KAVIOT ja Hyvässä muodossa Hiljainen viikinki
KAVIOT ja Hyvässä muodossa Hiljainen viikinki
KAVIOT ja Hyvässä muodossa Hiljainen viikinki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Islannin-<br />
Hil<strong>ja</strong>inen <strong>viikinki</strong><br />
puhuu hevosen kieltä<br />
<strong>KAVIOT</strong> <strong>ja</strong><br />
kengitys<br />
<strong>Hyvässä</strong> <strong>muodossa</strong><br />
1/08<br />
HEVONEN<br />
IslanninHEVONEN 1/08 1
s. 14<br />
s. 22<br />
s. 28<br />
Islannin-<br />
Islannin- 1/08<br />
1/08<br />
HEVONEN<br />
HEVONEN<br />
Tässä numerossa:<br />
4 Vieraskynä:<br />
Islannin suurlähettiläs<br />
Hannes Heimisson<br />
5 Pääkirjoitus<br />
7 Vuosikokouskutsu<br />
Näyttelykutsu<br />
8 Muoto muuttuu<br />
12 Islanninhevoskuulumisia<br />
14 Henkilökuvassa<br />
Stian Pedersen<br />
19 Aidanreunalla<br />
20 Passipoliisi<br />
21 Uutisia<br />
22 Kaviot <strong>ja</strong> kengitys<br />
26 Nuorten palsta<br />
28 Painojen käyttö<br />
30 SIHY:n tiedotuksia<br />
Kannen kuva: ’Lauman mukana’<br />
An<strong>ja</strong>-Mai<strong>ja</strong> Koskinen<br />
IslanninHEVONEN 1/08 3
Islanninhevosen<br />
ihannemuoto muuttuu<br />
8<br />
IslanninHEVONEN 1/08<br />
Teksti <strong>ja</strong> Kuvat: Johanna Viitanen<br />
Islanninhevosen ihannemuoto on muuttunut nopeasti.<br />
Pyöreä kouluratsastusmuoto on oikein ratsastettuna hyväksi,<br />
mutta moni tuijottaa muotoa liian varhain tai toteuttaa<br />
sen väärin. Tuomarit pohtivat nyt lajin suunnannäyttäjinä<br />
samo<strong>ja</strong> kysymyksiä, joihin kouluratsastus on joutunut<br />
rollkur-kohussa vastaamaan.
Ryhdikäs avoin muoto <strong>ja</strong> pyöreä kouluratsastusmuoto<br />
ovat islanninhevoselle ainakin toistaiseksi<br />
yhtä sallittu<strong>ja</strong>, jos selkä <strong>ja</strong> takaosa toimivat<br />
oikein. Etu- <strong>ja</strong> takaosan pitää olla samaa paria.<br />
Jos etu<strong>ja</strong>lan askel on laa<strong>ja</strong>, myös taka<strong>ja</strong>lan on<br />
poljettava tarmokkaasti <strong>ja</strong> kyllin pitkälle rungon<br />
alle.<br />
Ratsastustermit <strong>muodossa</strong>, peräänannossa<br />
<strong>ja</strong> kuolaimella tarkoittavat<br />
väljästi ottaen samaa: Hevonen liikkuu<br />
tasapainossa, rennosti <strong>ja</strong> irtonaisesti,<br />
<strong>ja</strong> selän <strong>ja</strong> takaosan lihakset työskentelevät<br />
aktiivisesti. Tämän seurauksena<br />
kaula rentoutuu <strong>ja</strong> kaartuu luonnostaan<br />
oikein päin, sen verran kuin hevosen<br />
koulutustaso <strong>ja</strong> rakenne sallivat.<br />
Hevonen alkaa hakeutua muotoon itse,<br />
kun se hallitsee tasapainonsa <strong>ja</strong> käyttää<br />
selän <strong>ja</strong> takaosan lihaksia oikein. Nuorikin<br />
hevonen pystyy kulkemaan oikein<br />
päin, mutta muoto saa olla tavallista<br />
vapaampi <strong>ja</strong> pidempi. Klassinen kouluratsastusmuoto<br />
vaatii hevoselta voimaa,<br />
joten vähän ratsastettu hevonen <strong>ja</strong>ksaa<br />
työskennellä kuolaimella vain hetken<br />
kerrallaan.<br />
Muoto <strong>ja</strong>kaa mielipiteet<br />
Islanninhevosia ratsastettiin pitkään<br />
korkeassa <strong>ja</strong> alakaulaisessa <strong>muodossa</strong>.<br />
Muiden ratsastuslajien harrasta<strong>ja</strong>t<br />
luulevatkin monesti, että islanninhevosen<br />
kuuluu liikkua ”väärin päin” pää<br />
pystyssä <strong>ja</strong> selkä lukkiutuneena.<br />
Ihannemuoto on muuttunut nopeasti<br />
eurooppalaisen kouluratsastuksen<br />
vaikutuksesta, selvimmin 1990-luvun<br />
lopulla <strong>ja</strong> kuluvalla vuosikymmenellä.<br />
Nykyisin useimmat tavoittelevat klassisen<br />
pyöreää muotoa ainakin perusaskellajeissa,<br />
<strong>ja</strong> jotkut harjoittelevat siinä<br />
myös tölttiä.<br />
Kilpailuissa hyväksytään yhä myös<br />
korkeahko muoto, jos ylälin<strong>ja</strong> kaartuu<br />
oikein päin, selkä <strong>ja</strong> takaosa toimivat<br />
hyvin, eikä hevonen liiku etupainoisena.<br />
FIPO-säännöt eivät ainakaan<br />
toistaiseksi vaadi tiettyä muotoa, <strong>ja</strong><br />
säännöt mainitsevat klassisen peräänannon<br />
vasta korkeimpien huippupisteiden<br />
yhteydessä.<br />
– Olemme keskustelleet muodosta<br />
kansainvälisissä tuomariseminaareissa,<br />
<strong>ja</strong> ihanne vaihtelee tällä hetkellä jonkin<br />
verran maittain <strong>ja</strong> koulukunnittain, kertoo<br />
Laura Pihkala-Posti, yksi maamme<br />
kolmesta kansainvälisen tason FEIFtuomarista.<br />
Etenkin töltin ihannemuodosta on käyty<br />
viime vuosina kuumiakin keskustelu<strong>ja</strong><br />
kansainvälisissä yhteyksissä.<br />
– Monet keskieurooppalaiset arvostavat<br />
yhä korkeahkoa, avointa <strong>ja</strong> ryhdikästä<br />
muotoa. Heidän ihanteensa eroaa siitä,<br />
mitä esimerkiksi monet ruotsalaiset <strong>ja</strong><br />
islantilaiset tavoittelevat. Ryhdikkäällä<br />
muodolla on kuitenkin kannatta<strong>ja</strong>nsa<br />
Pohjoismaissakin, esimerkiksi Nor<strong>ja</strong>ssa.<br />
– Osa ratsastajista on vienyt muotoon<br />
ratsastuksen jo liiankin pitkälle.<br />
Hevoset kulkevat <strong>ja</strong>tkuvasti tiukkaan<br />
säädellyssä <strong>muodossa</strong>, tai virhe on vielä<br />
vakavampi: ratsu on kuolaimen alla. Ääritekniikat<br />
eivät sovi yleiseen käyttöön,<br />
vaikka yksittäiset ratsasta<strong>ja</strong>t tuntuisivat<br />
saavuttavan niillä tuloksia.<br />
– Jatkuva paine ei ole hyväksi hevosille.<br />
Pidän itse tyylistä, joka yhdistää kummankin<br />
koulukunnan parhaat puolet,<br />
sillä useimmat hevoset <strong>ja</strong> keskivertoratsasta<strong>ja</strong>t<br />
eivät hyödy ääripäistä.<br />
Luotiviivalla<br />
Klassisessa kouluratsastus<strong>muodossa</strong><br />
kuonopii pysyy pystysuorassa, niin<br />
sanotulla luotiviivalla tai vähän sen etupuolella.<br />
Jos turpa painuu luotiviivan<br />
taakse ryntäitä kohti, hevonen liikkuu<br />
kuolaimen alla eli kuolaimen takana.<br />
Kaikki hevoset kulkevat vapaana<br />
enemmän tai vähemmän kuolaimen<br />
yllä. Kuonopii käy luotiviivalla lähinnä<br />
hevosen mahtaillessa, leikkiessä tai<br />
tapellessa.<br />
Asento kuolaimen alla on hevoselle<br />
luonnoton monesta syystä, muun<br />
muassa kaularangan anatomian vuoksi.<br />
Kaula <strong>ja</strong> etuselkä venyvät tehokkaasti<br />
vain silloin, kun kaula kaartuu loivana<br />
pitkälle eteen <strong>ja</strong> alas. Moni kuitenkin<br />
uskoo muodon olevan sitä parempi,<br />
mitä voimakkaammin kaula <strong>ja</strong> pää<br />
taipuvat linkkuun alas- <strong>ja</strong> taaksepäin:<br />
turpa kohti ryntäitä.<br />
– Osa hevosista pelastuu tältä, koska ne<br />
eivät rakenteen vuoksi pysty menemään<br />
linkkuun. Raskaskaulainenkin hevonen<br />
pystyy toki useimmiten kulkemaan<br />
<strong>muodossa</strong>, mutta liioiteltu asento voi<br />
olla jo liian tukala, Laura Pihkala-Posti<br />
kertoo.<br />
Tuomarin oma ihannemuoto ottaa<br />
huomioon yksilölliset piirteet kuten rakenteen<br />
<strong>ja</strong> koulutusasteen. Pään, kaulan<br />
<strong>ja</strong> selän rakenne ratkaiseekin pitkälti<br />
sen, mikä on hevoselle toimivin koottu<br />
muoto. Kuolaimen taakse painuva asento<br />
on aina pahempi virhe kuin hieman<br />
luotisuoraa avoimempi muoto.<br />
Hevonen oppii nopeasti taivuttamaan<br />
kaulaa pienellä oh<strong>ja</strong>savulla, <strong>ja</strong> monet<br />
oppivat liikeradan jo alkukoulutuksessa<br />
ilman ratsasta<strong>ja</strong>a.<br />
– Jotkut taas pitävät luonnostaan päätä<br />
<strong>ja</strong> kaulaa nätissä asennossa. Tällainen<br />
hevonen ei ole välttämättä pidemmälle<br />
koulutettu kuin toinen, joka liikkuu<br />
avoimemmassa <strong>muodossa</strong>, Pihkala-<br />
Posti muistuttaa.<br />
– Vaikka hevonen pystyisi menemään<br />
pakettiin, <strong>ja</strong>tkuva ylitaivutus ei ole<br />
tarkoituksenmukaista. Anatomisten<br />
seikkojen lisäksi sidottu muoto rajoittaa<br />
näkökenttää <strong>ja</strong> vaikuttaa siksi käyttäytymiseenkin.<br />
Ratsasta<strong>ja</strong> voi pyöristää kaulaa myös<br />
apuohjilla, mutta pakkokeinot jättävät<br />
yleensä selän <strong>ja</strong> takaosan passiivisiksi.<br />
Apuoh<strong>ja</strong> voi opastaa hevosta alussa<br />
kohti oikeaa muotoa, mutta tämän<br />
jälkeen normaalien varusteiden <strong>ja</strong> oikeanlaisen<br />
ratsastuksen pitäisi riittää.<br />
Kilparadalla ryhdikäs<br />
muoto on yhä sallittu<br />
Pään asento ei kerro, kulkeeko hevonen<br />
aidosti takaosasta lähtevässä <strong>muodossa</strong><br />
<strong>ja</strong> peräänannossa. Näennäisessä <strong>muodossa</strong><br />
kaula on kaarella <strong>ja</strong> etu<strong>ja</strong>lat kauhovat<br />
korkealle, mutta selkä <strong>ja</strong> takaosa<br />
toimivat heikosti, <strong>ja</strong> askellajien puhtaus,<br />
varmuus <strong>ja</strong> tahti kärsivät.<br />
– Islanninhevos<strong>ja</strong>lostus on hakenut<br />
äärimmäisen iso<strong>ja</strong> etu<strong>ja</strong>lkojen liikkeitä<br />
<strong>ja</strong> päässytkin tavoitteeseen. Siksi näyttävä<br />
etu<strong>ja</strong>lan liike ei vielä tarkoita, että<br />
hevonen käyttäisi itseään oikein, toteaa<br />
Laura Pihkala-Posti.<br />
Heikosti toimiva takaosa laskee väistämättä<br />
pisteitä. Tuomari ei voi palkita<br />
upeintakaan etuosan liikettä, jos selkä<br />
on lukkiutunut <strong>ja</strong> taka<strong>ja</strong>lkojen liikerata<br />
vaatimaton.<br />
– FIPO-sääntöjen Guidelines-ohjeisto<br />
toteaa tämän esimerkiksi töltistä. Vaikka<br />
etuosan liike riittäisi 7–7,5 pisteeseen,<br />
suorituksesta ei voi antaa viitosta<br />
tai kuutosta enempää, jos taka<strong>ja</strong>lkojen<br />
IslanninHEVONEN 1/08 9
Kuolaimen yllä hevosen pää on korkealla <strong>ja</strong> turpa selvästi<br />
luotiviivan etupuolella. Alakaulan lihakset saattavat<br />
erottua jännittyneinä (kuva 1). Peräänannossa hevosen<br />
kuonopii on täysin pystysuora eli luotiviivalla (kuva 3)<br />
tai hiukan edempänä (kuva 2). Kuolaimen alla turpa<br />
työntyy kohti ryntäitä (kuva 4).<br />
askel on selvästi liian lyhyt. Yliastunta<br />
on tärkeää varsinkin töltissä <strong>ja</strong> käynnissä.<br />
Kokonaisvaikutelma heikkenee myös<br />
hevosen liikkuessa koko a<strong>ja</strong>n taipuneena.<br />
Nöyrä islanninhevonen pysyy<br />
”<strong>muodossa</strong>” melko helposti, kun<br />
ratsasta<strong>ja</strong> taivuttelee sitä voimakkaasti.<br />
Hevosen kuuluisi kuitenkin kulkea suoralla<br />
uralla suorana - myös kaulasta.<br />
Guidelines-ohjeisto ei tällä hetkellä<br />
määrittele ihannemuotoa tarkkaan;<br />
tahti <strong>ja</strong> tempo ovat etusi<strong>ja</strong>lla. Muoto<br />
vaikuttaa pisteisiin selvästi silloin, kun<br />
se on poikkeuksellisen hyvä tai huono.<br />
Se vaikuttaa tulokseen aina myös sen<br />
myötä, miten se tukee tai häiritsee<br />
liikkumista.<br />
Pakotettuun muotoon tai kuolaimen<br />
alle ratsastus useimmiten heikentää kokonaisuutta,<br />
vaikka ratsasta<strong>ja</strong>t toivovat<br />
<strong>ja</strong> uskovat sen parantavan pisteitä.<br />
– Taitamattomasta tai huonosta ratsastuksesta<br />
voidaan sakottaa 0,5–2 pistettä<br />
kaikissa askellajeissa, mutta on tärkeämpikin<br />
tapa, jolla muoto vaikuttaa<br />
tuloksiin. Jos ratsasta<strong>ja</strong> sitoo hevosen<br />
liian tiukkaan tai syvään muotoon, tahti<br />
<strong>ja</strong> askellajit väistämättä kärsivät. Se laskee<br />
pisteitä enemmän kuin moni tajuaa,<br />
Laura Pihkala-Posti pahoittelee.<br />
Pitkään ratsastanut <strong>ja</strong> muita oh<strong>ja</strong>nnut<br />
10<br />
IslanninHEVONEN 1/08<br />
1<br />
2<br />
tuomari varoittaa takertumasta muotoon.<br />
Varsinkaan nuorta tai keskeneräistä<br />
hevosta ei saa sitoa oh<strong>ja</strong>lla, sillä<br />
riskinä ovat lukuisat ongelmat. Esimerkiksi<br />
tahti, eteenpyrkimys, irtonaisuus,<br />
pehmeys <strong>ja</strong> liikkeet voivat kärsiä.<br />
– Kun islanninhevosratsasta<strong>ja</strong>t alkoivat<br />
hakea pyöreää muotoa, moni yksinkertaisesti<br />
veti hevosen kuolaimen alle jo<br />
aikaisessa koulutusvaiheessa. Koottu<br />
muoto on kuitenkin koulutuksen<br />
viimeinen loppusilaus, jota ennen pitää<br />
hallita rentous, eteenpyrkimys, tempo,<br />
tahti, suoruus <strong>ja</strong> schwungi eli lennokkuus<br />
<strong>ja</strong> ponnistusvoima.<br />
Myös Guidelines suhtautuu vakavasti<br />
pakotettuun muotoon.<br />
– Huippukäynnistäkään ei voi saada<br />
kuin 5–5,5 pistettä, jos hevonen kulkee<br />
ajoittain kuolaimen alla. Jos se kulkee<br />
näin koko a<strong>ja</strong>n, pisteet laskevat 4,5:een.<br />
Hyvän keskikäynnin eteenpyrkimys,<br />
rentous <strong>ja</strong> yliastunta katoavat, kun<br />
ratsasta<strong>ja</strong> pakkaa hevosen edestä lyhyeksi<br />
<strong>ja</strong> pitää oh<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong>tkuvasti vastaan,<br />
Pihkala-Posti kuvaa.<br />
– Guidelines varoittaa erikseen kuolaimen<br />
alle ratsastuksesta käynnissä <strong>ja</strong><br />
ravissa, mutta meillä sitä on näkynyt<br />
valitettavasti myös laukassa. Pidän sitä<br />
laukassa vakavampana virheenä kuin<br />
vaikkapa lievää etupainoisuutta.<br />
Tuomareillakin vastuuta<br />
lajin kehityssuunnasta<br />
FEIF-tuomari pohtii kilparadoilla näkemiään<br />
muoto-ongelmia:<br />
– Moni ammattilainen ratsastaa kotona<br />
pyöreässä työskentely<strong>muodossa</strong>, joka<br />
oikein toteutettuna saakin hevosen<br />
käyttämään selkäänsä aktiivisesti <strong>ja</strong> sitä<br />
myöten aktivoi takaosaa, Pihkala-Posti<br />
kertoo.<br />
– Suomessa on kuitenkin vasta vähän<br />
huippuammattilaisia. Etupainoinen<br />
työskentelymuoto jää helposti näkyviin<br />
radallakin, jos ratsasta<strong>ja</strong> ei pysty säätelemään<br />
muotoa tilanteen mukaan. Sehän<br />
juuri olisi tarkoitus. Pysyvä etupainoisuus<br />
taas heikentää askellaje<strong>ja</strong>.<br />
– Liian moni hakee luotisuoraa <strong>ja</strong><br />
tiukkaa muotoa aivan liian aikaisin.<br />
Guidelines todella sallii ylimpiin<br />
arvosanoihin asti melko avoimenkin<br />
muodon, jos se on ”upea <strong>ja</strong> ryhdikäs”.<br />
Askellajien muu laatu ratkaisee paljon:<br />
esimerkiksi erittäin hyvästä käynnistä<br />
voi saada seitsemän, vaikka muoto olisi<br />
vielä melko avoin.<br />
Esimerkkinä oikeanlaisesta harjoittelusta<br />
Pihkala-Posti mainitsee Nicola<br />
Bergman-Kankaalan, jonka pitkäjänteinen<br />
työ on edennyt hevosen <strong>ja</strong><br />
oikein rakennetun koulutuksen ehdoin.<br />
MM-mitalisti syventyy perusasioihin
3<br />
<strong>ja</strong> etenee hitaasti, <strong>ja</strong> tulokset puhuvat<br />
yksiselitteisesti menetelmän puolesta.<br />
– Brunin tölttiliikkeet olivat jo vuonna<br />
2000 upeat, mutta esimerkiksi muodoltaan<br />
hevonen oli nykyiseen verrattuna<br />
raakile. Niki on kahdeksassa vuodessa<br />
saanut Brunin sille tasolle, että se<br />
pystyy myös tölttäämään lähes luotiviivalla<br />
upeasti <strong>ja</strong> käyttäen koko kehoaan<br />
oikein. Tätä on ammattitaito.<br />
Pihkala-Posti kuuluu FEIF:n urheilutuomarikomiteaan,<br />
jonka tehtäviin<br />
kuuluu Guidelines-arvosteluohjeiston<br />
kehittäminen. Uusin valmennusmuoti<br />
ei näy vielä ohjeissa, jotka eivät voikaan<br />
muuttua nopeasti vaihtuvien suuntausten<br />
mukaan. Uusi käytäntö pääsee<br />
ohjeisiin vasta, kun se on osoittanut<br />
paikkansa <strong>ja</strong> vakiintunut yleisesti hyväksytyksi.<br />
– Tuomareiden tehtävä on osoittaa,<br />
mikä on hyvää ratsastusta. Harrasta<strong>ja</strong>than<br />
hakevat esimerkkinsä niistä<br />
huippuratsukoista, joita palkitsemme<br />
parhain pistein.<br />
Myös varustevalinnoista otetaan mallia<br />
hyvässä <strong>ja</strong> pahassa.<br />
– Monia erikoiskuolaimia käytetään<br />
väärin. Tehokas vipuvarsi tuo kyllä pään<br />
alas, mutta puolipidäte <strong>ja</strong> ennen kaikkea<br />
sitä seuraava myötäys saattavat unohtua<br />
kokonaan.<br />
4<br />
– Vaikka varustesäännöt ovat vapautuneet,<br />
mikään kuolain ei ole oikotie<br />
hyvään muotoon. Hyvä muoto on<br />
kunnollisen koulutuksen <strong>ja</strong> hyvän<br />
ratsastuksen lopputulos, jonka pitäisi<br />
näkyä tavallisillakin kuolaimilla, tuomari<br />
muistuttaa.<br />
Oikean muodon taustalla<br />
hevosen anatomia <strong>ja</strong><br />
lajinmukainen käytös<br />
Kouluratsastuksen <strong>ja</strong> klassisen muodon<br />
tarkoitus on helpottaa ratsun työtä <strong>ja</strong><br />
pitää hevonen terveenä ylimääräisestä<br />
taakasta huolimatta.<br />
Satulan alle jäävät muun muassa pitkät<br />
selkälihakset <strong>ja</strong> osa rintanikamista<br />
okahaarakkeineen <strong>ja</strong> nivelsiteineen. Selkälihasten<br />
on tarkoitus pysyä kimmoisina<br />
mutta rentoina, jolloin selkä liikkuu<br />
jäntevästi puolelta toiselle <strong>ja</strong> ylös- <strong>ja</strong><br />
alaspäin. Aaltoliike näkyy hännäntyvessä,<br />
joka kohoilee töltissä rytmikkäästi<br />
<strong>ja</strong> heiluu käynnissä rennosti sivusuunnassa.<br />
Selän joustoon vaikuttavat myös kaulan<br />
vahvat nivelsiteet, joiden yläosa kiinnittyy<br />
kaularankaan <strong>ja</strong> alaosa sään seudulle.<br />
Vahvat tukikudokset vetävät selkää<br />
ylös, kun hevonen kaartaa kaulaansa<br />
eteen- <strong>ja</strong> alaspäin. Kun kaula on pystyssä<br />
tai linkussa, selkä notkahtaa alas,<br />
eikä se <strong>ja</strong>ksa notkolla tai lukkiutuneena<br />
kannatella ratsasta<strong>ja</strong>n painoa oikein.<br />
Kaulan asento kytkeytyy tiiviisti hermotoimintaan<br />
<strong>ja</strong> vaikuttaa koko elimistöön<br />
<strong>ja</strong> vireystilaan. Kaulan kaartuessa<br />
alaspäin hevonen pysyy rauhallisena,<br />
mutta pystypäinen asento laukaisee<br />
stressi- <strong>ja</strong> pakoreaktion.<br />
Muodon vaikutusta hevosen käyttöikään<br />
<strong>ja</strong> rasitusvammoihin on tutkittu<br />
melko vähän. Ympäristötekijät vaikeuttavat<br />
tutkimusta, sillä terveyteen vaikuttavat<br />
myös muun muassa rakennevirheet,<br />
poh<strong>ja</strong>, ratsasta<strong>ja</strong>, liikunnan laatu<br />
<strong>ja</strong> kengitys. Eläinlääkärit <strong>ja</strong> huippuvalmenta<strong>ja</strong>t<br />
ovat kuitenkin yhtä mieltä<br />
siitä, että eteen- <strong>ja</strong> alaspäin suuntautuva<br />
työskentelymuoto on terveellistä <strong>ja</strong> välttämätöntäkin<br />
jumppaa kaikille ratsuille.<br />
Hevonen ei voi koko aikaa kulkea<br />
matalana <strong>ja</strong> pyöreänä, jotta se ei muutu<br />
pysyvästi etupainoiseksi. Ratsu saa edistyessään<br />
alkaa vähitellen liikkua myös<br />
entistä kootummassa ryhdikkäässä<br />
<strong>muodossa</strong> hetken kerrallaan.<br />
Väärä työskentelymuoto muuttaa hevosen<br />
lihaksistoa näkyvästi. Lihasköyhä<br />
selkä <strong>ja</strong> voimakas alakaula kertovat, että<br />
hevonen käyttää kehoaan väärin. Jos<br />
hevonen liikkuu paljon kuolaimen alla,<br />
kaulan ylälin<strong>ja</strong>n lihakset voivat ylikehittyä<br />
mutta selkä jää muuhun kehoon<br />
verrattuna huomattavan lihaslaihaksi.<br />
IslanninHEVONEN 1/08 11
”Älä anna periksi!”<br />
”Tee mitä pystyt niin hyvin<br />
kuin osaat.” Tämä on nor<strong>ja</strong>laisen<br />
maailmanmestari Stian<br />
Pedersenin ohje jokaiselle ratsasta<strong>ja</strong>lle.<br />
Ikimuistoisimman<br />
lauseensa vaitelias <strong>viikinki</strong><br />
lausui viime elokuussa Hollannin<br />
Oirschotissa vastaanottaessaan<br />
päivän toista voittopokaaliaan<br />
islanninhevosten<br />
MM-kilpailuissa: ”Don’t give<br />
up.”<br />
14<br />
IslanninHEVONEN 1/08<br />
Maailmanmestari<br />
Stian Pedersen:<br />
Periksi antaminen ei sopisikaan Stian<br />
Pedersenin sitkeään luonteeseen. Jo<br />
kaksi kertaa aiemmin maailmanmestaruudet<br />
töltti T1- <strong>ja</strong> nelikäyntiluokissa<br />
hipaisivat läheltä, mutta Stian sai tyytyä<br />
<strong>ja</strong>lostusori Jarl frá Miðkrikan kanssa<br />
hopeisiin mitaleihin. Nelikäynnin MMkombinaatiokultaa<br />
hän on voittanut<br />
vuosina 2005 <strong>ja</strong> 2003, mutta lajimestaruuden<br />
vasta viime kesänä.<br />
Oirschotissa vuosien puurtaminen<br />
tiivistyi kahteen lähes täydelliseen kilpailusuoritukseen.<br />
Nelikäynnissä Stian<br />
<strong>ja</strong> Jarl olivat ehdottomasti paras ratsukko.<br />
Tölttifinaalissa taas ylivoimaisena<br />
pidetyt Jóhann R. Skúlason <strong>ja</strong> Hvinur<br />
frá Holtsmúla joutuivat keskeyttämään<br />
hevosen polkaistua kenkänsä irti.<br />
– Kun Jóille kävi niin kuin kävi, minä<br />
olin sitten seuraavaksi paras, Stian<br />
toteaa.<br />
– Hollannin kisat olivat monien<br />
unelmien täyttymys, <strong>ja</strong> olen äärettömän<br />
kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka<br />
vuosien a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>ksoivat kannustaa minua<br />
<strong>ja</strong> uskoivat minuun.<br />
Teksti: Kati Leppälahti<br />
Kuvat: An<strong>ja</strong>-Mai<strong>ja</strong> Koskinen<br />
Onnea <strong>ja</strong> luopumista<br />
Vielä MM-kilpailujen tiedotustilaisuudessa<br />
Stian vakuutti, että Jarl on hevonen,<br />
josta hän ei voi koskaan luopua.<br />
Jo tuolloin oli tiedossa, että jossain on<br />
rahakas osta<strong>ja</strong>, joka olisi kiinnostunut<br />
omistamaan oriin.<br />
Syksyllä myyntihuhut vahvistuivat, <strong>ja</strong><br />
lokakuussa Suomessa käydessään Stian<br />
myönsi, että keskustelu<strong>ja</strong> on käyty,<br />
mutta kauppaa ei ole vielä tehty. Marraskuun<br />
alussa tuli tieto, että Pedersenit<br />
ovat myyneet Jarlin Itävaltaan.<br />
Stian myöntää, että myyntiin vaikutti<br />
itävaltalaisen Lucia Kochin innokkuus<br />
osta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> korkea tarjous.<br />
– Jarlista saadun rahan avulla perheemme<br />
voi toteuttaa unelmia, joihin<br />
meillä ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta.<br />
Taloudellinen puoli ei kuitenkaan<br />
ratkaissut aivan kaikkea myyntipäätöksessä.<br />
– Minuun teki vaikutuksen se, miten<br />
Lucia käsitteli <strong>ja</strong> ratsasti Jarlia. Uskon,
Otteita Stianin kilpailu-uralta<br />
än: 2007<br />
MM-kilpailut, Hollanti:<br />
T1-kulta (8,59), V1-kulta (8,60), nelikäynnin<br />
kombinaatiohopea (Jarl frá Miðkrika)<br />
Nor<strong>ja</strong>n mestaruuskilpailut:<br />
T1-kulta (8,39), V1-kulta (8,30), nelikäynnin<br />
kombinaatiokulta (Jarl)<br />
2006<br />
Nor<strong>ja</strong>n mestaruuskilpailut:<br />
T1 viides si<strong>ja</strong> (6,73), V1 seitsemäs si<strong>ja</strong> (6,37)<br />
(Hryn<strong>ja</strong>ndi frá Fageräng)<br />
2006 oli Jarlin välivuosi, jolloin ori astui tammo<strong>ja</strong><br />
Tanskassa.<br />
2005<br />
MM-kilpailut, Ruotsi:<br />
T1-hopea (8,17), V1-hopea (8,00), nelikäynnin<br />
kombinaatiokulta (Jarl)<br />
Nor<strong>ja</strong>n mestaruuskilpailut:<br />
T1-kulta (8,44), V1-kulta (7,93), nelikäynnin<br />
kombinaatiokulta (Jarl)<br />
2004<br />
Nor<strong>ja</strong>n mestaruuskilpailut:<br />
F1-kulta, PP1-kulta, P2-kulta <strong>ja</strong> T2-pronssi,<br />
Balder fra Gjelsten<br />
F1 kuudes si<strong>ja</strong>, Falur frá Blesastöðum<br />
2003<br />
MM-kilpailut, Tanska:<br />
T1-hopea, V1-hopea, nelikäynnin kombinaatiokulta<br />
(Jarl)<br />
Nor<strong>ja</strong>n mestaruuskilpailut:<br />
T1-kulta (8,06), V1-kulta (7,60), nelikäynnin<br />
kombinaatiokulta (Jarl)<br />
2002<br />
PM-kilpailut, Suomi:<br />
T1-pronssi (7,67), V1-kulta (7,87) (Jarl)<br />
IslanninHEVONEN 1/08 15
Jarl <strong>ja</strong> Stian huipensivat yhteisen uransa<br />
viime kesänä kahteen MM-kultaan Hollannissa.<br />
Kuvasar<strong>ja</strong>ssa ratsukko suorittaa<br />
nelikäynnin karsinnan raviosuutta.<br />
16<br />
IslanninHEVONEN 1/08<br />
että heillä on hyvä kilpaura edessään,<br />
Stian toteaa haikean oloisena.<br />
Jarl on vuonna 1995 Islannissa syntynyt<br />
nelikäyntiori, joka on kantakir<strong>ja</strong>ttu<br />
kokonaispistein 8,33. Oriilla on<br />
137 jälkeläistä Nor<strong>ja</strong>ssa, Ruotsissa <strong>ja</strong><br />
Tanskassa. Jarl oli Stianin ratsuna kuusi<br />
vuotta.<br />
Hevosen kielellä<br />
Jo pienenä poikana Stian tunsi olonsa<br />
kotoisaksi islanninhevosen satulassa.<br />
Hänen isoisänsä omisti islanninhevosia,<br />
<strong>ja</strong> pikkupoika sai puuhata <strong>ja</strong> oppia<br />
hevostaito<strong>ja</strong> polvenkorkuisesta lähtien.<br />
– Kilpaurani aloitin yhdeksänvuotiaana,<br />
Stian kertoo.<br />
– Ai miten silloin kävi? Juu-u, taisin<br />
voittaa.<br />
Isoisän lisäksi isäpuoli on ollut Stianille<br />
tärkeä opasta<strong>ja</strong> hevosten kanssa<br />
elämiseen. Luonnollisen hevostaidon<br />
opit maailmanmestari on saanut häneltä.<br />
– Luonnollinen hevostaito tarkoittaa<br />
vain sitä, että ihminen ymmärtää<br />
hevosen olevan hevonen, <strong>ja</strong> että sitä on<br />
puhuteltava hevosen kielellä.<br />
Stian korostaa, että ainoa tapa oppia<br />
luontaista hevostaitoa on kesyttää<br />
nuoria hevosia.<br />
– Monet ratsasta<strong>ja</strong>t ovat teknisesti todella<br />
hyviä <strong>ja</strong> lukevat paljon opaskirjo<strong>ja</strong><br />
mutta eivät ymmärrä hevosia, koska he<br />
eivät vietä aikaa niiden kanssa tai niitä<br />
tarkkaillen.<br />
Esimerkkinä hevosta ymmärtämättömästä<br />
asenteesta ovat Stianin mukaan<br />
ratsasta<strong>ja</strong>t, jotka puskevat hevostaan<br />
koottuna liian pitkiä aiko<strong>ja</strong>.<br />
– Et yksinkertaisesti voi koota<br />
hevosta puolta tuntia! Sekunnista<br />
yhteen minuuttiin on sopiva aika, jonka<br />
hevosta voi harjoituksissa kerrallaan<br />
koota. Näin harjoittelemalla hevonen<br />
saa varmuuden, että paine loppuu aina<br />
aikanaan, eikä stressaannu.<br />
Tavallinen bonde<br />
– Minä olen vain tällainen tavallinen<br />
nor<strong>ja</strong>lainen talonpoika. Siinä lause, jonka<br />
Stian Pedersen lausui viime vuoden<br />
loppupuolella useampaan otteeseen julkisuudessa,<br />
myös Suomessa lokakuussa<br />
käydessään.<br />
Tuttavien kertomusten perusteella<br />
Stian ei ehkä ihan perusbondeksi kuitenkaan<br />
pääse.<br />
– Miehellä on ihan älytön huumorintaju,<br />
johon tosin kestää vähän aikaa<br />
päästä mukaan, kuvaa yksi suomalaistuttavista.<br />
Lokakuussa Icelandairin maailmanmestarien<br />
klinikalla Jokioisissa Stian oli<br />
vuorossa viimeisenä. Samalla kun Fálki<br />
frá Sauðárkróki <strong>ja</strong> Siggi Matt esittivät<br />
huikeita passipätkiä maneesissa, latautui<br />
Stian omaan osuuteensa tallissa.<br />
Karsinoissa torkkuvat, monenlaiseen<br />
meteliin tottuneet hevoset nostivat vain<br />
laiskasti päätään, kun <strong>viikinki</strong> saapasteli<br />
ihmisistä autiossa tallissa päristen,<br />
puhisten, kar<strong>ja</strong>hdellen <strong>ja</strong> huudahdellen<br />
pienten hyppelyjen säestyksellä.<br />
– Näin minä saan hengen hyvin päälle,<br />
pokerinaamainen maailmanmestari
Stianin islantilainen vaimo<br />
Agnes Helga Helgadóttir<br />
omistaa Glódís-tamman,<br />
jonka kanssa Stian esiintyi<br />
viime syksynä Helsingin Horse<br />
Show’ssa.<br />
tokaisi meteliin havahtuneelle ihmettelijälle, otti<br />
Glódís-tamman, kiipesi selkään, ratsasti takaovelle<br />
– <strong>ja</strong> piti tyynen rauhallisena kaksikymmenminuuttisen<br />
esityksensä jossa selvitti omintakeista<br />
ratsastustyyliään yli 150 katso<strong>ja</strong>lle.<br />
Haaveet kotikonnuilla<br />
Stian <strong>ja</strong> hänen islantilaissyntyinen vaimonsa Agnes<br />
Helga Helgadóttir ovat molemmat opiskelleet<br />
Hólarissa 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1995<br />
tavannut <strong>ja</strong> rakastunut nuoripari perusti kodin<br />
Nor<strong>ja</strong>an, Stianin kotikonnuille. Pariskunnalla on<br />
kolme lasta, joista vanhin poika Isak kulkee usein<br />
myös kilpailumatkoilla mukana.<br />
– Haaveemme on kehittää kotitilalle täysimit-<br />
tainen kurssikeskus majoitus- <strong>ja</strong> kokoustiloineen<br />
<strong>ja</strong> maneeseineen, Stian kertoo.<br />
– Olemme kiertäneet viime vuosina paljon<br />
pitämässä kursse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luento<strong>ja</strong>. Tuntuu hyvältä<br />
a<strong>ja</strong>tella, että kohta kaikki tulevat meidän luoksemme,<br />
eikä meidän tarvitse enää juosta ympäri<br />
maailmaa.<br />
Stian toteaa, että Jarlin myyminen auttoi<br />
unelman toteuttamisessa. Vaikka pitkäaikaisesta<br />
kumppanista oli haikeaa luopua, kaikkea ei kuitenkaan<br />
menetetty Jarlin muuttaessa Itävaltaan.<br />
– Meillä on tallissa kymmenkunta Jarlin jälkeläistä.<br />
Niiden joukossa on todennäköisesti aika<br />
kiinnostavia hevosia!<br />
IslanninHEVONEN 1/08 17
Change language