavdá olbmuid 

dárbbu lihkadit rumašlaččat. 

2.7 Sámi valáštallan 

Valáštallan ja olggustallan lea álo leamaš guovdil sámi kultuvrras. 

Organiserejuvvon valáštallan lea dattetge viehka oas sámi 

servodagas, ja dakkár valáštallama ovddasta odne erenomážit 

Sámi Valáštallan Lihttu, mii lea Sámiid Valáštallanlihtu miellahttu 

(Norggas, Ruoŧas ja Suomas). Dat odne fátmmasta sihke 

árbevirolaš valáštallansurggiid ja sierranas sámi surggiid. Deaŧalaš 

lea ahte fylkka sámi biras oažžu vejolašvuoa bisuhit dan 

kultuvrralaš árbevieru mii lea sámi valáštallamis sámi servodagan. 

Go leat valáštallandoaimmat sámi beales, de dat leat mielde 

seailluheame sámi kultuvrra, giela ja identitehta, mii lea seamma 

deaŧalaš mánáid ja nuoraid guovdu. Sámi valáštallan nanne maid 

gaskavuoaid rastá riikkarájáid. 

2.8 Ovttaskas olmmoš 

Fálaldagaid almmolaš lágideapmi mearkkaša ollu ovttaskas 

olbmuide vejolašvuohtan válljet dearvvašlaš eallindábiid. Vázzin- 

ja sihkkelastinluottaid huksen, vuojadanáldásiid joiheapmi ja 

lagašbirrasarusttegiid huksen gullet ovdamearkka dihte dakkár 

lágideapmái. Seammás mis juohkehaččainge leat 

ovddasvástádussan váldit vára iežamet ja mánáideamet


Máilmmemeašttirgilvvut njoarosteamis (Govven: Gjert-Henrik 

Vedeler) 

dearvvašvuoa. Buorre dearvvašvuohta addá fámuid skuvlavázzimii, 

bargobeaivái, astoáigái ja sosiála eallimii. 

Dábálaš dásis jeavddalaš rumašlaš lášmmohallan sáhttá mealgadii 

gáhttet min otnáš servodaga bahámus dearvvašvuoalaš 

gillámušaid vuostá. Dakkár buorre váikkuhus lea duoaštuvvon 

váibmo- ja suotnadávddaid, borasdávdda, badjelmearálaš deaddu, 

sohkardávdda, rahčamušvigiid ja ollu eará vigiid hárrái. 

Olbmo rumašlaš lihkademiide olgun luonddus gullá maid 

deaŧalaš oassin ahte návddaša luonddu. Dat mánát ja rávisolbmot 

guet johtet luonddus ja vásihit dan, álget liikot dasa ja leat 

mielde gáhtteme dan boahtteáiggis. 

2.9 Máhttu 

Romssa fylkkasuohkan oaivvilda ahte máhttobuorideapmi lea 

guovdilis váikkuhangaskaoapmi go galgat bisuhit, buoridit ja 

dávjudit doaimmaid almmolaš lágádusain ja friddjadáhtolaš 

servviin. Romssa fylkkasuohkan oaidná ahte lea dárbu buoridit 

máhtu valáštallan- ja olggustallanorganisašuvnnain ja almmolaš 

etáhtain. Nu lea sihke dábálaččat rumašlaš lihkademiid 

dáfus ja erenoamážit mánáide ja nuoraide, jaskaorruid ja 

sivavuložiid integrerema dáfus. Go lea váttis fidnet oa 

hárjeheddjiid, bagadalliid ja joiheaddjiid organisašuvnnaide, 

de dat lea čielga ovdamearka das ahte lea dárbu oalgguhit- ja 

movttidahttindoaimmaide. Fierpmádathuksen ja ovttasbargu 

máŋggalágan oasálaččaiguin sáhttá leat čoavddus mii addá 

eanebuidda lasi fágalaš máhtu ja oppanassiige oalgguhusa ja 

oadjebasvuoa geavahit iežaset máhtolašvuoa.

3 Višuvdna, váldoulbmil ja 

ulbmiljoavkkut 


Doaibmaplána stivre boahttevaš njeallje jagi fylkkasuohkaniid 

bargguid valáštallamis ja olggustallamis. Fylkkasuohkan dáhttu 

bargat njunnošis ja guovllus ovddidit dievas politihka valáštallama 

ja olggustallama várás. Lea dáhtu leat mielde vuous 

go galgá leat ovttasbargivuohta ja máhttobuorideapmi, sihke 

almmolaš surggiin ja friddjadáhtolaš organisašuvnnain, ja dasto 

galget velá leat dakkár rusttethuksemat mii leat dárbbašlaččat, 

boares rusttegiid oasmahttimat ja lagaš birrasii gullevaš 

doaibmabijut. Rumašlaš lihkademiid deaŧalašvuohta olbmuid 

dearvvašvuhtii čilge manne biddjojuvvojit návccat dearvvašvuoa 

ovddidit ja dávddaid eastadit rumašlaš lihkademiide doaimmaid 

bokte. Doaibmaplána višuvnna ollašuhttimii dat biddjojuvvojit 

searat. Fylkkasuohkan lea dasto bidjan váldoulbmila ja 

oasseulbmiliid ovttasbargui dahje ovttasbargivuhtii, doaimmaide, 

rusttegiidda ja eanangeavaheami várás. 

Álbmotdearvvašvuoa perspektiivvat 

Álbmotdearvvašvuoaperspektiiva lea dakkár ášši mii lea miehtá 

valáštallan ja Olggustallan doaibmaplána 2004 – 2007. 

Álbmotdearvvašvuoapolitihkka čalmmusta rumašlaš 

lihkademiid dearvvašvuoa ovddideaddji deaŧalaš áššin, ja 

Dearvvašvuoadepartemeanta deattuha ahte mánát ja nuorat 

galgat erenomážit váldit dan vuhtii. Dán oktavuoas skuvla 

šaddá leat deaŧalaš áŋgiruššanbáikin. Skuvllas mánát ja nuorat 

geavahit guhkes gaskkaid iežaset áiggi, ja skuvla šaddá deaŧalaš 

báikin gos galgat ráhkadit alcceseaset buori vuou ja beroštumi 

rumašlaš lihkademiid ja olggustallamiidda sin friddjaáiggis 

ja maŋŋilge eallimis. Plána lea váldán dan vuhtii ja deattuhan 

doaibmabijuid olbmuid várás geain leat sierra dárbbut, ja mánáid 

ja nuoraid rumašlaš lihkademiid skuvllas ja dan olggobealde. 

Dat maid geahččala eastadit jaskaorrumiid ja čalmmusta 

álbmotdearvvašvuoa hástalusaid. Vai olahat ulbmiliid ahte 

galggašii šaddat álššaleabbo Romsa, de bidjat návccaid buoridit 

sin máhtu geain lea oktavuohta ulbmiljoavkkuide ja guet barget 

rumašlaš doaimmaiguin. Máhttu lea deaŧalaš movttiidahttingaskaoapmin, 

mii buorida rumašlaš lihkademiid buot dásiin. 

Dearvvašvuoa eiseválddit čilgejit váilevaš rumašlaš lihkademiid 

min áiggi stuorimus váilivuoa dávdan (Raporta nr. 2/2000, 

SHDIR). Dát sojut álbmotdearvvašvuoas čielgejit ahte almmolaš 

návccat fertejit biddjojuvvot doibmii buoridan dihte olbmuid 

rumašlaš lihkademiid ja luondduvásáhusaid, ja lasihuvvojit maid. 

Duoaštuvvon lea ahte eahpitkeahttá buorre dearvvašvuohta 

lea gittalagaid doarvái ja máŋggalágan rumašlaš lihkademiiguin. 

Rumašlaš lihkadeapmi berrešii gullat dakkár barggu guovddážii 

mii ovddas guvlui galggašii buoridit dearvvašvuoalaš dili ja 

eastadit dávddaid. 

Buoremus 

árjjat. 

Erlend E. Asbøl 

guhkásnjuikemis 

Skalánddas 

(Govven: 

Brynjulf 

Edvardsen)


3.1 Višuvdna 

Doaibmaplána višuvdna lea: Álššalaš Romsa 

3.2 Váldoulbmil 

Buohkain galgá leat vejolašvuohta valáštallat ja olggustallat 

vai dat buvttášii moktaga, ovddidivččii dearvvašvuoa 

ja birasávkkálaš doaimmaid sihke valáštallanrusttegiin, 

lagašbirrasis ja luonddus muui. 

Plána váldoulbmila vuoul fylkkasuohkan lea bidjan sierra 

oasseulbmiliid ovttasbargiid ja mieldebargiid, doaimmaid, 

rusttegiid ja báikkiid ektui. Oasseulbmilat leat biddjojuvvon 

kapihttaliidda kap. 4, 5, 6 og 7 sierra báikkiide. 

3.3 Ulbmiljoavkkut 

Váldoulbmiliid, oasseulbmiliid, servodatovdáneami, 

álbmotdearvvašvuoa dieáhusa ja álbmoga lassáneaddji 

jaskaorrun oasi geažil mii leat bidjan golbma ulbmiljoavkku. 

Doaibmaplána ulbmilat ja doaibmabijut leat eahpenjuolgga 

Romssa álbmoga várás, nammalassii suohkaniid, 

organisašuvnnaid ja earáid bokte guet barget rumašlaš 

doaimmaiguin. (vrd. kap 5, 6 og 7, doaibmabidjooassi.) 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu álgoálggus juo bargat dan badjelii 

ahte buohkat servet rumašlaš lihkademiide sávaldagaideaset, 

eavttuideaset ja dárbbuideaset mielde lahka iežaset orrunbáikki. 

Bajábealde namahuvvon sivaid geažil mii leat válljen golbma 

ulbmiljoavkku maid vuoruhit doaibmaplánas 2004–2007: 

• Mánát ja nuorat 

• Olbmot geain leat sierra dárbbut 

• Jaskaorru olbmot 

Čohkkamátki Goalseváris Ivggus (Govven: Gjert-Henrik Vedeler)

4 Ovttasbargu / 

ovttaráálašvuohta 


Oasseulbmil ovttasbargu 

Romssa fylkkasuohkan galgá sihkkarastit ollislaš valáštallan- 

ja olggustallanpolitihka ovdáneami ja čaaheami, masa 

ovttaráálaš mielbargit bovdejuvvojit siskkáldasat guovllus ja dan 

olggobealdege. 

Ovttasbargu lea vuoudeaddji ášši dakkár politihka 

lihkostuvvamii. Plánaáigodagas 2000 – 2003 Romssa 

fylkkasuohkan searvvai aktiivvalaččat nannet almmolaš surggiid 

ja friddjadáhtolaš organisašuvnnaid ovttasbarggu. Romssa 

fylkkasuohkan áigu dán plánaáigodagas joatkit ovttasbarggu 

nannet, ja áigu leat deaŧalaš guvllolaš ovddádusbargi 

valáštallamis ja olggustallamis. Das lea okta ovdamearka FYSAKovttasbargu, 

mii lea suohkaniid ja fylkkasuohkana oktasaš bargu. 

4.1 Ovttasbargu 

Čaahan dihte ovddasmanni ja ollislaš valáštallan- ja olggustallanpolitihka 

Romssas lea deaŧalaš ahte eanet almmolaš 

instánssat ja organisašuvnnat barget lahkalagaid ovttas. 

Ovttasbargui gullá ovddidit oktasaš ipmárdusa das man deaŧalaš 

valáštallan ja olggustallan leat. Dakkár oktasaš ipmárdus 

sorjjasvuoa bokte ságastallamiin das maid bargu galgá 

fátmmastit. 

Stáhta lea ovdal bidjan ovdehusaid dearvvašvuoa guvllo 

guovdasašovttasbargui St.dieáhusas nr 16 (2002 – 2003). 

Fylkkasuohkanii lea biddjojuvvon deaŧalaš rolla, dasa ferte 

oktiiheivehallat ja váldit ovddasvástádusaid ovdáneamiide 

fylkkas. Go dán rolla galgá doaimmahit, de lea reaidu dat ahte 

álggahit ovttáráálašvuoa soahpamušaid buot áigeguovdilis 

ovttasbargiiguin. Valáštallama ja olggustallama fágasurggiin leat 

Mátkkis Nordlánddafatnasiin ”Agonomen” nammasaš fatnasiin. 

Håvard Lie lea gárvvis vintet borjjastit. (Govven: Brynjulf Edvardsen)


máŋggalágan ovttaráálašvuoat mat leat áigeguovdilat, dan 

mielde makkár barguigullevašvuoaid daid galggašii reguleret. 

Go ovttaráálašvuoa soahpamuša bargu lea bures sihkkaraston, 

de dat dáhkida ahte ovttasbargiin bohtet atnui dat bargonávccat 

masa leat máhtu, ekonomiija, álšša ja čatnu barguigullevašvuoa 

bokte. 

Almmolaš hálddahusa ja friddjadáhtolaš organisašuvnnaid 

ovttasbargu lea deaŧalaš. Stuorra oasi dan barggus mii 

dahkkojuvvo rumašlaš lihkademiid dihte, čaahit friddjadáhtolaš 

váláštallan- ja olggustallansearvvit. Dát bargu lea hirbmat deaŧalaš 

oppa fylkkas, ja Romssa fylkkasuohkan dáhttu boahtteáiggis maid 

doaladit buori ovttasbarggu friddjadáhtolaš surggiin. 

Fylkkasuohkana ja friddjadáhtolaš suorggi ovttasbarggu dássi 

buorrána go friddjadáhtolaš organisašuvnnain gulahallet bures, 

nammalassii valáštallanbiirre ja suohkana valáštallanrái gaskka, 

ja valáštallanbiire ja sierrabiirriid gaskka. 

Fylkkasuohkana rolla guvlloguovdasaš ovddideaddjin 

deattuhuvvo eambbo go ovdal. Fylkkaplána váldoulbmiliin okta 

lea ahte: 

”Romssa fylka galgá ovdánit dainna lágiin ahte guvlloguovdasaš 

demokratiija nannejuvvo. Fylkkasuohkana oktiiheivehalli ja 

guovlopolitihkalaš rolla galgá boahtit eambbo oidnosii.” (Romssa 

fylkkaplána 2004 – 2007, s. 6.) 

4.2 Ovttasbargu – guvlloguovdasaš 

olggustallanrái 

Olggustallandoaimmat čaahuvvojit dávjá rastá suohkanrájiid. 

Eahpedábálaččat ii leat ahte mearragátti gávpogiid ja 

čoahkkebáikkiid álbmogat vulget fylkka sisguovlluide go 

áigot čaahit astoáigeberoštumiid. Olggustallanbargguid 

organiseremis oidno ahte leat buorit bohtosat go olbmot barget 

ovttas omd. suohkaniid gaskasaš ráis. 

Guvlloguovdasaš olggustallanráis leat čuovvovaš doaimmat: 

• Juohkit dieuid johtinvuoigatvuoaid ja johtinjeargga birra 

kulturguovllus, váriin ja meara alde 

• Movttiidahttit olbmuid johtit luonddus vásáhusaid ja 

oahppama dihte, ja vai rumaš ja miella nanusmuvvá 

• Hábmet strategiijaid maiguin luondduguovllut 

sihkkarastojuvvojit 

• Čaahit olggustallandoaibmabijuid 

• Leat dakkár guovlluid ovttasbarganorgána main lea 

suohkangaskasaš mearkkašupmi 

• Hálddašit olggustallanguovlluid 

• Doarjut suohkaniid mat plánejit ja čaahit prošeavttaid 

olggustallama várás 

Romssas lea okta olggustallanrái, Olggut Gaska-Romssa 

Olggustallanrái (Ytre Midt-Troms Friluftsråd), mii vuouduvvui 

formálalaččat jagi 1997. Rái lahttosuohkanat leat Berg, Torsken, 

Tranøy ja Sørreisa. Olggustallanrái ulbmil lea ea. ea.«ovddidit 

eaŋkalis, árbevirolaš ja lunduisoahppevaš olggustallama mii 

buorida eanaš olbmuid movtta ja dearvvašvuoa dili.» 

Olggustallanrái lea doaibmanáiggistis čaahan dihto heivehallandoaibmabijuid, 

diehtojuohkin- ja movttiidahttinbargguid. 

Jous lea maid bargu vuoudit guvlloguovddasaš olggustallanrái 

Davvi-Romsii ja Lulli-Romsii. Davvi-Romssa dáfus dát 

bargu lea oassi nuoraidbarggus. 

Knut ja Odd Lennart suhkanmátkkis (Govven: Gjert-Henrik Vedeler)

5 Doaibma 


Oasseulbmil doaibma 

Doaibmaplána ulbmil doaimmaid dáfus lea fakŋagoahtit 

oktagaslaš dábiide ja miellaguottuide ja nuppástusaide. 

Fylkkasuohkan geahččala čaahit vulobeal ulbmiliid 

doaibmabijuiguin mat leat suohkaniid ja friddjadáhtolaš servviid 

ja organisašuvnnaid várás, ja dat gis fas galget geahččalit 

lihkostuvvat ulbmiliiddisetguin ovttaskas olbmuid luhtte. 

• Buoridit Romssas olbmuid searvamis valáštallan- ja 

olggustallandoaimmain juohkehačča eavttuid ja dárbbuid 

mielde 

• Buoridit olbmuid ipmárdusa das ahte rumašlaš lihkadeamit ja 

luondduvásáhusat leat deaŧalaččat, erenoamážit 

álbmotdearvvašvuoalaš perspektiivvas. 

Goappašiid oasseulbmiliid dáfus lea nu ahte erenoamáš vára 

váldojuvvo dain vuoruhuvvon ulbmiljoavkkuin maid kap. 3.3 

namaha. 

5.1 Valáštallan ja olggustallan dávddaid 

eastadeaddji dearvvašvuoabarggus 

Ahte rumašlaš lihkadeamit leat deaŧalaččat rumašlaš, miellalaš ja 

sosiála dearvvašvuhtii, lea dál duoaštuvvon buorebut go 

goassege ovdal. Ollu dutkanvuot diehtu lea das ahte rumašlaš 

lihkadeamit ja dearvvašvuohta leat gittalagaid (Raporta 2/2000, 

SHdir). 

Olbmot guet eai lihkat rumašlaččat, ožžot stuorimus 

dearvvašvuoalaččat ávkki das go álget lihkadit eambbo. Stuorra 

hástalussan šaddá danne Romsii lágidit dilálašvuoaid nu ahte 

jaskaorru olbmot álget veahážiid lihkadit eambbo, ja dákko lea 

álkivuohta deaŧalaš čoavddasátni. Ovdamearkkat dakkár 

lihkademiin leat dat go olmmoš ovdal juogo váccaša dahje 

sihkkelastá bargui, iige vuoje biilla dahje joe bussiin, ja baicce 

vázzá ráhpáid iige joe heaissaiguin, ja váccaša juohke beaivvi 

oanehis mátkki mii ii bistte eambbo go 30–45 min. juohke beaivvi, 

čoaggá murjjiid jna. Oa dutkamat čájehit ahte dakkár 

jeavddalaš unna dábážiin lea áiggi mielde stuorra ávki olbmo 

dearvvašvuhtii, go dat eastadit dávddaid. Dávddaid eastadeaddji 

ávki ii lassán seamma ollu mae garraseappot olmmoš 

lášmmohallá. 

5.2 Mánát ja nuorat 

Rumašlaččat virkos ja máŋggabealat beaivi lea deaŧalaš mánáid ja 

nuoraid positiiva ovdáneapmái rumašlaččat, mielalaččat ja 

sosiálalaččat. Nu lea maiddái sin girjjálaš oahppama ja ovdáneami 

dáfus. Ahte skuvllaide galget eambbo rumašlaš lihkadeamit, lea 

fylkkasuohkana áigumuš ja váikkuhangaskaoapmi. Dat lea 

St.dieáhusa mielde, nr. 16 (2002-2003) ja NÁČ mielde, 2003:16, 

main ulbmil lea ahte skuvllaide galget eambbo rumašlaš 

lihkadeamit. 

Børge Warvik ovddidoapmamis (Govven: Gjert-Henrik Vedeler)


Norggas mánát ja nuorat lihkadit dál unnibut go mánát ja nuorat 

lávejit ovdal. Seammás orrot stuoribuš erohusat šaddame 

iešguetlágan joavkkuid gaskii rumašlaš lihkademiid dáfus. 

Muhtun joavkkut lihkadit ollu ja geavahit ollásit ávkineaset daid 

fálaldagaid maid ožžot skuvllain ja friddjadáhtolaš organisašuvnnain, 

ja muhtumat fas ellet jaskes eallima mas eai ávkkastala 

fálaldagaiguin mat addojuvvojit lihkadeami dáfus. Iskkadeamit 

maid Norgga guovddáš Mánáiddutkamis ”Norsk senter for Barneforskning” 

lea čaahan, čájehit ahte mánát ja nuorat leat ollu siste 

go sis lea friddjaáigi. Mánáid ja nuoraid lihkadandáidu, sávrodat ja 

givrodat lea maid hedjonan ovddeš áigi ektui. 

Dá leat deaŧaleamos bealit mat čuhcet mánáid ja nuoraid 

lihkadanolludahkii ja -šládjii: 

• Lagašbirrasa lágideamit, nammalassii ahte mánáin lea 

vejolašvuohta oadjebasvuoain duhkoraddat lágikeahtes 

stohkosiin ja rumašlaš doaimmain doppe gos orrot 

• Vánhemiin ja mánáidgárddiin, skuvllain ja skuvlafriddjaáigeortnegiid 

bargit movtiidahttet searvat rumašlaš lihkademiide 

• Vejolašvuohta searvat organiserejuvvon valáštallamiidda- ja 

olggustallandoaimmaide, ja daid máŋggalágán fálaldagaide 

Buoriin fálaldagain sáhttet guhkibu vuollái leat dákkár bohtosat: 

• Unnit lohku dakkár mánát geain lihkadanovdáneapmi lea 

maŋŋonan 

• Eanet mánát ja nuorat guet servet viššalit valáštallamiidda ja 

olggustallamiidda (organiserekeahtes dahje organiserejuvvon 

dilis) 

• Unnit mánát, nuorat ja rávisolbmot geat gillájit deaddo- 

vigiiguin 

• Buoret gullevašvuohta báikegotti birrasii ja lundui 

Čielggas lea ahte dakkár dábit mat cieggá mánáide unnivuoas 

juo, váikkuhit sidjiide dan oktavuoas mo sii rávesolmmožin lea 

lundui ja rumašlaš lihkademiide (Mjaavatn, sáhkavuorru, Mánáid- 

ja nuoraidkonferánssas Romssas, čakčamánus -03). Mo olmmoš 

geavaha rupmašis rávesolmmožin sorjá dávjá das maid lea 

vásihan mánnávuoas ja nuorravuoas. Skuvla lea deaŧalaš báiki, 

mii galggašii addit mánáide dakkár vásáhusaid. 

Árra mánnávuoa vásáhusat luonddus ja olgoáimmuvásáhusat 

dahket olbmui dakkár buriid miellaguottuid, ahte váldit vára 

luonddus ja birrasis. Go mánná árrat hárjána olgoáimmu doaimmaide 

luonddus, de oažžu buriid beroštumiid ja miellaguottuid 

bajásšattadettiinis. 

Ahte olmmoš vásiha luonddu, lea deaŧalaš eaktu su ipmárdussii 

das man rikkis ja šláddji luondu duoaid lea, ja man bures das 

visot doibmet ovttas. Go mánáin leat vásáhusat ja sáhkkiivuohta, 

de lassána sis dutkanhállu maid. Bajábealde namahuvvon 

čuoggát čujuhit dasa ahte vuooášši lea lágidit vejolašvuoaid 

sidjiide vásihit luonddu, vai ohppet mo biras ja luonddufámut 

doibmet gaskaneaset, ja váldit badjelasaset ovddasvástádusa 

luonddus ja birasgáhttemis. 

Mánáid orrun- ja lagašbiras 

Min fylkkas luondduaddin dilálašvuoat molsašuddet ollu. Stuorra 

hástalus lea dán girjáivuoa geavahit ávkkálaš gaskaoapmin 

mánáid bajásšaddamis. Dae bahát lea nu, ahte muhtun orrunbirrasat 

ja lagašbirrasat, erenoamážit gávpogiin, hejot heivejit 

mánáid rumašlaš lihkademiide. Danne biddjojuvvojit stuorra 

gáibádusat almmolaš eiseválddiid sihke ovddasvástádusa 

váldimii, ahte lágidit ja movttiidahttet olbmuid geavahit 

dilálašvuoaid ja báikkiid main besset lášmmohallat. Dás lea 

deaŧalaš ahte váhnemat dahje váhnensadjásaččat váldet ovddasvástádusaseaset 

movtiidahttit mánáid lihkadit rumašlaččat. 

Mánáidgárdi, skuvla, skuvlaásttoáiggeortnegat (SFO) 

Mánát ja nuorat leat bajásšattadettiineaset ollu almmolaš 

lágádusain. Danne lea mánáidgárddiin, SFOs ja skuvllain 

erenoamáš ovddasvástádussan lágidit mánáide ja nuoraide 

vejolašvuoaid beassat lihkadit rumašlaččat dárbbuideaset


mielde. Vuooskuvlla oahppoplána -97 (L97) ja Mánáidgárddiid 

rápmaplána čujuha dán ovddasvástádussii. Reforbma -97 geavaha 

sánádaga ”fátmmasteaddji skuvla mii lea heivehuvvon mánáide ja 

nuoraide main leat erenoamáš dárbbut”. 

Mánáidgárddiid rápmaplánas deattuhuvvo ollislaš ja aktiiva 

oahpahanoaidnu. Romssa mánáidgárddiid árbevierru lea fállat 

mánáide nu viiddis doaimmaid go vejolaš, olggobeal báikki 

geavaheami, ja visot lágidit guvlomet dálkedilálašvuoaid mielde. 

Dál joihuvvo ovddádusbargu dáin áŋgiruššansurggiin, heivvolaš 

skuvlemat dasa ohccojuvvo. 

Reforpma -97 geažil, mas ea. ea. čalmmustuvvo aktiiva oahppanvugiide, 

leat dál nuppástusproseassat Romssa skuvllain. 

Duhkoraddan, olggobeal báikkiid diolaš geavaheapmi, birasoahppu 

ja prošeaktabarggut leat deaŧalaš ulbmilsuorggit. 

Doaibmaovddideaddji pedagogalaš ovddidanbargu lea jous 

Romssa skuvllain, ja 58 skuvlla fylkkas ožžo spealloruaid 

iešguetlágan lagašbirrasarusttegiid várás áigodagas 2000 - 2003. 

Dainna Romssa fylkkasuohkan doaivu ahte šaddet váljus máŋggalágan 

doaibmafálaldagat mat leat dárbbuid dáfus heivehuvvon 

mánáide ja nuoraide čearggos ja hástaleaddji vuoun 

oahppamii. 

SFO dáfus lea nu ahte suohkanat galget ráhkadit sierra 

njuolggadusaid doaimma várás skuvlaásttoáiggeortnegiidda 

sierra lága ja njuolggadusaid vuoul (johtočála F 66–98, KKD). 

Skuvlajoiheaddji lea SFO bajimus hoavda, ja L-97 ii fátmmas 

fálaldaga. 

Nuorat ja rumašlaš doaibma 

Norgga valáštallanallaskuvla ja Norgga valáštallalihttu ja 

Olympalaš lávdegoddi almmuhii jagi 1998 ”Nuoraid rumašlaš 

lihkadeamit” (Ungdoms fysiske aktivit) nammasaš raportta, man 

vuoun lea ”Norgga álbmoga rumašlaš lihkadeamit” (Fysisk 

aktivitet i den norske befolkning) nammasaš prošeakta. 

Deaŧaleamos sivva manne nuorat valáštallet lea ahte dat lea 

suohtas (59%). Dasto lea deaŧalaš oažžut rumašlaš ja mielalaš 

vuimmiid (49%), vásihit sosiála oktavuoa (38%) ja beassat 

vuoiŋŋihit ja geahpedit duama (36%). Dát logut čájehit ahte 

málmmimeašttirin šaddama niehku ii leat dat mii movttiidahttá 

eanaš nuoraid. Dan fertejit rávis hárjeheaddjit ja joiheaddjit atnit 

muittus go barget nuoraiguin valáštallan- ja olggustallanorganisašuvnnain. 

Nuorravuoa jagiid luobahas 

Jos nuorat heitet dainnago háliidit searvat organiserekeahtes 

doaimmaide iežaset eavttuid mielde, de dat ii leat iešalddis 

heittot. Hástalusat čuožžilit go nuorat heitet lihkadeames 

oppalohkái ja šaddet jaskaorrut. Namahuvvon raporttas okta 

váldoloahppajurdda lea ahte boarráseamos ahkejoavkkus (20–24 

jagi) ledje 60% nuorain jaskaorrut dahje dakkárat guet uhcán 

lihkadedje, nammalassii dušše juohke 14. beaivvi dahje hárvvibut. 

Nuoramus joavkkus (15–19 jagi) vástideaddji lohku lei 28%. 

Loguin mii oaidnit ahte nuoraid rumašlaš lihkadeamit vátnot 

čielgasit go sii guet juniora dili ja šaddet senioran. 

Norgga valáštallanlihtu (NIF) nuoraidlávdegoddi hábmejit 

čuovvovaš sivaid dasa manne nuorat heitet valáštallamis: 

• Valáštallan šaddá ahkit ja lea ovttabeallásaš 

• Oahpahus vuoruhuvvo, sierra valáštallamiid ja beroštumit 

earret valáštallamis 

• Doarjja ja movttidahttin váilu 

• Dovdu ahte gáibiduvvo menddo ollu = dakkár vásáhus ahte ii 

lihkostuva 

• Heajos hárjeheaddjit 

• Roasmehuvvet 

• Miella oalgguhus jávkkai 

Bajábeal sivat leat stuorra hástalussan sidjiide guet barget 

nuoraid rumašlaš lihkadandoaimmaiguin. Diehtu nuoraid sivaid 

birra, manne sii valáštallet ja lášmmohallet, lea deaŧalaš


joiheddjiide ja hárjeheaddjiide guet ráhkadit 

doaibmafálaldagaid. Nuorat ieža buoremusat dihtet gokko gáma 

deaddá. Danne lea deaŧalaš sin váldit aktiivvalaččat searvái go 

plánejuvvojit doaimmat. 

• Maid mii sáhttit dahkat vai nuorat jotket rumašlaš 

lihkadandoaimmaideaset? 

• Ovddidit máŋggalágán fálaldagaid ja maŋidit sin 

spesialiseremis 

• Nannet stoahkan- ja lusttolaš dovddu 

• Nannet iešguet organisašuvnnaid ovttasbarggu 

• Nannet servviid sosiála doaimmaid 

• Lágidit doaimmaid mat eai geatnegahte eaige gula 

gilvalemiide 

• Oahpahit nuoraidhárjeheddjiid ja nuoraidjoiheddjiid 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu arvvosmahttit organiserekeahtes 

doaimmaid nuoraid eavttuid mielde. Dan oktavuoas mii atnit 

jurdagis erenoamážit lagašbirrasarusttegiid vuoruhemiid, go dat 

leat deaŧalaš váikkuhangaskaoamit mat sáhttet movttiidahttit 

nuoraid searvat organiserekeahtes doaimmaide. 

5.3 Olbmot geain leat erenoamáš dárbbut 

Romssa fylkkasuohkan lea máŋga jagi atnán vuoruhuvvon 

ulbmiljoavkun olbmuid geain leat sierra dárbbut (rumašlaš, 

mielalaš ja sosiála dárbbut). Fylkkasuohkan lea ea. ea. dorjon 

psyhkalaš dearvvašvuoagáhttema sabetfestivála ja psyhkalaš 

sivavuložiid fylkkagilvvuid. Dáid lágidemiid fylkkasuohkan háliida 

doarjut ain ovddas guvlui. 

Oajagemánus 1998 Norgga sivavuložiidsearvi /Norges 

Handicapidrettsforbund, Norgga bealjehemiidlašmmohallansearvi 

/Norges Døveidrettsforbund ja Norgga lašmmohallansearvvi 

lašmmohallanlávdegotti psykálaš sivavuložiidda/Norges 

Idrettsforbunds Idrettsutvalg for psykisk utviklingshemmede 

manne oktii ja šadde oa oktasaš lihttun –Norgga sivavuložiid 

Bures šoahkaiduvvon: Goalaspábba čalbmehemiide (Govven: Ellen 

Rydningen) 

lašmmohallan searvi/Norges Funksjonshemmedes Idrettsforbund 

(NFI). Dát ovttastupmi álggii čakčat 97 ja gohčoduvvo 

Ovttaiduvvonreforpma Norgga lašmmohallamis /Integreringsreformen 

i norsk idrett. NFI lea organiserejuvvon Norgga 

Valáštallanlihtu (NIF) vuollásaš sierralihttun. Dát oasisorganiseren 

lea valáštallamii stuorra hástalussan. Oasisorganiserema 

ulbmil lea vuos ja ovddimusat dat ahte galget 

bargat dan badjelii ahte dat joavkkut main leat erenoamáš 

dárbbut, integrerejuvvojit dahje besset fárrui dábálaš 

valáštallamii. Integrerenbarggus leat stuorra váikkuhusat 

doaimmaid organiseremii, ekonomiijii ja lagamus jagiid 

doaibmavuoruhussii. Áigodagas 2000–2003 Romssa fylkkasuohkan 

váikkuhii dasa ahte vuouduvvui Romssa valáštallanbiirii 

(Troms Idrettskrets, TIK) bissovaš virgi integrerenkonsulentii. 

Dat lea dahkan dan ahte joavkkuide čalmmustuvvui main leat 

sierra dárbbut. Romssa fylkkasuohkan vuoruhii doaibmaruaid 

integrerenbargui mannan plánaáigodagas. 

Mii šaddat maid vuoruhit dán joavkku dáláš plánaáigodagas. 

Fylkkasuohkan pláne ásahit doarjunortnega daid joavkkuid várás 

main lea dárbu oažžut heivehuvvon rumašlaš doaibmafálaldagaid.

Sihke ovttaskas olbmot, joavkkut ja searvvit sáhttet ohcat 

doarjaga. Vejolaš lea ohcat doarjaga doaimmaide, mátkkiide, 

biergasiidda ja mieušteaddji goluide. 


5.4 Valáštallama stuorragávpotbargu 

”Stuorragávpot Romsa” (Storby Tromsø) lea prošeakta mii lea oassi 

Romssa valáštallanbiirre doaimmas mainna čuovvolit Stuorradikkedieáhusa 

nr. 14 (1999-2000). Stuorragávpotbarggu 

ulbmiljoavkkut leat organiserkeahtes mánát ja nuorat, 

riikiifárrejeaddjit ja váravuloš joavkkut, dakkár nuorat geain leat 

láhttenvigit ja guet leat darvánan gárrenmirkkuide. Dát leat 

dakkár joavkkut mat dávjá báhcet olggobeallai dábálaš 

doaibmafálaldagaid, ja mat eai leat rumašlaš lihkadandoaimmain 

friddjaáiggisteaset. 

Prošektii leat čadnojuvvon 5 searvváža mat leat ožžon 

”stuorragávpotservviide” gullevašvuoa árvvu, ja sii leat ožžon 

doaibmaruaid. Prošeakta bargá ovttas oasálaš searvvážiiguin ja 

Romssa suohkaniin, ja dat mielbargit leat velá čuovvovaččat: SLT 

(Samordning av Lokale kriminalitetsforebyggende Tiltak), 

geavahusprošeakta (atferdsprosjektet) ”Pustehullet”, PFG (Politiets 

forbyggende gruppe), Girku gávpotmiššovnna ja Romssa 

suohkana kulturkonsuleanttain. Prošeakta lea maid bargan 

ovttasráiid báhtareddjiid ja riikiifárrejeddjiid kantovrrain, 

mánáidsuodjalusain, olgodilálaččaid vehkiin jna. 

Romssa fylkkasuohkan/valáštallanossodat oaivvilda ahte dát 

bargu lea hirbmat deaŧalaš, ja ahte dat lunddolaččat gullá dán 

doaibmaplánii máŋgga ulbmiljoavkkuid oassái. 

5.5 FYSAK Romsa/Troms 

FYSAK Romsa/Troms lea prográmma mas rumašlaš doaimmaid 

systemáhtalaš geavaheapmi lea mielde suohkana dearvvašvuoa 

barggus oassin. Dát lea Romssa fylkkasuohkana ja Romssa 

suohkaniid ovttasbargu, mii álggahuvvui jagi 2001. Ovttasbargu 

vuolgá guovllu ja suohkaniid fágaidrasttideaddji vuous, ja 

Dalle mii váldit mearrageainnu giehtafámuiguin (Govven: Brynjulf 

Edvardsen) 

báikkálaš doaibmabijut čaahuvvojit ovttasráiid joavkkuiguin ja 

servviiguin. FYSAK doaibmá sihke daid joavkkuid guovdu mat 

dárbbašit sierra heivehallamiid, ja álbmoga guovdu muui. 

FYSAK Romsa/Troms lea lahkalas ovttasdoaimmas ea. ea. Romssa 

fylkkamánniin, Romssa allaskuvllain, Romssa valáštallanbiirriin, 

sivavuložiid oktasaš organisašuvnnain jna. FYSAK-barggu álggahii 

Sosiála- ja dearvvašvuoa departemeanta, ja dat bargu 

viiddiduvvo arvat fylkkaide. 

Ulbmilat 

• FYSAK Romsa/Troms galgá leat mielde čalmmusteame dan 

mii lea deaŧalaš buotahkásaš olbmuide jeavddalaččat 

lášmmohallamis. 

• FYSAK Romsa/Troms galgá oččodit suohkaniid geavahit 

heivehallojuvvon rumašlaš lášmmohallamiid dávddaid 

áiddasteaddji, dearvvašvuoa ovddideaddji ja dearvvašmahtti 

dearvvašvuoalaš bargguin. 

• FYSAK Romsa/Troms galgá bargat dan badjelii ahte Romssas 

buot suohkanat servet FYSAK Romsa/Troms lahttun ovdal jagi 

2005 loahpa, ja ahte FYSAK-ideologiija nannejuvvo suohkaniid 

plánaiguin ja bušeahtaiguin.


FYSAK-doaibmabijut 

FYSAK-oktiiheivehalli ja suohkana bargojoavku ráhkadit 

doaibmaplána FYSAK-barggu várás ja álggaha arvat doaibmabijuid. 

Dát doaibmabijut sáhttet leat sihke rumašlaš doaimmat 

mat leat dihto ulbmiljovkui heivehallojuvvon, ja dábálaš fálaldagat 

álbmogii muui. Guhtege FYSAK-suohkan sáhttá ieš válljet 

ulbmiljoavkku maid vuoruha. Loga eambbo FYSAK Troms birra: 

www.fysak-troms.no 

5.6 Njunušvaláštallan 

Romssa fylkkasuohkan oaidná deaŧalažžan ahte njunušvaláštallan 

oažžu buriid vejolašvuoaid ovdánit fylkkas. Romssa álbmogii dat 

mearkkaša ollu ahte leat joavkkut ja valáštallit guet cevzet bures 

valáštallamis sihke riikkalaš ja riikkaidgaskasaš njunušdásis. 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu váikkuhit dasa ahte nu ollu 

valáštallit, hárjeheaddjit ja joiheaddjit go vejolaš, guet háliidit 

gilvovaláštallat, ožžot Romssas vejolašvuoa dasa. Go fylkka- 

Morten Gamst Pedersen olles leavttuin T.I.L. ovddas spábbačiekčamis 

Raufoss vuostá njeljádasloahppavuorus Norggameašttir gilvvus. 

(Govven: Torgrim Rath Olsen) 

John Christian Dahl ja Audun Doemaas Pedersen, Norgga 

meašttirgilvvuin sabehiiguin Beardugoržžis 2004:s (Govven: Torgrim 

Rath Olsen) 

suohkan doarju rusttegiid huksema ja valáštallama ja olggustallama 

eanangeavaheami, ja velá veahkeha ohcciid rávvagiiguin, 

de dat lea mielde láhčime rápmaid nu ahte lea vejolaš valáštallat 

riikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Dasto Romssa fylkkasuohkan 

dáhttu leat mielde oččodeame riikkalaš ja riikkaidgaskasaš 

gilvvuid lágidemiid fylkii. 

Beardugoržžisajádat (Bardufosstun) 

Romssa fylkkasuohkan oaivvilda ahte Beardugoržžisajádat 

(Bardufosstun) mearkkaša ollu valáštalliide dakkár hárjehallan- ja 

deaivvadanbáikiin mii lea fylkkas ja riikkaoasis. Bardufosstun fállá 

ollu idjadansajiid, konferánsa- ja joavkolanjaid. Dasto das leat 

buorit vejolašvuoat doaimmaide sihke siste ja olgun. 

Beardugoržžihálla ja Polarbadet leat das lahka, ja go luondu ja 

čuovgaláhttu leat das dasttánaga, de rahpasit olbmuide mearehis 

ollu vejolašvuoat searvat lášmmohallandoaimmaide. Deaŧalaš 

lea ahte valáštallan, mae mielde lea vejolaš ja jierpmálaš, 

geavahit báikki čoahkkimiidda, kurssaide, hárjehallamiidda ja 

deaivvademiide. 

Juovlamánus 2003 dagaiga Norgga valáštallanlihttu ja Romssa


fylkkasuohkan ulbmilsoahpamuša das, ahte joihit Beardugoržžisajádaga 

ain ovddas guvlui. Vuouduvvui oasussearvi 

oajagemánu 1. b. 2004, mas eaiggátvuoat šadde ná: TFK 49% 

ja NIF 51%. Soahpamuš galggai dohkkehuvvot fylkkadikkis 

guovvamánus 2004. 

5.7 Romssa njunušvaláštallama 

máhttoguovddáš 

TIK dáhttu bargat dan badjelii ahte Romssa njunušvaláštallit ožžot 

vejolašvuoa ovdánit iežaset lagašguovllus. Dat lea hirbmat 

deaŧalaš ovttaskas valáštallái ja iiba unnánge maiddái su birrasii. 

Jos Romsa galgá leat dakkár fylka mii deavdá ja váldá vára daid 

dárbbuid ja gáibádusaid mat leat njunušvaláštallamis, de lea 

deaŧalaš ahte lea buorre fierpmádat valáštalliid doarjjan. TIK bargá 

dan badjelii ahte Romsii galgá ásahuvvot njunušvaláštallama 

várás máhttoguovddáš. Váldoulbmil lea ahte máhttoguovddáš 

galgá leat mielde nanneme njunušvaláštallanbargguid 

valáštalliide, hárjeheddjiide, joiheddjiide ja muui Romssa 

guvlluguovdasaš ja báikkálaš fágabirrasiidda ávkin. 

”Olympiatoppen” lea bidjan olbmo 50%-virgái, ja su bargosadji lea 

Romsa gávpogis. Das son doaibmá máhttoguovddáža 

prošeaktajoiheaddjin. 

Máhttoguovddáš lea vuos ja ovddimusat jurddašuvvon leat 

oinnolaš guovddáš. Prošeaktajoiheaddji doaibmá ”fierpmádathuksejeaddjin” 

ja álššaidahttin mii oččoda valáštalliide áigái buori 

doarjunásahusa. 

Njunušvaláštallama barggut eai lagamus jagiid gula njulgestaga 

fárrui Romssa fylkkasuohkana ulbmilsuorgin (vrd. 3.4), muhto 

fylkkasuohkan atná máhttoguovddáža dakkár doaibmabidjun mii 

sáhttá buktit buriid váikkuhusaid fylkka valáštallanbirrasii. 

Fylkkasuohkan áigu, mae mielde lea vejolaš resurssaid ja 

ruhtadili beales, leat mielde doarjume. Dasa lea okta eaktu, ahte 

dat ii čuoze bahás dan bargui mii čaahuvvo álbmoga viiddis 

valáštallamii ja dearvvašvuhtii ávkin. Dárkileabbo rualaš 

čielggadeapmi ferte boahtit dábálaš bušeahta meannudeami 

oktavuoas. 

5.8 Doaibmabijut doaimmat 

Dat doaibmabijut mat leat vulobeal skovis, čájehit višuvnna ja 

doaibmaplána ulbmiljoavkkuid. Plánaáigodagas mannet ollu 

searat máhttobuorideapmái ja doaibmabijuide mat lassánahttet 

doaimmaid, ja erenoamáš dakkáriidda mat leat mánáid, nuoraid ja 

olbmuid várás geain leat sierra dárbbut heivehallojuvvon 

rumašlaš doaimmaid dáfus. 

Oahppit Gibostad skuvllas mátkkis geassin dihte sáimmaid (Govven: 

Brynjulf Edvardsen)


Tabealla 5.8 doaibmabijuid doaimmat Oanádusaid hárrái, geahča gokčasa siskkobealde 

Doaibma Ovttasdoaibmit Jahkásašruhtadangáldut* Goas 

Bargiid máhttobuorideapmi: rumašlaš 

lihkadeapmi ja mánáidgárddiid, 

vuooskuvlla ja joatkkaskuvlla olggustallan 

TIK, Guvl.lavdeg..etáhtta, FMH, FMU, FMM, 

TAOS, Stáhtavuovdi 

Kr. 20 000,- FMH 

Kr. 10 000,- Guovl.ovd.etáhtta 

Kr. 30 000,- FMU 

Kr. 10 000,- TFK 

Kr. 15 000,- searvviid oamioassi 04 - 07 

Bagadus suohkaniid várás, suohkana mánáidovddasteaddjit 

FM 04 - 07 

Prošeakta: Valáštallan ja psykiatriija ”Idrett og 

psykiatri” 

TIK Kr. 40 000,- TFK 04 - 05 

Davvi-norgalaš sabetfestivála ”Nord-norsk 

skifestival” 

TIK Kr. 50 000,- TFK 04 - 07 

Fylkkagilvvut, psyhkalaš sivavuložat ”Utv. 

Hemmede” 

Bearddu suohkan Kr. 60 000,- TFK 04 - 07 

Rumašlaš lihkadeami máhttobuorideapmi 

Kr. 40 000,- KKD 

suohkana bargiid várás, guet barget sierra TAOS 

(kr. 20 000,- psyhka. doaibmavádjigat 

dárbbuid dárbbašeddjiiguin 

Doarjjaortnet mii leat joavkkuid várás mat 

kr. 20 000,- psykiatriija) 04 - 07 

dárbbašit heivehuvvon rumašlaš lihkadandoaimmain** 

Kr. 100 000,- 04 - 07 

Mánáid olggustallandoaimmat TFK, FMM Kr. 20 000,- FMM ? 

Nuoraid olggustallandoaimmat TFK, FMM Kr. 20 000,- FMM ? 

Vuoo- ja hálddahusdoarjja valáštallan- ja 

olggustallan organisašuvnnaid várás 

TIK, báhččiidsearvvit Kr. 630 000,- TFK, 04 - 07 

Doaibmadoarjja kurssaide, čoahkkanemiide 

ja konferánssaide** 

TIK, báhččiidsearvvit 

Kr. 800 000,- TFK, 

04 - 07 

Valáštallama stuorragávpot bargu** 

TIK, NIF, Romssa suohkan, RIO, Civitan, 

politiija, mánáidgeahčču, jna. 

Kr. 50 000,- TFK 04 - 05 

Valáštallanstipeanda TIK, báhččiidsearvvit Kr. 50 000,- TFK 04 - 07 

Bagadus suohkaniidda: spealloruat, suohkanoasseplánat, 

KRISS-čuovvoleapmi 

Suohkanat 

Iežaset ruat TFK, 

GKD addin doarjja 

04 - 07 

Doarjja suohkaniidda mat dáhttot installeret 

Kriss 

Suohkanat 

Kr. 25 000,- TFK 

(kr. 2 500,- juohke suohkanii) 

04 

Kr. 375 000,- TFK 

04 – 07 

10 oa FYSAK-suohkana Doaibmaruat 

FYSAK-Romsa 

Suohkanat, searvvit 

04: TFK kr. 200 000,- 

05: TFK kr. 300 000,- 

06: TFK kr. 400 000,- 

04 – 07 

Fierpmádatdeaivvadeamit FYSAK-heiveheddjiid 

várás, guktii jahkái 

Suohkanat Kr. 100 000,- TFK 04 - 05 

Romssa valáštallankonferánsa Valáštallanrái, TIK 

Kr. 20 000,- TIK 

Kr. 20 000,- TFK 

05, 07 

Romssa olggustallankonferánsa FMM Kr. 20 000,- TFK, eará doarju oasálaččat 04, 06 

Olggustallama jahki, fuomášahttin FMM, TFK, suohkanat 05 

Kalohtta/Barentsovttasbargu TIK Kr. 70 000,- TFK 04 - 07 

*Doaibmabijuid ruhtadeapmi dainna várašumiin mii čuovvu guege etáhtta/ossodaga jahkásaš bušeahttameannudeami. 

** Dainnago dát leat oa doaibmabijut, de ruhtadeami čuovvu várašupmi. Doaibmabijuide ohccojuvvojit saji áigodaga 2004-2007 ekonomiijaplánii.


6 Valáštallama rusttegat ja 

báikkit, rumašlaš lihkadeapmi 

ja olggustallan 

Oasseulbmil rusttet 

Romssa fylkkasuohkana rusttetpolitihkka joihuvvo dáid 

oasseulbmiliid mielde: 

• Láhčit nu ahte huksejuvvojit valáštallan- ja 

olggustallanrusttegat mat dávistit fylkka oppalaš dárbbuide. 

• Sihkkarastit buot guovlluide valáštallan- ja 

olggustallanrusttegiid mat leat buori standárda ja dahket 

máŋggabealat geavahusaid vejolažžan. 

• Spealloruain geavahit 25% lagašbirrasarusttegiidda. 

• Doarjut ovddeš rusttegiid divodeami. 

• Doarjut stuoribuš ovttasbargoprošeavttaid čaaheami mat 

rasttidit suohkanrájáid ja valálštallansurggiid. 

6.1 Rusttetovddideapmi 

Buorit ja olahahtti valáštallanrusttegat leat dárbbašlaččat vai 

olbmot sáhttet čuovvolit eanaš gilvošlájaid ja 

lášmmohallanvugiid. Luondduguovllut main leat álkkes 

heivehallamat, nugo luottat, bálgát ja láhtut, leat čájehuvvon leat 

ohcaluvvon mátke- ja lášmmohallanbáikkiid maidda 

organiserekeahtes ja iežaset vuolggahan doaimmaid bokte. 

Maŋimuš jagiid lea čalmmustuvvon organiserekeahtes doaimmat 

mat leat lagašguovlluin dahje daid lahkosiin. Almmolaš dásis, 

erenoamážit suohkaniin, lea stuorra ovddasvástádus valáštallan- 

ja doaibmarusttegiid huksemis, ortnegisdoallamis ja dohkálaš 

joiheamit. Rusttegiid ráhkadeapmi lea deaŧalaš eaktu 

báikegottiid siskkáldas struktuvrii, ja dat leat gittalagaid 

ealáhusovddidemiin. 

Rusttetsuorggis dovdojit ollu, fámolačča ja gaskaneaset ruossut 

doarrás beroštumit. Gáibádusat leat garrasat sihke rusttetteknihkalaš 

dási ja rusttegiid láhkalas orruma dáfus, ja oa 

valáštallanvuogit bohtet ja gáibidit garrasit oalágan rusttegiid. 

Gasku buot dáid dárbbuid, ahte oažžut eanet, buoret ja oaáigásaš 

rusttegiidda, lea maid dat daistaga stuorru dárbu, ahte 

boarráset rusttegiid galget doallat ortnegis ja boaresáigásaš ja 

eahpesoahppevaš rusttegiid divodit, vai heivejit. Stuorra hástalus 

lea nannet rusttetovdáneami nu ahte šaddet jierpmálaš ja 

buresdoaibmi rusttegat maidda heivejit sávrodat-, gilvalan- ja 

njunušvaláštallamat. Boahtteáigásaš rusttetovddideapmi berre 

vuhtii váldit mánáid ja nuoraid, ja olbmuid geain leat erenoamáš 

dárbbut, ja seammás leat rabas oa rávnnjádagaide ja dárbbuide. 

Ulbmil ferte leat buriid deaivvadanbáikkiid hukset, main leat 

máŋggadoaimmat čovdosat ja main čalmmustuvvo ovttasdoaibman 

vejolašvuoaide skuvllaiguin, eará kulturdoaimmaiguin 

ja olggustallaneallimiin. 

Mariell Olsen goargŋomin goargŋunseainnis (Govven: Ellen 

Rydningen)


6.2 Váikkuhangaskaoamit 

Spealloruat leat deaŧaleamos váikkuhangaskaoamit mat 

fylkkasuohkanis leat go galgá ovddidit rusttethuksemiid fylkkas. 

Fylkkasuohkanis lea fápmudus Kultur- ja girkodepartemeantta 

beales juogadit spealloruaid, mat juohke jagi biddjojit 

valáštallan- ja olggustallanrusttegiid huksemiidda, go gullet 

dábálaš rusttegiid (oa rusttegiid huksemiid ja ovddeš rusttegiid 

divodemiid) suorgái. Departemeanta juogada rápmaid fylkkasuohkaniidda 

mearriduvvon njuolggadusaid mielde. Plánaáigodagas 

2000-2003 Romsii stuorruduvvojedje rápmajuolludeamit 

measta 90 %, jagi 1999 sullii 11 miljovdnasaš supmis gitta 20 

miljovdnasaš submái jagi 2003. Rusttegiid muui ruhtadit 

suohkaniid bušeahtas, ja servviid ja daistaga eambbo ja eambbo 

priváhta berošteddjiid ruaiguin. Rusttetovddideami deaŧalaš 

oassi lea dat ahte leat nuvttá bargit ja/dahje valáštallansuorggit ja 

doaibmašlájat. 

Maŋimuš jagiid lagašbirrasarusttegiid huksemat ja ovddeš 

rusttegiid divodeamit leat gullan vuoruhuvvon rusttetsuorgái, ja 

dat joatká 2004-2007 áigodagas. Lassin fylkkasuohkan dáhttu 

ovdalebbui vuoruhit oa rusttegiid mat huksejuvvojit ja 

joihuvvojit oktasaš prošeaktan mat rasttidit suohkanrájáid. 

6.3 Spealloruaid juogadeami vuoojurdagat 

Boahttevaš jagiide leat ollu stuorra ruhtagáibideaddji rusttegiid 

huksemat plánejuvvon miehtá fylkka. Mannan plánaáigodagas 

čaahedje dan vuoojurdaga ahte juohke jagi galget guovtti 

divrras rusttegidda juolludit ruaid. Dalle šattaige vejolaš unnibuš 

rusttegiidda maid oažžut juolludemiid. Buriid vásáhusaid geažil 

ortnega jotket dán áigodagas maid. Dasto áigot, go juogadit 

Romssa spealloruaid oppalaš rápmasupmi, bidjan vuoun 

buriid dárboánalysaid, ja dasto vel viiddis politihkalaš beroštumiid 

main leat čielga politihkalaš ulbmilat. Oa rusttegiid plánemis 

lea maid dárbu váldit vuhtii birrasa ja estetihka (čábbodaga). 

Kultur- ja girkodepartemeanta bidjá gáibádussan ahte buot 

suohkanat mat ohcet spealloruaid, fertejit leat mearridan 

suohkanoasseplána valáštallama ja rumašlaš lihkademiid várás. 

KGD sávaldat lea buoridit suohkanplánaid dási sihke ieš 

plánadokumeanttaid ja plánaproseassaid dáfus. Sivva manne lea 

dárbu gáibidit garraset ulbmilstivrema rusttethuksemiid várás, go 

spealloruat geavahuvvojit dasa, lea ea. ea. dat go reaidaruat ja 

dárbbašuvvon juolluduvvon ruaid gaska lea nu stuoris. Suohkan- 

ja fylkkaoasseplánat leat danne deaŧalaš reaiddut maiguin 

ulbmilaččat stivret rusttethuksemiid (Kultur- ja girkodepartemeanta 

V-0798). Okta boaus das go departemeanta lea gáibidan 

plána, lea ahte báikkálaččat leat buorebut go ovdal duoaštit 

dárbbuid. 

Dáláš plánaáigodaga botta Romssas buot suohkanat galget leat 

oasmahttán iežaset suohkanoasseplánaid mat leat valáštallama 

ja rumašlaš lihkademiid rusttegiid ja báikkiid várás. 

Suohkanoasseplána 4-jahkásaš doaibmaprográmmas boahtá 

ovdán mat rusttegiid dat galget suohkanis vuoruhuvvot 

plánaáigodagas. Jos rusttet galggaše vuoruhuvvot fylkka 

doaibmaplánas dán plánaáigodagas, de rusttet ferte leat 

vuoigaduvvon oažžut 2 miljovnna ruvnnu dahje eambbo (ovdal 

1,5 milj.) spealloruain. Eará vuoruhusaid dáfus fylkkasuohkan 

geahččala vuhtii váldit fylkka oppalaš dárbbuid, ja deattuha 

viehka ollu suohkaniid vuoruhusaid. 

6.4 Rusttegat – dássi ja vuoruhusat 

Spealloruat valáštallama ja olggustallama rusttegiidda ja 

báikkiide juohkásit jagi 2004 rájis guovttelágan ohcanšlájaide – 

lagašbirrasarusttegiidda ja dábálaš rusttegiidda (maidda gullet 

oa rusttegat, boares rusttegat ja olggustallanbáikkiid 

divodeamit). Čoavdda mii mearrida mo juogadit sierranas šlájaid 

gaskka, lei ná jagi 2003: 18,4 % lagašbirrasarusttegiidda, 34,8 % 

rusttegiid oasmahttimii, ja 46,8 % dábálaš rusttegiidda (oa 

rusttegiidda).


6.4.1 Lagašbirrasarusttegat 

Lagašbirrasarusttegat leat eaŋkilis rusttegat dahje báikkit mat leat 

heivehuvvon organiserekeahtes rumašlaš lihkademiid várás, ja 

mat leat juogo ássanguovllus dahje dasttá ássanguovllu lahka. 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu movttiidahttit dakkár rusttegiid 

heivehallama ássanguovlluide dahje daid lahka, vai nuorat dain 

sáhttet organiserekeahttá lihkadit rumašlaččat eaige dárbbašit 

johtit fievrruid mielde dahje rávesolbmuid mielde beassat daidda. 

Erenoamáš áigeguovdilis lagašbirrasarusttegiid várás leat 

mánáidgárddiid ja skuvllaid birasbáikkit. Jagi 2002 ásahuvvui 

oa álkkásmahttojuvvon lagašbirrasarusttetortnet (sierra 

njuolggadusat) lasáhussan dáláš ortnegii. Kultur- ja 

girkodepartemeanta ja Romssa fylkkasuohkan leat vuoruhan 

spealloruaid lagašbirrasarusttegiidda máŋga jagi, ja 

fylkkasuohkan dáhttu ain vuoruhit dán rusttetšlája. 

Spábbaniittut/spábbahiŋgalat, eastoláhtut, lagašbirrasakárttat 

leat omd. dakkár rusttegat maid leat maŋimuš jagiid huksen lagaš 

birrasarusttetortnega siskkobealde. Dál leat sullii 300 

Olles leaktu BMX-geainnus, Breivika lagašbirrasarusttegis 

(Govven: Øyvind Askvold Kaarbø, Harstad Tidende áviissas) 

registrerejuvvon lagašbirrasarusttegat Romssas. Dát leat 

ásahuvvon geográfalaččat vuohkkasit biegguid, muhto ain lea 

stuorra dárbu oažžut lasi dakkár rusttegiidda. 

Doaibmabijut lagašbirrasarusttegiid 

Áigodagas 2000–2003 Romssa fylkkasuohkan merkii 20% 

juolluduvvon spealloruain lagašbirrasarusttegiidda. Romssa 

fylkkasuohkan stuorruda oasi nu ahte lea 25% dán plánaáigodagas. 

Jos ohcamat lagašbirrasarusttegiidda eai ole dan 

dássái, de vuoruhuvvojit ruat dábálaš rusttegiidda. 

6.4.2 Dábálaš rusttegat – oa rusttegat ja 

ovddeš rusttegiid divodeapmi 

Romssa buot suohkaniin leat rusttegat maid lea vejolaš namahit 

suohkanrusttegiid jovkui. Dat rusttegat gokčet álbmoga dárbbuid 

go áigot searvat dábálaš gilvvuide/gilvoráidduide ja 

lášmmohallandoaimmaide. Dávjá dát rusttegat leat sihke stuorrá 

ja divrasat. Romssa fylkkas leat guokte rusttega mat 

gohčoduvvojit fylkkarusttegin. Dat leat ”Mobakken”, mii lea 

Bearddus, ja ”Tromsdalen kunstisanlegg”, mii lea Romssas. Dáid 

rusttegiid báikkit, sturrodagat ja hámit leat nu ahte galget deavdit 

norgalaš gilvobáikkiide biddjojuvvon gáibádusaide ja/dahje 

heivet dihtolágan gilvvuide dahje hárjehallandárbbuide mat leat 

fylkkas dahje stuoribuš fylkkaoasis. Ii leat gullon ahte lea dárbu 

hukset fylkkarusttegiid boahtte plánaáigodagas. Romssas eai leat 

riikkalaš rusttegat. 

Rusttegiid buorideapmi 

Rusttegiid oasmahttin vuoruhuvvui mannan áigodagas nugo 

maid lagašbirrasarusttegat. Guokte divrras rusttega mat ožžo 

doarjagiid doaibmaplána 2000-2003 vuoul, leat válmmaštuvvon, 

nammalassii Ivvárstait vuojadanálddis ja ”Alfheim stadion” 

luondorássegieddi. Duot nuppit guokte rusttega leat Grovfjord 

skuvlla vuojadanálddis, mii divoduvvo, ja Kroken vuojadanálddis 

Romssas, mii ain lea plánendásis (čielggaduvvo maŋŋil). Eará 

stuoribuš rusttegiin Kvæfjordhálla lei okta mii oaččui


Tabealla 6.1 Doaibmabijut – rusttegiid oasmahttin/divodeamit 2004–2007 

(logut leat olles 1000 ruvnnu) 

Rusttet –”Anlegg Suohkan Vurdon gollu 

Vurdon doarjja* 

Vurdon ohcansupmi 

2004 2005 2006 2007 

Kvæfjordhallen, Vuojadanálddis Kvæfjord 7700 3208 1426 

Dahkorássegieddi, Rustadhøgda Mallatvuopmi 7925 3125** 1500 1525 

Hansnes skole, Vuojadanálddis Gálssát 5942 2476 1238 1238 

Dahkorássegieddi, Barduhallen Beardu 5198 2166 1100 1066 

Sørreisahallen, Vuojadanálddis Ráissávuonas 6000 2500 1250 1250 

Salangshallen, Valáštallanhálla Sállat 7000 3500 1750 1750 

Valhall stadion, Valáštallanhálla Romsa 5000 2300 1300 

* Bajábeal namahuvvon doarjjasupmit leat biddjojuvvon otnáš njuolggadusaid vuoul ja dieihuvvon gollorápmaid vuoul. Várašit nuppástusaid. 

** Dahkorássegieddi lei oktii geahččalanprošeakta, ja doarjaga mii spiehkasta doarjjasturrodagas, mearridii dan dihte GKD 

oassejuolludeami jagi 2003, vai sáhttet divodit vuojadanáldása. 

Rusttegiiddilli, erenoamážit vuojadanáldásiid dáfus, lea váttis 

máŋgga suohkanis. Muhtun vuojadanáldásat leat divoduvvon 

oa njuolggadusaid mielde, muhto olut leat ain dan dárbbu 

ráiddus. Máŋgga 12,5 m sturrosaš vuojadanáldásiid golut eai leat 

nu stuorrát ahte daid lea dárbu vuoruhit dán plánas. Muhto 25 m 

sturrosaš vuojadanáldásiid divodeamit gal leat nu divrasat ahte 

daid lea dárbu dása vuoruhit. Dieuid mielde leat divodemiid 

dárbbašeaddji vuojadanáldásiid lohku stuorit go dat maid mii 

sáhttit váldit dán plánii, muhto jos nu heive, de lea vejolaš daid 

vuoruhit lassin daidda rusttegiidda mat namahuvvojit dás 

vulobealde. Vuojadanáldásat Kvæfjordhállas, Hansnes skuvllas ja 

Ráissávuonahállas vuoruhuvvojit dán áigodagas. 

Eará rusttegat mat oasmahttinsuorggis vuoruhuvvojit, leat 

Rustadhøgda dahkorássegieddi, Málatvuopmi, ja Beardohállii 

gullevaš dahkorássegieddi. Goappašagat dárbbašit divodemiid ja 

buoridemiid. Lassin vuoruhuvvo Sállathálla oasmahttiin ja 

Romssas Valhall stadionii gullevaš valáštallangeainnus. 

Suohkanoasseplánaid mielde mat leat valáštallama ja rumašlaš 

lihkadeami várás, ja dieuid mielde mat leat boahtán suohkaniin 

ruovttoluotta, de vuoruhuvvojit golbma stuoribuš rusttegat 

jahkásaččat divodemiide áigodagas 2004-2007. 

Oa rusttegat 

Spealloruaid mat juogaduvvojedje stuoribuš divrras rusttegiidda 

áigodagas 1996-1999, manne aivvestassii spábbačiekčangittiide. 

Nu lei maiddái plánaáigodagas 2000-2003 guokte álgojagiin. Daid 

dieuid mielde mat leat boahtán suohkaniin, orrot stuoribuš 

rusttegat mat leat eará valáštallansurggiid várás, leame 

áigeguovdilat áigodahkii 2004-2007. Máŋggabealatvuoa 

vuhtiiváldimat ja iežá valáštallamiid vástesaš buorit rusttegat 

mearkkašit eambbo dan áigodahkii go duoidda ovddibuidda. Dat 

dagaha dan ahte muhtun oa spábbačiekčangittiid 

ráhkadeapmi maŋiduvvo boahtte plánaáigodahkii. Dán 

plánaáigodagas fylkkasuohkan dáhttu vuoruhit suohkaniid main 

leat konkrehta plánat hukset valáštallanhálla. Dasa lea sivva ahte 

fylkka 25 suohkaniin 11 suohkanis ii leat dakkár rusttegat. 

Sávaldat leat stuorát dáin suohkaniin oažžut dakkár hálla, muhto 

hárvves suohkaniin leat nu buorre ruhtadilli ahte sáhttet dan 

ruhtadit. Stuorit suohkaniin main lea juo hálla, lea maid stuorra


dárbu oažžut stuorit čáhkkilvuoa hállaidasaset. 

Hállačáhkkilvuohta lea erenoamáš váttis ášši Romssas, ea. ea. 

dainnago Romssa suohkanis lea verdesuohkan arvat olggobeal- 

joavkkuid ja servviid mat sihke hárjehallet ja gilvalit gávpoga 

valáštallanhállain. Breivikahálla, Storelvahálla ja Fløyahalla leat 

geahpedan dili veaháš. Romssa fylkkasuohkan oaivvilda ahte lea 

dárbu vuoruhit hukset eanet máŋggadoaimmat hállaid baicce go 

oa nugohčoduvvon spábbačiekčanhállaid main leat 

máŋggadoaimmat vejolašvuoat, go mannan áigodagas han juo 

huksejuvvojedje dakkár hállat. 

Máŋga stuorra rusttegat mat vuoruhuvvojit doaibmaplánas leat 

juo válbmasat. Romssas Storelvahálla, mii rahppojuvvui čakčat 

2003, oažžu maŋimuš oassejuolludeamis jagi 2004. Breivikahállii 

(Romssas), man Romssa fylkkasuohkan eaiggáduššá ja man ea. ea. 

fitnodatvaláštallanbiire geavaha, vuoruhuvvojit doarjagiin jagi 

2004 ja 2005. Fløyahálla (Romssas), mii maid lea heivehuvvon 

muhtun earáid valáštallansurggiide go duššefal spábbačiekčamii, 

váldojuvvo mielde dán plánaáigodahkii. Ivvárstáit suohkan lea 

álggahan valáštallanhálla huksema maid guhká juo lea plánen, ja 

jáhku mielde dat válmmaštuvvá jagi 2004. 

Hoallubasadanlanjas Háršttás (Govven: Harstad fjellhall A/S) 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu maid eambbo váldit vuhtii 

oalágan rusttegiid sávaldagain, nugo golfageidnosiid, 

lávgorusttegiid jna. Háršttás lea dál válmmaš vuojadan- ja 

lávgorusttet mii máksá sullii 130 milj. ruvnnu. Dát leat viehka 

divrras rusttegat mas leat vuoigatvuohta oažžut stuorra 

spealloruhtasupmiid. Jurdda lea juogadit doarjagiid jagi 2006 ja 

2007. Rusttet mii maid lea válmmaš ja vuoruhuvvo, lea Romssa 

Golfadahkuvuovdi ”Tromsø Golfpark” (18 ráiggi). 

Skovvi 6.2 Doaibmabijut – Oa rusttegat 2004–2007 (logut lea olles 1000 ruvnnu) 

Rusttet Suohkan Vurdon gollu 

Vurdon 

ohcansupmi 

Vurdon juolludeapmi* 

2004 2005 2006 2007 

Storelva, spábbačiekčanhálla Romsa 31000 5180 2590 

Breivikahálla, valáštallanhálla Romsa 18000 7000 3500 3500 

Ivvárstáithálla, valáštallanhálla Ivvárstáit 10052 4180 2180 2000 

Grottebadet, lávgorusttet Hárštá 130000 13052 5000 8025 

Romssa golfadahkuvuovdi 18 ráiggi Romsa 14000 5000 2000 3000 

Blåbærhaugen, friddjavaláštallan geainnus Hárštá 7000 2750 2750 

Fløyahálla, spábbačiekčan hálla Romsa 46000 4625 3625 

* Bajábeal doarjjasupmit leat biddjojuvvon otnáš njuolggadusaid ja dieihuvvon loguid vuoul. Várašit nuppástusaid.


Fylkkas friddjavaláštallanis gillá heajos dilis. Hárštá lea plánen 

oa friddjavaláštallanrusttega Blåbærhaugen nammasaš báikái, 

ja dat galgá buhttet duon menddo heajos rusttega mii lea 

Kanebogen stadionas. Kanebogenii lea árval hukset 

dahkojiekŋageainnusin mas olbmot sáhttet skeittástit dahje 

luistet dálvet. Danne vuoruhuvvo oa friddjavaláštallanrusttega 

huksen Hárštái dán plánaáigodaga, - ovdalgo oa 

dahkonjiekŋageainnuska vejolaš ráhkaduvvo Kanebogenii. 

Bearddu suohkan lea dieihan ahte hukse golfgeidnosa mii plána 

mielde válmmastuvvá jagi 2007. Dan vuoru dat rusttega ii 

vuoruhuvvo, muhto das sáhttá šaddat áigeguovdil jos 

departemeantta rápmasupmit addet dasa saji. 

Mearkkašupmi vuoruhusaide 

Vuoruhusaid dáfus mat leat doaibmaplánas, lea dárbu 

fuomášuhttit ahte ii leat mihkkege dáhkádusaid das ahte Girko- ja 

kulturdepartemantta juolludan rápmasupmit addet vejolašvuoa 

vuoruhit nu ollu stuorra rusttegiidda go dás leat áigumušat. 

Eaktun lea ahte KGD dieihan spealloruhtalasáhusat bohtet. Jos 

rápmasupmit eai luoitte min vuoruhit nu mo lea čájehuvvon 

skovis dás vulobealde, de dat dagaha ahte muhtun rusttegiid 

huksen sirdásit ovddas guvlui. Dan dáhpáhusas árvvoštallojuvvojit 

dárbbut ja vuoruhusat oasis politihkalaš meannudeami 

oktavuoas. 

Cirggasgáivvos hoallubasadanlanjas (Govven: Harstad Fjellhall A/S)

7 Eatnamat 


Oasseulbmil eatnamat 

Romssa fylkkasuohkan áigu bargat dan badjelii ahte: 

• Eatnamat mat leat valáštallan- ja olggustallandoaimmaid 

várás, registarastojuvvojit ja sihkkarastojuvvojit 

• Deaŧalaš lagašbirasguovllut seailluhuvvojit ja almmolašvuoa 

vuoigatvuohta sihkkarastojuvvo geavahit meahci 

Luondu lea ja lea álo leamaš resurssa Romssa olbmuide. Earret 

ealáhusadoaimmaide ollugat odne geavahit luonddu 

olggustallamii. Gilvu eatnamiid geavaheami alde lassána. Hástalus 

lea sihkkarastit lagašbiras- ja olggustallanguovlluid. Vai eatnamat 

eai geavahuvvo soaitimiid mielde, de leat buorit eananplánaproseassat 

deaŧalaččat. 

7.1 Plána- ja huksenláhka váikkuhangaskaoapmin 

Valáštallan ja olggustallan suohkanplána eanangeavahanoasis 

Árgabeaivvis lundui gullevaš oasit leat mielde addime olbmuide 

silolaš ja rumašlaš searaid. Danne lea deaŧalaš váldit vára 

eatnamiin main dakkár oasit leat. Plána- ja huksenláhka lea 

deaŧaleamos reaidu mainna váldit vára dáin eatnamiin, ja dán 

barggus lea suohkanis guovdilis rolla. Suohkana ovddasvástádus 

lea hálddašit suohkana eatnamiid ja heivehit daidda olggustallama 

ja valáštallama, oassin suohkana bajimus plánemis. 

Suohkanplána eanangeavahanoasis dakkár eatnamat sáhttet 

biddjojuvvot ELO-guovlun (eanandoallo-, luondo- ja 

olggustallanguovlun). Dasto lea vejolaš regulerenplánain 

(bienalaš plánain) bisuhit valáštallama ja olggustallama eatnamiid 

”friddjaguovlun” ja ”olggustallanguovlun”. Deaŧalaš lea seailluhit 

viiddis ruonas guovlluid ollisin. Daidda lea vejolaš hukset vázzin- 

ja sihkkelastinluottaid, vai olbmuide lea álki daidda beassat. 

Eanangeavahanoassi lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi mii 

sihkkarastá ahte suohkana eanangeavaheapmi fakŋalahttá daid 

Okta duhtavaš nuorranieida mátkkosteamin váris (Govven: Bodil Kjær 

Brones) 

ulbmiliid mat leat mearriduvvon suohkana ovdáneami dihte. 

Riikka dásis Romsa lea daid fylkkaid logus main leat proseanttaid 

mielde unnimusat mearriduvvon plánat. Dat dilli sáhttá heauštit 

suohkana plánemis guhkit áigái ja meannudeames eaŋkiláššiid 

njuovžilit. 

Romssa fylkkasuohkan dáhttu eambbo čalmmustit fylkka 

olggustallaneatnamiid. Doaibmaplána doaibmabijuiguin 

deattuhuvvo registerenbargu ja olggustallanguovlluid analysat. 

Doaibmabidju sáhttá gullat suohkanplána eanangeavahanoassái, 

vejolaččat movttiidahttit fáttá nannet suohkanplána oktavuoas. 

Fylkkaplánaáigodagas 2004 – 07 Romssa fylkkasuohkan lea 

mearridan válmmaštit eatnamiid meannudeaddji fylkkaplánaoasi, 

ja dása gullet eatnamat mat leat olggustallanulbmiliid várás. 

Vitnjutgovvidit gova gáddeavádagas 

Ovttasbargu lea álggahuvvon dainna ulbmiliin ahte Romssas 

galgá girdis olles gáddeavádat biddjojuvvot vinjutgovvii. Ulbmil 

lea oažžut digitála govaid maid suohkan sáhttá geavahit 

eanangeavaheami plánemii. Ulbmil lea maid oažžut áigái 

differensierejuvvon ja diolaš hálddašeami gáddeavádahkii. Okta


suorgi livčče guovlluid háhkan olggustallamii ávkin. 

Opmodatvuoigatvuoa háhkan/oastin ja 

geavahanvuoigatvuoa soahpamušat 

«Olggustallanguovlluid sihkkarastin» mearkkaša ahte almmolaš 

eiseválddit fidnejit alcceseaset ráenfámu daidda guovlluide 

mat leat almmolašvuoa olggustallama várás, juogo dainna lágiin 

ahte ostet eaiggátvuoa dahje sohpet geavahanvuoigatvuoa 

Juoŋasteapmi ja liegga juolggit (Govven: Gjert-Henrik Vedeler) 

alcceseaset (servitutt soahpamuš). Suohkan dahje stáhta sáhttá 

leat eaiggát. Boahtteáiggis lea lunddoleamos sihkkarastit 

čoahkkebáikkiid guovlluid, vai dat guovllut mat mearkkašit ollu 

almmolašvuhtii bissot. Stáhta juolluda ruaid olggustallan- 

guovlluid sihkkarastimii. Romssas mis leat 20 guovllu mat leat 

sihkkarastojuvvon almmolaš ruaiguin, buohkanassii 21,4 km2. 

Guokte guovllu (Kampli, mii lea Ráisávuonas, ja Strupen, mii lea 

Báhccavuonas) leat buohkanassii olles 19,7 km 2 stuoru. 

Fylkkamánni birasgáhttenossodat meannuda áššiid mas lea sáhka 

stáhtalaš doarjagiin olggustallanguovlluid sihkkarastimii. 

Suohkanat dahje suohkaniid gaskasaš olggustallanráit sáhttet 

leat ohcit. Luondduhálddašeami direktoráhta mearrida dákkár 

áššiin. 

Hálddašandásiid rollat, mearridanvuoibmi ja doaimmat bohtet 

ovdán Luondduhálddašeami direktoráhta giehtagirjjis, nr. 16, 

2001: Friluftslivsområder. Offentlig sikring og forvaltning. 

Almmulaš sihkkarastin ja hálddašeapmi. 

Stáhta juolluda vel lassin doarjagiid huksen- ja heivehallanbargguide 

mat leat stáhta sihkkarastin olggustallanguovlluin. 

Áigeguovdilis doaibmabijut leat diehtojuohkintávvalat, 

sivavuložiid heivehusat, vázzinluottaid ráhkadeapmi, 

biilabissanansajit, hivssegat, gálašanbáikki, gájat jna. 

Eananprošeakta 

AREALIS bokte johtet dieut eananárvvuid ja eanangeavaheami 

birra suohkaniidda ja fylkkaetáhtaide. Dát lea ávkkálaš veahkkereaidu 

suohkaniid eanangeavaheami plánemii, ja dat sáhttá 

buoridit plánaproseassa. Iešguetlágan fáddádieuid vuoul lea 

ea. ea. vejolaš buohtastahttit eananárvvuid, analyseret 

eananriidduid ja álkit doaimmahit ipmirdahtti dieuid. Romssas 

maid lea AREALIS-čállingoddi.


7.2 Juohkehačča vuoigatvuohta 

Sorjákeahttá meahcceguovllu árvvu eanangeavahanplána olbmot 

leat doloža rájis beassan johtit vuvddiin ja mehciin, jogain, jávrriin, 

sulluin ja váriin beroškeahttá das guhte leažžá eatnama dahje 

guovllu eaiggát. Mii maid sáhttit viežžat luonddus, eat dušše 

guliid, murjjiid, guobbariid, liiid, muhto maiddái vásáhusaid ja 

oahpu. Muhtun ráját ja gáibádusat leat dattetge dán friddja 

johtinvuoigatvuoas. Okta váldovuoojurdda lea atnit deastta. Ii 

oktage galgga vahágahttit dahje muosehuhttit luonddu dahje 

opmodaga, ja luoitádeamit ja gohttemat eai galgga bágget 

nuppiid eret. Nuppe beales eaiggát dahje geavaheaddji ii galgga 

heauštit lobálaš johtimiid. 

Danne gullá juohkehačča vuoigatvuohta deaŧaleamos eavttuide 

mat leat olggustallamis, ja dan vuoigatvuoa mii fertet bargat 

bisuhit Romssas. Gávppáiduhttimat leat maŋimuš jagiid buktán 

luondduguovlluide privatiserema ja gáržžidan olbmuid 

vuoigatvuoaid, vrd. Davvinjárgga-stealli. 

7.3 Doaibmabijut eatnamat Oanádusaid hárrái, geahča gokčasa siskkoža 

Stohpu/Viessu juohke geaggi vuolde, olggu Sážžás (Govven: 

Brynjuld Edvardsen) 

Doaibma Mieldebargi Jahkásaš ruhtadangáldut * Goas 

Deaŧalaš olggustallan guovlluid registarastin Guvl.ovd.etáhtta 

Kr. 60 000,- Guovl.ovd.etáhtta 04 - 07 

FMM, FNF 

Kr. 10 000,- FMM 

Mátkekárta Guovl.ovd.etáhtta, Suohkanat Kr. 20 000,- Guovl.ovd.etáhtta 04 - 07 

Vinjugova dahkan gáddeavvádagas Guovl.ovd.etáhtta, Suohkanat 04 - 07 

Mánáidovddasteddjiid kursa plána- ja huksenlága mielde FMH, FMM, Guovl.ovd.etáhtta 04 - 07 

Eanangeavahan plána forum Guovl.ovd.etáhtta 04 - 07 

Olggustallanguovlluid sihkkarastin FMM, suohkanat 04 - 07 

Olggustallanguovlluid huksen ja heivehallan Guovl.ovd.etáhtta, FMM, FNF Kr. 180 000,- Guovl.ovd.etáhtta 

Šeahkka 

Kr. 150 000,- FMM 

04 - 07 

*Doaibmabijuid ruhtadeami várašit iešguet etáhta/ossodaga jahkásaš bušeahttameannudeapmi.

Troms fylkeskommune 

Romssa fylkkasuohkan 

Fylkkavisti 

Poastastobe 6600 

9296 Romsa 

Tel (+47) 77 78 80 00 

Fáksa (+47) 77 78 80 01 

www.tromsfylke.no 


Troms fylkeskommune – Romssa fylkkasuohkan 

Guovllulaš deaŧaleamos ovddideaddji 

Fylkkaverarju lea cealkka suohkanlaš iešstivremis, ja geavahuvvo dovdomearkan fylkkasuohkana hálddahusain. Romssa vearju lea griffa 

mii lea gollis rukses vuou alde. Griffa lea okta ealli, bealli eallis lea ledjon ja nubbi bealli lea fas guoskinis. Dološ áiggiin geavahuvvui dat 

mearkkain Bjarkøysogas, mii 1200- ja 1300-loguin lei Norgga riiggáseamos ja fámoleamos sogain. Bárona Bjarne Erlingssøn Bjarkøy gii lei 

Bjarkøy nammasaš báikkis eret, jámii 1313, doalvvui griffa dego vearjun. Su opmodagat siskkildit stuorra osiid mii odne lea Romsa fylkka, 

danne leage su vearju evttohuvvon fylkkavearjun. Griffa čájeha goskima duostilvuoa ja ledjona gievravuoa. 

Min rolla fylkka deaŧaleamos ovddideaddji lea nannejuvvon. Dat mielddisbuktá stuorát 

ovddasvástádus ja doaibmasadji, gos mii lea ožžon ekonomalaš gaskaomiid maid stáhta 

ovdal hálddašii. Ovttasbargu, fierpmádat huksen- ja arenahuksen leat čoavddasánit min 

barggu hábmemis juohkásmeahttun ja háliiduvvon ovddideami guovllus. 

Lassin ealáhusovddideapmai leat mis ovddasvástádus joatkkaoahpahussii ja doaimmat 

siskkabealde kultuvrra, johtolaga ja almmolaš bátnedearvvašvuoabálvalusas. 

Ovttas min politihkkáriiguin áigut mii geat bargat fylkkasuohkanis doalahit ja viiddibut 

ovdánit seagáš luonddu, kultuvrra, ealáhusvuou ja daid máŋggalágán bálvalusfálaldagaid 

mat dahket Romssa gelddolaš fylkkain orrot ja bargat. 

Romssa fylkkasuohkana dovdomearka galgá leat ahte min 

• bálvalusat dagahit doardnájin ássiid eallinkvaliteahtii 

• min bálvalusat lea gávdnamis ja heivehuvvon geavaheaddjiid dárbbuide ja leat alla 

fágalaš dásis 

• deasta birrasii ja riggodagaide váldojit buoremus lági mielde vuhtii 

• bargiin leat buori ja arvvosmahttin bargosajit omd. buorre ovttasbargu sisa ja olggos 

guvlui 

Romssa fylkkasuohkanis leat ovddasvástádus dáidda; 

• Dearvvašvuoaásahusaide siskkabealde mánáidsuodjalusa ja mirkkuávviriin 

• 18 joatkkaskuvlla gos oktiibuot leat 5 700 oahppiidsajit skuvlajagi 2001/2002 

• 30 bátneklinihkka (dás maiddái sirddáldahtti klinihkat) 

• Sullii 1800 km fylkkageainnut 

• Visttiide – daiguin leat oktiibuot 300.000 njealjehas mehtera

Romssa valáštallan ja olggustallan doaibmaplána áigodahkii 2004 ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?