Esite, pdf - Penan Tieto-Opus Ky

Sisältö 

Jäteyhteiskuntamme 

1. Jäte yleensä 9 

1.1. Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan 9 

1.2. Jätteiden haittavaikutukset 9 

1.3. Jätteen hävitys 10 

1.4. Jäte ja jätesanasto 10 

Jätevesi ja sen puhdistus 

2. Yleistä viemäröinnistä 13 

2.1. Saastunut vesi 13 

2.2. Jäteveden ravinteet rehevöittävät vesistöjä 13 

2.3. Jätevesien puhdistuksen periaate 14 

2.4. Jätevesi 14 

2.5. Kunnallinen jätevesijärjestelmä 15 

2.6. Jäteveden puhdistus, Helsingin Vesi 16 

2.7. Viikinmäen jätevesipuhdistamo 18 

Kompostointi 

3. Kompostointi yleensä 21 

3.1. Kompostin toimintaa 21 

3.2. Kompostin tarpeita 22 

3.3. Kuivakäymälät 23 

3.4. Suurkompostointi 26 

Viemäröinti 

4. Viemäri, ympäristö ja terveys 29 

4.1. Viemäröinnin kehitystä 29 

4.2. Kunnallinen viemäröinti 29 

4.3. Kiinteistön viemärin nimikkeitä 35 

4.4. Viemärivarusteet 37 

4.5. Vesipisteen veden poisto 40 

4.6. Normivirtaama ja mitoitusvirtaama 41 

4.7. Meluttomuus 42 

4.8. Viemärin eristys 42 

4.9. Viemärikalusteet 42 

4.10. Huoltoa ja korjausta 43 

4.11. Oma viemärijärjestelmä 43 

4.12. Viemärin käyttöohjeet asukkaille 43 

4.13. Ohjeet käyttöhenkilökunnalle 43 

Muhvilliset muoviviemärit 

5. Muoviputkea käytettiin 46 

5.1. Käsittely, kuljetus ja varastointi 

5.2. Uponor-kiinteistöviemärin 

46 

perusraaka-aine 47 

5.3. Asentaminen 49 

5.4. Viemärikannakointi 

5.5. Muovi- ja valurautaviemäreiden 

56 

läpivientitapoja 59 

5.6. Viemärin tiiviyden tutkiminen 59 

Muhviton valurautaviemäri 

6. Valurauta yleensä 61 

6.1 Putki 61 

6.2 Viemäriputken liitin 61 

6.3 Osat ja asennus 62 

PEH-muoviviemärit 

7. Geberit-putket 65 

7.1. Putket 65 

7.2. Liitosmenetelmät 65 

Ääni- ja palotekniset vaatimukset 

8. Yleistä 70 

8.1. Äänen vaimennus 70 

8.2. Paloeristys, palosuojaus 72 

Viemärin suojaus 

9. Suojaus yleensä 77 

9.1. Jätevesi 77 

9.2. Erottimet 77

Tontti, kosteus ja viemärit 


10.1. Kosteuden lähteet 81 

10.2. Veden liike maassa 82 

10.3. Salaojitus l. perusveden poisto 82 

10.4. Sadevesi poistetaan katoilta 84 

10.5. Pihan sadeveden poisto 86 

10.6. Tonttiviemäri 87 

10.7. Viemärikaivoja 88 

Kunnallistekniset viemärit 

11. Yleistä viemäreistä 92 

11.1. Tontin jätevesi 92 

11.2. Kunnallinen viemäriverkosto 92 

11.3. Erilaisia maaviemäriputkia 94 

Haja-asutusalueen jätevesi 


12.1. Jätevesien käsittelyn laajuus 99 

12.2. Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja 99 

12.3. Käsittelytapoja 99 

Kosteuden ongelma kiinteistössä 

13. Märkätilat 106 

13.1. Kylpyhuoneen kosteus 107 

13.2. Asenna oikein 108 

Viemärikalusteet 

14. Määräysten mukaan 110 

14.1. Pesualtaat 110 

14.2. Tasapohja-allas ja kaatoallas 113 

14.3. Pyykinpesukoneet 114 

14.4. Astianpesuallas, tiskipöytä 116 

14.5. Kylpyamme 118 

14.6. Suihku 120 

14.7. WC-laite 121 

14.8. Apua vanhuksille ja vammaisille 125 

14.9. Käymälävaihtoehdot 125 

Viemärivauriot ja saneeraus 

15. Käsitteitä 131 

15.1. Toteutustapoja 

15.2. Kiinteistöviemärit ja niiden 

131 

ongelmia 132 

15.3. Viemärin kuntotutkimus 

15.4. Sisäviemäreiden 

134 

korjaustoimenpiteitä 

15.5. Ulkoviemäreiden 

135 

korjaustoimenpiteitä 139 

Viemärimitoitus 

16. Mitoituksen kulku 143

Jäte yleensä 

Jäteyhteiskuntamme 

1. Jäte yleensä Alussa puhutaan jätteestä ja sen jälkeen käsitellään 

jätevettä. Jäte ja jätevesi ovat osittain samoja ja osittain toisistaan erillään olevia 

asioita. Pelkistäen voidaan kuitenkin sanoa, ettei jätettä saa laittaa jätevesiviemäriin. 

Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain (vuonna 2006) noin 120 miljoonaa tonnia 

jätteitä ja niihin rinnastettavia sivutuotteita. Suuntaus on ilmeisestikin kasvava, 

koska miltei kaikki tuotteet pakataan jollakin tavoin ja pakkaus päätyy jätteeksi. 

Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien raaka-aineen tuotannosta, valmistuksessa, 

pakkauksessa, kuljetuksessa ja varsinaisen tuotteen hävittämisessä. 

Jätteen syntymistä on pyrittävä vähentämään. Mahdollisimman suuri osa syntyneestä 

jätteestä on käytettävä uudelleen raaka-aineeksi ja lopuksi jäljelle jäävä osa hävitetään 

sille parhaiten sopivalla tavalla. Tapoja voivat olla kaatopaikka (hidas maatuminen), 

kompostointi (nopea maatuminen), tai jätteen poltto. 

1.1. Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, 

jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. 

Hyötykäytön näkökulmasta jäte on vain väärässä paikassa olevaa raaka-ainetta. 

Jätteen hyödyntämisellä aineena tai energiana säästetään luonnonvaroja, joista osa 

on uusiutumattomia. Tehokkaimmin hyödynnetään maaseutuelinkeinojen jätteitä 

ja teollisuuden jätteitä. Melko vähän hyödynnetään esim. talon rakennusjätteitä ja 

yhdyskuntajätteitä. Jätteet, joita ei hyödynnetä, läjitetään tai sijoitetaan kaatopaikoille. 

Pelkkä jätteiden hyötykäytön lisääminen ei ratkaise jäteongelmaa, vaan se, että 

minimoidaan jätteen syntymistä. Jätettä ei vain kuljeteta jonnekin pois näkyvistä, 

vaan sen käsittely hoidetaan vastuullisesti loppuun asti l. huomioidaan mahdollinen 

uusiokäyttö. 

1.2. Jätteiden haittavaikutukset ovat ympäristöä pilaavat vaikutukset 

sekä terveyshaitat. Tähän vaikuttavat jätteiden vaaraominaisuudet ja jätteen 

sisältämät haitalliset aineet. Myös jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnasta 

aiheutuu erilaisia päästöjä. 

Jätemäärien tilastoinnissa ja seurannassa jätteet jaotellaan eri luokkiin 

esim. jätteen syntypaikan, ominaisuuksien, haitallisuuden tai käsittely- ja lajittelumahdollisuuksien 

mukaan. Suomessa käytettävä luokitus perustuu EY:n 

jäteluokitukseen. 

Viemäröintitekniikan oppikirja 

3 

Jäte sisältää materiaalia sekä energiaa. 

Näistä pyritään saamaan talteen mahdollisimman 

paljon. 

Jätteen hyödyntäminen alkaa jätteen poiston 

yhteydessä tapahtuvalla lajittelulla. 

Kerrostalon pihalla talon asukkaita varten 

rakennettu jätteiden lajittelupiste 

Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on 

yhteistyösopimus Tilastokeskuksen kanssa 

jätetilastojen laadinnasta ja tietojen raportoinnista 

kansallisiin ja kansainvälisiin tietotarpeisiin. 

Millaisia jätteen haittavaikutuksia tiedät? 

3 

Penan Tieto-Opus Ky

Penan Tieto-Opus Ky 

4 

4 

8 A I E K HK 


2 EI J F K D = E 

5 O I O J HL E 

% % 

! 

5 = @ A L A I EL EA HE 

H E = EL 

" 

5 = = = F K J E 

# 



% 

2 A HK I L A I EL EA HE A I E = @ K I = @ A L A I EL EA HEE 

$ 

5 = @ A L A I EL EA HE H E = EL 

# 5 = = = F K J E 


2.5. Kunnallinen jätevesijärjestelmä koostuu käytetystä vedestä, 

kaivoista, kunnallisesta viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta ja 

vesistöstä. Käytössä syntynyt jätevesi on palautettava takaisin luonnon kiertoon, 

yleensä vesistöön, niin puhtaana, ettei siitä tule ympäristö- tai terveysongelmia. 

Sadevedet johdetaan yleensä vesistöön niiden kulkematta puhdistamon kautta 

sitä kuormittaen. 

Viettoviemärissä vesi virtaa kaltevassa putkessa painovoiman vaikutuksesta. 

Viemärin kunnossapysymiseksi sen tulee olla itsepuhdistuva. Itsepuhdistuvuus 

tarkoittaa sitä, että ainakin lyhyen aikaa päivästä viemärissä on virrattava riittävä 

vesimäärä huuhtomassa viemärin pohjalle hitaan virtauksen aikana laskeutunutta 

kiintoainesta. Jos itsepuhdistuvuutta ei ole, tukokset lisääntyvät ja ne nostavat 

viemärilaitoksen huoltokustannuksia. Täysin painovoimalla toimivaa viemäröintiä 

ei korkeuseroista johtuen yleensä ole, vaan viemärivettä joudutaan myös pumppaamaan. 

Sekavesiviemäröinnissä hule-, kuivatusvedet ja kotitalouksien tai teollisuuden 

jätevedet johdetaan samassa viemärissä puhdistamoon. Lisäksi viemäriin joutuu 

vuotovettä, jonka määrä riippuu viemäristön kunnosta ja korkeusasemasta pohjaveden 

pintaan nähden. Sekavesiviemäri ei ole suositeltava ratkaisu, koska sade-, 

sulamis- ja kuivatusvesillä on suuret hetkelliset virtaamahuiput. Esim. rankka 

sadekuuro moninkertaistaa nopeasti viemärissä kulkevan vesimäärän, jolloin 

puhdistamon kautta kierrätetään turhaan suhteellisen puhdasta sadevettä. Tämä 

haittaa jätteen käsittelyä. Hetkelliset suuret vesimäärät on huomioitava myös 

viemärimitoituksessa. 

Erillisviemäröinnissä on hule- ja kuivatusvesille sekä kotitalouksien ja teollisuuden 

jätevesille omat erilliset viemärinsä. Lisäksi viemäriin joutuu vuotovettä, 

jonka määrä riippuu viemäristön kunnosta ja korkeusasemasta pohjaveden pintaan 

nähden. Erillisviemäröinti parantaakin jätevedenpuhdistamoiden varmuutta ja 

toimintakykyä poistamalla sade- ja sulamisvesistä aiheutuvan huippuvirtaaman. 

Erillisviemäröinnissä jätevesiviemäri vie jätteen puhdistamoon ja sadevesiviemäri 

purkaa suhteellisen puhtaan sadeveden vesistöön. 

Vastuu viemäreistä Kiinteistön omistaja omistaa ja pitää kunnossa tonttiviemärin 

sekä kiinteistön sisäisen viemäröinnin. Viemärilaitoksen vastuu alkaa yleensä 

katujohdon kaivosta. Kiinteistön tonttijohto päättyy katukaivoon. 

& 


' 

3. Harmaata ja mustaa vettä (pesuvesiä 

ja WC-jätteitä). Vesi johdetaan yleensä 

katuviemäröinnin kautta jätevedenpuh- 

distamoon ja vesistöön. 

5. Salaojavettä, sadevettä 

7. Sadevettä 

8. Sadevettä 

9. Sadevettä 

10. Sadevesi ja perusvesi johdetaan yleen- 

sä katuviemäröinnin kautta vesistöön. 

Miten toimii viettoviemäri? 

Miten eroavat toisistaan sekavesiviemäri ja 

erillisviemäri?


2.7. Viikinmäen jätevesipuhdistamo toimii toimiiaktiivilietemenetelmälaktiivilietemenetelmällä.lä. Prosessi Prosessi sisältää sisältää kolme kolme vaihetta: vaihetta: mekaanisen, mekaanisen, biologisen biologisen ja ja kemiallisen kemiallisen puhdispuhdistuksen. tuksen. Puhdistettavaksi Puhdistettavaksi tuleva tuleva jätevesi jätevesi sisältää sisältää runsaasti runsaasti fosfori- fosfori- ja ja typpiravinteita, 

typpiravinteita, 

jotka jotka mereen mereen johdettuna johdettuna aiheuttaisivat aiheuttaisivat voimakasta voimakasta rehevöitymistä. rehevöitymistä. Viikinmäen Viikinmäen 

jätevedenpuhdistamolla jätevedenpuhdistamolla jätevedestä jätevedestä poistetaan poistetaan kiinteät kiinteät ja ja happea happea kuluttavat kuluttavat aineet aineet 

sekä sekä fosforista fosforista 95 95 %. %. Typenpoistoteho Typenpoistoteho on on noin noin 90 90 %. %. 

Mekaanisessa vaiheessa jätevedestä poistetaan kiinteät jätteet. Biologisessa käsittelyssä 

jäteveteen johdetaan ilmaa, jonka sisältämän hapen avulla mikrobit lisääntyvät ja käyttävät 

ravintonaan orgaanisia aineita. Kemiallinen puhdistus sisältää fosforinpoiston, 

joka yhdessä typenpoiston kanssa ehkäisee merialueen rehevöitymistä. 

Välppäys 

Tulopumppaus 

Ferrosulfaatti Kalkki 

Esiselkeytetty 

jätevesi 

Ferrosulfaatti 

HiekanEsi- Esiselkeytys 

erotusilmastus Jälkiselkeytys 

Raaka- 

YlijäämälieteIlmastus 

liete 

Ylijäämäliete 

Kompressorit 

Ilmastusallas 

Välppäys on jäteveden siivilöinnistä käytetty nimitys. Kun jätevesi tulee laitokselle, 

sen annetaan virrata pystyjen, hieman takakenossa olevien välppien läpi. Välppä on 

esim. vierekkäisistä lattaraudoista muodostettu ritilä. Välppiin jäävät kiinni esineet, 

jotka eivät mahdu niiden läpi. 

Hiekanerotuksessa vedessä olevan hiekan ja muun välppiin tarttumattoman nopeasti 

laskeutuvan kiintoaineen annetaan laskeutua pohjalle. 

Esi-ilmastusaltaissa veteen sekoitetaan ilmaa, jotta jätevedessä olevat aerobiset 

mikrobit saisivat happea aloittaakseen hajotustoiminnan. Ilmaa sekoitetaan veteen 

mahdollisimman pieninä kuplina, jotta hapen liukeneminen olisi tehokkainta. Ilmakuplat 

sekoittavat vettä noustessaan ylös ja estävät bakteerimassan laskeutumisen 

pohjalle. Esi-ilmastusaltaassa bakteerit sitovat orgaanista ja epäorgaanista jäteainetta 

ja orgaanisen jätteen hajotus alkaa. Bakteerimassa lisääntyy koko ajan ja se käyttää 

ravinnokseen jäteveden lika-aineita. 

Esiselkeytysaltaissa veden annetaan seistä, jolloin bakteerit tarttuvat kiinni toisiinsa 

ja painuvat hiutaleina pohjaan sitoen itseensä samalla lisää ravintohiukkasia. Pohjalle 

laskeutunut liete poistetaan. 


5 

Typenpoiston tehostuksen ja vesiaseman 

laajennuksen myötä Viikinmäen puhdistamon 

vesistökuormitus Suomenlahteen on 

typen osalta noin 800 tonnia ja fosforin osalta 

noin 30 tonnia vuodessa. Vuoden 1998 

alusta käyttöönotettu osittainen typenpoisto 

pienensi jo Suomenlahden typpikuormitusta 

aiemmasta noin 2 800 tonnista 1 300–1 500 

tonniin vuodessa. 

Typpi 

SekoitusDenitrifikaatioNitrifikaatiovyöhykevyöhykkeetvyöhykkeet Kierrätysliete 

Palautusliete 

Metanoli 

Biologinen 

suodatin 

Ilma 

Jälki 

selkeyt 

Jätevedet on puhdistettava erityisen tehokkaasti, 

sillä ne aiheuttavat purkuvesistön 

rehevöitymistä ja kuluttavat myös happea 

vesistöön joutuessaan. 

Miten lietteen mädätystä hyödynnetään? 

5 



6 

Kompostointi 

6 

Kompostointi 

3. Kompostointi yleensä Kompostoinnissa ihminen auttaa 

luontoa jätteiden hajoittamisessa ja luonto auttaa ihmistä. Jätteitä hajottaville pieneliöille 

järjestetään hyvät toimintaolosuhteet. Jätteitä hajottavat bakteerit, sienet, 

sädesienet ja lierot sekä runsas joukko erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden työn tuloksena 

vapautuu jätteistä vettä/vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa. 

Samalla muodostuu maan viljavuudelle tärkeätä humusta. Kompostin pieneliöt 

käyttävät ravinnokseen toisiaan sekä kompostoitavia jätteitä. Elintoiminnoillaan 

ne tuottavat kompostiin lämpöä niin, että komposti voi kuumentua jopa 70-80 

asteeseen celsiusta, mikä on eduksi laadukkaan kompostimullan muodostukselle. 

Käsittelemme kompostointia sekä kompostoivia WC-laitteita, koska ne liittyy osana 

jätteen hävittämiseen/hyödyntämiseen. 

3.1. Kompostin toimintaa Kompostoituminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: 

lämpenemisvaiheeseen, kuumavaiheeseen ja jäähtymisvaiheeseen. Eri vaiheiden 

esiintyminen riippuu kompostoitavasta jätteestä ja kompostointitavasta. 

Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät 

ravintonaan kompostin sokereita ja valkuaisaineita. Lämpenemisvaiheessa komposti 

muuttuu happamaksi, eli sen pH-arvo laskee. Jatkossa happamuus tasaantuu niin, 

että valmiin kompostin pH on lähellä neutraalia (pH 7). Hyvin toimiva komposti 

lämpenee muutamassa päivässä 30-50 asteeseen celsiusta. Tällöin ensimmäisen 

vaiheen hajottajat väistyvät. 

Kuuma vaihe Kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet valtaavat 

kompostin ja käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita. 

Tällöin kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen celsiusta. Myös kuumavaihe 

on lyhyt, enintään muutamia viikkoja. 

Jäähtymisvaihe Helpoimmin hajotettavan ravinnon loppuessa seuraa ”energiakriisi”: 

kompostin lämpötila alkaa laskea. Uudet hajottajat valtaavat kompostin. Sienet 

ja sädesienet lahottavat nyt esim. puuaineita. Kompostissa voi kasvaa lakkisieniä, 

esim. herkku- ja mustesieniä. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostiin. 

Jäähtymisvaiheessa kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää: tunkiolieroja, 

kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia ym. Jäähtymisvaihe kestää kauan, jopa 

useita kuukausia. Vasta sen aikana kompostissa alkaa muodostua humusta. 


Ekologia on biologiaan kuuluva tieteenala, 

joka selvittelee eliöiden suhdetta toisiinsa ja 

ympäristöön, jakaantuu edelleen mm. energia-, 

populaatio- ja ympäristöekologiaan. 

Hyvä komposti ei synny itsestään. Hajottajaeliöillä 

on kompostin olosuhteiden osalta tarkat 

vaatimukset. Tehokkaan kompostoitumisen 

perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden 

riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. 

Vieressä on ympärivuotiseen käyttöön hyvin 

soveltuva Biolan pikakompostori 220. 

Kompostoitumisen eri vaiheet erottuvat selvimmin, 

jos komposti täytetään kerralla. 

Jatkuvasti täytettävässä talousjätekompostorissakin 

kaikki vaiheet ovat näkyvillä eri 

ikäisissä kerroksissa. Kompostissa jätteestä 

tulee laadukasta kompostimultaa. 

Millaista jätettä kompostoidaan? 

Mitä kompostoinnissa tapahtuu?

Kompostointi 

Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä erottelee nimensä mukaisesti virtsan kiinteästä 

jätteestä jo istuinosassa, jolloin eroteltu virtsa on suhteellisen puhdasta ja 

soveltuu lannoitekäyttöön puutarhassa. Erottelevan Kuivikekäymälän jätesäiliössä 

on kaksi erillistä sisäastiaa kiinteälle jätteelle. Toisen astian täyttyessä toinen lepää 

käymäläsäiliön takaosassa. Eroteltu neste johdetaan putkella erilliseen säiliöön. 

Kuvat ovat alla. 

Kompostikäymälässä tapahtuu biologinen prosessi, jossa pieneliöt hajoittavat 

orgaanista ainesta (ulostemassa ja virtsa) kosteissa ja aerobisissa olosuhteissa hiilidioksidiksi, 

vedeksi, humusaineeksi ja epäorgaanisiksi suoloiksi. Kompostointi 

tuottaa lämpöenergiaa ja siihen liittyy lämpötilan nousu. Prosessin lopputulos on 

multaa. Hyvin toimiakseen prosessi vaatii optimilämpötilan (+45...+55 °C), happea, 

joka on välttämätön hajottajamikrobeille ja ravinteita kuten fosforia ja kaliumia. 

Jätteiden käsittely tapahtuu itse käymälässä, mutta lopulliseksi hajottamiseksi 

ruokamullaksi tarvitaan yleensä jälkikompostointi. 

Kompostikäymälät voidaan ryhmitellä suorakompostikäymälöihin, pikakompostikäymälöihin 

ja kuivikekäymälöihin. Kompostisäiliö on suorakompostikäymälöissä 

esim. käymälähuoneen alapuolella ja sen vaatima tilantarve voi olla suuri. 

Pikakomposti- ja kuivikekäymälät ovat kokonaan käymälähuoneessa. Kaikki 

kompostikäymälät varustetaan ilmahormilla, jonka yhteydessä on usein myös sähkökäyttöinen 

tuuletin. Pika- ja suorakompostikäymälät on monesti varustettu myös 

lämpövastuksilla. Suurin osa kompostikäymälöistä on sellaisia, joissa vettä tarvitaan 

muutama litra tai ei lainkaan. Kompostikäymälöiden käytöstä on suuri hyöty 

haja-asutusalueella, jossa kotitaloudet itse huolehtivat käyttöveden hankinnasta ja 

jätevesien käsittelystä. Kompostikäymälät edellyttävät käyttäjältään viitseliäisyyttä 

vesihuuhtelevaa WC-laitetta enemmän. Kompostikäymälää käyttävissä kotitalouksissa 

syntyy vain ns. harmaita jätevesiä, joita voidaan jopa imeyttää maastoon. 

Kompostikäymälöitä myydään Suomessa vuosittain 3500-4000 kappaletta, joista 

lähes joka viides on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. 

Kompostikäymälän ongelmia ja ennakkoluuloja Kompostikäymälän käytössä 

esiintyvät ongelmat ovat kärpäset, haju, massan epätäydellinen hajoaminen 

ja ylijäämänesteen kertyminen jätesäiliön pohjalle. Eloperäinen aines on kärpäsille 

ja sääskille erinomainen kasvuympäristö ja ne lisääntyvätkin siinä nopeasti. 

Hyönteiset ovat epämiellyttäviä ja ne voivat levittää myös vaarallisia ulosteperäisiä 

sairauksia. Haittaa voidaan torjua kemiallisesti; jolloin jätökset peitetään seosaineella 

jokaisen käytön jälkeen ja oikein toimivan kompostin riittävän korkea 

lämpötila (yli 43 °C) tappaa kärpästen munat ja toukat. Vastenmielinen haju 

hoidetaan ilmastointiputkeen asennetulla sähkötuulettimella. Seosaine parantaa 

ulostemassan hajoavuutta, mikä puolestaan estää ylijäämänesteen syntymistä. 

Ennakkoluulot muodostuvat paljolti haisevasta ja työläästä käymälästä, jota nykykompostikäymälä 

ei ole. 

Kuivikekäymälän toiminta perustuu käytön yhteydessä lisättävään peiteaineeseen, 

joka parantaa jätemassan kompostoitumisominaisuuksia. 

Kompostikäymälät jaotellaan ei-erotteleviin ja erotteleviin käymäläratkaisuihin 

sen mukaan, miten niissä ulostetta käsitellään. 


Viemäröidäänkö kompostikäymälä? 

Mikä on kompostikäymälän hyöty? 

7 

7 



8 

Viemäröinti 

8 

Viemäröinti yleensä 

4. Viemäri, ympäristö ja terveys Keskiaikaisen kaupungin 

viemärijärjestelmä oli pelkistetysti katujen reunoilla virtaava avo-oja. Tämä oli 

yksi syy suuriin kulkutautiepidemioihin. Nykyisin kiinteistön jätevedet viemäröidään 

maanalaisessa umpiviemärissä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä vaaraa, 

epämiellyttäviä hajuja, tulvia tai muita haittoja. Viemärivesi johdetaan puhdistamon 

kautta vesistöön. Viemärivesi ei saa sisältää jäteveden puhdistuslaitoksen toimintaa 

haittaavia aineita, kuten esim. öljyä. Viemäriin ei myöskään saa laskea jätevettä, 

jonka pH on alle 6,5, eikä suuria vesimääriä, joiden lämpötila on yli 40 °C. 

4.1. Viemäröinnin kehitystä Viemäröinnissä kehitystä on tapahtunut 

uusien materiaalien ja asennustapojen, korjausmenetelmien ja tarkemman asennustekniikan, 

(lasermittaus, -vaa´itus) muodossa, sekä parantuneena jäteveden puhdistuksena. 

Lisäksi WC-laitteiden vedenkulutus on pienentynyt. Tämän vuosisadan 

alussa WC:n vedenkulutus oli noin 15 litraa/kerta. 1930- luvulla edistyksellliset 

WC-laitteet pääsivät 9 litraan/kerta ja 1970-luvulla tulivat 6 litraa huuhtelevat 

mallit. Näistä on kehitetty ns. vähävetiset 3-4 litraa huuhtelevat mallit. Viimeisin 

uutuus on kaksoishuuhtelumalli, jossa 4 litran huuhtelun lisäksi on 2-3 litran 

huuhtelu esim. virtsan poistoa varten. 

4.2. Kunnallinen viemäröinti Kadun sekä yleisen vesi- ja viemäriverkoston 

rakentaminen kuuluu kunnalle. Tähän pyritään myös maalaiskunnissa 

ainakin asemakaavoitetulla alueella. Viemäriverkoston rakennusohjeita saadaan 

Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta D1 sekä LVI-keskusliiton-Rakennustietosäätiön 

LVI-RYL -julkaisusta. Jätevedet poistetaan asutuskeskuksista 

maanalaisten viemäriputkien avulla. Yhdyskuntien jätevedet johdetaan yleensä 

keskuspuhdistamon kautta vesistöön. Jätevesien poisto ja puhdistaminen maksaa ja 

vedenkäyttäjät maksavat sen vesimaksun yhteydessä jätevesimaksun muodossa. 

Kunnalliseen viemärilaitokseen kuuluvat putket jätevesien, sadevesien ja 

perustusten kuivatusvesien pois johtamiseen, tunnelit, tarkastus-, sadevesi- ja 

perusvesikaivot ja muut vastaavat laitteet sekä pumppaamot ja puhdistamot. 

= K F K C E I = J= E = I K J = K A 

6 JJEL EA HE 

EE JA EI J 

6 = H = I JK I = EL 


6 JJEL EA HE 

EE JA EI J 

6 = H = I JK I = EL 

8 EA JJ L EA HE 

6 = I K J = K A J A = I I = 

K EJ= = A F = = 5 A JA L A I E K 

@ K J= = F K F F = = = = L E ) * 

* 


6 JJEL EA HE 


4 K L EA HE 

) 

2 K D @ EI J= 

EE JA EI J 

6 = H = I JK I = EL 

K = E A L EA HEL A H I J = 

JA L A @ A F K D @ EI J= 

8 A I EI J 

Painovoimaisessa viemärissä l. viettoviemärissä vesi ja veden kuljettama 

jäte kulkevat kaltevassa putkessa painovoiman kuljettamana. Viemärin kaltevuudesta 

ja virtaamasta riippuu, miten sen avulla voidaan johtaa kiinteitä aineita. 

Viemärit pyritään tekemään itsepuhdistuviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vedellä 

on aika ajoin niin suuri nopeus, että viemärin pohjalle laskeutuneet partikkelit, 

hiukkaset, irtoavat virtauksen aiheuttaman voiman l. hankausjännityksen vaikutuksesta. 

Hankausjännityksen maksimiarvo on putken pohjalla, minimiarvo 

vedenpinnan tasolla. 


Viemärivettä on kaikki kiinteistöissä ja teollisuudessa 

käytetty vesi. 

Viemäriin ei saa päästää hiekkaa, rasvoja tai 

öljyä, koska ne vahingoittavat puhdistamon 

tai viemärin toimintaa. 

Missä viemäröinnin alueella on tapahtunut 

ehkä suurin kehitys? 

Kunnalliset viemärit suunnitellaan ja asennetaan 

huomattavasti kiinteistöviemäriä tarkemmin. 

Viettoviemärin periaatetta voidaan 

hyödyntää pitkilläkin putkiosuuksilla. 

Viereisessä kuvassa on kunnallisen jätevesiviemärin 

kaavio. Kaaviosta puuttuu suoraan 

vesistöön johdettava sadevesiviemäröinti. 

Mitä tarkoitetaan viemärin itsepuhdistuvuudella?

A HA F E = 

H A K I 

A HE 

JA L A @ A 

F K D @ EI J= 

) 

$ 


Erillisviemäröinti Asutuskeskuksien viemäröinti on yleensä erillisviemäröinti. 

Jätevesi johdetaan puhdistamolle erillisessä viemärissä. Sadevesi johdetaan myöskin 

omassa erillisessä viemärissään puhdistamon kautta vesistöön tai suoraan 

vesistöön. 

Pumppaamot Pitkissä viemärilinjoissa putki joutuu kaltevuuden takia liian 

syvälle maahan. Tällöin rakennetaan sopivien välimatkojen päähän viemäriveden 

pumppaamoita nostamaan jätevesi lähemmäksi maanpintaa. Pumppaamolta 

viemäri jatkuu viettoviemärinä seuraavalle pumppaamolle jne. 

Kiinteistöjen paineviemäröinti Kiinteistön jätevesi viemäröidään viettoviemärillä 

aina kun se on mahdollista. Kun suuren kerrostalon kellarikerroksen 

viemäröinti on katuviemäreiden alapuolella, on vesi pumpattava ylempänä olevaan 

viemäriin. Viemärivedet johdetaan erilaisiin keräilykaivoihin ja säiliöihin, joista 

vesi sitten pumpulla nostetaan katuviemäriverkostoon. Viemäriveden pumppaamossa 

on vedenpinnan korkeuden mukaan automaattisesti käynnistyvä pumppu, 

joka nostaa veden viemäriin. Kokoojasäiliön tai -kaivon tilavuuden tulee olla 

riittävän suuri, jotta esim. kaksi tuntia kestävä sähkö- tai konehäiriöstä johtuva 

keskeytys ei aiheuta ongelmia. Viemäriveden virtaaminen takaisin kokoojasäiliöön 

estetään takaiskuventtiilillä tai tekemällä paineputkeen mutka padotuskorkeuden 

yläpuolelle. Huonetila, jossa pumppu sijaitsee, varustetaan tuuletushormilla ja 

luukulla tai ovella, jonka kautta säiliö voidaan tyhjentää. Laitteisto varustetaan 

hälytyslaittein. 

6 K 

L EA HE 

2 K F F = = JK K A JK I = D O JO I L = 

2 K F F = I J= L E = O I = C = J 

D O JO I L = L 

D JA A J F K F K I J = L = HJA 

I J L = EA HE = I D = = F A E 

8 EA HEL A I E F K F = J= = H A = 

= = A L = = L EA H E JEE 

JA L A I E 

7 F F F K F 

F K ! 8 

) 

# $ # 

) I A K I A = E = = I EE 

= K H EJ= L = = = D = = J O JJA 

J L D A JE L A @ A A JJA E = = 

F A H L A I E I J= I EE J 

= = F E = A 

6 K 

L EA HE 

2 E = H A K I 

O EI J = F O 

I O JJ F K F K 


Erillisviemäröinti 

9 

Viemärivesi johdetaan viettoviemärissä aina 

kun se vain on mahdollista. Viettoviemäri toimii 

myös sähkökatkojen aikana. 

Periaatteellinen kuva viemäriveden pumppaamosta. 

Pumppu voidaan nostaa johteiden 

varassa ylös huollettavaksi. 

Mikä käynnistää viereisen kuvan pumpun? 

9 



10 

10 


Vaakaviemäri on nimensä mukaisesti vaakatasossa kulkeva viemäri. Viemäri voi 

olla tuuletettu tai tuulettamaton. 

Kokoojaviemärillä viemäröidään yksi tai useampi viemäripiste. 

Kytkentäviemärillä viemäröidään vain yksi viemäripiste. 

Pystyviemäri on nimensä mukaisesti pystyssä oleva viemäri. Se yhdistää rakennuksen 

eri tasoissa sijaitsevat haaraviemärit pohjaviemäriin. Pystyviemäri päätyy 

rakennuksen katolle tuuletusviemärinä. 

Tuuletusviemäri Viemärikaasut ovat pahanhajuisia, myrkyllisiä, tukahduttavia ja 

tulenarkoja. Kiinteistön tuuletusviemäri tuulettaa viemärikaasut vesikaton yläpuolelle 

ulkoilmaan. Myös kadulla sijaitseva kunnallinen viemäri tuuletetaan yleensä 

palvelemansa rakennuksen kautta. Lisäksi tuuletusviemärin tehtävänä on jakaa 

ilmaa haaraviemäreihin ja estää vesilukkojen tyhjäksi imeytyminen. Rakennuksessa 

on aina vähintään yksi tuuletusviemäri, joka on kooltaan V110. Tuuletusviemärin 

yläpää voi talvella huurtua umpeen ja aiheuttaa vesilukkojen tyhjäksi imeytymistä 

ja viemärikaasujen pääsyn huoneisiin. Tuuletusviemäri voi tukkeutua myös puiden 

lehdistä. Huurtuminen estetään eristämällä viemäri hyvin. 

Tuuletusviemärin jäätymisen estoon on useita erilaisia vaihtoehtoja. Viemärin sisään 

voidaan asentaa lämmityskaapeli, joka poistaa jäätymisongelman. Ennen tällaista 

ratkaisua pitäisi kuitenkin hyödyntää yksinkertaisemmat rakenteelliset muutokset 

ja ratkaisut. Tuuletusviemärin katolla oleva osa voidaan eristää, kuten myöskin 

ullakolla kylmässä tilassa oleva tuuletusviemäri. Myös tuuletusviemärin kylmässä 

tilassa oleva putkiosuus voidaan tehdä yhtä viemärikoko suuremmaksi ja eristää, 

jolloin tukkeeseen jäätyminen on epätodennäköistä. 

6 K K E 6 K K E 

8 A I E = JJ 8 EA HE = = I K 

6 K K A JK I L EA HE 

JO EI I K = 


8 A I E = J F EL EA JE 

Tonttiviemäri johtaa kiinteistön jätevedet kadulla olevaan kunnalliseen viemäriin. 

Tonttialueelle sijoitetaan tavalli sesti tarkastusputki viemä rin huoltopisteeksi. 

Nimien yhdistelmiä Viemäreiden nimiä voidaan yhdistellä tarpeen mukaan, kuten 

vaakakokoojaviemäri tai pystykokoojaviemäri. 

Viemärin suunnanmuutokset on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi ja 

tehtävä yleensä 45° kulmin. Viemärin putkikokoa ei saa pienentää virtaussuunnassa 

viemärikalusteen jälkeen. 


Viemärilaitteiston toiminta 

-jätevesi poistuu luotettavasti kiinteistöstä 

-viemäröinti ei aiheuta melua 

-viemäristö ei jäädy 

-viemäristä ei tule viemärikaasuja huoneeseen 

-viemäri ei imeydy tyhjäksi 

-läpäisykykyä alentava lietekerrostuminen 

putken pohjalle estyy 

Mikä ero on kytkentä- ja kokoojaviemärillä? 

Viemäriin johdettavat epäpuhtaudet mätänevät 

hieman viemäreissä muodostaen mätänemiskaasuja. 

Tuuletusviemärin suojaus jäätymiseltä 

Jyrkintä kulmaa saa käyttää vain vaakaviemärin 

kytkennässä WC-kulhoon! 

Saako viemärin suunnanmuutoksia tehdä 

loivemmilla kulmilla?


4.4. Viemärivarusteet ovat laitteita, joilla viemäri voidaan sulkea, estää 

viemärikaasujen ulostunkeutuminen ja helpottaa viemärin puhtaanapitämistä. 

Tärkeimmät viemärivarusteet ovat pohjaventtiili, padotusventtiili, vesilukko, 

puhdistusyhde ja alipaineventtiili. 

Padotusventtiili sulkee tulvan aikana yleisestä viemäristä kiinteistöön päin 

virtaavan jäteveden. Likaveden kuljettamat epäpuhtaudet voivat estää venttiilin 

kunnollisen sulkeutumisen. Näin olisi suotavaa pitää padotusventtiilin sulkuventtiili 

kiinni silloin, kun viemäriin ei lasketa vettä. Käyttöohjeessa tämä on selvitettävä. 

Padotusventtiili on huollettava säännöllisesti. Padotusventtiilin välittömässä 

läheisyydessä on oltava kilpi, johon selvästi merkitty maininta padotusventtiilistä 

sekä venttiilin käyttöohje. 

2 K D @ EI JA JJ= L = 

I = = F A I 

I EI K K 

7 E K HEF = 

Pohjaventtiili astianpesualtaissa, pesualtaissa ja kylpyammeissa viemärin sulkemiseen 

käytetään kumitulpalla suljettavaa kromattua tai muovista pohjaventtiiliä. 

Viemäröinti jatkuu pohjaventtiilin jälkeen yleensä vesilukolla. Viereisen kuvan pohjaventtiili 

on yhdistetty pullovesilukkoon. Kohtaan A tiivisteiden väliin jää rakoa 

posliiniselta pesualtaalta tulevalle ylivuotoaukolle. Altaan tulpan ollessa kiinni ja 

vedenpinnan noustessa altaassa tarpeeksi korkealle vesi pääsee virtaamaan altaan 

takaseinämässä olevan aukon kautta kohtaan A ja siitä viemäriin. 

Vesilukko Jokainen viemäripiste varustetaan omalla puhdistettavalla vesilukolla, 

jonka sulkevan osan vähimmäissyvyys on rakennuksessa 50 mm ja rakennuksen 

ulkopuolisessa kaivossa 70 mm. Vesilukko on nimensä mukaisesti vesipatsaan 

muodostama tulppa, joka estää viemärikaasujen pääsyn huoneeseen. S-vesilukko 

on yleensä muovia ja pullovesilukot ovat kromattua messinkiä tai muovia. Vesilukoissa 

on puhdistusyhde, koska vesilukko tukkeutuu mm. hiuksista. 

Vesilukon tyhjeneminen tai pulputtaminen johtuu esim. tukkeutuneesta tuuletusviemäristä, 

väärästä viemärin mitoituksesta tai asennuksesta. Kun viemärivesi virtaa 

vesilukon kautta pystyviemäriin, voi vesi viedä ilman mennessään aiheuttaen alipainetta. 

Jos ilmaa ei saada tilalle, ulkoilman paine painaa vesilukon veden viemäriin 

ja vesilukko tyhjenee päästäen viemärikaasuja huoneeseen. Vesilukko tyhjenee 

myös haihtumisen johdosta. Jos vettä ei aika-ajoin johdeta viemäriin, vesilukossa 

oleva vesi haihtuu. Esim. lattiakaivoa ei pitäisi sijoittaa sellaiseen huonetilaan, 

jossa ei ole vesipistettä. Veden pinnan alenemisen tavallisessa huonelämpötilassa 

on havaittu olevan n. 1 mm vuorokaudessa. 

Oikein mitoitetussa ja hyvin tuuletetussa pystyviemärissä joutuu haaraviemärissä 

tuleva vesi kiertoliikkeeseen virratessaan putkea alas. Vesi ei täytä putkea kokonaan 

ja kiertoliike johtuu viemäriputken tuuletuksesta. Ylöspäin kulkeutuvan ilmavirran 

nopeus on suurin keskellä putkea ja vesi puristuu putken laitoja vastaan. Tällainen 

virtaus pitää myös pystyputkea puhtaana. 


Miten vesilukko toimii? 

11 

Viereiset kuvat ovat padotusventtiilistä 

Kuvassa on pohjaventtiili ja pullovesilukko 

11 



12 

12 


A pullovesilukko, B pohjatulppa, C lattiaputki, D lattiaputken peitelaippa, E tiivisteet, 

F pohjaventtiilin ritilä 

8 A I E F A I K = J= = J= 

8 A JJ = EA JA JJ 

8 A I E L EA HEE 

8 A I EK 

I O L O O I 

# 

8 A I EK 

I O L O O I 

# 

Pullovesilukko 

S-vesilukko 


Jos astianpesualtaan alakaappiin halutaan 

mahdollisimman paljon tilaa, miten voit 

vaikuttaa asiaan viereisen kuvan kaltaisella 

vesilukolla? 

S-vesilukko ja pullovesilukko

Sisäviemäriputket 

Muhvilliset muoviviemärit Tässä osassa olen 

käyttänyt lähdemateriaalina pääosin Uponor Suomi Oy:n kuva- ja tekstimateriaalia. 

Materiaali on valmistajan eli suurimman asiantuntijan tekemää, kuvallisesti 

laadukasta ja runsasta. Suomessa on myös muita valmistajia. Ennen nykyistä 

”muovikautta” sisäviemäreinä käytettiin oman aikansa parhaita putkia. Pohja- ja 

tonttiviemäreinä käytettiin aikanaan lasitettuja saviputkia. Ne ovat vieläkin erinomaisessa 

kunnossa, jos vain viemärin perustus ei ole notkahtanut. Tällaisessa 

tapauksessa viemäri taipuu tai katkeaa. Myöhemmin 50- ja 60 -luvulla asennettiin 

betonisia viemäreitä. Ne ovat syöpyneet ja haurastuneet olemattomiin jo aikoja sitten. 

Kytkentäviemäreitä on tehty lyijystä tai kuparista joissakin ennen 1960-lukua 

rakennetuissa rakennuksissa. Astianpesualtaiden vesilukkoja tehtiin 1960-luvulla 

kuparista. Uponor-viemäriputket ja yhteet valmistetaan ja mitoitetaan eurooppalaisen 

EN 1451-standardin mukaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmällä on Suomen 

Ympäristöministeriön myöntämä palo- ja äänitekninen tyyppihyväksyntä. 

Uponor-viemärit on tarkoitettu ns. normaalien jätevesien ja sadevesien viettoviemäröintiin, 

joilla tarkoitetaan asuin-, toimisto-, hotelli-, liike- yms. rakennusten 

jäte- ja sadevesiä. Ongelmajätevesien tms. erikoistapausten kohdalla viemäröinti 

selvitetään kohdekohtaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmän suunnittelussa ja 

asentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, 

D1, E1 ja E7 määräyksiä ja ohjeita sekä Uponor-käsikirjaa. Uponor-viemäriputkista 

ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjestelmä, jota käytetään rakennusten 

viemäröintiin. Uponor-viemäröintijärjestelmää yhteineen voidaan käyttää rakennuksen 

ala- ja välipohjassa, välipohjan ylä- ja alapuolella sekä maahan asennettuna 

kiinteistön alueella. 

5. Muoviputkea käytettiin jo 1950-luvulla rakennusten 

ulkopuolisina viemäreinä. Vuonna 1962 asennettiin ensimmäiset rakennuksen 

sisäpuoliset muoviviemärit. Putkimateriaalit olivat PVC- ja PE-muovia. Liitokset 

tehtiin liimaten tai hitsaten. Vuonna 1975 markkinoille tuli muhvillinen PVC-HT 

-viemäri ja tästä yleistyi muoviviemärin käyttö rakennusten sisäpuolisissa asennuksissa. 

Yleensäkään asuinrakennuksen jätevedet eivät aiheuta muoviviemäreiden 

korroosiota. Muoviviemäri on niin liukas pinnaltaan, että sen puhdistusväliksi 

riittää 15 vuotta. 

5.1. Käsittely, kuljetus ja varastointi Uponor-viemärit ovat hyvin 

iskunkestäviä, mutta niidenkin käsittelyssä, kuljetuksissa ja varastoinnissa on 

aina noudatettava riittävää varovaisuutta ja huolellisuutta. Hyvään ja huolelliseen 

asennukseen kuuluu, että käytettävä materiaali esim. putket ovat asennukseen 

kelvollisia. Huolimaton kuljetus tai varastointi voi naarmuttaa, litistää tai taivuttaa 

putket. Putki voi myös lohjeta, jos sitä käsiteltäessä liian alhaisessa lämpötilassa. 

Putkia ei saa vetää maata pitkin, heitellä, kolhia tai päästää hankautumaan 

teräviä reunoja vasten. 


13 

Mitä hyviä ominaisuuksia on muoviviemärillä? 

Kuljetus ja lastaus Putkinipun takimmaisenkin 

kauluksen on oltava kuljetuslavan 

sisäpuolella. Kuorman purkaminen kippaamalla 

on kielletty. Kuorma puretaan trukilla 

tai nosturilla leveitä nostoliinoja käyttäen. 

13 



14 

14 


5.3. Asentaminen Viemäri on asennettava rakennukseen niin, ettei esim. 

maanvaraisessa lattiassa oleva viemäri notkahda huonon alustan takia. Viemärin 

uusiminen on yleensä varsin suuritöinen toimenpide. Huomioi suunnittelussa ja 

asennuksessa viemärin huollettavuus, suoraviivaisuus, riittävä kaato sekä tuuletus. 

Lisäksi huomioidaan eristys, äänenvaimennus sekä lämpölaajeneminen. Joskus 

on mahdollista, että jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi viemäri on 

jopa ankkuroitava. Liitoskohdassa on oleellista, että liitos on tiivis, osat puhtaita 

ja se, ettei liitoskohtaan synny virtausta rajoittavaa haitallista porrastusta. Viemärien 

suunnittelussa, asenta misessa ja paloteknisessä suojauksessa noudatetaan Suomen 

rakentamismääräyskokoelman osan D1 viemäreitä koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä 

Uponorin asennusohjeita. 

Putki katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka terän hammasjako on hieno (1-2 mm) 

tai muovisien viemäriputkien katkaisuun tarkoitetulla erityisellä katkaisulaitteella. 

Jos putki katkaistaan kulmahiomakoneen katkaisulaikalla, laikka pyöräytetään 

putken ympäri putken liiallisen lämpenemisen estämiseksi. Katkaisussa syntynyt 

jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräisesti, 

ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja. Katkaistun pään 

viistäminen helpottaa putken asentamista ja tiiviste pysyy varmemmin paikoillaan. 

Leikkurilla leikattaessa putki katkeaa suoraan ja sa malla putken päähän, ulkoreunaan 

saadaan viiste, joka helpottaa putken menemistä kumirengastiivis teen läpi, 

eikä putki työnnä tiivistettä pois paikaltaan. Putkenosia ei saa lyhentää. 


Kuvissa on erilaisia lattiakaivoja ja WC-kulmayhde. 

Huomaa lattiakaivon hyvä asennusaikainen 

suojaus. 

Muhvittoman putken pituus on 3000 tai 4000 

mm, ulkohalkaisijat 32, 50, 75, 110. Muhvillisen 

putken halkaisijat ovat samat, mutta 

pituudet ovat 250, 500, 1000, 2000, 3000, 

4000 ja 6000 halkaisijasta riippuen. 

Miten muoviviemäri voidaan katkaista? 

Katkaise putki ja puhdista muhvi sekä pistopää. 

Varmista että tiiviste on paikallaan ja 

putken pää on naarmuton. Merkkaa leveällä 

pysyvällä tussilla asennusmerkki ja sivele 

putken päähän liukuainetta. Työnnä putki 

muhviin asennusmerkkiin asti.


Putkien liitokset tehdään ensisijaisesti putkissa ja yhteissä valmiina olevilla liitosmuhveilla, 

joissa on tehtaalla paikoilleen asennettu kumitiiviste. Tilauksesta on 

saatavana öljynkestävä tiiviste. Asennuksessa putken pää on viisteitetty, jäysteetön 

ja puhdas sekä liitos pituusmerkki on putken päässä. Tarkistetaan, että muhvi on 

puhdas ja kumirengas on oikein päin paikallaan. Liukuaine laitetaan vain viisteeseen 

tai putken päähän ja se voitelee putken niin, että se menee hyvin kumitiivisteen 

läpi eikä työnnä tiivistettä pois paikaltaan. Vaseliini tai öljy turmelevat 

tiivisteen. Asennus tehdään suoraan painaen ja hieman kiertäen. Liitos on valmis, 

kun liitospituus merkki on juuri näkyvissä. Haaroitusta ja liitoksia tehtäessä tulee 

huomioida putkiston lämpölaajeneminen. Liitos- tai paisuntayhde tulee lukita 

oikealle paikalle kiintopisteenä toimivalla kiintopitimellä. Putkien liitos voidaan 

tehdä myös hitsaamalla. Liimausta ei suositella. Uponor-viemäri voidaan liittää 

yleisesti käytettyihin viemäreihin (valurauta, muut muovit, betoni, Rst. yms.) 

yleensä Uponor-viemärin muhvin tai erityisen liitososan avulla. 

= EI F EJK K I 

> 

> 

) EEJ I F = EI K J= O D @ A 

* EE J F E@ E 

) 

F F EJA A EI L = H= 

K D L ED = = H= 

6 EEL EI J L K EHA C = I 

EEJ I F EJK K I A H E 

* 

) 

! 

# 

" 

= 

> 

K D L EE A 

L = K H= K J= F K J E 

+ EE J F EI JA 

= = I A K I I O L O O I 

> F = EI K J= L = H= 

EEJ I F = EI K J= O D @ A 

K D L E 

! L EA HEF K J E 

" EE J F E@ E 

# D = = L = = = A 

+ + 

K D L EJ L = K H= K J= L EA HE 

K L EL EA HE 

K L EL EA HE 

Vasemmalla ylhäällä on haaroituksen otto valmiista muoviviemäristä. Oikealla 

ylhäällä on muoviviemärin liitos muhvilliseen valurautaviemäriin. Kuppitiiviste laitetaan 

putken päähän ja O-rengas 15 mm päähän päästä. Muoviputki työnnetään 

valurautamuhvin pohjaan samalla varmistaen, että O-rengas on kunnolla paikallaan. 

Kiintopisteet estävät lämpöliikkeen tapahtumisen tässä liitoksessa. Oikealla alhaalla 

on valurautaviemärin liitos muoviviemäriin. Valurautaviemärin pää työnnetään yhteen 

pohjaan ilman liukastetta, jolloin tiiviste pyörähtää sisempään uraansa. 


15 

Mitä putkenpäähän tehtävä pieni viiste 

varmistaa? 

Kumirengasliitos ja sen lämpöpitenemisvara 

sekä paisuntayhteen asennus 

Muoviviemärin liitos valurautaviemäriin tehdään 

- muhvisella jatkoyhteellä 

- kuppi- ja O-rengastiivisteellä 

- pantaliittimellä. 

Mikä on liitospituusmerkin tarkoitus? 

15 



16 

16 


Niihin tiloihin, joissa sijaitsee pyykinpesukone, astianpesukone, lämminvesivaraaja, 

pyykinkuivausrumpu, kurahuoltopiste tms. laite, asennetaan lattia- tai 

kuivakaivo. Lisäksi ko. tilan vesieristyksen tulee olla kaukalomainen, jossa reunat 

on nostettu seinille. Kuraeteisen lattian ja seinien vesieristyksen tulee olla tehty 

kuten märkätiloissa. 

K L E = JJ 

2 E J= L = K 

F A HEI JA 

= JJE= = EL EE= HA C = I 

8 A @ A F E J= 

= JJE= = EL = I E 

8 A I E JK A A F A I K 

JE= = JJE= J= 

EE EJO I I E@ A = C E= 

A I J= D @ = I J= 

- = I JE A 

I = K = 

* A J E= = JJ= J= E A ? = D = H 

2 A EI JA JJO K L = 7 F L EA I A H , % # L = = = = EL I J= 

8 A @ A A HEI 

JO I = EF F = 

8 A I E JK A A K EL = = EL I J= 

H A HA C = I 

= JJE= = EL JEEL EI JA 

= = JJ= = JJE= 

= = J= 

I = K = K I 

F EI A A 

L A JJ 

Asennus betonilattiaan Lattiakaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua 

raudoitusverkkoon. Kaivon oikea korkeus saadaan aikaan esim. kaivon alle 

laitetun betonilaatan avulla. Lahoavaa puutavaraa tai styrox-koroketta ei saa 

käyttää. Ennen valua tarkistetaan kaivon vaakasuoruus molempiin suuntiin, 

viemärin kaltevuus, kaivon oikea korko ja putkien liitospituusmerkit. 

Kaivon valusuojan saa poistaa vasta sitten, kun kaivoon liitetään matto tai 

muu vedeneriste. Jos kaivoon asennetaan korokerengas, siirretään valusuoja 

korokerenkaaseen. 

Muovimaton tai vedeneristysmaton asentaminen Lattiakaivo ja tiiviste puhdistetaan 

huolella. Tarkistetaan, että tiiviste on vahingoittumaton ja kunnolla paikoillaan. 

Vedeneristyslaipan asentaminen lattiakaivoon tai korokerenkaaseen. Laattalattioissa 

käytetään joko vedeneristyslaippaa tai vahvikekangasta vedeneristysmassojen 

liittämiseen. Lattiakaivon, sen osien ja vedeneristysmassan tulee olla hyväksytty 

yhdessä käytettäväksi. 


Lattiakaivo asennetaan oikeaan korkoon 

valmistajan ohjeiden mukaan 

Miksi kaivon alla oleva koroke on esim. 

betonilaatta eikä lankunpätkä? 

Kaivossa on paljon tiivistyskohtia, jotka asennusvirheistä 

johtuen saattavat vuotaa. Svesilukossa 

mutkaan jäävä vesi muodostaa 

viemäristä tuleville hajuille tulpan. Mutkaan 

jää myös sakkaa, joka aikaa myöten tukkeaa 

vesilukon. 

Sivuliitännät (2 x ø 32) ovat tehtaalla toimitetuissa 

lattiakaivoissa suljetut. Jos ne otetaan 

käyttöön, ne avataan lyömällä sivuliitäntäputken 

sisältä tylpällä puikolla ja poistamalla 

jäysteet. Avaaminen tehdään ennen kaivon 

asentamista paikalleen. Avaamisen jälkeen 

tulee varmistaa, ettei kaivo ole vahingoittunut 

avaamisen yhteydessä. 

Mikä lattiakaivon asennuksessa on olennaisinta?


Tuuletusviemäri asennetaan jatkuvasti nousevaksi kuten jätevesiviemärikin. 

Kaikissa liitoksissa on myös käytettävä kumisia tiivisteitä. Kylmissä tiloissa tuuletusviemäri 

lämpöeristetään, jos sitä ei ääni- tai paloteknisistä syistä ole jo eristetty. 

Tuuletusviemärin vesikaton yläpuolinen osuus voidaan varustaa Uponor-tuuletusviemärijäätymissuojalla. 

Tuuletusviemärin höyrysulun läpivienti on tiivistettävä 

huolellisesti, jotta kosteutta sisältävä huoneilma ei pääse tiivistymään kosteudeksi 

kylmän putken pintaan aiheuttamaan kosteusvahinkoja. Läpivienti tiivistetään 

rakenteesta riippuen esim. ilmastointiteipillä tai joustavalla tiivistysmassalla. 

Uponor-tuuletusviemäri-jäätymissuoja asennetaan tuuletusviemärin vesikaton 

yläpuolisen osan päälle. Vesikaton yläpuolella olevaan tuuletusviemärin 

osaan tiivistyy pakkasella vettä, joka saattaa jäätyä haitaten tuuletusviemärin 

toimintaa. Pitkällä pakkasjaksolla saattaa tuuletusviemäri jäätyä jopa kokonaan 

umpeen. Tämä jäätymisongelma voidaan poistaa asentamalla tuuletusviemärin 

päälle tuuletusviemärin jäätymissuoja. Patentoitu tuuletusviemärin jäätymissuoja 

toimii tuuletusviemärin suojana, jolloin viemäri ei jäädy. Lisäksi vaakasuora yläosa 

tehostaa tuuletusviemärin toimintaa. Tuuletusviemärin jäätymissuoja sopii V 

110-muoviviemärin ja DN 100-valurautaviemärin päälle, joten se sopii uudisrakennusten 

lisäksi useimpiin saneerauskohteisiin. 

Alipaineventtiili on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa suoraan ulkoilman yhteydessä 

olevan tuuletusviemärin rinnalla. Venttiilillä voidaan parantaa esim. yksittäisen 

viemärihaaran toimivuutta, kun viemärihaara on vaikea liittää varsinaiseen tuuletusviemäriin. 

Alipaineventtiilin käyttöpaikkojen tulee olla harkittuja. Paikallisen 

viranomaisen luvalla voidaan pienehkö viemäröintitapaus hoitaa pelkästään alipaineventtiilillä. 

Alipaineventtiili sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa eikä 

alipaineventtiilin mahdollinen hajuvuoto aiheuta haittaa. Venttiili on sijoitettava 

sen palvelemien viemäripisteiden vesilukkojen vedenpinnan yläpuolelle. Alipaineventtiili 

asennetaan ø 110, ø 75 ja ø 50 Uponor-viemäriputken muhvittomaan 

päähän tai ø 75 putken muhviin. Venttiilin hattu voidaan tarvittaessa irrottaa 

venttiilin puhdistusta tai viemärin huuhtelua varten. 

Uponor-alipaineventtiilin tuuletusputken pituus ja koko: 

-kerrosluku kellarikerros mukaan lukien enintään 8 kerrosta 

-V110, putkelle ei ole pituusrajoitusta 

-V50 ja V75, putken pituus enintään 2.7 m. 

5.4. Viemäreiden kannakoinnin on täytettävä palo- ja äänitekniset 

määräykset. Viemärin lämpölaajenemiselle jätetään liikevaraa putken muhviin tai 

käytetään erillistä paisuntayhdettä. Viemärikannakkeiden materiaali on yleensä sinkittyä 

terästä. Kosteissa tai syövyttävissä olosuhteissa käytetään ruostumattomasta 

tai haponkestävästä teräksestä valmistettuja kannakkeita. Alapohjan alapuolelle 

asennettavat kannakkeet ovat aina haponkestävää terästä. Eristämättömälle muoviviemärille, 

de ≤ 50 mm voidaan käyttää myös tehdasvalmisteisia, tarkoitukseen 

soveltuvia muovisia kannakkeita. Metallisen kannakkeen sisäpinnan tulee olla sileä 

ja sisäkulmat pyöristettyjä tai kannakkeen sisäpintaan asennetaan eristyskumi. 

K A JJA A E A J O @ A E A 

> 

I = > 

I A HEI JO I F = I K K I = A HEI JA JJ L EA F K J EA L E > A HEI JA JJ L F K J A = H= A JA A L E 

 

 

EE J F E@ E EK K D = E 

2 K J A K D = 

= EI E= 

" ' 

# & ' 

' $ ' 

% ! " 

! # % " 

2 K J E 

! 

# 

% # 

$ 

I 

5 = H= 

= > 

' $ 

! % 

" ! & 

# # ' 

$ % 

EJ= J L = J 

I 

5 = H= 

= > 

! % 

" ! & 

# # ' 

$ 

& 

% 

I 

5 = H= ! 

= > 

" ! & 

# # ' 

$ 

& 

% 

$ " 

5 K K HE I = EJJK = = A L E 

8 = = = L EA HE 2 O I JO L EA HE 

 

# 

# # 

! ! 

! ! 

! $ ! 

2 O I JO L EA HEE = I A A J= = = = A = A HH I L EE E E A HH I H A K I O E ! 

8 EF D = D @ = A = I A A J= = = = A E E L EF D = D @ = A A E A = I A A JJK 

I = I J EL = = > A J EL = K = = I = = = J E EE L EA HE EE J F EI JA A 


6 K K E 6 K K E 

8 A I E = JJ 8 EA HE = = I K 

17 


JO EI I K = 


8 A I E = J F EL EA JE 

L = EJ= = L A I E = J 

= JA HE= = E K = = 

2 = F A HEI JA JJO 

JK K A JK I L EA HE 

Tuuletusviemärin pään vähimmäisetäisyys 

vesikatosta on 0.5 m, savuhormin 

ja poistoilman aukosta 1.0 m, yläpuolella 

olevasta avattavasta ikkunasta vaakasuunnassa 

5.0 m ja ilman sisäänottoaukosta 

vaakasuunnassa 8 m. 

Viemärien kiinnitys ja kannakointi tehdään 

LVI-ohjekortin LVI 12-10370 ja Uponor-käsikirjan 

ohjeiden mukaisesti. Kannakkeina 

käytetään standardien SFS 5402 ja SFS 

5403 mukaisia kannakkeita. 

Eristettävän viemärin asennusvälit 

Viemärin kannakevälit 

Mikä on tuuletusviemärin tehtävä? 

17 



18 

Muhviton valurautaviemäri 

18 


6. Valurauta yleensä Suomen muhvillisten valurautaviemärien 

valmistus alkoi Haapakoskella vuonna 1903. Vuonna 1954 muhvillisia valurautaviemäreitä 

alettiin valmistaa keskipakoisvaluna, jolloin valu hiekkamuottiin jäi pois 

käytöstä. Valurautaviemärin muhviliitos tiivistettiin hamppunarulla, rekkinarulla 

ja päälle valettiin sula lyijy, joka tiivistettiin. Lisäksi käytettiin lyijystä tehtyjä 

hajulukkoja. Myös valurautaviemäriä koskevat edellisessä osassa käsitellyt asiat 

kuten viemärin suunnanmuutokset, viemärin puhdistusaukot ja tuuletusviemärin 

asennus 

Muhviton valurautaviemäri Vuonna 1971 markkinoille tuli pantaliitoksella 

liitettävä muhviton valurautaviemäri. Putki on maalattu punaiseksi. 1991 putket 

on epoksoitu sisältä. Tällä saadaan liukas sisäpinta ja parempi haponkestävyys. 

Valurautaviemäri vaimentaa ääntä, kestää tulipaloa ja ilkivaltaa. Lisäksi pantaliitoksessa 

jokaisen liitoksen kohdalla putkien ääntäjohtava yhteys katkeaa tiivistyskumin 

takia. 

6.1. Putki Valurautaviemäriä käytetään rakennusten sisäpuolisina viemäreinä. 

Massasta johtuen se vaimentaa hyvin ääntä. Myös valurautaviemärin palosuojaus 

on hyvä. Putkien ja osien nimellissuuruudet (DN) ovat 50, 70, 100, 150, 200, 

250 ja 300 mm. Tilauksesta putkea saa halkaisijaltaan aina 600 mm asti. Putkien 

pituus on yleensä 3 m. 

6.2. Viemäriputken liitin Valurautaiset putket ja osat liitetään peräkkäin 

erikoisliittimen avulla. Liitin on putken ympärille tuleva kiristyspanta (rst) ja 

sen sisällä on kumitiiviste. Jokaisessa liitoksessa tiivistävä kumi katkaisee samalla 

äänen etenemisen. Jokainen osa on kannakoitava. Punaisella Terra-täplällä merkitty 

panta soveltuu maa-asennuksiin ja syövyttävään ympäristöön. 

K EJEEL EI JA 

4 5 6 F = J= 

2 K JEJ 

2 K J E 


Valurautaviemärin pinnassa on punaruskea 

akryylipohjamaali ja sisäpinnassa epoksihartsi. 

Mitä etua on pantaliitoksesta? 

Kumitiiviste puristetaan ruostumattoman teräspannan 

avulla putken ympärille

PEH-muoviviemäri 


7. Geberit-putket Putkitus soveltuu eri tyyppisiin asuntoihin sekä 

teollisuuteen. Putket voidaan esivalmistaa tehtaalla tai asentaa osista rakenteisiin. 

Osat asennetaan valuun tai kannakoidaan kattoon tai seinälle. 

7.1. Putket lämpökäsitellään valmistuksen aikana jännitysten poistamiseksi. 

Putkien suuruudet ovat 32...315 mm ja ne ovat väriltään mustia. 

7.2. Liitosmenetelmät 

Puskuhitsauksessa liitettävien putkien päät sulatetaan hitsauskoneen peilin 

avulla, painetaan yhteen ja odotetaan hetki niiden jäähtymistä, yhdistymistä. 

Sähköhitsausmuhvin avulla tehty liitos. Puhtaat putken päät työnnetään 

muhviin ja muhvissa olevaan sähkövastukseen yhdistetty virta sulattaa muhvin 

kiinni putkeen. 

Pistomuhvin avulla tehty putkiliitos soveltuu hyvin esivalmistettujen osien 

liittämiseen asennuspaikalla. 

Laajennusmuhvilla tehtyä liitosta käytetään silloin, kun putkiston lämpölaajemneminen 

on huomioitava. 

Kierre- ja laippaliitosta käytetään silloin, kun liitoksen on oltava purettavissa. 

2 K I K D EJI = K I I = K = 

/ A > A HEJ K L EL EA HE 

2 K I K D EJI = K I 

2 EI J K D L E 

2 K J E 2 K J E 

= = A K I K D L E 

0 EJI = K I 

A A I A A 

5 D D EJI = K I K D L E = I A L = I JK I A J 


Putkia ja osia 

Erilaisia Geberit-liitoksia 

Millainen on puskuhitsaus? 

19 

19 



20 

20 


Putkiliitokset sähköhitsauksena Onnistuneen sähköhitsausliitoksen edellytytyksenä 

on hapettuman poisto liitospinnoista. Pintojen on oltava myös puhtaat ja 

rasvattomat. Älä koske käsin puhdistettuun pintaan, sillä käsistä tarttuu pintaan 

rasvaa, joka haittaa liitosta. Kiinnitä putket huolellisesti hitsausohjaimeen, oikaise 

putkien päät ja katso, että putki on suorassa. Hitsausajan on oltava oikea ja jäähdytysajan 

riittävä ilman putkien liikkumista tai kuormitusta. 

EA HHA EEJ I 

= EF F = 

2 K I K D EJI = K I = EF = = K K I 

= EF F = EEJ I 


Erilaisia Geberit-liitoksia 

Millaisella osalla tehdään putkiston sähköhitsaus? 

Kuvassa oleva koneellinen puskuhitsaus soveltuu 

putkisuuruuksille 50-160 mm. 

Kuvan manuaalinen puskuhitsaus soveltuu 

putkille ja yhteille, joiden halkaisija on enintään 

75 mm.

Viemärin ääneneristys ja palonkesto 

Ääni- ja palotekniset vaatimukset 

8. Yleistä Vesi- ja viemärilaitteiden käyttö aiheuttaa aina jonkin verran 

ääntä, joka varsinkin kerrostaloasumisessa voi muodostua ongelmaksi. Häiritsevän 

äänen syntymisen esto ääniteknisesti oikealla suunnittelulla ja toteutuksella on 

järkevämpää kuin jo syntyneen äänen vaimennuskeinot jälkikäteen. Oikea lähtötilanne 

ääniongelman hoitamiseen on viemäreiden äänitekninen oikea sijoitus. 

Tutkimusten perusteella on havaittu, että kaikki viemärit materiaalista riippumatta 

tarvitsevat ääniteknisen suojauksen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa 

C1 esitetään rakennuksien viemärilaitteiden suunnittelussa ja asennuksessa noudatettavat 

akustiset vaatimukset. 

Keskiäänitasovaatimus LA, eq, T (dB) tarkoittaa laitteen käytöstä aiheutuvaa 

keskiäänitasoa sinä aikana, jonka laite on toiminnassa. Enimmäisäänitasovaatimus 

LA, max (dB) tarkoittaa laitteen käytön aikana esiintyvää suurinta äänitasoa. 

Käytännössä keskiäänitasovaatimus kohdistuu ensisijaisesti jatkuvasti toimiviin 

laitteisiin ja enimmäisäänitasovaatimus hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Viemärilaitteet 

luetaan yleensä hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Tällöin ääniteknisen 

suojauksen lähtökohtana on se, että niiden käytöstä aiheutuva ääni ei saa ylittää 

huonetilan enimmäisäänitasovaatimusta. 

8.1. Äänen vaimennus Viemärien ääni- ja palotekninen suojaus toteutuu 

usein samalla suojauksella. Joskus suojauksella on kuitenkin tarkoitus toimia joko 

viemärin paloteknisenä suojauksena tai ääniteknisenä suojauksena. Tämän vuoksi 

viemärin ääni- ja palotekninen suojaus tulee aina tehdä suunnitelmissa esitetyllä 

tavalla. Ääni- ja palotekniset vaatimukset saadaan toteutetuksi yleensä viemärin 

eristyksen avulla. Eristys voi olla työhön sopiva vuorivilla tai putken ympärillä 

oleva betonivalu. 

Äänitekninen sijoittaminen Hyvässä viemärien suunnittelun lähtötilanteessa 

viemärit sijoitetaan niin, ettei häiritsevää ääntä synny eikä erityisiä äänenvaimennuskeinoja 

tarvita. Pystyviemäri ja sen pohjakulma ovat ääniteknisesti suurimmat 

ongelmakohdat. Tämän vuoksi pystykokoojaviemäri sijoitetaan ensisijaisesti 

hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisesti äänitasovaatimuksiltaan toisarvoisiin 

tiloihin (WC, vaatehuone jne.) ja osastoiviin betonisiin rakenteisiin. Hormitila 

sijoitetaan mahdollisimman kauas ääniteknisesti vaativista tiloista (makuuhuone, 

olohuone jne.). Hormitilan sijoittamisessa tulee lisäksi huomioida vesi- ja lämpöjohtojen 

helppo avattavuus. Myös hormitilaan asennettava vesi- ja lämpöjohtojen 

vuotovesikaukalon ja sen poistoputken sijoittaminen voivat vaikuttaa hormitilan 

sijoittamiseen. Jos hormitila on varustettu porraskäytävään avautuvalla huoltoovella, 

voidaan huolto suorittaa asukkaita häiritsemättä. 

8 EA H E I K = H = A JA E@ A = JA H E= = EA E = EI L = = JE K I A J 

4 = A A JO O F F E 5 K = H = A JA A = JA H E= = E F A H K I L = = JE K I A J 

A L O H= A JA E A 

I A E 

EL EH= A JA E A 

I A E 

O JA JJ L A L O J O JA JJ L J= HL EJJ= L = J E 

= F = JA EI A J L = = JE K I A J A I E ! EF I E 

A L O J= E L = I J= = L = 

H= A JA A I I = O JA JJ L A HEI JA A J O JA JJ L 

F = JA EI A J L = = JE K I A J = I A J= L = E A 

H= = EL E= = = E = EI F = E " C 

O JA JJ L = JA HE= = E E = EI F = E 

# C 

I O JA J E = EI F = E J= = A L O A F 

= JA HE= = E= I A E F = I K K JJ= EI JJ L L = I 

J= = L = I JE JJ= I A E E = EI F = E L = = JE K I 

J O JJO O 


21 

Rakennuksen paloluokka ja palo-osastot 

ryhmitellään niiden pääkäyttötarkoituksen 

mukaan RakMK:n osassa E1 esitettyjä määräyksiä 

ja ohjeita noudattaen. Paloluokat ja 

palo-osastot esitetään arkkitehti-/rakennepiirustuksissa. 

6 E= A I E EJ= - E EI E 

I L = = JE K I J= I L = = JE K I 

) A G 6 @ * ) = N @ * 

A EJJE 

K K J = I K E 

D K A A J 

! ! 

& 

Kumpi on mielestäsi tehokkaampi tapa 

äänenvaimennuksessa: ehkäistä äänen syntymistä 

tai vaimentaa jo syntynyttä ääntä? 

Pystykokoojaviemäri sijoitetaan niin, että se 

rajoittuu ääniteknisesti toisarvoisiin tiloihin. 

Putki voidaan eristää, hormin massiivinen 

seinämä on ääntä vaimentava ja viemärin 

kannakointi estää äänen johtumisen rakenteisiin. 

! & 

! ! 

21 



22 

E D K A A I I = 

A I EEHJO E A L EA HE HA I JA I J 

H= A JA EI EE 

22 

Viemärin ääneneristys ja palonkesto 

5 A E 8 EA HE 5 A E 

8 EA HE 

4 K E 

1 = E 

E D K A A I I = 

- HEI JO I = A A JA A EI J L = E A J= L = 

= = E JE F EA A J L J D K A J 

Sadevesiviemärin äänitekniseksi suojaukseksi riittää 13 mm kipsilevyrakenne, 

kun sadevesiviemärin lämpöeristeenä käytetään 50 mm mineraalivillaa, jonka 

paino on ≥ 80 kg/m³. Sadevesiviemärin lämmöneristeen pinnoitteen tulee aina 

olla höyrytiivis kondensoitumisen estämiseksi. Sadevesien pystykokoojaviemärin 

pohjakulma tai sivusiirto ei tarvitse ääniteknistä suojabetonointia (äänenvaimenninta). 

Äänitekninen osastointi Valittaessa äänitekniseksi suojaustavaksi vaihtoehto 

2 (huonetilan seinärakenne on ääntä eristävä rakenne) tulee huomioida, että ko. 

huonetilan seinärakenteessa oleva ovi (A), siirtoilmalaite tms. rakenneosa/ laite ei 

saa heikentää seinärakenteen ääneneristävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, 

että ko. huonetilan oven on oltava ns. ääntäeristävä ovi ja perinteinen ovirako oven 

alapuolella ei sovellu siirtoilmareitiksi. Siirtoilmareitti on toteutettava riittävän 

ääneneristävyyden omaavalla siirtoilmalaitteella 

! 

9 + 

8 0 

) 

- 6 

0 

8 = ED J A D J 0 H EJE= 

I A E H= A A JA D @ J 

A HEI J L I J = JA HE= = EI J= 

8 = ED J A D J 0 H EJE= = O F 

H EL D K A A I A E H= A A 

JA D @ J A HEI J L I J = 

JA HE= = EI J= 

8 = ED J A D J ! O JA J A 

F E= H= A JA EJ= O D @ A I I 


Viemäriveden virtaus saa putken seinämän 

värähtelemään ja värähtelyt siirtyvät kiinnityksen 

ja ilman välityksellä huoneeseen 

ilma- ja runkoäänenä. 

Jätevesiviemäröinnin ääniteknisen osastoinnin 

erilaisia vaihtoehtoja. Omakotitaloudessakin 

WC-tilan ja makuuhuoneen väliseinä voisi 

olla massiivinen tiiliseinä. 

Miten viereisen makuuhuoneen äänitaso 

muuttuu, jos VH sijoitetaan tilojen WC ja 

MH väliin?

Viemärin suojaaminen 

Hiekanerottimia rakennetaan bensiininerotuskaivojen yhteyteen, sillä hiekka 

vaarantaa erottimen toiminnan. Hiekanerotin voidaan rakentaa joko erilliseksi kaivoksi 

tai tehdä lattiakaivon yhteyteen. Poistoputki on tehtävä siten, ettei bensiiniä 

pääse keräytymään erottimen pintaan. Rasvat, öljyt, hiekka ja bensiinit haittaavat 

jäteve sipuhdistamon toimintaa. Jos päästät näitä aineita tahallisesti viemäriin, voit 

joutua maksamaan suuria korvauksia. Selvitä asuinpaikkakuntasi ongel majätteiden 

keräyspiste. 

8 A I E A I E = K J D = EI J= 

8 A I E 

0 EA = F A I 

= JJE= 

8 A I E 

4 = I L = 

8 A I E 

0 EA = A H JE 4 = I L = A H JE 

8 A I E L EA 

HEE 

HEK hiekanerotinkanaalit erottavat lietteen ja hiekan tehokkaasti esim. ajoneuvojen 

pesupaikan pesuvesistä ennen veden johtamista kunnalliseen viemäriin. Kuvasta 

näkyy jätevedenpuhdistusväylä. Aluksi poistetaan hiekka ja liete, seuraavaksi öljy 

ja viimeisenä on poistuvan veden laadun seurantapiste. 

0 EA = A H 

JE = = = EJ 

) K J F A I K D = E 

JA L A I E K = EI A A 

L EA HEL A H I J 

O JJA A JJ = EL O A H JE 

O D O JE 

0 EA = = EA JJA A A H JE 

Bensiininerottimen tehtävänä on erottaa bensiinin- tai öljynsekaisesta jätevedestä 

bensiini, öljy- ja voiteluaineet mahdollisimman tarkkaan. Bensiini kaasuuntuu helposti 

ja muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Öljy taas tarttuu putken seinään ja 

aiheuttaa tukkeutumia. Bensiininerottimia asennetaan autojen pesupaikoille, autosuojiin 

ja korjaamoihin sekä maalaamoihin, joissa on viemärin laskuaukot lattiassa. 

Erotinta ei tarvitse rakentaa autotalliin, joka on pienempi kuin 40 m². Jos tällaiseen 

pieneen autotalliin asennetaan lattiakaivo, on sen vesitilavuuden oltava vähintään 40 

l ja se on varustettava vesilukolla. 1-100 auton autosuojiin saadaan asentaa tehdasvalmisteisia, 

valurautaisia tai muovisia bensiininerottimia. Bensiininerottimeen tuleviin 

laskuaukkoihin ei laiteta vesilukkoja. Bensiininerottimen kannen tulee olla noin 50 

mm lattiakaivon yläpuolella, jottei bensiini pääse purkautumaan kannen rakojen kautta 

ulos ja kaasuuntumaan. Bensiininerotin on mikäli mahdollista sijoitettava siten, että 

sen kansi on padotuskorkeuden yläpuolella. Pienet bensiininerottimet varustetaan 70 

mm katolle ulottuvalla tuuletusviemärillä ja itsetoimivalla sulkulaitteella, joka sulkee 

poistoputken, kun vettä kevyempää nestettä on kertynyt erottimeen niin paljon kuin 

se kykenee pidättämään. 

Rasvanerottimen eteen asennetaan hiekan- ja lietteenerotin, jonka poh jalle saostuu 

jätevedessä olevat raskaat partikkelit. Välittömästi rasvanerottimen eteen suositellaan 

asennettavaksi huuhtelu/tarkastuskaivo, koska se helpottaa järjestelmän mahdollista 

puhdistamista. Rasvan erottuminen perustuu rasvan ja veden ominaispainoeroon. 

Rasva kevyempänä nousee ja kerrostuu erottimen ylä osaan, kun taas puhdistunut 

jätevesi virtaa eteenpäin viemäriverkostoon. Rasvanerottimen jälkeen on suositeltavaa 

asentaa näytteenottokaivo jäteveden laadun tarkkailua varten. 


8 A I E 

EA JA 

23 

Hiekka on vettä raskaampaa ja se vajoaa 

pohjalle. Vesi poistetaan pinnalta. 

4 EJE = I E 8 A I E 

= JJE= 

EEJ I O D @ A 

F A I K = J= = A 

0 - " 6 - D EA = = 

EA JJA A A H JE 

Rasva, öljy ja bensiini ovat vettä kevyempää 

ja nousevat pinnalle. Vesi poistetaan 

pohjalta. 

Kuvassa on autonpesun jäteveden periaatteellinen 

esikäsittely. 

Mitä öljy tai bensiini aiheuttavat viemäriverkostossa 

tai puhdistamossa? 

23 



24 

Tontti, kosteus ja viemärit 

24 

Tontin vedet ja viemäröinti 

10. Yleistä Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta 

haitoilta on tärkeää rakennuksen ja asukkaiden takia. Toimiva maaperän 

kuivatus suojaa talon rakenteet kosteus-, home- ja routavaurioilta sekä estää tulvat 

kellarissa ja lammikot sekä keväiset jäätiköt kulkuväylillä. Viemäröinnillä on myös 

haittapuoli, sillä liiallinen vesien poisjohtaminen huonontaa pohjaveden muodostumista, 

sen määrää. 

Salaoja kerää maassa olevan veden pois perustusten luota. Se varmistaa myös, 

ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Putkiston 

huoltoa varten tarvitaan lietepesällinen salaojakaivo, joka sijoitetaan rakennuksen 

jokaiseen nurkkaan 

Sadevesiviemäri johtaa katolta valuvat sadevedet sadevesiviemäriin. Sadevesiviemärit 

alkavat heti kourujärjestelmään kuuluvien syöksytorvien alta. Niiden 

väliin sijoitetut rännikaivot siivilöivät ensin suurimmat roskat pois. Piha-alueen 

nopea kuivuminen keväällä ja sateiden jälkeen varmistetaan sijoittamalla sopivaan 

paikkaan siiviläkannella varustettu sadevesikaivo. Se viemäröidään suoraan perusvesikaivoon. 

Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon 

esim. Uponor-pihakaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä oleva padotusventtiili 

varmistaa, etteivät vedet pääse tulvatilanteissakaan nousemaan salaojien 

kautta takaisin talon perustuksiin. Virtaamaa on siis vain yhteen suuntaan, pois 

kiinteistöstä. 

Perusvesikaivosta vedet viemäröidään edelleen joko kunnalliseen sadevesiviemäriin 

tai läheiseen avo-ojaan tai imeytetään esim. kivipesän kautta tontin 

maaperään. 

10.1. Kosteuden lähteet Rakennukseen vaikuttava kosteus muodostuu 

pelkistäen rakennuksen sisällä asumisesta ja ulkopuolella vallitsevasta säästä. 

Sisäilmakosteus muodostuu käyttövedestä haihtuvasta kosteudesta, rakenteista 

tulevasta kosteudesta, ihmisistä ja yleensäkin asumisesta. Lisänä ovat ei-toivotut 

vesivahingot. Sisäpuolinen kosteus ”vaihtuu” esim. ilmanvaihdon yhteydessä. Vanha 

kosteus poistuu ja sisääntulevassa ilmassa on ulkoilman kosteus, joka sitten jälleen 

lisääntyy huoneessa. Jos talon jossakin huoneistossa on esim. toimisto, tietokoneita, 

tulostimia tms. voidaan kuivuvaa ilmaa joutua kostuttamaan lisää erillisillä 

ilmankostuttimilla. Yleensä sisäilmaa ei kuivata, eikä sen kosteutta pienennetä. 

Ulkopuolinen kosteus tulee ilmasta ja maasta. Alhaalta tulee maaperän kosteus 

ja pintavesien kosteus. Ylhäältä kosteus tulee rakenteisiin lumena, vetenä ja myös 

tuulen tuomana kosteana ilmana. Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 

50-100 m³ sade- ja sulamisvesiä, jotka hallitsemattomina voivat aiheuttaa rakenteisiin 

kosteusvaurioita. 


Mikä on kiinteistön salaojan tarkoitus? 

Salaojitus on yleensä viettoviemäri, jossa vesi 

kulkee kaltevassa putkessa maan painovoiman 

ansiosta. Salaojavesiä voidaan joutua 

myös pumppaamaan silloin, kun rakennuksen 

perusvesiputkitus on esim. kunnallisen 

sadevesiviemärin alapuolella. 

Mistä tekijöistä muodostuu sisäilman kosteus?

Tontin vedet ja viemäröinti 

10.4. Sadevesi poistetaan katoilta sadevesikourujen ja syöksytorvien 

avulla. Vesi poistuu pihakaivojen kautta tai se poistetaan yhdistämällä syöksytorvet 

sadevesiviemäriin, ei missään tapauksessa salaojitukseen. Tasakaton sadeveden 

poisto tapahtuu kattokaivojen ja sisäpuolisten sadevesiviemäreiden kautta. Vuotava 

kattokaivo on talon rakenteille iso kosteusvaurioriski. 

Yläkuvassa on rännikaivojen ja salaojaveden poisjohtaminen perusvesikaivon kautta 

esim. kunnalliseen sadevesiviemäriin ja lopuksi vesistöön. Oikealla ylhäällä kattovedet 

johdetaan rännikaivon ja sadevesiviemärin kautta avo-ojaan. Putken päähän on hyvä 

laittaa läppä, joka estää pieneläinten pääsyn putkeen. 

5 

& # # 

# 

- I E 7 F H 5 

5 

- I E 7 F H 5 

5 

5 8 

 

 

5 

5 

5 

5 

5 

2 8 


5 8 

25 

Salaojaan kertyvät vedet ja katolta sadevesiviemäriin 

kootut sadevedet johdetaan yhteisen 

perusvesikaivon kautta kunnalliseen 

sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai maahanimeytykseen. 

Rännikaivo upotetaan laippaansa myöten 

maahan. Sadevesiviemärin suunnanmuutokset 

ja haaroitukset tehdään taivutusyhteillä. 

Muhviliitoksiin asennetaan tiivisteet. 

Putken päässä oleva läppä estää pieneläinten 

pääsyn putkeen. 

Salaoja voidaan huoltaa kauttaaltaan nurkkakaivoista. 

Parhaiten se tapahtuu erilaisilla 

tarkoitukseen tehdyillä painepesureilla. Erilaiset 

rassit tekevät tukokseen vain aukon, kun 

taas painepesuri vie tukkeen (yleensä maata) 

nurkkakaivoon, josta se voidaan poistaa. 

SOK = salaojakaivo 

PVK = perusvesikaivo 

SV = sadevesi 

Mikä on salaojakaivon kyljessä olevan salaojan 

vesijuoksun pinnan korko? 

25 



26 


26 


11. Yleistä viemäreistä Allaolevassa kuvassa on vielä kiinteistön 

viemäröintiä kaivoineen, mutta samalla kuvassa kuitenkin näkyy hyvin katuviemäröinti 

ja sen kaivot. 

11.1. Tontin jätevesi Tonttialueella käytetään kaivoja jätevesi- ja sadevesiviemäreissä 

sekä salaojaputkistoissa. Huollon takia kaivojen kansien tulisi olla 

näkyvillä. Perusmuurin ulkopuolella käytetään jätevesitarkastuskaivoa (JVK) tai 

tarkistusputkea (TP). Kaivon käyttöä suositellaan silloin, kun viemäri muuttaa 

suuntaa vaaka- tai pystytasossa kahden tai useamman viemärin liitoskohdassa tai 

yli 40 m pituisilla suorilla osuuksilla. Kaivossa virtaus saa muuttaa suuntaa enintään 

45°. Kaivossa on oltava selvät, yli puolen putken halkaisijan syvyiset virtauskourut. 

Tarkastusputket ovat suoria, eikä niissä virtaussuunta muutu. Jos suunnanmuutos 

tarvitaan, se tehdään välittömästi tarkastusputken jälkeen, siihen liittyvänä. 

11.2. Kunnallinen viemäriverkosto Käytetty vesi, jätevesi, poistetaan 

putkia pitkin puhdistamon kautta vesistöön. Viemäriin ei saa päästää hiekkaa, 

rasvoja tai öljyjä, koska ne vahingoittavat puhdistamon tai viemärin toimintaa. 

Viemärivettä on kaikki kiinteistöissä ja teollisuudessa käytetty vesi. Yleensä jätevesi 

johdetaan puhdistamoon omaa putkea pitkin. Sadevesi ja rakennusten perusvedet 

johdetaan yleensä omalla viemärillä suoraan vesistöön. 


Kuvassa näkyy tontin ja kadun kaivot putkineen. 

Kyseessä on erillisviemärijärjestelmä. 

Mistä kaikista kuvan pisteistä sadevesi kerätään? 

Mihin sadevesi kuvassa kerääntyy?


Betonikaivot ja -putket Putkiliitosten ja kaivojen liitosten tiivistys tapahtuu 

kumisen tiivistysrenkaan avulla. 

Viemärin asennus Viemäriputket asennetaan yleensä samassa kaltevuudessa 

suoraan linjaan kaivoväleittäin. Linjaus saadaan tarkaksi erilaisten laser-mittalaitteiden 

avulla. Putken puhdas pää työnnetään muhviin. Muhvin kohtiin tehdään 

syvennykset, jotta putki asettuu koko pituudeltaan alustalleen, eikä liitokseen pääse 

hiekkaa. Putken työntämisessä tavallisin apuväline on rautakanki ja laudanpätkä. Viettoviemärin 

veden maksimivirtausnopeutena pidetään 4-5 m/s. Virtaaman alarajana 

pidetään 0.5 m/s. Viemärin tulee olla itsepuhdistuva ja itsepuhdistuvuus riippuu 

putkikoosta. Jätevesiviemärin minimikaltevuutena pidetään 0.4 %. 

Tiiviys ja täyttö Viettoviemäreiden ja kaivojen tiiviys voidaan tarkastaa tiiviyskokeen 

avulla. Tiiviyskoe tehdään ilmalla standardin SFS 3114 mukaisesti tai 

vedellä standardin 3113 mukaan. Suoraan putken päällä olevan maan saa tiivistää 

koneellisesti vasta sitten, kun alkutäytön paksuus on ≥ 300 mm. 

Virheet viemäröinnissä Tasauskerroksessa tai alkutäytössä oleva kivi aiheuttaa 

putkeen pistekuorman rikkoen putken. Alkutäytön riittämätön tiivistys aiheuttaa 

viemäriin notkahduksen, joka kerää tukoksia. Käsittelystä aiheutuneet kolhut 

putkeen sekä putkilinjan siirtyminen alkutäyttömaan kippauksen yhteydessä ovat 

myös virheitä. 


Betoniputkia ja putkien nostolaite 

27 

Betonikaivo, pohjan virtausurat sekä kaivon 

ylärengas 

Mikä tiivistää kaivon kylkeen tulevat betoniputket? 

27 



28 

Haja-asutusalueen jätevesi 

28 

Haja-asutusalueen viemäröinti 

12. Yleistä Vesien rehevöityminen on ongelma koko Suomessa ja sinilevä 

on jopa myrkyllinen. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömät taloudet 

kuormittivat vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän 

vesistöä kuin verkostoon liittynyt kiinteistö. Jätevesissä oleva orgaaninen eli 

eloperäinen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivarastoa, jolloin järven ekologinen 

tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöä 

ja typpi voi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Lisäksi jotkin tautibakteerit ja 

-virukset voivat elää vesissä pitkään. Sekä pesu- että puhdistusaineet voivat sisältää 

luonnolle haitallisia kemikaaleja. 

Jätevesiasetuksen mukaan jokaisen kiinteistön omistajan tulee huolehtia 

jätevesien käsittelystä niin, ettei niistä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. 

Riittämätön jäteveden käsittely johtaa usein oman tai naapurin 

talousvesikaivon veden pilaantumiseen. 

Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus 

(YSL, 103.1 §). Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei 

niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös jätevesien käsittelylaitteistot 

ja johtamisjärjestelmät on huollettava ja asianmukaisesti kunnossapidettävä. Lain 

mukaan vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan 

tai veteen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava 

ympäristölupa (YSL 28 §). Ympäristöluvassa määrätään toiminnan jätevesipäästöistä, 

ja myös toiminnan valvonta perustuu tällöin lupaan. Luvanvaraisia ovat mm. 

toiminnot, joista saattaa aiheutua uoman, altaan tai vesistön pilaantumista. 

Yleiset käsittelyvaatimukset Haja-asutusalueen jätevesistä on vähennettävä 

orgaanisen aineen kuormitusta (BHK7) vähintään 90 %, kokonaisfosforia vähintään 

85 % ja kokonaistyppeä vähintään 40 %, verrattuna käsittelemättömään 

jäteveteen, missä ovat mukana sekä wc- että pesuvedet. Yleisiä käsittelyvaatimuksia 

voidaan helpottaa kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä seuraavasti: BHK7 

80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %. 

Luvat ja tarkastukset Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraaminen on 

luvanvaraista toimintaa. Omia, asiallisia viemärijärjestelmiä voi toteuttaa kunnan 

viranomaisten kanssa yhdessä. Maallakaan asuen ei viemäröintiä saa tehdä miten 

tahansa, vaan rakennus- ja terveysviranomaisten yhteisessä valvonnassa. Uudisrakentamisen 

yhteydessä lupa ratkaistaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä ja 

pelkän jätevesijärjestelmän kunnostukseen sovelletaan toimenpidelupa- tai ilmoituskäsittelyä. 

Käytännössä luvan saannin edellytyksenä on asiantuntijan tekemä 

asetuksen mukainen jätevesisuunnitelma. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 

on kuitenkin viime kädessä se, joka hyväksyy sekä suunnittelijan että varsinaisen 

suunnitelman. Uusien määräysten mukaan puutteellista jätevesien käsittelyä tulee 

tehostaa muun muassa vakituisesti asutuilla kiinteistöillä, loma-asunnoilla, joilla 

vettä käytetään runsaasti, karjatiloilla, joilla syntyy maitohuonevesiä ja maaseutuelinkeinoyrityksissä. 

Erillinen jäteveden käsittelyjärjestelmä sijoitetaan omalle 

tontille ja jos se toimii huonosti, kärsijänä on koko talouden väki. 


Haja-asutusalueella ei yleensä ole kunnallista 

vesijohtoa ja viemäriverkostoa. Kaikkiaan 

kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella 

asuu vakituisesti tai tilapäisesti yli miljoona 

suomalaista. Pelkkä saostuskaivo ei enää 

riitä jätevesien käsittelyyn. 

Meillä on maailmanlaajuisestikin mitaten 

kaunis ja puhdas luonto. Säilytetään se sellaisena! 

Kenellä on vastuu jäteveden puhdistuksesta 

haja-asutusalueella? 

Mitä aineita jätevedestä poistetaan ja miksi?


Uponor-saunakaivo on edullinen ratkaisu mökeille ja rantasaunoille, joissa vesi 

kannetaan sisään ja vedenkäyttö on vähäistä. Rasvaisia tiskivesiä varten saunakaivon 

eteen on hyvä lisätä Uponor-saostuspallo. Saunakaivosta pesuvedet imeytetään 

puhdistumaan vettä läpäisevään maaperään. Imeytyskaivo asennetaan hyvin vettä 

imevään paikkaan. Tilava, 300 litran säiliö kerää vedet runsaammankin käytön 

aikana. Saostuspallon mukana toimitetaan 1,2 metrinen nousuputki, joka voidaan 

katkaista keskeltä tarkastusputkeksi myös saunakaivolle. Kuva on vieressä. 

E I = E A I = I JK I = EL 

6 K L EA 

HE 

JA L A I E JA L A I E JA L A I E 

= I A K JK L = 

EE J = E A 

6 EEL EEJ EEJ I A J 

5 A A O JO O J EE J = E A A I J= F K D @ EI JK K J 

JA L A I E = J F K D @ EI JK I A A 

Sakokaivo Lähes kaikissa haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmissä jäteveden 

esikäsittelyyn tarvitaan kaksi- tai kolmiosaista saostuskaivoa, sakokaivoa. 

Perinteisesti se on tehty betonirenkaista. Nykyisin on myös lujitemuovisia kaivoja. 

Sakokaivo riittää käsittelyksi siellä, missä ei ole pohjavesien saastumisvaaraa ja vedet 

voidaan imeyttää maastoon. Jos viemäri liitetään johonkin suurempaan puhdistuslaitokseen, 

sakokaivo poistetaan. 

Kaivossa jätevedestä laskeutuu pohjalle raskaampi kiintoaines ja kelluva kiintoaines 

nousee pinnalle. Jäteveden viipymän on oltava saostuskaivossa riittävä kiintoaineen 

laskeutumisen takaamiseksi (noin 2-3 vrk). Oikein rakennettu saostuskaivo vähentää 

jäteveden kiintoainesmäärää noin 70 %. Orgaanisen aineen, fosforin ja typen määrät 

vähenevät ainoastaan 10-20 %, ja samoin jäteveden bakteerit pidättyvät saostuskaivoon 

huonosti. Saostuskaivo ei yksinään ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. 

Saostuskaivo on tyhjennettävä vähintään 1–2 kertaa vuodessa ja yleensä liete on 

kuljetettava käsiteltäväksi kunnalliselle puhdistamolle. 

Maahan imeytyksessä Järjestelmään kuuluvat saostussäiliö tai -kaivo sekä 

imeytysputket. Imeytysjärjestelmä rakennetaan kaivamalla ojamainen tai laajempi 

kaivanto, jonka pohjalle laitetaan sepelikerros ja reiällinen imeytysputkisto. Kaivannon 

pohjalle muodostuu pieneliöstö, joka hajottaa jäteveden orgaanisia aineita 

ja kuluttaa jäteveden ravinteita. Kun jätevesi suotautuu tämän biokerroksen läpi, 

vesi puhdistuu. Jätevesi puhdistuu myös suotautuessaan maakerrosten läpi. Lopuksi 

puhdistunut jätevesi kulkeutuu maaperästä pohjaveteen. Imeytys voidaan toteuttaa 

tilanteesta riippuen imeytyskenttänä tai –ojastona. Imeytyskaivo ja –kuoppa ovat 

esim. kesämökin saunavesien käsittelyyn sopivia menetelmiä. Huolellisesti rakennetussa 

ja hoidetussa imeytyskentässä pienenee jäteveden fosforipitoisuus 60-80 

%, typpipitoisuus 20-40 %, orgaanisen aineksen määrä 90-99 % sekä bakteerien 

määrä 99 %. (Rontu ja Santala, 1995) Imeytysjärjestelmän puhdistustehoa on 

kuitenkin käytännössä vaikea mitata. Maahanimeytysjärjestelmää ei saa rakentaa 

tärkeillä pohjavesialueilla. 


= K K D K A 

9 + 


A EJJE 

= = F A H E A O JO I 

= = EL 

5 = I JK I = EL J 

1 A O JO I A JJ 

1 A O JO I F K J E 

6 = H = I JK I F K J E 


Saunakaivo 

Saostuskaivo 

29 

Mitä jätevedelle tapahtuu sakokaivossa? 

Miten maahan imeytetty jätevesi puhdistuu? 

Imeytys maahan 

29 



30 

30 


Imeytys ei sovi tiiviiseen maaperään ja maaperän imeytymisominaisuudet onkin 

tutkittava huolellisesti. Pohjaveden pinnan on oltava korkeimmillaankin tarpeeksi 

kaukana imeytyspinnasta, jotta pohjaveden likaantuminen estyy. Imeyttämön putket 

ja laitteet on suojattava ja lämpöeristettävä tarpeeksi paksuilla maakerroksilla tai 

muilla rakenteilla. Kerrosten on kuitenkin läpäistävä ilmaa. Saostussäiliö tai -kaivo 

pitää tyhjentää tarpeeksi usein, tai maaperä saattaa tukkeutua. 

= EJK HE 

- J EI O O I 

L A I EI J 

L D ! 

- J EI O O I EE 

JA EI J H= = = 

L D # 

= = F A H JK J E K I A = 

JK J EJ= = = K A A A F E 

I K K I = = F K D @ EI J= 

I E EJK I F = E = I E 

- J EI O O I = = 

L A @ A JJ= 

- J EI O O I = = 

L D = 

5 K K = J = A J EI O O @ A J = K A F = = A # 

I EL = EJI A L EE = = F K HE L A @ A JJ= ED E 

6 = 

= EL 

I JA A J= H EI JA JJ= L = 

- J EI O O I I = I JK I = EL I J= 

= I K E H= A K I A A = 

EE JA EI J H= = = 


6 EA 

Pystysuoran etäisyyden imeytysputkiston 

ja pohjaveden välillä on oltava vähintään 

1 m. 

Imeytysmoduuleita käytetään korvaamaan 

jakokerros perinteisessä maapuhdistamossa. 

Maapuhdistamo voidaan rakentaa pieneen 

tilaan (noin 10 m²), sillä imeytysmoduulit 

puhdistavat jätevedet tehokkaammin kuin 

perinteinen sepelikerros. 

Mitä hyötyä on imeytysmoduulien käytöstä? 

Maahan imeytyksessä saostussäiliön esikäsitelty 

jätevesi johdetaan sepelikerrokseen 

asennettujen imeytysputkien kautta maaperään. 

Imeytys on mahdollinen, jos maaperä on 

hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa.

Kalustus 

Kosteuden ongelma kiinteistössä Kiinteistön erilaisissa 

huonetiloissa on veden tulo- ja poistopisteitä. Vesi tulee hanasta ja poistuu 

viemäriin. Rakenteiden kannalta ongelmattomia käyttöpisteitä ovat keittiö sekä 

yleensä wc-tilat, koska vettä ei roisku seinille tai lattialle. 

Suomalaiset vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain vesivahinkokorvauksia 95 miljoonaa 

euroa (vuonna 2006). Yli puolet pientalojen kosteusvaurioista syntyy jo rakennusaikana. 

Syyt ovat suunnittelun puutteellisuus, huolimaton asennus, sopimattomat 

materiaalit ja pakkanen. Lisäksi pesu- ja kodinhoitotilojen runsas käyttö kuormittaa 

rakenteita. Saunominen, suihku sekä pyykin kuivatus kodinhoitohuoneessa ilman 

kuivatusrumpua pitävät rakenteet ja huoneilman pitkään kosteana. 

Nykyisin vaaditaan kosteiden tilojen rakentamisessa märkätila-asentajatutkinto, jolla 

taataan oikein tehdyt rakennekerrokset. Esim. pesuhuoneen kaakelipinnoitettuun 

lastulevyseinään ruuveilla tiivisteettömästi kiinnitetyt telineet aiheuttavat kosteus- ja 

homeongelmaa. Kosteus pääsee ruuvien reikien kautta turmelemaan rakenteet. 

13. Märkätilat Rakennuksen ns. märkätilat ovat ongelmatiloja. Märkätiloja 

ovat esim. kylpyhuone, pesuhuone ja sauna. Myös WC-tila, apukeittiö, keittiö, 

pyykinpesutila, kuraeteinen ja tekninen tila voivat olla märkätiloja. Märkätilan 

vedeneristetyssä lattiassa on oltava lattiakaivo. Kun saunan lattia on kallistettu 

suihkutilaan viettäväksi ja vedeneristetty yhtenäisesti suihkutilan lattian kanssa, 

voidaan sauna jättää ilman lattiakaivoa. 

Märkätilassa vesijohdon läpivienti seinässä tehdään mahdollisimman korkealle seinän 

yläosaan, vesiroiskeiden aluetta seinässä vältetään. Läpivienti tiivistetään vedenpitävällä 

joustavalla ja homesuojatulla saumausaineella ja suojataan läpivientilaipalla. Kiviaines 

on turvallinen märkätilojen seinämateriaali. 

Suomen Rakentamismääräyskokoelma C2 Mahdolliseen vesivahinkoon ja 

sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla 

ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen 

rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla 

helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Tavoitteena on vaikuttaa suunnitteluun ja 

rakentamistapoihin niin, etteivät vesivahingot jää havaitsematta eikä rakennuksiin 

synny tästä syystä hitaasti eteneviä piilovaurioita. Myös vaurioiden korjattavuuden 

ja sen helpottamisen tulisi olla suunnittelutavoitteena. Jos pintamateriaali ei 

ole itsessään täysin vesitiivis, alusrakenteiden vesitiiviys on varmistettava ennen 

pinnan kiinnittämistä. Muovimatto hitsatuin saumoin on vesitiivis märkätilan 

pintamateriaali. Keraaminen lasitettu laatta ei päästä kosteutta lävitseen, mutta 

laatan saumaus päästää. 

Vesitiivis kaukalo Oikein tehdyn märkätilan lattia on vesitiivis kaukalo, jonka 

vedeneristys jatkuu myös seinille. Lattian kaltevuuden on oltava vähintään 1:80 ja 

lattiakaivon ympärillä 1: 50. Ennen lattian vedeneristystä betonivalun on annettava 

kuivua vähintään viikon jokaista laatan paksuuden senttimetriä kohti. Laatoituksessa 

lattian ja seinän kulma sekä seinien nurkat saumataan homehtumattomalla 

ja elastisella saniteettisilikonilla. Gyproc-rakenteisessa seinässä kalusteiden ja 

varustelujen tukirakenteet asennetaan ennen seinien levytystä. Mahdollinen pohjustus 

tehdään ennen vahvikekankaiden asentamista. Vahvikekankaat asennetaan 

saumoihin, kulmiin ja liittymiin. Märkätilan kuva on alla. 

5 A E = = JJE= EEJ I D @ = 

J= L = L = = = I K H= 

= EI JK I = JJE= 

= EL # 

5 A E = = JJE= EEJ I D @ = 

J= L = L = = = I K H= 

# 

; I I J O O 

I A D @ = = # 

" 


31 

Millaisia ongelmia kiinteistön liiallisesta 

kosteudesta voi aiheutua? 

Vuodot helposti näkyviin, tarkastettavaksi, 

huollettavaksi ja korjattavaksi! 

Millainen on oikein tehty märkätilan lattia? 

Märkätilan ilmanvaihtoon on kiinnitettävä huomiota 

jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin mietitään 

esim. sitä kuivataanko pyykki talviaikana 

märkätilassa vai kuivausrummussa. 

Oikein mitoitettu ilmanvaihto poistaa märkätiloista 

ylimääräisen kosteuden, joka muutoin 

saattaisi vahingoittaa talon muitakin osia. 

Myös lattialämmitys nopeuttaa märkätilan 

kuivumista. 

31 



32 

8 EA H E JE 

HA C = I 

8 A @ A A HEI JO I 

32 

2 EI J A J K = N ! 

6 EEL EI EEJ I A I E 

A J K EEJJE A 

8 ! L EA HEEEJ I = JJE= 

= EL I EL K EEJJO 

) 

Kalustus 

2 EI J A J K F O I O L 

EE EJO I 

) F EI J A J K O E D @ = 

= L A I EK L A @ A F E = L E 

2 EI J A J K F O I O L EE EJO I 6 EEL EI EEJ I A I E A J K EEJJE A 

) K L K J L A I EA 

K EL = = EL I I = I JA K I = JK HE J= E 

L K J L A I E D = J= = L A @ A A HEI JO I A 

= L K = O L EA 

) 

= K = = E A = A @ A I J 

= L E L A @ A A HEI JO I = 

= EI JA JJK K EL = = EL F E 

) F EI J A J K O E D @ = 

= L A I EK L A @ A F E = L E 

Asenna laitteet/osat esim. lattiakaivot valmistajan ohjeiden mukaan. Jos teet muhvillista 

muoviviemäriasennusta sovittaen osia paikalleen ilman tiivisteitä, älä unohda 

laittaa tiivisteitä valmiiseen asennukseen tai muista mikä asennus on vasta sovitteilla. 

Käytä myös muhvillisissa muovisissa tuuletusviemäreissä ehdottomasti tiivistysrenkaita. 

Pyri kiristämään kaikki mutterit kerralla sopivaan tiukkuuteen. ”Muttereita” 

on esim. vesilukoissa sekä puserrusliitoksissa. Tee asennukset siten, ettei sinun työsi 

jäljiltä pääse kosteutta/vettä rakenteisiin l. tiivistä myös kiinnitysruuvien reiät sopivalla 

massalla. 


Löytyykö viereisestä kuvasta vesitiivis kaukalo? 

Kaukalomainen ja edestä avoin vedeneristys, 

joka on kaadolla lattiakaivoon. Vedeneristyskaukalo 

estää mahdollisen vuotoveden 

pääsyn seinä- ja lattiarakenteisiin. 

Mitä turvalaitteita lattiakaivon yhteyteen 

voisi vielä lisätä?

Kalustus 

14.4. Astianpesuallas, tiskipöytä Altaita käytetään tiska uksessa 

ja ruuanlaitossa. Altaan materiaali on emaloitua terästä tai ruostuma tonta 

18/8 krominikkeliterästä. Allaolevassa kuvassa oleva reunallinen rst-allas on 

käytännöllinen ja kolhuja kestävä. Reunat estävät veden valumisen lattialle 

ja altaaseen pudonnut metallinen pihvinuija ei tee niin pahaa jälkeä, kuin se 

tekisi pudotessaan emaloidun teräsaltaan pinnalle. Yleensä nykykeittiöt ovat 

lattiapinta-alaltaan pieniä, joten keittiön suunnittelussa kannattaa huomioida 

erityisen hyvin altaan, lieden, astianpesukoneen, jääkaapin ja laskutasojen 

sijoitus. Näin saadaan käyttäjää miellyttävä, toimiva keittiö. Kaikissa altaissa 

on yleensä takareunassa ylivuotoaukko, josta altaassa riittävän korkealla oleva 

vesi pääsee viemäriin, vaikka altaan pohjatulppa on paikallaan. Jos hana jätetään 

vuotamaan täysin auki, ylivuotoaukko ei kuitenkaan pysty ehkäisemään altaan 

tulvimista ja vesivahinkoa. 

Muovinen vesilukko voidaan säätää moneen suuntaan. Vesijohdot ja viemäri 

asennetaan tiskipöydän alakaapin takaseinälle isomman kaappitilan saamiseksi. 

Vesilukoissa on myös liitos astianpesukoneen poistoletkua varten. Ennen poistoletkun 

kytkentää, yhteen reikä on avattava esim. pienellä reikäsahalla. 

6 EEL EI JO I 

) I JE= F A I K A D = = 

= = F EI J F D = = L A I E = K = 

8 % # 

5 K = A HH I L D # 

O JJ L EF K 

2 HA I K K JE 

JO L = I K F K J E 

; EL K J 

2 D = L A JJEEE 

EEJ I O D @ A A = I JE A 

= I I = 

) = F D = L EF D = 


33 

Allasta ja sekoittajaa käytetään veden ottoon, 

tiskaukseen sekä ruuan laitossa esim. 

vihannesten pesuun. 

Astianpesualtaan viemäröinti, liitosyhde ja 

vesilukko 

Miten saat viereisen vesilukon avulla allaskaappiin 

mahdollisimman paljon tilaa? 

33 



34 

34 

) 2 

8 

) 2 

H= I 8 A C = 

& # $ 

8 

8 

8 

8 

8 % # 

Kalustus 

= I JA K F I JE 

8 

8 

8 


Tulvari-tuotteilla ehkäistään kosteus- ja homevaurioita Kuvassa käyttövesiputkistojen 

ja lämminvesivaraajan vuodot ohjaantuvat Tulvari-suojakaukalon 

kautta viemäriin. Tulvari-tuoteperheestä löytyvät myös suojakaukalot 

astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen alle. Tulvari-suojakaukalo yhdistettynä 

talon vesi-, viemäri- ja hälytysjärjestelmään estää vaurioiden synnyn 

vesivuodon sattuessa. Tulvari-suojakaukalo on osa kiinteistön käyttövesi- ja 

hälytysjärjestelmää. 

8 

8 

8 % # 


Poistoletku koukkaa kuvan mukaan yläkautta. 

Tämä estää astianpesualtaan vesien pääsyn 

koneeseen. Kuvasta puuttuvat vuotovesikaukalo 

ja/tai lattiakaivo. 

Tulvari -suojakaukalon asennus ja yläkuvassa 

Tulvari -vuotovesianturi. Käytä jakotukkien 

asennuksessa viemäröitävää/vuotovesihälytyksellä 

varustettua kytkentäkeskusta. 

Miten viereisten kuvien laitteet ehkäisevät 

vesivaurioita?

Kalustus 

14.6. Suihku voi olla pesutilassa sellaisenaan, suihkuverhon eristämänä tai 

suihkukaappissa. Suihkuhana asennetaan siten, että sitä voidaan säätää menemättä 

suihkun alle. Suihkukaapilla sekä suihkualtaalla seinien ja lattian kastuminen 

suihkun aikana estyy tai vähenee huomattavasti. Myös märkätilan seinä- ja lattiarakenteiden 

kosteusriskit pienenevät. Koneellinen ilmanvaihto korvaa nopeasti 

kostean ilman normaalikosteuspitoisella ilmalla. Turhaa vedeneristyksen lävistystä 

märkätilassa vältetään. Läpiviennit tiivistetään sekä läpivientien että ruuvien 

kannan kohdalta vedenpitävällä joustavalla ja homesuojatulla saumausaineella. 

L = EEI J= 

= JJE= F E = I J= 

8 

8 

L = EEI J= 

= JJE= F E = I J= 

Suihkualtaat valmistetaan emaloidusta teräksestä, muovista tai saniteettiposliinista. 

Niitä käytetään usein pesuhuoneissa suihkujen alla veden roiskumisen estämiseksi 

sekä suihkukaappien yhteydessä. Suihkualtaat viemäröidään lattiakaivoon. 

Amme on korvattu monessa kiinteistössä suihkulla pienemmän veden kulutuksen 

ja tilankäytön takia. Amme ja suihku voivat olla myös vierekkäin, jolloin niillä 

voi olla yhdistetty amme- ja suihkusekoitin. 


35 

Suihku on tehokas laite henkilökohtaisen 

hygienian hoidossa. 

Missä mielessä suihkukaappi on pelkkää 

suihkua parempi ratkaisu? 

Suihkun asennusmittoja. Alustan ja lattiakaivon 

huoltoa varten suihkukaappi on siirrettävä 

sivuun tai lattiakaivon on oltava huollettavissa 

vähintään 150 mm x 150 mm huoltoaukon 

kautta. Vesi johdetaan altaasta juoksuputkella 

lattiakaivoon. 

35 



36 

36 

8 # 

# % " 

! 

8 EA HE F J = I A A J= = 

L = EE = JJE= F E = 

O F K A A = = JK F = J= = 8 

6 8 

Kalustus 


WC-laitteen viemäröinti lattialla olevaan 

viemäriin. 

Mitä etua on seinään kiinnitettävällä WClaitteella 

verrattuna lattiaan kiinnitettyn 

laitteeseen? 

WC-laitteen viemäröinti seinässä olevaan 

viemäriin. 

WC-laitteen viemäröinti seinässä olevaan 

viemäriin sekä nousutuki esim. vanhuksille. 

Viereisessä kuvassa pesuallas ja WC ovat pohjapiirustuksessa 

ylhäältä päin esitettyinä. 

Samat laitteet ovat nousukaaviossa edestä 

katsottuna.

9 + EI JK E 

6 8 

Kalustus 

Kaksivesijärjestelmä Aluksi kannattaa kyseenalaistaa juomaveden käytön järkevyys 

WC-laitteen huuhtelussa. Kaksivesijärjestelmässä kaksi erilaista vettä johdetaan 

kiinteistön käyttöön. Ykkösvesi on esim. ruuanlaitossa ja henkilökohtaisessa hygieniassa 

käytettävää talousvettä. Kakkosvesi on harmaita vesiä, sadevesiä sekä muiden 

vesilähteiden vesiä. Vettä voidaan käyttää kasteluun ja WC-laitteen huuhteluun. 

Tavanomainen käsittely kierrätettävälle vedelle on aktiivilieteprosessi, suodatus ja 

desinfi ointi. Jätevesi koostuu periaatteessa kolmesta eri tyypistä. Harmaa vesi on 

lähinnä pesuvettä, jota asuntoalueilla syntyy kylpyhuoneissa henkilökohtaisesta hygieniasta, 

vaatteiden pesusta sekä keittiössä. Musta vesi sisältää myös käymäläjätteitä. 

Sadeveden käyttöä kasvien kasteluun tai maahan imeytykseen tulisi suosia. Alla on 

kuva kaksivesijärjestelmän toteutusesimerkistä. 

6 + 

8 

8 D L A JE A 9 + HA I JA 

8 

6 JJE D J 

J= K I L A I E 

2 O O E F A I K A 

8 

5 EE 

1 K JO D A O I 


6 JJE D J 

F E J= L A I E 

Alipainekäymälät ovat sovelluksia vähävetisestä käymälästä. Käymäläjäte kerätään 

niissä säiliöön sähkökäyttöisellä tyhjiöpumpulla aikaansaadulla alipaineella. 

Alipainekäymälät soveltuvat vaikeisiin maasto-olosuhteisiin sijoitetun tiiviin 

pientaloalueen tai lomakylän viemäröintiratkaisuksi. Kerätyn jäteveden käsittely 

on kuitenkin toteutettava erikseen. Alipainejärjestelmässä käymäläjätteet imetään 

alipaineella keräyssäiliöön. Sähkömoottorin käyttämä tyhjiöpumppu huolehtii siitä, 

että putkistossa ja säiliössä säilyy jatkuvasti alipaine. Huuhteluun käytetään noin 

1,2 I vettä. Putkisto tehdään pieniläpimittaisesta muoviputkesta ja keräilysäiliö 

voidaan kaivaa maahan, sijoittaa erilliseen rakennukseen tai kellariin. Järjestelmää 

käytetään esim. laivoissa. 


8 

Vähävetinen WC 

37 

Missä viereisen kuvan mukaan käytetään 

kakkosvettä? 

37 



38 


38 


15. Käsitteitä Vesihuoltoverkostojen saneerauksen jatkuvasti kasvaessa 

on erilaisten saneeraukseen liittyvien ohjeiden tarve kasvanut. Vesihuoltoverkoston 

elinkaareen kuuluvat suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. 

Uudisrakentaminen on ensimmäistä kertaa tehtävä rakentaminen. 

Ylläpito käsittää käytön, kunnossapidon ja saneerauksen. 

Käytöllä tarkoitetaan normaaleja toimenpiteitä verkoston toimintakunnon säilyttämiseksi. 

Tähän kuuluu mm. pumppaamoiden ja verkoston toiminnan tarkkailu. 

Kunnossapidolla tarkoitetaan paikallisia korjauksia sekä huoltotoimenpiteitä. 

Kunnossapidon laiminlyönti johtaa ennemmin tai myöhemmin saneeraukseen. 

Saneeraus jaeteen peruskorjaukseen/perusparannukseen ja uusimiseen. 

Peruskorjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa vanhaa rakennetta korjataan 

siten, että se toimii osana uutta kokonaisuutta. 

Perusparannuksella tarkoitetaan kunnossapitoa laajempaa toimenpidettä, joilla 

pidennetään rakenteen kestoikää. 

Uusimisella tarkoitetaan toimenpidettä, joilla vanha rakenne korvataan uudella 

rakenteella. Uusiminen voidaan tehdä kaivamalla tai kaivamatta. 

O JJ 

2 A HK I H= K I 

F A HK I F = H= K I 

F EJ I K K JK I 

F J I K K JK I 

F K HEI JK I I K K JK I 

I F EH= = EI K K JK I 

I K = I K K JK I 

A J K I K K JK I 

F = A E JE 

F E EJK I HK EI K JA JJ= 

L = = = E A A = 

I = K A E A J E JE 

= EL A I = A A H= K I 

I A = L A I EL EA H E EI 

J A HEEI L EA H E JEE 

F = E A A I J 

L EHJ= = = J= I = K I 

O 

; F EJ 

5 = A A H= K I 

K I I = F EJ 

F K D @ EI JK I 

I D E A I K = K I 

L A @ A = = @ K I J 

F = E = EI A J H= K I A J 

O 

5 = A A H= K I 

7 K I E E A = EL = 

= JJ= 

F = I K K JK I 

E H JK A E JE 

7 K I E E A = EL = 

= = 

15.1. Toteutustapoja Vesi- ja viemärijohtojen saneeraus voidaan toteuttaa 

kaivamalla vanha johto auki ja rakentamalla uusi tilalle. Voidaan käyttää myös 

saneerausmenetelmiä, joissa putkea ei tarvitse kaivaa auki. Menetelmän valintaan 

vaikuttavat esim. kaivusta ulkopuolisille aiheutuvat haitat, tekniset tekijät ja taloudellisuus. 

Pitkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään vedetään yhtenäiseksi hitsattu tai 

liitetty putki, joka muodostaa uuden, tiiviin putken. Pitkäsujutuksessa on perinteisesti 

käy polyeteeniputkia, jolloin sujutusta varten on pitänyt tehdä työkaivanto. 

Kaivanto pyritään tekemään sellaiseen paikkaan, että siitä päästään sujuttamaan 

molempiin suomiin. Pitkäsujutus soveltuu sekä viemäreille että vesijohdoille. Työn 

onnistuminen edellyttää vain saneerattavalta putkelta riittävää vapaata aukkoa. 

Pätkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään työnnetään lyhyistä putkista 

koostuva uusi putki. Työ tehdään yleensä tarkastuskaivoista, jolloin kaivon halkaisija 

määrää sujutusputken maksimipituuden. Putkien muhvien tulee kestää 

työnnön aiheuttamat voimat. Pätkäsujutus soveltuu viemäreille. Työn onnistumisen 

kannalta on tärkeää, että saneerattavassa putkessa ei ole suurempia mutkia kuin 

mitä sujutettava putki tai sen liitokset sallivat. 


Millaiset seikat vaikuttavat saneerausmenetelmän 

valintaan?


Tuuletusviemärin kunto tarkistetaan vesikatolta ja sen eristys ullakolta. Tuuletusviemäri 

voi huurtua tai jäätyä umpeen puutteellisen eristyksen johdosta. Se voi 

myös tukkeentua esim. puun lehdistä. 

Vesilukot on puhdistettava muutaman kerran vuodessa. Vesilukon tyhjeneminen 

tai pulputtaminen johtuu tukkeutuneesta kokooja- tai tuuletusviemäristä. Miltei 

tukkeutuneessa viemärissä vesi virtaa umpivirtauksena, putken täydeltä, ja aiheuttaa 

ylipaineen huuhtelupisteen alapuolella oleviin vesilukkoihin, joihin voi virrata 

jätevettä viemäristä. 

Lattiakaivojen kunnossapitojakso on n. 50 vuotta l. sama kuin viemäreilläkin. Lattiakaivojen 

korokerenkaan ja lattiapinnoitteen tiivistyksen kunto on joskus tarkistettava 

koska vesivuoto rakenteisiin tätä kautta on melko yleinen vuotovahinkojen 

aiheuttaja. Varsinkin pesuhuoneen lattiakaivon vesilukko kannattaa puhdistaa pari 

kertaa vuodessa. 

15.3. Viemärin kuntotutkimus 

Viemärikameralla voi kuvata putken sisäpuolisen kunnon ja kuvaus voidaan 

tallentaa myöhempää tarkastelua varten. Kuvauksen perusteella myös mahdollinen 

ongelmakohta voidaan paikantaa tarkasti. Pystylinjat kuvataan ylhäältä alas päin, 

ettei tippuva jäte tahraa kameran linssiä. Tulosten perusteella todetaan putken 

tukkeutumisriski. Jos vaakaviemärissä jäteveden pinta nousee yli kolmasosan 

putken halkaisijasta, viemäriin liittyy tukkeutumisriski. 


39 

Kuvissa on erilaisia kameroita sekä viemärin 

kuvaus. Näytöltä seurataan viemärin tukkoisuutta 

tai vaurioita. Kuvaus voidaan tallentaa 

ja antaa asiakkaalle. Näytöltä selviää 

esim. tukkeen tai vaurion sijainti, etäisyys, 

putkistossa. 

39 



40 

40 


Keittiöremontti ja viemärit Keittiön pesualtaan viemärin suuruus on 50 mm, 

joten pesualtaan paikkaa voidaan muuttaa melko helposti siirtämällä viemäriä 

kaapiston sokkelin alla. Astianpesukone viemäröidään keittiön pesualtaan vesilukon 

viemäröintihaaraan. Valmista haaraa peittävä tulppaus on tietenkin poistettava 

ennen pesukonekytkentää. Jos keittiöremontti on sillä tavoin perusteellinen, että 

astianpesuallas tulee kokonaan toiselle seinälle, joudutaan viemäröinti miettimään 

uudestaan. Viemäri voidaan upottaa sisäseinän sisään, lattiaan voidaan piikata 

uusi ura viemärille tai lattiaan tehdään reikä timanttiporauksena ja viemäröinti 

suoritetaan alakerroksen kautta. Alakerran kattoon rakennetaan alaslaskettu katto. 

Keittöön voidaan asentaa myös kokonaan uusi pystyviemäri. 

Kylpyhuoneremontti ja viemärit Kylpyhuoneiden ja WC:n pesualtaiden sekä 

pyykinpesukoneiden viemärit ovat halkaisijaltaan vain 32 mm. Tämän kokoinen 

viemäriputki voidaan asentaa jopa seinän pintaan. Muista aina oikea kosteiden 

tilojen vesieritys. 

Sadevesiviemäri, vesikatto ja kattokaivot Jos katon pinnoitteet uusitaan, 

tarkistetaan samalla kattokaivojen kunto ja uusitaan ne tarvittaessa. Veden poiston 

parantamiseksi kaivoja ehkä joudutaan lisäämään katolle. Pystyviemärit asennetaan 

timanttiporauksella tehtyihin reikiin. Pystyviemäri on hyvä äänen takia sijoittaa 

“toisarvoisiin tiloihin”. Eristys voi olla samalla äänenvaimennus- ja kondensoitusmisen 

eston eristys. 

Valurautaisen sisäviemärin pinnoitus DaKKI-menetelmä soveltuu korjaus- ja 

perusparannushankkeisiin, korjauksiin, joissa kunnostetaan vain viemärijohdot ja 

lattiakaivot l. vesivaurioiden ennaltaehkäisyyn. Putkien sisähalkaisijat ovat 50...160 

mm. Epoksimassa tukkii pienet reiät, mutta suuret reiät, halkeamat ja repeämät 

tulee paikata etukäteen ennen pinnoitusta. Viemäriputkisto voidaan vaihtamisen 

sijaan kunnostaa pinnoittamalla. Menetelmä ei riko seiniä eikä lattioita, joten 

niiden jälleenrakentamiskustannuksilta vältytään. Työ on nopeaa. Keittiön ja 

kylpyhuoneen viemärijärjestelmät johtolinjoineen korjataan 3-4 päivässä. Asukkaat 

voivat asua korjaustyön aikana asunnoissaan, sillä käyttövesiputkistoa ei tarvitse 

uusia samanaikaisesti. Menetelmä ei tuota betoni- tai asbestijätettä eikä epoksi 

sisällä haitallisesti haihtuvia liuotinaineita. Korjattu viemärijärjestelmä on tiivis ja 

korroosiolta suojattu. Pinnoitetta putkisto on yhtenäinen ja saumaton ja putkiston 

ääneneritys lisääntyy, jolloin putkistosta tulee käytössä aikaisempaa hiljaisempi. 

1. päivä Kaikki työn kannalta tarpeelliset lattia- ja seinäpinnat suojataan suojapahvilla. 

WC-istuin ja vesilukot irrotetaan lattiasta. Lattiakaivon väliseinään 

porataan tai avataan puhdistusaukko. Kylpyhuoneen ja keittiön viemärijohdot 

ja lattiakaivot puhdistetaan. Samalla käsitellään myös roilossa olevat pystysuorat 

viemärilinjat. Viemärien sisäpinnan kerrostumat ja ruoste poistetaan painehuuhtelemalla 

ja jyrsimällä. Putket painehuuhdellaan, tarkastetaan videokameralla ja 

kuivataan. 

2. päivä Putket pinnoitetaan sisältä joustavalla, hyvin tarttuvalla epoksimassalla. 

Pinnoitus tehdään erikoistyökalulla ja työtä seurataan jatkuvasti videokameralla, 

jotta pinnoituksesta tulee varmasti peittävä. 


Milloin mielestäsi sisäviemäreitä korjataan 

pelkän puhdistuksen sijaan? 

Viereisessä kuvassa on jyrsintävaihe. Kovametallipaloilla 

varustettu ketju l. terä pyörii 

putkessa vaijerin päässä. Keskipakoisvoiman 

avulla terä painautuu putken seinämiä 

vasten poistaen putken pinnasta kaiken lian 

terveeseen metallipintaan asti. Toisessa kädessä 

on laitteen ohjain. Työn aikana huuhdellaan 

vedellä viemäriin kaikki putkesta 

irronnut jäte.



41 

Rasvanerotuskaivon imutyhjennys. Vieressä on 

kaivon pesussa tarvittava painevesiletku. 

Viemärin avaus vaijerin avulla 

41 



42 

42 


Viemärimitoitus Viemäröinti suunnitellaan siten, että jätevedet 

voidaan johtaa pois luotettavasti ilman melua tai paineenvaihteluita sekä 

riittävällä virtamaalla, joka estää lietteen kerrostumista viemäriputkien pohjalle. 

Paineenvaihtelut saattavat imeä vesilukon tyhjäksi. Viemäripiste mitoitetaan siten, 

että se pystyy poistamaan 1,5 kertaisesti siihen johdetut vesipisteiden normivirtaamat. 

Viemärin putkikoko ei saa pienentyä virtaussuunnassa. Esim. kun kylmän 

ja lämpimän veden normivirtaamien summa on 0,2 dm³/s: 0.2 dm³/s x 1,5 = 

0.3 dm³/s. Mitoitus voidaan suorittaa tarkkana, laskennallisena mitoituksena tai 

taulukkomitoituksena. Tässä osuudessa selvitetään esimerkkien avulla taulukkomitoituksen 

ideaa. Tarkoituksena ei ole ensisijaisesti mitoituksen osaaminen, vaan 

sen periaatteen ymmärtäminen. 

Rakennuksen viemäripisteitä ovat pesuallas, WC-laite, astianpesuallas, pesukoneet, 

lattiakaivo, kaatoallas, juoma-allas ja urinaalit. Lattiakaivon kautta voidaan 

viemäröidä pesuallas, kylpyamme, pesukoneet ja suihkun vedet. 

16. Mitoituksen kulku Mitoituksessa erotetaan tuulettamaton 

viemäri (kytkentä- tai kokoojaviemäri) ja tuuletettu viemäri (yleensä kokoojaviemäri). 

Normivirtaama ja mitoitusvirtaama Viemäri mitoitetaan siihen liitettyjen 

viemäripisteiden normivirtaamien summan mukaan. Viemäripisteiden käyttö ei 

kuitenkaan ole samanaikaista, joten normivirtaamien summa muutetaan mitoitusvirtaamaksi. 

Mitoitusvirtaama huomioi viemäripisteiden todennäköisen samanaikaisen 

käytön. Jos mitoitusvirtaama on pienempi kuin suurimman yksittäisen 

viemäripisteen normivirtaama, käytetään mitoitusvirtaamana ko. normivirtaamaa. 

Asuinhuoneiston kylpy-, suihku- tai WC-tilassa otetaan huomioon viemärin mitoituksessa 

vain suurin lattiakaivoon tuleva viemäripisteen normivirtaama. 

8 EA H EF EI JA H EL EH J= = = 

@ I 

O F O = A 

2 A I K = = I 

2 A I K EI JK E 

5 K ED K 

5 K ED K = = I 

6 = I = F D = J= E = = J = = I 

9 + EI JK E 

) I JE= F A I K = = I 

JEJ= K I 

= = JJE = J= E A 

= = JJE ! = J= E A 

2 A I K A 

JEJ= K I 

F A I K JK F = 

) I JE= F A I K A 

JEJ= K I 

H= L E J = 

8 EHJI = 

D K K D JA K L A JJEEE 

D K K D JA K D = = 

2 A I K K HK A JHE 

K = = = I 

= JJE= = EL J 

' 

! 

! 

$ 

' 

$ 

& 

$ 

$ 

' 

$ 

 

$ 

 

$ 

! 

$ 

 

 

0 K = K JK I E= 

4 = L E J = O J I I H= I L = A H JJE 

A = K JJ= 

- E JA J= D K E L EA H EJ A I I 

J EI A L EA HEF EI JA A L A I EK 

, = JJE= = EL 

- E JA J= D K E L EA H EJ A I I 

J EI A L EA HEF EI JA A L A I EK 

, = JJE= = EL 

5 = = = E = EI K K I A HH E 

8 EHJ= = = = A E JA J= D K E 

8 EA H EJ A I I = JJE= = EL = K JJ= EJ EJK I A I I = D K E E@ = = L = E = JJE= = EL JK A L = J 

J @ A EI A J L EA HEF EI JA E@ A H EL EHJ= = = J = JJE= = EL D @ A JJK A L EHJ= = EA I K = I = = 

= A E J @ I , % # = JJE= = EL I I = = # @ I , = JJE= = EL I I = 

6 O O F F ED O L I O JO EI I = JJE= = EL EI I = L E@ = = I = E= O I K EJ= D O L I O J A D @ EI I = = E EJJK = 

L EHJ= = E= = = 


Miten saadaan selville normivirtaamien 

summa? 

Mitoitusvirtaama on pienempi kuin normivirtaamien 

summa. 

Miksi mitoitusvirtaama on pienempi kuin 

normivirtaamien summa?

' 

& 

% 

$ 

# 

" 

! 

6 8 JK K A JK I L EA HE 

@ I 

& @ I 

' 

& 

% 

$ 

# 

" 

! 

K = 

@ A # 

= JA L K K I 

! ! @ I 

& @ I 

6 K K A JA JJK 

= L EA HE 

" @ I 

! @ I 

O J A J L EA HE 

@ I 

6 K K A JJ= = J = L EA HE 

2 O I JO L EA HE 

O J A J L EA HE $ @ I 

@ A % 


H EL EHJ= = EA 

I K = 

# % @ I 

6 K K A JA JJK = L EA HE 

@ A 

# ! " # $ % & ' 

@ A # 

@ A % # 

8 D E EI = JA L K K I 

8 = = = L EA HE 

@ A 

@ A $ 

@ A $ 

@ A 

5 K ED K = = I ' @ I 

EJ EJK I L EHJ= = = 

@ I 

7 F H 

! 

" # ! " # $ % & ' ! " # @ I 

K = 

H EL EHJ= = EA I K = 

# % 

K = F E A = = F O I JO I K H= I J= E = I J= 

EJ EJK I L EHJ= = = 


& # 

& % # 

& & # 

& ' # 

@ I 

@ I 

43 

Pelkistettyyn pohjakuvaan on merkattu normivirtaamat 

ja normivirtaamien summa. 

Luokka 1 on hotellit, sairaalat, koulut ja kokoontumistilat 

Luokka 2 on asuintalot, toimistot ja vanhainkodit 

Normivirtaamien summan avulla ( 5.7 dm³/s) 

käyrästöstä saadaan mitoitusvirtaamaksi 1.3 

dm³/s. Jos mitoitusvirtaama on pienempi kuin 

suurimman yksittäisen viemäripisteen normivirtaama, 

käytetään mitoitusvirtaamana ko. 

normivirtaamaa. Mitoitusvirtaama on siis 1.8 

dm³/s, WC-laitteen virtaama. 

43

Esite, pdf - Penan Tieto-Opus Ky

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?