Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 - Taiteen keskustoimikunta
09.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 - Taiteen keskustoimikunta

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 - Taiteen keskustoimikunta

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 - Taiteen keskustoimikunta

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
taike.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Taidetoimikuntien</strong><br />

<strong>vuosikatsaus</strong> <strong>2008</strong><br />

1

Sisällys<br />

1<br />

Puheenjohtajan katsaus<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan jäsenet<br />

2007–2009<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> organisaatio<br />

<strong>Taiteen</strong> tukeminen vuonna <strong>2008</strong><br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

hallintotoimiston henkilöstö<br />

<strong>Taiteen</strong> akateemikot ja<br />

taiteilijaprofessorit<br />

Tutkimusyksikön toiminta vuonna <strong>2008</strong><br />

Vuoden <strong>2008</strong> julkaisut<br />

Tutkimusyksikön henkilöstö<br />

Svensk resumé<br />

2 Tilastoja<br />

3 Valtion taidetoimikunnat ja<br />

lastenkulttuurijaosto<br />

Elokuvataidetoimikunta<br />

Kirjallisuustoimikunta<br />

Kuvataidetoimikunta<br />

Muotoilutoimikunta<br />

Näyttämötaidetoimikunta<br />

Rakennustaidetoimikunta<br />

Säveltaidetoimikunta<br />

Tanssitaidetoimikunta<br />

Valokuvataidetoimikunta<br />

Lastenkulttuurijaosto<br />

Valtionpalkinnot <strong>2008</strong><br />

4 Alueelliset<br />

taidetoimikunnat<br />

5<br />

Etelä-Savon taidetoimikunta<br />

Hämeen taidetoimikunta<br />

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta<br />

Keski-Suomen taidetoimikunta<br />

Lapin taidetoimikunta<br />

Oulun läänin taidetoimikunta<br />

Pirkanmaan taidetoimikunta<br />

Pohjanmaan taidetoimikunta<br />

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta<br />

Pohjois-Savon taidetoimikunta<br />

Satakunnan taidetoimikunta<br />

Uudenmaan taidetoimikunta<br />

Varsinais-Suomen taidetoimikunta<br />

Valtion taideteostoimikunta<br />

Kirjailijoiden ja kääntäjien<br />

kirjastoapurahalautakunta<br />

Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan jaostot<br />

Kuvaluettelo<br />

2

Vuosikatsauksen kuvitus esittelee<br />

lasten- ja nuortenkulttuurin valtionpalkinnon<br />

saaneen Tanssiteatteri<br />

Hurjaruuthin tuotantoa. Kuvaluettelo<br />

vuosikatsauksen lopussa.<br />

<strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong><br />

PL 293<br />

00171 Helsinki<br />

Käyntiosoite: Maneesikatu 7<br />

Puh. (09) 1607 7921<br />

Fax (09) 1607 7069<br />

tktinfo@minedu.fi tai<br />

etunimi.sukunimi@minedu.fi<br />

www.taiteen<strong>keskustoimikunta</strong>.fi<br />

© <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong><br />

ja kirjoittajat 2009<br />

Toimitus: Anna-Leena Laurila<br />

Ulkoasu: Tiina Paju<br />

Käännökset: Gunilla Hellman<br />

issn: 1457-0777<br />

3

Puheenjohtajan katsaus<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan jäsenet 2007–2009<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> organisaatio<br />

<strong>Taiteen</strong> tukeminen vuonna <strong>2008</strong><br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

hallintotoimiston henkilöstö<br />

<strong>Taiteen</strong> akateemikot ja taiteilijaprofessorit<br />

Tutkimusyksikön toiminta vuonna <strong>2008</strong><br />

Vuoden <strong>2008</strong> julkaisut<br />

Tutkimusyksikön henkilöstö<br />

Svensk resumé<br />

4

Puheenjohtajan<br />

katsaus<br />

Toimintavuotta <strong>2008</strong> leimasivat rakennemuutokset hallinnon ja apurahakentän<br />

uudistamiseksi sekä toiminnan 40-vuotisjuhlavuoden aktiviteetit. Lisäksi voitiin<br />

iloita useammankin pitkään valmistellun taidepoliittisen tavoitteen saavuttamisesta.<br />

Näitä olivat muun muassa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen<br />

toteutuminen sekä 50 uuden työskentelyapurahan saaminen vuoden 2009 alusta.<br />

Vuosikausia valmistellut asiakokonaisuudet saavuttivat toteuttamispisteensä<br />

sopivasti juhlavuoden kunniaksi.<br />

Vuonna 2004 julkistettu taidetoimikuntien<br />

kansainvälinen arviointi ja sitä<br />

seuranneet taidetoimikuntatyön kehittämistyöryhmien<br />

raportit toimivat<br />

katalysaattoreina alueellisten taidetoimikuntien<br />

liittämiseksi keskustoimikunnan<br />

yhteyteen myös hallintojensa<br />

osalta. Vaikka edellisenä vuonna uudistus<br />

jouduttiin valmistelemaan varsin<br />

kovalla kiireellä, hallinnon integraatio<br />

toimikuntalaitoksen kokonaisuuteen<br />

onnistui kuitenkin ilman suuria käytännön<br />

ongelmia toimintavuoden alusta<br />

alkaen. Hallinnollisen yhdistymisen<br />

tuloksena syntyi vihdoin yhtenäinen ja<br />

kiinteä valtakunnallinen organisaatio,<br />

joka voi taata parhaiten myös opetusministeriön<br />

keskeisimmän taidepoliittisen<br />

tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen<br />

saatavuuden, turvaamisen.<br />

Toimintavuoden <strong>2008</strong> toinen suuri<br />

rakennemuutos oli pirstaleiseksi<br />

kehittyneiden apurahamuotojen tiivistäminen.<br />

Apurahamuotojen moninaisuus<br />

– erilaisia apurahamuotoja<br />

on vuosien saatossa tullut kaikkiaan<br />

40 erilaista – tiivistyy vuoden 2009<br />

alusta alkaen neljään pääluokkaan:<br />

yksityisen taiteilijan työskentely- ja<br />

kohdeapuraha sekä yhteisön toiminta-<br />

ja erityisavustukset. Uudistuksen<br />

keskeisenä piirteenä on hakijakunnan<br />

lisääntynyt vapaus, kun ennakkoon<br />

hyvinkin tarkasti sidottujen määrärahakohteiden<br />

asemesta voidaan hakea<br />

kahleettomammin. Tavoitteena uudistuksella<br />

on myös se, että uudistus<br />

haastaa taiteen kenttää uudenlaiseen<br />

luovuuteen.<br />

Edellä mainitut suurehkot rakennemuutokset<br />

olivat taidetoimikuntien<br />

40-vuotisjuhlavuoden tärkeitä<br />

merkkipaaluja. Varsinaisia juhlavuoden<br />

tapahtumia olivat muun muassa<br />

juhlaseminaarin ja siihen liittyvän<br />

iltajuhlan järjestäminen sekä historiikin<br />

ja Arsis-lehden kansainvälisen<br />

teemanumeron toimitustyöt.<br />

Juhlavuonna saatettiin seminaareissa<br />

ja juhlapuheissa todeta, että<br />

vaikka suomalainen taiteenedistämisen<br />

järjestelmä on säilynyt perusrakenteiltaan<br />

varsin samanlaisena kaikki<br />

40 vuotta, se on vuosien saatossa<br />

laajentunut, täydentynyt ja kyennyt<br />

reagoimaan taidekentän muutoksiin.<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> pyrkimys proaktiivisuuteen,<br />

kehityksen tuulien<br />

haisteluun, on mahdollistanut muun<br />

muassa monitaiteisuuden haasteisiin<br />

vastaamisen.<br />

Toimintavuosi <strong>2008</strong> oli kolmivuotiskauden<br />

toinen vuosi. Koko<br />

kaudelle haettiin kulttuuri- ja taidepoliittista<br />

innoitusta lähimenneisyydestä<br />

ja kehiteltiin uusia näkökul-<br />

5

Juhlavuonna saatettiin<br />

seminaareissa ja juhla-<br />

puheissa todeta, että<br />

vaikka suomalainen<br />

taiteenedistämisen<br />

järjestelmä on säilynyt<br />

perusrakenteiltaan<br />

varsin samanlaisena<br />

kaikki 40 vuotta, se on<br />

vuosien saatossa<br />

laajentunut, täydentynyt<br />

ja kyennyt reagoimaan<br />

taidekentän muutoksiin.<br />

mia. 2000-luvun kulttuuripoliittisen<br />

strategiatyön tärkeimpänä ideologisena<br />

innoittaja oli edelleen taide- ja<br />

taiteilijapoliittinen ohjelmatyö tao.<br />

Siitä edistyneistä laajoista näkökulmista<br />

merkittäviä olivat muun muassa<br />

edellisen hallituskauden luovuusstrategiaprosessi<br />

sekä eri ministeriöiden<br />

välinen kulttuurivientihanke.<br />

Luovuusstrategia ei saanut jatkuvuutta,<br />

mutta kulttuurivientihanke on<br />

kiitettävästi avannut ovia kulttuurin<br />

monihallinnolliseen resursointiin.<br />

Toimintarahoitukseltaan vuosi<br />

<strong>2008</strong> oli taidetoimikunnille varsin<br />

vaatimaton, suurelta osin jopa nollakasvun<br />

vuosi. Mutta vaikka taiteenedistämisen<br />

apurahoitus ei suoranaisesti<br />

juuri kasvanut, tapahtui muutamia<br />

jo pitkään odotettuja läpimurtoja.<br />

Näistä tärkeimmät olivat apurahojen<br />

eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen<br />

sekä taiteilija-apurahojen<br />

määrän lisääminen. Ministeri Wallin<br />

paljasti taidetoimikuntien juhlaseminaarin<br />

puheessaan, että taiteilijoiden<br />

työskentelyapurahat kasvavat lukumääräisesti<br />

50:llä seuraavan vuoden<br />

alusta alkaen. Uudistus olikin todella<br />

jo tarpeen, sillä apurahojen määrällinen<br />

taso luotiin jo 1980-luvun alkupuolella.<br />

Kuitenkin eräs keskeisimmistä<br />

resurssien lisäyksistä, ylimääräisten<br />

taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämi-<br />

6

<strong>Taiteen</strong> alueellinen<br />

saatavuus on edelleen<br />

keskeinen painopiste<br />

opetusministeriön<br />

kulttuuripoliittisessa<br />

strategiassa.<br />

nen, jäi toimintavuonna edelleen toteutumatta.<br />

<strong>Taiteen</strong>edistämisen resurssien<br />

kasvu oli varsin pientä. Kaikkien<br />

taidetoimikuntien tuki taiteelliseen<br />

toimintaan oli yhteensä 25,3 miljoonaa<br />

euroa (edellisenä vuonna 24,5<br />

m€). Taiteelliseen työskentelyyn oli<br />

käytettävissä 12,4 m€, taiteilijoiden<br />

ja työryhmien projekteihin 4,3 m€ ja<br />

yhteisöille 4,5 m€. Alueellisten toimikuntien<br />

edistämisvarat olivat samat<br />

kuin edellisenä vuonna eli 4,1 m€.<br />

Keskeisiä painopisteitä kaudelle<br />

2007–2009 ovat myös koulutuksen<br />

kysymykset opiskelijamäärinä ja sisällöllisenä<br />

arviointina. Erityisesti on<br />

arvioitu, myös muun muassa keskus-<br />

toimikunnan tutkimusyksikön tutki-<br />

muksissa, taiteenalojen ammattikou-<br />

lutuksen kehittymistä. Toimintavuonna<br />

<strong>2008</strong> <strong>keskustoimikunta</strong> esitti<br />

seminaareissaan huolensa erityisesti<br />

taide-, taito- ja ilmaisualojen asemasta<br />

peruskoulun yleissivistävässä koulutuksessa.<br />

<strong>Taiteen</strong> alueellinen saatavuus on<br />

edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön<br />

kulttuuripoliittisessa<br />

strategiassa. Tärkeä osa uudistavaa<br />

kulttuurin aluepolitiikan arviointia<br />

on myös taiteen aluekeskusten,<br />

alueellisten taidetoimikuntien ja<br />

muun alueellisen kulttuuritoimin-<br />

nan yhteistoimintojen puntarointi.<br />

Toimintavuonna <strong>keskustoimikunta</strong><br />

lanseerasi opetusministeriölle selvitystyön<br />

yhteistoimintojen kartoittamiseksi.<br />

<strong>Taiteen</strong> soveltavan käytön edistäminen<br />

oli edelleen painopisteiden<br />

keskiössä. <strong>Taidetoimikuntien</strong> mukaan<br />

se vaatisi oman mallinsa sekä<br />

koulutukseen että rahoitukseen.<br />

Rahoituksen ratkaiseminen edellyttäisi<br />

uudenlaista monihallinnollisuutta,<br />

erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön<br />

tulisi ymmärtää toiminnan<br />

ennaltaehkäisevä luonne sekä<br />

kansanterveydelliseltä että syrjäytymistä<br />

ehkäisevältä kannalta. <strong>Taiteen</strong><br />

<strong>keskustoimikunta</strong> esitti jo kansainvälisen<br />

arvioinnin lausunnossaan vuonna<br />

2004, että laaja-alaisia taiteen ja<br />

kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä<br />

varten Suomeen tulisi<br />

perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa<br />

vastaava pääministerivetoinen<br />

monihallinnollinen poliittisen<br />

päätöksenteon elin. Sen tehtävänä<br />

olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen<br />

vallan taiteen ja kulttuurin uusille<br />

resurssimahdollisuuksille, tiellä kohti<br />

luovan hyvinvointiyhteiskunnan<br />

konkretisoimista.<br />

Muista vuoden <strong>2008</strong> erityispainopisteistä<br />

mainittakoon monikulttuurisuuden<br />

näkyvämpi asema<br />

kulttuuripolitiikassa sekä lastenkulttuurin<br />

edistäminen. <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

tutkimusyksikkö jatkoi<br />

hankkeita kummankin teeman edistämiseksi.<br />

Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä<br />

kasvoi jonkin verran toimintavuonna.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan,<br />

valtion taidetoimikuntien ja<br />

apurahalautakuntien käsiteltäväksi<br />

hakemuksia saapui yli 9 300, joista<br />

eri hakijoita oli miltei 6 000. Näistä<br />

noin 3 000 sai hakemukselleen<br />

myönteisen päätöksen. Alueellisten<br />

taidetoimikuntien hakemusmäärä oli<br />

jonkin verran edellisvuotta pienempi:<br />

kaikkiaan yli 4 300 hakemusta.<br />

Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen,<br />

alueen, kielen ja iän suhteen<br />

voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin<br />

puolet sekä hakijoista (53 %) että saajista<br />

(50 %) on naisia, samoin sekä<br />

hakijoista (52 %) että saajista (55 %)<br />

noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla.<br />

Ruotsinkielisten apurahansaajien<br />

osuus (7 %) vastaa myös melko<br />

tarkkaan hakumäärää (6 %). Nuoria<br />

hakijoita ja saajia on edelleen varsin<br />

vähän, vain noin neljännes. Alle<br />

35-vuotiaiden hakijoiden määrä (26<br />

%), samoin kuin avustusten saajien<br />

määrä (21 %), on harmillisen pieni.<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

lukemat eivät järisyttävän paljon eroa<br />

7

edellisistä: Apurahojen hakijoista naisia<br />

oli 58 %, saajia 55 %. Hakijoista yli<br />

puolet (56 %) oli alueen keskuksesta,<br />

saajista hiukan enemmän (60 %).<br />

Nuoria apurahan hakijoita (29 %) ja<br />

saajia (29 %) on suhteellisesti enemmän<br />

kuin valtion taidetoimikunnilla.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan tutkimusyksikön<br />

toiminta painottui valtion<br />

taidepoliittisen tuen kehitykseen<br />

ja vaikuttavuuteen sekä taiteenedistämisen<br />

ja taiteilijatuen historian kartoittamiseen.<br />

Tutkimushankkeita olivat<br />

taiteilija-apurahojen vaikuttavuus,<br />

lastenkulttuuri tutkimuskohteena, tai-<br />

teilija ja monikulttuurisuus, tanssin<br />

produktiotuen kehitys ja vaikutukset<br />

sekä säätiöiden taiteentuen kartoitus.<br />

Tilastoinnissa pyrittiin entistä seikkaperäisemmin<br />

kartoittamaan myös<br />

alueellisten taidetoimikuntien edistämistoiminta.<br />

Arsis-lehteen 4/<strong>2008</strong> kirjattiin<br />

kaikki toimintavuoden aikana myönnetyt<br />

apurahat. Numero toimi jo<br />

muutamana vuotena käytössä olleena<br />

tapana antamassa ”historiankirjoituksellisen”<br />

kokonaiskuvan valtion<br />

taidetoimikuntien ja <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

taiteenedistämisen vuoden<br />

määrärahapäätöksistä. Vuoden<br />

viimeisessä numerossa olivat ensi<br />

kertaa mukana myös alueellisten taidetoimikuntien<br />

myöntämät apurahat<br />

ja avustukset. Arsiksen vuoden <strong>2008</strong><br />

ensimmäinen numero käsitteli hallinnonuudistusta,<br />

toisen teemana oli<br />

kulttuuripolitiikan tutkimustoiminta<br />

ja numero kolme oli englanninkielinen<br />

teemanumero taidetoimikuntien<br />

40-vuotisesta historiasta.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

kansainvälisen toiminnan pysyvinä<br />

muotoina jatkuivat toimiminen<br />

International Federation of Arts<br />

Councils and Culture Agencies<br />

(ifacca) ja Ars Baltica -yhteisöissä<br />

sekä tutkimusyksikön kansainvälinen<br />

yhteistyö. ifaccassa jatkoi puheen-<br />

johtajana suomalaisjäsen, keskustoimikunnan<br />

edellinen puheenjohtaja<br />

Risto Ruohonen. Ars Baltica -verkostossa<br />

jatkettiin toiminnan uudelleenarviointia,<br />

mutta mitään radikaalia<br />

uutta toimintamallia ei löydetty.<br />

Apuraha- ja avustustoiminnassa<br />

on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa<br />

merkitystä erityisesti matka-avustuksilla<br />

ja residenssitoiminnan tuella,<br />

mutta nykyään varsin usein myös<br />

taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla.<br />

Kulttuurivientihankkeen<br />

osalta eri raporteissa mainittu keskustoimikunnan<br />

matka-apurahojen<br />

ja residenssitoiminnan avustusten<br />

merkittävä kasvu ei toteutunut vielä<br />

toimintavuonna.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan puheenjohtajana<br />

jo kauden 2004–2006<br />

toimineena jätin toisen kauteni<br />

2007–2009 vuotta ennen määrä-<br />

aikaa, koska siirryin Sibelius-Akatemian<br />

kansanmusiikin professoriksi<br />

vuoden 2009 alusta.<br />

Hannu Saha<br />

puheenjohtaja<br />

8

<strong>Taiteen</strong><br />

keskus-<br />

toimikunta<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Hannu Saha<br />

Kaustinen<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Riitta Seppälä<br />

johtaja, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Umayya Abu-Hanna<br />

kirjailija, toimittaja, Helsinki<br />

Antonio Altarriba<br />

keraamikko, Lappeenranta<br />

Anna Brunow<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Hannu Castrén<br />

kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä<br />

Johanna Laakkonen<br />

filosofian lisensiaatti, Nurmijärvi<br />

Jukka-Pekka Laakso<br />

festivaalijohtaja, Tampere<br />

Vivan Lygdbäck<br />

kulttuuripäällikkö, Vaasa<br />

Hanna Nurminen<br />

toiminnanjohtaja, Merimasku<br />

Pertti Paltila<br />

asiamies, Tampere<br />

Arto Seppälä<br />

kirjailija, Tampere<br />

Juhani Tuominen<br />

professori, Rovaniemi<br />

Pekka Vapaavuori<br />

musiikin tohtori, Kuopio<br />

Anna Vilkuna<br />

filosofian maisteri, Jyväskylä<br />

Sihteeri<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri (17.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Esa Rantanen<br />

pääsihteeri (1.12.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

esa.rantanen@minedu.fi<br />

9

Taide-<br />

toimikuntien<br />

organisaatio<br />

Valtion<br />

taidetoimikunnat<br />

Elokuvataide<br />

Kirjallisuus<br />

Kuvataide<br />

Muotoilu<br />

Näyttämötaide<br />

Rakennustaide<br />

Säveltaide<br />

Tanssitaide<br />

Valokuvataide<br />

Etelä-Savo<br />

Häme<br />

Kaakkois-Suomi<br />

Keski-Suomi<br />

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA<br />

Keskustoimikunnan<br />

jaostot<br />

Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoidenkirjastoapurahajaosto<br />

Lastenkulttuuri<br />

Mediataide<br />

Residenssi<br />

Sirkustaide<br />

Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto<br />

Viestinnän ja tiedotuksen<br />

kehittämisjaosto<br />

ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT<br />

Lappi<br />

Oulun lääni<br />

Pirkanmaa<br />

Pohjanmaa<br />

Pohjois-Karjala<br />

Pohjois-Savo<br />

Satakunta<br />

Uusimaa<br />

Varsinais-Suomi<br />

KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN<br />

KIRJASTOAPURAHALAUTAKUNTA<br />

KUVATAITEEN NÄYTTÖAPURAHA-<br />

LAUTAKUNTA<br />

VALTION<br />

TAIDETEOSTOIMIKUNTA<br />

10

<strong>Taiteen</strong><br />

keskustoimikunnan<br />

hallinto-<br />

toimisto<br />

<strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Hannu Saha<br />

Pääsihteeri<br />

Jarmo Malkavaara<br />

(17.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Esa Rantanen<br />

(1.12.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Aluepäällikkö<br />

Arja Laitinen<br />

(1.2.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Esa Rantanen<br />

(30.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Seppo Kauhanen<br />

(1.12.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Taidesihteerit<br />

Ansa Aarnio<br />

Erika Hyyryläinen<br />

Mari Karikoski<br />

Seppo Kauhanen<br />

(30.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Kirsi Väkiparta<br />

Amanuenssi<br />

Heli Ahmio<br />

Tiedottaja<br />

Paula Haikarainen<br />

Suunnittelijat<br />

Tiina Halttunen<br />

(29.9.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Maikki Lindfors<br />

Anni Tappola<br />

Osastosihteerit<br />

Birgit Kaistinen<br />

Silja Kulmala<br />

Anna-Mari Lihavainen<br />

Merja Luntiala<br />

Siviilipalvelusmies<br />

Henri Hosio<br />

(22.10.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Toimistosihteeri<br />

Henri Hosio<br />

(23.10.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Anna-Leena Laurila<br />

(5.11.<strong>2008</strong>–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Korkeakouluharjoittelija<br />

Anna-Leena Laurila<br />

15.1.<strong>2008</strong>–15.5.<strong>2008</strong><br />

11

<strong>Taiteen</strong><br />

akateemikot<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

Paavo Haavikko<br />

kirjailija<br />

(s. 1930, k. <strong>2008</strong>)<br />

Outi Heiskanen<br />

taidegraafikko<br />

Aki Kaurismäki<br />

elokuvaohjaaja<br />

Ralf Långbacka<br />

teatteriohjaaja<br />

Juha Leiviskä<br />

arkkitehti<br />

Veijo Meri<br />

kirjailija<br />

Vuokko Nurmesniemi<br />

tekstiili- ja muotitaiteilija<br />

Jorma Panula<br />

kapellimestari<br />

12

Taiteilijaprofessorit<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

Elokuvataide<br />

Matti Ijäs<br />

elokuvaohjaaja<br />

1.7.2006–30.6.2011<br />

Kirjallisuus<br />

Risto Ahti<br />

kirjailija<br />

1.6.2004–31.8.<strong>2008</strong><br />

Olli Jalonen<br />

kirjailija<br />

1.7.2005–30.6.2010<br />

Kersti Juva<br />

suomentaja<br />

1.9.<strong>2008</strong>–31.7.2013<br />

Kuvataide<br />

Juho Karjalainen<br />

taidegraafikko<br />

1.7.2005–30.6.2010<br />

Muotoilu<br />

Hannu Kähönen<br />

teollinen muotoilija<br />

1.7.2006–30.6.2011<br />

Näyttämötaide<br />

Kaisa Korhonen<br />

ohjaaja<br />

1.1.2007–31.7.2009<br />

Rakennustaide<br />

Mikko Heikkinen<br />

arkkitehti<br />

1.9.2003–31.8.<strong>2008</strong><br />

Olavi Koponen<br />

arkkitehti<br />

1.9.<strong>2008</strong>–31.7.2013<br />

Säveltaide<br />

Kaija Saariaho<br />

säveltäjä<br />

1.7.2005–30.6.2010<br />

Maria Kalaniemi<br />

muusikko, säveltäjä<br />

1.7.2005–30.6.2010<br />

Tanssitaide<br />

Alpo Aaltokoski<br />

tanssitaiteilija<br />

1.9.2003–31.8.<strong>2008</strong><br />

Kenneth Kvarnström<br />

koreografi<br />

1.9.<strong>2008</strong>–31.7.2013<br />

Valokuvataide<br />

Ulla Jokisalo<br />

taiteilija<br />

1.6.2004–31.5.2009<br />

13

Tutkimusyksikön<br />

toiminta<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan ja valtion<br />

taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus.<br />

Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntija-palveluja taidehallinnolle<br />

ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan<br />

tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan<br />

alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> tutkimus- ja julkaisu-<br />

toiminta painottui valtion taidepo-<br />

liittisen tuen kehitykseen ja vaikutta-<br />

vuuteen sekä taidepolitiikan ja taitei-<br />

lijatuen historiaan. Tutkimushankkeita<br />

olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus,<br />

lastenkulttuuri tukikohteena,<br />

taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin<br />

produktiotuen kehitys ja vaikutukset<br />

sekä säätiöiden tuki taiteelle.<br />

Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset<br />

seurantatilastot toimikuntien tuesta<br />

taiteelliseen toimintaan.<br />

Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta<br />

selvitetään Pauli Rautiaisen<br />

tutkimuk sessa, joka kohdistuu kielteisen<br />

taiteilija-apurahapäätöksen<br />

saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin<br />

apurahajärjestelmän toimivuudesta<br />

(Emme ole voineet tänä vuonna...).<br />

Apurahajärjestelmän toimivuutta<br />

historiallisesta näkökulmasta tar-<br />

kastellaan Rautiaisen tutkimuksessa<br />

Suomalainen taiteilijatuki, jossa käydään<br />

läpi taiteilijatuen määrä, muutokset<br />

ja painopisteet noin 40 vuoden<br />

ajalta. Rautiainen osallistui myös<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan juhlakirjan<br />

kirjoittamiseen toisena tekijänä<br />

( Jokinen – Rautiainen: <strong>Taiteen</strong> edistämistä<br />

varten. Taidetoimikunnat 40<br />

vuotta).<br />

Paula Karhusen kertomusvuonna<br />

raportoitu tutkimushanke käsittelee<br />

valtion tanssitaidetoimikunnan<br />

myöntämän tanssin produktiotuen<br />

kehitystä lähes kahdenkymmenen<br />

vuoden ajalta. Projektissa tarkasteltiin<br />

produktiotuen määrärahojen<br />

sekä hakijoiden ja saajien määrää<br />

vuosien 1991 ja <strong>2008</strong> välisenä aikana.<br />

Niin ikään kyselyaineiston perusteella<br />

kartoitettiin yli 70 produktion<br />

rahoitusta, henkilökunnan määrää,<br />

esitysmääriä ja työaikaa. Kyselyyn<br />

vastanneiden alan ammattilaisen<br />

näkemysten avulla valotettiin tukimuodon<br />

merkitystä ja myöntöprosessia.<br />

Yksikkö on seurannut yksityisen<br />

sektorin – yritysten ja säätiöiden –<br />

tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta<br />

alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin<br />

säätiöiden tukea taiteelle ja<br />

siinä tapahtuneita muutoksia Pekka<br />

Oeschin selvityksessä, joka kartoitti<br />

säätiöiden tukitoimia vuosina 2001<br />

ja 2005.<br />

Lastenkulttuurin tukipolitiikan<br />

kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin<br />

ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa,<br />

joka kohdistui erityisesti<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen<br />

toimintaan ja lastenkulttuurin edistämisen<br />

määrärahojen kehitykseen<br />

14

Tutkimushankkeita<br />

olivat taiteilija-<br />

apurahojen vaikuttavuus,<br />

lastenkulttuuri<br />

tukikohteena, taiteilijat<br />

ja monikulttuurisuus,<br />

tanssin produktiotuen<br />

kehitys ja vaikutukset<br />

sekä säätiöiden tuki<br />

taiteelle.<br />

ja jakautumiseen. Tutkimusraportti<br />

ilmestyi vuoden 2009 alussa.<br />

Yksikkö osallistui kertomusvuonna<br />

Suomen Akatemian rahoittamaan<br />

radiomusiikin muutoksia käsittelevään<br />

tutki mushankkeeseen radiomusiikin<br />

sääntelyä eri maissa koskevalla<br />

selvityksellä. Tutkimusraportti ilmestyy<br />

vuoden 2009 alkupuoliskolla.<br />

Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus<br />

-hankkeessa selvitettiin erityisesti taiteilijatuen<br />

osalta niiden apurahan hakijoiden<br />

tilannetta, joiden äidinkieli<br />

on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.<br />

Erillisenä osahankkeena projektiin<br />

liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea<br />

koskeva selvitys. Molemmat hankkeet<br />

raportoidaan vuoden 2009 aikana.<br />

Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin<br />

vuosittain ilmestyvä seurantatilasto<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> myöntämä<br />

tuki 2007, joka käsittelee <strong>Taiteen</strong><br />

keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien<br />

ja apurahalautakuntien<br />

sekä alueellisten taidetoimikuntien<br />

tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä<br />

tarkastellaan tuen jakautumista eri<br />

taiteenaloille ja alueille sekä muun<br />

muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla<br />

asuvien sekä ruotsinkielisten<br />

osuuksia apurahan hakijoista ja<br />

saajista.<br />

Yksikön tutkijat osallistuivat<br />

vuoden aikana sekä kotimaisiin että<br />

kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin.<br />

Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa<br />

Dances without payment?<br />

Contemporary dance productions and<br />

the role of state support in Finland<br />

kansainvälisessä kulttuuripolitiikan<br />

tutkijoiden konferenssissa (iccpr)<br />

Istanbulissa. Kaija Rensujeff piti<br />

Lapsuuden tutkimuksen päivillä esitelmän<br />

Lastenkulttuurin apurahat ja<br />

erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja<br />

lasten rooli. Tutkija Anna Anttila esitteli<br />

Tyttötutkimuspäivillä paperinsa<br />

Romanttinen tyttökulttuuri.<br />

Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja<br />

muita tietopalveluja tiedotusvälineille<br />

sekä taidehallinnolle ja kulttuurin<br />

kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla.<br />

Yksikön tutkijat pitivät vuoden<br />

aikana myös luentoja ja esitelmiä<br />

oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja<br />

kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa<br />

sekä alan kotimaisissa ja<br />

kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa.<br />

Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan<br />

kirjasto on kaikille avoin<br />

taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto.<br />

Sen kokoelmiin kuuluu<br />

7 778 nidettä, ja sinne tulee 150 koti-<br />

ja ulkomaista kulttuurialan aikakaus-<br />

ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui<br />

vuoden aikana 206 nimekkeellä.<br />

Kokoelmat on tallennettu taidekor-<br />

keakoulujen kirjastojen ja <strong>Taiteen</strong><br />

keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen<br />

arsca-tietokantaan, joka on<br />

osa korkeakoulukir jastojen yhteistä<br />

linda-tietokantaa. Kirjasto vastasi<br />

myös tutkimusyksikön julkaisujen<br />

jakelusta ja myynnistä.<br />

Suunnittelija Satu Lindberg osallistui<br />

sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran<br />

taidekirjastojen työryhmän<br />

että pohjoismaisen taidekirjastojen<br />

arlis/Norden-järjestön toimintaan<br />

ja järjestön vuosikonferenssiin<br />

Islannissa. Vuosikonferenssin teemana<br />

oli ”Art libraries: Access to<br />

Legacy”.<br />

paula karhunen<br />

tutkimusyksikön päällikkö<br />

(18.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

15

Vuoden <strong>2008</strong><br />

julkaisut<br />

pauli rautiainen:<br />

Suomalainen taiteilijatuki.<br />

Valtion suora ja välillinen<br />

taiteilijatuki taidetoimikuntien<br />

perustamisesta tähän päivään.<br />

Tutkimusyksikön julkaisuja n:o<br />

34. <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>.<br />

Helsinki <strong>2008</strong>.<br />

pekka oesch:<br />

Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja<br />

2005. Tilastotietoa taiteesta n:o<br />

38. <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>.<br />

Helsinki <strong>2008</strong>.<br />

paula karhunen:<br />

Tanssiproduktioiden tuki ja<br />

tuotantoehdot. Valtion produktio-<br />

tuen kehitys ja merkitys 1991–<br />

<strong>2008</strong>. Tilastotietoa taiteesta no<br />

39. <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>.<br />

Helsinki <strong>2008</strong>.<br />

pauli rautiainen:<br />

”Emme ole voineet tänä<br />

vuonna...” Kielteisen taiteilijaapurahapäätöksen<br />

vuodelle<br />

2006 saaneiden taiteellinen<br />

toiminta ja heidän arvionsa<br />

taiteilija-apurahajärjestelmän<br />

toimivuudesta. Työpapereita -<br />

Working Papers n:o 46. <strong>Taiteen</strong><br />

<strong>keskustoimikunta</strong>. Helsinki<br />

paula karhunen:<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> myöntämä<br />

tuki 2007 – Support granted<br />

by the Arts Councils 2007.<br />

Tilastotiedote 1/<strong>2008</strong>. <strong>Taiteen</strong><br />

<strong>keskustoimikunta</strong>. Helsinki <strong>2008</strong>.<br />

TUTKIMUSYKSIKKÖ<br />

<strong>2008</strong><br />

Tutkimusyksikön päällikkö<br />

Merja Heikkinen<br />

Paula Karhunen<br />

(ma. 18.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Tutkijat<br />

Anna Anttila<br />

(1.1.–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

Paula Karhunen<br />

Pauli Rautiainen<br />

(1.1.–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

Kaija Rensujeff<br />

Suunnittelija (kirjasto, julkaisut)<br />

Satu Lindberg<br />

(virkavapaalla 1.9.–5.12.<strong>2008</strong>)<br />

Anna Anttila<br />

(25.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

16

Central-<br />

kommissionen<br />

för konst<br />

Ordförandens<br />

översikt<br />

De strukturella förändringarna gällande förvaltningsreformen, stipendiesystemet<br />

och verksamhetens 40-års jubileumsår lade sin prägel på år <strong>2008</strong> och de genomförda<br />

aktiviteterna. Dessutom kunde vi glädja oss åt att flera mål, som länge hade förberetts,<br />

nu uppnåddes. Av dessa kan nämnas bland annat stipendiernas pensions- och socialskydd<br />

samt 50 nya arbetsstipendier som tillkom från början av år 2009. Dessa helhetslösningar<br />

nåddes lämpligt till jubileumsårets ära.<br />

Den internationella utvärdering som<br />

hade inletts år 2004 i konstkommissionerna<br />

och de rapporter som<br />

utarbetats på basis av den i konstkommissionernasutvecklingsgrupper<br />

fungerade som katalysatorer för<br />

de regionala konstkommissionerna<br />

och möjliggjorde en integration på<br />

central nivå också i fråga om förvaltningen.<br />

Fastän man under föregående år<br />

hade varit tvungen att förbereda reformen<br />

med stor brådska, lyckades<br />

man utan större praktiska problem<br />

integrera förvaltningen i kommissionssystemet<br />

från början av verksamhetsåret.<br />

Som resultat av den<br />

förenhetligade förvaltningen kom till<br />

sist en enhetlig och helgjuten riksomfattande<br />

organisation till stånd, som<br />

också för undervisningsministeriets<br />

del garanterar det centrala målet för<br />

konstpolitiken, en jämbördig tillgång<br />

till konst för alla.<br />

Den andra stora strukturella förändringen<br />

under verksamhetsåret<br />

<strong>2008</strong> var en koncentration av olika<br />

stipendieformer som hade spjälkts<br />

upp på ett olyckligt sätt. Mångfalden<br />

av stipendieformer – det hade uppstått<br />

totalt 40 olika stipendieformer<br />

under årens lopp – koncentreras från<br />

och med år 2009 till fyra huvudgrupper:<br />

arbets- och projektstipendier till<br />

enskilda konstnärer och verksamhets-<br />

och specialstöd till samfund. Ett centralt<br />

drag i förnyelsen var en större<br />

frihet för de sökande, då man i stället<br />

för stipendier som noggrant definierats<br />

till sitt ändamål nu har möjlighet<br />

att utforma ansökningarna utan restriktioner.<br />

Ett mål för förnyelsen är<br />

också, att locka fältet till nya former<br />

av kreativitet.<br />

De nämnda stora strukturförändringarna<br />

var viktiga vägvisare under<br />

konstkommissionernas 40-års jubileumsår.<br />

Egentliga evenemang för jubileumsåret<br />

var bland annat ett festseminarium<br />

och i samband med det<br />

en festsoaré, samt det redaktionella<br />

arbetet med historiken och det internationella<br />

temanumret av Arsis.<br />

Under jubileumsåret kunde man<br />

vid seminarier och i festtal konstatera,<br />

att fastän det finländska<br />

systemet för konstfrämjande har<br />

bevarats till sina huvuddrag under<br />

40 år, så har det under årens lopp<br />

utvidgats, kompletterats och kunnat<br />

reagera på förändringar i konstlivet.<br />

Konstkommissionernas strävan till<br />

proaktivitet och en känsla för varifrån<br />

vinden blåser, har bland annat<br />

möjliggjort ett svar på utmaningarna<br />

i ett mångkulturellt perspektiv.<br />

17

Verksamhetsåret <strong>2008</strong> var det<br />

andra året av en treårsperiod. För<br />

hela perioden söktes inspiration för<br />

konsten och kulturen i ett nära förflutet,<br />

och nya synsätt utvecklades.<br />

Den viktigaste inspirationskällan<br />

för 2000-talets kulturpolitiska strategiarbete<br />

var vidare det konst- och<br />

konstnärspolitiska programmet tao.<br />

Beaktansvärda och breda perspektiv<br />

som öppnade sig i detta program var<br />

bland annat den förra regeringsperiodens<br />

process för kreativa strategier,<br />

samt det kulturexportprojekt som genomförs<br />

i samarbete mellan flera ministerier.<br />

Den kreativa strategin fick<br />

inte någon fortsättning, men kulturexportprojektet<br />

har på ett berömligt<br />

sätt öppnat dörrar för en gemensam<br />

resursering av kultur.<br />

Beträffande verksamhetens finansiering<br />

var år <strong>2008</strong> rätt anspråkslöst<br />

för konstkommissionerna, som till<br />

stora delar hade en nolltillväxt. Men<br />

fastän stipendiefinansieringen för<br />

främjande av konst inte direkt växte,<br />

skedde några länge emotsedda genombrott.<br />

Av dessa var de viktigaste<br />

förverkligandet av det nya pensions-<br />

och socialskyddet som är inbyggt<br />

i stipendierna, och ett ökat antal<br />

konstnärsstipendier. Minister Wallin<br />

avslöjade i sitt festtal vid konstkommissionernas<br />

festseminarium, att<br />

antalet arbetsstipendier för konstnärer<br />

växer med 50 st. från år 2009.<br />

Förnyelsen var verkligen nödvändig,<br />

för antalet arbetsstipendier fastställdes<br />

redan i början av 1980-talet. Ett<br />

centralt resurstillskott, utökning av<br />

antalet extraordinära konstnärspensioner,<br />

förblev dock oförverkligat<br />

under året.<br />

Resurstillväxten för främjande<br />

av konst var mycket liten. Det sammanlagda<br />

stödet för alla konstkommissioner<br />

till konstnärlig verksamhet<br />

uppgick till 25,3 miljoner euro (föregående<br />

år 24,5 m€). För konstnärligt<br />

arbete fanns 12,4 m€ disponibelt, för<br />

konstnärers och arbetsgruppers projekt<br />

4,3 m€. De regionala konstkommissionerna<br />

hade 4,1 m€ för främjande<br />

av konst, d.v.s. samma belopp som<br />

föregående år.<br />

Också utbildningsfrågorna<br />

hörde till de centrala tyngdpunkterna<br />

under perioden 2007–2009.<br />

Utbildningsfrågorna inom konstområdena<br />

är synnerligen aktuella med<br />

hänsyn till både antalet studerande<br />

och utvärdering av studieinnehållet.<br />

Man har också i centralkommissionens<br />

forskningsenhet särskilt utvärderat<br />

utvecklingen i fråga om yrkesutbildning<br />

på olika konstområden.<br />

Under verksamhetsåret <strong>2008</strong> gav centralkommissionen<br />

vid seminarierna<br />

uttryck för bekymmer särskilt över<br />

situationen i den allmänbildande<br />

grundskolan på områdena konst, färdigheter<br />

och gestaltningsförmåga.<br />

Tillgång till konst på regional<br />

nivå är fortfarande en tyngdpunkt i<br />

undervisningsministeriets kulturpolitiska<br />

strategi. En viktig del i utvärderingen<br />

av regional kulturpolitik är<br />

vidare avvägningen mellan regionala<br />

konstcentra och regionala konstkommissioner<br />

samt övriga gemensamma<br />

satsningar i regionerna.<br />

Under verksamhetsåret lanserade<br />

centralkommissionen för undervisningsministeriet<br />

en utredning för att<br />

kartlägga gemensamma aktiviteter.<br />

Främjandet av en tillämpad användning<br />

av konst var fortfarande en viktig<br />

tyngdpunkt. Enligt konstkommissionerna<br />

skulle detta kräva en egen<br />

modell både i fråga om utbildning<br />

och finansiering. För att lösa finansieringen<br />

behövs en ny förvaltningsmodell<br />

med flera involverade parter.<br />

Speciellt borde social- och hälsovårdsministeriet<br />

inse verksamhetens<br />

förebyggande natur både med tanke<br />

på folkhälsan och preventivt mot diskriminering.<br />

Statens centralkommission<br />

framförde redan i sitt utlåtande<br />

rörande den internationella utvärderingen<br />

år 2004 att Finland borde<br />

grunda ett organ för utveckling och<br />

18

esursering av stora helheter på kulturområdet<br />

som skulle motsvara<br />

statens forsknings- och teknologiråd<br />

och som skulle ledas av statsministern,<br />

för politiskt gränsöverskridande<br />

beslut. Dess uppgift skulle vara att<br />

söka politisk vilja att skaffa fram<br />

nya offentliga resurser till konst och<br />

kultur på vägen till ett konkretiserat<br />

kreativt välfärdssamhälle.<br />

Av övriga speciella tyngdpunkter<br />

år <strong>2008</strong> kan nämnas en synligare<br />

ställning för det kulturpolitikens<br />

mångkulturella dimensioner<br />

och främjandet av barnkultur.<br />

Forskningsenheten vid statens centralkommission<br />

fortsatte de projekt<br />

som ansluter till dessa två temata.<br />

Det ansökta beloppet för stipendier<br />

och bidrag steg något under<br />

verksamhetsåret. Ansökningarna till<br />

statens centralkommission, statens<br />

konstkommissioner och stipendienämnderna<br />

uppgick till mer än 9300<br />

st., av vilka nästan 6000 kom från<br />

separata ansökare. Av dessa fick ungefär<br />

3000 ett positivt beslut på sin<br />

ansökan. Antalet ansökningar till de<br />

regionala konstkommissionerna var<br />

något färre än föregående år: i allt<br />

över 4300 ansökningar.<br />

Beträffande rättvisa beslut i fråga<br />

om kön, region, språk och ålder kan<br />

man vara rätt nöjd. Drygt hälften av<br />

19

åde ansökarna (53 %) och stipendiemottagarna<br />

(50 %) är kvinnor, och<br />

av ansökarna (52 %) och mottagarna<br />

(55 %) bor över hälften i huvudstadsregionen.<br />

Andelen svenskspråkiga<br />

mottagare (7 %) motsvarar också rätt<br />

noggrant antalet ansökningar (6 %).<br />

Andelen unga ansökare och stipendiemottagare<br />

är fortfarande liten,<br />

bara en fjärdedel. Andelen ansökare<br />

under 35 år (26 %) liksom andelen<br />

stipendiemottagare (21 %) är retsamt<br />

liten.<br />

Siffrorna för de regionala konstkommissionerna<br />

skiljer sig inte drastiskt<br />

från de föregående: andelen<br />

kvinnor uppgick till 58 %, mottagarna<br />

till 55 %. Av de sökande kom över<br />

hälften (56 %) från regionens centrum,<br />

och av mottagarna något mer<br />

(60 %). Andelen unga stipendieansökare<br />

(29 %) och mottagare (29 %)<br />

är i proportion större än vid statens<br />

konstkommissioner.<br />

I verksamheten vid statens centralkommissions<br />

forskningsenhet<br />

betonades utvecklingen och effekterna<br />

av statens konstpolitiska stöd,<br />

konstfrämjandet och en kartläggning<br />

av konstnärsstödets historia.<br />

Forskningsprojekten rörde konstnärsstipendiernas<br />

effekt, barnkulturen<br />

som forskningsområde, konstnären<br />

och det mångkulturella, utvecklingen<br />

och betydelsen av produktionsstödet<br />

för dansen och en kartläggning av<br />

stiftelsernas stöd till konstområdet.<br />

I det statistiska arbetet försökte man<br />

noggrannare än tidigare kartlägga<br />

även hur de regionala konstkommissionerna<br />

förkovrades.<br />

I tidningen Arsis 4/<strong>2008</strong> förtecknades<br />

alla stipendier som beviljats<br />

under året. Numret följde en praxis<br />

som tillämpats redan under några<br />

år att ge en ”historisk” helhetsbild<br />

av statens konstkommissioners och<br />

centralkommissionens beslut om bidrag<br />

för konstfrämjandet under året.<br />

I årets sista nummer inkluderades för<br />

första gången också de stipendier och<br />

bidrag som beviljats av de regionala<br />

konstkommissionerna. Arsis’ första<br />

nummer år <strong>2008</strong> behandlade förvaltningsreformen,<br />

det andra numrets<br />

tema var kulturpolitisk forskning och<br />

nummer tre var ett engelskspråkigt<br />

temanummer om konstkommissionernas<br />

40-åriga historia.<br />

I den internationella verksamheten<br />

vid centralkommissionen<br />

för konst var det kontinuerliga temat<br />

kommissionens deltagande i<br />

International Federation of Arts<br />

Councils and Culture Agencies<br />

(ifacca), organisationen Ars Baltica<br />

och forskningsenhetens internationella<br />

arbete. I ifacca fortsatte en<br />

finländsk medlem som ordförande,<br />

centralkommissionens tidigare ordförande<br />

Risto Ruohonen. I nätverket<br />

Ars Baltica fortsatte en omprövning<br />

av verksamheten, men någon radikalt<br />

ny verksamhetsmodell hittades ej.<br />

I stipendie- och bidragsverksamheten<br />

har de direkta internationella<br />

kontakterna en stödjande<br />

funktion i synnerhet för resebidragen<br />

och residentverksamheten, men<br />

numera också i fråga om konstnärers<br />

arbets- och projektstipendier.<br />

Kulturexportprojektet har i olika<br />

rapporter nämnt att en anmärkningsvärd<br />

tillväxt av resestipendier och<br />

bidrag för residensverksamhet skulle<br />

bli aktuell i centralkommissionen för<br />

konst, men detta förverkligades inte<br />

ännu under detta verksamhetsår.<br />

Som ordförande i statens centralkommission<br />

avslutade jag min andra<br />

period 2007–2009 ett år i förtid,<br />

eftersom jag utnämndes till professor<br />

i folkmusik vid Sibelius-Akademin<br />

från början av år 2009.<br />

hannu saha<br />

Ordförande<br />

20

Forsknings-<br />

enhetens<br />

verksamhet<br />

år <strong>2008</strong><br />

Forskningsenheten vid statens centralkonstkommission verkar i samarbete med<br />

central kommissionen och konstkommissionerna, med uppgift att bedriva forskning<br />

på konst- och kulturpolitikens område. Enheten bedriver och understöder forskning<br />

inom denna sektor, erbjuder konstförvaltningen och konstfältet experttjänster och<br />

deltar i det internationella samarbetet på det kulturpolitiska forskningsområdet.<br />

Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och upprätthåller ett kulturpolitiskt<br />

bibliotek, öppet för allmänheten.<br />

Forsknings- och publikationsverksamheten<br />

koncentrerade sig under år<br />

<strong>2008</strong> på utvecklingen och effekterna<br />

av statens konstpolitiska stöd samt<br />

på konstpolitikens och konstnärsstödets<br />

historia. Man genomförde<br />

forskningsstudier gällande konstnärsstipendiernas<br />

effekter, barnkulturen<br />

som stödområde, konstnärerna och<br />

det mångkulturella, utvecklingen och<br />

effekterna av produktionsstödet för<br />

dans och stiftelsernas stöd till konsten.<br />

I enheten genomfördes också en<br />

årlig uppföljningsstatistik över konstkommissionernas<br />

stöd för konstnärlig<br />

verksamhet.<br />

Effekterna av statens konstnärsstöd<br />

utreddes i en studie av Pauli<br />

Rautiainen, som gällde dem som<br />

fått avslag på sin ansökan om konstnärsstipendium,<br />

deras situation och<br />

uppfattning om hur stipendieord-<br />

ningen fungerar Emme ole voineet<br />

tänä vuonna... (Detta år har vi tyvärr<br />

inte kunnat…) Stipendieordningens<br />

ändamålsenlighet i ett historiskt<br />

perspektiv granskades i Rautiainens<br />

studie Suomalainen taiteilijatuki (Det<br />

finländska stödet till konstnärer), i<br />

vilken man genomgår antalet stipendier,<br />

förändringar och tyngdpunkter<br />

under en period om cirka 40 år).<br />

Rautiainen deltog också som en av<br />

författarna till Statens centralkommissions<br />

festskrift Jokinen-Rautiai-<br />

nen: <strong>Taiteen</strong> edistämistä varten.<br />

Taide-toimikunnat 40 vuotta.<br />

( Jokinen-Rautiainen: Med uppgift att<br />

stöda konsten. Konstkommissionerna<br />

40 år).<br />

Paula Karhunens forskningsprojekt<br />

under verksamhetsåret gällde<br />

utvecklingen av de projektstöd till<br />

dans som utgavs av danskonstkom-<br />

missionen under en period om inemot<br />

tjugo år. I projektet granskades<br />

produktionsstödens belopp och antalet<br />

stipendieansökare och -mottagare<br />

under åren mellan 1991 och <strong>2008</strong>.<br />

Med hjälp av enkäter kartlade man<br />

dessutom över 70 produktioner, antalet<br />

anställda, föreställningar och<br />

arbetstider. Med hjälp av de synpunkter<br />

som framlades av professionella<br />

på dansens område belystes stödformens<br />

betydelse och bevillningsprocessen.<br />

Enheten har följt upp den privata<br />

sektorns – företagens och stiftelsernas<br />

– stöd till konst och kultur från<br />

och med 1980-talet framåt. Under<br />

verksamhetsåret granskades stiftelsernas<br />

stöd till konsten och de förändringar<br />

som ägt rum i en utredning av<br />

Pekka Oesch, som kartlade stöden<br />

för åren 2001 och 2005.<br />

21

Utvecklingen av stödpolitiken i<br />

fråga om barnkultur utreddes i ett<br />

forskningsprojekt som genomfördes<br />

av Kaija Rensujeff och Anna Anttila.<br />

Utredningen gällde speciellt barnkulturenheten<br />

vid statens centralkommission,<br />

dess 20-åriga verksamhet<br />

och hur stödbeloppen har utvecklats<br />

och fördelats. Forskningsrapporten<br />

publicerades i början av år 2009.<br />

Enheten deltog under verksamhetsåret<br />

i ett forskningsprojekt<br />

finansierat av Finlands Akademi<br />

om förändringar i radions musikutbud<br />

med en utredning om regleringen<br />

av radiomusik i olika länder.<br />

Forskningsrapporten utkommer under<br />

början av år 2009.<br />

I projektet Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus<br />

(Konstnärsstödet och det<br />

mångkulturella) klarlades situationen<br />

för konstnärer vilkas modersmål<br />

är ett annat än finska och svenska<br />

gällande konstnärsstödet. Som ett<br />

särskilt delprojekt ingår en utredning<br />

av stödet till samiska konstnärer.<br />

Bägge projekten rapporteras under<br />

år 2009.<br />

I serien statistiska meddelanden<br />

publicerades den årliga uppföljningsstatistiken<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> myöntänä<br />

tuki 2007 (Stöd beviljat av<br />

konstkommitteerna 2007), som gäller<br />

det stöd som statens centralkommis-<br />

sion, statens konstkommissioner och<br />

stipendienämnderna och de regionala<br />

konstkommissionerna delade ut för<br />

konstnärlig verksamhet. I statistiken<br />

granskas fördelningen av stödet till<br />

olika konstformer och regioner, samt<br />

andelen stipendieansökingar och<br />

beviljade stipendier bland annat till<br />

unga, kvinnor, konstnärer bosatta i<br />

huvudstadsregionen och svenskspråkiga<br />

konstnärer.<br />

Enhetens forskare deltog under<br />

året i nationella och internationella<br />

forskningskonferenser. Paula<br />

Karhunen presenterade sin forskningsrapport<br />

Dances without payment?<br />

Contemporary dance production<br />

and the role of state support in<br />

Finland vid den internationella konferensen<br />

för kulturpolitiska forskare<br />

(iccpr) i Istanbul.<br />

Kaija Rensujeff höll på<br />

Forskningsdagar kring barndomen<br />

(Lapsuuden tutkimuksen päivät)<br />

ett anförande kallat Stipendier och<br />

specialstöd för barnkultur: aktörer,<br />

projekt och barnens roll (Lastenkulttuurin<br />

apurahat ja erityisavustukset:<br />

tekijät, hankkeet ja lasten rooli).<br />

Forskare Anna Anttila presenterade<br />

på Flickforskningsdagarna (Tyttötutkimuspäivät)<br />

sin rapport Romanttinen<br />

tyttökulttuuri (Den romantiska<br />

flickkulturen).<br />

22

Enheten producerade också<br />

statistik och annat informationsmaterial<br />

till massmedia samt till<br />

konstförvaltningen och aktörer<br />

på konstfältet hemma och utomlands.<br />

Enhetens forskare gav också<br />

under året föreläsningar och höll<br />

anföranden för utbildningsenheter,<br />

statsförvaltningen, kultur-institutioner<br />

och organisationer. Det<br />

kulturpolitiska bibliotek som upprätthålls<br />

av enheten är öppet för<br />

allmänheten. Till samlingarna hör<br />

7778 band, och biblioteket mottar<br />

150 kulturpolitiska tidskrifter<br />

och informationsblad. Samlingen<br />

utökades under året med 206 titlar.<br />

Samlingarna ingår i databasen<br />

arsca som är gemensam för konsthögskolorna<br />

och Statens centralkonstkommission<br />

och som utgör<br />

en del av databasen linda, högskolebibliotekens<br />

gemensamma<br />

databas.<br />

Biblioteket svarade också för<br />

distributionen och försäljningen av<br />

forskningsenhetens publikationer.<br />

Planerare Satu Lindberg representerade<br />

enheten både i arbetsgruppen<br />

för Finlands vetenskapliga biblioteksförenings<br />

konstbibliotek och i organisationen<br />

för de nordiska konstbiblioteken<br />

arlis/Norden. Hon deltog<br />

i arlis årliga konferens på Island.<br />

Konferensens tema var ”Art libraries:<br />

Access to Legacy”.<br />

paula karhunen<br />

Forskningsenhetens chef<br />

(18.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

FORSKNINGSENHETEN <strong>2008</strong><br />

Forskningsenhetens chef<br />

Merja Heikkinen<br />

Paula Karhunen<br />

(tidsb. 18.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Forskare<br />

Anna Anttila<br />

(1.1.–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

Paula Karhunen<br />

Pauli Rautainen<br />

(1.1.–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

Kaija Rensujeff<br />

Planerare<br />

Satu Lindberg<br />

(tjänstledig 1.9.–5.12. <strong>2008</strong>)<br />

Anna Anttila<br />

(25.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

23

TILASTOJA<br />

24

Taulukko 1.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan tuki vuonna <strong>2008</strong> – tukimuodot ja summat<br />

VALTION TAIDETOIMIKUNNAT<br />

Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat) € 12,4 milj.<br />

Kirjastoapurahat * 2 662 910<br />

Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000<br />

Näyttöapurahat 841 000<br />

Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000<br />

Taiteilija-apurahat ** 7 951 870<br />

Taiteilijaprofessuurit 529 250<br />

Valtionpalkinnot *** 225 000<br />

Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) € 4,3 milj.<br />

Elokuvakulttuurin tuki 255 000<br />

Kohdeapurahat 786 300<br />

Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 70 000<br />

Kuvataiteen julkaisutuki 100 000<br />

Kuvataiteen näyttelytoiminta 537 400<br />

Lastenkulttuurituki 476 930<br />

Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175 000<br />

Matka-avustukset sekä residenssi- ja<br />

taiteilijavaihtotoiminta 507 570<br />

Media-, sirkus ja monitaidetuki 290 000<br />

Muotoilun projektituki 270 000<br />

Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 240 500<br />

Rakennustaiteen edistäminen 174 000<br />

Tanssikulttuurin tuki 85 000<br />

Tanssiproduktioiden tuki 200 000<br />

Valokuvataiteen produktiotuki 100 000<br />

Valokuvateosten laatutuki 70 000<br />

Yhteisöille € 4,5 milj.<br />

Alueellinen valokuvatoiminta 230 000<br />

Alueelliset elokuvakeskukset 410 000<br />

Alueoopperat 363 000<br />

Elokuvan laatutuki 360 000<br />

Kirjallisuuden projektituki 175 000<br />

Konserttitoiminnan edistäminen 255 000<br />

Musiikkikilpailut 38 000<br />

Musiikkileirit ja mestarikurssit 343 800<br />

Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 292 000<br />

Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 600 000<br />

Rahoituslain ulkopuoliset teatterit **** 1 297 000<br />

Sävellystilaukset 98 200<br />

€ 21,2 milj.<br />

ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT<br />

Työskentelyapurahat 1 475 680<br />

Kohdeapurahat 447 270<br />

Valtionavustukset 615 180<br />

Palkinnot 86 000<br />

Läänintaiteilijat 1 473 850<br />

€ 4,1 milj.<br />

KAIKKI YHTEENSÄ € 25,3 milj.<br />

* Josta tietokirjailijoille 266 290 €.<br />

** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat.<br />

*** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 30 000 €.<br />

**** Sisältää 75 000 € sirkustaiteen tukemiseen.<br />

25

Taulukko 2.<br />

Valtion taide- ja kulttuuribudjetti,<br />

veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien<br />

tuki taiteelliseen<br />

toimintaan vuonna <strong>2008</strong><br />

Taulukko 3.<br />

Valtion taidetoimikuntien*<br />

hakemusten, hakijoiden,<br />

myöntöjen sekä tuen<br />

saajien määrä vuonna<br />

<strong>2008</strong><br />

Taulukko 4.<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

hakemusten, hakijoiden,<br />

myöntöjen sekä tuen saajien<br />

määrä vuonna <strong>2008</strong><br />

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat<br />

(yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista<br />

Taiteelliseen työskentelyyn 4 470 4 349 1 361 1 346 31 %<br />

josta taiteilija-apurahat** 2 080 2 019 232 232 11 %<br />

Projekteihin 4 303 3 981 1 367 1 320 33 %<br />

Yhteisöille 542 505 281 278 55 %<br />

Kaikki tukimuodot yhteensä 9 315 5 969 *** 3 009 2 616 *** 44 %<br />

* <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot.<br />

** Apurahaa haettu vuonna 2007.<br />

*** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta.<br />

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat<br />

(yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista<br />

Työskentelyapurahat 1 455 1 259 290 290 23 %<br />

Kohdeapurahat* 1 610 1 429 355 347 24 %<br />

Valtionavustukset 1 254 1 159 479 463 40 %<br />

Kaikki tukimuodot yhteensä 4 319 3 824 ** 1 124 1 100 ** 29 %<br />

* Sisältää myös matka-apurahat (Pirkanmaa)<br />

** Päällekkäisyydet poistettu.<br />

euro milj.<br />

Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 426,4<br />

Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 189,2<br />

Valtion taidetoimikuntien tuki** 21,2<br />

Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 25,3<br />

<strong>Taidetoimikuntien</strong> tuen (25,3 milj. €) osuus valtion taidebudjetista 6 %<br />

* Sisältää kirjastot 28,2 milj. €.<br />

** Sisältää taiteen keskustoimikunnan<br />

ja apurahalautakunnat.<br />

*** <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>, valtion taidetoimikunnat,<br />

apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimi-<br />

kunnat.<br />

Lähde: Valtion talousarvio http://budjetti.vm.fi/indox/<br />

tae/<strong>2008</strong>/frame_<strong>2008</strong>.html, opetusministeriön ja<br />

taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA),<br />

alueelliset taidetoimikunnat.<br />

26

Kuvio 1.<br />

Valtion taidetoimi-<br />

kunnille* osoitettujen hakemusten<br />

määrä (kpl) vuosina<br />

2004–<strong>2008</strong><br />

Kuvio 2.<br />

Alueellisille taidetoimi-<br />

kunnille osoitettujen<br />

hakemusten* määrä (kpl)<br />

vuosina 2005–<strong>2008</strong><br />

10 000<br />

8 000<br />

6 000<br />

4 000<br />

2 000<br />

0<br />

5 000<br />

4 000<br />

3 000<br />

2 000<br />

1 000<br />

0<br />

8 711 9 153 9 264 9 217 9 315<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

4 731 4 576 4 534 4 319<br />

2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

* <strong>Taiteen</strong> keskustoimi-<br />

kunta, valtion taidetoimi-<br />

kunnat sekä apuraha<br />

lautakunnat ja -jaostot.<br />

* Sisältää apurahat ja valtion<br />

avustukset.<br />

27

Taulukko 5.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

tuen jakautuminen (%)<br />

taiteenaloittain vuonna <strong>2008</strong><br />

Kuvio 3.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

tuki tukimuodoittain<br />

vuonna <strong>2008</strong> (yht 25,3 milj. €)<br />

<strong>Taiteen</strong>ala Valtion Alueelliset Yhteensä<br />

taidetoimikunnat taidetoimikunnat<br />

Kirjallisuus 23 % 9 % 21 %<br />

Kuvataide 18 % 27 % 20 %<br />

Näyttämötaide 12 % 18 % 13 %<br />

Säveltaide 14 % 10 % 13 %<br />

Elokuvataide 7 % 3 % 7 %<br />

Tanssitaide 7 % 7 % 7 %<br />

Taideteollisuus 5 % 10 % 6 %<br />

Muu* 4 % 8 % 5 %<br />

Valokuvataide 5 % 6 % 5 %<br />

Rakennustaide 2 % 1 % 2 %<br />

Arvostelijat 1 % * 1 %<br />

Yhteensä 100 % 100 % 100 %<br />

€ 21,2 milj.€ 4,1 milj. €** 25,3 milj. €<br />

Alueellisten<br />

taidetoimikuntien<br />

tuki 16,2 %<br />

Yhteisöille<br />

myönnettävä<br />

tuki 17,7 %<br />

Taiteilija-<br />

professuurit 2,1 %<br />

Kirjasto- ja näyttö-<br />

apurahat 14,5 %<br />

* Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain<br />

luokittelemattomat/taiteidenväliset<br />

sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta<br />

0,3 %) ja mediataiteen (0,7 %).<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

osalta myös arvostelijat on sijoitettu<br />

ryhmään ”muu” tuen pienuuden<br />

vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimi-<br />

kuntien nimeämät alat ”lasten-<br />

kulttuuri”, ”tapahtumat”, ”saamelais-<br />

kulttuuri” on sijoitettu ryhmään muu.<br />

** Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat<br />

käyttivät taiteen edistämisen<br />

hankkeisiin vuonna <strong>2008</strong> yhteensä<br />

1,0 miljoonaa euroa<br />

(ml. vuoden 2007 siirtomääräraha<br />

0,3 milj. €).<br />

Valtionpalkinnot<br />

0,9 %<br />

Valtion taiteilija-<br />

apurahat<br />

31,5 %<br />

Kohdeapurahat ja<br />

muut projektituet<br />

17,2 %<br />

28

Taulukko 6.<br />

Valtion taidetoimikuntien* apurahan<br />

hakijat ja saajat sukupuolen,<br />

alueen, kielen ja iän mukaan<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

Taulukko 7.<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

apurahan hakijat ja saajat sukupuolen,<br />

alueen ja iän mukaan<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

% hakijoista % tuen saajista<br />

Naiset 52,7 % 50,2 %<br />

Pääkaupunkiseutu 52,2 % 54,7 %<br />

Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 %<br />

Äidinkieli ”muu” 3,7 % 3,1 %<br />

Alle 35-v. 25,7 % 21,0 %<br />

LKM** 5 178 2 172<br />

* <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>, valtion taidetoimikunnat ja apuraha-<br />

lautakunnat ja -jaostot.<br />

** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä.<br />

Päällekkäisyydet poistettu.<br />

% hakijoista % tuen saajista<br />

Naiset 57,8 % 55,2 %<br />

Alueen keskuskaupunki* 55,6 % 59,8 %<br />

Alle 35-v. 29,2 % 28,8 %<br />

LKM** 2 277 520<br />

* Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä,<br />

Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori,<br />

Helsinki, Turku.<br />

** Yksityishenkilöt, ikää koskevat hakijoiden tiedot N = 2 224.<br />

Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien<br />

hakemuslomakkeissa.<br />

Taulukko 8.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien<br />

antamat lausunnot vuonna <strong>2008</strong><br />

hakemuksia määräraha<br />

Taiteilijaeläkkeet 502 *<br />

Valtakunnalliset<br />

kulttuuritapahtumat 213 3 773 000<br />

Valtakunnallisesti merkittävät<br />

kansainväliset elokuva-festivaalit ** 440 000<br />

Elokuva-alan järjestöt 12 400 000<br />

Kirjallisuuden ostotuki *** 830 000<br />

Kirjailijajärjestöt 6 303 000<br />

Taidekoulut 4 300 000<br />

Kuvataidejärjestöt 11 367 000<br />

Harrastajateatterijärjestöt 5 466 000<br />

Ammattiteatterijärjestöt 10 169 500<br />

Säveltaiteen harrastustoiminta 13 500 000<br />

Musiikki-instituutit 5 380 000<br />

Säveltaidejärjestöt 9 150 000<br />

Graafisen suunnittelun ja<br />

sarjakuvan järjestöt 8 70 000<br />

Tanssialan järjestöt 5 85 000<br />

Valokuva-alan järjestöt 3 100 000<br />

Yhteensä 8 333 500<br />

* Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön<br />

menokohdassa.<br />

** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle.<br />

*** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista.<br />

Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.<br />

29

Taulukko 15.<br />

Talousarvion<br />

toteutumalaskelma<br />

v. <strong>2008</strong><br />

Talousarviotili siirtomäärärahasta määräraha käytetty vertailu<br />

vuodelta 2007 v. <strong>2008</strong> v. <strong>2008</strong> talousarvioon<br />

29.80.01.1 Toimintamenot 21 907 4 583 000 4 543 960 60 947<br />

– josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut 238 727<br />

– alueelliset taidetoimikunnat 134972 2 354 918<br />

29.80.51.1 Taiteilija- ja kohdeapurahat 8 738 000 8 744 166 –6 166<br />

29.80.51.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien<br />

kirjastoapurahat 2 700 000 2 662 913 37 087<br />

29.80.52.02 Elokuvataiteen edistämiseen 1 025 000 1 025 000 0<br />

29.80.52.04 Kirjallisuuden edistämiseen 175 000 175 000 0<br />

29.80.52.05 Kuvataiteen edistämiseen 709 000 709 000 0<br />

29.80.52.06 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 712 500 1 712 500 0<br />

29.80.52.07 Rakennustaiteen edistämiseen 174 000 174 000 0<br />

29.80.52.08 Säveltaiteen edistämiseen 1 395 000 1 390 000 5 000<br />

29.80.52.09 Taideteollisuuden edistämiseen 270 000 270 000 0<br />

29.80.52.10 Tanssitaiteen edistämiseen 885 000 885 000 0<br />

29.80.52.11 Valokuvataiteen edistämiseen 400 000 400 000 0<br />

29.80.52.131 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden<br />

kirjastoapurahat 50000 50000 0<br />

29.80.52.132 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 120 000 0<br />

29.80.52.133 Kuvataiteen näyttöapurahat 841000 841000 0<br />

29.80.52.134 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 195 000 195 000 0<br />

29.80.52.217 Muuhun taiteen edistämiseen 1 310 000 1 310 054 –54<br />

29.80.52.06.5 Tutkimus- ja julkaisutoimintaan 200 000 197 371 2 629<br />

29.80.52.214 Alueelliseen taiteen edistämiseen/<br />

alueelliset taidetmk 4 420 000 4 419 866 134<br />

29.80.013 Alueelliseen taiteen edistämiseen/<br />

alueelliset taidetmk 304444 601 000 703 774 201 669<br />

30

VALTION TAIDETOIMIKUNNAT JA<br />

LASTENKULTTUURIJAOSTO<br />

Elokuvataidetoimikunta<br />

Kirjallisuustoimikunta<br />

Kuvataidetoimikunta<br />

Muotoilutoimikunta<br />

Näyttämötaidetoimikunta<br />

Rakennustaidetoimikunta<br />

Säveltaidetoimikunta<br />

Tanssitaidetoimikunta<br />

Valokuvataidetoimikunta<br />

Lastenkulttuurijaosto<br />

Valtionpalkinnot <strong>2008</strong><br />

31

Valtion<br />

elokuvataidetoimikunta<br />

Elokuvan vuosi<br />

<strong>2008</strong><br />

Suomalaiselle elokuvalle vuosi <strong>2008</strong> oli monessa mielessä menestyksellinen. Vuoden<br />

lopussa suomalainen pitkä animaatioelokuva levisi laajasti ulkomaille, ja monet muutkin<br />

elokuvat noteerattiin ulkomailla eri festivaaleilla. Elokuvan arvostus taiteiden joukossa<br />

lisääntyi, ainakin jos tarkastelemme eri taiteenlajien saamaa tuen kasvua. Toisaalta<br />

edelleenkin elokuva on Suomessa vain vähän arvostettua, jos mittarina käytetään julkisen<br />

tuen määrää ja vertailukohtana ovat muut Pohjoismaat. Elokuvien tuotanto on kallista ja jo<br />

kauan monet elokuvantekijät ovat kiinnittäneet huomiota paitsi elokuvataiteen tuen koko<br />

määrään myös yksittäisten produktioiden kireisiin budjetteihin.<br />

Elokuvien tuotanto on kuitenkin vain<br />

osa elokuvakulttuuria ja tuotannon<br />

ohella muitakin ongelmia on. Elokuvakulttuurin<br />

arvostuksesta maassamme<br />

kertoo hyvin se, että elokuvista ei<br />

juurikaan kirjoiteta sanomalehtien<br />

kulttuuriosastoissa, ja jos kirjoitetaan,<br />

kiinnitetään päähuomio tähtinäytteijöihin<br />

tai -ohjaajiin, ei elokuvateoksiin.<br />

Elokuva on myös tekniikan kehit-<br />

tymisen vuoksi murroksessa. Tekniikka<br />

muuttaa sekä elokuvien tekemistä<br />

että katselua. Elokuva on yhä enemmän<br />

muutakin kuin pitkiä näytelmäelokuvia:<br />

elokuviksi voidaan laajasti<br />

katsottuna lukea yhtä hyvin TV-ohjelmat<br />

tai internetiin tehdyt lyhyet amatööripätkätkin.<br />

Gallerioissa esitetään<br />

yhä enemmän liikkuvaa kuvaa, joka<br />

täyttää elokuvan tunnusmerkit ja joka<br />

rakentuu elokuvataiteen perinteille,<br />

vaikka teosten tekijät määrittävätkin<br />

itsensä muiksi kuin elokuvan tekijöiksi.<br />

Elokuvan perinteinen levitysmuoto,<br />

elokuvateatteri, on sekin muutoksen<br />

kourissa. Esitystoiminnan digitoituminen<br />

ja elokuvien katsomisen<br />

keskittyminen isoihin kaupunkeihin<br />

ja yksiköihin sekä katsojien keskittyminen<br />

yhä harvempiin elokuviin<br />

muuttaa koko alan rakennetta.<br />

Vuoden lopussa opetusministeriö<br />

asetti selvitysmiehen tarkastelemaan<br />

elokuva-alan kokonaisuutta. On hyvä,<br />

jos selvityksen pohjalta päästään keskustelemaan<br />

kaikista alan ongelmista<br />

kokonaisuutena. Opetusministeriö<br />

asetti myös visuaalisten taiteiden asemaa<br />

pohtivan työryhmän, joka sekin<br />

varmasti pohtii osaltaan elokuvan asemaa<br />

visuaalisten taiteiden joukossa,<br />

vaikka elokuva jäikin työryhmän tehtävänasetannasta<br />

pois.<br />

Suomalaisen elokuvan tulevaisuuden<br />

ongelmat eivät ole vain suomalai-<br />

sia ongelmia. Erityisesti pienillä kielialueilla<br />

ja pienissä maissa pohditaan<br />

hyvin samanlaisia kysymyksiä. Tarjotut<br />

ratkaisut ovat yleensä myös samoja;<br />

yleensä ensimmäisinä mainitaan<br />

kansainvälistyminen ja viennin tukeminen.<br />

Epäilemättä kansainvälistyminen<br />

on yksi mahdollisuus ja sitä<br />

on syytä tavoitella, mutta on tärkeä<br />

muistaa, että kansainvälistyminen on<br />

kahdensuuntainen ilmiö. Suomessa<br />

voidaan kehittää vahva ja omaleimainen<br />

elokuvakulttuuri ja lisätä elokuvien<br />

vientiä vain jos pidämme huolen<br />

siitä, että Suomessa on monipuolinen<br />

ja vahva elokuvakulttuuri kaikilla eri<br />

tasoilla.<br />

Suomalaisen elokuvan tukeminen<br />

vaatii, että tuetaan kansainvälistä tai<br />

kotimaista kaupallista menestystä ta-<br />

32

Suomessa voidaan<br />

kehittää vahva ja<br />

omaleimainen elo-<br />

kuvakulttuuri ja<br />

lisätä elokuvien<br />

vientiä vain jos<br />

pidämme huolen<br />

siitä, että Suomessa<br />

on monipuolinen<br />

ja vahva elokuva-<br />

kulttuuri kaikilla<br />

eri tasoilla.<br />

voittelevien tuotantojen ohella myös<br />

kaikkinaista “aluskasvillisuutta”:<br />

lyhytelokuvia, dokumentteja, uusia<br />

kokeiluja ja “vaikeita” elokuvia, kuten<br />

myös festivaaleja ja elokuvatapahtumia.<br />

Vain tukemalla koko taiteenalaa<br />

saadaan esille myös kaivatut alan kansainvälisesti<br />

tunnetut tekijät.<br />

Kannattaa muistaa, että viime<br />

vuonna nimitetty akateemikko opiskeli<br />

elokuvaa ennen kaikkea elokuvakerhoissa<br />

ja elokuva-arkistossa. Aki<br />

Kaurismäen kansainvälisesti tunnettujen<br />

ja tunnustettujen elokuvien<br />

muotokieli on sukua ranskalaisille<br />

“taide-elokuville”, ja toisaalta ne pohjautuvat<br />

perisuomalaiseen kulttuuriin.<br />

Yhdistelmä ei ole sellainen, joka<br />

ensimmäisenä toisi mieleen kansainvälisen<br />

menestystarinan. Suomi tuskin<br />

voi tulevaisuudessakaan menestyä<br />

kopioimalla elokuvan valtavirtaa,<br />

meillä on oltava uskallusta olla erilaisia.<br />

Se on paitsi ajan myöstä kestävintä<br />

taidetta, myös ainoa tie kansainväliseen<br />

menestykseen.<br />

jukka-pekka laakso<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION ELOKUVATAIDE-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Jukka-Pekka Laakso<br />

festivaalijohtaja, Tampere<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Noora Männistö<br />

ohjaaja, läänintaiteilija, Pori<br />

Jäsenet<br />

Markku Flink<br />

tuottaja, käsikirjoittaja,<br />

Halosenniemi<br />

Katarina Lillqvist<br />

elokuvaohjaaja, Tampere<br />

Christian Lindblad<br />

elokuvaohjaaja, Helsinki<br />

Kristiina Luostarinen<br />

elokuvaohjaaja, Luhanka<br />

Juha Mäkelä<br />

toimitusjohtaja, Helsinki<br />

Merja Turunen<br />

dramaturgi, Tampere<br />

Marjo Valve<br />

elokuvaohjaaja, Järvenpää<br />

Esa Vuorinen<br />

elokuvaaja, Espoo<br />

Sihteeri<br />

Mari Karikoski<br />

taidesihteeri<br />

puh. (0)9 1607 7064<br />

mari.karikoski@minedu.fi<br />

33

Valtion<br />

kirjallisuus-<br />

toimikunta<br />

Maahan-<br />

muuttaja-<br />

kirjailijat<br />

toivovat tukea<br />

ja suvaitse-<br />

vaisuutta<br />

Kirjallisuudella menee Suomessa oikein hyvin, kertoivat tiedotusvälineet tammikuussa<br />

2009. Tuoreen selvityksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista osti edellisvuonna<br />

ainakin yhden kirjan, koulu- ja kurssikirjat ovat tämän lisäksi oma lukunsa. Omalla rahalla<br />

ostettujen kirjojen määrä vuodessa on miljoonan verran, luvussa on kasvua vuodesta 1995<br />

noin 33 prosenttia.<br />

Kotimainen kaunokirjallisuus on<br />

listojen kärjessä, mutta myös ulkomaisten<br />

teosten myynti on kasvanut.<br />

Kirjoja hankkivat ihmiset ovat myös<br />

ahkeria kirjaston käyttäjiä. Lisäksi he<br />

lukevat lehtiä, käyttävät internetiä ja<br />

kuuntelevat radiota enemmän kuin<br />

muut.<br />

Tällaiset kirjojen myynti- ja lainausluvut<br />

ovat tietenkin myönteisiä<br />

merkkejä. Mutta miten menee suomalaisilla<br />

kirjailijoilla ja kääntäjillä ja<br />

erityisesti heillä, joiden äidinkieli ei<br />

ole suomi eikä ruotsi?<br />

Maahanmuuttajakirjailijoilla on<br />

näkemyksensä ja myös kokemuksensa<br />

siitä, mitä on tulla suomalaiseen kirjallisuuteen.<br />

Kirjallisuustoimikunnan<br />

marraskuussa Helsingissä järjestämä<br />

seminaari Maahanmuuttajien kirjallisuus<br />

Suomessa nosti esiin kosolti<br />

olennaisia kysymyksiä. Lukuisissa<br />

puheenvuoroissa korostettiin taloudellisen<br />

tuen välttämättömyyttä.<br />

Maahanmuuttajakirjailijat kokevat<br />

suomalaisen ilmapiirin usein<br />

ahtaana ja ahdistavana; suvaitsevuuden<br />

lisääntymisen avulla kirjallisuus<br />

voi voimistua ja vaurastua.<br />

Valtakunnallisten kirjailijajärjestöjen<br />

ovet eivät ole levällään maahanmuuttajille,<br />

pula on paljolti asiantuntijoista,<br />

jotka voisivat punnita kirjailijoiden<br />

ammatillisen tason.<br />

On tärkeätä voimistaa maahanmuuttajien<br />

ja kansallisiin vähemmistöihin<br />

lukeutuvien taiteilijoiden<br />

mahdollisuuksia harjoittaa taiteellista<br />

toimintaa ja osallistua tasaveroisesti<br />

maan taide-elämään.<br />

Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun<br />

teemavuosi <strong>2008</strong> avasi<br />

väyliä ja siltoja; tässä rakennustyössä<br />

oli mukana maahanmuuttajataustai-<br />

sille suunnattu novellikirjoituskilpailu<br />

Mikä ihmeen uussuomalainen?<br />

Kilpailuun osallistui yli sata kirjoittajaa,<br />

antologian sivuille heistä pääsi 13.<br />

Maryam Hamadonin voittajanovelli<br />

sijoittuu syyrialaiseen kaupunkiin;<br />

kulttuurien vuoropuhelu liikkuu tavanomaisen<br />

arjen tasolla.<br />

Kirjailijoilla ja kääntäjillä, jotka<br />

ovat kirjallisen ketjun ensimmäisiä<br />

lenkkejä, ei mene ainakaan aivan yksiselitteisesti<br />

niin hyvin kuin myynti-<br />

ja lainaustilastoilla. Valtaosa maamme<br />

kunnista lähti hanakasti mukaan<br />

Suomen Kulttuurirahaston julistamiin<br />

kirjatalkoisiin. Kirjastojen hiipuneet<br />

hankinnat ovat tämän myötä<br />

jo nyt tukevoituneet, lukemisintoisella<br />

kansalla on runsaammin mitä lukea.<br />

Tämän pitäisi koitua kirjailijankin<br />

hyväksi, mikäs sen parempi kuin<br />

lukemista janoavien kasvava kaarti.<br />

34

Maahanmuuttaja-<br />

kirjailijat kokevat suoma-<br />

laisen ilmapiirin usein<br />

ahtaana ja ahdistavana;<br />

suvaitsevuuden<br />

lisääntymisen avulla<br />

kirjallisuus voi<br />

voimistua ja vaurastua.<br />

Ja sitä paitsi: tekijöille myönnettävien<br />

kirjastoapurahojen määrä nousee<br />

saman tien.<br />

Kirjailijain vuosiapurahoihin tuli<br />

lievää kohennusta menneenä vuonna,<br />

mutta taiteilijaeläkkeet laahaavat<br />

masentavan alhaisella tasolla eli<br />

1990-luvun lukemissa. Viime vuosina<br />

hakijoista on ainoastaan noin joka<br />

kymmenes kirjailija ja kääntäjä saanut<br />

valtion eläkkeen; niin sanottujen<br />

suurten ikäluokkien nousu anojien<br />

jonoon edellyttäisi eläkkeiden määrän<br />

kolminkertaistamista.<br />

Valtion kirjallisuuspalkinnot osuivat<br />

vaivattomasti pitkän linjan taitajille;<br />

palkitsemisen mittaisiksi nousivat<br />

Rakel Liehun lyriikka ja Kristiina<br />

Rikmanin käännöstyöt. Akateemikko<br />

Mika Waltarin satavuotismuisto sävytti<br />

monin tavoin vuoden kulttuurielämää.<br />

Hänen työnsä ja elämänsä<br />

valottui kirjallisuuden ohella elokuvien,<br />

teatterin ja median välityksellä.<br />

Akateemikko Paavo Haavikon<br />

kuolema lokakuussa <strong>2008</strong> oli kipeä<br />

isku suomalaiselle kirjallisuudelle.<br />

Mestari on mennyt, sanojen virta<br />

jäänyt ja elää. Kirjallisuustoimikunta<br />

oli Haavikon tilalle ehdokasta miettiessään<br />

yksimielinen: toimiala tarvitsee<br />

edelleen kaksi akateemikkoa.<br />

Toimikunnan ajatus uuden akateemikon<br />

valinnassa puoltaa kokemusta,<br />

lastenkirjallisuuden ja kaikkiaan<br />

lastenkulttuurin merkitystä. Lapset<br />

ja nuoret tarvitsevat kaiken tuen ja<br />

ymmärtävän huomion kovien ja usein<br />

kohtuuttomiksi kasvavien arvojen<br />

maailmassa.<br />

arto seppälä<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION KIRJALLISUUS-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Arto Seppälä<br />

kirjailija, Tampere<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Tuula-Liina Varis<br />

kirjailija, Joensuu<br />

Jäsenet<br />

Kristiina Drews<br />

suomentaja, Helsinki<br />

Päivi Heikkilä-Halttunen<br />

tutkija, kriitikko, Tampere<br />

Peter Mickwitz<br />

kirjailija, Helsinki<br />

Matti Mäkelä<br />

kirjailija, Hammaslahti<br />

Olli Mäkinen<br />

filosofian tohtori, Vaasa<br />

Mari Mörö<br />

kirjailija, Mikkeli<br />

Juhani Niemi<br />

professori, Hämeenlinna<br />

Saila Susiluoto<br />

kirjailija, Helsinki<br />

Putte Wilhelmsson<br />

kriitikko, Turku<br />

Sihteeri<br />

Esa Rantanen<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7065<br />

esa.rantanen@minedu.fi<br />

35

Kuvataide-<br />

toimikunta<br />

Suomi-<br />

brändistä<br />

laadun<br />

mittareihin<br />

– onko<br />

asiantuntijuus<br />

vain mielipide-<br />

kysymys?<br />

<strong>Taiteen</strong> viennistä puhutaan paljon. Kuvataiteilijat brändäävät tai luovat itsestään brändijulkisuutta.<br />

Maabrändi-työryhmä on perustettu ja sille internetsivut Mitä Suomi on, joilla<br />

esitellään kommentteja ja puheenvuoroja sekä keskustellaan Suomi-kuvasta. Mutta eikö<br />

kuitenkin kysymys ole kulttuurin itseisarvosta ja sen ymmärryksestä – sisällöstä, joka ilmenee<br />

arvostuksena, osana historiaa? Valitettavasti nykyään media ja sen mukana kuvataide<br />

seuraavat trendiä, viihteellistyvät. Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan! Aika näyttää,<br />

mitkä ilmiöt jäävät elämään ja miten niiden tarina kirjoitetaan historian lehdille.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> kuvataidetoimikunta<br />

jakoi taiteilija-apurahoja yhteensä 135,5<br />

apurahavuotta ja apurahan sai 55 kuvataiteilijaa.<br />

Lisäystä edelliseen vuoteen<br />

oli 10,2 %. Suomalaisen työntekijän<br />

keskiansiotulot vuodessa ovat kuitenkin<br />

n. 30 000 € (brutto), taiteilijan<br />

vuosiapuraha 18 300 verottomana,<br />

josta saaja maksaa erillisen sosiaaliturvavakuutusmaksun.<br />

Tämä sosiaaliturvauudistus<br />

on hyvä, oleellinen<br />

parannus aikaisempaan. Kuitenkin on<br />

hyvä muistaa, että samalla apurahalla<br />

on katettava normaaliin elämiseen ja<br />

työskentelyyn liittyvät kustannukset.<br />

Jos muuta työtuloa ei ole, on<br />

köyhyysrajalla. Tämä karu totuus ei<br />

mieltä ylennä. Se kertoo jotakin alan<br />

arvostuksesta, taiteen ja kulttuurin<br />

asemasta ja arvostuksesta maassamme.<br />

Me olemme hyvinvointivaltio, jonka<br />

etuihin kuuluu satsata luovuuteen,<br />

teknologiaan ja niistä syntyviin uusiin<br />

innovaatioihin, mutta luovuus on<br />

paljon muutakin kuin tämä kaikkien<br />

tuntema jargon. Luovuus on humanistinen<br />

arvo, asenne, jolla säilytämme<br />

kulttuuri-identiteettimme, se on jatkumo,<br />

jonka helminauhasta uudet ilmiöt<br />

syntyvät.<br />

Kuvataiteilijan toimeentulo on kaikista<br />

taiteen aloista alhaisin. Lisäksi se<br />

on pirstoutunut: tulo koostuu usein<br />

monista lyhytkestoisista apurahoista<br />

ja muista toimeentulon lähteistä. Olisi<br />

suotavaa, että pitkien apurahojen määrää<br />

sekä yksittäisen apurahan suuruutta<br />

kasvatettaisiin tulevaisuudessa, jotta<br />

turvattaisiin työskentelyedellytykset ja<br />

kulttuurin monipuoliset arvot.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> käynnistettiin<br />

Visuaalisen alan taidepoliittinen ohjelmatyö.<br />

Raportti valmistunee kevään<br />

2009 aikana. Kiinnostuneina odotam-<br />

me, miten työryhmä määrittelee vi-<br />

suaalisen taiteen ja käsittelee siihen<br />

liittyviä ilmiöitä ja uusia avauksia.<br />

Uutta käsitteistöä kaivataan. Lisäksi<br />

kaivataan uusia ideoita sekä uusia lähestymis-<br />

ja toimintatapoja: visuaalisen<br />

taiteen kielen monialaisuuden<br />

ymmärrystä, ajassa olemista ja sen ilmiöiden<br />

tunnistamista, nimeämistä.<br />

Apurahojen hakuajat muuttuivat;<br />

haku keskittyy nyt syksyyn. Yhdellä<br />

hakemuksella voi hakea useampaan tarkoitukseen<br />

samalla kertaa. Yhteen niputtaminen<br />

ja keskittäminen vähentävät<br />

byrokratiaa ja työmäärää, mutta onko<br />

keskittäminen kaikkien etu? Se jää nähtäväksi.<br />

Seuraavaksi siirrytään internethakuun.<br />

Syrjiikö uudistus joitakin?<br />

Media- ja monitaiteen apurahojen<br />

hakuajat ovat olleet joustavia ja<br />

siten mahdollistaneet työskentelyn<br />

lyhyelläkin varoitusajalla. Tällainen<br />

36

Arviointikriteereistä<br />

on kuvataidetoimikunnassa<br />

puhuttu paljon:<br />

voiko laadullisuutta<br />

mitata esimerkiksi<br />

määrällä, saadulla<br />

arvostuksella ja ansioilla,<br />

kansainvälisyydellä,<br />

uudistumiskyvyllä.<br />

joustavuus pitäisi säilyttää myös tulevaisuudessa,<br />

sillä kuvataiteilijalle työtarjoukset<br />

voivat tulla hyvin lyhyellä<br />

varoitusajalla. Siihen tarpeeseen on<br />

pystyttävä vastaamaan ja siitä kertoo<br />

myös matka-apurahojen suuri hakemusmäärä.<br />

Niiden hakuajat on jaksotettu<br />

koko vuodelle.<br />

<strong>Taiteen</strong> rajojen liudentuminen ja<br />

tekemisen moninaisuus eivät enää suoraan<br />

korreloi perinteisen kuvataiteen<br />

kolmi- tai nelijaon (maalaus, grafiikka,<br />

kuvanveisto, muu taide) kanssa.<br />

Mediataidejaoston ja <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

monitaiteisiin hankkeisiin<br />

myöntämät apurahat paikkaavat<br />

hyvin tätä harmaata aluetta (video-,<br />

ääni-, multimediataide, muut teknologiset<br />

taiteet, muut taiteen eri alueiden<br />

rajapinnoilla olevat taidemuodot).<br />

Pauli Rautiainen (Suomalainen<br />

taiteilijatuki, tkt, n:o 34, <strong>2008</strong>)<br />

kritisoi suomalaista taiteen kenttää<br />

rakenteellisesta jähmeydestä ja rahoitusrakenteeseen<br />

liittyvistä vaaroista.<br />

Uudet tuotantotavat kuitenkin vaativat<br />

myös uudenlaisia tapoja tuottaa<br />

taidetta. Esimerkiksi Artangel Isossa-<br />

Britanniassa tuottaa ja toteuttaa taideprojekteja,<br />

jotka eivät sovittaudu,<br />

löydä paikkaansa jo olemassa olevista<br />

esittämisen tiloista tai muodoista.<br />

”Taide-enkelit” tekevät mahdottoman<br />

mahdolliseksi. Uudenlaisia tuo-<br />

tantomuotoja, uudenlaista osaamista<br />

ja rahoitusmalleja kaivataan taiteen<br />

kentälle. Vertaileva selvitys taiteilijajärjestöjen<br />

toimenkuvasta (toiminnan<br />

määrästä, laadusta ja sisällöstä) ja sen<br />

muutoksista puuttuu vielä.<br />

Jos kulttuurilla olisi yhteiskunnassa<br />

nykyistä suurempi painoarvo ja asema,<br />

todennäköisesti löytyisi myös tahtoa<br />

varmistaa kuvataiteen ja siihen liittyvän<br />

taiteellisen tutkimuksen rahoituspohja.<br />

Se, ken osaa politikoida ja jolla on<br />

oikea ”ase ja asenne”, voi saada paljon<br />

aikaan suotuisien tuulien puhaltaessa.<br />

Toistaiseksi kuvataidetoimikunta joutuu<br />

tunnustamaan, että se on valtion<br />

elin ja saa jakamansa tuen veikkausvoittovaroista,<br />

poliitikkojen päätöksellä.<br />

Mutta päätöksiä tehdessämme<br />

emme ”politikoi”. Kenties päätös on<br />

keskivertoratkaisu, mutta se perustuu<br />

asiantuntijuuteen ja arviointiin.<br />

Arviointikriteereistä on kuvataidetoimikunnassa<br />

puhuttu paljon: voiko<br />

laadullisuutta mitata esimerkiksi määrällä,<br />

saadulla arvostuksella ja ansioilla,<br />

kansainvälisyydellä, uudistumiskyvyllä.<br />

Onko asiantuntijuus viime kädessä<br />

mielipidekysymys, josta voidaan vain<br />

kiistellä?<br />

minna heikinaho<br />

varapuheenjohtaja<br />

(22.1.2009 alkaen)<br />

VALTION KUVATAIDE-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Juhani Tuominen<br />

professori, Rovaniemi<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Tarja Pitkänen-Walter<br />

taidemaalari, professori, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Janne Gallen-Kallela-Sirén<br />

museonjohtaja, Tampere<br />

Minna Heikinaho<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Pirjo Julkunen<br />

filosofian maisteri, Mikkeli<br />

Jari Juvonen<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Jouko Lempinen<br />

kuvataiteilija, Lappeenranta<br />

Laura Miettinen<br />

taidegraafikko, Turku<br />

Dan Sundell<br />

kriitikko, Helsinki<br />

Kirsimaria Törönen-Ripatti<br />

taiteilija, tuottaja, Mikkeli<br />

Jussi Valtakari<br />

taidemaalari, Taivalkoski<br />

Sihteeri<br />

Ansa Aarnio<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7945<br />

ansa.aarnio@minedu.fi<br />

37

Valtion<br />

muotoilu-<br />

toimikunta<br />

Muotoilun<br />

kehitystyöhön<br />

panostettava<br />

Valtion muotoilutoimikunta päätti vuoden <strong>2008</strong> aikana apurahoista ja avustuksista<br />

vuodelle 2009. Suomen muotoilua edistettiin yhteensä yli 915 000 eurolla. Kohdeapurahoja<br />

yksityisten taiteenharjoittajien projekteihin jaettiin 220 500 euroa ja erityisavustuksia<br />

yhteisöjen hankkeisiin 129 500 euroa. Näistä 82 000 euroa kohdentui ulkomaille<br />

suuntautuviin kansainvälisiin projekteihin. Vuonna 2009 alkavia taiteilija-apurahoja<br />

myönnettiin 16 taiteilijalle. Taiteilija-apurahaa nauttii nyt 32 muotoilijaa, mikä rahaksi<br />

muutettuna tarkoittaa 550 290 euroa.<br />

Muotoilutoimikunta otti kantaa taito-<br />

ja taideaineiden riittämättömään<br />

opetukseen kouluissa ja antoi asiantuntijalausuntoja<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnalle<br />

ja opetusministeriölle.<br />

Kesäkokousmatkan kohteena oli<br />

Pohjanmaa ja muotoilijat Seinäjoella<br />

ja Vaasassa. Helsingissä käytiin tutustumassa<br />

Grafian toimintaan.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> muotoilun valtionpalkinto<br />

myönnettiin keramiikkataiteilija<br />

Päivi Rintaniemelle.<br />

Taidehallinnossa toteutui vuoden<br />

<strong>2008</strong> aikana merkittäviä parannuksia.<br />

Apurahansaajien sosiaaliturvauudistus<br />

tuo tiede- ja taideyhteisöille<br />

kauan kaivattua sosiaaliturvaa.<br />

Yksi suuri haaste sosiaaliturvan<br />

alalla on kuitenkin vielä jäljellä: harkinnanvaraisten<br />

taiteilijaeläkkeiden<br />

täysin riittämätön määrä. Asia koskee<br />

koko taidekenttää, myös muo-<br />

toilun alaa, joka saa vain 2–3 eläkettä<br />

vuosittain.<br />

Myös taidetoimikuntalaitoksen<br />

yhdistyminen hallinnollisesti oli merkittävä<br />

parannus. Yhdistyminen luo<br />

dynamiikkaa ja monenlaista synergiaa.<br />

Keskustaidehallinnon ja alueellisten<br />

taidetoimikuntien välille voidaan<br />

rakentaa yhteisiä strategioita ja<br />

kohdistaa voimavarat paremmin kuin<br />

ennen.<br />

Sähköisen apurahojen hakujärjestelmän<br />

avautuessa lähitulevaisuudessa<br />

hakemusten käsittely helpottuu niin<br />

hakijan kuin päättäjien kannalta.<br />

Hakuajat yhtenäistyvät, asiantuntijat<br />

voivat perehtyä hakemuksiin etätyönä<br />

ja päällekkäisyyksistä päästään. Toisin<br />

sanoen tieto kulkee entistä paremmin.<br />

Apurahan hakijan näkökulmasta taidehallintoon<br />

pitää saada läpinäkyvä ja<br />

yksinkertainen käsittelymekanismi ja<br />

laatukriteerit yhtäläisiksi koko maassa.<br />

Jokainen taiteilija haluaa julkista<br />

avustusta hakiessaan, että hakemukset<br />

käsitellään asiantuntevasti, puolueet-<br />

tomasti ja perusteellisesti. Myös taideilmaisujen<br />

yhdenvertaisuus on otettava<br />

huomioon. Taidehallinnossa ei<br />

saa olla vähempiarvoisia taiteellisen<br />

ilmaisun lajeja.<br />

Yksi muotoilupolitiikan peruspilareista<br />

on koulutus. Aalto-yliopisto<br />

aloittaa toimintansa pian. Se on merkittävä<br />

askel muotoilukoulutukselle<br />

ja muotoilun tutkimukselle. Lisäksi<br />

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta<br />

täyttää ensi vuonna kaksikymmentä<br />

vuotta. Merkittäviä ovat myös<br />

ammattikorkeakoulujen muotoilun<br />

koulutusohjelmat, jotka luovat omaa<br />

alueellista profiilia.<br />

Suomalaisten muotoilijoiden työ<br />

leviää kansainvälisesti. Muotoilijat<br />

39

Valtion muotoilutoimikunta<br />

ja alueelliset<br />

taidetoimikunnat voisivat<br />

sitoutua valtakunnalliseenmuotoilustrategiaan,<br />

jossa löydetään<br />

alueellisen muotoilun<br />

erityisvahvuudet ja<br />

määritellään tarvittavat<br />

kehitystoimet.<br />

osallistuvat messuille ja näyttelyihin<br />

monissa maissa. Sarjakuva jatkaa voimakasta<br />

kansainvälistymistä ja monet<br />

albumit painetaan jo muulla kielellä<br />

kuin suomeksi. Myös taidekäsityö<br />

menestyy ulkomailla joko tekijöiden<br />

itsensä järjestämien näyttelyiden tai<br />

promoottorien kautta. Oli ilo nähdä<br />

vuoden <strong>2008</strong> Helsingin taidemessuilla<br />

taidekäsityön hieno esillepano<br />

useilla osastoilla.<br />

Tuleeko yhdistetystä designin<br />

ja rakennustaiteen museosta totta?<br />

Näyttää siltä, että asia etenee hyvin.<br />

Kun Helsinkiin saadaan designin ja<br />

rakennustaiteen museo, avautuu erittäin<br />

tärkeä Suomen arkkitehtuurin ja<br />

muotoilun näyteikkuna maailmalle.<br />

Sillä tulee olemaan myös huomattava<br />

taloudellinen merkitys.<br />

Visuaalisten taiteiden poliittinen<br />

ohjelma on valmistumassa ja yleisellä<br />

tasolla ohjelmasta hyötyvät kaikki<br />

visuaalisten alojen toimijat, myös<br />

muotoilijat. Elämme taloudellisen<br />

taantuman keskellä ja nyt olisi syytä<br />

panostaa muotoilun kehitystyöhön,<br />

joka antaisi etulyöntiaseman Suomen<br />

muotoilulle taantuman jälkeisenä<br />

aikana. Tätä varten olisi hyvä perustaa<br />

erityistuki pienille ja keskisuurille<br />

muotoiluyrityksille. Luovat alat rakentavat<br />

Suomen tulevaisuutta.<br />

Valtion muotoilutoimikunta ja<br />

alueelliset taidetoimikunnat voisivat<br />

sitoutua valtakunnalliseen muotoilustrategiaan,<br />

jossa löydetään<br />

alueellisen muotoilun erityisvahvuudet<br />

ja määritellään tarvittavat<br />

kehitystoimet. Tällainen strategia<br />

parantaisi toimijoiden edellytyksiä<br />

koko maassa ja kehittäisi muotoilun<br />

moninaisuutta. Voimavarat tulee<br />

keskittää olennaisiin hankkeisiin.<br />

Taidetoimikuntalaitoksen vaikutusmahdollisuudet<br />

suurenevat merkittävästi<br />

kun voimat ja vahvuudet tarkennetaan.<br />

antonio altarriba<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION MUOTOILUTOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Antonio Altarriba<br />

keraamikko, Lappeenranta<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Päivi Bergroth<br />

sisustusarkkitehti, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Anna-Maija Aarras<br />

tekstiilitaiteilija, Turku<br />

Maija Arela<br />

tekstiilitaiteilija, Tampere<br />

Åsa Hellman<br />

keraamikko, Porvoo<br />

Jorma Hinkka<br />

graafinen suunnittelija, Helsinki<br />

Leena Isotalo<br />

muotoilija, Muhos<br />

Veikko Kamunen<br />

teollinen muotoilija, professori,<br />

Rovaniemi<br />

Kristian Keinänen<br />

teollinen muotoilija, Helsinki<br />

Kirsti Saarikorpi<br />

teollinen muotoilija, Helsinki<br />

Juhani Tolvanen<br />

toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Kirsi Väkiparta<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7027<br />

kirsi.vakiparta@minedu.fi<br />

40

Valtion<br />

näyttämötaidetoimikunta<br />

Kohti<br />

esittävän<br />

taiteen<br />

keskuksia<br />

Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin vuoden alusta entistä tiiviimmin <strong>Taiteen</strong> keskus-<br />

toimikuntaan. Näyttämötaidetoimikuntakin vahvisti alueellista näkökulmaansa ja<br />

kutsui alueellisten taidetoimikuntien edustajia ajatustenvaihtoon. Toimikuntaa kiinnosti<br />

erityisesti keskustella siitä, miten soveltavan ja muun marginaalissa toimivan esittävän<br />

taiteen tuotantorakenteita ja toimintaa on kehitetty ja voidaan kehittää alueellisesti.<br />

Siksi mukaan kutsuttiin myös alueteattereiden ja näyttämötaiteen alueellisten pilottihankkeiden<br />

(Produforum, Framil, Pakkahuone ym.) vetäjiä. Keskustelutilaisuus<br />

järjestettiin 6. helmikuuta Helsingissä.<br />

Lisäksi aluetaidetoimikunnille lähetettiin<br />

kysely, jolla kartoitettiin soveltavan<br />

ja muun marginaalissa toimivan<br />

näyttämötaiteen toimintaedellytyksiä<br />

ja hyviä käytäntöjä. Selvityksen ja tapaamisen<br />

pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan<br />

Esittävän taiteen aluekeskus<br />

-pilottihanketta.<br />

Näyttämötaidetoimikunnan<br />

muistio Esille! Esittävän taiteen<br />

aluekeskusten pilottihankesuunnitelma<br />

2009–2013 valmistui huhtikuun<br />

alussa ja esiteltiin opetusministeriössä<br />

valtiosihteerille ja ylijohtajalle.<br />

Näyttämötaidetoimikunta ehdotti<br />

esittävän taiteen aluekeskusten viisivuotisen<br />

pilottihankkeen käynnistämistä<br />

vuoden 2009 alussa Varsinais-<br />

Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja<br />

sirkuksen aluekeskuksen muodossa<br />

Helsingissä. Opetusministeriöltä<br />

pyydetyn tuen lisäksi hankkeen<br />

muu rahoitus kerättäisiin omista<br />

tuotoista ja kuntien kulttuuri-, opetus-<br />

ja sosiaalialan yhteistyön kautta.<br />

Näyttämötaidetoimikunta korosti<br />

esittävän taiteen uusimpien muotojen<br />

– teatterin soveltavan käytön,<br />

nykysirkuksen, performanssin sekä<br />

poikkitaiteellisten projektien – tukemisen<br />

olevan elintärkeää koko esittävän<br />

taiteen kehitykselle ja parantavan<br />

taiteen alueellisen saatavuuden tasavertaisuutta.<br />

Määrärahaa esittävän taiteen aluekeskuksille<br />

ei saatu vuodelle 2009,<br />

mutta hankkeiden päivitys- ja kartoitustyö<br />

jatkui. Loppuvuodesta<br />

opetusministeriö nimitti <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

ehdotuksesta Pertti<br />

Paltilan selvittämään eri taiteenalojen<br />

aluekeskustoiminnan kehittämistä.<br />

Paltilalle toimitettiin näyttämötaidetoimikunnan<br />

Esille!-muistio, ja hän<br />

perehtyi esitettyihin pilottihankkeisiin<br />

maakuntamatkoillaan.<br />

Vaikka toimikunta huomioi avustuspolitiikassaan<br />

uuden sirkuksen,<br />

esitystaiteen, performanssin, nukketeatterin<br />

ja soveltavan kentän, määrärahojen<br />

niukkuus ja toimijoiden<br />

pienuus marginalisoivat tätä kenttää.<br />

Näyttämötaidetoimikunta kantaa<br />

jatkuvaa huolta vapaan kentän rahoituksesta.<br />

Ryhmien määrä ja taiteellinen<br />

taso on kasvanut ja samalla<br />

toiminnan kirjo ja taiteiden välisyys<br />

kehittynyt.<br />

Toimikuntaa ilahdutti, että rahoituslain<br />

ulkopuolisten ammattiteattereiden<br />

toiminta-avustusmääräraha<br />

kasvoi 20 % vuodelle <strong>2008</strong> ja vielä<br />

16,4 % vuodelle 2009. Se mahdollisti<br />

uusien ryhmien ottamisen avustuksen<br />

piiriin, vuonna <strong>2008</strong> Akseli<br />

Ensemble, Nukketeatterikeskus Poiju,<br />

41

Näyttämötaidetoimi-<br />

kunta kantaa jatkuvaa<br />

huolta vapaan kentän<br />

rahoituksesta. Ryhmien<br />

määrä ja taiteellinen<br />

taso on kasvanut ja<br />

samalla toiminnan kirjo<br />

ja taiteiden välisyys<br />

kehittynyt.<br />

Oblivia, Siperian Teatteriyhdistys,<br />

Smeds Ensemble ja Teatteri Turmio.<br />

Seuraavana vuonna tuen piiriin otettiin<br />

vielä viisi uutta ryhmää.<br />

Veikkausvoittovarojen käyttötarkoituksiin<br />

saatiin uutena kohta<br />

”sirkustaiteen tukemiseen”, jota toimikunta<br />

oli esittänyt. Sirkustaiteelle<br />

irrotettiin ryhmien momentilta<br />

75 000 euroa, jotka jaettiin neljälle<br />

uuden sirkuksen ryhmälle.<br />

Lain piirissä olevien teattereiden<br />

yksikköhintojen jälkeenjääneisyyden<br />

korjaaminen jatkui ja valtion tuki<br />

kasvoi rahoituslain perusteella 7,7<br />

miljoonaa euroa. Huolta teattereille<br />

aiheutti kuitenkin kuntien vaikea<br />

taloustilanne. Monet kunnat leikkasivat<br />

omaa rahoitusosuuttaan teattereille<br />

opetusministeriön paimenkirjeistä<br />

huolimatta.<br />

Ministeri Stefan Wallin jakoi<br />

näyttämötaiteen valtionpalkinnon<br />

Tampereen teatterikesässä ttt:n<br />

yleisölämpiössä pidetyssä tilaisuudessa<br />

ohjaaja Mikko Roihalle, joka<br />

ohjaajanuransa aikana on työskennellyt<br />

yli 15 ammattiteatterissa tuottaen<br />

poikkeuksetta kauden huippuja.<br />

Roihan teatterikäsitys perustuu vankasti<br />

suomalaiskansallisen yhteiskunnan<br />

tulkitsemiseen teatterin keinoin.<br />

Palkinnonjakoa seurasi sankka teatterintekijäjoukko,<br />

joka palkitsi Roihan<br />

aplodein.<br />

riitta seppälä<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Riitta Seppälä<br />

johtaja, Helsinki<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Ville Sandqvist<br />

näyttelijä, ohjaaja, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Ahti Ahonen<br />

teatterijohtaja, Rovaniemi<br />

Kristiina Hurmerinta<br />

näyttelijä, Konnevesi<br />

Jari Juutinen<br />

dramaturgi, Lahti<br />

Merja Laaksovirta<br />

toiminnanjohtaja, Helsinki<br />

Harriet Nylund-Donner<br />

dramaturgi, Turku<br />

Tomi Purovaara<br />

toiminnanjohtaja, Vantaa<br />

Johan Storgård<br />

teatterinjohtaja, Helsinki<br />

Raimo Söder<br />

toiminnanjohtaja, Helsinki<br />

Tiina Weckström<br />

näyttelijä, Tampere<br />

Sihteeri<br />

Ansa Aarnio<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7945<br />

ansa.aarnio@minedu.fi<br />

42

Rakennustaidetoimikunta<br />

Rakennusala<br />

hiljenee<br />

– entäs<br />

arkkitehtuuri ?<br />

Kulunut vuosi on ollut valtion rakennustaidetoimikunnan työn kannalta merkittävä. Sekä<br />

taiteilija-apurahavuosiin että rakennustaiteen kehittämis- ja edistämismäärärahaan on<br />

saatu lisäystä. Tämä on erittäin tervetullut tunnustus alallemme. Mieleenpainuvan vastauksen<br />

kysymykseen, miksi arkkitehtuuri tarvitsee julkista tukea, saimme syksyllä <strong>2008</strong><br />

Berliinissä järjestetyssä kansinvälisessä virkamiestapaamisessa Slovenian edustajalta<br />

(vapaasti käännettynä): ”Hyvää arkkitehtia ei halua kukaan. Rahoittaja kokee hänet kalliiksi,<br />

tilaaja hankalaksi, rakentaja vaikeaksi, puoliso etäiseksi ja lapset vieraaksi. Ei häntä<br />

ole, jollei kukaan asetu häntä puolustamaan. Siksi meidän (julkisen tahon) on se tehtävä.”<br />

Monessa Euroopan maassa on viime<br />

vuosikymmenen aikana havahduttu<br />

tunnistamaan arkkitehtuurin mahdollisuudet<br />

kulttuurin, talouden ja<br />

sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.<br />

Tämä on nähtävissä sekä kunnianhimoisissa<br />

arkkitehtuuripoliittisissa<br />

ohjelmissa että maiden julkisen tahon<br />

lukuisissa rahoitus-, ohjaus- ja<br />

kannustustoimenpiteissä.<br />

Suomen rakennusalalla kulunut<br />

kymmenvuotiskausi on ollut poik-<br />

keuksellisen intensiivinen. Rakentaminen<br />

kasvukeskuksissa on lisäksi<br />

vuosi vuodelta ollut yhä kiihkeämpää.<br />

Kunnes loppuvuonna maailmanlaajuinen<br />

talouskriisi käänsi rakentamisen<br />

kasvukäyrän jyrkkään laskuun.<br />

Korkeasuhdanne toi alalle kokeilunhaluisia<br />

ja arkkitehtuurista kiinnostuneita<br />

rakennuttajia. Muuttunut<br />

taloudellinen tilanne on käynnis-<br />

tänyt toisensuuntaisen liikkeen.<br />

Olosuhteisiin vedoten moni rakennuttaja<br />

hakee nyt vapautusta erinäisistä<br />

ympäristön laatuun kohdistetuista<br />

velvoitteista.<br />

Näissä tunnelmissa rakennustaidetoimikunta<br />

on erityisen tyytyväinen<br />

siihen että monivuotinen, toimikunnan<br />

vastuualueeseen kuuluva arkkitehtuuripoliittinen<br />

edistämistyö on<br />

saamassa uutta jalansijaa valtionhallinnossa.<br />

Vuoden päättyessä hahmottui<br />

suunnitelma kolmen ministeriön<br />

(opm, ym ja tem ) yhteistyönä tehtäväksi<br />

uudeksi kansalliseksi rakennuskulttuuristrategiaksi,<br />

eli uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi<br />

ohjelmaksi.<br />

Arkkitehtuuripoliittisen asiantuntijansa<br />

kautta toimikunta on voinut<br />

osallistua tärkeiden eurooppalaisten<br />

arkkitehtuuria koskevien asiakirjojen<br />

muotoiluun sekä efap:in (European<br />

Forum for Architectural Policies)<br />

hallitusjäsenenä että yhteistyössä<br />

yllämainittujen ministeriöiden kans-<br />

sa. Vuonna <strong>2008</strong> tällaisia olivat<br />

Euroopan unionin kulttuuriministe-<br />

rien neuvoston marraskuussa Brysselissä<br />

hyväksymät ”Päätelmät arkkitehtuurista<br />

ja kulttuurin vaikutuksesta<br />

kestävään kehitykseen” sekä<br />

Leipzigin Charterin toteuttamista<br />

jatkava kestävän ja osallistavan kaupungin<br />

julkilausuma, jonka aluesuunnittelu-<br />

ja kaupunkipolitiikkaministerit<br />

hyväksyivät kokouksessaan<br />

Marseillessa marraskuussa.<br />

Rakennustaidetoimikunta järjesti<br />

yhteistyössä opm:n ja ym:n kanssa<br />

syyskuussa suositun arkkitehtuuripoliittisen<br />

seminaarin Kokonaisvaltaista<br />

ja kestävää! Paikkojen ja seutujen<br />

uudet haasteet, jossa oli yli kaksi sataa<br />

osallistujaa. Ministeri, kaupun-<br />

43

ginjohtajat, ulkomaiset asiantuntijat<br />

sekä kotimaiset toimijat vakuuttuivat<br />

poliittisen työn merkityksestä rakennetun<br />

ympäristön ohjauksessa kohti<br />

kestävää kaupunki- ja rakennuskulttuuria.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> alusta lähtien arkkitehtuuripoliittista<br />

edistämistyötä on<br />

voinut seurata osoitteessa www.apoli.<br />

fi. Sivustoa täydennetään ja käännetään<br />

parhaillaan.<br />

Vuoden aikana rakennustaidetoimikunta<br />

kokoontui päättämään<br />

apurahoista ja avustuksista vuodelle<br />

2009. Suomen rakennustaidetta<br />

edistettiin yhteensä 524 000 eurolla.<br />

Kohdeapurahoja ja erityisavustuksia<br />

rakennustaidetta edistäviin hankkeisiin<br />

myönnettiin yhteensä 267<br />

000 euroa. Tähän summaan sisältyi<br />

myös arkkitehtuuripolitiikan edistämistyön<br />

tukeminen. Vuonna 2009<br />

alkavia taiteilija-apurahoja myönnettiin<br />

9 arkkitehdille. Taiteilijaapurahaa<br />

nauttii nyt 14 arkkitehtia,<br />

mikä tarkoittaa vuodessa 242 030<br />

euroa. Lisäksi myönnettiin vuoden<br />

<strong>2008</strong> valtionpalkinto 15 000 euroa<br />

arkkitehtityöhuoneelle Artto Palo<br />

Rossi Tikka.<br />

Taiteilijaprofessori Mikko<br />

Heikkisen kausi päättyi <strong>2008</strong>.<br />

Uudeksi rakennustaiteen taiteilijaprofessoriksi<br />

opetusministeriö nimit-<br />

ti arkkitehti Olli Koposen rakennustaidetoimikunnan<br />

esityksen mukaisesti.<br />

Rakennustaidetoimikunta myös<br />

otti kantaa taito- ja taideaineiden<br />

riittämättömään opetukseen kouluissa<br />

ja antoi asiantuntijalausuntoja<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnalle ja opetusministeriölle.<br />

Toimikunnnan elokuun kokous<br />

pidettiin Keski-Suomen taidetoimikunnan<br />

tiloissa Jyväskylässä. Saimme<br />

tutustua paitsi alueellisen taidetoimikunnan<br />

työhön myös kaupungin<br />

lukuisiin uusiin rakennusprojekteihin<br />

kaupunginarkkitehti Ilkka Halisen<br />

johdolla. Syvällisimmät keskustelut<br />

käytiin Alvar Aallon kesämökin<br />

saunan kuistilla. Haluan kiittää tomikuntaa<br />

rakentavasta yhteistyöstä<br />

ja hedelmällisistä keskusteluista sekä<br />

erityisasiantuntijaamme ja sihteeriämme<br />

asioiden erinomaisesta eteenpäinviemisestä.<br />

anna brunow<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION RAKENNUSTAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Anna Brunow<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Matti Rautiola<br />

professori, Espoo<br />

Jäsenet<br />

Aki Davidsson<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Teija Isohauta<br />

museolehtori, Jyväskylä<br />

Kaija Ojanen<br />

arkkitehti, Hämeenlinna<br />

Hannu Puurunen<br />

arkkitehti, Lapinlahti<br />

Pirjo Sanaksenaho<br />

arkkitehti, Espoo<br />

Markus Seppänen<br />

arkkitehti, Tampere<br />

Antti-Matti Siikala<br />

professori, Espoo<br />

Anna-Maija Ylimaula<br />

arkkitehti, professori, Oulu<br />

Sihteeri<br />

Kirsi Väkiparta<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7027<br />

kirsi.vakiparta@minedu.fi<br />

44

Valtion<br />

säveltaide-<br />

toimikunta<br />

Säveltaiteen<br />

strategiatyön<br />

siemen pantu<br />

itämään<br />

Vaikka apurahojen jakaminen vie leijonanosan säveltaidetoimikunnan työskentely-<br />

kapasiteetista, toimikunta on myös pyrkinyt paneutumaan toimintansa kannalta<br />

keskeisiin musiikkipoliittisiin kysymyksiin. Itse asiassa juuri apurahahakemuksiin<br />

perehtyminen avaa tärkeitä musiikkipoliittisia näkökulmia. Hakemusten alueellinen<br />

jakautuma kertoo paljon aktiivisuudesta ja toisaalta myös sen puutteesta eri puolilla<br />

maata. Se kertoo musiikkitapahtumien ja -kilpailujen, taiteilijoiden, yhtyeiden ja<br />

orkesterien, konsertti- ja oopperatoiminnan, musiikkileirien ja muiden koulutus-<br />

tapahtumien maantieteellisestä sijoittumisesta, laajuudesta, merkittävyydestä ja<br />

kehityslinjoista maassamme.<br />

Vaikka jokainen toimikunnan jäsen<br />

varmasti pyrkii hakemaan perustelunsa<br />

ehdotuksilleen rahojen jakamisesta<br />

juuri mainituilla argumenteilla,<br />

toimikunnassa on herännyt tarve<br />

selvittää perusteellisemmin edellä<br />

mainittuja asioita. Vasta sitten kun<br />

toimikunnalla on riittävästi käytettävissään<br />

ajantasaista, tutkimukseen<br />

perustuvaa tietoa hakijoista, se voi<br />

ryhtyä tekemään toden teolla strategiaa<br />

musiikkielämän kehittämiseksi.<br />

Strategiatyön siemen on siis pantu<br />

itämään vuoden <strong>2008</strong> aikana.<br />

Kuluneena vuonna on myös herätty<br />

entistä laajemmin keskustelemaan<br />

taiteen merkityksestä hyvinvointia<br />

luovana tekijänä yhteiskunnassa ja<br />

sen soveltavasta käytöstä sosiaalityössä,<br />

lapsi- ja nuorisotoiminnassa sekä<br />

vanhusten hoidossa ja aktivoimisessa.<br />

Syrjäytymisen ehkäiseminen ja eri-<br />

laisten vanhojen ja uusien vähemmistöjen<br />

huomioonottaminen on noussut<br />

puheeksi yhä useammin. Säveltaidetoimikunta<br />

on pohtinut omaa rooliaan<br />

tässä taiteen laajenevien merkitysten<br />

kentässä. Hakemuksiin on<br />

alkanut yhä enemmän ilmaantua<br />

edellä mainitun kaltaisia käyttötarkoituksia.<br />

Toimikunta seuraa tilannetta<br />

ja pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan<br />

edistämään toimintaa, jossa lähestytään<br />

uudentyyppisiä kohderyhmiä.<br />

Maahanmuuttajat kuuluvat näistä<br />

ryhmistä ajankohtaisimpiin, mutta samalla<br />

se on heterogeenisyytensä vuoksi<br />

yksi haastavimmista ryhmistä.<br />

Teatteri- ja orkesterilain piirissä<br />

olevien orkestereiden voimakas keskittyminen<br />

klassiseen musiikkiin on<br />

herättänyt keskustelua eduskuntaa<br />

myöten. Peräti 23 orkesteria tai yhtyettä<br />

27:stä edustaa klassista musiik-<br />

kia. Siihen on historialliset ja käytännölliset<br />

syynsä. Sinfoniaorkesteri tai<br />

muu sen kaltainen kokoonpano ei voi<br />

toimia harvaan asutussa maassamme<br />

menestyksellisesti ilman yhteiskunnan<br />

merkittävää tukea. Tilanne ei<br />

kuitenkaan ole näin yksioikoinen,<br />

sillä orkestereiden ohjelmistot ovat<br />

monipuolistuneet niiden tavoitellessa<br />

uusia yleisöjä. Musiikkielämän monimuotoisuuden<br />

turvaamiseksi on<br />

joka tapauksessa ryhdyttävä etsimään<br />

keinoja myös muuntyyppisten orkestereiden<br />

ja yhtyeiden pitkäjänteisen<br />

kehittämisen turvaamiseen.<br />

Musiikin alueellinen saatavuus<br />

liittyy läheisesti edelliseen. Monenlaiset<br />

pienet, eri puolille Suomea<br />

sijoitettavat ja helposti liikuteltavat<br />

yhtyeet pystyvät kattavimmin vastamaan<br />

musiikkitarjonnan alueellisesta<br />

saatavuudesta. Valtakunnallisesti<br />

46

toimivalla Konserttikeskus ry:llä on<br />

musiikki-instituuttien, jazz-liiton ja<br />

eräiden muiden valtakunnallisten toimijoiden<br />

ohella parhaat mahdollisuudet<br />

vastata näihin haasteisiin. Yksi jo<br />

edellisenä vuonna asetetuista tavoitteista<br />

nytkähti eteenpäin, kun konserttikeskuksen<br />

toimintatukeen saatiin<br />

tuntuva korotus. Konserttikeskus<br />

on panostanut voimakkaasti kouluille<br />

ja päiväkodeille suunnattuun ohjelmatarjontaan.<br />

Toimikunta seuraa<br />

Konserttikeskuksen toiminnan kehittymistä.<br />

Säveltaidetoimikunnan käyntiin<br />

panema ja <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

edelleen jalostama aloite toimista<br />

koulujen taideaineiden opetuksen tehostamiseksi<br />

eteni taiteen akateemikkojen<br />

ja <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

jäsenten allekirjoittamaksi, opetusviranomaisille<br />

ja poliittisille päättäjille<br />

osoitetuksi vetoomukseksi taidekasvatuksen<br />

aseman parantamiseksi<br />

koululaitoksessamme. Nyttemmin<br />

myös uusi opetusministeri on ilmaissut<br />

ryhtyvänsä toimiin taideaineiden<br />

opetuksen lisäämiseksi uutta tuntijakoa<br />

laadittaessa.<br />

Säveltaidetoimikunnassa on nostettu<br />

esille huolestuneisuus musiikkijournalismin<br />

ja -kritiikin asemasta,<br />

arvostuksesta ja laadusta yhä viihteellisemmäksi<br />

muuttuvassa maailmassa.<br />

47

Kuluneena vuonna on<br />

myös herätty entistä<br />

laajemmin keskustelemaan<br />

taiteen merkityksestä<br />

hyvinvointia<br />

luovana tekijänä yhteiskunnassa<br />

ja sen soveltavasta<br />

käytöstä sosiaalityössä,<br />

lapsi- ja nuorisotoiminnassa<br />

sekä<br />

vanhusten hoidossa ja<br />

aktivoimisessa.<br />

Musiikkitoimittajille ja -kriitikoille<br />

on taattava hyvät työskentelyedellytykset<br />

myös osoittamalla nykyistä<br />

enemmän rahoitusta heidän tukemiseensa.<br />

Säveltaidetoimikunta järjesti syyskuussa<br />

Tampereella yhteisen kokouk-<br />

sen <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

alaisuuteen siirtyneiden alueellisten<br />

taidetoimikuntien musiikkijäsenten<br />

kanssa. Säveltaidetoimikunnan jäsenten<br />

lisäksi kokoukseen osallistui 13<br />

edustajaa kymmenestä alueellisesta<br />

taidetoimikunnasta. Ensimmäisessä<br />

yhteisessä kokouksessa luotiin pohjaa<br />

jatkuvalle yhteydenpidolle, yhteistyön<br />

ja työnjaon kehittämiselle sekä<br />

kartoitettiin säveltaiteen tilaa ja asemaa<br />

eri alueilla. Yhteiset tapaamiset<br />

koettiin tarpeellisiksi ja niiden järjestämistä<br />

toivottiin jatkettavan vuosittain<br />

yhteistyön ja työnjaon konkretian<br />

kehittämiseksi.<br />

Vuotuinen maakuntamatka tehtiin<br />

pääsiäisenä Enontekiölle Hetan<br />

musiikkipäiville. Vierailun aikana<br />

tavattiin Hetan musiikkipäivien ja<br />

Särestön kamarikonserttien edustajia,<br />

joiden kanssa käytiin kiinnostavia ja<br />

valaisevia keskusteluja Lapin hajaasutusalueiden<br />

haasteista ja mahdollisuuksista.<br />

Pitkä ja kommelluksiakin<br />

sisältänyt matka osoitti, että klassinen<br />

musiikkikulttuuri elää ja menes-<br />

tyy myös valtakuntamme syrjäisimmissä<br />

sopukoissa.<br />

Valtion säveltaidepalkinto annettiin<br />

Heikki Laitiselle. Sillä haluttiin<br />

palkita elämäntyö, joka on nostanut<br />

kansanmusiikin asemaa maassamme<br />

paitsi perinteen säilyttäjänä myös<br />

merkittävänä uutta luovana tekijänä<br />

maamme musiikkielämässä.<br />

Keskusteluyhteyttä opetusministeriöön<br />

on pidetty yllä ennen kaikkea<br />

musiikkiasioista vastaavan esittelijän<br />

kautta. Hän on ollut kerran kutsuttuna<br />

toimikunnan kokouksessa, ja puheenjohtaja<br />

ja sihteeri ovat käyneet<br />

hänen kanssaan tarpeen mukaan keskusteluja<br />

sekä eräistä linjakysymyksistä<br />

että yksittäisistä ongelmakohdista.<br />

pekka vapaavuori<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION SÄVELTAIDE-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Pekka Vapaavuori<br />

musiikin tohtori, Kuopio<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Satu Angervo<br />

intendentti, Espoo<br />

Jäsenet<br />

Pedro Hietanen<br />

muusikko, Vantaa<br />

Carita Holmström<br />

säveltäjä, Helsinki<br />

Jorma Hynninen<br />

professori, Vantaa<br />

Jaana-Maria Jukkara<br />

toiminnanjohtaja, Helsinki<br />

Sari Kaasinen<br />

muusikko, musiikinopettaja, Joensuu<br />

Timo Rautiainen<br />

muusikko, Jyväskylä<br />

Juha Söder<br />

muusikko, Rovaniemi<br />

Siskotuulikki Toijonen<br />

toimittaja, Tampere<br />

Lotta Wennäkoski<br />

säveltäjä, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Anni Tappola<br />

suunnittelija<br />

puh. (09) 1607 7382<br />

anni.tappola@minedu.fi<br />

48

Valtion<br />

tanssitaide-<br />

toimikunta<br />

Tanssia<br />

tuettava pitkä-<br />

jänteisesti<br />

Tanssitaidetoimikunnan työtä väritti erityisesti tanssin strategiatyön käynnistyminen.<br />

Strategian avulla toimikunta haluaa linjata alan tulevaa kehitystä, esittää uusia tanssi-<br />

poliittisia avauksia ja osoittaa tanssitaiteen monet mahdollisuudet yhteiskunnan eri<br />

sektoreilla. Työ valmistuu syksyllä 2009. Työssä on mukana neljä toimikunnan jäsentä,<br />

taiteilijaprofessori sekä seitsemän alan asiantuntijaa toimikunnan ulkopuolelta. Prosessi<br />

käynnistyi alkukesästä <strong>2008</strong> Helsingissä järjestetyllä seminaarilla, johon osallistui lähes<br />

80 tanssin ammattilaista.<br />

Toinen toimintavuosi yhdessä intensiivisen<br />

strategiatyön kanssa on<br />

osoittanut selvästi, että toimikunnan<br />

mahdollisuudet vaikuttaa alan kehittymiseen<br />

ovat tällä hetkellä hyvin<br />

rajalliset. Esimerkiksi rahoituksen lyhytjänteisyys<br />

on osoittautunut kestoongelmaksi,<br />

johon ei tunnu löytyvän<br />

byrokratian sokkeloissa tyydyttävää<br />

ratkaisua. Aiemmat toimikunnat ovat<br />

pyrkineet takaamaan edes muutamalle<br />

teatteri- ja orkesterilain ulkopuoliselle<br />

tanssiryhmälle mahdollisuuden<br />

pidempijänteiseen toimintaan myöntämällä<br />

toiminta-avustusta kolmelle<br />

vuodelle siten, että ryhmät ovat<br />

hakeneet tukea vuosittain. Asiassa<br />

otettiin aimo harppaus taaksepäin,<br />

kun opetusministeriö vuoden lopulla<br />

ilmoitti, ettei toiminta-avustusta<br />

voi edes budjettivarauksella myöntää<br />

vuotta pidemmälle ajalle. Tanssin<br />

vapaan kentän kehittymisen kannalta<br />

on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää,<br />

että kykenemme luomaan tukijärjestelmän,<br />

joka mahdollistaa toiminnan<br />

suunnittelun useamman vuoden jaksoissa.<br />

Rahoitusrakenteet ovat suomalaisessa<br />

taidekentässä erittäin jäykkiä.<br />

Tästä kärsii eniten tanssin kaltainen<br />

pieni ala, jolta puuttuu vahva infrastruktuuri<br />

ja suuret laitokset ja jossa<br />

freelance-toimijoiden määrä on suuri.<br />

Tanssin tukijärjestelmien kehittämisessä<br />

tulisikin voida poiketa jäykästä<br />

teatteri- ja orkesterilaki kontra vapaa<br />

kenttä -ajattelusta ja etsiä ennakkoluulottomasti<br />

uusia ja joustavia rahoitusmalleja.<br />

Luovaa ajattelua tarvitaan<br />

sekä toimikunnassa että opetusministeriössä.<br />

Tutkija Paula Karhusen vuonna<br />

<strong>2008</strong> valmistunut tanssin produktio-<br />

tukea kartoittanut tutkimus antoi<br />

toimikunnalle lisäpontta myönnettyjen<br />

tukisummien kriittiseen tarkasteluun<br />

ja vahvisti ensimmäisenä<br />

vuonna sovittua linjausta myöntää<br />

aiempaa suurempia apurahoja, vaikka<br />

tuen saajien joukko tällä tavoin<br />

pieneneekin. Olemme toki vieläkin<br />

kaukana eurooppalaisesta tasosta.<br />

Strategiaprosessin osana tekemämme<br />

kansainvälinen vertailu paljastaa, että<br />

esimerkiksi Hollannissa nuori koreografi<br />

saa tyypillisesti noin 5 000–<br />

10 000 euron avustuksen, jonka tavoitteena<br />

on mahdollistaa harjoittelu<br />

ja kokeilut pienessä työryhmässä noin<br />

kuukauden ajan. Suomessa vastaava<br />

summa voidaan myöntää parikymmentä<br />

vuotta alalla työskennelleelle<br />

taiteilijalle. Kokenut koreografi voi<br />

Hollannissa saada noin 80 000 euron<br />

suuruisen produktiotuen, kun<br />

49

Tukitason pienuus ei<br />

vaikuta ainoastaan<br />

taiteilijoiden toimeentuloon<br />

vaan ohjaa<br />

myös taiteellisia<br />

ratkaisuja.<br />

Suomessa toimikunnan jaettavissa<br />

on kaikkiaan 950 000 euroa (vuonna<br />

2009). Hollanti on valittu tässä<br />

vertailukohdaksi siksi, että se edustaa<br />

eurooppalaista keskivertoa, ei siksi,<br />

että siellä tukitaso olisi poikkeuksellisen<br />

korkea.<br />

Tukitason pienuus ei vaikuta ai-<br />

noastaan taiteilijoiden toimeentuloon<br />

vaan ohjaa myös taiteellisia ratkaisuja.<br />

Koreografit eivät pääse tekemään<br />

suurempia ryhmäteoksia, ja harvassa<br />

ovat viime vuosina olleet esitykset,<br />

joissa on enemmän kuin 4–5 tanssijaa.<br />

Jos taiteilija onnistuisikin saamaan<br />

rahoitusta hiukan suuremmalle<br />

teokselle, seuraava pullonkaula on<br />

kiertuemahdollisuuksien lähes täydellinen<br />

puuttuminen kotimaassa.<br />

Toimikunnan strategiajaos onkin<br />

määritellyt kiertuetoiminnan kehittämisen<br />

yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.<br />

Toimikunnan syyskautta juhlisti<br />

tanssin valtionpalkinnon myöntäminen<br />

tanssitaiteilijoiden perustamalle<br />

Liikekieli.com-verkkojulkaisulle. Sen<br />

perustajat tanssija Valtteri Raekallio<br />

ja koreografi Thomas Freundlich<br />

taustajoukkoineen onnistuivat luomaan<br />

tanssitaiteilijoiden omista<br />

lähtökohdista nousevan julkaisu- ja<br />

keskustelufoorumin, joka ennakkoluulottomuudellaan<br />

ja kiinnostavilla<br />

aihevalinnoillaan on saavuttanut<br />

nopeasti laajan lukijakunnan.<br />

johanna laakkonen<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION TANSSITAIDE-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Johanna Laakkonen<br />

filosofian lisensiaatti, Nurmijärvi<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Tuula Linnusmäki<br />

tanssitaiteilija, Lempäälä<br />

Jäsenet<br />

Harri Antikainen<br />

diplomitanssinopettaja, koreografi,<br />

Kirkkonummi<br />

Petri Hoppu<br />

tutkija, Vesilahti<br />

Sari Lakso<br />

tanssitaiteilija, Helsinki<br />

Kai Lehikoinen<br />

koulutus- ja kehittämispäällikkö,<br />

Turku<br />

Kirsi Saastamoinen<br />

tanssija, Kajaani<br />

Timo Sokura<br />

tanssitaiteilija, teatterinjohtaja, Kemi<br />

Pirjo Viitanen<br />

tanssija, Kokkola<br />

Sihteeri<br />

Mari Karikoski<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7064<br />

mari.karikoski@minedu.fi<br />

50

Valokuva-<br />

taidetoimikunta<br />

Oiva välivuosi<br />

Alun ja lopun virittää täyteen voimaansa niiden väli, jolla on oma dramaturginen<br />

merkityksensä. Kolmivuotisessa elinkaaressaan valtion valokuvataidetoimikunta eli<br />

vuonna <strong>2008</strong> merkityksellistä ja edistyksellistä välikauttaan.<br />

Toimintansa alkumetreillä valokuva-<br />

taidetoimikunta rupesi valmistele-<br />

maan omaa strategiaansa. Strategiavalmistelun<br />

jatkuessa siinä mainitut<br />

asiat alkoivat toteutua tosielämässä.<br />

Taiteilijoiden eläketurvauudistus<br />

varmistui ja valokuvataiteen rahoitus<br />

kasvoi kahdella rintamalla: alan määräraha<br />

nousi 100 000 euroa ja toimikunta<br />

sai jaettavakseen kolme uutta<br />

yksivuotista apurahaa. Myös toive<br />

taito- ja taideaineiden tuntimäärien<br />

lisääntymisestä peruskouluopetuksen<br />

tuntikehyksessä alkoi saada vastakaikua.<br />

Samaan aikaan kun valokuvaken-<br />

tän toimijat valmistautuivat valoku-<br />

van juhlavuoteen 2009, valokuvataidetoimikunta<br />

itse juhli 30-vuotista<br />

taivaltaan seminaarilla. Pohjan tähdet<br />

-tutkimushankkeen ja Ateneumin taidemuseon<br />

kanssa yhteistyössä<br />

toteutettu seminaari keräsi satakunta<br />

kuulijaa, jotka ajankohtaisten puheenvuorojen<br />

ohella takasivat<br />

vilkkaan ajatustenvaihdon. Keskusteleva<br />

päivä Ateneum-salissa sai väli-<br />

töntä palautetta tarpeellisuudestaan<br />

ja toiveen jatkosta. Valokuvataidetoimikunta<br />

päättikin järjestää seminaarin<br />

myös viimeisenä toimivuotenaan.<br />

Valokuvakirjojen laatutuen myötätuulella<br />

valmistui jälleen visuaalisuutta<br />

helliviä kirjoja. Renja Leinon<br />

Olio hengittää voimakkaasti, Ben<br />

Kailan Valokuvia – Photographs py-<br />

säyttää katseen hetkiin, Mikko Savolaisen<br />

Suomen romanit kuljettaa tuntemattomampaan<br />

todellisuuteen sa-<br />

moin kuin toisessa ajassa toteutettu<br />

Jaakko Heikkilän Armenian vaietut<br />

tarinat, ja Ari Saarron In situ tuo<br />

esiin vaietut paikat.<br />

Valokuvataidetoimikunta myönsi<br />

vuonna <strong>2008</strong> valtionpalkinnon Elina<br />

Brotherukselle, jonka taiteelliset ansiot<br />

ovat tuttuja niin kotimaassa kuin<br />

ulkomaillakin. Vuoden <strong>2008</strong> lopussa<br />

varmistui myös taiteen akateemikkojen<br />

määrän lisäys; vuodesta 2009<br />

alkaen myös valokuvataiteella on oma<br />

akateemikkonsa!<br />

Valokuvataidetoimikunnan kannalta<br />

merkittävä edistysaskel oli<br />

työryhmän asettaminen visuaalisten<br />

alojen taidepoliittiselle ohjelmalle.<br />

Valokuvataiteen lisäksi yhteisessä<br />

kehittämisrintamassa toimivat kuvataide,<br />

mediataide ja muotoilun<br />

alueelta taidekäsityö ja sarjakuva.<br />

Työryhmässä ovat mukana mm. tutkija<br />

Sari Karttunen, valokuvataiteilija<br />

Kari Soinio, valokuvataidetoimikunnan<br />

puheenjohtaja Anna Vilkuna, ja<br />

sen puheenjohtajana toimii museon-<br />

51

Vuosi <strong>2008</strong> kasvatti<br />

hyvää pohjaa ja lisäksi<br />

isoja toiveita tulevalle.<br />

johtaja Markku Valkonen. Työn on<br />

määrä valmistua toukokuun lopussa<br />

2009.<br />

Muutosten ja odotusten virtaan<br />

toi oman lisänsä <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

puheenjohtajan vaihtuminen.<br />

Kun kulttuuriministeri Stefan<br />

Wallin nimesi tulevaksi puheenjohtajaksi<br />

Berndt Arellin, hän antoi tälle<br />

tehtäväksi myös valmistella <strong>Taiteen</strong><br />

<strong>keskustoimikunta</strong>a koskevan muutosesityksen<br />

vuoden 2009 aikana.<br />

Vuosi <strong>2008</strong> kasvatti hyvää pohjaa<br />

ja lisäksi isoja toiveita tulevalle.<br />

anna vilkuna<br />

puheenjohtaja<br />

VALTION VALOKUVATAIDE-<br />

TOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Anna Vilkuna<br />

fm, Jyväskylä<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Tuovi Hippeläinen<br />

valokuvataiteilija, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Rita Jokiranta<br />

valokuvataiteilija, Maarianhamina<br />

Tauno Kohonen<br />

valokuvataiteilija, Oulu<br />

Pauliina Pasanen<br />

yliopettaja, Espoo<br />

Benjam Pöntinen<br />

valokuvaaja, Nurmo<br />

Lars Rebers<br />

valokuvataiteilija, Uusikaarlepyy<br />

Pirkko Siitari<br />

museonjohtaja, Karkkila<br />

Tuomo-Juhani Vuorenmaa<br />

valokuvataiteilija, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Seppo Kauhanen<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7378<br />

seppo.kauhanen@minedu.fi<br />

52

Lasten-<br />

kulttuuri-<br />

jaosto<br />

Taide- ja<br />

taitoaineet<br />

esille!<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan lastenkulttuurijaosto asetti omalle toiminnalleen vuodelle<br />

<strong>2008</strong> painopisteiksi edistää:<br />

– taiteilija–lapsi-vuorovaikutusta taidekasvatuksessa<br />

– koululaisten iltapäivätoiminnan taidesisältöjen kehittämistä<br />

– monikulttuurisuutta<br />

– lasten ja nuorten omaa tekemistä.<br />

Lastenkulttuurijaosto tarjosi opetusministeriölle<br />

alueellisen ja taiteenaloittaisen<br />

asian tuntemuksensa<br />

avuksi Taikalamppu-verkoston kehittämistyöhön,<br />

mutta ministeriön<br />

taide- ja kulttuuriperintöyksikkö ei<br />

pitänyt sitä tarpeellisena.<br />

Jaoston puheenjohtaja ja sihteeri<br />

tutustuivat Pohjoismaisen Ministerineuvoston<br />

seminaarissa Tukholmassa<br />

pohjoismaisiin lastenkulttuuri hankkeisiin.<br />

Ruotsin Kulturrådetin uudella<br />

strategialla Skapande skola (Luova<br />

koulu) halutaan vahvistaa kulttuurin<br />

asemaa kouluissa, edistää oppilaiden<br />

omaa luovuutta sekä saada aikaan<br />

pitkäjänteistä toimintaa koulun ja<br />

kulttuurielämän välillä. Norjalainen<br />

menestystuote Den kulturelle skolesekken<br />

(Koululaisen kulttuurireppu)<br />

on vuodesta 2001 lähtien esitellyt jo<br />

runsaalle 600 000 oppilaalle hyvin<br />

monenlaista taidetta. Samalla on työllistetty<br />

sellaisia ammattitaiteilijoita,<br />

joilta yhteistyö lasten ja nuorten kanssa<br />

luonnistuu. Tanskaan on 2000-luvun<br />

alussa perustettu lastenkulttuurin<br />

verkosto (www.boernogkultur.<br />

dk). Kulttuuriministeriön alainen<br />

Boernekulturens netvaerk ylläpitää<br />

portaalia, johon on koottu erilaista<br />

lastenkulttuuriin liittyvää tietoutta,<br />

kuten eri taiteenalojen hankkeita, kulttuuritalojen<br />

toimintaa, tutkimuksia ja<br />

julkaisuja.<br />

Lastenkulttuurijaosto totesi lausunnossaan<br />

taide- ja taitoaineiden<br />

opetuksesta peruskouluissa, että taidekasvatuksen<br />

tilanne kouluissa on<br />

huolestuttava. Taide- ja taitoaineiden<br />

opetus ei ole missään suhteessa niihin<br />

odotuksiin, joita taideaineille asetetaan<br />

yhteiskunnallisessa keskustelussa,<br />

kun puhutaan luovuudesta ja innova-<br />

53

Taide- ja taitoaineiden<br />

opetus ei ole missään<br />

suhteessa niihin odotuksiin,<br />

joita taideaineille<br />

asetetaan yhteiskunnallisessa<br />

keskustelussa,<br />

kun puhutaan luovuudesta<br />

ja innovatiivisuudesta<br />

suomalaisten<br />

yritysten menestys-<br />

tekijöinä.<br />

tiivisuudesta suomalaisten yritysten<br />

menestystekijöinä. Taideaineita tulisi<br />

myös hyödyntää nykyistä laajemmin<br />

esimerkiksi erityisoppilaiden ja<br />

maahanmuuttajien integroinnissa<br />

luokkayhteisöön. Myös lahjakkaiden<br />

oppilaiden tulisi voida kehittää<br />

kykyjään. Tilanteen kohentamiseksi<br />

tarvitaan konkreettisia keinoja.<br />

Lastenkulttuurijaosto esitti, että<br />

– opetuksen tuntijakoa muutetaan<br />

siten että taide- ja taitoaineiden tuntimääriä<br />

lisätään; taide- ja taitoaineita<br />

hyödynnetään tietoaineiden opetuksessa<br />

– koulujen ja kulttuurilaitosten välistä<br />

yhteistyötä lisätään<br />

– koulujen yhteistyötä taiteilijoiden<br />

kanssa lisätään<br />

– opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa<br />

huomioidaan taideaineet<br />

paremmin<br />

– eri toimijoiden välistä tiedonkulkua<br />

parannetaan lastenkulttuuriverkoston<br />

avulla.<br />

Koulujen taide- ja taitoaineiden<br />

opetuksen kehittämiseen tulee lastenkulttuurijaoston<br />

esityksen mukaisesti<br />

varata valtion talousarvioon 25<br />

miljoonan euron määräraha.<br />

Suomeen tulisi myös perustaa<br />

valtakunnallinen lastenkulttuuriverkosto,<br />

joka kokoaisi eri tahojen<br />

edustajia yhteen. Lastenkulttuuri-<br />

jaosto järjesti syyskuussa verkoston<br />

perustamisesta keskustelutilaisuuden,<br />

johon saapui paikalle kutsuttuna opetusministeriön,<br />

Opetushallituksen,<br />

Museoviraston, Valtion taidemuseon,<br />

Taikalamppu-verkoston sekä ammat-<br />

tijärjestöjen jäseniä. Lastenkulttuurijaosto<br />

kehittelee ideaa eteenpäin.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan lastenkulttuurijaosto<br />

jakoi 480 000<br />

euroa lastenkulttuurin kohdeapurahoihin<br />

ja erityisavustuksiin vuodelle<br />

2009. Kohdeapurahoja jaettiin 49<br />

taiteilijalle tai työryhmälle, yhteensä<br />

169 500 euroa. Erityisavustuksia jaettiin<br />

75 yhteisölle, yhteensä 310 500<br />

euroa.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lastenkulttuurin<br />

valtionpalkinnot annettiin kuvataiteilija<br />

Alexander Reichsteinille laajasta<br />

ja monipuolisesta tuotannosta<br />

lastenkulttuurin alueella sekä tanssiteatteri<br />

Hurjaruuthille lasten- ja<br />

nuortenteatterin uudistamisesta.<br />

vivan lygdbäck<br />

puheenjohtaja<br />

LASTENKULTTUURIJAOSTO<br />

<strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Vivan Lygdbäck<br />

kulttuuripäällikkö, Vaasa<br />

Jäsenet<br />

Markku Flink<br />

tuottaja, käsikirjoittaja,<br />

Halosenniemi<br />

Päivi Heikkilä-Halttunen<br />

tutkija, kriitikko, Tampere<br />

Kristiina Hurmerinta<br />

näyttelijä, Konnevesi<br />

Sari Kaasinen<br />

muusikko, musiikinopettaja,<br />

Joensuu<br />

Mikko Perkoila<br />

muusikko, Järvenpää<br />

Timo Sokura<br />

tanssitaiteilija, teatterinjohtaja,<br />

Kemi<br />

Juhani Tolvanen<br />

toimittaja, sarjakuvaneuvos,<br />

Helsinki<br />

Kirsimaria Törönen-Ripatti<br />

taiteilija, tuottaja, Mikkeli<br />

Anna Vilkuna<br />

FM, Jyväskylä<br />

Sihteeri<br />

Ansa Aarnio<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7945<br />

ansa.aarnio@minedu.fi<br />

54

Valtion-<br />

palkinnot<br />

<strong>2008</strong><br />

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN<br />

MYÖNTÄMÄT VALTIONPALKINNOT<br />

<strong>2008</strong><br />

Jörn Donner<br />

elokuvaohjaaja<br />

Juha Hurme<br />

dramaturgi<br />

Kokkolan Oopperayhdistys ry.<br />

VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN<br />

MYÖNTÄMÄT VALTIONPALKINNOT<br />

<strong>2008</strong><br />

ELOKUVATAIDE<br />

Matti Kassila<br />

elokuvaohjaaja<br />

KIRJALLISUUS<br />

Rakel Liehu<br />

kirjailija<br />

Kristiina Rikman<br />

suomentaja<br />

KUVATAIDE<br />

Kristiina Uusitalo<br />

taidemaalari<br />

LASTENKULTTUURI<br />

Alexander Reichstein<br />

kuvataiteilija<br />

Tanssiteatteri Hurjaruuth<br />

MUOTOILU<br />

Päivi Rintaniemi<br />

keramiikkataiteilija<br />

NÄYTTÄMÖTAIDE<br />

Mikko Roiha<br />

ohjaaja<br />

RAKENNUSTAIDE<br />

arkkitehdit Aaro Artto, Yrjö Rossi, Teemu<br />

Palo ja Hannu Tikka (Arkkitehtityöhuone<br />

APRT)<br />

SÄVELTAIDE<br />

Heikki Laitinen<br />

muusikko, professori<br />

TANSSITAIDE<br />

Liikekieli.com-verkkojulkaisu<br />

(Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio)<br />

VALOKUVATAIDE<br />

Elina Brotherus<br />

valokuvataiteilija<br />

55

ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT<br />

Etelä-Savon taidetoimikunta<br />

Hämeen taidetoimikunta<br />

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta<br />

Keski-Suomen taidetoimikunta<br />

Lapin taidetoimikunta<br />

Oulun läänin taidetoimikunta<br />

Pirkanmaan taidetoimikunta<br />

Pohjanmaan taidetoimikunta<br />

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta<br />

Pohjois-Savon taidetoimikunta<br />

Satakunnan taidetoimikunta<br />

Uudenmaan taidetoimikunta<br />

Varsinais-Suomen taidetoimikunta<br />

56

Etelä-Savon<br />

taidetoimikunta<br />

Taide ensin<br />

<strong>Taiteen</strong> kamppaillessa elintilasta viihteellistyvässä maailmassa taidetoimikunnan<br />

tehtävä on asettaa taide etusijalle. Etelä-Savon aluetaidetoimikunta tukee läänin-<br />

taiteilijoiden taiteellista ammattiosaamista ja kulttuurisen infrastruktuurin sisältöjen<br />

laatua sekä toimii aktiivisena mielipidevaikuttajana.<br />

Läänintaiteilija on alueellisen taidetoimikunnan<br />

paras resurssi.<br />

Korostamme taidetoimikuntalaitoksen<br />

roolia taiteilijoiden työllistäjänä.<br />

Alueellisen taidetoimikunnan<br />

pitää ohjata voimavaransa taidetyön<br />

edistämiseen myös läänintaiteilijan<br />

toimenkuvassa. Kiitän Etelä-Savon<br />

taidetoimikunnan jäseniä rohkeudesta<br />

ennakkoluulottomasti toteuttaa<br />

visiotaan.<br />

Suuret visiot ja maailmaa syleilevät<br />

puheet eivät kuitenkaan riitä.<br />

Tuloksia pitää syntyä. Etelä-Savossa<br />

olemme huomanneet, kuinka läänintaiteilijoiden<br />

ammattitaidon<br />

vaaliminen ja tukeminen kantaa hedelmää.<br />

Muotoilun läänintaiteilija<br />

Henri Ulmasen aurinkolasimallisto<br />

omalla tuotemerkillä lanseerattiin<br />

Italiassa ja Pariisissa. Visuaalisen<br />

alan läänintaiteilija Karoliina Leisti<br />

ja esittävien alojen läänintaiteilija<br />

Minna Vilenius ovat saaneet<br />

omat projektinsa osaksi Suomen<br />

Kulttuurirahaston valtakunnallista<br />

Myrsky-nuorisohanketta.<br />

Savonlinnan seudun Eläköön Etelä-<br />

Savon esihistoria ja Mikkelin sekä<br />

Pieksämäen seutujen Myrskyävää –<br />

Matka erilaisuuteen -hankkeet työllistävät<br />

myös maakunnassa asuvia<br />

ammattilaisia. Odotamme hankkeiden<br />

pohjalta syntyvän pysyvää toimintaa.<br />

Kuvataiteen läänintaiteilijaksi<br />

on kutsuttu taidemaalari Han-<br />

na Räty valmistamaan aluetaidemuseossa<br />

syksyllä avautuvan näyttelynsä<br />

teoksia. Hän myös ohjaa Muistotprojektia<br />

vanhainkodissa Juvalla.<br />

<strong>Taiteen</strong> soveltavalla käytöllä on<br />

Etelä-Savossa läänintaiteilijoidemme<br />

työn tuloksena elämänlaatua parantava<br />

vaikutus ”vauvasta vaariin”.<br />

Itäisten taidetoimikuntien yhteistyö<br />

on vakiintunut osaksi toimintaamme.<br />

Tuemme yhteisvoimin<br />

muun muassa Itäistä Tanssin aluekeskusta<br />

ja lastenkulttuurikeskustemme<br />

kehittymistä osaksi Taikalamppuverkostoa.<br />

Etelä-Savon taidetoimikunta on<br />

aktiivinen kulttuuripoliittinen vaikuttaja.<br />

Teemme yhteistyötä myös<br />

Etelä-Savon Maakuntaliiton, kuntien<br />

ja Suomen kulttuurirahaston kanssa.<br />

Pääsihteerimme Riitta Moisander on<br />

kutsuttu mukaan Etelä-Savon Maa-<br />

kuntaliiton luotsaamaan aluestrategia-<br />

työhön. Suuri kiitos hänelle tehdystä<br />

työstä, joka edesauttaa taidenäkökulman<br />

esiintuloa.<br />

Kulttuurin infrastruktuurin rapis-<br />

tuminen on suuri ongelma myös<br />

Etelä-Savossa. Matkailusta haikail-<br />

laan maakunnan pelastusta. Matkai-<br />

57

Suomalainen kulttuuri<br />

ja taide-elämä eivät<br />

kehity ”ylhäältä eivätkä<br />

alueelta” sanellen.<br />

lun teesit ovat laatu ja autenttinen<br />

kokemus. Nämä sisällöt syntyvät pit-<br />

kälti kulttuurista, johon hyvin oleellisesti<br />

kuuluu taide. Ilman riittävää<br />

resursointia taide- ja kulttuurilaitokset<br />

eivät esimerkiksi pääse käsiksi<br />

EU-hankerahoihin, ammattilaiset<br />

eivät työllisty niiden sateenvarjon<br />

alla eikä verotuloja synny. Kulttuurin<br />

infrastruktuurin muodostavat taide-<br />

ja kulttuurilaitokset yhdessä kulttuuritoimijoiden<br />

kanssa. Kulttuuri ja<br />

menestys vaativat tekijänsä.<br />

Toteutunut hallinnonalanuudistus<br />

on tuonut alueelliset taidetoimikunnat<br />

osaksi <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>a.<br />

Yhteisten käytäntöjen ja toimintatapojen<br />

käyttöönotossa ei tule<br />

aikailla. Omalta osaltaan Etelä-Savon<br />

taidetoimikunta on ottanut käyttöön<br />

muun muassa uudet työsopimusmallit.<br />

Suomalainen kulttuuri ja taideelämä<br />

eivät kehity ”ylhäältä eivätkä<br />

alueelta” sanellen. <strong>Taiteen</strong> vapauteen<br />

kuuluu oleellisesti taiteilijan vapaus<br />

valita ilmaisunsa väline, sisältö ja<br />

työn suorituspaikka. Tästä syystä toivon<br />

vuoropuhelun lisääntyvän myös<br />

valtion ja alueellisten taidetoimikuntien<br />

välillä. Asialleen omistautuneiden<br />

asiantuntijoiden vapaaehtoistyö<br />

on korvaamaton panos maamme<br />

taide- ja kulttuurielämän hyväksi,<br />

mitä ei pidä väheksyä. Paikallistason<br />

asiantuntijuus on voimavara niin<br />

Mikkelissä, Rovaniemellä, Vaasassa<br />

kuin myös Helsingissä. Taide ensin.<br />

kirsimaria e.<br />

törönen-ripatti<br />

puheenjohtaja<br />

ETELÄ-SAVON<br />

TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Kirsimaria E. Törönen-Ripatti<br />

kuvataitelija, taidegraafikko,<br />

Mikkeli<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Mervi Riikonen<br />

taidekasvattaja, Pieksämäki<br />

Jäsenet<br />

Saku Heinonen<br />

ohjaaja, Savonlinna<br />

Hannu Hyttinen<br />

tanssitaiteilija, kaupunginsihteeri,<br />

Savonlinna<br />

Paula Hyvönen<br />

fm, amanuenssi, Mikkeli<br />

Risto Junnilainen<br />

rakennusarkkitehti, kuvataiteilija,<br />

Mikkeli<br />

Timo Keski-Orvola<br />

Savonlinna<br />

Tarmo Laitinen<br />

kirjailija, Juva<br />

Marja Putus<br />

suunnittelija, muotoilija,<br />

Savonlinna<br />

Läänintaiteilijat<br />

Minna Vilenius<br />

esittävien alojen läänintaiteilija<br />

1.1.<strong>2008</strong>–31.12.2009<br />

Hanna Räty<br />

kuvataiteen läänintaiteilija<br />

1.8.<strong>2008</strong>–31.7.2009<br />

Henri Ulmanen<br />

tuottaja<br />

Pääsihteeri<br />

Riitta Moisander<br />

Osastosihteerit<br />

Rauni Freyberg<br />

Tuula Löppönen<br />

Etelä-Savon taidetoimikunta<br />

Vuorikatu 3 A<br />

50100 Mikkeli<br />

www.taideverkossa.net<br />

58

Hämeen taidetoimikunta<br />

Vielä mennään<br />

Vuonna 2007 kirjoitin tähän asiayhteyteen viimeisiksi sanoiksi: ”Menneitä on mukava<br />

laskeskella ja hehkutella, mutta kaksi tärkeintä vuotta ovat vielä edessä.” <strong>2008</strong> mentiin<br />

Hämeen taidetoimikunnassa nykyisellä kokoonpanolla takasuoralla. Kaksi kolmannesta<br />

puheenjohtajana on jo takana, sanoisi pessimisti. Optimistina näen vielä kolmanneksen<br />

olevan edessä mahdollisuuksineen.<br />

Puuhakkaan toimelias pääsihteerimme<br />

Saara pyöräytti kuluneena<br />

vuonna tomeran tytön. Sofia Saara<br />

Jemina (tunturikyyhky) on prinsessan<br />

nimi, ja me kaikki häntä yhdessä<br />

ihailemme. Toimikuntamme kuitenkin<br />

on sihteröitynyt vs. pääsihteeri<br />

Taija Tuomisen ja osastosihteeri<br />

Senni Suomalan tarkkojen silmien<br />

alla toimeliain käsin ja konein.<br />

Heidän lisäkseen on operoitu ja<br />

taisteltu taiteenedistämisen puolesta<br />

kolmen ”länkkärin” herkästi<br />

laukeavin asein. Pro-jektiassistentti<br />

Mikaela Maunontytär Uoti on ollut<br />

ankaran hellässä koulussa 1.7.<br />

<strong>2008</strong> alkaen toimikuntamme toimistossa.<br />

Hän on ilmiselvää kirjallisuuden<br />

”länkkäriainesta”. Miksi<br />

sitten läänintaiteilijoita tulevaisuudessa<br />

kutsutaankaan – ja onko<br />

heitä? Aluehallintotaiteilijoiksi vai<br />

aluekulttuuribyrokraateiksi? Länkkäreiden<br />

sijasta alkkareiksi?<br />

Sisäänajo <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>an<br />

on sujunut luovasti, ei niinkään<br />

luovien. Apua on pyydetty ja saatu.<br />

Armoa emme ole anoneet. Tuntuu<br />

kuin sitä olisi tullut anomatta. Olo on<br />

ollut turvallinen kuin yhdessä suuressa<br />

laivassa.<br />

Jännitteet toimikunnan sisällä ovat<br />

olleet enempi alueellisia kuin sisällöllisiä.<br />

Aivan vuoden lopussa osallistuimme<br />

aktiivisesti Pertti Paltilan maanlaajuiseen<br />

ristiretkeen taidetoimikuntien<br />

arkeen ja juhlaan. Hämeenlinnassa ja<br />

Lahdessa järjestetyistä tilaisuuksista<br />

vs. pääsihteerimme, kirjailija Taija<br />

Tuominen laati ansiokkaat muistiot,<br />

joista siteeraan tähän Lahden (18.2.)<br />

muistion viimeistä kirjausta Pertti<br />

Paltilan sanomana: ”Yhteistyö ja<br />

yhteiseen asiaan uskominen on tärkeätä.<br />

Aamupäivällä Hämeenlinnan<br />

tilaisuudessa sanottiin, olikin juuri<br />

Hämeen taidetoimikunnan puheenjohtaja<br />

Pertti Munck, joka sanoi, että<br />

on olemassa fyysinen ja henkinen<br />

alueellisuus, pitää tehdä työtä saman<br />

yhteisen hyväksi ilman rajoja ja reviirejä.”<br />

Tämän kirjauksen allekirjoitan<br />

avoimin mielin ja sydämin ja olen<br />

edelleen samalla ajatuksella liikkeellä.<br />

Ei niin huolettomia päiviä, ettei<br />

joitain pilviä tulevaisuuden taivaalla<br />

olisi. Olkoonkin, että nykyinen toimikuntamme<br />

tullee muuttumaan koostumukseltaan<br />

mielestäni turhan rajusti,<br />

on kuitenkin tärkeätä tulevaisuutta se,<br />

kuka tai mikä instanssi taidetoimikunnat<br />

tulevaisuudessa nimittää. Jos olen<br />

oikein tähtiä ja horoskooppeja tulkinnut,<br />

niin maakuntaliittohaihattelu tässä<br />

yhteydessä saisi hajota tähtisumuksi<br />

60

Jää vielä kulttuurin<br />

nälkää kurnimaan yhä<br />

kiristyvien nälkävöiden<br />

alle ja pateja piippuihin<br />

ampua alas kulttuuria<br />

uhkaavia vaaroja niin<br />

maalla, merellä kuin<br />

ilmassa.<br />

politiikan ulkoavaruuteen kohti suuria<br />

mustia aukkoja.<br />

Monella nykyisen Hämeen taidetoimikunnan<br />

jäsenellä pyörähtää<br />

käyntiin kuudes vuosi taiteenedistämistä.<br />

Raakelin vuoksi tai tähden<br />

aherrettiin aikoinaan, Raamatun<br />

kertoman mukaan seitsemän vuotta.<br />

Maallisemman taiteenedistämisen<br />

vuoksi, tähden tai puolesta kuusi<br />

vuotta aherrusta tuntuu aika passelilta<br />

ajalta. Jää vielä kulttuurin nälkää<br />

kurnimaan yhä kiristyvien nälkävöiden<br />

alle ja pateja piippuihin ampua<br />

alas kulttuuria uhkaavia vaaroja niin<br />

maalla, merellä kuin ilmassa, taidetoimikuntatyöskentelyn<br />

jälkeenkin.<br />

Yksi kaikkien, kaikki yhden yhteisen<br />

kulttuurin puolesta. Toivottavasti<br />

Suomen kansa veikkaa ja lottoaa suurella<br />

tunteella entistä kiihkeämmin.<br />

pertti munck<br />

puheenjohtaja<br />

HÄMEEN TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Pertti Munck<br />

kulttuuripalvelupäällikkö, Forssa<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Ulla Koskinen-Laine<br />

graafinen suunnittelija, Lahti<br />

Jäsenet<br />

Marko Aaltonen<br />

valokuvataiteilija, opettaja, Renko<br />

Aimo Hentinen<br />

toiminnanjohtaja, Hollola<br />

Terhi Hildén<br />

musiikkiluokanopettaja, Lahti<br />

Tapio Hurri<br />

musiikkiopiston rehtori,<br />

Hämeenlinna<br />

Sirpa Juuti<br />

amanuenssi, Heinola<br />

Juha Laurikainen<br />

koulutusohjelmajohtaja,<br />

Hämeenlinna<br />

Helena Lehtinen<br />

korutaiteilija, Lahti<br />

Timo Sinivuori<br />

koulutusjohtaja, Riihimäki<br />

Taija Tuominen<br />

kirjailija, Hämeenlinna<br />

Läänintaiteilijat<br />

Hannu Räisä<br />

näyttämötaide/nukketeatteri<br />

Sirpa Haapaoja<br />

visuaaliset taiteet<br />

Anna Vesen<br />

tuottaja-läänintaiteilija<br />

Ritva Norkia<br />

tanssitaide/lastenkulttuuri<br />

(31.1.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Pääsihteeri<br />

Saara Tiuraniemi<br />

(31.8.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Taija Tuominen<br />

(1.9.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Osastosihteeri<br />

Senni Suomala<br />

Projektiassistentti<br />

Mikaela Uoti<br />

(1.7.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Hämeen taidetoimikunta<br />

Keinusaarentie 1<br />

13200 Hämeenlinna<br />

www.hameentaidetoimikunta.fi<br />

61

Kaakkois-<br />

Suomen<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Taidetoimi-<br />

kuntatyön<br />

henki on<br />

vapaus<br />

<strong>Taiteen</strong> edistämisen tärkein tehtävä on taata riittävä määrä varoja vapaasti haettaviin<br />

apurahoihin, joita ei ole valjastettu kulloinkin muodissa oleviin erityistarkoituksiin.<br />

<strong>Taiteen</strong> henki on vapaus. Jotta syntyisi taidetta, joka uudistaa ja pitää elävänä kulttuuriperintöä,<br />

pitää taiteen saada etsiä itse tiensä ilman minkään tahon holhousta.<br />

Myös taidetoimikuntien jäsenet tulee nimittää saman periaatteen mukaisesti, jotta<br />

vapaus toteutuisi käytännössä.<br />

Alueelliset taidetoimikunnat ovat<br />

erityisen tärkeitä siinä, että niiden<br />

myöntämän tuen ja muiden palvelujen<br />

kautta taiteilijaverkosto<br />

voi levittäytyä ympäri Suomea.<br />

Taidetoimikunnat ovat yhteistyön<br />

keskuksia, joiden kautta taiteilijat<br />

ja kaikki kulttuurista kiinnostuneet<br />

voivat yhdistää voimavarojaan.<br />

Kaakkois-Suomen taidetoimikunnassa<br />

on vuonna <strong>2008</strong> tehty<br />

paljon yhteisöllisyyttä edistävää<br />

työtä. Toimikunta on paneutunut<br />

strategiseen suunnitteluun työstämällä<br />

taiteenalakohtaiset kehittämissuunnitelmat.<br />

Työn aikana<br />

arvioitiin alueen vahvuuksia ja<br />

heikkouksia sekä mietittiin kehittämislinjauksia<br />

ja painopisteitä. Työ<br />

on lisännyt eri taiteenaloja edustavien<br />

jäsenten yhteisymmärrystä ja<br />

vuorovaikutusta.<br />

Yhteisöllisyyttä on edistetty myös<br />

olemalla mukana Etelä-Karjalan ja<br />

Kotkan taiteilijaseurojen aloitteesta<br />

syntyneen kuvataiteen aluekeskushankkeen<br />

suunnittelussa. Tehdyn<br />

selvityksen mukaan sekä taidemuseot<br />

että suurimmat kaupungit ovat kiinnostuneita<br />

yhteistyöstä hankkeen<br />

puitteissa. Toteutuessaan hanke tukisi<br />

merkittävästi kulttuuriyrittäjyyttä<br />

parantamalla taiteilijoiden työllistymistä<br />

ja mahdollistaisi esimerkiksi<br />

taidelainaamotoiminnan ja tehokkaan<br />

tiedotustoiminnan.<br />

Säveltäjät esiin -projektilla puolestaan<br />

houkuteltiin ”koloistaan”<br />

säveltäjiä musiikin lajityyppeihin<br />

katsomatta. Mukaan ilmoittautui<br />

parikymmentä säveltäjää, ja vuoden<br />

aikana työpajoissa hiottiin toistakymmentä<br />

teosta esityskuntoon. Ne<br />

kantaesitettiin kahdessa hyvän ylei-<br />

sömenestyksen saaneessa konsertissa<br />

Lappeenrannassa ja Kouvolassa.<br />

Projekti auttoi säveltäjiä verkostoitumaan<br />

ja antoi eväitä yhteistoimintaan<br />

vastakin.<br />

Kaakkois-Suomen teatteritarjonta<br />

on vilkasta. Alueella toimii neljä ammattiteatteria<br />

sekä useita harrastajanäyttämöitä,<br />

ja kesäteatteritoimintaa<br />

on miltei joka paikkakunnalla. Jo<br />

vuosia sitten ammattiteatterit ryhtyivät<br />

taidetoimikunnan aloitteesta<br />

julkaisemaan yhteistä tiedotuslehteä.<br />

Toimikunta on kannustanut myös<br />

harrastajateattereita vastaavanlaiseen<br />

toimintaan. Kesäteatteritarjonnasta<br />

onkin julkaistu yhteisesitteet niin<br />

Etelä-Karjalan kuin Kymenlaakson<br />

osalta.<br />

Taidetoimikunta on ollut vahvasti<br />

mukana Etelä-Karjalan lastenkulttuu-<br />

rin aluekeskuksen Metkun käynnis-<br />

62

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta<br />

haluaa olla<br />

taiteen vapauden ja sen<br />

mahdollistaman aidon<br />

yhteistyön puolesta-<br />

puhuja.<br />

tämisessä, johon lähes kaikki alueen<br />

kunnat on saatu mukaan. Tärkeä ta-<br />

voite on ollut valtakunnalliseen Taikalamppu-verkostoon<br />

pääseminen.<br />

Myös Kymenlaakson puolella lastenkulttuurin<br />

parissa toimivien yhteistyö<br />

on ollut aktiivista ja pyrkinyt samaan<br />

päämäärään. Tavoitteiden yhdistäminen<br />

onkin varmasti tulevaisuuden<br />

voimavara.<br />

Taidetoimikunnan erityisalue<br />

on kansainvälinen toiminta, johon<br />

liittyviä hankkeita varten palkattiin<br />

oma läänintaiteilija. Toimikunta on<br />

vuokrannut taiteilijoiden käyttöön<br />

vierasasunnon Barcelonasta ja tehnyt<br />

kulttuurivaihtosopimuksen sen<br />

naapurikaupungin Gironan kanssa.<br />

Toiminnan toinen painopiste on ollut<br />

Venäjän lähialueella. Pietarilaisten<br />

tahojen kanssa on tehty lukuisia yhteistyöhankkeita:<br />

Pietarin kulttuuriasiain<br />

instituutin kanssa aloitettiin<br />

kulttuuritapahtumien esittelyvaihto<br />

ja Puškinin lastenkirjaston kanssa on<br />

jatkettu monivuotista yhteistyötä.<br />

Muusta kansainvälisestä toiminnasta<br />

mainittakoon näyttelyvaihto saksalaisen<br />

Bonnin Künstlerforumin<br />

kanssa.<br />

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta<br />

haluaa olla taiteen vapauden ja sen<br />

mahdollistaman aidon yhteistyön<br />

puolestapuhuja. Näiden asioiden esil-<br />

lä pitäminen takaa vahvan ja omaleimaisen<br />

kulttuurin säilymisen alueellamme<br />

ja koko Suomessa.<br />

ari helander<br />

puheenjohtaja<br />

KAAKKOIS-SUOMEN<br />

TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Ari Helander<br />

kriitikko, pianonsoiton lehtori,<br />

Kouvola<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Juha Iso-Aho<br />

lehtori, Imatra<br />

Jäsenet<br />

Tarja Ahokainen<br />

keramiikkataiteilija, Imatra<br />

Päivi Eronen<br />

valokuvataiteilija, Imatra<br />

Aleksandra Hintsala<br />

kuvataiteilija, Kotka<br />

Anna-Maija Issakainen<br />

taiteen tohtori, Kouvola<br />

(20.10.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Petri Liukkonen<br />

kirjastotoimenjohtaja, Kuusankoski<br />

Hannu Oksanen<br />

tuottaja, ohjaaja, Kotka<br />

(1.1.2007–20.10.<strong>2008</strong>)<br />

Anne Tompuri<br />

taidemaalari, Lappeenranta<br />

Läänintaiteilijat<br />

Antonio Altarriba<br />

taideteollisuus<br />

(1.1.<strong>2008</strong>–31.12.2009)<br />

Heli Kaukiainen<br />

kuvataide<br />

(1.8.2006–31.7.2009)<br />

Petri Pietiläinen<br />

kirjallisuus<br />

(1.8.2004–31.7.<strong>2008</strong>)<br />

Minna Pirilä-Martti<br />

näyttämötaide<br />

(1.11.2006–28.2.2009)<br />

Pääsihteeri<br />

Matti Nieminen<br />

Osastosihteerit<br />

Johanna Tillaéus<br />

Kirsi Kosonen<br />

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta<br />

Hallituskatu 7 D<br />

45100 Kouvola<br />

www.hanatkaakkoon.net<br />

63

Keski-Suomen<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Kolme kaunista<br />

kulttuurin-<br />

kukkaa<br />

Englantilainen Clare Grant pitää suosittua Three Beautiful Things -blogia, jossa hän<br />

kirjaa päivittäin kolme kiitollisuuden aihetta. Hän uskoo onnellisuuden löytyvän pienistä<br />

asioista. Blogin lukijat näyttävät jakavan hänen ajatuksensa: kiitollisuuden kohteiden<br />

miettiminen auttaa itse kutakin epävarmuudessa ja toivottomuudessa. Moni asia on myös<br />

oikeasti ihan hyvin.<br />

Monesti taidetoimikuntatyössäkin<br />

murehditaan asioita, joista ei voi olla<br />

kiitollinen. Rahaa on aina liian vähän,<br />

hyviä apurahanhakijoita ei pys-<br />

tytä niukkuutta jaettassa huomioimaan,<br />

aika menee byrokraattisiin<br />

pyörittelyihin ja tällä hetkellä huolettaa<br />

muun muassa maakuntien liittojen<br />

havittelema alueellisten taidetoimikuntien<br />

nimitysvalta.<br />

Samanaikaisesti taidetoimikuntatyöstä<br />

löytyy monia kiitollisuuden<br />

aiheita, eikä niitä tarvitse edes etsiä<br />

suurennuslasin kanssa. Vuonna <strong>2008</strong><br />

Keski-Suomen taidetoimikunta sai<br />

olla kiitollinen ainakin seuraavista<br />

kolmesta asiasta, kolmesta kulttuurinkukasta,<br />

jotka eivät ole edes pieniä<br />

vaan suuria ja upeita:<br />

Lokakuussa taidetoimikunta palkkasi<br />

elokuva- ja mediataiteen läänintaiteilijaksi<br />

Live Herring -työryhmän,<br />

johon kuuluvat medianomi Päivi<br />

Hintsanen, km Ilkka Kuukka sekä<br />

fm Soile Ollikainen ja joka alkaa toteuttaa<br />

maakunnallisten toimijoiden<br />

kanssa elokuva- ja mediakulttuurihankkeita.<br />

Keski-Suomen taidetoimikunta<br />

voi iloita uudenlaisesta,<br />

kiinnostavasta läänintaiteilijuudesta,<br />

joka mahdollistaa erilaisia toimintatapoja,<br />

yhteisöllisyyttä ja laajaa<br />

osaamista. Läänintaiteilijakolmikko<br />

iloitsee puolestaan siitä, että erilaisista<br />

näkökulmista on tiimissä mielekästä<br />

keskustella ja trion jäsenten<br />

omat vahvuudet rikastuttavat viran<br />

hoitamista.<br />

Toinen ilonaihe Keski-Suomelle<br />

on ollut opetusministeriön<br />

Lastenpäivän palkinto Keski-Suomen<br />

käsi- ja taideteollisuus ry:lle tunnustuksena<br />

käsityökoulun toiminnasta<br />

ja lasten ja nuorten taidekasvatuksen<br />

ja harrastustoiminnan edistämisestä.<br />

Jyväskylän käsityökoulu järjestää<br />

käsityön taiteen perusopetusta<br />

Jyväskylässä, Joutsassa ja Saarijärvellä,<br />

ja koulun noin 300 oppilaasta puolet<br />

on lapsia ja nuoria. Marraskuussa<br />

myönnetystä palkinnosta koko<br />

Keski-Suomi saa olla kiitollinen.<br />

Loppuvuodelle sijoittuu myös<br />

taidetoimikunnan tekemä kuntamatka<br />

Viitasaarelle, jossa luovutettiin<br />

Miekkaniemen taiteilijaresidenssille<br />

Vuoden Kulttuuriteko -palkinto.<br />

Miekkaniemi on kansainvälinen rytmimusiikin<br />

residenssi- ja työskentelypaikka,<br />

joka on toiminut vuodesta<br />

2005 lähtien <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

avustamana. Miekkaniemi<br />

tarjoaa mahdollisuuden säveltämiseen,<br />

kirjoittamiseen sekä myös maailman<br />

huippumuusikoiden konserttien<br />

kuuntelemiseen. Viitasaarella<br />

65

Taidetoimikuntatyöstä<br />

löytyy monia kiitollisuuden<br />

aiheita, eikä<br />

niitä tarvitse edes etsiä<br />

suurennuslasin kanssa.<br />

iloitsimme myös entisen musiikin<br />

läänintaiteilija Ilkka Rantamäen seudulle<br />

jättämästä perinnöstä ja Ilkan<br />

vaikutuksesta alueella edelleen sekä<br />

haistelimme Suomen ainoan parfymöörin<br />

Max Joacimin luonnonmukaisia<br />

parfyymejä. Kuntamatkoilta<br />

voi löytää kaikenlaista, ja onkin tärkeää<br />

lähteä liikkeelle tutuista ja turvallisista<br />

toimistotiloista.<br />

Taidetoimikunta voisi listata lu-<br />

kuisia muitakin kiitollisuuden aihei-<br />

ta. Tanssin läänintaiteilija Ismo-Pekka<br />

Heikinheimon Tanssin Aika -festivaali<br />

kokosi syyskuussa jo kolmannen<br />

kerran yhteen kiinnostavia tanssiteoksia<br />

sekä yleisöä, ja muotoilun<br />

läänintaiteilija Kaija Savolainen on<br />

tehnyt arvokasta työtä maakunnassa<br />

designin ja muotoilun verkoston luomisessa<br />

ja lujittamisessa. Muutakin<br />

kiiteltävää olisi – niin suurta kuin<br />

pientä – mutta luultavasti Keski-<br />

Suomen kuulumiset alkaisivat pian<br />

kuulostaa Oscar-palkintopuheelta.<br />

Moitittavaan on tutumpi lopettaa:<br />

asianmukaiset työtilat taidetoimikunnan<br />

henkilöstölle olisi pian<br />

löydyttävä.<br />

laura kuitunen<br />

lähteenmäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Ps. Clare Grantin blogin osoite on<br />

http://threebeautifulthings.blogspot.com.<br />

KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Raija Partanen<br />

projektipäällikkö, Jyväskylä<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Laura Kuitunen Lähteenmäki<br />

kustannuspäällikkö, kirjailija,<br />

Jyväskylä<br />

Jäsenet<br />

Jouni Huhtaniemi<br />

markkinointipäällikkö, Jyväskylä<br />

Raija Manninen<br />

museolehtori, Jyväskylä<br />

Turkka Manninen<br />

oopperalaulaja, lehtori, Muurame<br />

Pipsa Nieminen<br />

LitT, dosentti, Jyväskylä<br />

Yrjö Pulkkinen<br />

diplomi-insinööri, Saarijärvi<br />

Pentti Ronkanen<br />

kirjastonhoitaja, Äänekoski<br />

Seppo Uuranmäki<br />

kuvataiteilija, Korpilahti<br />

Läänintaiteilijat<br />

Hannu Castrén<br />

kuvataide<br />

1.1.2003–31.12.<strong>2008</strong><br />

Ismo-Pekka Heikinheimo<br />

tanssi<br />

1.8.2005–31.7.2010<br />

Kaija Savolainen<br />

muotoilu<br />

1.1.<strong>2008</strong>–31.12.2010<br />

Pääsihteeri<br />

Tiina Nurminen<br />

Osastosihteeri<br />

Seija Tervasmäki<br />

Keski-Suomen taidetoimikunta<br />

PL 41 (Cygnaeuksenkatu 1 )<br />

40101 JYVÄSKYLÄ<br />

www.kstaide.net<br />

66

Lapin taide-<br />

toimikunta<br />

Lähellä ja<br />

kaukana<br />

Nykyisen taidetoimikunnan toinen toimintavuosi oli vaativa ja rikastuttava. Ylimääräistä<br />

huomiota ja aikaa vaativat taidehallinnon uudistuksesta johtuvat monenmoiset asiat.<br />

Ensimmäinen vuosi käsikynkässä <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan kanssa ei vielä ihan tasa-<br />

tahtia luistanut, mutta eiköhän harjoitus sovita askeleet paremmin yhteensopiviksi.<br />

Hyvältä kuitenkin näyttää. Vuoden loppupuolella uuden pääsihteerin ja kahden uuden<br />

läänintaiteilijan valintaan liittyvät tehtävät ja pohdinnat työllistivät yllättävän paljon.<br />

Mutta kaikesta selvittiin ja näyttää<br />

siltä, että vieläpä hyvin. Saimme<br />

myös takaisin lainassa olleen toisen<br />

osastosihteerimme, joten asiat ovat<br />

hoituneet sutjakkaammin. Erityisesti<br />

kiittelen läänintaiteilijoidemme osaavuutta<br />

ja intoa erilaisten hankkeiden<br />

toteuttamisessa. Touhukkaasti on<br />

toimittu niin paikallisella, maakunnallisella<br />

kuin kansainväliselläkin<br />

tasolla.<br />

Esittävien taiteiden (aik. sanataiteen)<br />

läänintaiteilija Tuula Väisänen<br />

on todella pannut tuulemaan.<br />

Väisäsen käynnistämä Arctic Drama<br />

-hanke on kouluttanut lappilaisia<br />

kirjoittajia näytelmän kirjoittamisen<br />

saloihin. Koulutuksen ensimmäinen<br />

vaihe vuosina 2007–<strong>2008</strong> toteutui<br />

eakr:n, Lapin taidetoimikunnan,<br />

Finnmarks fylkesbibliotekin<br />

(Finnmarkin lääninkirjasto) sekä<br />

Tromssan fylkeskommunin rahoituksella.<br />

Kymmenen kuukautta kestäneeseen<br />

koulutukseen osallistui 18<br />

kirjoittajaa Lapista ja 4 kirjoittajaa<br />

Finnmarkin läänistä. Koulutuksen<br />

pohjalta perustettiin Arctic Drama<br />

-ryhmä, jossa kirjoittajat edelleen<br />

kehittävät osaamistaan näytelmien<br />

kirjoittajina. Ryhmän kirjoittamista<br />

näytelmistä muodostetaan tekstipankki,<br />

josta näytelmät ovat tilattavissa<br />

luettavaksi ja teatteriryhmien<br />

käyttöön. Näyttää vahvasti siltä,<br />

että tulevina vuosina saamme nähdä<br />

useissa lappilaisissa harrastajateattereissa<br />

ja toivon mukaan myös ammattiteattereissa<br />

Arctic Drama -ryhmäläisten<br />

käsikirjoittamia näytelmiä.<br />

Yhtenä Lapin taidetoimikunnan<br />

toiminnan painopisteenä ovat<br />

lapset ja nuoret. Läänintaiteilija<br />

Tuula Väisänen kiersi vuoden aika-<br />

na pitkin maakuntaa pitäen koululaisille<br />

sanataidepajoja ja opettaen<br />

ilmaisutaitoa. Tämä työ on ollut<br />

hyvänä pohjana isommille ajatuskaarille.<br />

Loppuvuodesta tuli tieto,<br />

että Lapin taidetoimikunnan<br />

Outoguru-hanke on saanut Suomen<br />

Kulttuurirahastolta nuorisokulttuuriin<br />

suunnattua Myrsky-rahoitusta<br />

200 000 euroa. Tuula Väisäsen organisoima<br />

nuorten taideprosesseihin<br />

paneutuva Outoguru tulee toteutumaan<br />

2009–2010 kymmenellä paikkakunnalla:<br />

Kolarissa, Muoniossa,<br />

Kittilässä, Enontekiöllä, Utsjoella,<br />

Inarissa, Sodankylässä, Sallassa, Savu-<br />

koskella ja Pelkosenniemellä. Outoguru<br />

on viimeisin esimerkki Lapin<br />

taidetoimikunnan hankkeilleen saamasta<br />

ulkopuolisesta rahoituksesta.<br />

Vuosien mittaan rahoitusta on saatu<br />

erilaisiin näyttely-, koulutus- ym.<br />

67

projekteihin lähinnä eu:lta ja pohjoismaisista<br />

rahoitusohjelmista ja<br />

parhaimmillaan ulkopuolinen rahoitus<br />

on ollut miltei saman suuruinen<br />

kuin koko vuoden taiteenedistämisbudjetti.<br />

Tuottamisen ja mediakulttuurin<br />

läänintaiteilija Petteri Putkinen<br />

aloitti kevättalvella pestinsä. Hänen<br />

työkenttänsä ulottuu myös kuvataiteen<br />

puolelle, ja hän järjesti syksyllä<br />

yhdessä visuaalisten alojen läänintai-<br />

teilijan Anu Riestolan kanssa lappilaisille<br />

ammattimaisille kuvantekijöille<br />

suunnatun Julkisten tilojen taide<br />

-koulutuksen. Kurssin tavoitteena<br />

oli opettaa taiteilijoille julkiseen tilaan<br />

tulevan taideteoksen tekemiseen<br />

liittyvät prosessit ja parantaa siten<br />

kuvataiteilijoiden valmiuksia osallistua<br />

ympäristön visuaaliseen kehittämiseen.<br />

Kurssi oli myös askel kohti<br />

prosenttiperiaatetta, joka ei ole vielä<br />

päässyt vauhtiin näillä leveysasteilla.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> aikana Lapin taidetoimikunta<br />

on valmistellut Barents<br />

Veterans -hanketta, jonka tarkoituksena<br />

on kartoittaa ja koota yhteen<br />

pohjoista kuvataiteen historiaa.<br />

Hanke kokoaa yhteen pohjoisia taiteen<br />

tutkijoita ja 1960–1980-lukujen<br />

kuvataidetta esittelevän yhteisnäyttelyn<br />

kautta myös pohjoisia taidemuseoita.<br />

Hanke on neljän maan yhteinen<br />

ja toteutetaan niiden alueilla.<br />

Näyttely- ja seminaarikokonaisuus<br />

toteutuu vuosina 2009–2012.<br />

Uusi ja mielenkiintoinen yhteistyökuvio<br />

on syntynyt Lapin taidetoimikunnan,<br />

Metsähallituksen<br />

ja Lapin taiteilijaseuran kesken.<br />

Metsähallituksen luontokeskuksessa<br />

Galleria Kellokkaassa Kolarin<br />

Äkäslompolossa Ylläksellä järjestetään<br />

lappilaista kuvataidetta esitteleviä<br />

näyttelyitä. Läänintaiteilija Anu<br />

68

Touhukkaasti on<br />

toimittu niin paikallisella,<br />

maakunnallisella<br />

kuin kansainväliselläkin<br />

tasolla.<br />

Riestola on yhdessä Lapin taiteilijaseuran<br />

edustajan kanssa koonnut<br />

näyttelyt ja vastannut näyttelyiden<br />

pitäjien ammattimaisuudesta.<br />

Saamelaisen kulttuurin läänintaiteilija<br />

Ulla Pirttijärvi-Länsman jatkoi<br />

vankkaa työtä joikumusiikin parissa<br />

taltioiden vanhoja joikuja ja kiertäen<br />

kouluissa opettamassa joikua nuorelle<br />

polvelle. Ulla Pirttijärvi-Länsman<br />

valmisteli myös joikumusiikkiin liittyvää<br />

oppimateriaalipakettia, joka<br />

ilmestynee vuoden 2009 aikana. Hän<br />

lopetti kuluneen vuoden lopussa 5<br />

vuoden työrupeaman taidetoimikunnassa.<br />

Siinä ajassa ehti saada jo paljon<br />

aikaiseksi.<br />

kaija kiuru<br />

puheenjohtaja<br />

LAPIN TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Kaija Kiuru<br />

kuvataiteilija, Rovaniemi<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Päivi Linnansaari<br />

tekstiilityön did.lehtori, Sinettä<br />

Jäsenet<br />

Jaakko Alatalo<br />

valokuvaaja, Kätkäsuvanto<br />

Ahti Kaulanen<br />

yrittäjä, Äkäslompolo<br />

Jorma Koski<br />

kirjailija, Kemi<br />

Ilmari Laiti<br />

lehtori, Inari<br />

Merja Leinonen<br />

kulttuurisihteeri, Sodankylä<br />

Lauri Luttinen<br />

rakennusmestari, muusikko,<br />

Kemijärvi<br />

Liisa Penttilä<br />

teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi<br />

(13.8.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Katriina Pietilä-Juntura<br />

museonjohtaja, Tornio<br />

Sari Sipola<br />

erityisopettaja, Salla<br />

Helena Törmä<br />

tuntiopettaja, Inari<br />

(12.8.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Läänintaiteilijat<br />

Ulla Pirttijärvi-Länsman<br />

saamelaistaide<br />

(1.1.2004–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Petteri Putkinen<br />

tuottaminen, mediakulttuuri<br />

(1.6.<strong>2008</strong>–31.5.2010)<br />

Tuula Väisänen<br />

sanataide, esittävät taiteet<br />

(1.3.2007–28.2.2009)<br />

Sami Viitasaari<br />

muotoilu<br />

(1.1.2007–31.12.<strong>2008</strong>, virkavapaalla<br />

21.8.2007 alkaen)<br />

Anu Riestola<br />

visuaaliset taiteet<br />

(1.3.2006–28.2.2009)<br />

Pääsihteeri<br />

Kari Laine<br />

Osastosihteerit<br />

Raija Rantala<br />

Päivi Upola<br />

Lapin taidetoimikunta<br />

Vapaudentie 10<br />

96100 ROVANIEMI<br />

www.artslap.fi<br />

info.lapland@minedu.fi<br />

69

Oulun läänin<br />

taidetoimikunta<br />

Oodi<br />

osaaville<br />

läänin-<br />

taiteilijoille<br />

Meillä Oulun läänissä eletään erään periodin loppua, mikä tarkoittaa useamman läänin-<br />

taiteilijan pestin päättymistä tai olemista loppumetreillä. Läänintaitelijan työ ei aina<br />

saa oikeata arvostusta työjakson kuluessa, mutta kun tulee aika tehdä yhteenvetoa,<br />

huomataan miten huimia asioita hyvä läänintaitelija saa aikaan.<br />

Oulun läänin taidetoimikunnalla<br />

on ollut onni saada työntekijöikseen<br />

aloitekykyisiä ja laaja-alaisia alojensa<br />

ammattilaisia. Läänintaiteilu ja siihen<br />

kuuluva tehtäväkenttä on kokeiluajoista<br />

asti etsinyt muotoaan.<br />

Kun itse muinoin viime vuosisadan<br />

70-luvulla olin läänintaiteilijana,<br />

olivat olosuhteet perin toisenlaiset.<br />

Olimme eräänlaisia kummajaisia,<br />

joiden odotettiin vastaavan kaikkiin<br />

toiveisiin: kollegaltani taidemaalari<br />

Paavo Pelvolta tivattiin muun muassa<br />

viulunrakennuskurssia.<br />

Odotukset ovat varmaan realisoituneet,<br />

kun toimijakenttä on<br />

oppinut käyttämään kukin vuorossa<br />

olevan taitelijan tai tuottajan erityisosaamista.<br />

Harvemmin onneksi<br />

kuulee epäonnistuneista rekrytoinneista<br />

ja niistä seuranneista pettymyksistä.<br />

Hyvä läänintaiteilija on taidetoimikuntansa<br />

edusmies ja taiteenalansa<br />

monipuolinen katalysaattori ja ideageneraattori.<br />

Haikeudella hyvästelimme<br />

vuoden päätteeksi lastenkulttuurin<br />

läänintaiteilijamme Piritta Rossin<br />

ja muotoilun ammattilaisen Leena<br />

Isotalon. Alkanut vuosi vaihtaa vielä<br />

yhden läänintaiteilijan eli valokuvauksen<br />

läänintaitelija Hannele Pappilan.<br />

Kun taiteilijat vielä lyövät hynttyyt<br />

yhteen ja tekevät yhteisesti koottuja<br />

voimanponnistuksia, niin aivan varmasti<br />

saadaan pitkään ja merkittävällä<br />

tavalla vaikuttavuutta alueen ihmisten<br />

elämänsisältöihin ja kulttuurisiin harrastuksiin.<br />

Erityisen merkittävää tämä<br />

työ on täällä harvaanasutulla ja laajalla<br />

toimialueella.<br />

Monille yksinään puurtaville läänintaiteilijan<br />

tuki on myös tärkeää<br />

vertaistukea ja innoitusta, ja toisaalta<br />

heidän vetämissään koulutus- ja projektitapahtumissa<br />

on monilla paikkakunnilla<br />

sisään rakennettuna se kiihdytin,<br />

jota ei ehkä pelkällä apurahalla<br />

saataisi nostettua jalalle ja jonka vaikutukset<br />

ovat monimuotoisia.<br />

Satojen kilometrien ajomatkat halki<br />

erämaiden voivat kuulostaa eksotiikalta,<br />

mutta muutama vuosi kairan<br />

kiertämistä vie romantiikan hohteen<br />

ja kysyy todellista ammatillista intohimoa.<br />

Opettaja pienellä kyläkoululla<br />

perukassa, yksinäinen käsityöntaitaja,<br />

valokuvaaja työhuoneellaan, teatteriryhmä<br />

selkoskylällä tai kainuulainen<br />

nuorisoryhmä elämänuskoa ylläpitävää<br />

festaria rakentamassa ovat niitä, joille<br />

läänintaiteilijan ammatillinen apu ja<br />

uskonvahvistus ovat ensiarvoista. Se<br />

on parasta mahdollista aluepolitiikkaa.<br />

<strong>Taiteen</strong> aloja on niin monia ja siksi<br />

taidetoimikunnassa on pakko käydä<br />

70

Satojen kilometrien ajomatkat<br />

halki erämaiden<br />

voivat kuulostaa eksotiikalta,<br />

mutta muutama<br />

vuosi kairan kiertämistä<br />

vie romantiikan hohteen<br />

ja kysyy todellista ammatillista<br />

intohimoa.<br />

periaatekeskustelua, mikä taiteen ala<br />

on kulloinkin vuorossa ja mikä ala<br />

tässä ajassa tuntuu tällä alueella olevan<br />

oikeutettu vuorostaan saamaan läänintaitelijan<br />

tuoman lisälatauksen.<br />

Kun katsoo miten monikerroksisia<br />

läänintaiteilijoiden työntulokset ovat<br />

kasvatustyöstä eri alueilla koottuihin<br />

katselmuksiin ja aluenäyttelyihin,<br />

voi olla ylpeä, että maakuntiemme<br />

eri alueet ja niiden toimijat saavat<br />

työlleen ansaitsemaansa näkyvyyttä.<br />

Tämän tekemisen edellytykset ovat<br />

osaltaan myös toimivan suunnittelun<br />

ja oikealla lailla ideoivan taidetoimikunnan<br />

sekä läänintaiteilijoiden onnistunutta<br />

vuorovaikutusta.<br />

Erinomaisesta vuodesta saamme<br />

Oulun läänissä kiittää läänintaiteilijoitamme:<br />

Leena Isotalo (taideteollinen<br />

muotoilu, 1.1.2002–31.12.<strong>2008</strong>),<br />

Piritta Rossi (lasten- ja nuortenkulttuuri,<br />

1.10.2004–30.9.<strong>2008</strong>),<br />

Hannele Pappila (valokuvaus,<br />

1.10.2002–30.9.2009), Jouni Rissanen<br />

(näyttämötaide, 1.1.2006–31.12.2010)<br />

ja Satu Hiltunen (Kainuun maakunnallinen<br />

kulttuurituottaja, 1.7.2007–<br />

31.12.2010).<br />

Matkatkaamme uusiin päätähuimaaviin<br />

kulttuurikokemuksiin läänintaiteilijoidemme<br />

avustuksella. He ovat<br />

alueellemme elintärkeitä. Kiitos työkautensa<br />

päättäneille, voimaa jatkavil-<br />

le ja viisautta meille toimikunnassa,<br />

että osaamme tehdä yhtä onnistuneita<br />

valintoja vastakin.<br />

ahti ahonen<br />

puheenjohtaja<br />

OULUN LÄÄNIN TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Ahti Ahonen<br />

teatterinjohtaja, Oulu<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Tuulikki Karjalainen<br />

toiminnanjohtaja, Kuhmo<br />

Jäsenet<br />

Tuula Aitto-oja<br />

suunnittelija, Oulainen<br />

Heikki Aranne<br />

taidemuseon johtaja, Kajaani<br />

Aulikki Herneoja<br />

arkkitehti, Oulu<br />

Pekka Huttu-Hiltunen<br />

kansanmusiikin tutkija, Kuhmo<br />

Helena Jäykkä<br />

toiminnanjohtaja, Oulu<br />

Ulla Kaislaranta<br />

taidekoulun rehtori, Oulu<br />

Pekka Pirhonen<br />

kulttuuritoimenjohtaja, Kuusamo<br />

Petri Sirviö<br />

kuoronjohtaja, projektipäällikkö,<br />

Oulu<br />

Varpu Vilkuna-Uusitalo<br />

kirjailija, Maliskylä, Nivala<br />

Läänintaiteilijat<br />

Jouni Rissanen<br />

näyttämötaide<br />

1.1.2006–31.12.2011<br />

Hannele Pappila<br />

valokuvaus<br />

1.10.2002–30.9.2009<br />

Satu Hiltunen<br />

Kainuun maakunnallinen<br />

kulttuurituottaja-läänintaiteilija,<br />

16.7.2007– 31.12.2010<br />

Leena Isotalo<br />

taideteollinen muotoilu<br />

1.1.2002–31.12.<strong>2008</strong><br />

Piritta Rossi<br />

lasten- ja nuortenkulttuuri<br />

1.10.2004–30.9.<strong>2008</strong><br />

Pääsihteeri<br />

Ulla Lassila<br />

virkavapaalla 1.1.–24.9.<strong>2008</strong><br />

ma. pääsihteeri Tomi Aho<br />

1.1.–24.9.<strong>2008</strong><br />

Suunnittelija<br />

ma. suunnittelija Olli Juntura<br />

(31.8.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Suunnittelija Tomi Aho<br />

(25.9. alkaen)<br />

Osastosihteeri<br />

Jaana Pirinen<br />

Oulun läänin taidetoimikunta<br />

Veteraanikatu 9 A<br />

90100 Oulu<br />

www.taiteen<strong>keskustoimikunta</strong>.fi/<br />

oulunlaanintaide<br />

71

Pirkanmaan<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Pirkanmaalle<br />

täysi kymppi<br />

Maan taidehallinto juhli menneenä vuonna neljää vuosikymmentään, mutta perässä<br />

taapertavalle Pirkanmaan taidetoimikunnalle tuli vasta kymppi täyteen. Se kuitenkin<br />

jäänee Pirkanmaalla monelle mieleen eräänlaisena saumakohtana. Sellaiseksihan se oli<br />

tarkoitettukin.<br />

Jos taidehallinto löysi itsensä uudelleen<br />

kun se koottiin yhtenäiseen<br />

hallintoon, oli myös Pirkanmaan<br />

taidetoimikunta valmis ottamaan<br />

entistä selkeämmin vastuun itsestään.<br />

Se jätti fyysisenkin lääninhallitusyhteyden,<br />

kun sille vuokrattiin oma<br />

toimistotila Tampereen keskustaalueelta.<br />

Toimisto on nyt lähempänä<br />

taiteen tekijöitä ja toimijoita, mutta<br />

myös muuta maakuntahallintoa.<br />

Joulukuussa toimikunnan omat värisävyt<br />

saaneissa tiloissa tarjottiin jo<br />

uuden yhteistyön glögiä yli sadalle<br />

taiteen parissa toimivalle tai sen hyväksi<br />

työtä tekevälle kumppanille.<br />

Juhlavuonna uudistettiin myös logo<br />

ja kotisivut graafisine ilmeineen.<br />

Käytännön työtä leimasivat kertomusvuonna<br />

erityisesti taiteen<br />

yhteistyöprojektit Tampereen ulkopuolisessa<br />

maakunnassa sekä yhdessä<br />

Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin<br />

ja Pirkanmaan kulttuurirahaston<br />

kanssa toteutettu seminaaritoiminta<br />

Tampereella.<br />

Useilla toimikunnan jäsenillä oli<br />

keskeinen rooli, kun projektit levisivät<br />

kaikkiin seutukuntiin ja kattoivat<br />

näyttelyitä, konsertteja, kursseja ja<br />

koulutusta kirjallisuuden, säveltaiteen,<br />

muotoilun, kuvataiteen, näyttämötaiteen<br />

ja lastenkulttuurin alueilla.<br />

Toimikunta oli itse Pälkäneen<br />

Luopioisissa lähettämässä liikkeelle<br />

sen omaan ideointiin ja toteutukseen<br />

perustuvaa ja koko maakunnan<br />

kiertävää kaksi taiteenalaa kokoavaa<br />

Bumerangi-kiertonäyttelyä, joka oli<br />

osa-aikaisena toimineen läänintaiteilijan<br />

suurtyön tulos.<br />

Muutkin läänintaiteilijat puursivat<br />

ahkerasti tahoillaan, ja tanssitaiteessa<br />

viriteltiin entistä vahvemmin<br />

liittoja niin alueellisesti Pohjois-<br />

Savon ja Keski-Suomen kanssa kuin<br />

taiteenalojenkin kesken. Esittävissä<br />

taiteissa iloittiin erityisesti Manutekstin<br />

työn tulosten siirtymisistä<br />

teattereihin ja näytelmäantologiaan<br />

sekä Tampereen teatterikesän yhteydessä<br />

toteutuneesta yhteistyöstä.<br />

Yhteistyöseminaareissa tulivat<br />

käsitellyiksi sekä maakunnan kulttuurin<br />

toimenpideohjelma että taidetoimijoiden<br />

taustakulttuureistaan<br />

Pirkanmaalle mukanaan tuoma<br />

rikkaus. Vielä ennen joulua yhdessä<br />

Melan ja maakuntarahaston kanssa<br />

tiedotettiin myös ajankohtaisesta<br />

taiteilijoiden sosiaaliturvan uudistamisesta.<br />

Taidetoimikunnan oma<br />

lokakuinen juhlavuoden seminaari<br />

vuorostaan oli painottunut taiteen<br />

soveltavan käytön tematiikkaan, jota<br />

valotettiin esitelmin, monipuolisin<br />

72

Yhteistyö on pienten<br />

yksiköiden ainoa<br />

mahdollisuus saada<br />

aikaan jotakin<br />

merkittävää.<br />

pirkanmaalaisin taide-esityksin ja<br />

teeman mukaisella 10-vuotishistoriikilla.<br />

Juhlaseminaari huipentui toimikunnan<br />

vuotuisiin palkintoihin,<br />

joita jaettiin nyt poikkeuksellisen<br />

juhlavasti.<br />

Yhteistyö on pienten yksiköiden<br />

ainoa mahdollisuus saada aikaan jotakin<br />

merkittävää. Taidetoimikunnalla<br />

oli maakunnan sisäisissä juhlavuoden<br />

projekteissaan aina osaavia kumppaneita,<br />

mutta huomattavasti laajempi<br />

yhteistyöhanke oli art-hub -luovien<br />

alojen osaamisyhteisö -projekti. Tämä<br />

taiteilijakunnan luovuuden hyödyntämismahdollisuuksienkehittämiseen<br />

tähtäävä hanke lähti liikkeelle<br />

Tampereen seudun uusyrityskeskuksen<br />

ja kolmen taidetoimikunnan esrhankeideana,<br />

mutta saatuaan pitkän<br />

valmistelun jälkeen vuoden lopulla<br />

rahoituspäätöksen se oli paisunut jo<br />

kahdella uudella taidetoimikunnalla.<br />

Pirkanmaalla vuosi oli siis erilaisten<br />

yhteyksien parantamisen vuosi.<br />

Tämä toivottavasti on vasta alkua,<br />

sillä yhteistyö jatkuu ja syvenee, eikä<br />

se tietenkään saa rajoittua edes kotimaahan.<br />

Toimikunta päättikin edelleen<br />

jatkaa Prahan asunnon vuokraamista<br />

alueensa taiteilijakunnalle, sillä<br />

sen mukana syntyneet kansainväliset<br />

kontaktit poikivat jälleen kertomusvuonna<br />

pirkanmaalaista kuvataiteen<br />

näyttelytoimintaa Prahaan ja tsekinmaalaista<br />

taidetta Tampereelle.<br />

pertti timonen<br />

puheenjohtaja<br />

PIRKANMAAN<br />

TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Pertti Timonen<br />

dosentti, Tampere<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Timo Pajunen<br />

taideaineiden opettaja, Valkeakoski<br />

Jäsenet<br />

Maija Arela<br />

tekstiilitaiteilija, Tampere<br />

Otto Huttunen<br />

lehtori, Mänttä<br />

Aimo Hyvärinen<br />

elokuva- ja mediataiteilija, Tampere<br />

Kaarina Karjula<br />

ilmaisuaineiden opettaja,<br />

suunnittelija, Kiikka<br />

Tuula Lehtinen<br />

kuvataiteilija, taidegraafikko,<br />

Tampere<br />

Antti Nissilä<br />

musiikinopettaja, säveltäjä,<br />

Ikaalinen<br />

Mari Posti<br />

näyttelijä, Tampere<br />

Sinikka Saarela<br />

tanssipedagogi, rehtori, Nokia<br />

Juha Siro<br />

kirjailija, graafinen suunnittelija,<br />

Tampere<br />

Läänintaiteilijat<br />

Anne Saastamoinen<br />

esittävät taiteet<br />

(1.1.2006–31.12.2009)<br />

Jukka Virtala<br />

tanssitaide<br />

(1.9.2005–31.8.2009)<br />

Mikko Kallio<br />

visuaaliset taiteet<br />

(1.9.<strong>2008</strong>–31.8.2011)<br />

Marketta Mäkinen<br />

visuaaliset taiteet<br />

(1.1.2006–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

(virkavapaalla 18.4.2007–31.3.<strong>2008</strong>)<br />

Kirsi Hieta<br />

visuaaliset taiteet<br />

(sijainen 25.9.2007–30.6.<strong>2008</strong>)<br />

Pääsihteeri<br />

Armas Ketonen<br />

Osastosihteeri<br />

Tuulikki Blå<br />

Pirkanmaan taidetoimikunta<br />

Pyhäjärvenkatu 1 A,<br />

33200 Tampere<br />

www.pirkanmaantaidetoimikunta.fi<br />

73

Pohjanmaan<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Lakeuksilla<br />

kaikuu!<br />

Uusien Vaasan Rantalinnan toimitilojen käyttöönoton lisäksi saimme vuonna <strong>2008</strong><br />

juhlistaa myös suomalaista taidetoimikuntalaitosta. Viime vuonna tuli kuluneeksi<br />

40 vuotta valtion nykymuotoisten taidetoimikuntien perustamisesta.<br />

Alueelliset taidetoimikunnat jakavat<br />

määrärahoistaan taiteilija-apurahoja ja<br />

kohdeapurahoja sekä valtionavustuksia<br />

yhteisöille, palkkaavat läänintaiteilijoita<br />

ja toteuttavat itse tai yhteistyössä<br />

alueen muiden toimijoiden kanssa<br />

erilaisia taide- ja kulttuurihankkeita.<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

merkitys alueellisen taiteen edistämisessä<br />

voisi olla hyvinkin huomattava.<br />

Hallinnonuudistuksessa säilytimme<br />

alueellisten taidetoimikuntien itsenäisyyden.<br />

Koimme, että hallinnonuudistuksen<br />

myötä yhteys <strong>Taiteen</strong> <strong>keskustoimikunta</strong>an<br />

kasvaa ja näin ollen<br />

uudistus lisää myös alueellisten taidetoimikuntien<br />

merkitystä osana valtion<br />

taidetoimikuntalaitosta. Osaammeko<br />

käyttää uuden tilanteen pohjalaisen<br />

taiteen hyväksi? Aika näyttää, miten<br />

tämä järjestelmä tulee lopulta toimimaan.<br />

Huomioidaanko tulevaisuu-<br />

dessa paremmin, pääkaupunkisudun<br />

lisäksi, myös muun Suomen tarpeet?<br />

Lupaukset on annettu, nyt odotamme<br />

tekoja.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Pohjanmaan taidetoimikunnan<br />

hallintoa on hoitanut<br />

pätkätyöläisenä määräaikainen pääsihteeri.<br />

Lyhyet työmääräykset ja<br />

tilanteen epämääräisyys ovat hankaloittaneet<br />

toimikunnan määrätietoista<br />

ja suunnitelmallista toimintaa. Ilman<br />

ammattitaitoista hallintohenkilöstöä<br />

ja läänintaiteilijoita emme olisi päässeet<br />

eteenpäin, kiitos heille!<br />

Alueen yleiseen taide- ja kulttuuripolitiikkaan<br />

vaikuttamisen lisäksi<br />

toimikunta toteutti useita hankkeita ja<br />

projekteja, yhteistyössä ja yksin. Alla<br />

on muutama niistä.<br />

Pohjanmaan taidetoimikunnan<br />

yksi keskeisistä painopisteistä on yhteisötaide.<br />

Yhteistyönä Pohjanmaan<br />

taidetoimikunnan ja Keski-Pohjanmaan<br />

ammattikorkeakoulun Esittävän<br />

taiteen yksikön kanssa toteutettu yhteisöteatterihanke<br />

Viritä! saatettiin<br />

Perhonjokilaakson alueella loppuun<br />

vuoden <strong>2008</strong> keväällä. Yhteisöteatterin<br />

eri menetelmien avulla nostettiin<br />

alueen asukkaille pohdittavaksi muun<br />

muassa yhteisön merkitystä, sen ilmenemistä<br />

ja siinä tapahtuvia muutoksia<br />

sekä yksittäisen kuntalaisen vaikutusmahdolisuuksia.<br />

Läänintaiteilijamme<br />

kokosi Viritä!-hankkeesta raportin<br />

alueen kulttuuritoimijoiden käyttöön.<br />

Hanke oli kaikin puolin hieno lähtölaukaus<br />

Pohjanmaalle syntyneelle met-<br />

Yhteisötaidekeskushankkeelle. met<br />

ry tulee toimimaan laajasti kaikkien<br />

taiteenalojen parissa yhteiseltä filosofiselta<br />

pohjalta.<br />

Toinen hanke, joka nostatti keskustelua<br />

taiteen ja kulttuurin merki-<br />

74

Pohjalaisuus ei tavitse<br />

rajoja, eikä pohjalainen<br />

taide kaipaa enempää<br />

esteitä.<br />

tyksestä yhteisöille, oli 2007 alkanut<br />

Kulttuurin kulkumiehet -kiertue.<br />

Kultturin kulkumiehet suuntasivat<br />

tänä vuonna ruotsinkieliselle<br />

Pohjanmaalle. Uudella nimellä, Kul<br />

Tur – fötter med rötter, se tavoitti satoja<br />

lapsia ja nuoria ruotsinkielisellä<br />

Pohjanmaan alueella.<br />

Vaasan asuntomessujen yhteydessä<br />

toteutettiiin kolmannen kerran taidepuutarhafestivaali.<br />

Tapahtuma on maisema-arkkitehtuurin,<br />

ympäristötai-<br />

teen ja modernin prosessitaiteen yh-<br />

teistyöprojekti. Taidepuutarhafestivaali<br />

toteutettiin yhteistyössä Vaasan<br />

kaupungin ja asuntomessujen kanssa.<br />

Kolmen maakunnan alueella toimiva<br />

Pohjanmaan taidetoimikunta on<br />

aluehallinnon uudistusten tuomien<br />

uusien näköalojen edessä. Meitä pohjalaisia<br />

eivät ole puhuttaneet vuonna<br />

<strong>2008</strong> pelkästään tulevien toimikuntien<br />

nimitysoikeudet vaan myös maakuntien<br />

mahdollisuus muodostaa yhteistoiminta-alueensa<br />

haluamallansa<br />

tavalla. Toimialueemme taiteilijat<br />

ja kulttuuritoimijat ovat seuranneet<br />

tätä keskustelua sangen huolestuneina.<br />

Pahimmillaan moinen uudelleenjärjestäytyminen<br />

voi johtaa siihen, että<br />

Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueesta<br />

revitään yksi maakunta muualle.<br />

Niin historiallisesti kuin nykyisinkin<br />

monet kokevat nämä kolme pohjalais-<br />

maakuntaa sangen erilaisina. Ehkä näin<br />

onkin, puhutaanhan täällä kahta täysin<br />

erilaista kieltä. Kaksikielisyys on ollut<br />

alueemme kattava äänimaisema – kaiku.<br />

Nämä kaiut ovat vuosisatoja soineet<br />

huumaavina niin alueemme jokilaaksoissa<br />

kuin myös lakeuksilla ja rannikoilla,<br />

soinnuttaen toistensa melodiat.<br />

Täytyy toivoa, ettei nyt revittäisi<br />

vaan rakennettaisiin entistä ehompaa.<br />

Pohjalaisuus ei tavitse rajoja, eikä pohjalainen<br />

taide kaipaa enempää esteitä.<br />

Ei omalle, eikä yhteiselle luovuuden<br />

kaiulleen!<br />

kai-eerik känsälä<br />

puheenjohtaja<br />

POHJANMAAN<br />

TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Kai-Eerik Känsälä<br />

tuotantopäällikkö, Kaustinen<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Päivi Rintaniemi<br />

taiteen maisteri, Seinäjoki<br />

Jäsenet<br />

Jaana Erkkilä<br />

kuvataiteilija, rehtori, Kokkola<br />

Juhani Kellosalo<br />

kirjailija, lääket.kir.tri, Ilmajoki<br />

Martti Laaksonen<br />

professori, Sulva<br />

Gunilla Lång-Kivilinna<br />

arkkitehti, Sulva<br />

Christian Olsson<br />

yliopettaja, elokuvaohjaaja, Vaasa<br />

Arja Rantanen<br />

maakunta-arkiston johtaja,<br />

Raippaluoto<br />

Johanna Vaissalo<br />

kulttuurisihteeri, Jalasjärvi<br />

Mika Virkkala<br />

MuM, projektipäällikkö, Seinäjoki<br />

Pääsihteeri<br />

Ilkka Salomäenpää<br />

Läänintaiteilijat<br />

Annika Bergvik-Forsander<br />

visuaaliset taiteet<br />

Krisi Karvonen<br />

esittävät taiteet<br />

31.7.<strong>2008</strong> saakka<br />

Minna Merivalo<br />

kulttuurituotanto<br />

3.3.–31.10.<strong>2008</strong><br />

Marja-Leena Mäkelä<br />

lastenkirjallisuus ja -kulttuuri<br />

Osastosihteeri<br />

Raija Backman<br />

Projektityöntekijä<br />

Helka Körkkö<br />

6.10.<strong>2008</strong>–30.6.2009<br />

Pohjanmaan taidetoimikunta<br />

Rantalinna<br />

Rantakatu, 65100 Vaasa<br />

www.taidepohjanmaa.fi<br />

75

Pohjois-<br />

Karjalan<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Väärässä<br />

paikassa<br />

Meillä Pohjois-Karjalassa on ällistyttävän suuri määrä omaa tietänsä kulkevia taiteilijoita.<br />

He tekevät taipumatta taiteellista työtään, useat köyhyysrajalla kitkutellen. Suuri osa<br />

heidän työstään on huikean korkeatasoista taidetta. Sitä kelpaisi esitellä kotomaan tai<br />

maailman gallerioissa, turuilla ja toreilla. Eivät he maineen vuoksi kumminkaan työtänsä<br />

tee. He tekevät siksi että eivät muuta tahdo. Eivät he köyhyyttä tahdo, mutta taiteensa he<br />

tahtovat.<br />

Heidän työllään on suuri merkitys<br />

tällä alueella. Heitä arvostetaan.<br />

Heillä on yleisönsä, joka ymmärtää<br />

tuon taidetyön merkityksen, vaikka<br />

ei näillä raukoilla rajoilla oikein kykene<br />

kaikkia taiteilijoitaan elättämään.<br />

Yleisö voi olla suuri taikka pieni, hillitty<br />

taikka intohimoinen. Varmaa<br />

kumminkin on, että jokaisella taiteilijalla<br />

täällä on yleisönsä. Ne ihmiset,<br />

joita hänen taiteensa ruokkii. Ne joiden<br />

harmaan päivän taide kirkastaa.<br />

Ne joiden sieluun taide-elämys jättää<br />

ikuisen, polttavan ja hivelevän jäljen.<br />

<strong>Taiteen</strong> kumpaistakaan osapuolta<br />

eivät taidehallintomme linjanvedot<br />

oikeastaan millään lailla kosketa.<br />

Toinen tekee joka tapauksessa taidettaan<br />

haluamallaan tavalla, ja toinen<br />

sitä kuluttaa tahtonsa ja varojensa<br />

mukaan. Vaikka esimerkiksi mediataide<br />

olisi valtakunnallinen painopis-<br />

tealue, hyvin harva akvarellimaalari<br />

vaihtaa siveltimen digitaalikameraan.<br />

Ja vaikka isänmaamme kulttuurista<br />

brändiä kuinka kiilloitettaisiin ”ajanmukaisempaan”<br />

suuntaan, varsinaiset<br />

kulttuurin tekijät joka tapauksessa itse<br />

määrittävät tavoitteensa ja menettelytapansa<br />

käytössä olevien realiteettien<br />

ja resurssien pohjalta. Niin ainakin tulisi<br />

olla, taide ei saisi muodostua jonkin<br />

ulkopuolisen tahon määrittämien<br />

linjausten toteuttamiseksi. Puhun nyt<br />

taiteesta enkä sen sovellutuksista.<br />

Olen väärässä paikassa. Minulta<br />

puuttuu usko taidehallinnon merkitykseen<br />

– tai tarkemmin – omiin<br />

mahdollisuuksiini toimia siinä taidetta<br />

edistävällä tavalla. Hävettää puhua<br />

itsestäni, mutta itseys on ainoa varantoni<br />

tässäkin asiassa. Minä olen kai<br />

menettänyt luottamukseni niin sanottuihin<br />

asiantuntijoihin.<br />

Nyt istun itse taidetoimikunnan<br />

puheenjohtajana, oman taiteenalani<br />

asiantuntijaedustajana. En tunnista<br />

itsessäni mainittavia edellytyksiä<br />

päätellä, mikä olisi alueemme taideelämän<br />

parhaitten etujen mukaista<br />

toimintaa. Varmaan tarkastelen asiaa<br />

liian yksinkertaisesti, kun minusta<br />

riittää, että taiteentekijöillä on mahdollisuudet<br />

tehdä työtään haluamallaan<br />

tavalla. Jos tähän päästään, taidetarjonta<br />

on takuulla monipuolinen ja<br />

ruokkii taiteennälkäistä kansalaista.<br />

En näe, ihan totta, tarpeelliseksi määrittää<br />

esimerkiksi taiteen tavoitteita<br />

tai painopistealoja. Ymmärrän, että<br />

taloudellisesti niukka rahakakku on<br />

jaettava jonkinlaisen tasapuolisuuden<br />

nimissä. Mutta sitä en oikein tajua,<br />

miksi meillä pitäisi olla jokin erityinen<br />

taidepolitiikka tai jokin erityinen<br />

kulttuurinen brändi. Suokaa anteeksi.<br />

77

Minulle riittää kaksi<br />

periaatetta: että taidetta<br />

rahoitettaisiin mahdollisimman<br />

tasapuolisesti<br />

ja että taide paremmin<br />

saatettaisiin kaikkien<br />

ulottuville.<br />

En minä tyhmä ole, siitä ei nyt ole<br />

kyse, kyllä minä kykenen abstraktiin<br />

ajatteluun – tietyllä vaatimattomalla<br />

tasolla. Minulle riittää kaksi periaatetta:<br />

että taidetta rahoitettaisiin<br />

mahdollisimman tasapuolisesti ja että<br />

taide paremmin saatettaisiin kaikkien<br />

ulottuville. Välillä tuntuu, että taidehallinnon<br />

oman aseman setviminen<br />

lipsahtaa taiteen edistämisen edelle.<br />

Tai että niin sanottu taidepolitiikka<br />

välillä ei tarkoita yhtikäs mitään.<br />

Ikuiselta tuntuva hallinnonuudistus<br />

on saanut minut masentumaan.<br />

Tunnen olevani väärässä ajassa.<br />

Sen tähden lopetan sitaattiin, jossa<br />

Konstantin Stanislavski kuvaa Leo<br />

Tolstoin tuohtumusta taiteen ulkopuolelta<br />

tulevia odotuksia kohtaan:<br />

”Olen aina luullut, että kirjailija<br />

kirjoittaa vain silloin kun hänellä on<br />

jotain sanomista ja kun hänen päässään<br />

on kypsynyt jotakin sellaista,<br />

minkä hän voi siirtää paperille. Mutta<br />

miksi minun pitäisi kirjoittaa aikakauslehteenne<br />

nimenomaan maalis-<br />

tai lokakuussa – sitä en mitenkään<br />

voi ymmärtää!”<br />

pirkko kurikka<br />

puheenjohtaja<br />

POHJOIS-KARJALAN<br />

TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Pirkko Kurikka<br />

näytelmäkirjailija, Joensuu<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Asko Saarelainen<br />

fl, rehtori, Lieksa<br />

Jäsenet<br />

Reetta Gröhn-Soininen<br />

kuvanveistäjä, Joensuu<br />

Jyrki Haapala<br />

tanssitaiteilija<br />

(1.10.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Marjo Hallila<br />

muotoilija, Joensuu<br />

Kari Hammarberg<br />

arkkitehti, Joensuu<br />

Simo Häyrynen<br />

erikoistutkija, tutkijatohtori, Joensuu<br />

Esko Kauppinen<br />

konservatorion lehtori, Tohmajärvi<br />

Jenni Lähteenmäki<br />

tuottaja, ytm, Kontiolahti<br />

Markku Ryynänen<br />

tanssinopettaja<br />

(24.9.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Läänintaiteilijat<br />

Liisa Haverila<br />

kuvataide<br />

(1.8.2007–31.7.2010)<br />

Hanna Suhonen<br />

esittävät taiteet<br />

(1.9.2005–28.2.2011)<br />

Jyrki Tamminen<br />

lastenkulttuuri ja monikulttuurinen<br />

taidetyö<br />

(1.2.<strong>2008</strong>–31.1.2011)<br />

Pääsihteeri<br />

Hanna Susitaival<br />

Osastosihteeri<br />

Tuija Kivilinna<br />

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta<br />

Kauppakatu 11<br />

80100 Joensuu<br />

www.pktaidetoimikunta.net<br />

78

Pohjois-Savon<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Vaikuttavuutta<br />

yhteistyöstä<br />

Pohjois-Savon taidetoimikunnan työvuoteen <strong>2008</strong> sisältyi perustehtävien lisäksi<br />

melkoinen rekrytointirumba. Henkilöstöasioiden hoito tuntuu kerrottuna yksitoikkoiselta,<br />

mutta toimikunnan jäsenille se on merkinnyt melkoista työrupeamaa tehtävien<br />

määrittelystä hakijoiden haastatteluun ja lopulta valintojen tekoon.<br />

Toimikunta antoi kehitysapua muillekin<br />

alueille, kun toimelias pääsihteerimme<br />

Arja Laitinen siirtyi<br />

alkuvuodesta keskustoimikunnan<br />

aluepäällikön tehtävään. Uudessa<br />

tilanteessa hän jätti kuitenkin oven<br />

raolleen tänne maakuntaan päin.<br />

Niinpä pääsihteerin tehtävää hoidettiin<br />

vuoden mittaan väliaikaisin<br />

voimin.<br />

Ensimmäinen tehtävän hoitaja fm<br />

Anna Vilkuna vaihtoi sarkaan elokuun<br />

alussa, ja toimikunnan puheenjohtaja<br />

Eija Tanninen siirtyi määräaikaisena<br />

virkanaisena hoitamaan<br />

pääsihteerin tehtäviä.<br />

Kesän kynnyksellä osastosihteeri<br />

Tuula Koistinen vaihtoi pitkän<br />

työrupeaman päätteeksi vapaalle, ja<br />

niinpä toimistoon tarvittiin uutta<br />

työvoimaa. Toimikuntien hallinnon<br />

muuttumisen myötä saimme suun-<br />

nittelijan viran. Tehtävään valittiin<br />

Elina Itkonen, joka tuntee toimikunnan<br />

työskentelyn oltuaan edellisellä<br />

kauden toimikunnan jäsen ja sen puheenjohtaja.<br />

Ja rumba jatkui. Esittävien<br />

alojen läänintaiteilijan Johanna<br />

Sorjosen toimikausi päättyi, ja syksyn<br />

mittaan piti valittaman seuraaja.<br />

Runsaahkosta hakijajoukosta valittiin<br />

esittävien alojen läänintaiteilijaksi<br />

muusikko Antti Raekallio.<br />

Hakuilmoituksia valmisteltaessa<br />

lautakunta joutui pohtimaan toimenkuvia<br />

ja hakukriteereitä. Kävi ilmi,<br />

että kun perimätietoa ei paljon ollut,<br />

lautakunta joutui pitkälti pohtimaan<br />

asiat tapauskohtaisesti. Ilmeisesti toimikunnat<br />

ovat toimineet näissäkin<br />

asioissa varsin itsenäisesti. Nyt kun<br />

taidetoimikuntien hallinto on keskittynyt<br />

<strong>keskustoimikunta</strong>an ja meillä<br />

on oma aluepäällikkö, on varmaan<br />

paikallaan kirkastaa yhteisiä pelisääntöjä<br />

asioiden käytännön hoitamisen<br />

tueksi. Itse päätöksenteon autonomiaan<br />

ei silti tarvitse puuttua.<br />

Kaikesta ”ylimääräisestä” työstä<br />

huolimatta taidetoimikunta hoiti<br />

myös päätehtäväänsä. Määrärahojen<br />

niukkuus suhteessa tarpeisiin on keskustelujen<br />

kestoaihe. Niinpä nytkin<br />

jouduttiin miettimään, mikä on jakosuhde<br />

apurahojen ja projekteihin<br />

käytettävien rahasummien välillä.<br />

Hankkeet, joiden puuhahenkilönä<br />

on tavallisesti läänintaiteilija, ovat<br />

kuitenkin tehokkain keino vahvistaa<br />

pitkäjänteisesti maakunnan taide- ja<br />

kulttuurialan toimintaedellytyksiä,<br />

niin kuin toimikunnan strategiassa<br />

todetaan. Resurssien rajallisuuden<br />

vuoksi tuloksiin päästään hakeutumalla<br />

yhteistyöhön muiden alan<br />

79

toimijoiden kanssa. Monet toimikunnan<br />

alkuun saattamat hankkeet ovat<br />

siirtyneet yhteistyökumppaneiden<br />

hoitoon. Toimikunnan tehtävänä onkin<br />

lähinnä saattaa hankkeita käyntiin<br />

ja paimentaa alkuvaiheita mutta<br />

irtautua jossain vaiheessa. Vähäiset<br />

resurssit eivät riitä jatkuvaan rahalliseen<br />

tukemiseen. Tällaista pohdintaa<br />

on nyt käyty toimikunnassa.<br />

Esimerkiksi kirjallisuustapahtuma<br />

Kirjakantti tuntuu päässeen raiteilleen.<br />

Alun perinkin hankkeeseen saatiin<br />

mukaan muita toimijatahoja, joten<br />

taidetoimikunta voi pian kohdistaa<br />

painopisteen uusiin hankkeisiin.<br />

Yksi sellainen on jo pantu alkuun.<br />

Luovien toimialojen keskus Mylly on<br />

herättänyt kovasti kiinnostusta, mutta<br />

toteutuminen vaatii vielä työtä ja<br />

hikeä. Ja uudella läänintaiteilijalla on<br />

tietysti uusia hankkeita mielessä.<br />

Yhteistyössä toisten alueellisten<br />

taidetoimikuntien kanssa on myös<br />

saatu aikaan merkittäviä hankkeita.<br />

Itä-Suomen läänin alueella toimivien<br />

taidetoimikuntien yhteistyö on luontevaa.<br />

Jo aiemmin yhteistyössä käynnistettyjen<br />

lastennäytelmien kirjoittajakoulutuksen<br />

ja kilpailun tuloksia<br />

saimme seurata niin ikään yhteistyös-<br />

sä mukana olleissa Kuopion, Joensuun<br />

ja Varkauden teattereissa. Kuvataiteen<br />

alalla toteutui muun muassa<br />

yhteishanke 360 º Aluenäyttely. Tans-<br />

sin ja muotoilun vientihanke Dance&<br />

Design saatiin alkuun yhdessä Pirkan-<br />

maan ja Keski-Suomen taidetoimikuntien<br />

kanssa.<br />

Itäisten taidetoimikuntien yhteistyön<br />

kohteena on ollut myös kehittää<br />

arviointimenetelmiä toimenpiteiden<br />

vaikuttavuuden arvioimiseksi.<br />

Kuluneen vuoden hankkeista on pyydetty<br />

arviot toimikuntien jäseniltä.<br />

Niiden pohjalta kootaan yhteinen<br />

näkemys ja arvio Itä-Suomen läänin<br />

taide- ja kulttuurihankkeiden vaikuttavuudesta.<br />

Näin saadaan toivottavasti<br />

vankkaa pohjatietoa laadittaessa<br />

tavoitteita ja resurssiehdotuksia tulevaa<br />

toimintaa varten.<br />

Alueellisten taidetoimikuntien<br />

hallinnon uudelleenjärjestely opetusministeriön<br />

alaisuuteen ja <strong>Taiteen</strong><br />

keskustoimikunnan yhteyteen on<br />

täällä kentällä koettu myönteiseksi<br />

kehitykseksi. Aluehallinnon uudistusta<br />

suunnittelevien aivoitukset sen<br />

sijaan ovat herättäneet epäilyjä. Kun<br />

nyt on saatu taidetoimikuntajärjestelmälle<br />

yhtenäinen hallintokuvio, niin<br />

mitä lisää alueellinen mutka nimityskuvioihin<br />

tuo?<br />

jaakko hendolin<br />

puheenjohtaja 1.8.– 31.12.<strong>2008</strong><br />

80

Alueellisten taide-<br />

toimikuntien hallinnon<br />

uudelleenjärjestely<br />

opetusministeriön<br />

alaisuuteen ja <strong>Taiteen</strong><br />

keskustoimikunnan<br />

yhteyteen on täällä<br />

kentällä koettu myönteiseksi<br />

kehitykseksi.<br />

POHJOIS-SAVON TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Eija Tanninen<br />

fm, Kuopio<br />

(31.7.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Jaakko Hendolin<br />

fm, Varkaus<br />

(1.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Jaakko Hendolin<br />

fm, Varkaus<br />

(31.7.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Taina Kontio<br />

kuvataiteilija, Kuopio<br />

(1.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Jäsenet<br />

Anniina Aunola<br />

tanssitaiteilija, Kuopio<br />

Pekka Kekäläinen<br />

näyttelijä, Kuopio<br />

Olli Lähdesmäki<br />

valokuvaaja, Lapinlahti<br />

Jussi Mattila<br />

muusikko, Suonenjoki<br />

Reijo Myllynen<br />

rakennussuunnittelija, Iisalmi<br />

Jyri Wuorisalo<br />

toimitusjohtaja, Kuopio<br />

Läänintaiteilijat<br />

Sari Hakala<br />

visuaaliset alat<br />

Niila Tamminen<br />

muotoilu ja arkkitehtuuri<br />

Assistentti<br />

Anna-Maria Heikkinen<br />

Pääsihteeri<br />

Arja Laitinen<br />

(1.1.–31.1.<strong>2008</strong>)<br />

Anna Vilkuna<br />

(20.2.–31.7.<strong>2008</strong>)<br />

Eija Tanninen<br />

(1.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Suunnittelija<br />

Elina Itkonen<br />

Pohjois-Savon<br />

taidetoimikunta<br />

Vuorikatu 34 A 4<br />

70100 Kuopio<br />

www.pohjoissavontaidetoimikunta.fi<br />

81

Satakunnan<br />

taidetoimikunta<br />

Luovuuden<br />

kokoajan<br />

rooli<br />

Kun eri alojen ihmiset törmäytetään keskenään, syntyy herkästi sellaista, mitä ei ennen<br />

ole syntynyt, kuvasi pääsihteerimme Risto Ojanen taidetoimikunnan työskentelytapaa.<br />

Taidetoimikunnalla on kokoajan rooli. Ojanen kuvaa taiteenedistämisen yhteistyötä<br />

mosaiikkimaiseksi rakentamiseksi. Kirjavista erikokoisista palasista rakentuu suuria<br />

kokonaisuuksia.<br />

Satakunnan mosaiikki oli jälleen hyvin<br />

monimuotoinen:<br />

Kaupunkilaisen aloitteesta haas-<br />

toimme vr:n kohentamaan Porin rautatieaseman<br />

viihtyisyyttä. Kutsuimme<br />

kolme taidetoimijaa tekemään nykytaidetta<br />

näyttelyn aseman kesäsesonkiin.<br />

vr omine arkkitehteineen innostui<br />

siitä entistämään nopeasti hienoa<br />

funkkisrakennustaan. Hanke jatkuu.<br />

Asemalle tullee pysyvääkin taidetta.<br />

Konseptia vr toistanee muuallakin.<br />

SuomiAreenaan taidetoimikunta<br />

viritti keskustelun festivaalikaupungista<br />

Porista. Siitä tapahtumakaupun-<br />

gin festaritoimijat oivalsivat yhteistyön<br />

merkityksen. Nyt kulttuurikau-<br />

pungin imagon vahvistamiseksi ja<br />

festarien vetovoiman lisäämiseksi<br />

tehostetaan yhteismarkkinointia kaupungin<br />

markkinointiorganisaatioiden<br />

kanssa.<br />

Läänintaiteilijat työstivät jälleen<br />

taidetoimikunnan oman maakunnallisen<br />

festivaalikokonaisuuden Ilon ja<br />

valon Satakunnan, kolmen viikonlopun<br />

monipuolisen kulttuuritapahtumien<br />

vyöryn.<br />

Taidetoimikunnan Berliinin residenssi<br />

sai hyvän startin, ja residenssissä<br />

on ollut vilkasta. Berliinin kaupunkinäkymään<br />

syntyi jo yksi julkinen<br />

veistos ja kirjoja suomalaisille markkinoille<br />

on kirjoitettu, satakuntalaista<br />

näytelmää viedään Berliiniin jne.<br />

Satakuntalaisille kirjoittajille luo-<br />

tiin oma arvostelupalvelu. Satakuntalainen<br />

kirjailija lukee ja kommentoi<br />

alalle lähtöä tekevien tekstejä.<br />

Neljännen kerran taidetoimikunta<br />

valitsi vuoden nuoren satakuntalaisen<br />

kuvataiteilijan yhteistyössä<br />

Lönnströmin taidemuseon kanssa.<br />

Laura Lilja sai toimikunnan stipen-<br />

din ja Lönnströmin museon näyt-<br />

telytilaksi ensi syksyksi. Käsitetaiteilijana<br />

Lilja on melkoinen harvinaisuus.<br />

Hänen taiteensa keskeisiä<br />

pohdintoja ovat julkisen vallan ja<br />

yksilön suhteet.<br />

Satakunnan ammattikorkeakoulun<br />

taideyksikön, joka Kankaanpään<br />

taidekouluna tunnetaan, opiskelijoille<br />

taidetoimikunta päätti kohdistaa<br />

erityisapurahoja.<br />

Porin kaupunki juhli 450 vuoden<br />

ikää. Juhlaan valmistui kaupungintalon,<br />

Junneliuksen palatsin, huikea<br />

entistämistyö. Siitä ja aiemmin<br />

valmistuneesta Hotelli Otavan entistämisestä<br />

taidetoimikunta antoi<br />

kaupungille Kunnan kulttuuriteko<br />

-palkinnon.<br />

Kirjailija Tapio Koivukari sai<br />

Luomuna-taidepalkinnon, Eleanoora<br />

Rosenholm -yhtye nuorten<br />

82

Läänintaiteilijat<br />

työstivät jälleen taidetoimikunnan<br />

oman maakunnallisen<br />

festivaali-<br />

kokonaisuuden Ilon ja<br />

valon Satakunnan,<br />

kolmen viikonlopun<br />

monipuolisen kulttuuritapahtumien<br />

vyöryn.<br />

kulttuuripalkinnon sekä Pori Jazz<br />

Kids -festivaali lasten kulttuuripalkinnon.<br />

Läänintaiteilijat ovat virittäneet<br />

lukuisia hankkeita, useimmiten yh-<br />

teistyössä muiden toimijoiden kanssa.<br />

Monet niistä jatkavat yhteistyökumppanien<br />

omina hankkeina. Var-<br />

sinkin nyt monet hankkeet ovat siirtymässä<br />

muiden työksi, kun läänintaiteilijoista<br />

kahden kausi on päättymässä<br />

ja edessä on muiden taiteen<br />

alojen taiteilijoiden valinta.<br />

Taidetoimikunnan itseymmärryksen<br />

lisäämiseksi, kuten pääsihteeri<br />

Ojanen asian osuvasti ilmaisee, toimikunnan<br />

apurahapäätöksistä päätettiin<br />

teettää Porin yliopistokeskuksessa<br />

kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen<br />

laitoksessa tutkimus.<br />

Ulkopuolinen palaute on arvokasta<br />

tietoa taidetoimikunnan vaikuttavuuden<br />

arvioimisessa.<br />

hannu aaltonen<br />

puheenjohtaja<br />

SATAKUNNAN<br />

TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Hannu Aaltonen<br />

kuvanveistäjä, Huittinen<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Kati Kivimäki<br />

museonjohtaja, Rauma<br />

Jäsenet<br />

Talvikki Lehtinen<br />

kuvataiteilija, Kankaanpää<br />

Irmeli Merimaa<br />

ohjatun ja autetun asumisyksikön<br />

esimies, Ulvila<br />

Teemu Ojanne<br />

teatterinjohtaja, Kodisjoki<br />

Markku Ollila<br />

lehtori, Harjavalta<br />

Mikko Peltola<br />

tiedottaja, Pori<br />

Pertti Pitkonen<br />

toimittaja/ohjaaja, Pori<br />

Juhani Syrjä<br />

kirjailija, Merikarvia<br />

Outi Tuomi-Nikula<br />

professori, Pori<br />

Riikka Turtiainen<br />

digitaalisen kulttuurin assistentti,<br />

Pori<br />

Läänintaiteilijat<br />

Hilkka Hyttinen<br />

näyttämötaide<br />

Tuuli Penttinen-Lampisuo<br />

taiteen tuottaminen<br />

Kimmo Rahunen<br />

säveltaide<br />

Pääsihteeri<br />

Risto Ojanen<br />

Osastosihteeri<br />

Silja Tuhkunen<br />

Satakunnan<br />

taidetoimikunta<br />

Antinkatu 6 B III krs.<br />

28100 Pori<br />

www.satakunnantaidetoimikunta.fi<br />

83

Uudenmaan<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Taidetta<br />

sairaaloihin ja<br />

hoitolaitoksiin<br />

Uudenmaan taidetoimikunnalla on nykyisellään resurssit kolmen läänintaiteilijan<br />

työskentelyyn. Lukumäärä on aivan liian pieni, jotta edes minimitarve eri taide-aloista ja<br />

toiminnoista voitaisiin ottaa huomioon. Tämän tosiasian tiedostaminen ei ole ruikutusta,<br />

vaan toimikunnan yksimielinen kanta vallitsevaan tilanteeseen.<br />

Päätimme vuonna <strong>2008</strong>, että otamme<br />

seuraavan läänintaiteilijan uusimuotoiseen<br />

tehtävään. Ratkaisuksi tuli,<br />

että etsintämme kohdistui sinänsä<br />

tietenkin taiteellisen koulutuksen<br />

saaneeseen henkilöön. Erityistä hakuilmoituksessamme<br />

oli se, että uuden<br />

läänintaitelijamme tehtävänä<br />

on koordinoida ja järjestää taide- ja<br />

kulttuuritoimintaa sairaaloissa sekä<br />

hoitolaitoksissa.<br />

Lokakuussa päättyneeseen hakuaikaan<br />

mennessä saimme ilahduttavan<br />

runsaasti pätevyydestä ja kiinnostuksesta<br />

kertoneita hakemuksia.<br />

Tehtävään valittiin kolmivuotiskaudeksi<br />

musiikin tohtori, laulaja, laulunopettaja<br />

ja psykologian maisteri<br />

Ava Numminen. Hän on mukana<br />

myös tutkimuksessa, jonka tavoitteena<br />

on musiikkipohjaisen kuntouttamisohjelman<br />

kehittäminen muisti-<br />

häiriöpotilaiden omaisten ja hoitajien<br />

käyttöön.<br />

Uudenmaan taidetoimikunnan<br />

periaatelinjat tulevat parhaiten selville<br />

juuri yksittäisistä ratkaisuista. Ne<br />

muodostavat yhdessä kokonaisuuden.<br />

Entisistä läänintaiteilijoistamme<br />

jatkavat edelleen arkkitehti Jaana<br />

Räsänen ja ruotsinkieliseen näyttämötaiteeseen<br />

erikoistunut Matilda<br />

Sundström. Räsäsen työn kohteina<br />

ovat painotetusti peruskoululaiset<br />

ja lukio-opiskelijat. Heidät pyritään<br />

saamaan kiinnostumaan ympäristöstä<br />

sekä ymmärtämään arkkitehtuuria ja<br />

muotoilua.<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakunnat kattava taidetoimikuntamme<br />

alue on samalla kotipaikka<br />

ylivoimaisesti suurimmalle osalle<br />

Suomen taiteilijoita. Tästä seuraa<br />

toimikuntaa kohtaan monia haastei-<br />

ta ja paineita. Pääkaupunkiseudun<br />

ja muiden kuntien oikeudenmukainen<br />

muistaminen on yksi keskeinen<br />

piirre. Meidän pääkaupunkiseudulla<br />

asuvien on pidettävä mielessä, että<br />

alueemme ulottuu idästä Loviisasta<br />

länteen Hankoon. Toki jäseniä nimitettäessä<br />

tämä on ollut yksi peruste.<br />

Toinen merkittävä piirre on eri taiteiden<br />

edustus.<br />

Apuraha- ja avustuspäätösten<br />

tekemistä olemme lähestyneet muutamilla<br />

tärkeillä kriteereillä. <strong>Taiteen</strong><br />

tekemisen laadusta emme ole halunneet<br />

tinkiä. Toisaalta olemme<br />

lähteneet siitä, että tuetaan tietoisesti<br />

uusia, nuoria lupaavia taiteilijoita.<br />

Näiden kahden periaatteen<br />

yhteen sovittaminen ei ole helppo<br />

tehtävä. Painopisteenä on ollut lapsille<br />

ja nuorille suunnattu kulttuuri.<br />

Maahanmuuttajien merkittävästi<br />

84

Uudenmaan taidetoimikunnan<br />

periaatelinjat<br />

tulevat parhaiten<br />

selville juuri yksittäisistä<br />

ratkaisuista. Ne<br />

muodostavat yhdessä<br />

kokonaisuuden.<br />

lisääntynyt joukko edellyttää myös<br />

monikulttuurisuutta. Kun tähän<br />

vielä lisää suomen- ja ruotsinkielisen<br />

kulttuurin perinteisen aseman<br />

Uudellamaalla, taidetoimikunta joutuu<br />

toteamaan toistuvasti olevansa<br />

kovien odotusten keskellä.<br />

Uudenmaan taidetoimikunta jakoi<br />

vuonna <strong>2008</strong> kaksi palkintoa.<br />

Niiden saajat ja perustelut heidän<br />

palkitsemisekseen kuvaavat toimikunnan<br />

peruslinjoja. Artium cultori<br />

-palkinnon sai arkkitehti Raili Pietilä.<br />

Hänet tunnetaan laaja-alaisesta ja<br />

merkittävästä työstä korkeatasoisen<br />

rakennustaiteen parissa. Aluksi<br />

hän työskenteli muun muassa Alvar<br />

Aallon ja Olli Kivisen toimistoissa.<br />

Suurimman osan aktiiviajastaan hän<br />

vaikutti miehensä Reima Pietilän<br />

työtoverina. Palkinnon luovutustilaisuudessa<br />

oli sykähdyttävää katsella<br />

hänen kanssaan Helsinkiä lääninhallituksen<br />

kahdeksannen kerroksen<br />

ikkunoista. Niin monessa hankkeessa<br />

hän on ollut itse mukana ja niin monen<br />

muun talon arkkitehtuurista hän<br />

tietää paljon.<br />

Toimikunnan taidepalkinto<br />

myönnettiin muotoilija, taiteen maisteri<br />

Jukka Isotalolle. Hän on tehnyt<br />

korkeatasoista ja tinkimättömän<br />

ympäristömyönteistä työtä. Hän on<br />

toiminut esimerkillisesti sekä taide-<br />

teollisuuden että lasin uusiokäytön<br />

alueella. Tuotantonsa raaka-aineena<br />

hän käyttää uudelleen täytettäväksi<br />

kelpaamattomia viinipulloja ja lasiliikkeen<br />

ylijäämälasia.<br />

Yhteenvetona vuodesta <strong>2008</strong><br />

totean, että Uudenmaan taidetoimikunnan<br />

on hyvä olla <strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan<br />

yhteydessä<br />

jouni mykkänen<br />

puheenjohtaja<br />

UUDENMAAN<br />

TAIDETOIMIKUNTA<br />

2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Jouni Mykkänen<br />

valtiotieteen maisteri, Espoo<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Satu Angervo<br />

intendentti, Espoo<br />

Jäsenet<br />

Petri Hytönen<br />

taidemaalari, Porvoo<br />

Mervi Kantokorpi<br />

kriitikko, kirjallisuudentutkija,<br />

Fiskars<br />

Sari Palosaari<br />

kuvataiteilija, TaM, Helsinki<br />

Jyrki Parantainen<br />

professori, Helsinki<br />

Maija Pellonpää-Forss<br />

tekstiilitaiteilija, Espoo<br />

Sami Saikkonen<br />

tanssija-koreografi, Helsinki<br />

Pirjo Sanaksenaho<br />

arkkitehti, Espoo<br />

Milja Sarkola<br />

teatteriohjaaja, Helsinki<br />

Läänintaiteilijat<br />

Jaana Räsänen<br />

lasten ja nuorten arkkitehtuuri-<br />

kasvatus<br />

Matilda Sundström<br />

suomenruotsalainen näyttämötaide<br />

Pääsihteeri<br />

Liisa Heinonen<br />

(14.8.2009 saakka)<br />

Helena Laahanen<br />

(15.8.–31.12.<strong>2008</strong>)<br />

Suunnittelija<br />

Helena Laahanen<br />

(14.8.<strong>2008</strong> saakka)<br />

Osastosihteeri<br />

Eija Pouttu<br />

Uudenmaan taidetoimikunta<br />

PL 110 (Ratapihantie 9)<br />

00521 Helsinki<br />

www.taiteen<strong>keskustoimikunta</strong>.fi/<br />

uudenmaantaide<br />

artinfo.uusimaa@minedu.fi<br />

85

Varsinais-<br />

Suomen<br />

taidetoimi-<br />

kunta<br />

Ohjelmatyö<br />

jatkui<br />

Varsinais-<br />

Suomessa<br />

Varsinais-Suomen taidetoimikunta on kiinteä osa valtion taidehallintoa, sen maakunnallinen<br />

tuntosarvi lounaisessa Suomessa. <strong>Taiteen</strong> edistämisessä olemme välittäjinä taiteen<br />

kentän ja valtionhallinnon välillä – ilman lääninhallitusta. Alueellinen taidehallinto ei<br />

tarvitse eikä halua puoluepolitiikan mandaatteja.<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan sekä valtion<br />

kirjallisuus- ja tanssitaidetoimikuntien<br />

vierailut Varsinais-Suomessa<br />

olivat merkkejä uusien kanavien avautumisesta.<br />

Totuttelemista ja kärsivällisyyttä<br />

ovat vaatineet sähköisen tietoliikenteen<br />

ja taloushallinnon odottamattomat<br />

hankaluudet ja hitaudet.<br />

Uusiin tiloihin muutto toiselle puolen<br />

Aurajokea ja keskemmälle Turkua<br />

Kirjan talon ja Ylioppilasteatterin naapuriksi<br />

oli innostavaa; vuoden loppupuolella<br />

painiskeltiinkin sitten homeiden<br />

ja itiöiden kanssa!<br />

Taidetoimikunnan tavoitteina ovat<br />

osallisuus Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeessa,<br />

kulttuurin poliittisen<br />

arvostuksen kasvattaminen<br />

luovan talouden käsitteiden ja<br />

innovaatioiden tarpeen kautta sekä<br />

kuntien kulttuuripalveluiden pitkä-<br />

jänteinen kehittäminen. Maakunnas-<br />

samme oli vireillä useita kuntaliitoksia,<br />

joiden suunnittelussa kulttuurityön<br />

näkökohdat eivät tiettävästi juuri<br />

olleet esillä. Miten käy tämän alan<br />

lähipalveluiden, esimerkiksi pienten<br />

kirjastojen? Turku näytti tässä asiassa<br />

huonoa esimerkkiä päättämällä lopettaa<br />

kaksi vilkasta kirjastoa!<br />

Varsinais-Suomen taidetoimikunta<br />

on tavoitellut työlleen pitkäjänteisyyttä<br />

eri taiteenalojen ohjelmatyöllä.<br />

Enempi on maailmaa kuin ikkunasta<br />

näkyy – varsinaissuomalaisesta kulttuurista<br />

2010-luvulla on maakunnan<br />

kulttuuritoimijoiden vuosina<br />

2004–2005 laatima toimijalähtöinen<br />

kulttuuristrategia. Siitä julkaistiin toinen,<br />

korjattu painos. Vuonna 2007<br />

käynnistetyt visuaalisten alojen strategia<br />

Pax Artis (kuvataiteet, valokuva)<br />

sekä muotoilun ja käsityön strategia<br />

Tarranauha valmistuivat vuoden <strong>2008</strong><br />

lopulla. Laaja lista varsinaissuomalaisista<br />

muotoilun ja käsityön toimijoista<br />

löytyy taidetoimikunnan kotisivulta<br />

www.vstaide.fi.<br />

Ohjelmiin kirjattuina tavoitteet<br />

saavat uskottavuutta poliittisten päättäjien<br />

käsittelyssä. Mutta kuinka moni<br />

ykkösketjun päättäjä jaksaa tekstien<br />

sisältöön perehtyä? Tärkeästä asiasta<br />

saarnaamista jatkettakoon joka paikassa!<br />

Ohjelmatyössä on saatettu yhteen<br />

toisilleen tuntemattomia ihmisiä eri<br />

puolilta maakuntaa – uusien yhteyksien<br />

syntyminen on työn parasta antia.<br />

Näyttämö- ja esitystaiteen Framilkeskuksen<br />

aikaansaaminen on haave,<br />

jonka toteuttamiseksi läänintaiteilijat<br />

ovat tehneet tiivistä yhteistyötä<br />

Framil-yhdistyksen kanssa. Pyörrekiertueprojekti<br />

käynnistyi syksyllä.<br />

Kahdeksan nukketeatteriesitystä oli<br />

mukana dramaturgiaa ja lavastusta<br />

87

hiovassa Niilo-projektissa. Muisteludraamassa<br />

etsittiin kyliltä ja kaduilta<br />

kadonneita tarinoita uuden läänintaiteilijan<br />

Annamari Karjalaisen ohjauksessa.<br />

Visuaalisen taiteen kentällä Punai-<br />

nen Täplä -tapahtuma Salon taidemuseo<br />

Veturitallissa toiseen kertaan<br />

järjestettynä ei tuottanut tavoiteltuja<br />

määrällisiä myyntituloksia. Nykytaiteen<br />

myyntitapahtuma oli suunnattu<br />

kodinsisustajille. Turun yliopistollinen<br />

keskussairaala hankkii laajennusosaansa<br />

taidetta 200 000 eurolla, tosi-<br />

asiassa promilleperiaatteella. Taidetoimikunta<br />

on ollut hankkeessa asiantuntijana<br />

valitsemassa taiteilijoita ja koordinaattoria.<br />

Taide sairaalassa -koulutustilaisuus<br />

levitti prosenttiperiaatteen<br />

sanomaa laajemmaltikin. Koneen<br />

säätiön residenssitoiminta Mietoisten<br />

Saaren kartanossa alkoi keväällä.<br />

Suunnitelma Kasvunvara – Växtmån<br />

tähtää Taikalamppu-keskuksen<br />

saamiseen maakuntaan. Siinä anne-<br />

taan taiteen keinoin lapsille ja nuoril-<br />

le mahdollisuus vaikuttaa. Lastenkulttuurin<br />

toimijakartoitus toimikunnan<br />

kotisivulle tehtiin samassa yhteydessä.<br />

Turku 2011 -hankkeen tulee toimia<br />

taide- ja kulttuurikentän tahdon ja<br />

näkemyksen mukaisesti.<br />

Kulttuuripääkaupunkivuoden<br />

pitäisi luoda taiteelle ja kulttuurille<br />

88

Ohjelmatyössä on saatettu<br />

yhteen toisilleen<br />

tuntemattomia ihmisiä<br />

eri puolilta maakuntaa<br />

– uusien yhteyksien<br />

syntyminen on työn<br />

parasta antia.<br />

kestäviä rakenteita koko maakuntaan.<br />

Sen tulisi olla enemmän kuin sarja<br />

laadukkaita taide- ja kulttuuriesityksiä.<br />

Taidetoimikunta oli valmistelemassa<br />

useita hankehakemuksia, joista<br />

muutamat etenivät jatkoneuvotteluihin.<br />

Taidetoimikunta vie eteenpäin<br />

myös niitä hankkeita, jotka eivät menestyneet<br />

hankehaussa.<br />

Taidetoimikunnan taiteilijaapurahoilla<br />

on suuri merkitys maakunnassa,<br />

jossa Turun lisäksi mikään<br />

muu kunta ei tue yksittäisiä taiteilijoita.<br />

Luovan taiteellisen työn toisena<br />

merkittävänä tukijana on Suomen<br />

kulttuurirahaston Varsinais-Suomen<br />

rahasto, johon on luotu yhteyksiä.<br />

Millä hinnalla -seminaarissa etsittiin<br />

120 osallistujan voimin hintoja<br />

taiteelliselle työlle. Eri taiteenlajien<br />

yleisötyötä tehtiin tutuksi marraskuun<br />

seminaarissa.<br />

Varsinais-Suomen vuoden <strong>2008</strong><br />

taidepalkinto myönnettiin kirjaili-<br />

ja Reetta Niemelälle ja Varsinaissuomalainen<br />

kulttuuriteko -maininnan<br />

saivat Tiina Källi/Turku Design<br />

Week ja Paimion seudun ympäristöyhdistys.<br />

jukka vehmas<br />

puheenjohtaja<br />

VARSINAIS-SUOMEN<br />

TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009<br />

Puheenjohtaja<br />

Jukka Vehmas<br />

fm, kulttuurisihteeri, Laitila<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Hanna Nurminen<br />

fk, toiminnanjohtaja, Merimasku<br />

Jäsenet<br />

Tarja Ervasti<br />

valosuunnittelija, taiteilija,<br />

Suomusjärvi<br />

Kimmo Hyyppä<br />

fm, Turku<br />

Miira Kaarenoja<br />

fm, tanssipedagogi, Turku<br />

Siru Kainulainen<br />

fl, tutkija, Turku<br />

Tarmo Mustonen<br />

arkkitehti, SAFA, Piispanristi<br />

Mikko Paakkola<br />

kuvataiteilija, Turku<br />

Pekka Turunen<br />

valokuvataiteen maisteri, Kemiö<br />

Sari Äikää-Torkkeli<br />

teatteri-ilmaisun ohjaaja amk,<br />

Loimaa<br />

Maria Österlund<br />

fd, Åbo<br />

Läänintaiteilijat<br />

Milla Järvipetäjä<br />

visuaaliset taiteet<br />

Timo Väntsi<br />

nukketeatteri<br />

Annamari Karjalainen<br />

esittävät taiteet<br />

Pääsihteeri<br />

Maria Merikanto<br />

Osastosihteeri<br />

Eija Räsänen<br />

Toimistosihteeri<br />

Riitta Niemiaho<br />

(osastosihteeri 22.5.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Projektisihteeri<br />

Maija Nyström<br />

(1.9.<strong>2008</strong> alkaen)<br />

Varsinais-Suomen<br />

taidetoimikunta<br />

Linnankatu 24<br />

20100 Turku<br />

www.vstaide.fi<br />

89

Valtion taideteostoimikunta<br />

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta<br />

Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta<br />

<strong>Taiteen</strong> keskustoimikunnan jaostot<br />

Kuvaluettelo<br />

90

Valtion<br />

taideteos-<br />

toimikunta<br />

Julkinen tila<br />

– julkinen taide<br />

Suomen valtio on yli viidenkymmenen vuoden ajan hankkinut taideteoksia omistamiinsa<br />

ja käyttämiinsä rakennuksiin kotimaassa ja ulkomailla. Kun valtion julkisen taiteen<br />

hankintajärjestelmä vuonna 1956 perustettiin, puhuttiin julkisten rakennusten kaunis-<br />

tamisesta taideteoksilla. Vanha perustehtävä on jäljellä edelleenkin, mutta nyt se nähdään<br />

laajemmin. Taidetta hankitaan, koska näin voidaan edistää visuaalisen alan taiteilijoiden<br />

työmahdollisuuksia ja toimeentuloa. Samalla lisätään yhteisen ympäristön esteettisyyttä<br />

ja parannetaan ihmisten elämänlaatua.<br />

Julkisella taiteella on myös valistustehtävänsä:<br />

sellaisetkin ihmiset, joilla<br />

ei muutoin olisi kosketusta korkeatasoiseen<br />

taiteeseen, pääsevät siitä<br />

nauttimaan. Julkinen taide siis tasaarvoistaa<br />

taiteen saatavutta. Valtio<br />

ja kunnat hankkivat taideteoksia<br />

julkisille paikoille: toreille, aukioille,<br />

kaduille, puistoihin ja pihoille, mutta<br />

ennen kaikkea julkisten rakennusten<br />

sisätiloihin, joihin pääsy ei − niiden<br />

julkisesta luonteesta huolimatta − ole<br />

täysin vapaa. Valtio hankkii taidetta<br />

myös ulkomailla sijaitseviin edustustoihin,<br />

joissa teoksilla on tehtävänsä<br />

Suomen käyntikortteina.<br />

Julkiseen tilaan sijoitetulle taideteokselle<br />

asetetaan erityisiä vaatimuksia.<br />

Toisin kuin museoiden taide,<br />

julkinen taide on ihmisten silmissä,<br />

halusivat he sitä tai eivät. Siksi julkisesti<br />

esillä oleva taide ei saisi loukata<br />

eikä olla vaaraksi lasten turvalliselle<br />

kasvulle. Toisaalta taiteen pitää<br />

myös puhutella ja herättää ajatuksia.<br />

Lisäksi julkiseen tilaan sijoitetun taideteoksen<br />

tulee olla kestävä: se ei saa<br />

särkyä kosketuksesta eikä siitä saa aiheutua<br />

vaaraa. Muun muassa tällaisia<br />

haasteita valtion taideteostoimikunta<br />

kohtaa työssään.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> valtion taideteostoimikunnalla<br />

oli käytössään taideteosten<br />

hankkimiseen ja valtion taidekokoelman<br />

hoitoon 704 000 euron<br />

määräraha. Teoksia sekä ostettiin<br />

suorina hankintoina että tilattiin, ja<br />

käynnistettiin myös kaksi taidekilpailua.<br />

Helsingin Musiikkitalon ulkoalueelle<br />

ja pääaulaan etsitään taideteosideoita<br />

yleisen, kaksivaiheisen<br />

taidekilpailun avulla. Rakennuksen<br />

oletetaan valmistuvan keväällä 2011.<br />

Toinen ideakilpailu julistettiin<br />

Kuvataideakatemian opiskelijoille<br />

tarkoituksena löytää ehdotuksia<br />

oppilaitokseen sijoitettaviksi tai ajatuksellisesti<br />

liittyviksi taideteoksiksi.<br />

Kilpailu on oppilaille oppimisprosessi,<br />

joka valmentaa julkisen tilaustyön<br />

hallintaan.<br />

Tilaustöistä valmistui Terike<br />

Haapojan verkkotekniikkaa hyödyntävä<br />

teos Katoava maisema Teatterikorkeakoulun<br />

valo- ja äänisuunnittelun<br />

laitokselle. Teos rakentuu luonnonmaisemaa<br />

reaaliajassa esittävästä<br />

video- ja äänikuvasta, ja sen kestoaika<br />

on kymmenen vuotta. Vuonna <strong>2008</strong><br />

valmistui myös Anu Tuomiselta opetusministeriön<br />

kokoushuoneisiin<br />

tilattu teossarja.<br />

Kokoelman vanhetessa teosten<br />

kunnostuksen osuus määrärahan<br />

käytöstä on kasvanut. Vuonna <strong>2008</strong><br />

kunnostettiin eräitä 1970-luvulla<br />

91

tilattuja julkisia ulkoteoksia, samoin<br />

kuin opetusministeriön sisäpihalle<br />

1980-luvulla valmistunut<br />

Kaj Franckin, Lauri Anttilan ja Olli<br />

Tammisen Kivipuutarha, yksi ensimmäisistäympäristötaideteoksistamme.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> taideteostoimikunta<br />

lähti mukaan ensimmäiseen yhteiseen<br />

taidehankkeeseen toisen valtion<br />

kanssa. Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen<br />

kulttuurikeskukseen tilattiin<br />

Suomen ja Ruotsin yhteisen historian<br />

merkkivuoden 1809 muistoksi<br />

taideteos, jonka ideoivat ja toteuttavat<br />

yhdessä suomalainen ja ruotsalainen<br />

taiteilija.<br />

Valtion taidehankinnoista on<br />

vuosikymmenien varrella karttunut<br />

kokoelma, joka määrältään on<br />

Ateneumin taidemuseon kokoelman<br />

jälkeen Suomen toiseksi suurin: tällä<br />

hetkellä noin 12 700 teosta.<br />

liisa-maria<br />

hakala-zilliacus<br />

puheenjohtaja<br />

92

VALTION TAIDETEOS-<br />

TOIMIKUNTA<br />

<strong>2008</strong>–2010<br />

Puheenjohtaja<br />

Liisa-Maria Hakala-Zilliacus<br />

kulttuuriasiainneuvos, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Veli Granö<br />

valokuvataiteilija, Helsinki<br />

Petri Kaverma<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Anne Meskanen<br />

kuvanveistäjä, Espoo<br />

Päivi Montola<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Pauno Narjus<br />

arkkitehti, Turku<br />

Mikko Paakkola<br />

taidemaalari, Turku<br />

Aurora Reinhard<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Antti Salokannel<br />

taidegraafikko, Lahti<br />

Janna Syvänoja<br />

taiteilija, Helsinki<br />

Anne Tamminen<br />

kuvataiteilija, Hämeenlinna<br />

Varajäsenet<br />

Mary Gregory<br />

kuvataiteilija, Oulu<br />

Paula Holopainen<br />

taidemaalari, Vantaa<br />

Eliisa Isoniemi<br />

taidegraafikko, Helsinki<br />

Päivi Jääskeläinen<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Sanna Kannisto<br />

valokuvataiteilija, Helsinki<br />

Kristiina Koskiaho<br />

arkkitehti, Helsinki<br />

Jani Ruscica<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Jukka Tuominen<br />

kuvanveistäjä<br />

Tiina Veräjänkorva<br />

keraamikko, kuvanveistäjä, Vihti<br />

Erja Väyrynen<br />

asiamies, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Erika Hyyryläinen<br />

taidesihteeri<br />

(09) 1607 7026 tai 0400 847 026<br />

erika.hyyrylainen@minedu.fi<br />

Amanuenssi<br />

Heli Ahmio<br />

amanuenssi<br />

93

KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN<br />

KIRJASTOAPURAHA-<br />

LAUTAKUNTA <strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Riitta Kaivosoja<br />

ylijohtaja<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri<br />

Jäsenet<br />

Risto Ahti<br />

kirjailija, Tampere<br />

Annikki Ellonen<br />

dramaturgi, Helsinki<br />

Pirjo Hiidenmaa<br />

filosofian tohtori, Helsinki<br />

Riina Katajavuori<br />

kirjailija, Helsinki<br />

Bodil Lindfors<br />

kirjailija,Turku<br />

Juhani Lindholm<br />

suomentaja, Järvenpää<br />

Osmo Pekonen<br />

filosofian tohtori, Jyväskylä<br />

Varajäsenet<br />

Ahti Ahonen<br />

teatteriohjaaja, Rovaniemi<br />

Paula Havaste<br />

filosofian tohtori, Nurmijärvi<br />

Mervi Kantokorpi<br />

kirjallisuudentutkija, Pohja<br />

Lasse Koskela<br />

päätoimittaja, Vantaa<br />

Marja Kyrö<br />

suomentaja, Lahti<br />

Tuija Lehtinen<br />

kirjailija, Espoo<br />

Peter Mickwitz<br />

kirjailija, Helsinki<br />

Irja Seurujärvi-Kari<br />

lehtori, Helsinki<br />

Ilpo Tiihonen<br />

kirjailija, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Esa Rantanen<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7065<br />

esa.rantanen@minedu.fi<br />

94

KUVATAITEEN<br />

NÄYTTÖAPURAHALAUTAKUNTA <strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Juhani Tuominen<br />

professori, Rovaniemi<br />

Jäsenet<br />

Johanna Kiivaskoski<br />

taidegraafikko, Helsinki<br />

Markku Kosonen<br />

sisustusarkkitehti, Helsinki<br />

Marko Lampisuo<br />

kuvataiteilija, Pori<br />

Anneli Sipiläinen<br />

kuvanveistäjä, Hausjärvi<br />

Juha-Heikki Tihinen<br />

kriitikko, Helsinki<br />

Anu Tuominen<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Marjukka Vainio<br />

valokuvataiteilija, Hämeenlinna<br />

Varajäsenet<br />

Hanna Jaanisoo<br />

kuvanveistäjä, Pirkkala<br />

Asko Mäkelä<br />

johtaja, Helsinki<br />

Visa Norros<br />

taidegraafikko, Helsinki<br />

Esko Nummelin<br />

museonjohtaja, Pori<br />

Silja Puranen<br />

tekstiilitaiteilija, Tuusula<br />

Veronika Ringbom<br />

taidegraafikko, Turku<br />

Liisa Tiirola-Santala<br />

koulutusjohtaja, Hollola<br />

Annika Tudeer<br />

performanssitaiteilija, Helsinki<br />

Seppo Väänänen<br />

kuvataiteilija, Joensuu<br />

Sihteeri<br />

Seppo Kauhanen<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7378<br />

seppo.kauhanen@minedu.fi<br />

95

KUVITTAJIEN JA<br />

SARJAKUVATAITEILIJOIDEN<br />

KIRJASTOAPURAHA-<br />

JAOSTO <strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Antonio Altarriba<br />

keraamikko, Lappeenranta<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Juhani Tolvanen<br />

toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Ville Hänninen<br />

toimittaja, Helsinki<br />

Tiina Paju<br />

graafikko, Helsinki<br />

Lasse Rantanen<br />

graafinen muotoilija, Helsinki<br />

Anna Seppo<br />

kuvittaja, Vantaa<br />

Varajäsenet<br />

Mika Launis<br />

kuvittaja, Helsinki<br />

Kalervo Pulkkinen<br />

toimittaja, Helsinki<br />

Otto Sinisalo<br />

sarjakuvakriitikko, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Kirsi Väkiparta<br />

taidesihteeri<br />

puh. (09) 1607 7027<br />

kirsi.vakiparta@minedu.fi<br />

96

MEDIATAIDEJAOSTO<br />

<strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Anna Vilkuna<br />

FM, Jyväskylä<br />

Jäsenet<br />

Annette Arlander<br />

teatteriohjaaja, professori, Helsinki<br />

Philip Dean<br />

professori, dekaani, Vantaa<br />

Minna Heikinaho<br />

kuvataiteilija, Helsinki<br />

Tuula Linnusmäki<br />

tanssitaiteilija, Lempäälä<br />

Asko Mäkelä<br />

johtaja, Helsinki<br />

Perttu Rastas<br />

intendentti, Helsinki<br />

Hannu Saha<br />

puheenjohtaja, Kaustinen<br />

Siskotuulikki Toijonen<br />

toimittaja, Tampere<br />

Merja Turunen<br />

dramaturgi, Tampere<br />

Sihteeri<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri<br />

(17.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

puh. (09) 1607 7338<br />

jarmo.malkavaara@minedu.fi<br />

97

RESIDENSSIJAOSTO<br />

<strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Hannu Castrén<br />

kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä<br />

Jäsenet<br />

Antonio Altarriba<br />

keraamikko, Lappeenranta<br />

Marianna Kajantie<br />

johtaja, Helsinki<br />

Bo Karsten<br />

tuottaja, Helsinki<br />

Irmeli Kokko<br />

toiminnanjohtaja, Helsinki<br />

Hanna Nurminen<br />

filosofian kandidaatti, Merimasku<br />

Hannu Saha<br />

puheenjohtaja, Kaustinen<br />

Esko Vesikansa<br />

asiamies, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri<br />

(17.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

puh. (09) 1607 7338<br />

jarmo.malkavaara@minedu.fi<br />

98

SIRKUSTAIDEJAOSTO<br />

<strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Hannu Saha<br />

puheenjohtaja, Kaustinen<br />

Jäsenet<br />

Markku Aulanko<br />

sirkuspedagogi, Helsinki<br />

Anna-Kaisa Järvi<br />

sirkustaiteilija, ohjaaja, Oulu<br />

Taina Kopra<br />

sirkustaiteilija, Tampere<br />

Sari Lakso<br />

tanssitaiteilija, Helsinki<br />

Tomi Purovaara<br />

toiminnanjohtaja, Vantaa<br />

Tanja Rasi<br />

toiminnanjohtaja, Jyväskylä<br />

Timo Rautiainen<br />

muusikko, Jyväskylä<br />

Matti Selin<br />

sirkustaiteilija, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Jarmo Malkavaara<br />

pääsihteeri<br />

(17.11.<strong>2008</strong> saakka)<br />

puh. (09) 1607 7338<br />

jarmo.malkavaara@minedu.fi<br />

99

SÄVELTAITEEN KIRJASTO-<br />

APURAHAJAOSTO <strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Pekka Vapaavuori<br />

musiikin tohtori, lehtori, Kuopio<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Satu Angervo<br />

intendentti, Espoo<br />

Jäsenet<br />

Teppo Ali-Mattila<br />

muusikko, Espoo<br />

Kirsi Heikkinen<br />

säveltäjä, sanoittaja, Helsinki<br />

Raila Kulokari<br />

muusikko, Helsinki<br />

Tommi Lindell<br />

muusikko, Helsinki<br />

Juhani Nuorvala<br />

säveltäjä, Helsinki<br />

Jarmo Sermilä<br />

säveltäjä, Hämeenlinna<br />

Kirsi Snellman<br />

muusikko, Helsinki<br />

Varajäsenet<br />

Martti Heikkilä<br />

toiminnanjohtaja, Helsinki<br />

Lottaliina Lehtinen<br />

lakimies, Helsinki<br />

Juhani Leinonen<br />

toiminnanjohtaja, Hamina<br />

Jori Nummelin<br />

sanoittaja, Vantaa<br />

Hannu Pohjannoro<br />

säveltäjä, Helsinki<br />

Kaija Saariaho<br />

säveltäjä, Pariisi<br />

Patrik Stenström<br />

muusikko, Helsinki<br />

Sihteeri<br />

Anni Tappola<br />

suunnittelija<br />

puh. (09) 1607 7382<br />

anni.tappola@minedu.fi<br />

100

VIESTINNÄN JA TIEDOTUKSEN<br />

KEHITTÄMISJAOSTO <strong>2008</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Riitta Seppälä<br />

johtaja, Helsinki<br />

Jäsenet<br />

Hannu Castrén<br />

kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä<br />

Vivan Lygdbäck<br />

kulttuuripäällikkö, Vaasa<br />

Hannu Saha<br />

puheenjohtaja, Kaustinen<br />

Arto Seppälä<br />

kirjailija, Tampere<br />

Sihteeri<br />

Paula Haikarainen<br />

tiedottaja<br />

101

Kuvalista<br />

s. 2 Pieni Merenneito, kuvassa Satu<br />

Rekola. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 3 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali,<br />

Tanssiteatteri Minimi: Päätä ja häntää,<br />

kuvassa Tuomas Juntunen ja Riikka<br />

Puumalainen. Kuva: Mikko Mäntyniemi/<br />

Studio Alias, kuvankäsittely Pekka<br />

Nurmi/Indievisual.<br />

s. 6 Sirkus Helium ja Maneesipoika,<br />

Heikki Leppävuori. Kuva: Kirsi<br />

Manninen.<br />

s. 8 Talvisirkus Valo. Kuvassa Devlin<br />

Bogino, Hanna Terävä, Jenni Kallo ja<br />

Amélie Kourim. Kuva: Kirsi Manninen.<br />

s. 12 Kuinka KumMaa on kaikkialla,<br />

kuvassa Jenni Kallo. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 16 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna<br />

Terävä. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 19 Päällysfrakki, kuvassa Kaisa Niemi.<br />

Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 22 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna<br />

Terävä. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 33 Talvisirkus Sirius, planeetat.<br />

Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 35 Pieni Merenneito, kuvassa Satu<br />

Rekola. Kuva: Heidi Masalin.<br />

s. 38 Ovi, kuvassa Liisa Risu ja Hanna<br />

Terävä. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 40 Talvisirkus Nauru, kuvassa Sakari<br />

Saikkonen, Petri Heikkilä, Saku Mäkelä,<br />

Mirja Jauhiainen ja Jenni Kallo. Kuva:<br />

Riku Virtanen.<br />

s. 42 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna<br />

Terävä. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 45 Keskiyön Näytelmä, kuvassa Liisa<br />

Risu, Sanna Silvennoinen ja Kaisa<br />

Niemi. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 47 Talvisirkus Valo, kuvassa Sakari<br />

Saikkonen. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 50 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna<br />

Terävä. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 52 Merenneito ja siskot.<br />

Kuva: Kirsi Manninen.<br />

s. 53 Sirkus Helium, Heikki Leppävuori<br />

Kuva: Kirsi Manninen.<br />

s. 55 Talvisirkus Nauru, kuvassa Jenni<br />

Kallo. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 59 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali,<br />

Da.Te Danza: Suena.<br />

s. 64 Talvisirkus Säde, kuvassa Jenni<br />

Kallo. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 68 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali,<br />

Tanssiteatteri Minimi: Jätekukko,<br />

kuvassa Ari Lahti, Tuomas Juntunen<br />

ja Riikka Puumalainen. Kuva: Petra<br />

Tiihonen.<br />

s. 76 Keijukaissaari, kuvassa Jonna<br />

Eiskonen. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 80 Yhteistuotanto Hurjaruuthin<br />

kanssa: Circo Aereo, kuvassa Johanna<br />

Juhola ja Tomi Elo. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 86 Talvisirkus Valo, kuvassa Heikki<br />

Leppävuori, Sampo Kurppa, Amélie<br />

Kourim, Elina Lajunen, Saku Mäkelä,<br />

Sakari Saikkonen ja Thomas Monckton.<br />

Kuva: Miska Reimaluoto.<br />

s. 88 Talvisirkus-harjoitus, kuvassa<br />

Heikki Leppävuori. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 92 Talvisirkus Valo Jenni Kallo<br />

ja Sakari Saikkonen. Kuva: Miska<br />

Reimaluoto.<br />

s. 96 Yhteistuotanto Hurjaruuthin<br />

kanssa: Circo Aereo, kuvassa Johanna<br />

Juhola ja Tomi Elo. Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 99 Talvisirkus Valo. Kuvassa Amélie<br />

Kourim, Jenni Kallo ja Sakari Saikkonen.<br />

Kuva: Riku Virtanen.<br />

s. 103 Talvisirkuksen Siat olivat<br />

mukana Säätytalolla, kun Tanssiteatteri<br />

Hurjaruuth sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.<br />

Kuva Kaisa Karkkonen.<br />

102

103

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!