Lataa Raahelaista kirjakulttuuria -julkaisu - Raahen Porvari

KIRJASTON KAUNOKIRJALLISISTA AINEISTOISTA
Tuula Kuoppamäki
Luonnehdin lyhyesti Raahen Porvari- ja Kaup-
pakoulun kirjaston kaunokirjallisuuden kokoel-
maa kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta.
Käsittelen kokoelmaa kolmessa osiossa, josta
vanhimman muodostaa ennen 1830-lukua painetut
kirjat. Seuraavan kokoelman muodostaa
määrältään jo suuremman ja epäyhtenäisemmän
1800-luvun puolivälin tienoon kirjallisuus. Lopuksi
luon katsauksen oppilaitoksen kirjastoon
varsinaisesti hankitusta kaunokirjallisuudesta,
jota alettiin aktiivisesti kartuttaa 1890-luvulta
lähtien.
Varhaisimmat kirjat saatiin
lahjoituksina
Kokoelman vanhin osa koostuu lahjoituksista,
joista vanhimmat, 1700-luvulla julkaistut kirjat,
ovat kuuluneet koulun perustajalle Johan Fellmanille.
Hänen signeeraamia kaunokirjallisia
teoksia on 8 nimekettä ja kaiken kaikkiaan 36
nidettä. On luontevaa, että Fellmanille kuulunut
kokoelma on englanninkielistä, opiskelihan
hän Englannissa. Tosin myös muiden kirjaston
kokoelmaa kartuttaneiden, kuten G. H. Möllerin
ja Johan Soveliuksen perikunnan, lahjoittama
kaunokirjallisuus on pääosin englanninkielistä.
Raahelaisten kauppasuhteet Englantiin olivat vireät.
Yleensä englantilaista kirjallisuutta luettiin
Suomessa 1700- ja 1800 – luvuilla ruotsinnoksina,
koska niitä oli helpommin saatavilla.
Kokoelman 1700-luvun painoksiin kuuluvat Hen-
ry Fieldingin Tom Jones (1750 (teoksesta puut-
tuu signeeraus), Laurence Sternen The life and
opinions of Tristram Shandy: gentleman (1777) ja
Sentimental Journey to France and Italy (1777?),
Alexander Popen Complete Works (1767) sekä
tapakasvatukseen liittyvä kirjoituskokoelma The
polite preceptor (1788). John Gayn Beggar’s
operasta puuttuu vuosiluku, mutta se on painet-
tu todennäköisesti 1700-luvun loppupuolella tai
1800-luvun alkupuolella. 1800-luvun alkupuolen
laitoksia ovat Fables of Aesop and others (1804),
William Shakespearen näytelmät 12-osaisena
laitoksena (1809), Alain Lesagen Gil Blas de
Santillanan tarina (1809), John Davisin Post-
Captain (1811) sekä Jonathan Swiftin Gulliver’s
travels into several remote nation of the world.
(Gulliverin matkat) (1823).
Koska kokoelma on peräisin eri lahjoittajilta, teosten
yhtenäinen luonnehdinta voi vaikuttaa keinotekoiselta.
Tuskin kukaan voi kuitenkaan välttyä
ensihuomiolta, että melkein kaikki varhaisimmat
teokset ovat kuin kirjallisuudenopiskelijan maailmankirjallisuuden
tenttikirjallisuuslistalta. Ne
ovat siis muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
maailmankirjallisuuden klassikoita, yhä kestävää
ja elävää kaunokirjallisuutta, joita ilmestyy jatkuvasti
uusina painoksina ja käännöksinä. Fieldingin
ja Sternen tuotanto liittyy keskeisesti ”uudenaikaisen”
eli porvarillisen romaanin syntyhistoriaan,
jota jo ranskalainen Alain Lesage ennakoi.
Nykyaikainen romaani syntyi nimenomaan Englannissa,
missä porvaristo oli päässyt 1700-luvun
alkupuolella kaikkein vaikutusvaltaisimpaan
asemaan Euroopan maista. Uudenaikainen romaani
ilmensi porvariston maailmankuvaa realismillaan
ja individualismillaan. Ensimmäistä
kertaa kuvauksen kohteeksi otettiin tavallinen
ihminen ongelmineen, ja kerronnassa oli kuultavissa
persoonallisen kertojan ääni. Kirjojen lukijakunnassa
tapahtui myös huikea kasvu, jonka
myötä kirjasta tuli myytävä tuote ja kirjailijasta
ammatti. (Saariluoma 1989).
Porvariston vaikutusvallan noustessa kiinnostus
yhteiskunnallisia olosuhteita kohtaan kasvoi.
Valistusajan tapaan Fieldingin, Sternen ja Swiftin
teokset irvailevat oppineiden kirjaviisaudelle
ja kapulakielelle. Monet teoksista ovat syntyneet
reaktiona aikaisempaa kirjallista traditiota vastaan.
Samalla ne ovat luonteeltaan moraalisia.
1700-luvun englantilaiset romaanit opettivat nimenomaan
porvarillista moraalia. Näiden kahden
piirteen vuoksi varhaisten englantilaisten
romaanien on todettu olleen suosittuja Suomessa
ja Ruotsissa.
27