Synonymia Helsingin slangissa - Kotikielen Seura ja Virittäjä
Synonymia Helsingin slangissa - Kotikielen Seura ja Virittäjä
Synonymia Helsingin slangissa - Kotikielen Seura ja Virittäjä
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
HEIKKI PAUNONEN, SYNONYMIA HELSINGIN SLANGISSA<br />
ʼvanhaa naistaʼ tai ʼnaista yleensäʼ; 1940–1950-luvulla se oli kuitenkin tavallisin ʼtyttöä,<br />
nuorta naistaʼ tarkoittavista sanoista. Pitkäikäisiä sano<strong>ja</strong> ovat <strong>Helsingin</strong> <strong>slangissa</strong> olleet<br />
myös harppu, mimmi <strong>ja</strong> pimu. Johdoksista gimuli/kimuli on pitänyt hyvin puolensa. Sitä<br />
vastoin monet muut johdokset, esimerkiksi bönski, fl iku, fl ikuski <strong>ja</strong> gimmu, ovat olleet<br />
käytössä vain muutaman vuosikymmenen a<strong>ja</strong>n.<br />
Vanhan slangin ʼtyttöä <strong>ja</strong>/tai naistaʼ tarkoittavien sanojen tausta on kir<strong>ja</strong>va. Osa sanoista<br />
on saatu ruotsista, tarkemmin ruotsin kir<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> yleiskielestä tai suomenruotsin murteista,<br />
esimerkiksi duffa ʼtyttöʼ, ʼtyttöystävä, heilaʼ < ruots. duva ʼkyyhkynenʼ (RSS); fenari ʼtyttö,<br />
nainenʼ, ʼtyttöystävä, heilaʼ < ruots. fänta ʼtyttö, tyttönen, typykkäʼ (RSS); fl amma ʼheila,<br />
mielitiettyʼ, ʼtyttö, nainenʼ < ruots. fl amma ʼheilaʼ (RSS); fl ikka ʼtyttöʼ, ʼpikkutyttöʼ < ruots.<br />
fl icka ʼtyttö, neitonenʼ (RSS; sana voi <strong>Helsingin</strong> <strong>slangissa</strong> olla peräisin myös suomen murteista);<br />
sugga ʼtyttö, nainenʼ < suom.ruots. murt. sugga ʼokv. för en lastbar kvinna, okv. för<br />
en lat och smutsig kvinnaʼ (Wessman 1925–1932), vrt. ruots. sl. sugga ʼotrevlig kvinnaʼ<br />
(Gibson 1969); sanan varsinainen merkitys on ʼemakkoʼ (RSS). Todellisuudessa valtaosa<br />
ruotsin kir<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> yleiskielen sanoistakin on periytynyt vanhaan Stadin slangiin niistä ruotsalaismurteista,<br />
joita Helsingissä on puhuttu. Osa vanhan Stadin slangin sanoista on peräisin<br />
Tukholman koululaisten slangista, esimerkiksi bööna ʼtyttö, nuori nainenʼ, ʼtyttöystävä,<br />
heilaʼ < Tkh. sl. böna ʼfl ickaʼ (Kotsinas 1996); donna ʼtyttö, nainenʼ < Tkh. sl. donna ʼfl icka,<br />
kvinnaʼ (Kotsinas 1996); jentta ʼtyttö, neitonen, nuori nainenʼ < Tkh. sl. jänta ʼfl ickaʼ<br />
(Kotsinas 1996). Sana tsava on saatu mahdollisesti Tukholman slangin kautta romanista;<br />
Tukholman <strong>slangissa</strong> on ʼpoikaa, miestäʼ tarkoittava sana t<strong>ja</strong>vo (Kotsinas 1996).<br />
Myös suomen murteista on vanhaan slangiin tullut useita ʼtyttöä, naistaʼ tarkoittavia<br />
sano<strong>ja</strong>, esimerkiksi likka ʼtyttöʼ, ʼpikkutyttöʼ < suom. murt. likka (fl ikka, plikka) ʼtyttö,<br />
naimaton nuori nainenʼ (SMSA; ks. myös Nirvi 1952: 61–62, 73–75); pimu ʼtyttö, nuori<br />
nainenʼ < suom. murt. pimu ʼsievä <strong>ja</strong> mukava tyttöʼ (SMSA); sussu ʼtyttö, nuori nainenʼ,<br />
ʼtyttö- tai naisystävä, heilaʼ, ʼhuonomaineinen tai kevytkenkäinen nainenʼ < suom. murt.<br />
sussu ʼosnygg l. vårdlös qvinna, tossa, sjåpa, slamsaʼ (Lönnrot 1958 [1874–1880]), ʼnuori<br />
nainenʼ, ʼheila, mielitietty, rakastettuʼ, ʼvihkimätön vaimoʼ, ʼepäsiveellinen nainenʼ,<br />
ʼlikainen, siivoton nainenʼ (SMSA); suttura ʼtyttö, nuori nainenʼ, ʼheila, naisystäväʼ,<br />
ʼkevytkenkäinen nainenʼ < suom. murt. suttura ʼlikainen, epäsiisti, huonosti pukeutunut<br />
ihminenʼ (SMSA). Muutamat ʼtyttöä, naistaʼ tarkoittavat sanat palautuvat henkilönnimiin,<br />
esimerkiksi friidu (mahdollisesti nimestä Frida), jenny, viivi <strong>ja</strong> mimmi. Ensimmäisiä<br />
englantilaisperäisiä slangisano<strong>ja</strong> on deisi < amer.engl. sl. daisy ʼa pretty girlʼ (Wentworth<br />
<strong>ja</strong> Flexner 1975), vrt. myös engl. naisennimeen Daisy.<br />
Monet ʼtyttöä <strong>ja</strong>/tai naistaʼ tarkoittavat vanhan slangin sanat ovat sävyltään neutraale<strong>ja</strong><br />
(esim. bööna, fl iku, jentta), tai niihin liittyy positiivinen lisämerkitys (esim. sanoihin friidu<br />
<strong>ja</strong> viivi). Usean sanan merkityksenä onkin paitsi ʼtyttö, nainenʼ myös ʼtyttöystävä, heilaʼ<br />
(esim. sanoilla bööna, duffa, fenari, fl amma, sussu, suttura, tsava). Joihinkin sanoihin<br />
liittyy kuitenkin selvästi halventava lisä- tai päämerkitys. Tällaisia sano<strong>ja</strong> ovat muun<br />
muassa fl ikuski ʼtyttöʼ, ʼilotyttöʼ; harppu ʼvanha, usein vastenmielisesti ehostettu nainenʼ,<br />
ʼvastenmielinen, epäsiisti nainenʼ, ʼtyttö, nainen (usein halv.)ʼ < ruots. harpa halv. naisesta<br />
(RSS), Tkh. sl. ʼhustru, fl ickaʼ (Kotsinas 1996), ruots. sl. ʼgymnasistfl ammaʼ (Bergman<br />
1934); jedari ʼtyttö, nuori nainenʼ, ʼhuonomaineinen tyttö, ilotyttöʼ < Hgin suom. sl. jentta<br />
ʼtyttö, neitonen, nuori nainenʼ; nahka ʼtyttö, nainenʼ, ʼkokenut nainenʼ, ʼhuonomaineinen<br />
tyttö, ilotyttöʼ < suom. murt. nahka halv. tytöstä tai naisesta, pilkaten ei-pidetystä tytöstä,<br />
347
Change language