Lue lehti. - Vesitalous
Lue lehti. - Vesitalous
Lue lehti. - Vesitalous
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
j.--<br />
. (iJ><br />
-- ---t -a<br />
Moiio Hultunen olloo hoovinöyteltö kosviplonkfonin loiistokotsouslq vorlen.<br />
Ympäristön tilaa seurataan mittaamalla<br />
ekologista laatua ilmentäviä<br />
muuttujia. Uudistuksessa tieto mitatuista<br />
muuttujista kootaan indikaattoreiksi;<br />
kutakin ekologisen laadun tavoitetta<br />
vastaa yksi tai useampia indikaattoreita.<br />
Ne ovat kävtännössä aikasarjoja,<br />
joista ilmenee mitatun muuttujan<br />
kehitys mahdollisimman pitkällä aikavälillä.<br />
Uudistustyötä tehdään edelleen ja<br />
HELCOMiIIe ehdotettuja indikaattoreita<br />
on nyt kaikkiaan 20 kappaletta.<br />
(http:/ /helcorn.navigo.fi/ environment/<br />
indicators2OO4/ en GB/indic ators2004 / ).<br />
Niiden aihepiirit kattavat vuotuisen va-<br />
8 VESITALOUS 2/2005<br />
lunnan vaihtelut, Itämeren sl'vtinteiden<br />
happitilanteen ja syanobakteerikukintojen<br />
voimakkuuden. Indikaattoreita<br />
ovat tuottaneet ja sitoutuneet päivittämään<br />
HELCOM -työtä eri maissa tekevät<br />
tutkimuslaitokset.<br />
Tavoitteena on, että ekologisen laadun<br />
tavoitteita määritellään ja indikaattoreita<br />
tuotetaan kaikille HEL-<br />
COMin painopistealueille sekä avomerelle<br />
että rannikkoalueille. Indikaattoreita<br />
kehitetäan vertailu- ja tavoitearvot<br />
sisältäviksi. Tätä varten<br />
HELCOM käynnsti vuodelle 2005 erillisen<br />
hankkeen liittyen rehevöitymistä<br />
kuvaaviin indikaattoreihin. Mvös in-<br />
dikaattoripohjaista raportointia ja sel-<br />
vitvstoimintaa kehitetään. Tavoitteena<br />
on järjestelmä, jossa vuosittain päivitettyihin<br />
indikaattoritietoihin perustuen<br />
tehdään eri teerrroja käsitteleviä<br />
selvityksiä, joiden pohjalta kootaan<br />
säännöllisin aikavälein laaja selvitys<br />
Itämeren ympäristön tilasta ja siihen<br />
vaikuttavista tekijöistä. Naiden<br />
"science for rnanagement" -$ryppisten<br />
selvitvsten ohessa annetaan päättäjille<br />
myös toimenpidesuosituksia.<br />
Muultuvo eurooppoloinen<br />
toimintoympörislö<br />
Itämeren toimintaympäristö on muuttunut<br />
ratkaisevasti. Baltian maat ja<br />
Puola tulivat EU:n jäsenmaiksi vuoden<br />
2004 toukokuussa ja Itämerestä tuli yhtä<br />
maata lukuunottamatta EU:n sisämeri.<br />
EU:lla on aiempaa paremmat<br />
mahdollisuudet vaikuttaa Itämeren<br />
ympäristön tilaan. Vesipolitiikan puitedirektiivi<br />
vaikuttaa tulevaisuudessa<br />
voirnakkaasti rannikkovesissä tehtlyn<br />
ympäristön tilan seurantaan. Lisäksi<br />
EU:ssa on vuonna 2002 käynnistynyt<br />
prosessi, jossa valmistellaan kaikki Euroopan<br />
merialueet kattavaa Meristrategiaa.<br />
Meristrategia pyrkii Euroopan<br />
mittakaavassa sovittamaan yhteen<br />
merten hyötykäytön ja merten hyvän<br />
ympäristön tilan ekosysieemilähestymistapa<br />
-periaatteen mukaisesti. Mereiselle<br />
ympäristölle tullaan todennäköisesti<br />
asettamaan tilatavoitteita ja niiden<br />
toteuturnista seurataan vesipuitedirektiivin<br />
tyyppistä lähestvmistapaa<br />
noudattaen. Meristrategian pitäisi valmistua<br />
vuoden 2005 puoliväliin mennessä.<br />
Toistaiseksi käytyjen keskustelujen<br />
mukaan siinä korostetaan alueeilisten<br />
merensuo jelusopimusten roo-<br />
1ia, alueellisten erojen huomioon ottamista<br />
sekä myös EU:n ulkopuolisten<br />
maiden sitoutumisen tiirkeyttä, iotta tavoitteisiin<br />
päästäisiin.<br />
Meristrategian 1ähivuosien haasteisiin<br />
luulunevat Euroopan eri merialueiden<br />
ympäristön tilan selvilykset ja<br />
myös Itämeren eri alueiden rehevöitymistilan<br />
arviointi. Parhaillaan pohditaan,<br />
kuinka Euroopan eri merialueiden<br />
rehevöitymisarviointeja olisi toteutettava<br />
yhteismitallisesti, siten että vertailu<br />
eri merialueiden välillä olisi mah-
Change language