KANI - Faunatar
KANI - Faunatar
KANI - Faunatar
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>KANI</strong><br />
Oryctolagus cuniculus<br />
Seurallinen ja touhukas kani on<br />
saavuttanut valtaisan suosion lemmikkinä ympäri maailman.<br />
Mikäli kaneja halutaan hankkia kaksi on suositeltavin vaihtoehto<br />
naaras ja leikattu koiras, sillä saman sukupuolen kanit saattavat täysikasvuisina<br />
tapella keskenään rajusti.<br />
Jalostuksen tuloksena kaniro‐<br />
tuja on kymmenittäin. Her‐<br />
meliini on yksi suosituim‐<br />
mista roduista kokonsa vuoksi,<br />
aikuinen hermeliini painaa ainoas‐<br />
taan 600 ‐1400 gr, joten se ei ole<br />
juuri marsua isompi. Rotujen,<br />
värien, turkinlaatujen ja korvien<br />
pituuksien loputonta kirjoa ei<br />
tässä yhteydessä ole mielekästä<br />
käydä läpi, sillä perushoidoltaan<br />
kaikki kanit ovat samanlaisia.<br />
Kanin keski‐ikä vaihtelee yksi‐<br />
löittäin 6‐9 vuoden välillä, mutta<br />
kani voi elää yli 10‐vuotiaaksikin.<br />
REVIIRI<br />
Villikanit asuvat suurissa yhtei‐<br />
söissä ja muodostavat reviirin,<br />
jonka koko vaihtelee 15‐25<br />
hehtaarin välillä riippuen kani‐<br />
yhteisön koosta, tarjolla olevasta<br />
ruokamäärästä ja muista lähi‐<br />
ympäristön kaniyhteisöistä. Kesy‐<br />
kanikin muodostaa reviirin, joka<br />
saattaa käsittää koko huoneiston<br />
tai vain jonkin osan sitä. Tällä<br />
alueella kani viettää aikaa ja<br />
alueen onkin oltava kanille<br />
turvallinen ja miellyttävä.<br />
Huomioi siis seuraavat seikat:<br />
Myrkylliset huonekasvit : kani ei<br />
osaa tunnistaa kasvien myrkylli‐<br />
syyttä, vaan syö niitä, jos ne sen<br />
mielestä maistuvat hyvältä.<br />
Sähkö‐ ja puhelinjohdot on syytä<br />
piilottaa, sillä ei ole tavatonta,<br />
että kani niitä nakertelee.<br />
Koirat ja kissat saattavat vahin‐<br />
goittaa kania, mikäli ne jätetään<br />
yksin samaan huoneeseen, joten<br />
kanin on turvallisinta olla häkis‐<br />
sään silloin kun muu perhe on<br />
poissa.<br />
Pienet lapset saattavat pahaa tar‐<br />
koittamatta olla kovakouraisia ka‐<br />
neille. Lapsen tulee siis seurus‐<br />
tella kanin kanssa vanhempien<br />
valvonnan alla.<br />
Avoimet ulko‐ovet houkuttelevat<br />
kania.<br />
Kuuma ja kostea huone on kanista<br />
epämiellyttävä, kanin paikka ei<br />
ole ainakaan saunan pukuhuo‐<br />
neessa.<br />
Veto saattaa aiheuttaa kanille<br />
hengityselinsairauksia. Häkin<br />
paikka onkin valittava muualta<br />
kuin ikkunan tai oven edestä.<br />
Meteli televisiosta tai radiosta on<br />
kanista vastenmielistä.<br />
Maalin, lakan tai hyönteismyrkyn<br />
käyttö vaatii kanin siirtämistä<br />
muualle käytön ajaksi.<br />
REVIIRIN MERKITSEMINEN<br />
Villikanit merkitsevät reviirinsä<br />
perärauhastensa erittämällä haju‐<br />
aineella, joka kulkeutuu papanoi‐<br />
den mukana aina tarvittaessa.<br />
Kanit saattavat käyttää merkitse‐<br />
miseen myös virtsaa, jonka ne<br />
taitavassa kaaressa suihkaisevat<br />
jopa kymmenien senttien korkeu‐<br />
teen. Tapa liittyy lähinnä parit‐<br />
telukauteen, jolloin uroskanit<br />
merkitsevät "omat" naaraansa.<br />
Kanin alaleuassa on hajurauhaset,<br />
joita se käyttää yksittäisten asi‐<br />
oiden merkitsemiseen hieromalla<br />
leukaansa esinettä vasten. Kaik‐<br />
kien näiden tuoksujen käyttä‐<br />
minen, rauhasten koko ja tuok‐<br />
sujen voimakkuus on yksilöllistä.<br />
Useimmiten ihminen ei tuoksuja<br />
edes huomaa, mutta joskus var‐<br />
sinkin uroskanit merkitsevät revii‐<br />
riänsä niin innokkaasti, että kanin<br />
kastrointia on syytä harkita.<br />
ELEET JA ÄÄNTELY<br />
Nuoleminen vastaa kaniyhteisön<br />
toisilleen tekemää turkinhoitoa.<br />
Kuonolla töniminen voi tarkoittaa<br />
eri asioita. Jos sylissä oleva kani<br />
tönäisee kuonollaan silittelijän<br />
kättä, se todennäköisesti haluaa<br />
sylistä pois. Jos lattialla oleva kani<br />
tönii hoitajansa nilkkoja ja hypäh‐<br />
telee hoitajansa jalkojen ympärillä<br />
on se osoitus huomion kaipuusta.<br />
Kani saattaa tavoitella huomiota<br />
myös mattoja ja lattiaa kova‐<br />
äänisesti kaivaen.<br />
Jalkojen tömäytys lattiaan on<br />
merkki koko laumalle: "varokaa,<br />
vaara uhkaa! "<br />
"Korkein jaloin" seisominen, alas<br />
painettu pää, selän myötäisesti
painetut korvat ja pystyssä oleva<br />
häntä ovat uhkausele, kani haluaa<br />
olla rauhassa.<br />
Jäykkänä matalaksi painuminen ja<br />
pään maahan painaminen on tapa<br />
piiloutua, ehkä kani pelästyi?<br />
Kyljellään tai selällään kieriskely on<br />
osoitus aivan erityisestä hyvän<br />
olon tunteesta.<br />
Lyhyt murina on varoitusääni,<br />
usein tähän liittyy uhkauseleet.<br />
Urinaa ja tuhinaa päästelevä uros<br />
kosiskelee naarasta.<br />
Hampaiden raksuttelu viestii hy‐<br />
vänolon tunnetta.<br />
Vikinä on poikasilla voimakasta<br />
niiden kutsuessa emoaan. Aikui‐<br />
setkin kanit vikisevät, mutta ääni<br />
on lähes olematon.<br />
Huutava kani on kertakaikkisen<br />
kauhuissaan.<br />
Kaivaminen: Kanit rakastavat kai‐<br />
vamista. Luonnossa villikanit<br />
kaivavat syviä tunneleita, joissa<br />
on monta suuaukkoa ja yksi tai<br />
useampi suuri pesäkammio.<br />
Kesykanit harvoin pääsevät to‐<br />
teuttamaan vaistojaan luonnossa,<br />
joten ne kaivavat sijaistoimintana<br />
mattoja, lattiaa ja häkkinsä<br />
pohjaa. Tästä harvoin aiheutuu<br />
asunnolle haittaa. Mikäli kanin<br />
omistajalla on mahdollisuus ra‐<br />
kentaa kanilleen ulkohäkki kesäk‐<br />
si, tulee muistaa tämä kaivamis‐<br />
taito. Häkissä pitää ehdottomasti<br />
olla verkkopohja, vaikka maan<br />
alle upotettuna, jotta kani kui‐<br />
tenkin saa tuntea tassujensa alla<br />
oikean nurmikon.<br />
<strong>KANI</strong>HÄKKI<br />
Liian isoa häkkiä ei voi hankkia.<br />
Kanille olisi mieluisinta olla va‐<br />
paana jatkuvasti, mutta aina se ei<br />
ole mahdollista. Jonkinlainen mi‐<br />
nimi häkille on 120 x 50 cm<br />
kokoinen pohja. Päivittäinen ja‐<br />
loittelu on vähintäänkin suosi‐<br />
teltavaa. Kani on touhukas ja<br />
seurallinen eläin, joka häkissä<br />
pidettynä masentuu, turhautuu ja<br />
muuttuu äkeäksi.<br />
Häkin varusteina juomapullo,<br />
ruokakuppi, heinäteline ja pesä‐<br />
koppi. Pesäkoppi antaa kanille<br />
mahdollisuuden piiloutua, aivan<br />
kuten se luonnossakin tekisi men‐<br />
nessään pesätunnelinsa suojaan<br />
vaaran uhatessa.<br />
Pohjamateriaalina voi käyttää<br />
mm. purua, olkipellettiä, olkea tai<br />
puuhaketta. Kokeilemalla löytää<br />
parhaimman vaihtoehdon, puru<br />
on edullisin ja imee kosteutta<br />
hyvin. Usein kani ottaa häkistä<br />
yhden nurkan vessanurkakseen ja<br />
tämän voikin siivota vaikka<br />
päivittäin. Koko häkin putsaa‐<br />
minen on syytä tehdä kerran‐pari<br />
joka viikko. Monesti kani tekee<br />
asiansa mielellään myös kis‐<br />
sanhiekka‐laatikkoon joka voi‐<br />
daan sijoittaa häkin sisä‐ tai<br />
ulkopuolelle.<br />
RAVINTO<br />
Kani on kasvissyöjä ja syö<br />
luonnossa hyvin kuitupitoista<br />
ruokaa. Kanin ruokavalion perus‐<br />
tana on kuivattu sekaheinä, jota<br />
tulee olla kanin saatavilla<br />
jatkuvasti. Usein lemmikkinä<br />
pidetyt kanit saavat turhan<br />
rasvaista ravintoa, sillä monissa<br />
siemenseoksissa on paljon aurin‐<br />
gonkukkaa, pähkinää ja muita<br />
rasvaisia ravintoaineita. Siemen‐<br />
seoksia huomattavasti terveelli‐<br />
sempi ravinto on kaneille suun‐<br />
niteltu täysrehupelletti, jota<br />
annetaan kohtuullisesti päivittäin.<br />
Lisäruokana kanille tarjotaan<br />
tuoreruokaa, kuten porkkanaa,<br />
omenaa, endiiviä ja muita<br />
salaatteja, kesäkurpitsaa, pääry‐<br />
nää, kurkkua ja kurpitsaa.<br />
Kesäisin ulkoa kerättynä mm.<br />
ratamoa, vesiheinää, voikukkaa ja<br />
lehtipui‐den oksia. Kaalit, sipulit<br />
ja muut voimakkaat kasvit eivät<br />
kanille sovi. On myös vältettävä<br />
liiallisten herkkujen kuten ba‐<br />
naanin ja avokadon tarjoamista,<br />
sillä kani lihoo herkästi. Liika‐<br />
lihavuudesta aiheutuu kaneillekin<br />
terveydellisiä haittoja, mainit‐<br />
takoon maksan rasvoittuminen,<br />
josta voi seurata krooninen ripuli.<br />
Mikäli kanin papanat muut‐<br />
tuvat löysiksi, ne takertuvat kiinni<br />
toisiinsa tai niissä on voimakas<br />
haju, on syytä jättää tuoreruoka<br />
pois, lisätä kuivaheinää ja<br />
tarkkailla kania vuorokausi. Mikäli<br />
ripuli pahenee, on otettava<br />
yhteyttä eläinlääkäriin.<br />
Kanin hampaat kasvavat jatku‐<br />
vasti, joten kanilla pitää jatkuvasti<br />
olla jotain kovaa nakerreltavaa,<br />
jotta hampaat kuluvat. Tähän<br />
tarkoitukseen sopivat lehtipuiden<br />
oksat, näkkileipä ja korput.<br />
Häkkiin tulee sijoittaa mineraali‐<br />
kivi ja kalkkikivi mineraalien ja<br />
kalsiumin saamisen takeeksi. Kani<br />
käyttää niitä, mikäli siihen on<br />
tarvetta.<br />
MUUT HOITOTOIMENPITEET<br />
Kynsienleikkaus tehdään tarvit‐<br />
taessa noin kerran kuussa.<br />
Parhaiten kynsien leikkaus onnis‐<br />
tuu kissoille ja jyrsijöille tarkoite‐<br />
tuilla kynsisaksilla.<br />
Harjaaminen saattaa olla<br />
tarpeen varsinkin karvanlähtö‐<br />
aikaan, mutta monet kanit<br />
nauttivat harjaamisesta muul‐<br />
loinkin. Pitkäturkkiset rodut<br />
vaativat säännöllistä<br />
turkinhoitoa. Angorakanit myös<br />
keritään sään‐nöllisin väliajoin.<br />
Korvien putsaus tehdään<br />
tarvittaessa. Mikäli korva‐<br />
käytävissä on paljon vaikkua ja<br />
korvat haisevat pahalle on syytä<br />
epäillä korvapunkkeja, jolloin<br />
eläinlääkärin apu on tarpeen.<br />
Madotus voidaan ulkokaneille<br />
tehdä keväisin ja syksyisin.<br />
Rokotuksia ei tarvita.
LISÄÄNTYMINEN<br />
Kanilla ei ole säännöllistä kiima‐<br />
kiertoa, vaan se pystyy ovuloi‐<br />
maan aina halutessaan. Ensi‐<br />
astutus kannattaa rodusta riip‐<br />
puen tehdä 6‐9 kuukauden iässä.<br />
On järkevintä viedä naaras<br />
uroksen luokse ja toistaa astutus<br />
useita kertoja.<br />
Kantoaika on noin 28‐33<br />
vuorokautta, jonka jälkeen naaras<br />
synnyttää 2‐5 sokeaa ja avutonta<br />
poikasta.<br />
Naaras rakentaa poika‐sille<br />
karvoista ja heinistä pesän ennen<br />
synnytystä. Synnytettyään naaras<br />
viettää aikaa pesässä päivisin<br />
hyvin vähän ja imettää poikasiaan<br />
vain muutaman kerran<br />
vuorokaudessa, yleensä öisin.<br />
Poikaset ovat luovutusiässä 8<br />
viikon iässä.<br />
MUUTA HUOMIOITAVAA<br />
Mikäli eläin vaikuttaa sairaalta,<br />
sillä on ripuli, ummetus tai sen<br />
ruokahalu on huono ota yhteyttä<br />
eläinlääkäriin ja/ tai kanin myy‐<br />
ään.<br />
Tekstin kopiointi kielletty.
Change language