02.09.2013 Views

Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suomen ja Venäjän välisellä<br />

rajalla 1423 rajamerkkiä<br />

Yleensä maarajan raja-aukolla on Suomen<br />

sinivalkoinen paalu parinaan Venäjän punavihreä<br />

paalu.<br />

Raja kulkee paalujen keskellä. Usein värillisten<br />

paalujen välissä on myös matalampi<br />

ja ohuempi valkoinen ja teräväkärkinen<br />

taitepistepaalu. Raja kulkee juuri sen valkoisen<br />

paalun kärjen kautta. Millimetri tästä<br />

ohuesta rajalinjasta suuntaan tai toiseen –<br />

ja ollaan jo Suomessa tai Venäjällä.<br />

”Ei kenenkään maata” ei ole olemassakaan.<br />

Tällaisia samanlaisia paalupareja itärajalla<br />

on reilut 1150.<br />

Tarkkaan ottaen eivät paalumerkitkään<br />

samanlaisia ole. Paalujen koko ja väri on<br />

sama, mutta jokaisessa rajamerkissä on<br />

myös molempien maiden vaakunakilvet ja<br />

merkin oma tunnusnumero.<br />

Suomenlahden rannassa Virolahdella,<br />

varsinaisen pidemmän maarajan etelä-<br />

päässä, on merkki I/1. Siitä alkavat numerot<br />

kasvaa kohti Inarin Muotkavaaraa.<br />

Kivimerkkejä on 246 kappaletta, puisia<br />

rajamerkkejä kaksi ja betonista valettuja<br />

rajamerkkejä neljä. Merirajalla on 16<br />

rajaviittaa ja kolme betonista rajamerkkiä<br />

kohdissa, joissa nk. meriraja kulkee maata<br />

pitkin.<br />

Tarina alkaa<br />

Tämä on tarina erilaisista, persoonallisista<br />

rajamerkeistä. Kaikkia ei esitellä, mutta joka<br />

raja- ja merivartioston alueelta kerrotaan<br />

ainakin yksi esimerkki. Jokaisella rajamerkillä<br />

on oma tarina.<br />

Lähdetään liikkeelle Lapista, Suomen ja<br />

Venäjän rajan pohjoisesta päätepisteestä –<br />

tai alkupisteestä, miten päin rajaa pitkin nyt<br />

kulkeekin.<br />

Muotkavaaran rajamerkki Inarin kunnassa<br />

on samalla myös toinen Suomen<br />

kolmen valtakunnan rajapyykistä. Toinen<br />

RAJAMME VARTIJAT 45<br />

Rajamerkin 153 ylin betonikuutio katkaistun pyramidin päälle lisättiin v. 1964. Alun perin merkki valettiin Nuijamaanjärven pohjaan v. 1940. Järven pohja on<br />

antanut vähän periksi 72 vuodessa betonimassan painon alla ja merkki kallistunut. Merkin oikaisua ei toistaiseksi ole katsottu tarpeelliseksi.<br />

Persoonalliset rajamerkit<br />

Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan rajamerkeistä noin 80 prosenttia ovat aivan samannäköisiä. Tässä<br />

artikkelissa kerrotaan kuitenkin osasta noin 20 %:n vähemmistöön kuuluvista erilaisista, persoonallisista ja<br />

usein ainutkertaisista rajamerkeistä.<br />

kolmen valtakunnan rajamerkki sijaitsee Kilpisjärven<br />

takana Mallan luonnonpuistossa,<br />

Kuohkimajärven niemessä. Siellä kohtaavat<br />

Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat.<br />

Muotkavaaralla on omat 1950-luvun<br />

alussa kolmen naapurivaltion kesken<br />

yhdessä sovitut säännöt merkin arkkitehtuuria<br />

ja hoitovuoroja myöten. Kunkin<br />

valtion hoitovastuu rajamerkistä kestää<br />

kerrallaan viisi vuotta, ja vastuu kiertää<br />

loputtomasti.<br />

Seuraavaksi Muotkavaaran rajamerkki<br />

siirtyy Suomen hoitovastuuseen elokuun<br />

alussa 2013. Vastuu jatkuu, kunnes Venäjä<br />

ottaa merkin hoitaakseen elokuussa 2018.<br />

Kartiomaisen rajamerkin kiviosan korkeudeksi<br />

on sovittu kaksi metriä. Kartion pohjan<br />

halkaisija on 2,5 metriä ja yläosan halkaisija<br />

2,0 metriä.<br />

Tämän kivistä kootun kartion päällä<br />

on vielä kolmisärmäinen betonipyramidi.<br />

Siinä kullakin särmällä on särmän puoleisen<br />

maan kielellä merkin nimi, siis ”Suomi,

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!