Lue lehti. - Vesitalous
Lue lehti. - Vesitalous
Lue lehti. - Vesitalous
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kuijetukset Suomen satamista ovat<br />
myös viime vuosina hleman kasvaneet,<br />
mutta muutokset eivät ole olleet dramaattisia.<br />
Söiliöolusten möörö io koko<br />
kosvoneel - eivöt kuitenkoon<br />
loodun kusfonnuksello<br />
Viimeisten kolmen vuoden aikana ö1jvalusten<br />
vierailut Suomenlahden satamiin<br />
ovat kaksinkertaistuneet. Säiliö-<br />
alusten määriin kasvu ei kuitenkaan ole<br />
tapahtunut laadun kustannuksella, sillä<br />
yhä suurempi osa säiliöaluksista on<br />
verrattain uusia ja h1wäkuntoisia laivoja.<br />
Esimerkiksi Sköldvikin, Primorskin<br />
ja Muugan satamissa ei todettu enää<br />
käyneen yhtakaan yksirunkoista ö1jytankkeria<br />
toukokuun 2004 tarkastelus-<br />
sa. Vertailukohtana oli vuonna 2001 tehty<br />
samankaltainen selvitys, jolloin esimerkiksi<br />
Muugassa käyneistä aluksista<br />
vielä 35 % oli yksirunkoisia. Uusien<br />
alusten käyttöönotto näkyy positiivisesti<br />
myös tankkerien keskimääräisen<br />
iän laskuna: Muugassa öljytankkerien<br />
keski-ikä on laskenut kolmen vuoden<br />
kuluessa noin viisi vuotta ia Sköldvikissäkin<br />
kolme vuotta.<br />
t2 VESITALOUS 2/2005<br />
Säiliöalusten parantuneen kunnon<br />
ohella voidaan todeta alusten koon kasvu<br />
viime vuosina. Erityisen nopeaa on<br />
ollut suurempien, 75 000-100 000 dwt<br />
alusten osuuden kasvu pienempien<br />
kustar.rnuksella. Yli 150 000 dwt alusten<br />
käyttöä Itämerellä rajoittaa Talskan salmien<br />
mataluus.<br />
Mitö fulisi tehdö<br />
öliykulietusten riskien<br />
-iienönlömiseksi?<br />
Suomenlahti on toistaiseksi - onneksi -<br />
säästynvt vakavilta öljyonnettomuuksilta.<br />
Tämän tiedon varassa me emme<br />
kuitenkaan voi enää jatkossa valitettavasti<br />
elää. Liikennemäåirien kasvu on lisännvt<br />
vakavan öljy'vahingon todennäköisr,-vttä<br />
merkittävästi. Alueen luonto<br />
on eritvisen haavoittuvaa, ja olosuh-<br />
teita voidaan verrata arktisiin siltä osin,<br />
että osa alueesta on jään peitossa talvikuukausina.<br />
Suomenlahti on kapea ja<br />
rarurikko rikkonainen, joten pienikin r;1jyonnettomuus<br />
aiueella aiheuttaisi välittomia<br />
ja vakavia seurauksia kaikkien<br />
kolmen rannikkovaltion ihmisille ja<br />
luonnolle.<br />
Viime vuosien vakavat öljyonnetto-<br />
Kuvo 3.<br />
I<br />
)oll,oolus ^,,.1... rrennn<br />
öliysotomosso<br />
kesalla 2001.<br />
Kuvo:<br />
Jormo Rylkönen<br />
muudet maailmalla ovat käynrristäneet<br />
kansa i nvä | isiä prosesseja, joissa merenkulun<br />
turvallisuutta maailman vesillä<br />
on ryhdytty parantamaan. Kansainvälinen<br />
merenkulkujärjestö IMO hyväksyi<br />
vuoden 2003 huhtikuussa nopeutetun<br />
aikataulun yksirunkoisten tankkereiden<br />
poistamiseksi maailman vesiltä.<br />
Aikataulun mukaan nämä tankkerit<br />
poistuvat käytöstä viimeistään vuonna<br />
2015. EU hyväksyi saman vuoden 1okakuussa<br />
säännöksen, jonka mukaan<br />
mm. raskaimpien öljylaatujen kuljetukset<br />
yksirunkoisilla tankkereilla kiellettiin<br />
välittömästi EU:n jäsenvallioiden<br />
satamissa. Tämä kielto koskee mvös<br />
uusia jäsenvaltioita.<br />
Näiden toimien lisäksi myös Suomenlahdella<br />
ja Itämerellä on ryhdytt,v<br />
toimiin merenkulun turvallisuuden parantamiseksi<br />
ja öljlntorjuntavalmiuden<br />
lisäämiseksi. Muun muassa Itämeri -<br />
Venäjiin vesiä lukuun oftamatta - on nimetty<br />
erittäin herkäksi merialueeksi (ns.<br />
ISSA status) ja Itämeren suojelukomissio<br />
HELCOM on antanut lukuisia merenkulun<br />
turvallisuutta parantavia suosituksia.<br />
Suomenlahdella käynnistyi 1..7.2004<br />
kolmen vallion, Suomen, Venäiän ia Vi-
Change language