Tässä numerossa

Sananvapausasiaa, s. 5 

Eurooppalainen pidätysmääräys, s. 7 

Syyttäjälaitoksen arvokeskustelu, s. 8 

Vaasan päällikköpäivät, s. 9 

8/2004 

20.8.2004

8/2004 

20.8.2004 

Toimituksen yhteystiedot 

Valtakunnansyyttäjänvirasto / 

tiedotus 

VKSV@om.fi 

www.oikeus.fi/vksv 

PL 333 (Albertinkatu 25 A) 

00181 HELSINKI 

Puhelin 

010 362 0820 

010 362 0832 

Faksi 

010 362 0838 

Päätoimittaja Marja Lehtonen 

marja.lehtonen@om.fi 

Toimitussihteeri Virve Pehkonen 

virve.pehkonen@om.fi 

2 

Tässä numerossa 

8/2004 

KYLLÄ MAALLA OLI MUKAVAA...................3 

UUDEN PARITUSRIKOKSEN 

SYYTTÄMISTOIMIVALTA..............................5 

AVKS:N RATKAISU 

SANANVAPAUSRIKOSASIASSA.................. 6 

KÄSIKIRJA EUROOPPALAISESTA 

PIDÄTYSMÄÄRÄYKSESTÄ........................... 7 

ARVOPROSESSI ETENEE............................... 8 

VAASAN PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT...................... 9 

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 

MURMANSKISSA.......................................... 10 

NORDISKA RIKSÅKLAGARMÖTET.................12 

TYÖRYHMÄT................................................ 15 

TIEDOTUKSIA............................................... 17 

HENKILÖSTÖ................................................. 18 

Kirjoitukset seuraavaan 

numeroon toimitukselle 

viimeistään 17.9.2004!

3 

ELOKUUSSA 2004 

KYLLÄ MAALLA OLI MUKAVAA 

Kuluneen kesän aikana radiossa on soinut tiheään Mikko Alatalon ja Juice Leskisen mainio 

laulelma "Mä lähden maalle ..." Siinä Mikko romantisoi maalaiselämää vanhoin mielikuvin, mutta 

Juice palauttaa hänet kyynisesti autioituvan maaseudun todellisuuten. "Mä lähden maalle, 

kun vain pääsen yöksi kaupunkiin." 

Olen neljännesvuosisadan ajan viettänyt kesiäni mökillä Heinolassa, ensin maalaiskuntalaisena, 

kuntaliitoksen jälkeen oikein kaupunkilaisena. Aina on maalla ollut mukavaa, onhan ollut kesä 

ja loma. Talvella saattaisi olla vähemmän mukavaa. Kylältä ovat kadonneet peräjälkeen kauppa, 

koulu, posti, linja-autovuorot ja myös monet asukkaat. Maanviljelys ja karjanhoito ovat 

tyrehtyneet miltei kokonaan. Syrjäkylille jää varttunut väki, työikäiset siirtyvät lähemmäs 

kaupungin keskustaa tai työn perässä kokonaan muualle. Mökkiläiset sensijaan viihtyvät ja 

viettävät iän karttuessa yhä enemmän aikaa kakkosasunnollaan. Kesäasukkaitten tärkeys 

onkin lomanviettokunnissa huomattu, ja heille on ehdotettu jopa kaksoiskuntalaisuutta. 

Heinola tuli monille muillekin tutuksi kesän asuntomessujen ansiosta. Kun useimmat suoma- 

laiset haluaisivat asua omakotitalossa järven rannalla keskellä kaupunkia, niin messujen suo- 

sion saattoi arvata. Mielenkiintoista katsottavaa löytyikin ja sai hyödyllisiä vinkkejä. Tarjolla oli 

pientaloja lähes joka makuun: oli huvi- ja vierasmajaa, rantasaunaa, ulkoporeallasta, terasseja, 

parvekkeita, upeita keittiöitä ja sisustuksia, eräässä talossa jopa sisähissi vanhuuden varalle. 

Rantarakentaminen oli elinkaariajattelun ohella messujen kantavia teemoja. 

Tähtiniemen alue löytää kyllä asukkaansa, ja toivottavasti järjestelyjen vastineeksi on saatu 

myös kaivattuja euroja. Kesätapahtumat ovat tarpeellisia piristysruiskeita niitä järjestäville 

kunnille sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. 

Rankkasateitten saattelemana olemme nyt palanneet töihin potemaan lomaltapaluustressiä. 

Luin jostain lehdestä, että töihin paluun jälkeiset kaksi viikkoa kuluvat ankaran stressin ja 

sopeutumisen kourissa, kun työt ovat kasaantunut lomasijaisten puuttumisen takia. Kauka- 

na ovat ajat, jolloin pitkän loman jälkeen työhön paluuta odotettiin virkistyneenä ja innok- 

kaana kuin lapsi ensimmäistä koulupäiväänsä. Kaikesta saa stressin, lomastakin, jos haluaa. 

Joku saa stressin valkeistä öistä, joku toinen kesän loppumisesta. Siihen liittyen ja kuluneen 

8/2004

4 

ELOKUUSSA 2004 

kesän muistoksi tarjoan lukijoiden iloksi pari murrerunoa äskettäin ilmestyneestä 

runoantologiasta Mee mummu ja muut: 

valakiat yöt 

vaikka täällon pimiä 

valakiat yöt kulukee mukana 

vaikka mää paan verhot kiinni 

mustaa on ulukona ja 

mustaa on sisällä 

säkkipimiää 

valakia mua valavottaa 

vaikka paan silimät kiinni ja 

unta nään 

niin valakia halakasee mun pään. 

(Minna Mirha, kotoisin Oulusta, asuu Helsingissä) 

Pihamuata laittelloo 

Toukokuussa 

tuntuu miel niin rehvakkaalta 

kun pihamuata laittelloo. 

Kesäkuussa 

on uatos kasviloihin kasvun seuroomisessa 

ja pöllyyttäjäperhosten lentelyssä. 

Heinäkuussa 

ei muuta halluiskaan ku istuu vuan keinussa 

ja ihhailla. 

Elokuussa 

ei tahtos siirtyy pihamualta tuppaan, 

mutta silti kurkkuu kuristelloo 

ku näkköö rehevyyvven ja kauneuvven 

ja tajjuu, että se valamistautuu jo väistämättömmään 

ja tuas on yks suv männy 

lähemmäks ommoo syksyy ja leppoo. 

Stressitöntä lomaltapaluuta! 

Marja Lehtonen 

(Helmi Varis, asuu Viinijärvellä) 

8/2004

UUDEN PARITUSRIKOKSEN 

SYYTTÄMISTOIMIVALTA 

Valtakunnansyyttäjä on 12.8.2004 lähettänyt kaik- 

kiin paikallisiin syyttäjäyksiköihin jokaisen syyttäjän 

tietoon saatettavaksi kirjeen, jossa on käsitelty 

sananvapausrikoksena esiintyvän paritusrikoksen 

syyttämistoimivallan järjestelyjä muun ohella 

esitutkintayhteistyötä silmällä pitäen. Jokaisen syyt- 

täjän on syytä tutustua siihen. 

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 

annetun lain (460/2003) 24 §:n 1 momentin mu- 

kaan valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nosta- 

misesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta vi- 

rallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen 

rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta. 

Paritusrikosta koskevaa rikoslain 20 luvun 9 §:ää on 

muutettu lailla 650/2004, joka on tullut voimaan 

1.8.2004. Rangaistussäännöksen 3 kohta on seu- 

raavan sisältöinen: 

"Paritus 

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista 

hyötyä 

- - - 

3) yhteystietoja välittämällä tai muuten 

markkinoi toisen sellaiseen tekoon 

ryhtymistä tietäen, että hänen toimintansa 

olennaisesti edistää teon toteutumista 

(lihavointi tässä) 

- - - 

on tuomittava parituksesta sakkoon tai vankeuteen 

enintään kolmeksi vuodeksi. " 

5 

SANANVAPAUSASIAA 

Ylitarkastaja Simo Kolehmainen 

8/2004 

Paritusrikos on rangaistussäännöksen 3 kohdan 

tekotavan mukaisesti tehtynä valtakunnansyyttäjän 

yksinomaiseen syyttämistoimivaltaan kuuluva sanan- 

vapausrikos edellyttäen, että yhteystietojen välittä- 

minen tai muu markkinointi tapahtuu joukkovies- 

tinnässä (esim. lehti- tai internet-ilmoituksena). Muun- 

lainen paritusrikos kuuluu puolestaan paikallissyyt- 

täjän toimivaltaan. 

Paritusrikoksen kyseisen tekotavan kriminalisointi on 

uusi ja asia on julkisuusherkkä. Valtakunnansyyttäjän 

syytteen nostamista koskeva päätös virallisen syyt- 

teen alaisissa sananvapausrikoksissa on ehdoton 

prosessinedellytys. Näistä syistä on erityisen tärkeä- 

tä, että esitutkintayhteistyö ja syyteharkinta tapahtuvat 

menettelyllisestikin oikein. 5

SANANVAPAUSASIAA 

Ylitarkastaja Simo Kolehmainen 

APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄN 

RATKAISU SANANVAPAUSRIKOSASIASSA 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on 11.8.2004 

antanut erästä sananvapausrikosasiaa koske- 

van ratkaisun (dnro 272/21/04), jossa on 

käsitelty valtakunnansyyttäjän yksinomaisen 

syyteoikeuden merkitystä syyteharkinnan kan- 

nalta. 

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 

annetun lain (460/2003), jäljempänä sananvapaus- 

lain, 24 §:n 1 momentin mukaan valtakunnan- 

syyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun 

viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alai- 

sesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä 

päätoimittajarikkomuksesta. 

Kihlakunnansyyttäjä oli jättänyt erään henkilön syyt- 

teeseen asettamatta painotuotteen välityksellä vuon- 

na 2003 tapahtuneeksi epäillystä julkisesta kehot- 

tamisesta rikokseen ei näyttöä -perusteella. Kihlakun- 

nansyyttäjä selitti tulkinneensa sananvapauslain 24 

§:n säännöstä siten, ettei se edellyttänyt valta- 

kunnansyyttäjän syytemääräystä tilanteessa, jossa 

suoritettu esitutkinta ei antanut aihetta syytteen 

nostamiseen. 

6 

8/2004 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi ratkaisussaan, että 

syytteen nostamisesta päättäminen on syyte- 

harkintaa edellyttävä ratkaisu ja se voi yksittäisessä 

asiassa johtaa syytteen nostamiseen tai syyttämättä 

jättämiseen. Siitä ja sananvapauslain esitöissä 

lausutusta seurasi, ettei lain 24 §:ää voinut tulkita 

niin, että paikallissyyttäjällä olisi oikeus jättää virallisen 

syytteen alainen julkaistun viestin sisältöön perustu- 

va rikos syyttämättä. Paikallissyyttäjällä ei ole toimi- 

valtaa suorittaa syyteharkintaa eikä tehdä minkään- 

laista syyteharkinnallista ratkaisua, sen paremmin 

syyttämättä jättämistä kuin syytteen nostamista, 

valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syyttämistoi- 

mivaltaan kuuluvissa sananvapauslain 24 §:n 

tarkoittamissa asioissa. 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä antoi kihlakunnan- 

syyttäjälle huomautuksen toimivallan ylityksestä 

syyteharkinnan suorittamisessa valtakunnan- 

syyttäjän yksinomaiseen syyttämistoimivaltaan kuu- 

luvassa asiassa. 

Suorittamassaan uudessa syyteharkinnassa apulais- 

valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut kyse 

rikoksesta. 5

7 

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 

Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen 

SYYTTÄJILLE TUEKSI KÄSIKIRJA 

MENETTELYSTÄ EUROOPPALAISTA 

PIDÄTYSMÄÄRÄYSTÄ KOSKEVISSA ASIOISSA 

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 

Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden 

välillä (1286/2003) tuli voimaan 1.1.2004. Lailla pan- 

tiin täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 

puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä 

ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä. 

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on laadittu käsikir- 

ja, joka tämän kuun aikana toimitetaan kaikille 

syyttäjille tueksi pidätysmääräyksen antamista ja 

Suomessa pidätysmääräyksen nojalla kiinniotetun 

henkilön luovuttamista koskevissa asioissa. Käsikir- 

jan valmistelutyöhön osallistuivat viimeisen puolen 

vuoden aikana edustajat syyttäjälaitoksesta, oikeus- 

ministeriöstä ja keskusrikospoliisista. Käsikirjassa on 

pyritty huomioimaan ne käytännön tilanteet, joissa 

syyttäjän toimia tarvitaan. Lisäksi pidätysmääräyk- 

sestä on laadittu mallilomake. 

Koska käytännön tapauksia ei ole vielä ollut kovin 

monta eikä kaikkia eteen tulevia tilanteita ole mah- 

dollista ennakoida, on selvää, että niin käsikirjaa kuin 

mallilomakettakin tullaan päivittämään ja tietoja 

täsmentämään, kun soveltamiskäytännöstä saadaan 

lisää tietoa. Varsin hyödyllistä olisikin, että lainkäyttäjät 

toimittaisivat virastoomme palautetta näiden apu- 

välineiden käyttämisestä. 

Syyttäjäyksikköjen on huolehdittava siitä, että käsi- 

kirja ja mallilomake tavoittaa jokaisen syyttäjän. Ne 

löytyvät myös sähköisessä muodossa Ilona- 

intranetistä (http://oiva.om.fi/portaali/ilona.htm) 

Syyttäjät-sivuilta alaotsikon Kansainväliset asiat - 

Eurooppalainen pidätysmääräys alta. 

8/2004 

Syyttäjät voivat pulmatilanteissa luonnollisesti edel- 

leen kääntyä oman alueensa kansainvälisten asioi- 

den avainsyyttäjän, Valtakunnansyyttäjänviraston 

kansainvälisen yksikön ja keskusrikospoliisin Sirene- 

toimiston puoleen. 

Vanhat kuulutukset 

Keskusrikospoliisin SIRENE-toimistosta saadun tiedon 

mukaan Schengenin tietojärjestelmään (SIS) on kir- 

jattuna noin 80 kansainvälistä etsintäkuulutusta 

tutkinnanjohtajien tai syyttäjien laatimien luovutus- 

pyyntöjen nojalla. Nämä kuulutukset on kirjattu 

ennen tämän uuden pidätysmääräystä koskevan lain 

voimaantuloa. Schengen sopimuksen soveltamises- 

ta tehdyn yleissopimuksen 95 artiklan nojalla SIS:iin 

tehtyjen kuulutusten säilyttämistarve tulee yleis- 

sopimuksen 112 artiklan mukaan tutkia viimeistään 

kolmen vuoden kuluttua kuulutuksen liittämisestä 

järjestelmään. Näiden ns. vanhojen kuulutusten 

voimassapitämisen edellytykset on siten tutkittava 

uudestaan ja jos on tarvetta pitää ne edelleen voi- 

massa, uudistettava kuulutukset. Tämä tarkoittaa 

sitä, että joidenkin - käytännössä todennäköisesti 

useimpien - vanhojen luovutuspyyntöjen sijasta 

tulee antaa eurooppalainen pidätysmääräys. 

SIRENE-toimiston ja Valtakunnansyyttäjänviraston 

välillä on sovittu, että KRP toimittaa tiedot näistä 

kuulutuksista vanhan luovutuspyynnön laatijalle sii- 

nä tarkoituksessa, että luovutuspyyntö tarvittaessa 

muutetaan pidätysmääräykseksi. Tämä edellyttää 

yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja syyttäjän välillä. 

Syyttäjien tulee käsitellä nämä asiat viipymättä. 5

8 

ARVOKESKUSTELU 

Valtionsyyttäjä Olavi Lippu 

SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOPROSESSI ETENEE 

YT-päälliköille ja aluevastuussa oleville valtionsyyttäjille 

järjestettiin arvoprosessia koskeva koulutuspäivä 

Valtakunnansyyttäjänvirastossa 16.8.2004. 

Tilaisuuden avasi arvotyöryhmän puheenjohtaja, 

valtionsyyttäjä Raija Toiviainen. Tilaisuuden vetäjä- 

nä toimi KRP:n koulutuspäällikkö Monica Lindeman- 

Valkonen, joka myös perehdytti osallistujia aiheeseen. 

Lyhyen johdannon ja orientoivan yksilöharjoituksen 

jälkeen menimme suoraan asiaan eli ryhdyimme, 

harjoitusmielessä, työryhmissä etsimään arvoehdok- 

kaita, joita sitten päivän kuluessa yhdessä analysoi- 

tiin ja työstettiin edelleen. Osanottajat vaikuttivat 

innostuneilta ja keskustelu oli vilkasta. 

Päivän päätteeksi sovittiin alueellisten arvokeskustelu- 

tilaisuuksien ajat ja pääosin myös paikat, jotka kan- 

nattaa saman tien merkitä kalenteriin. Tilaisuudet ovat 

8/2004 

saman sisältöisiä ja ne ovat yhteisiä syyttäjille ja 

sihteereille. Tarkoitus on, että YT-alueparin henkilös- 

tö jakaantuu tasaisesti alueella järjestettäviin tilaisuuk- 

siin. Jaosta päättävät viime kädessä YT-päälliköt. 

Arvokeskustelun tarkoituksena on sopia yhteisistä, 

meidän jokaisen työhön liittyvistä arvoista ja siitä, 

mitä me niillä tarkoitamme. Vaikka päätavoitteena on 

arvoista sopiminen, olennaista on myös keskustelu 

tärkeiksi koetuista asioista ja päämääristä sekä niiden 

merkityksestä ja vaikutuksesta meidän jokapäiväi- 

sessä toiminnassamme. Arvot voidaan käsittää myös 

tietynlaisina yhteisinä pelisääntöinä, eikä ole lainkaan 

yhdentekevää, millaisilla pelisäännöillä me yhteisellä 

työpaikallamme toimimme. Tämän vuoksi jokaisen 

yksittäisen syyttäjän ja sihteerin osallistuminen arvokeskusteluun 

on ehdottoman tarpeellista. 5 

Arvokeskustelutilaisuudet järjestetään aikajärjestyksessä seuraavasti: 

YT-aluepari Aika Paikka 

Keski-Uusimaa 8.10. Tampere 

ja Pirkanmaa 11.10. Järvenpää 

Itä-Uusimaa 25.10 Tikkurila 

ja Päijät-Häme 29.10 Lahti 

Satakunta 1.11. Vaasa 

ja Länsirannikko 2.11. Pori 

Oulu ja Lappi 8.11. avoin 

9.11. avoin 

Länsi-Uusimaa, 

Varsinais-Suomi 15.11. avoin 

ja Ahvenanmaa 16.11. avoin 

YT-aluepari Aika Paikka 

Savo 22.11. avoin 

ja Pohjois Karjala 3.12. Mikkeli 

Helsinki ja VKSV 29.11. Helsinki 

30.11. Helsinki 



Kymi ja Etelä-Savo 2.12. Mikkeli 

3.12. Mikkeli 

Etelä-Pohjanmaa 13.12. Seinäjoki 

ja Keski-Suomi 14.12. Jyväskylä

9 

PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 

VAASAN PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 23.-24.9.2004 

PAIKKA 

Radisson SAS hotelli, Gloria auditorio, 

Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa 

Päälikköpäivien ohjelma löytyy Akkusastoorin 

numerosta 5/2004. Alla lisäksi 

käytännön järjestelyissä huomioon otettavaa: 

MAJOITUS 

Radisson SAS Royal Hotel on varannut tilaisuuteen 

100 kpl yhden hengen huoneita. 

Huoneet on varattu kiintiövarauksena merkillä 

"SYYTTÄJÄT". 

Osanottajat tilaavat huoneensa itse 

em. kiintiöstä. Varaukset tulee tehdä viimeistään 

30.8.04 joko 

Keskusmyyntipalveluun puh. 020 1234 700 

tai e-mail: 

reservations.finland@RadissonSAS.com 

tai Anneli Rinta-Knuuttilalle puh. 06 212 7267, 

fax 020 1234 750. 

Varausvaiheessa tulee ilmoittaa myös maksutapa. 

Huonehinta: EUR 86,00/huone/vrk. 

Hintaan sisältyy iltasauna ja uima-altaan käyttö, 

Super Breakfast buffet-aamiainen sekä 

pysäköinti hotellin ulkoparkkialueilla. 

ILMOITUKSET ESTEESTÄ 

- osallistumisesteestä ilmoitus Vaasan 

sjänviraston virastopostiin vaasa.sy@om.fi 

viimeistään 9.9.2004 

8/2004 

- myös kumpana päivänä tahansa lounaalle 

osallistumattomuudesta ilmoitus Vaasan 

syyttäjänviraston virastopostiin viimeistään 

9.9.2004. 

LOUNAS 

- lounaat maksetaan suoraan hotellin vastaanottoon, 

asiaa voi tiedustella tarkemmin 

majoittumisen yhteydessä. Lounas tarjoillaan 

seisovasta pöydästä Ravintola Centralissa. 

LIIKENNEYHTEYDET 

- Lento- ja junayhteydet ovat hyvät. Hotellista 

saa pysäköintilipukkeita, joista voi tiedustella 

varauksen yhteydessä. 

- Tapahtumapaikat sijaitsevat kaikki 

Hovioikeudenpuistikon varrella, etäisyys 

hotellilta Tikanojan taidekotiin max 600 m ja 

siitä hovioikeuteen n. 100 m. 

- hotelli puolestaan sijaitsee n. 100 metrin 

päässä rautatieasemalta, ja lentokenttäkuljetukset 

ajavat yleensä ja ainakin pyydettäessä 

hotellin kautta. 

YHTEYSHENKILÖT 

Kyselyjä voi osoittaa suoraan Vaasan syyttäjänviraston 

virastopostiin vaasa.sy@om.fi, 

puhelimitse vastaa toimistosihteeri Riitta 

Emaus 010 362 6813.

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MURMANSKISSA 

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki teki 23.- 

24.6.2004 ensimmäisen virallisen vierailunsa Venä- 

jälle, kun Murmanskin pääsyyttäjä Dimitri Miloserdov 

oli esittänyt yhteisen kutsun valtakunnansyyttäjälle 

ja Rovaniemen hovioikeuden presidentille Esko Oi- 

kariselle. Tarkoituksena oli tutustua pohjoisen alueen 

yhteistyöhön sekä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten 

toimintaan puolin ja toisin. Seurueeseen kuuluivat 

myös konsuli Eija Velitski Suomen Pietarin pääkonsu- 

laatista ja valtionsyyttäjä Raija Toiviainen. Matkan 

käytännön järjestelyistä vastasi Murmanskissa toi- 

miva yhteyspoliisi Vesa Savolainen, joka myös osal- 

listui koko ohjelmaan. 

Syyttäjä keskeinen viranomainen venäläises- 

sä oikeusjärjestelmässä 

Pääsyyttäjä Miloserdov esitteli syyttäjälaitoksen or- 

ganisaation ja tehtävät, jotka syytetoimien lisäksi 

käsittävät myös lukuisia viranomaisten valvonta- 

tehtäviä ja mm. vankilahallintoa. Pääkaupungissa 

Murmanskissa on asukkaita vajaat 400 000. Koko 

Murmanskin alueella toimii pääsyyttäjänviraston lisäksi 

17 syyttäjäyksikköä ja kaikkiaan 268 syyttäjää, jois- 

ta 65 yksinomaan rikostutkinnassa. Lisäksi syyttäjä- 

laitoksella on palveluksessaan 120 tekniseen henkilö- 

kuntaan kuuluvaa. Kaikilla syyttäjillä on oikeustieteel- 

linen koulutus. Syyttäjät hakeutuvat usein tuoma- 

rin tehtäviin paremman palkan ja myös tuomarin 

tehtävän korkean arvostuksen vuoksi. Sen sijaan 

vaihtoa miliisistä syyttäjäpuolelle ei tapahdu. Miloser- 

dovin mukaan miliisitaustaisia henkilöitä ei palkata 

syyttäjäpuolelle heidän erilaisen ajattelutapansa vuok- 

si. 

MUKANA MAAILMALLA 

10 


8/2004 

Huumeet myös Murmanskin ongelma 

Rikostilastot eivät ole omien tilastojemme kanssa 

vertailukelpoisia. Ylivoimaisesti eniten tehdään varkaus- 

rikoksia. Myös huumeet ovat iso ongelma. Ne tule- 

vat Kuolan niemimaalle ulkomailta pääasiassa Pieta- 

rin kautta. Yhä isompi osa huumeista on synteettisiä. 

Huumausaineiden yliannostuksesta aiheutuneita kuo- 

lemia todetaan vuosittain useita. Uudessa huumei- 

denvastaisessa toiminnassa onkin nuoret otettu 

erityissuojelun kohteeksi ohjaamalla heitä aktiiviseen 

toimintaan vapaa-aikana. Rikollisuuden kerrottiin 

vähentyneen edellisvuoteen verrattuna 4.2 %, 

mutta ainakin osa selittynee lainsäädännöllisillä muu- 

toksilla. 

55 euron arvoisesta varkaudesta yli kuukau- 

den palkka sakkoihin 

Vieraille järjestyi tilaisuus seurata rikosjutun käsitte- 

lyä paikallisessa alioikeudessa. Käsiteltävänä oli var- 

kausjuttu, jossa epäilty oli anastanut supermarketista 

kaksi pulloa konjakkia, kalan ja suklaarasian. 

Anastetun omaisuuden arvo oli 2000 ruplaa eli n. 55 

euroa. Tekijä jäi heti kiinni, hänet pidätettiin ja tutkinta 

suoritettiin loppuun 48 tunnissa. Hänet määrättiin 

matkustuskieltoon ja asia käsiteltiin pian oikeudessa. 

Koska epäilty suostui nopeaan käsittelyyn, ei oikeu- 

teen kutsuttu todistajia. Asia käsiteltiin yhden tuo- 

marin istunnossa, jossa sihteeri avusti tuomaria. Pro- 

sessi ei sinänsä juuri poikennut meikäläisestä proses- 

sista. Syytetyn tulot olivat 6000-8000 ruplaa (n. 160- 

230 euroa) kuukaudessa. Syyttäjä vaati 20 000 rup- 

lan sakkorangaistusta. Syytetty tuomittiin varkau- 

desta 10 000 ruplan (n. 300 euron) sakkorangais-

tukseen. Tuomitulla ei ollut näyttökysymyksen osal- 

ta valitusmahdollisuutta, koska hän oli suostunut 

nopeutettuun käsittelyyn. 

Syyttäjävirastolla ei juttukohtaista yhteistoi- 

mintaa suomalaisten kollegojen kanssa 

Toisin kuin tiedossa olevat rikosepäilyt olettaisivat, ei 

Murmanskin ja Suomen oikeusviranomaisten välillä 

ole ollut konkreettista yhteistoimintaa operatiivisissa 

asioissa. Rikosasioita maittemme pohjoisen alueen 

välillä on, mutta niihin liittyvä viranomaisten välinen 

yhteistyö on käytännössä rajoittunut rikostutkinnan 

alkuvaiheen toimenpiteisiin. Poliisinyhdysmiehen Vesa 

Savolaisen mukaan tämän tyyppinen yhteistyö on 

säännöllista ja tuloksellista. Pääsyyttäjä Miloserdovin 

mukaan oikeusapupyynnöt tulee puolin ja toisin 

hoitaa Moskovan pääsyyttäjänviraston kautta, jos- 

ta ne ohjataan paikallistasolle - aivan kuten maittem- 

me välillä voimassa olevat kansainväliset sopimukset 

11 

11 

MUKANA MAAILMALLA 


8/2004 

määräävätkin. Hän kuitenkin myönsi, että virallinen 

reitti vie enemmän aikaa. Suoraan paikallisviranomais- 

tenkin välillä pyyntöjä on käsitelty, mutta jos venä- 

läisessä tuomioistuimessa tehdään väite virheellises- 

tä oikeusapupyynnön reittivalinnasta, tietoa ei tuo- 

mioistuimessa hyväksytä. Tämä on hyvä muistaa, 

kun Suomessa täytäntöönpannaan venäläistä 

oikeusapupyyntöä, ja vastaavasti suomalaisten vi- 

ranomaisten on varmistuttava siitä, että meidän 

tekemiemme pyyntöjen täytäntöönpanija Venäjällä 

on toimivaltainen viranomainen. 

Poliisiviranomaisten välinen säännöllinen toiminta 

Murmanskiin antaa viitteitä siihen, että myös syyttäjä- 

tasolla tulee yhteistoiminta lisääntymään tulevaisuu- 

dessa. Siksi on viisasta ylläpitää suhteita sikäläiseen 

kollegavirastoon, joka saaneekin vastavierailukutsun 

Suomen puolelle. Pääsyyttäjä Miloserdoville Suomen 

vierailu olisi toinen, sillä hän on tutustunut pohjoisen 

Suomen syyttäjä- ja poliisitoimintaan vuonna 1999. 

Kuvassa pääsyyttäjä Dimitri Miloserdov (keskellä), Suomen valtuuskunta Matti Kuusimäen ja Esko Oikarisen 

johdolla sekä Murmanskin pääsyyttäjänviraston edustajia. Kuvan alalaidassa matkalla toiminut tulkki Oili Balandina.

NORDISKA RIKSÅKLAGARMÖTET 

Det traditionella årliga nordiska riksåklagarmötet hölls 

16 - 18.6.2004 i finska Lappland. På vägen dit tog 

landshövding Hannele Pokka emot oss i Rovaniemi. 

Försedda med en hel del information on Lappland 

fortsatte färden till hotell Saga i Ylläs. I det vackra 

lappska fjällandskapet kunde vi sedan förbereda oss 

på följande dagars möte. 

Traditionellt har det på dessa möten givits aktuell 

information om läget i de olika nordiska länderna. 

Från dansk sida konstaterade man att på senare tid 

har många lagar trätt i kraft med mycket kort varsel. 

Detta har lett till problem för åklagare, då 

informationen nått dem mycket sent. Man har även 

problem med överfulla fängelser. Under vissa 

omständigheter har det gjorts möjligt att försätta 

en person i villkorlig frihet sedan halva straffet 

avtjänats. Denna ordning medför vissa jämlikhets- 

problem, då fångar med ordnade förhållanden kan 

avklara straffet med kortare tid. 

Den danska riksdagen har i olika repriser i samband 

med lagändringar diskuterat straffmätning. Det är 

problematiskt då riksdagen enbart med vissa 

uttalanden i förarbetet försöker styra straffmät- 

ningen i enskilda brottskategorier. En ny lagstiftning 

gällande eggvapen har trätt i kraft. En utvidgning 

av registreringen av DNA är aktuell. Även regler om 

besöksförbud för personer bosatta i gemensam 

bostad är aktuell. 

Från norsk sida berättade man att i samband med 

revideringen av straffbestämmelser kan man skönja 

12 

SEMINARIUM 

Statsåklagare Christer Lundström 

8/2004 

en viss straffskärpning. Ett problem är att många 

ändringar varit rätt fragmentariska där en helhetssyn 

saknas. Frågan om registering av DNA är även aktuell 

i Norge. Man avser att avlåta en proposition gällande 

strafflagens allmänna del i juli 2004. I Norge har man 

infört ett pricksystem för trafikförseelser (8 prickar 

på två år leder till temporär indragning av körkort). 

Från norsk sida tog man även upp frågan om 

spröjterum (utrymmen där man kan injisera 

narkotika med rena sprutor). Detta är problematiskt 

för polis och åklagare. Det vållar gränsdragnings- 

problem (hur stora doser kan man hämta med sig, 

hur långt från ett spröjterum kan polisen ingripa). 

Användningen av preventiva tvångsmedel är aktuell 

i Sverige. Man har även fått en ny lagstiftning gällande 

sexualbrott. I Sverige har man kunnat få ner den 

genomsnittsliga handläggningstiden till 26 dagar (från 

det målet inkommer till åklagaren till åklagarens 

avgörande). 

I Sverige har högsta domstolen i ett aktuellt mål 

ansett att sannolikhetsuppsåt inte var tillräkligt. Det 

krävdes ytterligare att gärningsmannen ställde sig 

likgiltig till effekten för brottet för att det skulle vara 

fråga om ett uppsåtligt brott. 

Även frågan om att hålla fristerna vid handläggning 

av mål med häktade har varit föremål för diskussion. 

Hovrätten har i vissa fall ansett att huvudför- 

handlingen inte kan framflyttas och vid behov krävt 

byte av försvarare.

Försvarets rätt till insyn i förundersökningen 

Ett speciellt tema var försvarets rätt till insyn i 

förundersökningen Målsättningen är att skydda för- 

undersökningen, vittnen, domare mm. Enligt norskt 

synsett har försvaret rätt till insyn i hela det material 

som insamlats vid en viss tidpunkt (ex. allt det material 

som hopsamlats före häktningsförhandlingen). 

Frågan är i vilken utsträckning man kan begränsa 

insynen till relevant material (ex. telefonavlyssning). 

I Sverige har försvaret rätt att löpande ta del av 

förundersökningsmaterialet om det inte medför men 

för utredningen. Det som intas i förundersökningen 

blir alltid tillgängligt för försvaret. 

13 

13 

SEMINARIUM 


8/2004 

Från dansk sida konstaterade man att visst problem 

uppstått då det gäller vad allt försvaret har rätt att 

ta del av. Gäller det enbart en viss gärningsman eller 

en grupp av gärningsmän. Gäller det ett visst ärende 

eller alla brott ifrågvarande gärningsman misstänks 

för. Enligt dansk rätt kan domstolen besluta att 

gärningsmannen inte skall ha insyn. 

Utvecklingen av de straffrättsliga påföljderna 

i de nordiska länderna 

Sveriges nya riksåklagare Fredrik Wersäll gav en 

sammanfattning av den diskussion som förts på det 

nordiska kriminalistmötet. Han ansåg att denna 

utveckling ger en god mätare på regressions- 

grunden. Fångtalen räknat per hundratusen invånare 

På bilden de nordiska ländernas högsta åklagare. Från vänster Bogi Nilsson, Island, Henning Fode, Danmark, 

Matti Kuusimäki, Finland, Tor-Aksel Busch, Norge och Fredrik Wersäll, Sverige.

har närmat sig varandra i de olika nordiska länderna 

(50-60/100 000 invånare). Man kan skönja en allmän 

nedgång under 90-talet medan talen nu går upp. 

Finland ligger för tillfället lägst (tidigare högst). Det 

finns betydande skillnader i de tekniska lösningar man 

valt. Även alternativen till fängelsestraff har utvecklats 

olika. Exempelvis samhällstjänst utgör ett separat 

straff i vissa länder medan i andra länder utdöms det 

tillsammans med andra straff, elektronisk övervakning 

har utvecklats speciellt i Sverige. Förvandlingsstraff 

för böter finns i vissa länder medan exempelvis 

Svergie har avskaffat det straffet. Behandling av unga 

förbrytare skiljer sig i de olika nordiska länderna 

(exempelvis särbehandling i Sverige). Villkorlig 

frigivning skiljer sig mycket i de olika länderna. Även 

behandlingen av psykiskt störda förbrytare skiljer sig 

mycket mellan de olika länderna.Wersäll tog även 

upp EU:s gröna bok och konstaterade att olikheter 

i påföljdssystemet utgör ett stort hinder för dess 

genomförande. Han ansåg målsättningen orealistisk. 

Uppfinningsrikedomen beträffande påföljder är stor. 

Diskussionen utmynnar ofta i strängare straff. Detta 

utgör en klar risk. Den allmänna regressionsgraden 

präglas av grova narkotikabrott. Fragmentiseringen 

leder till problem kring frågan om en rättvis rättegång. 

Man har infört en del "kvasipåföljder" som inte 

utdöms i normal straffprocessuell ordning utan oftast 

förvaltningsväg. Den europeiska människorätts- 

konventionen uppmärksammar rättsäkerhetsfrågor. 

14 

SEMINARIUM 


8/2004 

Man kan skönja en utveckling från behandlings- 

optimism till en klassisk syn mot en på nytt spirande 

behandlingsoptimism (rehabilitering, minskning av 

återfall). Från en tanke nothing works går man mot 

something works. 

Wersäll efterlyste att jurister som representerar det 

praktiska arbetet i dessa frågor skulle få en större 

betydelse i kriminalistföreningens arbete. 

Landshövding Hannele Pokka redogjorde för 

samarbetet inom Barentsområdet. När det kalla kriget 

upphörde ville stormakterna inleda ett samarbete i 

norr. Man eftersträvar ett ekonomiskt uppsving för 

Murmansk området och närmare samarbete i 

området. Början var lovande under 1990-talet. 

Många olika projekt är på gång. Något större 

problem med brottsligheten finns inte på området. 

Överste Mikko Kirjavainen redogjorde för gräns- 

säkerheten i Europeiska unionen ur Finlands 

synvinkel. 

Mötet var mycket givande. Även den yttre 

inramningen med midnattsol och öppna fjällvyer gör 

mötet till någonting alla deltagare säkert minns. 5

TYÖRYHMÄT 

Oikeusministeriö on 12.5.2004 asettanut kaksi Sa- 

kari-järjestelmää koskevaa työryhmää: 

Sakari-järjestelmän 

kirjausohjetyöryhmä 

Työryhmän tehtävä: 

Päivittää sekä käräjäoikeuksien että syyttäjä- 

yksiköiden Sakari-ohjeistus ajan tasalle. Työryhmä 

huolehtii jatkossa, että ajan tasainen versio on aina 

käyttäjien saatavilla sähköisesti, esim. Ilona-Intranet- 

järjestelmän kautta. 

Työryhmän määräaika: 

15.5.2004 - 31.12.2004 

Työryhmän kokoonpano: 

Puheenjohtaja 

käräjätuomari Mikko Saleva, Tuusulan käräjäoikeus 

Jäsenet 

käräjäsihteeri Merja Lehtoranta, Tuusulan käräjäoi- 

keus, 

käräjäsihteeri Tuula Järvinen, Tampereen käräjäoi- 

keus, 

ylitarkastaja Johanna Hervonen, VKSV, 

sihteeri Tuula Kallio, Lahden syyttäjänvirasto, 

ylitarkastaja Kyllikki Torssonen, OM, 

mikrotukihenkilöt Virpi Korhonen ja Ville Talikka, 

oikeushallinnon tietotekniikkakeskus ja 

erikoissuunnittelija Aulis Rantanen, oikeushallinnon 

tietotekniikkakeskus. 

15 

15 

TYÖRYHMÄT 

8/2004 

Sakari-järjestelmän asiakirjatyöryhmä 

Työryhmän tehtävät: 

Sakari-sovelluksen asiakirjatuotantoon ja siihen liit- 

tyviin asiakirjapohjiin tulevien 

- muutosten arviointi ja muutosten esiintuonti 

sekä 

- mahdollisuuksien mukaan tarpeettomien 

asiakirjapohjien karsinta. 


15.5.2004 lukien toistaiseksi. 

Työryhmän jäsenet: 

Puheenjohtaja 

käräjätuomari Kimmo Valkiala, Tampereen käräjäoi- 

keus 

Jäsenet 

johtava kihlakunnansyyttäjä Christian Lundqvist, 

Kotkan syyttäjäosasto, 

ylitarkastaja Virpi Jalkanen, VKSV, 

hallitussihteeri Merja Väisänen, OM (varalla vanh. hal- 

litussihteeri Sami Sarvilinna), 

mikrotukihenkilöt Virpi Korhonen ja Ville Talikka, 

oikeushallinnon tietotekniikkakeskus, he toimivat 

myös työryhmän sihteereinä. 

Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat 16.6.2004 

asettaneet yhteisen työryhmän selvittämään 

peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen tur- 

vallisuuden varmistamiseksi mahdollisuutta sää- 

tää: 

1. peitetoiminnassa toimineen poliisimiehen henkilölli- 

syyden salassa pitämisestä myös häntä todistajana 

tai muutoin esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä 

kuultaessa ja

2. peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen mahdolli- 

suudesta tehdä henkilön tai henkilöryhmän toimin- 

taan osallistuessaan teko, joka muutoin täyttäisi ri- 

koksen tunnusmerkistön. 

Työryhmän kokoonpano 

Puheenjohtaja: 

lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, OM 

Jäsenet: 

käräjätuomari Liisa Paul, Helsingin käräjäoikeus, 

valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto, VKSV, 

asianajaja Tuija Turpeinen, Asianajotoimisto Kontturi 

& Co, 

poliisijohtaja Jorma Toivanen, SM, 

lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, OM 

Sihteerit: 

lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen, SM 

tutkija Wilhelm Norrman, OM ja 

ylitarkastaja Keijo Suuripää, SM 

Määräaika 31.1.2005 

Rakenne- ja resurssityöryhmän 

toinen sihteeri on vaihtunut. Outi Mustajoen tilalle on 

tullut ylitarkastaja Simo Kolehmainen VKSV:stä. (Työ- 

ryhmästä tarkemmin Akkusastoorissa 4/2004) 

16 

TYÖRYHMÄT 

8/2004 

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi puitepää- 

töksen omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttä- 

mistä koskevien päätösten toimeenpanosta Euroo- 

pan unionissa. Oikeusministeriö on 9.8.2004 asetta- 

nut työryhmän valmistelemaan puitepäätöksen 

edellyttämiä kansallisia lainmuutoksia ja mah- 

dollisia muita täytäntöönpanotoimia. Valmiste- 

lun peruslähtökohtana on se, että puitepäätöksessä 

tarkoitetuksi keskeiseksi toimijaksi ja oikeusviran- 

omaiseksi katsotaan Suomessa syyttäjä. 


Työryhmän tulee tehdä hallituksen esitykseen laa- 

dittu ehdotuksensa 30.9.2004 mennessä. 

Työryhmän kokoonpano: 

Puheenjohtaja 

lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, OM 

Jäsenet 

poliisiylitarkastaja Robin Lardot, SM 

rikostarkastaja Marja Kartila, KRP 

ylitarkastaja Johanna Hervonen, VKSV 

ylitarkastaja Hanna Vuojela, VM 

lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, OM 

Sihteerit 

lainsäädäntösihteeri Mikko Monto, OM 

lainsäädäntösihteeri Kirsti Pulkkinen, OM

VKSV:N VUOSIKERTOMUS 2003 

suomeksi ja ruotsiksi on ilmestynyt ja postitettu 

syyttäjäyksiköille. Ne löytyvät myös VKSV:n koti- 

sivuilta pdf-versioina. 

Lisäkappaleita voi tarvittaessa tilata toimitukselta. 

Kertomuksen englanninkielinen lyhennelmä ilmestyy 

syyskuun alussa. 

VÄITÖS 

Turun kihlakunnan syyttäjänviraston johtava 

kihlakunnansyyttäjä OTL, VT Antti Pihlajamäki 

väittelee tutkimuksella "Tietojenkäsittelyrauhan rikos- 

oikeudellinen suoja. Datarikoksia koskeva sääntely 

Suomen rikoslaissa" 

(Lakimiesyhdistyksen A-sarja N:o 258) 

Väitöstilaisuus on perjantaina 1.10.2004 klo 12 al- 

kaen Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä 

juhlasalissa (sisäänkäynti Fabianinkadun puolelta). 

Vastaväittäjänä on professori Martti Majanen. 

17 

17 

TIEDOTUKSIA 

8/2004 

PUOLIVUOTISKATSAUS ILONASSA 

Syyttäjälaitoksen puolivuotiskatsaus 2004 on valmis- 

tunut. 

Raportti löytyy Ilona-intranetistä (http://oiva.om.fi/ 

portaali/ilona.htm) Hallinto ja ohjeet -kansion alta 

kohdasta Tulosohjaus. Puolivuotiskatsaus liitteineen 

on kansiossa ylimmäisenä. 

Ilonasta löytyy myös YT-alueiden työtilejä. Ne ovat 

Työvälineet-kansiossa kohdassa Tilastot. 

KANSAINVÄLISIÄ KOKOUKSIA 

22.-24.6.2004 Haag: Eurojustin strategiakokous 

koskien terrorismia. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivis- 

to. 

22.-24.6.2004 Pariisi: OECD:n Korean evaluointia 

koskevan työryhmän kokous. Valtionsyyttäjä Ritva 

Sahavirta.

Avoimia virkoja Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastossa ju- 

Jyväskylän kihlakunnan syyttäjänvirastossa 

julistetaan haettavaksi johtavan kihlakunnan- 

syyttäjän A28 virka. 

Kelpoisuusvaatimuksena johtavan kihlakunnan- 

syyttäjän virkaan on oikeustieteen kandidaatin tut- 

kinto ja tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. 

Kielitaitovaatimuksista on säädetty erikseen. 

Erityisesti arvostetaan hakijan osallistumisvalmiuksia 

nykyaikaisen syyttäjäntoimen kehittämistyöhön sekä 

hyvää kykyä henkilöstöjohtamiseen. 

Valtakunnansyyttäjälle osoitetut kirjalliset 

hakemukset on toimitettava viimeistään 31.8.2004 

ennen virka-ajan päättymistä Valtakunnansyyttäjän- 

virastoon, osoite Albertinkatu 25 A, PL 333, 00101 

Helsinki. 

Lisätietoja antaa VKSV:n hallintoyksikön päällikkö, 

valtionsyyttäjä Christer Lundström puh. 

0103620817 tai kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo 

puh. 0103626708. 

18 

HENKILÖSTÖ 

8/2004 

listetaan haettavaksi kihlakunnansyyttäjän (A 

26) virka, johon nimitetään määräaikaiseen 

virkasuhteeseen enintään 31.8.2005 asti. 

Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on oikeustieteen 

kandidaatin tutkinto ja tehtävän hoitamiseen tarvit- 

tava taito. Kielitaitovaatimuksesta on säädetty erik- 

seen. 

Johtavalle kihlakunnansyyttäjälle osoitetut kirjalliset 


ennen virka-ajan päättymistä Helsingin kihlakunnan 

syyttäjänvirastoon, osoite Pasilanraitio 11 A, 00240 

Helsinki. 

Lisätietoja antaa johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki 

Poukka, puh. 050 516 6825. 

En häradsåklagartjänst (A 26) vid åklagar- 

ämbetet i Helsingfors härad, i vilken tjänst 

utnämns i tillfälligt tjänsteförhållande högst till 

den 31.8.2005, anslås härmed ledig att sökas. 

Behörighetsvillkor för tjänsten är juris kandidat- 

examen och den skicklighet som behövs för att 

tjänsten skall kunna skötas. Om språkfordningarna 

stadgas särskilt. 

Till ledande häradsåklagaren riktade skriftliga 

ansökningar skall tillställas senast 3.9.2004 före 

tjänstetidens utgång åklagarämbetet i Helsingfors 

härad, adress Böletået 11 A, 00240 Helsingfors. 

Tilläggsupplysningar om tjänsten ges av ledande 

häradsåklagare Heikki Poukka, tfn 050 516 6825.

Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastossa ju- 

listetaan haettavaksi kihlakunnansyyttäjän (A 

25) virka. 

Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnansyyttäjän vir- 

kaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja tehtä- 

vän hoitamiseen tarvittava taito. Kielitaito- 

vaatimuksesta on säädetty erikseen. 

Valtakunnansyyttäjälle osoitetut kirjalliset hake- 

mukset on toimitettava viimeistään 14.9.2004 en- 

nen virka-ajan päättymistä Helsingin kihlakunnan 


Helsinki. 


Poukka puh. 050 516 6825. 

En häradsåklagartjänst (A 25) vid åklagar- 

ämbetet i Helsingfors härad anslås härmed 

ledig att sökas. 

Behörighetsvillkor för tjänsten är juris kandidat- 

examen och den skicklighet som behövs för att 

tjänsten skall kunna skötas. Om språkfordringarna 

stadgas särskilt. 

Till riksåklagaren riktade skriftliga ansökningar skall 

tillställas senast 14.9.2004 före tjänstetidens utgång 

åklagarämbetet i Helsingfors härad, adress Böletået 

11 A, 00240 Helsingfors. 

Tilläggsuppgifter om tjänsten ges av ledande 

häradsåklagare Heikki Poukka tfn 050 516 6825. 

19 

19 

HENKILÖSTÖ 

8/2004 

Seinäjoen kihlakunnanviraston syyttäjä- 

osastossa julistetaan haettavaksi kihlakunnan- 

syyttäjän A 25 määräaikainen virkasuhde 1.9. 

– 31.12.2004 saakka, tai enintään siihen saak- 

ka, kun virka täytetään vakinaisesti. 

Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnansyyttäjän mää- 

räaikaiseen virkasuhteeseen on oikeustieteen kandi- 

daatin tutkinto ja tehtävän hoitamiseen tarvittava 

taito. Kielitaitovaatimuksesta on säädetty erikseen. 

Johtavalle kihlakunnansyyttäjälle osoitetut 


ennen virka-ajan päättymistä Seinäjoen kihlakunnan- 

viraston syyttäjäosastoon, osoite Kauppatori 1-3 C, 

PL 71, 60101 SEINÄJOKI. 

Lisätietoja antaa johtaja kihlakunnansyyttäjä Kim- 

mo Lampinen, puh. (06) 4203 210 tai 040-7326 

738.

Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastossa ju- 

listetaan haettavaksi toimistosihteerin A14 

määräaikainen virkasuhde ajalle 1.10.2004- 

16.7.2005. 

Toimenkuvana kyseiseen virkaan on syyttäjän sih- 

teerin tehtävät. Aikaisempi kokemus vastaavissa teh- 

tävissä ja hyvä ATK-osaaminen katsotaan eduksi. 

Etuna pidämme myös hyvää yhteistyökykyä läheis- 

ten sidosryhmiemme poliisin ja käräjäoikeuden kans- 

sa, kykyä oma-aloitteelliseen ja itsenäiseen työsken- 

telyyn sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. 

Johtavalle kihlakunnansyyttäjälle osoitetut kirjalliset 


ennen virka-ajan päättymistä Helsingin kihlakunnan 


Helsinki. 


Poukka puh. 050 516 6825 ja henkilöstösihteeri Päivi 

Lindholm, puh. 157 4208. 

Eläkkeelle 

Vantaan kihlakunnansyyttäjä Regina Apajasalo 

1.9.2004 lukien. 

20 

HENKILÖSTÖ 

8/2004 

Nimityksiä 

HELSINKI 

Vilja Kutvonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän A26 

virkaan 1.9.2004 lukien. 

Sirpa Väätäinen on määrätty hoitamaan 

huumausainerikossyyttäjän tehtäviä ajalla 16.8.- 

31.12.2004. 

JYVÄSKYLÄ 

Petri Rautio on nimitetty kihlakunnansyyttäjän A25 


TAMPERE 

Ulf Reimers on nimitetty kihlakunnansyyttäjän A25 


VALKEAKOSKI 

Jaana Linna on nimitetty määräaikaiseen virka- 

suhteeseen kihlakunnansyyttäjän A25 virkaan ajak- 

si 1.9.-31.12.2004. 

VANTAA 

Leena Hurmala on nimitetty määräaikaiseen virka- 

suhteeseen kihlakunnansyyttäjän A27 virkaan ajak- 

si 1.8.-31.12.2004.

Tässä numerossa

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?