Selaa tästä SSG:n vuosikirjaa 2011 - Sibbo Skyttegille r.f.
Selaa tästä SSG:n vuosikirjaa 2011 - Sibbo Skyttegille r.f.
Selaa tästä SSG:n vuosikirjaa 2011 - Sibbo Skyttegille r.f.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nin kanssa aluelle, joka oli vuokrattu Sven<br />
Hougbergiltä Nikkilän pohjoispuolelta. <strong>SSG</strong>:n<br />
puheenjohtaja oli silloin Tor Krogell, joka lahjoitti<br />
mm. ladon rakennusmateriaaliksi. radan<br />
rakentaminen suoritettiin talkovoimin. Yksi<br />
ahkerimmista rakentajista oli Ernst Selenius<br />
Paippisista. Kivääriampujien vetävä voima<br />
oli silloin Edvin Ollberg ja haulikkoampujien<br />
puolella Kurt Flinck. 1967 <strong>SSG</strong> sai oman<br />
tunnuksensa Maj Krogellin piirtämänä. Lupa<br />
käyttää sutta tunnuksessa saatiin kunnanvaakunan<br />
heraldikon O. Eriksonin annettua<br />
siunauksensa.<br />
MM-KULTAA, MUTTA...<br />
Pienoiskiväärimiesten menestyksekkäin<br />
ajanjakso oli vuosina 1967-1974, jolloin Rolf<br />
Juselius ja Leif Lajunen ampuivat maajoukkueessa<br />
ja nimettiin vuorotellen vuoden<br />
urheilijaksi Sipoossa. Leif Lajunen oli Suomen<br />
kultajoukkueessa MM:ssa 1974.<br />
<strong>SSG</strong>:n SM-kultajoukkue<br />
<strong>SSG</strong>:s FM-guldlag<br />
Mutta erinomaisista huippuampuista huolimatta<br />
jäsenmäärä laski. Yksi tärkeä syy lienee<br />
se, että kyläradat hävisivät. Toinen syy on<br />
ehkä se, että kilpailuhenki radalla oli liian<br />
kovaa. Ammuttiin tosissaan huippuvälineillä.<br />
Aloittelijat ja vähemmän menestyksekkäät<br />
ampujat eivät tunteneet itsensä tervetulleiksi<br />
ja he tunsivat itsensä etukäteen lyödyiksi.<br />
Lisäksi johto oli aivan liian keskitetty. Tämä<br />
on osaltaan syy siihen, että johtokunta ja<br />
koko toiminta passivoitui. Pohja kärsi huipun<br />
kustannuksella. Samanaikaisesti esiintyi<br />
kitkaa kivääri- ja haulikkoampujien välillä.<br />
Haulikkoampujat tunsivat itsensä sivuute-<br />
22<br />
tuiksi kunnes he vuosikokouksessa 1975<br />
alkoivat voimakkaasti parantaa asemiaan<br />
seurassa. 1970-luvulla jäsenmäärä kääntyi<br />
vahvaan nousuun mikä pääasiassa johtui<br />
haulikkojaoston toiminnan tehostumisesta.<br />
Järjestettiin haulikkoammunnan kursseja ja<br />
ampujainliiton päävalmentaja Olavi Eronen<br />
esitelmöi tarkoituksenmukaisesta ampumaharjoittelusta.<br />
Vuosina 1975-1978 Per-Erik ”Picken” Stjernberg<br />
toimi seuran sihteerinä. Oli eteenkin<br />
Pickenin ansiota että <strong>SSG</strong>:n kirjanpito-, tilinpäätös-<br />
ja vuosikertomistavat uudistettiin.<br />
Tämä loi perustan sille, että <strong>SSG</strong> pystyi toteuttamaan<br />
uuden ratahankeen ja saamaan<br />
kunnallista ja valtiollista avustusta.<br />
<strong>SSG</strong> MUUTTAA SAVIJÄRVELLE<br />
Vuonna 1979 Picken valittiin puheenjohtajaksi,<br />
Sten Eklöf sihteeriksi ja Karl-Johan Blomqvist<br />
rahaston- ja jäsenrekisterin hoitajaksi.<br />
1980 saimme kunnalta luvan vuokrata nykyisen<br />
ampumarata-alueemme ja rakennustyöt<br />
aloitettiin 1981. <strong>SSG</strong> haluaa kiitollisuudella<br />
korostaa sitä suurta ja yksimielistä tukea,<br />
mitä olemme nauttineet kunnan luottamus-<br />
ja virkamiesten keskuudessa. Kunnallinen<br />
rakennustuki oli perusedellytys valtiontuen<br />
saamiseksi.<br />
TALKOIDEN VUOSIKYMMEN<br />
Koko 1980-luku oli intensiivisen suunnitelun,<br />
rakentamisen ja talkootoiminnan vuosikymmen.<br />
Radan rakentaminen alkoi tukkitalkoilla,<br />
joissa yksityiset maanomistajat lahjoittivat<br />
n. 500 tukkia rakennusaineiksi. Tämän lisäksi<br />
kunta lahjoitti n. 1000 tukkia rata-alueelta.<br />
Sitä mukaan kun uudet radat rakennettiin,<br />
myös toiminta kasvoi nopeasti. Tämä oli<br />
erityisen totta haulikkoratojen osalta, jotka<br />
tänään kuuluvat Suomen monipuolisimpiin<br />
ratoihin. 1985 solmittiin yhteistyösopimus<br />
Helsinkiläisen Flyktskytteklubbenin kanssa.<br />
FSK on osallistunut Sportingradan rakentamiseen.<br />
FSK:n avustuksella saatiinkin aikaiseksi<br />
Suomen ensimmäinen sporting rata.<br />
1980-luvulla seura sai myös kolme uutta<br />
jaostoa, nimittäin ampumahiihtojaoston,
Change language