You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
S i v u 10 : Harmaa talous kuriin<br />
viranomaisyhteistyöllä<br />
TullivieSTi<br />
Ministeri<br />
Henna<br />
Virkkusen<br />
haastattelu<br />
Sivu 14<br />
S i v u 8 :<br />
Ohjeita auton<br />
maahantuontiin<br />
3<br />
<strong>2011</strong><br />
Tulli torjuu<br />
harmaata taloutta<br />
N R O<br />
www.Tulli.fi<br />
Tullin nettisivuilla on<br />
ajantasaista tietoa<br />
kaikista tullitoimintaan<br />
liittyvistä aiheista.<br />
S i v u 22 :<br />
Evira ja Tulli elintarvikkeiden<br />
turvallisuuden asialla<br />
S i v u<br />
22
2 <strong>Tulliviesti</strong>
Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n<br />
taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta.<br />
TULLI VALVOO MAAHANTUOTAVIA<br />
LELUJA<br />
Suomeen tuotavan lelun on oltava turvallinen.<br />
Tullilaboratorio tekee maahantuotaville leluille<br />
mekaanisia ja fysikaalisia testejä sekä määrittää<br />
syttyvyyttä ja analysoi kemiallisia aineita.<br />
Leluista tutkitaan haitallisia aineita kuten<br />
raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä, esimerkiksi<br />
ftalaatteja, fenolia ja formaldehydiä. Myös<br />
lelujen magneettiosat ovat nykyisin tutkimuskohteena,<br />
sillä niiden on todettu aiheuttavan vaaraa<br />
isoillekin lapsille.<br />
Tullilaboratorio tarkistaa myös, että leluissa<br />
on pakolliset varoitusmerkinnät.<br />
FakTa:<br />
Lelun on oltava turvallinen<br />
– Uusi laki lelujen turvallisuudesta tulossa<br />
Uuden lain lelujen turvallisuudesta on tarkoitus tulla<br />
voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty<br />
ja vahvistettu. Lelujen kemiallisia ominaisuuksia<br />
koskevat uudet vaatimukset tulisivat kuitenkin voimaan<br />
vasta heinäkuussa 2013. Uudella lailla pantaisiin Suomessa<br />
täytäntöön vuonna 2009 uudistettu Euroopan parlamentin<br />
ja neuvoston direktiivi lelujen turvallisuudesta.<br />
Uudessa laissa asetetaan vaatimuksia lelujen tehokkaalle<br />
jäljitettävyydelle koko toimintaketjussa. Lisäksi<br />
laissa asetetaan leluille yleinen turvallisuusvaatimus. Sen<br />
mukaan lelu, mukaan lukien sen sisältämät kemikaalit,<br />
ei saa vaarantaa kenenkään turvallisuutta tai terveyttä.<br />
Laissa on myös turvallisuusvaatimukset lelujen fyysisille<br />
ja mekaanisille ominaisuuksille, syttyvyydelle, kemiallisille<br />
ominaisuuksille, sähköominaisuuksille, hygienialle ja<br />
radioaktiivisuudelle.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 3
<strong>Tulliviesti</strong>n toimitusneuvosto:<br />
Tullin asiakasyhteistyöryhmät<br />
tiedottaja Elise Lönnroth<br />
Päätoimittaja<br />
Jarkko Saksa, puh. 040 332 2786<br />
Toimitussihteeri<br />
katja Penninkilampi, puh. 040 332 1865<br />
Taitto<br />
Tuuli Jalo ja katja Penninkilampi<br />
Valokuvaaja<br />
Risto Silvola<br />
Toimituksen osoite<br />
PL 512, 00101 Helsinki<br />
Julkaisija<br />
Tullihallitus<br />
Painopaikka<br />
kopijyvä Oy/Graafiset Palvelut Oy<br />
ISSN 0789-0001<br />
Seuraava numero<br />
Numero 4/<strong>2011</strong> ilmestyy vko 50<br />
aineisto toimitukselle<br />
viimeistään 3.11.<strong>2011</strong><br />
Lehden kansi:<br />
Hallinto- ja kuntaministeri<br />
Henna Virkkunen<br />
4 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja<br />
peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta<br />
> Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet ><br />
<strong>Tulliviesti</strong><br />
www.tulli.fi<br />
PääkIrJOITUs<br />
Tulli ja media<br />
Tulli lähti ajan hengen mukaisesti tosi-tv-maailmaan. Moni ammatti- ja asiaryhmä<br />
on jo ollut edustettuna, poliiseista matkaoppaiden kautta Fuengirolan<br />
suomalaisiin. Miksi Tulli tarttui täkyyn ja meni mukaan?<br />
Tullin tehtäviä ja toimintaa tunnetaan heikosti. Vallalla voi olla vieläkin<br />
perinteisiä kymmenien vuosien takaisia muistoja jännittävistä hetkistä<br />
Tullin vihreällä linjalla ja tiukoista EU-aikaa edeltävistä tuliaisviinarajoituksista.<br />
On täysi syy ja viimeinen aika muuttaa käsityksiä. Tosi-tv tuo mahdollisuuden,<br />
ei kokonaan, mutta osaltaan muuttaa suuren yleisön, palkanmaksajiemme,<br />
käsitystä Tullista, sen tehtävistä ja tarpeellisuudesta yhteiskunnan<br />
ja kansalaisten suojaajana. Velvollisuutemme on tuoda esille, mitä niillä<br />
veroeuroilla, joita Tullin toimintaan kuluu, saadaan aikaan. Kaikkea ei ohjelmassakaan<br />
voida sen action-painotteisuuden vuoksi Tullin tehtävistä tuoda<br />
esille. Varjoon jäävät tulliselvitys ja veronkanto muutamia toimintalohkoja<br />
mainitakseni.<br />
Tullitoimintaan käytetään vuosittain hieman alle 160 miljoonaa euroa tai<br />
toisin ilmaistuna noin 30 euroa kansalaista kohden. Tällä 30 eurolla varmistetaan,<br />
että Tulli<br />
– kerää tehokkaasti ja käytännössä ilman verojäämiä vuosittain noin 10<br />
miljardia euroa verotuloja<br />
– turvaa kilpailuedellytykset laillisesti toimiville yrityksille valvomalla,<br />
että kaikki toimijat noudattavat kansainvälisen tavarakaupan<br />
velvoitteita<br />
– mahdollistaa sähköisen ja sujuvan, logistiikan vaatimusten mukaisen<br />
rajanylityksen<br />
– estää harmaata taloutta valvomalla, että verot maksetaan eikä markki-<br />
noille pääse verottamattomia tai vaatimusten vastaisia tuotteita<br />
– estää salakuljetusta ja huumausaineiden ja muiden kiellettyjen tai vaa-<br />
rallisen tavaroiden pääsyä Suomeen ja EU:hun<br />
– laatii ulkomaankaupan tavaratilaston, joka<br />
muodostaa merkittävän tietopohjan valtion<br />
taloussuunnittelulle.<br />
Ja miksikö olen lukenut mukaan kaikki kansalaiset<br />
vauvasta vaariin? Siksi, että suoja kohdistuu<br />
kaikkiin: Tullilaboratorion toiminnan kautta voidaan<br />
tehokkaasti estää vaarallisten lelujen (tukehtumisvaara)<br />
ja tuttien (kemiallinen koostumus) pääsy<br />
pienimmille kuluttajille, ja vanhemman väestönosan<br />
suojaamiseksi muun muassa poimia vaaralliset tai<br />
kielletyt lääkkeet pois kansainvälisten postilähetysten<br />
joukosta.<br />
PS. Tosi-tv jatkuu uusilla jaksoilla.<br />
Jarkko Saksa<br />
ylijohtaja<br />
Tullihallitus, ulkomaankauppa-<br />
ja verotusosasto
HaRMaa TaLOUS kURIIN<br />
VIRaNOMaISYHTEISTYÖLLÄ<br />
Verohallintoon vuoden <strong>2011</strong> alussa<br />
perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö<br />
tukee vahvasti myös Tullin<br />
toimintaa harmaan talouden kitkemiseksi<br />
ulkomaankaupasta.<br />
MINISTERI HENNa<br />
VIRkkUSEN HaaSTaTTELU<br />
Hallinto- ja kuntaministeri Henna<br />
Virkkusen mukaan Tullin, poliisin<br />
ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä<br />
on tiivistettävä entisestään. Tullin<br />
organisaatiouudistusta hän pitää<br />
perusteltuna, mutta sen aikataulua<br />
haasteellisena.<br />
EVIRa Ja TULLI<br />
YHTEISTYÖSSÄ<br />
Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio<br />
kertoo Tullin ja Eviran yhteistyöstä<br />
elintarviketurvallisuuden<br />
edistämiseksi.<br />
10<br />
14<br />
22<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
TullivieSTi<br />
13<br />
<strong>2011</strong><br />
N RN OR<br />
O<br />
2010 www.Tulli.fi<br />
MuuT aiheeT: 6 IT-ratkaisut kustannustehokkaaksi. 8 Ohjeita auton tuonnista Suomeen.<br />
17 Apulaisosastopäällikkö Pekka Säilän kolumni. 18 Alkuvuoden ulkomaankaupassa vajetta ja vaihtelua.<br />
20 Kuusamon uusi tulli- ja raja-asema. 21 Tullialan ammattitutkinto. 26 Jätteitä ei kuljeteta villisti.<br />
28 Kumppanuus tuo hyötyjä. 30 Kort på svenska.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 5
6 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Teksti: Raija Tiainen, Tullihallitus<br />
Miten IT-ratkaisujen<br />
kehittäminen saadaan<br />
kustannustehokkaaksi<br />
EU:ssa?<br />
Tätä pohdittiin kesäkuussa Bukarestissa järjestetyssä seminaarissa,<br />
johon osallistui lähes 90 EU-maiden tullien ja komission IT-asiantuntijaa.<br />
Seminaarissa etsittiin yhteistä näkemystä toimintatavasta, jolla ITratkaisut<br />
voitaisiin toteuttaa aiempaa yhtenäisemmin, edullisemmin ja<br />
nopeammin.<br />
Seminaarin taustalla oli kalliiksi<br />
tullut turvauudistus, jonka lopullinen<br />
käyttöönotto myöhästyi kaksi vuotta.<br />
Lisäksi läheskään kaikki maat eivät<br />
katso saaneensa tarpeeksi vastinetta<br />
uudistukseen sijoitetuille rahoille, ja<br />
edelleenkin eri maiden toimintatavoissa<br />
on eroja.<br />
Komissiossa havahduttiin, että nykyisin<br />
jo perinteeksi muodostunut tapa<br />
toteuttaa IT-ratkaisuja ei enää toimi. On<br />
hidasta ja kallista, jos kaikki 27 maata<br />
toteuttavat jatkossakin tarvittavat<br />
järjestelmät kukin omalla tavallaan, ja<br />
yhdessä ratkaistaan ainoastaan järjestelmien<br />
yhteentoimivuus. Jotta lainsäädännön<br />
muutosten yhteyteen kaavaillut<br />
IT-ratkaisut saadaan tehtyä kustannustehokkaalla<br />
tavalla ja kohtuullisessa<br />
aikataulussa, komissio ehdotti jäsenmaiden<br />
ja komission välistä yhteisen<br />
tekemisen mallia.<br />
KaiKKi hyöTyväT<br />
Toimintatapoja muuttamalla ja yhdessä<br />
tekemisellä tavoitellaan sekä hallinnolle<br />
että asiakkaille kustannusten säästöjä ja<br />
aikataulujen nopeutumista. Asiakaskunnalle<br />
uudistus mahdollistaisi yhteiset<br />
EU-tasoiset ratkaisut, enää asiakkaiden ei<br />
tarvitsisi rakentaa omaa sovellusta jokaista<br />
maata varten erikseen. Hallinnolle kustannussäästöt<br />
voisivat olla parin sadan<br />
miljoonan euron luokkaa. Yhdessä tehdyt<br />
ratkaisut merkitsevät myös pitävämpiä ja<br />
lyhyempiä toteutusaikatauluja.<br />
JäRJeSTelMiä RaKeNNeTaaN pala<br />
KeRRallaaN<br />
Uudistuksen kulmakiviksi nähtiin yksimielisesti<br />
palvelupohjainen arkkitehtuuri<br />
(SOA) ja sen toteuttamiseksi rakennettava<br />
yhteisönlaajuinen uusi infraratkaisu.<br />
Nämä mahdollistavat kokonaisten<br />
järjestelmien jäsentämisen palveluiksi,
joiden suunnittelua ja toteutusta voidaan<br />
jakaa jäsenmaiden ja komission<br />
kesken.<br />
Yhteisesti toteutetut palvelut<br />
voidaan liittää osaksi kunkin maan<br />
tietojärjestelmää. Tavoitetilassa niistä<br />
voidaan muodostaa kaikille EU-maille<br />
yhteinen järjestelmä. Sen toteutuminen<br />
jäänee kuitenkin seuraaviin<br />
uudistuksiin.<br />
edellyTTää TOiMiNNaN Ja TieTOJeN<br />
yhTeNäiSTäMiSTä<br />
Yhteiset järjestelmät edellyttävät<br />
yhteistä tapaa jäsentää tullitoimintaa.<br />
Tämä vaatii jatkossa niin tietojen kuin<br />
toimintatapojenkin harmonointia.<br />
Seminaarissa monet pitivät tätä paljon<br />
hankalampana kuin tekniikan uusimista.<br />
Ongelmaksi nähtiin kuhunkin<br />
maahan aikojen kuluessa muodostuneet<br />
toisistaan poikkeavat asiointitavat<br />
sekä asiakkaiden että muiden<br />
viranomaisten kanssa. Kyse ei ole<br />
“In its current implementation CCN is not sustainable –<br />
something has to be done” (Gartner report)<br />
Long lead times for<br />
implementations<br />
High applications maintenance &<br />
development costs<br />
Complex proprietary specifications<br />
European Commission Taxation and Customs Union<br />
As a conclusion:<br />
Something has to be done!<br />
pelkästään Single Window -ratkaisujen<br />
tekemisestä, pahimmillaan käytäntöjen<br />
muuttaminen voi vaikuttaa myös moniin<br />
ulkomaankaupan rakenteisiin.<br />
Haasteista huolimatta useat maat<br />
ilmaisivat olevansa valmiita yhteiseen<br />
tekemiseen, jos samalla omaa järjestelmää<br />
varten tehtävä työ vähenee.<br />
pROJeKTi JaTKuu<br />
Seminaari oli osa vuoden mittaista<br />
selvitysprojektia, jonka tavoitteena on<br />
määrittää toimintatavat ja myös toteutusaikataulut<br />
tuleville muutoksille.<br />
Projektin määräaika päättyy helmikuussa<br />
2012.<br />
Suomessa olemme tyytyväisiä, että<br />
juna on nyt vihdoinkin kääntymässä<br />
raiteelle, jota olemme pitkään ajaneet.<br />
Seuraamme mielenkiinnolla ja toiveikkaina<br />
asian etenemistä ja olemme myös<br />
aktiivisesti vaikuttamassa tuleviin<br />
ratkaisuihin.<br />
27+ different implementations<br />
Complex proprietary interface<br />
Outdated custom made middleware<br />
solution<br />
Customs Seminar 16-17/06/<strong>2011</strong> 1<br />
Suomesta seminaariin<br />
osallistuivat ulkomaankauppa-<br />
ja verotusosastolta kari<br />
Suvila ja tietohallinnosta<br />
Taina Eidam ja Raija Tiainen.<br />
Seminaarin vetäjänä toimi<br />
TaXUDin IT-yksikön päällikkö<br />
Thoedoros Vassiliadis,<br />
ja myös lainsäädännöstä ja<br />
eTullista vastaavat yksiköt<br />
olivat edustettuina.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 7
8 <strong>Tulliviesti</strong><br />
uKK USEIN<br />
KySyTyT<br />
KySymyKSET<br />
Teksti: Esa Lindqvist, Tullihallitus<br />
Kuva: Katja Penninkilampi, Tullihallitus<br />
Miten minun tulee menetellä, kun tuon<br />
ulkomailta auton Suomeen, ja miksi aina ei<br />
menetellä samalla tavalla?<br />
auton tuontiin liittyy kolme toisiinsa osittain kytköksissä<br />
olevaa asiaa: tulliselvitys, autoverotus ja auton<br />
käyttäminen liikenteessä.<br />
Tulliselvitys on tehtävä, kun auto tuodaan joko ajamalla<br />
tai rahtina EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Venäjältä<br />
tai Norjasta. Toisesta EU-maasta tuotavasta<br />
autosta tulliselvitystä ei tarvita, paitsi jos auto tuodaan<br />
ahvenanmaalta ja muualta yhteisön veroalueen<br />
ulkopuolelta. Tällöin autosta on tehtävä tulliselvitys<br />
arvonlisäveron takia.<br />
Pääsääntö on, että auto on tuojan vapaasti käytettävissä<br />
vasta kun se on tulliselvitetty eli siitä on annettu<br />
tulli-ilmoitus ja maksettu tuontitulli ja arvonlisävero.<br />
kun tulliselvitys on hoidettu tai auto tuodaan EUalueelta,<br />
auto on vapaasti siirrettävissä Suomessa ja<br />
muuallakin Euroopan yhteisön sisällä.<br />
poikkeukset:<br />
• Muuttotavarana tuotavat autot ovat tullittomia<br />
ja arvonlisäverottomia.<br />
• Pysyvästi ulkomailla asuva henkilö voi käyttää<br />
autoa väliaikaisesti määräajan maksamatta tullia<br />
ja arvonlisäveroa.<br />
auTON KäyTTäMiSeeN liiKeNTeeSSä<br />
liiTTyy uSeiTa MääRäyKSiä<br />
Jos auto tuodaan Suomeen ajaen, auton pitää olla liikennekelpoisessa<br />
kunnossa.<br />
Tuoja saa autolle käyttöoikeuden, kun vahvistuttaa<br />
tullissa heti rajalla lomakkeen ’Ilmoitus ajoneuvon<br />
käyttöönotosta (83s)’. Ilmoitus on pidettävä mukana<br />
autossa.<br />
Lomakkeen voi täyttää ja tulostaa etukäteen Internetistä<br />
www.tulli.fi/fi/yrityksille/sahkoinenasiointi/<br />
lomakkeet/autoverolomakkeet<br />
Käyttöoikeus päättyy:<br />
• jos ajoneuvosta ei anneta autoveroilmoitusta<br />
viiden päivän kuluessa käyttöönottoilmoituksen<br />
vahvistamisesta<br />
• jos autoveroilmoitus peruutetaan<br />
• autoverotuspäätöksen eräpäivänä, vaikka käyttöaikaa<br />
käyttöönottoilmoituksen perusteella<br />
olisi vielä jäljellä.<br />
poikkeus:<br />
Lisätietoa voit kysyä tullineuvonnan<br />
numerosta 020 690 600 tai<br />
netin kyselylomakkeella kohdasta<br />
Yhteystiedot ja palaute<br />
www.Tulli.fi<br />
Ulkomailla pysyvästi asuva henkilö voi käyttää autoa<br />
väliaikaisesti määräajan, jos siinä on Suomessa voimassa<br />
oleva ulkomainen rekisteröinti ja liikennevakuutus.<br />
JaTKO Riippuu auTON ReKiSTeRöiNNiSTä<br />
auton voi ajaa kotiin, jos se on yhä rekisteröitynä<br />
toiseen ETa-maahan, rekisterikilvet ovat siinä kiinni<br />
ja sillä on Suomessa voimassaoleva vakuutus. Jos<br />
ETa-rekisteröinti puuttuu, on ennen ajoa haettava<br />
siirtolupaa. Siirtolupahakemus toimii samalla liikennevakuutushakemuksena.<br />
Siirtolupia myyvät lähinnä katsastustoimistot ja vain<br />
muutamat tullitoimipaikat, joten ne kannattaa selvittää<br />
jo ennen maahantuloa.<br />
Siirtoluvan voi hankkia myös ennakkoon enintään<br />
seitsemän päivää ennen sen voimassaolon alkamista.<br />
Siirtolupaa haettaessa pitää tietää ajoneuvon valmistenumero.<br />
Internetistä lupahakemus löytyy TraFin
sivuilta www.ake.fi/lomakkeet nimellä B401 Siirtolupahakemus.<br />
Siirtolupa myönnetään määräajaksi, enintään kolmeksi<br />
kuukaudeksi. Siirtoluvan voimassaolo on sidoksissa<br />
käyttöönottoilmoituksen voimassaoloon. Jos käyttöönottoilmoituksen<br />
voimassaoloaika päättyy, ei autolla saa<br />
ajaa, vaikka siirtolupa olisi vielä voimassa.<br />
ReKiSTeRöiNTi SuOMeeN<br />
Jos auto halutaan rekisteröidä Suomeen, se on vietävä<br />
katsastusasemalle katsastettavaksi ja rekisteröitäväksi.<br />
Henkilö- ja pakettiautojen, moottoripyörien ja eräiden<br />
muiden ajoneuvojen rekisteröinnin ehtona on, että niistä<br />
on tehty autoveropäätös ja maksettu mahdollinen<br />
autovero.<br />
Lisätietoa katsastuksesta, rekisteröinnistä ja siirtoluvasta<br />
saa katsastusasemilta ja Liikenteen turvallisuusvirasto<br />
Trafista www.ake.fi.<br />
auTOveRON MaKSaMiNeN<br />
autoveron maksamista varten on annettava tullille autoveroilmoitus.<br />
autoveroilmoitus kannattaa postittaa<br />
lähimpään autoverotusta toimittavaan tulliin. autoverotusta<br />
toimittavat tullitoimipaikat löytyvät Internetistä<br />
www.tulli.fi/fi/yksityisille/autoverotus/autoverotus_<br />
tullitoimipaikat.jsp<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 9
SUURET LINJaT<br />
Teksti: Jorma T. Mattila<br />
haRMaa TalOuS KuRiiN<br />
viRaNOMaiSyhTeiSTyöllä<br />
Tullilla on ulkomaankaupassa merkittävä rooli<br />
kansantaloudellisesti yhä vakavampana ongelmana pidetyn<br />
harmaan talouden torjunnassa.<br />
Viranomaiset tehostavat harmaan talouden<br />
torjuntaa tiivistyvän yhteistyön<br />
avulla. Verohallintoon on vuoden <strong>2011</strong><br />
alussa perustettu eri viranomaisia palveleva<br />
Harmaan talouden selvitysyksikkö,<br />
joka tukee vahvasti myös Tullin<br />
toimintaa harmaan talouden kitkemiseksi<br />
ulkomaankaupasta.<br />
Muun muassa tullimaksujen,<br />
verojen ja eläkemaksujen välttämiseen<br />
tähtäävä harmaa talous on luonteeltaan<br />
piilorikollisuutta, josta vain noin kymmenen<br />
prosenttia on arvioitu tulevan<br />
viranomaisten tietoon. Osa harmaasta<br />
taloudesta jää havaitsematta sen<br />
vuoksi, että kukin viranomaistaho voi<br />
käyttää toiminnassaan pääasiassa vain<br />
omia tietojansa. Liiketoiminta kuitenkin<br />
tapahtuu useamman eri valvovan<br />
viranomaisen toimialan piirissä.<br />
– Jotta harmaan talouden ilmiöt<br />
voitaisiin havaita ja niihin voitaisiin<br />
puuttua, tarvitaan useiden viranomaisten<br />
poikkihallinnollisia tietoja, joita<br />
voidaan vertailla keskenään, toteaa<br />
10 <strong>Tulliviesti</strong><br />
ylitarkastaja Jukka Kuosma Harmaan<br />
talouden selvitysyksiköstä.<br />
Ennen selvitysyksikköön siirtymistään<br />
Kuosma toimi Tullin yhdyshenkilönä<br />
valtiovarainministeriön alaisessa<br />
Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektissa<br />
(Virke), joka toimi vuosina<br />
2000–2010. Poikkihallinnollista tietojen<br />
vaihtoa edistäneessä projektissa olivat<br />
edustettuina verohallinto, poliisi,<br />
ulosottovirasto ja Tulli. Niiden tietoja<br />
ristiin vertailemalla kyettiin nostamaan<br />
esiin useita tervettä taloutta uhkaavia<br />
riskitekijöitä.<br />
RiSKiT TehOKKaaSTi eSiiN<br />
Virke-projektin aikana saadut kokemukset<br />
viranomaisten välisistä<br />
tietojenvaihdoista olivat hyviä. Tulli<br />
alkoi hyödyntää tietoja muun muassa<br />
tarkastussuunnitelmien teossa ja tarkastuskohteiden<br />
valinnassa.<br />
Talousrikostorjunnassa ja verovalvonnassa<br />
pystytään Kuosman mukaan<br />
tunnistamaan tiettyjä riskitekijöitä erit-<br />
täin tehokkaasti. Sellainen on esimerkiksi<br />
ryväsriski, joka voi muodostua,<br />
kun samat henkilöt hallinnoivat isoa<br />
ryvästä yrityksiä.<br />
– Viranomaistoimintaa kohdistettaessa<br />
ei ole tarkoituksenmukaista<br />
tarkastella yhtä yritystä, vaan koko<br />
yritysryvästä, jolla on samat määräysvallan<br />
käyttäjät. Näin saavutetaan<br />
erittäin hyviä tuloksia muun muassa<br />
verotarkastuksissa. Ryvästarkastelua on<br />
sovellettu Tullissa sellaisissa tapauksissa,<br />
joissa liiketoiminnan tosiasiallisen<br />
päätösvallan käyttäjä ja hyödynsaaja<br />
ilmenee parhaiten laajennetun yritysyhteysselvityksen<br />
avulla.<br />
Toinen tyypillinen viranomaisyhteistyönä<br />
havaittu ilmiö tunnetaan<br />
nimellä ”yritysten saattohoitajat”. Kun<br />
huonoon taloustilanteeseen ajautuneiden<br />
yritysten vastuuhenkilöt haluavat<br />
jatkaa liiketoimintaansa ilman häiriömerkintöjä<br />
luottotietoihinsa, he siirtävät<br />
kaikki vastuut yrityksestä saattohoitajille<br />
ja bulvaaneille, joiden nimissä yritys
Poliisi käynnisti syyskuun alussa yhdessä Tullin ja muiden<br />
talousrikoksia torjuvien viranomaisten kanssa työelämässä<br />
aloitteleville nuorille suunnatun kampanjan harmaan talouden<br />
torjumiseksi. ”Harmaa talous, musta tulevaisuus” -kampanja<br />
näkyy sosiaalisen median lisäksi katukuvassa julisteiden sekä<br />
poliisin ja Tullin autojen mainosteippausten muodossa. Kampanjasta<br />
saa lisätietoa osoitteesta www.mustatulevaisuus.fi.<br />
saattohoidetaan konkurssiin alkuperäisten<br />
vastuuhenkilöiden jatkaessa<br />
liiketoimintaansa häiriöttä toisaalla.<br />
– Pystyimme osoittamaan, että<br />
talousrikoksia tapahtuu tällaisissa<br />
asetelmissa keskimääräistä enemmän.<br />
Ilmiö tuli osaksi poliisin ja Tullin riskiajattelua,<br />
ja aloimme jakaa keskenämme<br />
yhteismitallista tietoa näistä asioista. Se<br />
tietenkin helpottaa yhteistyötä, Kuosma<br />
sanoo.<br />
Erinomaisia tuloksia saatiin myös<br />
Tullin ja verohallinnon yhteisessä<br />
valvontakampanjassa, joka koski EUmaista<br />
harmaatuotuja käytettyjä autoja.<br />
Yhteisökaupassa maksettava arvonlisävero<br />
osoittautui lukuisten tuojayritysten<br />
kirjanpidossa tahallisesti väärin<br />
kirjatuksi. Jälkiveroa yritykset joutuivat<br />
tarkastusten tuloksena maksamaan<br />
keskimäärin yli 80 000 euroa.<br />
viRaNOMaiSTiedOT<br />
TehOKäyTTööN<br />
Ajallisesti Virke-projektin työtä jatkaa<br />
verohallinnon alaisuuteen perustettu ja<br />
pysyväksi säädetty Harmaan talouden<br />
selvitysyksikkö, jota koskeva laki astui<br />
voimaan vuoden <strong>2011</strong> alussa.<br />
Selvitysyksikön tehtävänä on edistää<br />
harmaan talouden torjuntaa tuottamalla<br />
ja jakamalla tietoa harmaasta<br />
taloudesta. Niin sanottujen ”ilmiöselvitysten”<br />
tekemistä varten sille on laissa<br />
säädetty laajat toimivaltuudet salassa<br />
pidettävien viranomaistietojen käsittelemiseksi.<br />
– Se mahdollistaa jopa hallinnollisen<br />
verotustiedon yhdistämisen rikostietoihin<br />
massaluonteisesti, yksikön<br />
johtaja Janne Marttinen kertoo.<br />
Yksikön toisena tehtävänä on tukea<br />
muita viranomaisia tuottamalla niille<br />
tukitoimintona ”velvoitteidenhoitoselvityksiä”,<br />
joita voivat siltä pyytää muun<br />
muassa poliisi, Tulli, verohallinto, ulosottoviranomainen<br />
ja Eläketurvakeskus.<br />
Selvitykset koskevat organisaatioiden<br />
tai niiden vastuuhenkilöiden toimintaa,<br />
taloutta sekä veroihin ja tapaturma-,<br />
työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuihin<br />
ja Tullin perimiin maksuihin liittyvien<br />
velvoitteiden hoitamista.<br />
Velvoitteidenhoitoselvityksissä<br />
yksikkö saa käyttää vain tietoja, joihin<br />
selvitystä pyytäneellä viranomaisella<br />
olisi itselläänkin oikeus. Laissa on myös<br />
määritelty tarkkaan, mihin tarkoituksiin<br />
selvityksiä voidaan tehdä.<br />
Ilmiöselvityksiä koskevissa raporteissa<br />
ei lain mukaan saa paljastaa<br />
kohdeyritysten tai -henkilöiden nimiä.<br />
Viranomaiset voivat kuitenkin pyytää<br />
ilmiöselvityksen ryhmäominaisuuden<br />
perusteella velvoitteidenhoitoselvityksen,<br />
jossa kohde yksilöidään. Näin<br />
viranomaisille voidaan tehdä erilaisia<br />
asiakaskartoituksia laajoilla viranomaistiedoilla<br />
ja siirtyä anonyymeistä<br />
raporteista operatiivista toimintaa tukeviin,<br />
yksittäisiä tapauksia koskeviin<br />
selvityksiin.<br />
Tulli hyöTyy SelviTyKSiSTä<br />
Tullilla on Marttisen mukaan erittäin<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 11
hyvät mahdollisuudet käyttää selvitysyksikön<br />
palveluja, koska verotus- ja<br />
rikostorjuntatehtävien vuoksi Tullilla<br />
on itselläänkin riittävät ja toimintaa<br />
tukevat tiedonsaantioikeudet.<br />
Samaa sanoo myös Kuosma, jonka<br />
mielestä haaste onkin enemmän siinä,<br />
että saadaan tunnistettua sellaiset<br />
harmaan talouden riskit, jotka liittyvät<br />
läheisesti myös tullitoimintaan. Sitä<br />
kautta löytyy hänen mukaansa myös<br />
yhteisymmärrys siitä, minkälaisista<br />
selvityksistä Tullin eri toiminnot hyötyisivät<br />
eniten.<br />
– Vielä ei ole valmista sapluunaa<br />
sille, minkälainen poikkihallinnollisista<br />
tiedoista laadittu tietopaketti auttaa<br />
missäkin ongelmakohdassa. Edessä on<br />
paljon pioneerityötä, hän toteaa.<br />
Kynnys selvityspalvelujen käyttämiselle<br />
ei ole korkea, sillä ne ovat muille viranomaisille<br />
maksuttomia. Asianmukaiset<br />
tietojärjestelmät ja osaamisen keskittäminen<br />
tekevät Marttisen mukaan<br />
selvitysyksikön toiminnasta myös<br />
kustannustehokasta.<br />
– Kun toimintamme vakiintuu,<br />
selvityspyyntöjen määrä on todennäköisesti<br />
useita kymmeniä tuhansia vuositasolla.<br />
Jopa 70 prosenttia pyynnöistä<br />
on tarkoitus hoitaa yhden vuorokauden<br />
sisällä, hän kertoo.<br />
Velvoitteidenhoitoselvityksiä koskeva<br />
lainkohta tuli voimaan 1. heinäkuuta<br />
<strong>2011</strong>, ja kahden ensimmäisen kuukauden<br />
aikana selvitysyksikkö laati noin<br />
– Harmaan talouden selvitysyksikkö erikoistuu viranomaistiedon kokoamiseen, jalostamiseen ja raportointiin nopeasti, tehokkaasti ja kattavasti,<br />
Janne Marttinen (kuvassa vasemmalla) kertoo. Eri viranomaisten tietoja yhdistelemällä pystytään Jukka kuosman mukaan tunnistamaan<br />
harmaan talouden riskitekijöitä erittäin tehokkaasti.<br />
12 <strong>Tulliviesti</strong>
tuhat velvoitteidenhoitoselvitystä sitä<br />
pyytäneille viranomaisille.<br />
Selvityksiä pyytäville viranomaisille<br />
palvelu säästää tiedonkeruun muutoin<br />
vaatimat resurssit oman päätehtävän<br />
hoitamiseen.<br />
Selvitysyksikköön on rekrytoitu<br />
eri viranomaistaustan omaavia henkilöitä,<br />
jotta yksiköllä on ymmärrystä ja<br />
osaamista harmaata taloutta torjuvien<br />
viranomaisten toiminnasta ja tarpeista.<br />
Lisäksi eri viranomaisilla on nimetyt<br />
yhdyshenkilöt, jotka toimivat linkkinä<br />
oman organisaation ja selvitysyksikön<br />
välillä.<br />
– Tullissa useat yksiköt tekevät<br />
yhteistyötä selvitysyksikön kanssa. Valtakunnalliseenriskianalyysiyksikköön<br />
nimetään yhteistyön koordinointia<br />
varten yhdyshenkilö, Tullin valvontaosaston<br />
johtaja Jyrki linna kertoo.<br />
Hän uskoo, että Tulli tulee käyttämään<br />
selvityspalvelua hyväksi laajasti<br />
ja hyötyy selvityksistä suuresti. Selvityksiä<br />
Tulli pyytää muun muassa<br />
silloin, kun asiakkaille ollaan myöntämässä<br />
jotain tiettyä lupaa ja statusta<br />
tulliasioiden hoitamiseen.<br />
yhTeiSTyöTä RaJOJeN yli<br />
Harmaan talouden selvitysyksikön<br />
kautta tapahtuvan viranomaisyhteistyön<br />
lisäksi Tulli on perinteisesti harjoittanut<br />
harmaan talouden torjunnassa<br />
tiivistä ja lainsäädännönkin edellyttämää<br />
PTR-yhteistyötä poliisin ja Rajavartiolaitoksen<br />
kanssa.<br />
– Se mahdollistaa muun muassa yhteisten<br />
tutkintaryhmien joustavan käytön<br />
sekä tietojen vaihdon ja analysoin-<br />
VIranoMaISTEn<br />
KanSaInVälInEn yHTEISTyö<br />
on TärKEä VälInE HarMaan<br />
TaloUdEn TorJUMISESSa.<br />
nin. PTR-yhteistyön kautta saamme<br />
Tullin rikostorjunnan käyttöön tietoa,<br />
jota voimme hyödyntää muun muassa<br />
talousrikosten paljastamisessa ja tutkinnassa,<br />
rikostorjuntapäällikkö Petri<br />
lounatmaa Tullin rikostorjunnan<br />
talousrikostorjuntalinjalta kertoo.<br />
PTR-yhteistyö on hänen mielestään<br />
erittäin tärkeää, koska laittomat<br />
teot liittyvät harmaassa taloudessakin<br />
usein monen eri viranomaisen toimialueeseen.<br />
Suomessa PTR-yhteistyö<br />
on pitkien perinteiden<br />
ja lainsäädännön<br />
ansiosta jopa maail-<br />
man huippuluokkaa.<br />
Tärkeä rooli<br />
harmaan talouden<br />
torjunnassa on myös<br />
kansainvälisellä yhteistyöllä tulliviranomaisten<br />
ja muiden viranomaisten<br />
kesken. Sitä Tulli harjoittaa muun<br />
muassa Maailman tullijärjestön (WCO),<br />
EU:n tulliyhteistyöryhmän ja EU:n<br />
petostorjuntaviraston puitteissa sekä<br />
kahdenkeskisesti eri maiden tulliviranomaisten<br />
kanssa.<br />
Yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi<br />
kansainvälisesti toteutettavat yhteiset<br />
valvontaoperaatiot sekä virka-avun<br />
tulliviranomaisten kesken. Viime<br />
vuonna esimerkiksi EU-maat toteuttivat<br />
13 yhteistä tullivalvontaoperaatiota.<br />
Suomen tulli sai lisäksi viime vuonna<br />
90 ulkomaista virka-apupyyntöä, joista<br />
49 tuli Venäjän tullilta.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 13
14 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Ministeri Virkkunen pitää Tullin organisaatiouudistusta<br />
perusteltuna ja järkevänä, koska piirien<br />
hävitessä osaamista ja henkilöitä voidaan siirtää<br />
joustavammin sinne, missä tarvetta on.
Ministeri Henna Virkkunen:<br />
Tulli tekee yhteiskunnan<br />
kannalta merkittävää työtä<br />
– Tulli tekee yhteiskunnan kannalta<br />
merkittävää työtä, hallinto- ja kuntaministeri<br />
Henna Virkkunen korostaa. Hän<br />
pitää Tullin yhteiskunnallista vaikuttavuutta<br />
todella suurena.<br />
– Tulli on keskeisessä roolissa monissa<br />
tärkeissä asioissa. Tullilla on toimintaa,<br />
joka ei välttämättä tule mieleen<br />
monellekaan ihmiselle. Tullin toiminnan<br />
monipuolisuus on ollut itsellenikin<br />
yllätys. Televisiossa pyörinyt Tulli-sarja<br />
on nostanut varmaan ihan uudella<br />
tavalla ihmisten tietoisuuteen sen,<br />
mitä kaikkia tehtäviä Tullille kuuluu,<br />
ministeri Virkkunen toteaa. Lukuisten<br />
muiden tehtävien ohella hänen vastuualueelleen<br />
valtiovarainministeriössä<br />
kuuluvat myös tulleja koskeva asiat.<br />
Harmaan talouden ohjelma on<br />
nykyisen hallituksen kärkihankkeita.<br />
Laadittavalla toimintaohjelmalla tullaan<br />
tavoittelemaan vähintään 300– 400<br />
miljoonan euron vuosittaisia vero- ja<br />
sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä<br />
sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä. Tulli<br />
mainitaan hallitusohjelmassa yhtenä<br />
harmaan talouden ohjelmaan osallistuvana<br />
viranomaisena.<br />
Ministeri Henna Virkkunen kertoo,<br />
että harmaata taloutta varten on perustettu<br />
ministerityöryhmä, jota vetää<br />
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.<br />
Myös sisäistä turvallisuutta varten on<br />
perustettu ministerityöryhmä, jota johtaa<br />
sisäasiainministeri Päivi räsänen.<br />
pTR-yhTeiSTyöTä ON TiiviSTeTTävä<br />
– Tullin rooli sekä harmaan talouden<br />
että sisäisen turvallisuuden ohjelmassa<br />
SUURET LINJaT<br />
Teksti: Hannele Ahokas, Tullihallitus<br />
on keskeinen. Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen<br />
yhteistyötä on tiivistettävä<br />
entisestään. Tästä pitää käydä<br />
keskustelua sisäasiainministeriön<br />
kanssa, jonka alaisia poliisi ja rajavartiolaitos<br />
ovat, ministeri sanoo.<br />
Asiassa ei ole hänen mielestään<br />
lainsäädännöllisiä ongelmia, koska<br />
lainsäädäntö mahdollistaa joustavan<br />
työnjaon. – Ongelmana ovat pikemminkin<br />
resurssit. Tulli on joutunut<br />
tekemään näitä ns. tuottavuussäästöjä<br />
hyvin etupainotteisesti. Vaikka henkilöstöä<br />
on vapautunut muun muassa<br />
sähköisen asioinnin seurauksena<br />
joistakin tehtävistä, sitä ei ole voitu<br />
sijoittaa optimaalisesti toisiin tehtäviin.<br />
Ei ole hauskaa joutua lähtemään<br />
esimerkiksi Länsi-Suomesta töihin Itä-<br />
Suomeen, Henna Virkkunen korostaa.<br />
Tullin htv-määrä on vähentynyt 300:lla<br />
vuosina 2009–<strong>2011</strong>.<br />
Hallitusohjelma antaa ministerin<br />
mukaan viitteitä Tullin lisäresursseista,<br />
koska ohjelmassa sanotaan, että<br />
harmaan talouden ohjelmaa toteuttavat<br />
viranomaiset pitäisi jättää kokonaan<br />
tuottavuusohjelman ulkopuolelle.<br />
Tulli saikin jo jonkin verran kaivattuja<br />
lisäresursseja ensi vuodelle osana harmaan<br />
talouden torjunnan pakettia.<br />
Hallitus muuttaa tuottavuusohjelmanvaikuttavuus/tuloksellisuusohjelmaksi,<br />
jonka toteuttamiseksi pyritään<br />
löytämään uudenlaisia tapoja. – Henkilöiden<br />
vähentäminen ei suoraan lisää<br />
tuottavuutta, vaan silloin toiminnan<br />
laatu voi kärsiä. On kehitettävä oikeasti<br />
toimintatapoja, työnjakoa, jotta<br />
ihmiset voisivat paremmin ja saataisiin<br />
oikeasti nostettua tuottavuutta, Virkkunen<br />
huomauttaa.<br />
Vaikuttavuus/tuloksellisuusohjelman<br />
valmistelu on valtiovarainministeri<br />
Urpilaisen valtiosihteerin Tuire<br />
Santamäki-Vuoren vastuulla.<br />
ORgaNiSaaTiOMuuTOKSeN aiKaTaulu<br />
ON haaSTeelliNeN<br />
Tulli uudistaa organisaatiotaan lähitulevaisuudessa<br />
siten, että piiriorganisaatio<br />
häviää. Tullihallinnossa tulee olemaan<br />
Tullihallitus, tietyt valtakunnalliset<br />
toiminnot sekä yhdeksän operatiivista<br />
alueyksikköä. Tullihallitus on tehnyt<br />
asiasta jo esityksen valtiovarainministeriölle.<br />
Uudistuksen pitäisi tulla voimaan<br />
ensi vuoden alussa.<br />
Ministeri Virkkunen pitää Tullin<br />
organisaatiouudistusta perusteltuna<br />
ja järkevänä, koska piirien hävitessä<br />
osaamista ja henkilöitä voidaan siirtää<br />
joustavammin sinne, missä tarvetta on.<br />
– Toimintatavat muuttuvat joustavammiksi<br />
ja turha jäykkyys häviää.<br />
Uudistuksen aikataulu saattaa<br />
ministerin mielestä olla kuitenkin liian<br />
optimistinen.<br />
– Organisaation saaminen voimaan<br />
ensi vuoden alusta on hankalaa aikataulusyistä.<br />
Eduskunta tulee ruuhkautumaan<br />
siksi, että budjetti annetaan<br />
eduskunnalle poikkeuksellisen myöhään,<br />
vasta lokakuun puolivälissä. Uudella<br />
eduskunnalla pitää olla riittävästi<br />
aikaa käydä asioita läpi asiantuntijoiden<br />
kanssa.<br />
Toinen uudistuksen mahdolliseen<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 15
viivästymiseen vaikuttava seikka on<br />
Henna Virkkusen mukaan se, että ns.<br />
VETO-asia eli Tullin veronkannon<br />
siirtäminen Verohallinnolle on jäänyt<br />
pyörimään taustalle.<br />
– Taustalla on edelleen se, miten<br />
asiat pitäisi hoitaa työnjaollisesti Tullin<br />
ja Verohallinnon välillä. Siihen ei ole<br />
otettu mitään kantaa hallitusohjelmassa,<br />
eikä siitä ole vielä keskusteltu<br />
lainkaan hallituksessa. Tämä on yksi<br />
syksyn aikana linjattava ja ratkaistava<br />
asia.<br />
Ministeri Virkkunen pitää ko. asiassa<br />
ongelmana sitä, että Tullissa veroasioita<br />
hoitavat henkilöt tekevät paljon<br />
muutakin.<br />
– Siksi verotustoiminnan erottaminen<br />
Tullista ei olisi yksinkertaista.<br />
Tämän asian kanssa on ollut pitkään<br />
tyhjäkäyntiä venyneiden hallitusneuvottelujen<br />
takia, ministeri selvittää.<br />
SähKöiSeeN aSiOiNTiiN ON<br />
paNOSTeTTava<br />
Tulli on panostanut viime vuosina<br />
paljon sähköiseen asiointiin ja ilmoittamiseen.<br />
Tulli-ilmoittaminen ja ulkomaankaupan<br />
tilastoilmoittaminen ovat<br />
käytännössä jo sähköisen asioinnin<br />
piirissä. Samalla on voitu vähentää henkilökuntaa<br />
asiakaspalvelusta.<br />
– Suomessa ihmisten osaamistaso<br />
on hyvä, joten sähköistä asiointia on<br />
helppo viedä eteenpäin. Tämä on yksi<br />
painopistealue tällä hallituskaudella,<br />
Henna Virkkunen kertoo. Suomi ei<br />
kuitenkaan ole hänen mielestään enää<br />
edelläkävijä näissä kysymyksissä, ylipäätään<br />
tietoyhteiskunta-asioissa.<br />
– Tavoitteena on nostaa tasoa, koska<br />
meillä on pitkät etäisyydet.<br />
Julkishallinnon ICT-asiat ovat hallituksessa<br />
ministeri Virkkusen vastuulla.<br />
ICT-asioiden eteenpäin viemisellä<br />
pyritään nostamaan julkisen talouden<br />
tuottavuutta. Kesällä valtiovarainministeriössä<br />
aloitti uusi ICT-johtaja Timo<br />
Valli.<br />
– Syyskuun alussa astui voimaan<br />
uusi tietohallintolaki, joka antaa valtiovarainministeriölle<br />
enemmän muskeleita<br />
muiden ministeriöiden ja myös<br />
virastojen suuntaan, koska voimme<br />
varmistaa, että perusarkkitehtuuri<br />
on sellaista, jolla järjestelmät saadaan<br />
16 <strong>Tulliviesti</strong><br />
sopimaan yhteen. Uusi laki antaa meille<br />
mahdollisuuden puuttua näihin kysymyksiin,<br />
ministeri Virkkunen korostaa.<br />
veNäJä-aSiaT NäKyväMMiN eSille<br />
Suomen Venäjän-vienti on kasvanut viime<br />
aikoina selvästi, samoin venäläisten<br />
matkailijoiden virta Suomeen. Kasvu on<br />
vaatinut lisää henkilökuntaa itärajalle<br />
ja tuonut uusia haasteita myös logistiikalle.<br />
Miten hallitus aikoo valmistautua<br />
viennin ja matkailijoiden kasvuun?<br />
– Tämä hallitus halusi nostaa Venäjä-asiat<br />
näkyvämmin esille, ja nyt on<br />
perustettu ensimmäistä kertaa Venäjäasioihin<br />
keskittyvä ministerityöryhmä.<br />
On hyvä, että meillä on nyt tällainen<br />
koordinaatioryhmä, jolle voidaan esitellä<br />
myös Tullille kuuluvia asioita. On<br />
kaiken A ja O, että Tulli pystyy toimimaan<br />
hyvin itärajalla, koska se on myös<br />
EU:n ulkoraja, ministeri perustelee.<br />
TOiMiTTaJaN aMMaTTi ON hyvä pOhJa<br />
pOliiTiKOlle<br />
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen<br />
on filosofian lisensiaatti ja luki<br />
pääaineena journalistiikkaa. Hän on<br />
työskennellyt monta vuotta toimittajana<br />
sekä viestinnän suunnittelijana.<br />
Toimittajan ammatti on ministerin mielestä<br />
hyvä pohja poliitikolle.<br />
– Toimittajathan ovat myös eräänlaisia<br />
maailmanparantajia, jotka<br />
haluavat nostaa epäkohtia esille. Se on<br />
vähän samaa työtä, mutta vähän eri<br />
puolelta. Toimittajakoulutuksesta on<br />
hallinto- ja kuntaministeri henna virkkunen<br />
paljon hyötyä siinä, että osaa nopeasti<br />
hankkia olennaisen tiedon ja löytää ne<br />
luotettavat lähteet, joihin kannattaa olla<br />
yhteydessä, ministeri selittää.<br />
aSKelMiTTaRi apuNa liiKuNNaSSa<br />
– Eikö ole tylsää, Henna Virkkunen<br />
naurahtaa, kun mainitsen, että hänen<br />
henkilötiedoissaan harrastuksiksi<br />
luetellaan liikunta ja lukeminen. Ministerillä<br />
on askelmittari, jonka avulla<br />
hän tietää, onko liikkunut päivittäin<br />
vaadittavat 10 000 askelta.<br />
– Määrä ei täyty helposti tavallisena<br />
työpäivänä, vaikka kävelen kaikki<br />
lyhyet etäisyydet ja portaat. Pitää käydä<br />
myös ylimääräisillä lenkeillä.<br />
Lukemiseksi ministerille kelpaavat<br />
monenlaiset opukset asiapapereiden<br />
ohella.<br />
– Tykkään lukea kaikenlaista. Pyysin<br />
juuri Pienkuntakomitean raportin<br />
vuodelta 1965. Se on niin hyvä. Kuntarakenteen<br />
osalta oli silloin ihan samat<br />
kysymykset. Nyt Pienkuntakomitean<br />
esitykset yritetään lopultakin toteuttaa.<br />
Ei tietenkään ole hyvä lukea vain asiapapereita.<br />
Siksi luen myös romaaneja,<br />
ministeri kertoo.<br />
Jyväskylässä asuva aamuvirkku<br />
ministeri herää puoli viisi ja lähtee Helsinkiin<br />
kello kuuden lentokoneella.<br />
– Käyn kotona Jyväskylässä usein,<br />
koska poikani meni tänä syksynä ensimmäiselle<br />
luokalle. Helsingissä olen<br />
yleensä vain pari yötä.<br />
Syntynyt 4.6.1972<br />
kotipaikka Jyväskylä<br />
Naimisissa, yksi lapsi<br />
Filosofian lisensiaatti, pääaineena journalistiikka<br />
Toimittajana mm. keskisuomalaisessa ja viestinnän suunnittelijana Medita<br />
Communication -yrityksessä<br />
Jyväskylän kaupunginvaltuusto 1997– , puheenjohtaja 2005–2009<br />
keski-Suomen maakuntavaltuusto 1997–2008<br />
keski-Suomen liiton maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja 1999–2005<br />
kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja 2008–<br />
kokoomuksen varapuheenjohtaja 2008–<br />
kansanedustaja 2007–<br />
Opetusministeri 2008–<strong>2011</strong><br />
Hallinto- ja kuntaministeri <strong>2011</strong>–
kOLUMNI<br />
PEkka SÄILÄ, aPULaISOSaSTOPÄÄLLIkkÖ<br />
ULkOaSIaINMINISTERIÖ, kaUPPaPOLIITTINEN OSaSTO<br />
yhdeSSä yhdeN luuKuN puOleSTa<br />
Viime <strong>Tulliviesti</strong>ssä kerrottiin Tullin arvokkaasta ja tehokkaasta toiminnasta harmaan talouden<br />
torjunnassa. Tavaraliikenteen valvonta ja selvitys hoidetaan Suomessa keskitetysti yhdellä<br />
luukulla ja yhä kattavammin sähköisiä palveluja tarjoamalla. Suomen tullia pidetään kansainvälisesti<br />
tämän sektorin edelläkävijänä. Olisipa mukavaa, jos asiat olisivat kaikkialla maailmassa<br />
yhtä hyvällä tolalla. Vaan eivätpä ole! Kun suomalaisyritykset listaavat maailmalla kohtaamiaan<br />
kaupanesteitä, ovat ongelmat tullimenettelyissä edelleen kultamitalisijalla.<br />
Suomen ja Ruotsin aloitteesta perustettiin jo vuonna 1960 Euroopan talouskomission ECE:n<br />
yhteyteen työryhmä yhdistämään eri maiden tullilomakkeita ja menettelytapoja. Sen työtä jatkaa<br />
nykyään UN/CEFACT (United Nations Centre for<br />
Trade Facilitation and Electronic Business).<br />
SUOmEN TUllIN<br />
ASIANTUNTEmUSTA<br />
vOITAISIIN hyödyNTää<br />
ANTAmAllA hITAAmmIllE<br />
mAIllE TUKEA.<br />
Suomen tullin toteuttama yhden luukun palvelu<br />
perustuu CEFACTin Single Window -standardiin, joka<br />
on saanut laajaa kannatusta ympäri maailmaa. Sympatiapisteet<br />
eivät kuitenkaan riitä. Standardin soveltaminen<br />
on puolitiessä, eli monessa maassa savolaisittain<br />
sanottuna aloittamatta valmis. Suomen tullin asiantuntemusta<br />
voitaisiin hyödyntää antamalla hitaammille<br />
maille tukea. Hyviin uutisiin kuuluu, että Venäjä on<br />
tullut viime aikoina aktiivisemmin mukaan CEFACTin<br />
toimintaan. Toivottavasti muut sen viiteryhmään kuuluvat<br />
maat seuraavat esimerkkiä.<br />
Kaupan menettelyjä kehitetään ja niistä neuvotellaan<br />
CEFACTin lisäksi monissa järjestöissä. <strong>Tulliviesti</strong>ssä<br />
Pirjo Kotro kertoi, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden<br />
rajaviranomaisten yhteistyötä on käytetty<br />
esimerkkinä WTO:n kauppamenettelyjen helpottamista<br />
koskevan sopimuksen (TF) valmistelussa. Vaikka<br />
WTO:n Dohan kierros on tällä hetkellä jälleen kerran<br />
vaikeuksissa, on Suomen ja koko EU:n voimakas intressi<br />
saavuttaa kunnianhimoinen TF-sopimus. Se olisi<br />
arvokas, joko osana Dohan pakettia tai erillisenäkin.<br />
Kotimaassa CEFACTia, TF-neuvotteluja ja muita<br />
kaupan menettelyjen helpottamiseen liittyviä asioita<br />
käsitellään FINSIPRO-työryhmässä, jonka puheenjohtajuus<br />
on työ- ja elinkeino ministeriöllä. Ulkoasiainministeriö<br />
osallistuu ryhmään erityisesti kansainvälisen<br />
toiminnan näkökulmasta.<br />
FINSIPRO arvioi parhaillaan, tulisiko toimintaa<br />
laajentaa kattamaan kansainvälisen kaupan esteet<br />
entistä laaja-alaisemmin. Myös jäsenpohjaa voisi olla<br />
tarkoituksenmukaista laajentaa ja saada yritykset mukaan<br />
toimintaan. Niiden osallistumista myös CEFAC-<br />
Tin toimintaan kannattaa harkita.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 17
18 <strong>Tulliviesti</strong><br />
uuTiSia<br />
Alkuvuoden ulkomaankauppa:<br />
3<br />
<strong>2011</strong><br />
VaJETTa Ja VaIHTELUa<br />
Suomen ulkomaankauppa kääntyi taantuman jälkeiseen<br />
nousuun viime vuoden kevättalvella. Kun vielä<br />
viime vuoden alku elettiin heikon kehityksen aikaa,<br />
tämän vuoden alussa viennin ja tuonnin kasvuprosentit<br />
olivatkin sitten vastaavasti hyvin suuria.<br />
– Parhaimmillaan kuukausikasvu liikkui 40<br />
prosentin tuntumassa. Kesäkuussa kasvu kuitenkin<br />
taittui. Vienti kasvoi vain prosentin ja tuonti kuusi<br />
prosenttia. Heinäkuussa päästiin sekä viennissä<br />
että tuonnissa seitsemän prosentin kasvuun, toteaa<br />
tulliylitarkastaja Matti Heiniemi Tullihallituksen<br />
tilastoyksiköstä.<br />
Kauppatase on kuluvana vuonna noussut ylijäämäiseksi<br />
vain tammikuussa ja kesäkuussa. Heinäkuun<br />
loppuun mennessä vajetta on kertynyt lähes<br />
miljardi euroa. Viime vuonna tase oli tammi-heinäkuussa<br />
84 miljoonaa euroa alijäämäinen.<br />
eNeRgiaN Ja MeTallieN hiNTOJeN NOuSu vaiKuTTivaT<br />
Tärkein tekijä koko alkuvuoden ulkomaankaupan<br />
muutosten taustalla on ollut energian ja metallien hintojen<br />
nousu. Ne ovat kasvattaneet Suomen energia- ja<br />
raaka-ainetuonnin arvoa ja toisaalta metalliteollisuuden<br />
ja kemian teollisuuden viennin arvoa.<br />
Tammi-kesäkuussa sekä metalliteollisuuden että<br />
kemian teollisuuden vienti kasvoi lähes kolmanneksen.<br />
Heinäkuussa metallivienti on ennakkotietojen<br />
mukaan jatkunut yhä vahvana, mutta kemian viennin<br />
kasvu on hieman hiipunut.<br />
Sähköteknisen teollisuuden vienti supistui kesäkuussa<br />
15 prosenttia, ja lähes yhtä heikolta näyttää<br />
N R O<br />
heinäkuunkin tilanne. Syynä on pääasiassa viestintälaitteiden<br />
viennin pitkään jatkunut alamäki. Muu<br />
sähkötekniikan vienti on selviytynyt hieman paremmin<br />
ja pitänyt toimialan viennin tammi-heinäkuussa<br />
suunnilleen viimevuotisella tasolla.<br />
Metsäteollisuuden vienti kasvoi voimakkaasti<br />
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi<br />
laskuun jo huhtikuussa. Toukokuussa toimiala käväisi<br />
vielä loivassa kasvussa, mutta on sen jälkeen ollut<br />
miinuksella.<br />
Energian tuonnin arvo on tammi-heinäkuussa<br />
puolitoistakertaistunut ja raaka-aineiden tuonnin<br />
arvo noussut viidenneksen viimevuotista korkeammaksi.<br />
Kasvu painottui talveen ja kevääseen. Kesäheinäkuussa<br />
energian tuonnin kasvuvauhti hieman<br />
rauhoittui ja metallien tuonti painui viimevuotista<br />
pienemmäksi.<br />
Myös investointitavaroiden ja kulutustavaroiden<br />
tuonnissa kehitys on ollut samansuuntainen. Alkuvuoden<br />
vauhdikkaasta kasvusta on kesällä painuttu<br />
lähemmäs viime vuoden lukuja.<br />
eu-Kauppa paiNui<br />
EU on menettänyt asemiaan Suomen ulkomaankaupassa.<br />
Varsinkin tuonnissa EU:n ulkopuoliset maat<br />
ovat kasvattaneet osuuttaan lähinnä suurten energian,<br />
metallien ja rikasteiden toimittajien kuten Venäjän<br />
ja Norjan ansiosta. Lisääntynyt vienti Venäjälle on<br />
nostanut ulkokaupan osuutta myös viennissä.<br />
Tärkeistä EU-maista vain Ruotsin kanssa käyty<br />
kauppa on kehittynyt koko ulkomaankauppaa
2005Q1=100<br />
200<br />
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2005Q1<br />
2005Q2<br />
suotuisammin. Edellisinä vuosina vahvasti kasvanut<br />
kauppa Alankomaiden kanssa on viime kuukausina<br />
tasaantunut.<br />
TaaNTuMa helliTTää hiTaaSTi<br />
Vuoden 2008 taantumassa maailmankauppa romahti<br />
hetkessä yli kolmanneksen. Nousua on tapahtunut<br />
niin, että yhteen laskettuna koko maailman ulkomaankauppa<br />
alkaa lähennellä taantumaa edeltänyttä<br />
tasoa. EU:n kaupan kasvu on kuitenkin ollut muuta<br />
maailmaa hitaampaa ja Suomen viennin kasvu vielä<br />
muita EU-maita hitaampaa.<br />
– Näyttää siltä, että EU:n tilanne ei ole nopeasti<br />
korjaantumassa. Kesältä on Suomen lisäksi myös<br />
Saksasta tullut huonoja vientiuutisia eikä muidenkaan<br />
suurten EU-maiden vienti ole ottanut vetääkseen,<br />
tilastojohtaja Timo Koskimäki toteaa.<br />
Maailman viennin arvo 1. neljännes 2005=100<br />
2005Q3<br />
2005Q4<br />
2006Q1<br />
2006Q2<br />
2006Q3<br />
2006Q4<br />
2007Q1<br />
2007Q2<br />
2007Q3<br />
2007Q4<br />
2008Q1<br />
2008Q2<br />
2008Q3<br />
2008Q4<br />
2009Q1<br />
2009Q2<br />
2009Q3<br />
2009Q4<br />
2010Q1<br />
2010Q2<br />
2010Q3<br />
2010Q4<br />
<strong>2011</strong>Q1<br />
<strong>2011</strong>Q2<br />
Suomi<br />
Maailma<br />
EU<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 19
20 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Uusi tulli- ja raja-asema avattiin<br />
Kuusamossa<br />
Kuusamon uusi tulli- ja raja-asema vihittiin käyttöön<br />
16.8.<strong>2011</strong>. Juhlaan osallistui Tullin, Rajavartioston,<br />
Kuusamon kaupungin, Senaatin ja ELYkeskuksen<br />
väen lisäksi venäläisiä kutsuvieraita ja<br />
eri tiedotusvälineiden edustajia.<br />
Toimitilojen kehitys 1960-luvun puomimajoista<br />
ja eri parakkivaiheista nykyaikaan oli huikea.<br />
Neljä vuotta kestäneessä tie- ja rakennushankkeessa<br />
kiinnitettiin erityistä huomiota Tullin ja<br />
Rajavartioston tarkastusprosessien turvaamiseen,<br />
mutta myös kiinteistön matalaenergiatasoon.<br />
Rajanylityspaikka avattiin 1.9.1964 Kortesalmen<br />
tilapäisenä rajanylityspaikkana. Rajan sai ylit-<br />
tää rajavaltuutettujen hyväksymillä kulkuluvilla.<br />
Kulkulupakäytännöstä luovuttiin 1991 ja matkustusasiakirjoina<br />
ryhdyttiin käyttämään passia ja<br />
viisumia. Samalla sallittiin rajoitettu matkailuliikenne<br />
rajavaltuutettujen luvalla.<br />
Ylityspaikan nimi muutettiin 9.11.2001 Kuusamon<br />
rajanylityspaikaksi, ja 6.10.2006 Kuusamo-Suoperä<br />
avattiin kansainväliseksi rajanylityspaikaksi.<br />
Elokuussa avattujen toimitilojen<br />
rakentamiseen käytettiin 2,3 ja tiejärjestelyihin 0,4<br />
miljoonaa euroa.<br />
Tommi Laukkanen
3<br />
<strong>2011</strong><br />
N R O<br />
uuTiSia<br />
OTa-kurssin tilalle Tullialan ammattitutkinto<br />
Viimeinen Osaava Tulliselvitys ammattitaidolla<br />
-kurssi on meneillään ja päättyy ensi<br />
keväänä. Tämän jälkeen yritysten maahantuonnin<br />
tai viennin tehtävissä työskentelevät<br />
Tullin asiakkaat voivat OTan sijaan suorittaa<br />
Tullialan ammattitutkinnon tai siitä ne osat,<br />
joita eniten työssään tarvitsevat. Tullialan<br />
ammattitutkinto kuuluu Suomen viralliseen<br />
koulutusjärjestelmään.<br />
Tullitutkinnossa on kaksi osaamisalaa:<br />
Tullipalvelut ja Tullin tarkastustoiminta.<br />
– 95 prosenttia OTa-kurssin ja Tullialan<br />
ammattitutkinnon Tullipalvelut-osaamisalan<br />
valmistavan koulutuksen sisältöteemoista<br />
ovat samoja, koulutussuunnittelija Terttu<br />
lehti Tullin koulutuksesta selvittää.<br />
Tullialan ammattitutkinto on näyttötutkinto<br />
eli OTa-kurssista poiketen osaaminen<br />
osoitetaan tutkintotilaisuuksissa, käytännön<br />
työtilanteissa. arvioijina toimivat tehtävään<br />
koulutetut, vankan tulliammattitaidon omaavat<br />
henkilöt.<br />
– Tutkinnon suorittaminen räätälöidään<br />
joustavasti suhteessa henkilön osaamisen<br />
lähtötasoon, jota verrataan tutkinnon<br />
perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja<br />
arviointikriteereihin. Siten selviää, miltä<br />
osin ammattitaito voidaan osoittaa suoraan<br />
käytännön työtilanteessa, ja mitä osaamisalueita<br />
tarvitsee vielä vahvistaa teoriaopinnoilla<br />
ja työssä oppimalla. Räätälöinnin vuoksi<br />
tutkinnon suorittaminen voi kestää hyvinkin<br />
eripituisia aikoja.<br />
– Tutkinnon suorittamisesta saa myös<br />
tutkintotodistuksen. Erillisen todistuksen saa<br />
niin ikään tutkintoon valmistavasta koulutuksesta<br />
kuten OTa-kurssin suorittaneetkin ovat<br />
saaneet. Tutkinnon jälkeen on mahdollista<br />
hakeutua ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.<br />
Tullialan ammattitutkinnon toteutusta<br />
suunnitellaan par aikaa Tullin koulutuksessa.<br />
Tutkinnon suorittamisesta tiedotetaan erikseen<br />
ensi vuoden puolella.<br />
Katariina Jankkila<br />
Tutkinnosta lisää:<br />
>> Tullialan ammattitutkinnon<br />
perusteet, <strong>pdf</strong> (Opetushallituksen<br />
sivuille, www.oph.fi)<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 21
22 <strong>Tulliviesti</strong><br />
– Olen ylpeä siitä, että Suomessa ei<br />
ole kynnystä sanoa, jos jokin asia on<br />
pielessä. Esimerkiksi elintarvikkeen<br />
tai kulutustuotteen markkinoiltaveto<br />
ei ole mikään kohujuttu, eikä siitä jää<br />
yritykselle negatiivista leimaa, Jaana<br />
Husu-Kallio sanoo.
TURVaLLISUUS<br />
Teksti: Katja Penninkilampi<br />
Kuvat: Arvo Vainionpää<br />
Evira ja Tulli<br />
elintarviketurvallisuuden<br />
asialla<br />
Elintarviketurvallisuus on Eviran ja Tullin vankkaa<br />
yhteistyöaluetta. – Meidän yhteinen tehtävämme on<br />
taata, että elintarvikkeiksi kelpaamattomia tai vaarallisia<br />
tuotteita ei tule maahan, mutta myös se, että kuluttajaa ei<br />
johdeta harhaan. Tässä teemme Tullilaboratorion kanssa<br />
paljon yhteistyötä, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio<br />
kertoo.<br />
– Vuosi sitten Tullilaboratoriolla oli EUtason<br />
kokous, johon minutkin ilokseni<br />
kutsuttiin puhumaan. Siellä oli helppo<br />
todeta, että Suomessa viranomaisyhteistyö<br />
on pystytty hoitamaan hyvin. Se näkyy<br />
Euroopan komission tarkastusraporteistakin,<br />
Husu-Kallio jatkaa.<br />
– Vaikka valtiohallinnon lokeroitumisesta<br />
puhutaan, niin operatiivisella tasolla<br />
myös Eviran ja Tullin välillä tehdään luontevaa<br />
yhteistyötä. Toivon, että jatkossakin<br />
otetaan huomioon ennen kaikkea toiminnallinen<br />
näkökulma. Elintarvikevalvontaa<br />
kehitetään, mutta elintarvikkeiden<br />
liikkumisen sujuvuus taataan.<br />
viRaNOMaiSiiN luOTeTaaN<br />
– Viranomaistoiminta on ennen kaikkea<br />
palvelutoimintaa. Koska meillä kuitenkin<br />
on yhteiskunnallinen tehtävä valvoa<br />
turvallisuutta, meillä on myös oikeus ja<br />
velvollisuus sanoa ei. Et voi esimerkiksi<br />
markkinoida vaarallista tuotetta, Husu-<br />
Kallio painottaa.<br />
– Suomalaiseen arvomaailmaan<br />
kuuluu, että me luotamme viranomaistoimintaan,<br />
eikä se tarkoita pelkästään<br />
sitä, että korruptiota ei ole. Me luotamme<br />
siihen, että päätökset tehdään<br />
yhteiseksi hyväksi. Toivon, että tulevaisuudessakin<br />
arvostetaan viranomaistoimintaa,<br />
jolla turvallisuus taataan.<br />
– Turvallisuus ei ole ainoastaan<br />
maanpuolustusta, vaan kansalaisten kokonaisturvallisuutta,<br />
jossa myös Tulli ja<br />
Evira ovat paljon vartijoina. Päättäjillekin<br />
tulisi tehdä selväksi, että tehtävämme<br />
ovat yhteiskunnan selkärankaa.<br />
KuluTTaJaa ei Saa huiJaTa<br />
Kansalaista voi huolettaa, millaisia<br />
riskejä uudet, funktionaaliset elintarvikkeet<br />
tai ruoan nanotekniikka ja<br />
lääkeaineet synnyttävät.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 23
– Lähtökohta on, että uusissa ruokaan<br />
liittyvissä innovaatioissa tulee<br />
aina olla tieteellinen tutkimus taustalla.<br />
EU:ssa on hienoa, että meillä on EFSAn<br />
vetämä järjestelmä, joka käy tämän<br />
tiedepuolen läpi ja lainsäädäntö muokataan<br />
sen mukaan, Husu-Kallio selvittää.<br />
– Asiat ovat muuttuneet viimeisen<br />
20 vuoden aikana paljon. Lisäaineet,<br />
geenimuuntelu ja nanotekniikka ovat<br />
aivan uusi oma maailmansa, johon<br />
INFO<br />
24 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Eläinlääketieteen tohtori Jaana<br />
Husu- kallio on työskennellyt<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Eviran pääjohtajana vuodesta 2006<br />
lähtien. aiemmin hän on toiminut<br />
muun muassa Euroopan komission<br />
terveys- ja kuluttajasuojapääosaston<br />
varapääjohtajana sekä eri tehtävissä<br />
maa- ja metsätalousministeriön elintarvike-<br />
ja terveysosastolla, viimeksi<br />
sen ylijohtajana.<br />
nykyään menee osa Evirankin resursseista.<br />
Haasteet syntyvät silloin, jos<br />
tieteellistä näyttöä ei ole riittävästi.<br />
Tutkimusta siis tarvitaan entistä<br />
enemmän.<br />
Tutkimustyön laajuudesta esimerkkinä<br />
ovat pakkausmerkinnät ja<br />
niihin liittyvät erilaiset terveysväittämät.<br />
Kun uutta tuotetta markkinoidaan,<br />
tuotteen pitää vastata annettuja<br />
lupauksia.<br />
TieTeelliNeN NäyTTö TuKeNa<br />
Tämän päivän lainsäädäntö ja kuluttajat<br />
edellyttävät, että se mitä luvataan,<br />
on totta. Syö tätä niin laihdut<br />
-väittämä pitää siis pystyä todistamaan<br />
myös tieteellisesti.<br />
– Elintarvikepuolella ollaan jo<br />
pitkällä tässä asiassa. Jos ei ole riittävää<br />
tieteellistä näyttöä, tuotetta ei<br />
saa myydä tai markkinoida sellaisella<br />
väitteellä. EU:n proseduuri takaa,<br />
että näin myös toimitaan.<br />
EU-aikoinaan Husu-Kallio huomasi,<br />
että kulttuurierot pohjoisen ja<br />
etelän välillä ovat suuria.<br />
– Etelässä ollaan sitä mieltä, että<br />
ruokaan ei saa lisätä mitään, vaan<br />
vitamiinit syödään pillereinä. Pohjoisessa<br />
taas on paljon terveysvaikutteisia<br />
elintarvikkeita.<br />
Husu-Kallion mukaan Suomi on<br />
maailman huippua funktionaalisten<br />
elintarvikkeiden suhteen, koska niiden<br />
tukena on jo olemassa tieteellinen<br />
näyttö.<br />
– Markkinoiden kannalta voi<br />
kuitenkin miettiä, onko suomalaisella<br />
funktionaalisella tuotteella tarpeeksi<br />
kysyntää maailmalla.<br />
lihaN TuOTaNTOTavalla ON väliä<br />
Husu-Kallio ei näe lihan tuonnissa<br />
Suomeen suurta mörköä. Vaikka<br />
kilpailu halpojen lihavalmisteiden<br />
tuonnissa on kovaa, se ei ole kovin<br />
suuri uhka elintarviketeollisuudelle.<br />
– Enemmän kuin alkuperämaalla<br />
on merkitystä sillä, että liha on tuotettu<br />
hyvien tuotantotapojen mukaan.<br />
Tärkeintä on se, että lihassa ei ole<br />
jäämiä. Eläimen ruokalistalle ei saisi<br />
päätyä ympäristön tilasta tai ihmisen<br />
toiminnasta johtuvia myrkkyjä tai<br />
lääkeaineita.<br />
– Hullun lehmän tauti oli herätys<br />
koko maailmalle. Tarvittiin siis iso<br />
kriisi, ennen kuin tajuttiin, että sillä<br />
mitä lehmä syö, on merkitystä ihmisen<br />
terveydelle.<br />
eliNTaRviKKeideN vääReNTäMiNeN ON<br />
KaSvava ilMiö<br />
Elintarvikkeissa väärennyksen kohteena<br />
voivat olla esimerkiksi ravintoaineet<br />
tai alkuperä, ja tuotemerkkejäkin<br />
väärennetään. Kuluttajaa yritetään<br />
johtaa harhaan oikein kaksin käsin.<br />
– Kollega Singaporesta kertoi,<br />
minkälaisia elintarvikeväärennöksiä<br />
heidän maassaan oli jäänyt kiinni.<br />
Kävi ilmi, että kaikkea, ihan kaikkea,<br />
voi väärentää, Husu-Kallio puuskahtaa.<br />
Räikein esimerkki väärentämisestä<br />
ja valmistajan ahneudesta on<br />
Kiinassa esiin tullut tapaus, jossa vedellä<br />
laimennettuun maitoon laitettiin<br />
proteiinin tilalle melamiinia.<br />
– Eviran johdolla pidimme keväällä<br />
Harmaa talous, musta tulevaisuus<br />
-kampanjaan liittyen kokouksen,<br />
jossa toimme esille elintarvikkeiden<br />
alkuperän väärentämisen. Siitä paras<br />
esimerkki on mansikka, jota varsinkin<br />
alkukesästä myydään toreilla suomalaisena,<br />
vaikka kotimaa on joku aivan<br />
muu. Näissä alkuperäasioissa olemme<br />
tehneet Tullin kanssa paljon yhteistyötä.<br />
yhTeiSiN KaMpaNJOiN liSäTääN TieTOa<br />
Vaikka elintarvikepuolella on päästy<br />
pitkälle kuluttajan suojelemisessa,<br />
EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus sekä<br />
jatkuvasti paisuva nettikauppa ovat<br />
iso haaste valvoville viranomaisille.<br />
– Tärkeää on, että osaamme<br />
kohdentaa resurssit oikein. Meidän<br />
viranomaisten kuuluu kampanjoida ja<br />
tiedottaa asioista, Husu-Kallio painottaa<br />
ja täsmentää, että viranomaisten<br />
pitää muistuttaa ihmisiä riskeistä ja<br />
uhkista yhteistyössä median kanssa.
Myyjän korissa ei aina olekaan<br />
oman maan mansikkaa.<br />
avOiMuuTeeN KaNNuSTava Oiva-pROJeKTi<br />
Muutoksen tuulet puhaltavat viranomaistoiminnassa. avoimuus ja<br />
julkisuus ovat tämän päivän juttu. Valvontatietojen julkistamisesta on<br />
säädetty myös Elintarvikelain muutoksessa, joka astui voimaan 1.9.<strong>2011</strong>.<br />
– Elintarvikelainsäädäntöä on muutettu Eviran toiveista niin, että<br />
valvontatuloksia todella julkistetaan, mutta Evira voi päättää, miten<br />
se tapahtuu. Oiva-hanke on ollut tässä pilottina. Pilotissa muutaman<br />
paikkakunnan vapaaehtoiset elintarvikevalvojat on ohjeistettu tarkalla<br />
sapluunalla niin, että kauppojen ja ravintoloiden tarkastukset ja arviointi<br />
tehdään aina samalla tavalla. Tarkastustulokset hymiönaamoineen ovat<br />
näkyvillä Eviran Internet-sivuilla.<br />
– kun pilottia valmisteltiin, ei ollut yllätys, että elintarvikealan toimijat<br />
epäilivät ensin sitä, kohdellaanko heitä samalla tavoin. Me olemme<br />
kuitenkin todella panostaneet siihen, että koko pilottialueella toimitaan<br />
samalla tavalla. Se onkin mennyt hyvin. Sen jälkeen, kun pilotti lähti<br />
liikkeelle, en ole saanut siitä mitään kielteistä palautetta, Husu-kallio<br />
iloitsee.<br />
Husu-kallio kannattaa ohjelman avoimuutta.<br />
– Siinä on kolme tärkeää kantavaa voimaa: Sen tarkoitus on positiivisella<br />
tavalla kannustaa elinkeinon harjoittajia tekemään parhaansa.<br />
kukapa haluaisi yritykselleen ruttunaaman? Toiseksi se myös avittaa<br />
tarkastuksia tekeviä yhdenmukaisuuteen, sillä heitä ohjeistetaan entistä<br />
enemmän. Ennen kaikkea avoimuudella on merkitystä kuluttajien valintoihin.<br />
Jos kantakuppila on saanut netissä hyvän – tai huonon – arvosanan,<br />
puskaradio kyllä toimii.<br />
Oiva-pilotti päättyy tänä vuonna ja silloin myös päätetään jatkosta.<br />
– Elintarvikelain muutos edellyttää, että valvonta on avointa. Meidän<br />
tehtäväksemme jää pohtia, tuleeko tästä se suomalainen malli, joka<br />
laajennetaan koko maahan, ja mihin valvontakohteisiin.<br />
evira ja Tulli yhteistyössä<br />
• Evira ja Tulli valvovat elintarvikkeiden<br />
maahantuontia ja elintarvikkeiden<br />
kanssa kosketuksiin joutuvien<br />
tuotteiden turvallisuutta.<br />
• Evira ja Tulli valvovat lannoitteiden<br />
ja niiden raaka-aineiden maahantuontia<br />
EU:n ulkopuolisista maista. Tulli<br />
valvoo, että Suomeen saapuvat vain<br />
ne lannoitevalmisteet ja raaka-aineet,<br />
jotka Evira on hyväksynyt maahantuotavaksi.<br />
Evira valvoo EU:n alueella<br />
liikkuvia lannoitevalmisteita tukku- ja<br />
vähittäismyymälöissä.<br />
• Tulli valvoo Eviran ohella rehujen<br />
maahantuontia ja maastavientiä EU:n<br />
ulkopuolisista maista.<br />
• Evira vastaa eläinperäisten elintarvikkeiden<br />
ja eläinten tuonnin<br />
valvonnasta. Tulli valvoo matkustajien<br />
kuljettamia tavaroita kiellettyjen<br />
elintarvikkeiden ja eläinten varalta<br />
normaalin tullivalvonnan yhteydessä.<br />
Tulli ohjaa tuotavat erät Eviran eläinlääkinnälliseen<br />
rajatarkastukseen.<br />
Tulli tekee matkustajan ei-kaupallisesti<br />
EU:n ulkopuolisista maista<br />
mukanaan tuomien, enintään viiden,<br />
lemmikin tuontitarkastuksen.<br />
• Evira vastaa kasvien tuonnin valvonnasta,<br />
ja Tulli ohjaa tuotavat erät<br />
Eviran kasvinterveystarkastukseen.<br />
• Evira hyväksyy laboratoriot, jotka<br />
saavat analysoida virallisen valvonnan<br />
yhteydessä otettuja näytteitä<br />
(esimerkiksi Tullilaboratorio).<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 25
Teksti: Soili Pahtaja, Tullihallitus<br />
Jätteitä ei kuljeteta villisti<br />
Valtava määrä jätteeksi luokiteltua tavaraa liikkuu<br />
maapallolla paikasta toiseen mitä erilaisimpiin<br />
tarkoituksiin ja mitä erilaisimmin keinoin.<br />
Jätteiden parissa ei kuitenkaan toimita villisti,<br />
sillä jätteiden kansainväliset siirrot ovat tarkoin<br />
valvottuja ja esimerkiksi EU-asetuksen alaisia.<br />
Asetukseen sisältyvät säännökset hyödynnettävien<br />
ja huolehdittavien jätteiden siirtoihin sovellettavista<br />
valvontamenettelyistä. Suomessa jätteiden<br />
siirtoja valvoo Tullin ja poliisin lisäksi Suomen<br />
ympäristökeskus.<br />
Jätteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa.<br />
Jätteen käsite on kyllä määritelty jätelaissa ja<br />
jätedirektiivissä, mutta määritelmä ei ole yksiselitteinen.<br />
Määritelmässä jätettä on mikä tahansa aine<br />
tai esine, jonka niiden haltija on poistanut, aikoo<br />
poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä.<br />
Jätteen kuljettaminen maan rajojen ulkopuolelle<br />
vaatii monenlaisia selvityksiä ja usein luvan.<br />
Siirto on suunniteltava säännösten mukaisesti,<br />
jäteluokka määriteltävä ja siirron luvanvaraisuus<br />
selvitettävä.<br />
luOKiTTeluSTa Se lähTee<br />
Karkea jaottelu alkaa selvityksestä, viedäänkö jäte<br />
hyödynnettäväksi vai huolehdittavaksi.<br />
Huolehdittava jäte on sellaista, joka tuhotaan<br />
tai sijoitetaan lopullisesti sellaiseen paikkaan,<br />
ettei siitä ole vaaraa ympäristölle. Huolehdittavan<br />
jätteen viennille on oltava aina lupa, ja se<br />
26 <strong>Tulliviesti</strong><br />
kuuluu aina valvonnan piiriin riippumatta siitä,<br />
onko jätteellä vaarallisia ominaisuuksia vai ei.<br />
Tunnusomaista on sekin, että jätteenhaltija maksaa<br />
huolehdittavaksi tarkoitetusta jätteestä sen vastaanottajalle.<br />
Hyödynnettävä jäte voidaan sellaisenaan tai<br />
osina käyttää hyväksi esimerkiksi energiana tai raaka-aineena.<br />
Hyödynnettävä jäte voidaan käytännön<br />
valvonnassa jaotella myös esineisiin tai aineisiin.<br />
Esineet voivat olla tuotteita tai osatuotteita, mutta<br />
jos niitä käsitellään siten, että niiden alkuperäinen<br />
käyttötarkoitus muuttuu, ne voivat olla myös ainetta.<br />
Esimerkiksi käytetty rengas voi olla esine, mutta<br />
renkaista valmistettu murske on ainetta.<br />
lueTTelON vihReäT Ja KelTaiSeT<br />
Jätteet on jaettu jätteensiirtoasetuksessa niin sanottuihin<br />
vihreään ja keltaiseen luetteloon. Jako perustuu<br />
OECD:n neuvoston päätökseen ja riippuu siitä,<br />
ovatko jätteet luonnolle tai ihmiselle vaarattomia<br />
vai haitallisia. Kaikki huolehdittavaksi tarkoitetut<br />
tai keltaisessa luettelossa luetellut jätekuljetukset<br />
edellyttävät aina jätteensiirtolupaa.<br />
Myös vihreät jätteet kuuluvat valvonnan piiriin<br />
mikäli ne ovat saastuneet jollain muulla aineella<br />
siten, että luokitus muuttuu, tai jos ne viedään huolehdittavaksi.
Tulli ja SYkE tekevät yhteistyötä jätekuljetusten valvonnassa Vuosaaren satamassa.<br />
Muuten vihreässä luettelossa mainitut jätteet<br />
ovat niin sanottuja vaarattomia jätteitä, joita voidaan<br />
siirtää OECD:n alueella hyödynnettäväksi ilman<br />
siirtolupaa.<br />
Vihreän luettelon jätteen vientiä OECD:n ulkopuolelle<br />
hyödynnettäväksi on rajoitettu komission<br />
asetuksella, vienti saattaa olla kielletty tai määrätty<br />
luvanvaraiseksi.<br />
EY:n jätteensiirtoasetuksessa kielletään huolehdittavaksi<br />
tarkoitettujen jätteiden vienti EU:n ulkopuolelle<br />
lukuun ottamatta EFTA-maita (Norja, Islanti,<br />
Liechtenstein ja Sveitsi). Suomen jätelaissa on lisäehtoja<br />
käsiteltäviksi (huolehdittaviksi) siirrettäville jätteille.<br />
Vaikka jokin vihreässä luettelossa mainittu jäte<br />
ei Suomessa tarvitse siirtolupaa, se ei automaattisesti<br />
tarkoita, etteikö jäte voisi olla lupavalvonnan alaista<br />
vastaanottomaassa.<br />
lähteet:<br />
Jätteiden kansainvälisten siirtojen valvonta/Rajoituskäsikirja<br />
www.ec.europa.eu/environment//Waste/shipments/index.htm<br />
EU:n jätteensiirtoasetus (EY) N:o 1013/2006<br />
www.eur-lex.europa.eu<br />
Tulli Ja SyKe TehOSTavaT<br />
JäTevalvONTaa<br />
Suomen ympäristökeskus (SYkE) seuraa aktiivisesti<br />
myös vihreiden jätteiden vientejä, vaikka ne<br />
eivät yleensä tarvitse SYkEn siirtolupaa.<br />
– Törmäämme jatkuvasti siihen, että kaikki<br />
niin sanottujen vihreiden jätteiden viejät eivät ole<br />
tietoisia jätteensiirtoasetuksen vaatimuksista, joita<br />
ovat jätteensiirtoasetuksen liitteen VII käyttö sekä<br />
velvollisuus laatia sopimus vastaanottajamaan jätteen<br />
hyödyntämislaitoksen kanssa, kertoo SYkEn<br />
ylitarkastaja hannele Nikander.<br />
Toistaiseksi ympäristökeskus on tyytynyt<br />
ohjeistamaan yrityksiä sitä mukaa, kun puutteita<br />
on tullut ilmi.<br />
– Tänä vuonna on jäänyt kiinni kaksi sähkö- ja<br />
elektroniikkaromun vientiä eli SER-siirtoa, toinen<br />
aasiaan ja toinen afrikkaan. Olemme yhteistyössä<br />
Tullin kanssa tehostamassa SER-vientien valvontaa<br />
afrikkaan, koska tietojemme mukaan tätä jätettä<br />
viedään laittomasti myös Suomesta.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 27
28 <strong>Tulliviesti</strong><br />
Tekstit: Päivi Maunuksela-Malinen, Tullihallitus<br />
Kuvat: Jukka Lempiäinen, Eteläinen tullipiiiri<br />
Tuore kumppanuusasiakkuus nosti hymyn pintaan. kuvassa vasemmalta Waco Logistics Finlandin talouspäällikkö Carita Schröder,<br />
terminaalista ja varastoinnista vastaava Markus Oksanen, merirahdin ja aluekonttorien vastaava Henri Silventoinen sekä lennosta ja<br />
huolinnasta vastaava kimmo Leskinen.<br />
Waco logistics Finland:<br />
– Kumppanuus on perusarvojamme<br />
Oy Waco Logistics Finland ja Eteläinen tullipiiri<br />
allekirjoittivat kumppanuusasiakkuuden yhteisymmärrysmuistion<br />
8.9.<strong>2011</strong>. Waco Logistics<br />
Finland tarjoaa räätälöityjä kuljetus- ja logistiikkapalveluita:<br />
meri- ja lentokuljetuksia, huolintaa<br />
sekä logistiikka- ja varastointipalveluja.<br />
– Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa<br />
on perusarvojamme, ja yhteiseen päämäärään<br />
pyrkiminen vähentää kitkaa logistiikan rattaissa.<br />
Tullin kumppanuus on meille tärkeää, koska<br />
tullaustoiminta on ydinliiketoimintaamme, Waco<br />
Logistics Finlandin toimitusjohtaja Juha Isohanni<br />
totesi allekirjoitustilaisuudessa.<br />
Kumppanuuden yhteyshenkilönä yrityksessä<br />
toimiva huolintaosaston päällikkö Kimmo<br />
leskinen täydensi arvioimalla kumppanuutta<br />
valmistelevan ohjelman hyötyjä:<br />
– Ulkopuolinen havainnointi tullitoiminnan<br />
riskien löytämiseksi on ollut erittäin hyödyllistä.<br />
Ohjelman aikana pääsimme päivittämään omia<br />
toimintamallejamme ja työohjeitamme Tullin<br />
asiantuntijoiden kanssa.
Varova Oy:n huolintapäällikön Jaana Niemen (vas.) mukaan yhteydenpito Tulliin helpottui kumppanuusasiakkuuden myötä. Ryhmäkuvassa<br />
vasemmalta Varovan logistiikkapäällikkö kari Hyttinen, toimitusjohtaja Pekka Laitinen ja varatoimitusjohtaja Jasmin Tainio.<br />
Kumppanuusasiakkuuden hyötyjä eri toimialoilla<br />
Tullilla on nyt yhteensä 28 kumppanuusasiakasta. Vuonna 2010 kumppanuusasiakkaana aloitti<br />
useita yrityksiä eri toimialoilta: UPM Kymmene Oyj, Varova Oy, Keslog Oy, Inex Partners Oy ja<br />
Schenker Cargo Oy. Vaikka yritykset toimivat useilla eri toimialoilla, yhteistä niille on jatkuva<br />
erilaisten tullipalvelujen tarve ja kiinnostus kokonaisvaltaiseen tulliasioinnin kehittämiseen Tullin<br />
kanssa.<br />
Varova Oy:n huolintapäälliköllä Jaana niemellä on jo reilun vuoden kokemus kumppanuusasiakkuudesta:<br />
– Kumppanuus on auttanut selkeyttämään tullitoimintaamme ja kehittämään omaa sisäistä<br />
ohjeistusta ja oikeellisuuden seurantaa. Yhteydenpito Tulliin on myös helpottunut, koska toimimme<br />
yhden kanavan eli asiakasyhteyshenkilön kautta.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 29
Text: Hannele Ahokas, Tullstyrelsen<br />
Översättning: Ulrika Lundqvist, Tullstyrelsen<br />
Minister Henna Virkkunen:<br />
Tullens arbete viktigt för samhället<br />
– Tullen utför ett viktigt samhällsarbete,<br />
framhäver förvaltnings- och kommunminister<br />
Henna Virkkunen. Hon anser<br />
att Tullen har en mycket stor samhällsinverkan.<br />
– Tullen har en central roll på<br />
många områden. Tullen har även sådan<br />
verksamhet som inte alla nödvändigtvis<br />
känner till. Mångsidigheten i Tullens<br />
verksamhet kom som en överraskning<br />
också för mig. Tv-serien Tullen förde<br />
fram Tullens olika uppgifter för allmänheten<br />
på ett nytt sätt, konstaterar<br />
minister Virkkunen. Förutom ett stort<br />
antal andra uppgifter hör också tullfrågor<br />
till Virkkunens ansvarsområde vid<br />
finansministeriet.<br />
Programmet mot den gråa ekonomin<br />
är ett av den nuvarande regeringens<br />
främsta projekt. Med detta program<br />
räknar man med minst 300–400 miljoner<br />
euro extra på årsbasis i skatte- och<br />
socialförsäkringsavgifter samt i brottsvinning<br />
som återfås. I regeringsprogrammet<br />
nämns Tullen som en av de<br />
myndigheter som deltar i programmet<br />
mot den gråa ekonomin.<br />
Minister Henna Virkkunen berättar<br />
att man med tanke på den gråa ekonomin<br />
har grundat en ministerarbetsgrupp<br />
som leds av finansminister Jutta<br />
Urpilainen. Dessutom har man grundat<br />
en ministerarbetsgrupp för den inre<br />
säkerheten som leds av inrikesminister<br />
Päivi räsänen.<br />
30 <strong>Tulliviesti</strong><br />
pTg-SaMaRbeTeT böR iNTeNSifieRaS<br />
– Tullen har en central roll i både programmet<br />
mot den gråa ekonomin och<br />
programmet för den inre säkerheten.<br />
Tullens, Polisens och Gränsbevakningsväsendets<br />
samarbete bör göras mera<br />
intensivt än tidigare. I fråga om detta<br />
behöver man föra diskussioner med<br />
inrikesministeriet, som Polisen och<br />
Gränsbevakningsväsendet lyder under,<br />
säger ministern.<br />
Enligt henne finns det inte några<br />
lagstiftningsrelaterade hinder för ett<br />
intensivare samarbete, eftersom lagstiftningen<br />
möjliggör en flexibel arbetsfördelning.<br />
– Det är snarare resurserna som<br />
utgör ett problem. Inom Tullen har<br />
man utfört dessa så kallade produktivitetsbesparingar<br />
med framförhållning.<br />
Även om det bland annat som en följd<br />
av nya elektroniska tjänster frigjorts<br />
personal för andra uppgifter har man<br />
inte kunnat omplacera denna personal<br />
på ett optimalt sätt. Det är inte särskilt<br />
trevligt att till exempel bli tvungen att<br />
lämna västra Finland för att jobba i<br />
den östra delen av landet, poängterar<br />
Henna Virkkunen. Antalet årsverken<br />
vid Tullen har minskat med 300 under<br />
åren 2009–<strong>2011</strong>.<br />
Enligt ministern tyder regeringsprogrammet<br />
på tilläggsresurser för<br />
Tullen, eftersom det står i programmet<br />
att de myndigheter som genomför pro-<br />
grammet mot den gråa ekonomin inte<br />
borde omfattas av produktivitetsprogrammet.<br />
Tullen har redan fått en del<br />
efterlängtade resurser för nästa år som<br />
en del av programmet mot den gråa<br />
ekonomin.<br />
Regeringen ersätter produktivitetsprogrammet<br />
med ett nytt produktivitets-<br />
och resultatprogram, samt försöker<br />
finna nya genomföringssätt.<br />
– Att minska på personalen ökar<br />
inte nödvändigtvis effektiviteten, utan<br />
detta kan medföra sänkt verksamhetskvalitet.<br />
Man måste verkligen utveckla<br />
arbetsformerna – arbetsfördelningen –<br />
så att folk mår bättre och produktiviteten<br />
faktiskt höjs, påpekar Virkkunen.<br />
Beredningen av produktivitets- och<br />
resultatprogrammet ligger på finansminister<br />
Urpilainens statssekreterare<br />
Tuire Santamäki-Vuoris ansvar.<br />
TidTabelleN föR OMORgaNiSeRiNgeN äR<br />
eN uTMaNiNg<br />
Inom en snar framtid kommer Tullen att<br />
förnya sin organisation så att distriktsstrukturen<br />
avskaffas. Tullförvaltningen<br />
kommer att bestå av Tullstyrelsen, vissa<br />
landsomfattande funktioner samt nio<br />
operativa regionala enheter. Tullstyrelsen<br />
har redan lagt fram ett förslag till<br />
finansministeriet. Reformen borde träda<br />
i kraft i början av nästa år.<br />
Minister Virkkunen anser att<br />
Tullens omorganisering är motiverad
KORT på SveNSKa<br />
och befogad, eftersom man i och med<br />
att distriktsgränserna försvinner lättare<br />
kan allokera kunnande och personal dit<br />
de behövs.<br />
– Sätten att arbeta blir mer flexibla<br />
och man blir av med onödig stelhet i<br />
verksamheten.<br />
Tidtabellen för reformen kan dock<br />
enligt ministern vara aningen för optimistisk.<br />
– Det kan bli svårt att få organisationen<br />
i kraft från början av nästa år av<br />
tidtabellsorsaker. Det kommer att bli<br />
bråttom för riksdagen eftersom budgeten<br />
överlämnas till riksdagen senare än<br />
vanligt – först i mitten av oktober. Den<br />
nya riksdagen behöver tillräckligt med<br />
tid att gå igenom saker med experter.<br />
En annan faktor som eventuellt<br />
inverkar på tidtabellen är enligt Henna<br />
Virkkunen att arbetet kring det så kalllade<br />
VETO-ärendet, det vill säga överflyttningen<br />
av Tullens skatteuppbörd<br />
till Skatteförvaltningen, ännu pågår i<br />
bakgrunden.<br />
– Arbetsfördelningen mellan Tullen<br />
och Skatteförvaltningen är ännu oklar.<br />
I regeringsprogrammet tar man ingen<br />
ställning till detta, och regeringen har<br />
inte heller diskuterat ärendet. Detta är<br />
en sak som måste lösas i höst.<br />
Minister Virkkunen anser att<br />
problemet är att de som utför skatteuppgifter<br />
vid Tullen också utför andra<br />
uppgifter.<br />
– Därför är det inte så enkelt att<br />
flytta beskattningsverksamheten från<br />
Tullen. Det här ärendet har länge stampat<br />
på stället på grund av att regeringsförhandlingarna<br />
drog ut på tiden,<br />
förklarar ministern.<br />
viKTigT aTT SaTSa på eleKTRONiSKa<br />
TJäNSTeR<br />
Under de senaste åren har Tullen satsat<br />
starkt på sina elektroniska tjänster.<br />
Tulldeklareringen och deklareringen av<br />
utrikeshandelsstatistik görs praktiskt<br />
taget redan elektroniskt. Samtidigt har<br />
man kunnat minska på kundservicepersonalen.<br />
– I Finland ligger kunnandet på en<br />
hög nivå, vilket innebär att det är lätt<br />
att utveckla de elektroniska tjänsterna.<br />
Detta är ett insatsområde denna regeringsperiod,<br />
berättar Henna Virkkunen.<br />
Enligt henne är dock inte Finland<br />
längre någon föregångare vad gäller<br />
såväl detta som datasamhället överlag.<br />
– Målet är att höja nivån, eftersom<br />
vi har så långa avstånd hos oss.<br />
ICT-ärendena inom den offentliga<br />
förvaltningen ligger i regeringen<br />
på minister Virkkunens ansvar.<br />
Med ICT-ärendena strävar man<br />
efter att höja produktiviteten hos<br />
den offentliga ekonomin. I somras<br />
fick finansministeriet en ny ICTdirektör,<br />
Timo Valli.<br />
– I september trädde den nya<br />
informationsförvaltningslagen i<br />
kraft. Lagen ger finansministeriet<br />
mer inflytande även i fråga om<br />
andra ministerier och ämbetsverk,<br />
eftersom vi kan säkerställa att<br />
basarkitekturen möjliggör kompatibla<br />
system. Den nya lagen ger<br />
oss en möjlighet att ta ställning till<br />
sådana frågor, framhåller minister<br />
Virkkunen.<br />
MeRa uTRyMMe föR<br />
RySSlaNdSfRågOR<br />
Finlands Rysslandsexport har ökat<br />
markant under den senaste tiden,<br />
och likaså har flödet av ryska<br />
turister till Finland. Ökningen har krävt<br />
mera personal vid den östra gränsen<br />
och även medfört logistiska utmaningar.<br />
Hur kommer regeringen att förbereda<br />
sig på den ökande exporten och det<br />
ökande antalet turister?<br />
– Den nya regeringen ville ge mera<br />
utrymme åt Rysslandsfrågorna, och nu<br />
har man för första gången grundat en<br />
ministerarbetsgrupp som koncentrerar<br />
sig på just dessa frågor. Det är bra<br />
att vi nu har en koordineringsgrupp<br />
för vilken man också kan lägga fram<br />
ärenden som gäller Tullen. Att Tullen<br />
kan utföra sitt arbete på ett bra sätt vid<br />
den östra gränsen är A och O, eftersom<br />
gränsen också utgör EU:s yttre gräns,<br />
motiverar ministern.<br />
<strong>Tulliviesti</strong> 31
A651