Pienvenevalmistajamme maailman kärkeä Freja Marine ... - Finnboat
15.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Pienvenevalmistajamme maailman kärkeä Freja Marine ... - Finnboat

Pienvenevalmistajamme maailman kärkeä Freja Marine ... - Finnboat

Pienvenevalmistajamme maailman kärkeä Freja Marine ... - Finnboat

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
finnboat.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Yritysesittelyt<br />

<strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong> ja Tapimer<br />

Veneteollisuus<br />

<strong>Pienvenevalmistajamme</strong><br />

<strong>maailman</strong> <strong>kärkeä</strong><br />

22011

Ovanstående rubrik använde jag i<br />

en tidning när jag skulle sammanfatta<br />

varför Båtmässan i Göteborg<br />

lyckats så bra de senaste åren. Efter<br />

”krisåret” 2009 har vi, i en turbulent<br />

tid, återhämtat oss snabbt<br />

och har nu två år i rad ökat både<br />

utställningsyta och besökarantalet.<br />

Jag tror denna framgång har fl era<br />

förklaringar.<br />

Lite hårt kan man säga att Båtmässan<br />

inte ska vara en allmän mingelplats<br />

där man tar en kopp kaffe och<br />

snackar bort en stund – det ska vara<br />

en plats för affärer. Båtmässan är en<br />

marknadsplats, inte en utställning, men<br />

en trevlig marknadsplats som inspirerar<br />

till affärer mellan mässans utställare<br />

och dess besökare.<br />

Hur säkerställer vi då att förutsättningarna<br />

fi nns för att göra affärer? Jo,<br />

det primära är att få hit rätt besökare!<br />

Detta uppnår vi främst genom att i all<br />

vår kommunikation i första hand rikta<br />

oss mot just dessa, de som redan är<br />

inne i båtlivet. Vi skulle givetvis gärna ha<br />

hit ”nya” båtmänniskor, men vår primära<br />

uppgift är att få hit de besökare som<br />

det är störst sannolikhet för att de gör<br />

affärer med våra utställare – och det är<br />

de som redan är ”inne” i båtlivet.<br />

Lyckades vi då med detta i år? Ja,<br />

det kan man utan tvekan säga. Endast<br />

10 % av våra 80 000 besökare har inte<br />

båt! Dvs. i våra mässhallar går det runt<br />

ungefär 72 000 båtmänniskor. Och har<br />

man båt, behöver man säkert en hel del<br />

ny utrustning till denna, dvs. man gör<br />

affärer med våra Tillbehörsutställare.<br />

Julkaisija/Utgivare<br />

Venealan Keskusliitto <strong>Finnboat</strong> ry<br />

Båtbranschens Centralförbund <strong>Finnboat</strong> rf<br />

Käenkuja 8 A 47<br />

FIN-00500 Helsinki<br />

Puh./Tel. (09) 696 2160<br />

Telefax (09) 6962 1611<br />

www.fi nnboat.fi<br />

Päätoimittaja/Chefredaktör<br />

Jouko Huju (<strong>Finnboat</strong>), jouko@fi nnboat.fi<br />

2 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Puh./Tel. (09) 6962 1610<br />

A K T E R S V A L L<br />

Visar vägen till Business<br />

Men, det kan ju lika väl vara så att man<br />

vill byta till en ny, en större eller kanske<br />

en mindre båt, och då gör man affärer<br />

med våra Båtutställare.<br />

Jag skrev inledningsvis att mässan<br />

ska vara en ”trevlig marknadsplats” och<br />

därför satsar vi lite extra på publika inslag,<br />

inslag som gör att våra besökare<br />

stannar längre tid på Båtmässan. Ett<br />

sådant inslag är våra mässrestauranger,<br />

vi försöker göra de lite annorlunda,<br />

med marin prägel och gärna i samarbete<br />

med aktörer utanför vårt eget hus.<br />

Även detta har vi lyckats med de senaste<br />

åren. En större och större andel<br />

av våra besökare stannar längre tid på<br />

mässan, i år i snitt 4 timmar och 30<br />

minuter. Men, man kan ju fundera på<br />

varför det är viktigt att mässbesökarna<br />

stannar längre. Vår inställning är att kan<br />

vi få besökarna att spendera mer tid här<br />

så är sannolikheten större för att de gör<br />

affärer med våra utställare större.<br />

Görs det då affärer på Båtmässan?<br />

Givetvis kan jag inte ange några exakta<br />

omsättningssiffror. Men när vi frågat<br />

årets besökare om de handlat något<br />

på mässan så säger ungefär 37 600<br />

besökare att de handlat och då för i genomsnitt<br />

1600 kronor, det blir ca 60<br />

miljoner kronor. Så, ja det görs affärer<br />

på Båtmässan!<br />

Även utställarna verkar göra affärer.<br />

Vi vet från rapporter att många gjorde<br />

strålande affärer under mässdagarna.<br />

Ett bevis för att de är nöjda är att aldrig<br />

tidigare har så stor andel av nästa<br />

mässas yta varit bokad i maj månad, nio<br />

månader innan mässan går av stapeln.<br />

Vilka utmaningar står vi då inför?<br />

Toimitus/Redaktion<br />

Toimitussihteeri Lena Mickelsson-Ouru (<strong>Finnboat</strong>),<br />

lena@fi nnboat.fi<br />

Puh./Tel. (09) 6962 1620<br />

Kari Wilén, kari.wilen@seakari.fi<br />

Katja Simola, katja@fi nnboat.fi<br />

Toimituksen osoite kuten edellä<br />

Redaktionens adress som ovan<br />

Toteutus/Utformning<br />

Oy Sea-Kari Ab, Kari Wilén<br />

Sinikalliontie 5 B, 02630 Espoo<br />

Puh./Tel. (09) 502 3490, 0500 459 836<br />

Jag är säker på att den viktigaste är<br />

”Hur ska vi utveckla mässan till att bli en<br />

ännu bättre marknadsplats för dess utställare”.<br />

Det fi nns massvis vi kan göra<br />

men jag tror också att det fi nns en stor<br />

potential i att ”utbilda” våra utställare<br />

till att bli bättre på att uppfatta köpsignaler.<br />

Från undersökningar som gjorts<br />

både hos oss och hos andra mässarrangörer<br />

vet vi att uppföljningen är mindre<br />

bra. Tyvärr vet jag också detta av<br />

egen erfarenhet.<br />

Vår mässas besökare pratar i genomsnitt<br />

med sex utställare. Det innebär<br />

att under mässans dagar genomförs<br />

480 000 samtal mellan säljare<br />

och köpare. Jag tror dessvärre att en<br />

stor del av de som i sina samtal med<br />

utställare blivit lovade återkoppling efter<br />

mässan inte blir kontaktade – det vill vi<br />

råda bot på – här fi nns troligen massor<br />

av ”missade” affärer.<br />

Just nu i skrivande stund gör jag<br />

Marknadsplan och Budget för Båtmässan<br />

2012. I dessa är affärsdelen ett av<br />

de viktiga inslagen, troligen det viktigaste.<br />

Vi vill nämligen att Båtmässan i<br />

Göteborg ska vara ”Den ledande mötesplatsen<br />

för affärer och upplevelser med<br />

maritim anknytning”.<br />

Med vänliga hälsningar och<br />

välkommen till Göteborg<br />

Bengt Wallin<br />

Mässansvarig Båtmässan<br />

PS. Stort grattis till vinsten i ishockey<br />

VM. DS<br />

Paino/Tryckeri<br />

Painoyhtymä Oy, Porvoo<br />

Painos/Upplaga 2800 kpl/st<br />

Ilmestymis- ja aineistopäivät/<br />

Utgivningsdagar och deadline<br />

nro/nr 3/2011, vko/v. 38, aineisto/material 2.9.<br />

SSN 0789-7332<br />

Aikakauslehtien liiton jäsen<br />

Kansikuva/Pärmbild<br />

Kari Wilén

Jouko Huju<br />

Sekoittaako politiikka<br />

venekauppaa?<br />

Otsikkoa voi miettiä siltä kannalta, että kuluttajien ajatusmaailmaan<br />

syntyy monenlaisia epävarmuustekijöitä<br />

siitä mihin maamme on menossa. Suomen vaalitulos on ollut<br />

vahvasti esillä myös eurooppalaisessa lehdistössä ja tullut<br />

yhtälailla esiin myös venealan edunvalvontaan liittyvissä keskusteluissa<br />

Brysselissä. Lamasta toipuva veneala ei juuri nyt<br />

kaipaa eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän mullistuksia eikä<br />

kuluttajien luottamuksen laskua. Siitä syystä tulee toivoa,<br />

että keskeiset puolueet pystyvät kiihkottomasti ja vain tutkittuun<br />

faktaan perustuen rakentamaan Suomen kantoja.<br />

Energian hinta – niin lämmön kuin sähkönkin – on lähtenyt<br />

todella reippaaseen nousuun. Siinä on poliitikoille toinen<br />

visainen pala. Me joudumme tekemään veneitä keskellä<br />

talvea ja pitämään hallien lämpötilat juuri oikeina ja välillä<br />

hyvin korkeinaki n. Tällaiset energiahintojen muutokset<br />

käynnistävät kaikenlaisia ajatusmalleja tuotannon sijoittumisesta.<br />

Se, että me tuotamme veneitä Suomessa, luomme työpaikkoja<br />

ja alihankintaketjuja ja että olemme pystyneet myymään<br />

veneitämme vientiin 80 % tuotannon arvosta ei ole<br />

mikään itsestäänselvyys. Pk-yritykset ovat saaneet valtiolta<br />

tukea niin tutkimustyöhön kuin kansainvälisen markkinoinnin<br />

ja tiedonhaun toteuttamiseenkin. Näiden tukien jatkuminen<br />

ja ennen kaikkea tukimuotojen kehittäminen ovat<br />

kansakuntamme kannalta melkoisen tärkeitä asioita. Suomi<br />

elää viennistä. Tämän yksinkertaisen faktan muistaminen on<br />

kovasti tärkeää.<br />

Toivottavasti poliitikot, yli puoluerajojen, ymmärtävät<br />

kuunnella yritys<strong>maailman</strong> ääntä siinä laajuudessa, että toiminnan<br />

reunaehdot selviävät kaikille.<br />

Ledaren på svenska, se sid. 30<br />

P Ä Ä K I R J O I T U S<br />

22011<br />

Yritysesittely:<br />

<strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong> Oy Ltd 6<br />

Kauppiaan vastuu<br />

käytetyn veneen kaupassa 10<br />

Suomalaiset pienvenevalmistajat<br />

<strong>maailman</strong> kärkiluokkaa 12<br />

Yritysesittely:<br />

Tapimer Oy 14<br />

Lujitemuovien valmistustekniikat<br />

Mikä tie tulisi valita? 17<br />

6<br />

PALSTAT<br />

Aktersvall 2<br />

Järjestöasiaa 4<br />

Kansainvälinen lehdistöseuranta 20<br />

Uutiset 22<br />

Henkilöuutiset 29<br />

Ledaren, svensk resumé 30<br />

<strong>Finnboat</strong> News 3

Koonnut: Lena Mickelsson-Ouru<br />

JÄSENISTÖSSÄ<br />

TAPAHTUNUTTA<br />

Suomen Veneteollisuusyhdistyksen jäseneksi<br />

on liittynyt Raisiossa sijaitseva A-laiturit<br />

Oy. Niinikään uusi jäsen yhdistyksessä<br />

on teräksisiä Pinja-veneitä valmistava Pinja<br />

Yacht Oy, joka sijaitsee Pieksämäellä.<br />

Veneteollisuusyhdistyksen uusi jäsen on<br />

myös espoolainen alumiinisia Alutrackpienvenetelakoita<br />

valmistava Alutrack Oy.<br />

Täysjäseneksi yhdistykseen on liittynyt<br />

niinikään XO-Yachts Oy. Kaisla-Veneet Oy:n<br />

jäsenyys yhdistyksessä on puolestaan<br />

päättynyt ja yritys on tuotannon siirryttyä<br />

Viroon liittynyt jäseneksi Venealan Kauppiaat<br />

–yhdistykseen.<br />

Helsinkiläinen ProNav Oy on uusi jäsen<br />

Venealan Osatoimittajat ry:ssä ja yhdistyksen<br />

täysjäseneksi on liittynyt myös Vetus<br />

Oy. Sailclean Oy:n jäsenyys yhdistyksessä<br />

on päättynyt.<br />

Venealan Kauppiaat ry:n uusia jäseniä<br />

ovat Kaisla-Veneet Oy:n lisäksi hollantilaisten<br />

Aquanaut-veneiden edustaja PK Product<br />

Oy, Grand Banks –veneitä Suomessa<br />

edustava SeaOne Oy, veneilyn sähköisiä<br />

palveluja tarjoava Suomen Vierassatamat<br />

Oy ja Sunde-alumiiniveneitä edustava Jarmo<br />

Nevalainen Oy. Lisäksi DPB Finland Oy<br />

on liittynyt yhdistykseen täysjäseneksi.<br />

Beneboats Oy:n jäsenyys yhdistyksessä<br />

puolestaan on siirtynyt Merella Oy:n nimiin.<br />

Uusia jäseniä Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistyksessä<br />

ovat Kiinteistö Oy Meri-<br />

Teijo Marina, Classic Boats Finland Oy,<br />

Konekesko Oy <strong>Marine</strong> ja täysjäseneksi on<br />

liittynyt myös naantalilainen Matti Arvonen.<br />

Jäsenyytensä yhdistyksessä ovat päättäneet<br />

Oy South <strong>Marine</strong> Ltd ja Airisto <strong>Marine</strong><br />

Oy.<br />

Botnia Marin on huhtikuussa avannut<br />

uuden myyntikonttorin eli Targa Centerin<br />

osoitteessa Veneentekijäntie 1, Lauttasaari,<br />

Helsinki (Maritimin tiloissa). Oy<br />

Targa Center Ab:n omistavat yhdessä<br />

Botnia Marin sekä Berndt Merus (KTM),<br />

joka myös toimii yhtiön toimitusjohtajana.<br />

Berndt Merus on monelle Targa-omistajalle<br />

tuttu Raymarinen tytäryhtiön Navsystemsin<br />

ajoiltaan. Mm. Targojen huolloista vastaa<br />

4 <strong>Finnboat</strong> News<br />

JÄRJESTÖASIAA<br />

Berndt Merus<br />

Heikki Rönnqvist - myös hän on tunnettu<br />

vuosistaan venealalla. Berndt Meruksen<br />

tavoittaa numerosta 0207 641 499 ja<br />

sähköpostitse berndt.merus@targacenter.<br />

fi . Heikki Rönnqvistin tavoittaa numerosta<br />

0207 641 498, sähköpostitse heikki.ronnqvist@targacenter.fi<br />

.<br />

VENENÄYTTELYJÄ 2011<br />

Ajankohta Kaupunki Maa Nimi<br />

26.-29.5.2011 Neustadt Saksa Hanseboot Ancora Boat Show<br />

27.-29.5.2011 Naantali Suomi Naantalin Venemessut<br />

2.-5.6.2011 Pietari Venäjä Baltic <strong>Marine</strong> Festival<br />

8.-12.6.2011 Hwaseong Korean Tasavalta Korea International Boat Show<br />

9.-13.6.2011 Melbourne Australia Melbourne Boat Show<br />

23.-26.6.2011 Adelaide Australia Adelaide Boat Show<br />

14.-17.7.2011 San Diego USA San Diego Yacht & Boat Show<br />

28.7-1.8.2011 Sydney Australia Sydney International Boat Show<br />

18.-21.8.2011 Helsinki Suomi Helsingin Uiva Venenäyttely UIVA-FLYTANDE<br />

26.-28.8.2011 Orust Ruotsi Öppna Varv på Orust<br />

1.-4.9.2011 Tukholma Ruotsi Stockholms Flytande Båtmässa<br />

1.-4.9.2011 Oslo Norja Båter i Sjöen<br />

2.-4.9.2011 Tukholma Ruotsi Allt på Sjön<br />

MARKKINATUTKIMUS-<br />

MATKAT<br />

<strong>Finnboat</strong>in 15 hengen ryhmä kävi 14.-19.4.<br />

markkinatutkimusmatkalla Shanghaissa,<br />

jossa ryhmä vieraili ensin Shanghain venemessuilla<br />

ja tutustui sen jälkeen viiteen<br />

paikalliseen venealan yritykseen. Jouko<br />

Huju on valmistanut matkasta videoidun<br />

raportin, jonka paikallisista markkinoista<br />

kiinnostuneet jäsenet voivat tilata häneltä.<br />

30.5.-1.6. toteutetaan vielä liiton ja<br />

Veneteollisuusyhdistyksen markkinatutkimusmatka<br />

Puolaan, jossa tutustumme yhteensä<br />

kahdeksaan eri yritykseen. Mukaan<br />

tälle mielenkiintoiselle matkalle lähtee 23<br />

<strong>Finnboat</strong>in jäsenyritysten edustajaa.<br />

2.-4.9.2011 Merselisborg Tanska Århus Flydende Fritid 2011<br />

6.-11.9.2011 Ijmuden Alankomaat Amsterdam In-Water Boat Show<br />

6.-11.9.2011 Cannes Ranska Festival International de la Plaisance<br />

8.-11.9.2011 Atlantic City USA Atlantic City In-Water Power Boat Show<br />

14.-19.9.2011 La Rochelle Ranska Grand Pavois de la Rochelle<br />

15.-18.9.2011 Auckland Uusi-Seelanti Auckland International Boat Show<br />

15.-18.9.2011 Newport USA Newport International Boat Show<br />

15.-18.9.2011 Portorose Slovenia Internautica Autumn Weekend Boat Show<br />

16.-25.9.2011 Southampton Iso-Britannia Southampton International Boat Show<br />

17.-25.9.2011 Friedrichshafen Saksa Interboot-International Watersports Exhibition<br />

21.-24.9.2011 Monaco Ranska Monaco Yacht Show<br />

22.-25.9.2011 Norwalk USA Norwalk International In-Water Boat Show<br />

23.-25.9.2011 Kapkaupunki Etelä-Afrikka Cape Town International Boat Show<br />

24.-25.9.2011 Kokkola Suomi Kokkolan kalamarkkinat ja venemyyntinäyttely<br />

26.9-1.10.2011 Plovdiv Bulgaria Boats & Sports Expo<br />

1.-9.10.2011 Genova Italia Genova International Boat Show<br />

6.-10.10.2011 Annapolis USA United States Sailboat Show<br />

13.-16.10.2011 Annapolis USA United States Powerboat Show<br />

14.-16.10.2011 Mandurah Australia Club <strong>Marine</strong> Mandurah Boat Show<br />

15.-23.10.2011 Ateena Kreikka Athens International Boat Show<br />

17.-19.10.2011 Kentucky USA IBEX<br />

19.-24.10.2011 Istanbul Turkki Istanbul Boat Show<br />

21.-23.10.2011 Turku Suomi Turun venemessut<br />

27.-31.10.2011 Fort Lauderdale USA Fort Lauderdale International Boat Show<br />

29.10-6.11.2011 Hampuri Saksa Hanseboot

KEVÄTKOKOUS 2011<br />

Liiton ja yhdistysten sääntömääräiset kevätkokoukset pidettiin 28.4. Hotelli<br />

Rantapuistossa Helsingissä. Kokous hyväksyi liiton tilinpäätöksen ja<br />

toimintakertomuksen vuodelta 2010. Kokouspäivän yhteydessä järjestettiin<br />

jälleen Venealan Osatoimittajien tuotenäyttely, jossa mukana oli 15<br />

yritystä tuotteillaan. Kevätkokouspäivään osallistui yhteensä 83 jäsenyritysten<br />

edustajaa. Syyskokoushan on sitten liiton 50-vuotisjuhlakokous ja<br />

se pidetään 25.11. Finlandia-talolla Helsingissä.<br />

YHTEISTYÖSOPIMUS<br />

Meriveden kestävää<br />

pronssia<br />

Itsepuhdistuva<br />

merivesisuodatin<br />

Suodattimet ja<br />

merivesi venttiilit<br />

1/4”-6”<br />

<strong>Finnboat</strong> ja Otavamedia ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen nettiyhteistyöstä<br />

venekaupassa. Sopimuksen ensivaiheessa <strong>Finnboat</strong>in niiden<br />

jäsenten, jotka ovat nettivene.com-asiakkaita, palvelupaketti lisääntyy kustannuksitta<br />

kahdella asialla:<br />

1. Nettivene.Com sisälle rakentuu <strong>Finnboat</strong>-kauppiaiden oma ”Kauppiaspörssi”,<br />

joka näkyy vain palveluun mukaan rekisteröityneillä kauppiailla.<br />

Sen avulla voidaan tehokkaasti hoitaa kauppiaiden välistä, sisäistä kauppaa.<br />

Tarjotuista veneistä näkyy pörssissä nettohinta.<br />

Jäähdytyksen vir-<br />

2. Toisena elementtinä mukaan tulee kesän aikana ns. hinnoittelutyötausvalvonta<br />

3/4”-6”<br />

kalu. Tämä työkalu kerää viimeisten 24 kk:n aikana toteutuneet kaupat<br />

ja sieltä saadaan merkki/tyyppi/vuosimalli/aluekohtaisesti toteutuneiden<br />

kauppojen oikeat hinnat (kunhan mukana olevat yritykset muistavat NE<br />

sinne laittaa). Näin saadaan<br />

käytetyille veneille<br />

toteutuneiden kauppojen<br />

oikeat hinnat.<br />

Molemmista<br />

Polttoainehanat<br />

elementeistä tiedote-<br />

erikoiskäyttöön<br />

taan lähiviikkoina lisää ja<br />

1/4”-1-1/2”<br />

ajatus on, että Kauppiaspörssi<br />

olisi käytössä jo<br />

juhannukseen mennessä.<br />

Hinnoittelutyökalu<br />

saataneen täysmittaisesti<br />

käyttöön Helsingin<br />

Uivan Venenäyttelyn aikoihin.<br />

Maahantuoja: Oy KAHA Ab<br />

www.kaha.fi puh 09-61568300<br />

jukka.kerminen@kaha.fi

Yritysesittely <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong> Oy Ltd:<br />

Veneenrakentajia<br />

viidennessä sukupolvessa<br />

Gustafsonin perhe on valmistanut TG-veneitä yli<br />

30 vuoden ajan. Sitä ennen perheenaikaisemmat<br />

sukupolvet rakensivat hiekkajaaloja. Nyt perheyritystä<br />

<strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong>a vetävät viidennen sukupolven<br />

venevalmistajat Jan ja Frese Gustafson.<br />

Porvoossa toimiva <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong><br />

valmistaa TG-veneitä ja mallistoon<br />

kuuluu neljä venettä, joista<br />

uusin TG-Alfa on kokonaan nuoren<br />

sukupolven aikaansaannos. Se esiteltiin<br />

Helsingin venemessuilla helmikuussa<br />

2009 ja sai seuraavana kesänä<br />

kehuja eri veneilylehtien koeajoissa.<br />

Veistämön aikaisemmat mallit ovat<br />

Tage Gustafsonin käsialaa ja niistä<br />

tuotannossa ovat TG-7200, TG-6500<br />

ja TG-5900.<br />

Jan Gustafson kertoo, että aikojen<br />

saatossa on valmistettu 34 eri<br />

TG-mallia tai mallien muunnosta - ja<br />

paljastaa samalla, että vuonna 2012 ilmeisesti<br />

esitellään seuraava uusi TGvene.<br />

Siitä tulee 35. malli.<br />

6 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Teksti ja kuvat: Kari Wilén<br />

– TG-veneet on tehty pohjoismaisiin<br />

olosuhteisiin, yhteys- ja päiväretkiveneiksi<br />

koko perheelle. Filosofiamme<br />

mukaan oikeita ratkaisuja eivät ole<br />

ne, jotka näyttävät suunnitelmissä<br />

hyviltä vaan ne, jotka oikeasti toimivat<br />

käytössä, sanoo <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong>n<br />

toimitusjohtaja Jan Gustafson.<br />

Kilpa-ajotausta<br />

<strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong>n pääomistajat ovat Jan<br />

ja Fredrik ”Frese” Gustafson, vähemmistöosuuksilla<br />

mukana ovat myös<br />

Tage ja Carina Gustafson. Jan on<br />

Tagen velipuoli ja Frese on Tagen ja<br />

Carinan poika, joten yrityksen omistus<br />

on tiukasti suvun käsissä. Tage on<br />

hallituksen puheenjohtaja, mutta ei<br />

osallistu yrityksen päivittäiseen toimintaan.<br />

Vuonna 2006 toteutettiin sukupolvenvaihdos<br />

siten, että <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong><br />

osti TG-veneiden muotit ja valmistusoikeudet<br />

TG-Boatilta. Yrityksessä on<br />

nyt töissä yhdeksän henkilöä, joista<br />

4-5 on tuotantopuolella.<br />

TG-veneiden ”isä” Tage Gustafson<br />

aloitti kilpaveneiden rakentamisen<br />

1960-luvun lopulla ja voitti ensimmäisen<br />

Suomen mestaruutensa vuonna<br />

1970. Neljännen sukupolven veneenrakentaja<br />

Tage, jolla teini-iästä lähtien<br />

oli ollut oma alus, siirtyi mereltä<br />

maihin vuonna 1973 ja aloitti veneiden<br />

ja moottoreiden myynnin. Hänen<br />

veljensä Kim liittyi seuraan ja yhdessä<br />

rakennettiin kilpaveneitä sarjavalmistuksena.<br />

Tage voitti 70-luvulla lukuisia<br />

mestaruuksia ja teki myöhemmin<br />

myös kaksi <strong>maailman</strong>ennätystä. TGveneet<br />

hallitsivat tiettyjä kilpaluokkia<br />

ja radoilla niitä oli kymmeniä.<br />

Ensimmäinen huvivene oli TG-<br />

Marin 19 Cabin, joka tuli sarjavalmistukseen<br />

vuonna 1979. Pari vuotta

myöhemmin ensimmäinen peräkajuuttavene<br />

TG-19 Fisher tuli tuotantoon<br />

ja sen myötä peräkajuutalla<br />

varustettujen veneiden suosio kasvoi<br />

voimakkaasti Suomessa.<br />

Tage aloitti rakentamalla kilpaveneitä<br />

puusta, mutta vuodesta 1973<br />

lähtien materiaalina on ollut lujitemuovi.<br />

TG-Boat Oy perustettiin vuonna<br />

1988 ja yritys keskittyi TG-veneiden<br />

valmistukseen. Moottoreiden ja<br />

muiden veneiden myynti siirtyi uusille<br />

omistajille. Pari vuotta myöhemmin<br />

yritys muutti omiin tiloihin Ölstensin<br />

teollisuusalueelle Porvoon keskustasta<br />

länteen. Näissä tiloissa <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong><br />

toimii edelleen.<br />

Myös Tagen poika Frese on menes-<br />

tynyt kilpa-ajoradoilla. 2000-luvulla<br />

hän voitti Suomen ja Ruotsin mestaruuskisoissa<br />

33 kilpailusta peräti 31.<br />

Hänen suunnittelemallaan ja rakentamallaan<br />

TG FreseOff –veneellä tehtiin<br />

jopa yksirunkoveneiden nopeusennätys<br />

luokassa Offshore 1,3 vuonna<br />

2003 Ruotsin Öregrundissa. Parhaana<br />

vuonna veneellä voitettiin Suomen ja<br />

Pohjoismaiden mestaruuksien lisäksi<br />

Euroopan mestaruus, MM-kisoista tuli<br />

hopeaa.<br />

Suuri kotimaisuusaste<br />

TG-veneiden rungot ja kannet valmistetaan<br />

alihankkijalla Pohjanmaalla,<br />

josta ne kuljetetaan Porvooseen sisustettavaksi<br />

ja viimeisteltäväksi.<br />

TG-Alfa on <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong>n ensimmäinen<br />

kokonaan oma malli, joka tuli<br />

markkinoille vuonna 2009.<br />

<strong>Finnboat</strong> News 7

TG-7200 on veistämön suosituin malli, jota<br />

on valmistettu noin 800 kappaletta. Alla<br />

uusi TG-Alfa.<br />

TG FreseOff-veneellä on tehty nopeusennätys<br />

Offshore 1,3 -luokassa ja voitettu viisi<br />

Suomen mestaruutta.<br />

– Alihankkijamme on erikoistunut<br />

TG-veneiden valmistukseen eikä rakenna<br />

muita veneitä, toimitusjohtaja<br />

Jan Gustafson kertoo. Veneet tehdään<br />

käsin laminoimalla ja tuodaan kansi<br />

liitettynä runkoon Ölstensiin sisustettavaksi.<br />

Yhden veneen valmiiksi<br />

saattamiseen menee noin viikko.<br />

Kumppanukset Jan ja Frese rakensivat<br />

yhdessä veneitä jo 1990-luvun<br />

alussa. – Korjasimme ja paikkasimme<br />

veneitä, mutta teimme myös kanootteja,<br />

jonka mallinimi oli <strong>Freja</strong>, Jan<br />

Gustafson kertoo. Se keksittiin Fresen<br />

ja minun etunimien alkukirjaimista.<br />

Frese on koko ajan ollut venealalla,<br />

mutta Jan teki välillä muita hom-<br />

8 <strong>Finnboat</strong> News<br />

mia, kunnes yhteinen taival <strong>Freja</strong> <strong>Marine</strong>ssa<br />

alkoi vuonna 2006.<br />

– Teemme kaikki mallit alusta<br />

loppuun saakka itse, Jan toteaa. Suunnittelusta<br />

vastaa pääosin Frese, joka<br />

tekee tuotekehitystyötä Pellingissä<br />

yrityksensä Pellinge Maskinservice<br />

Ab:n tiloissa. Sen hän omistaa yhdessä<br />

Jan Englundin kanssa ja yritys on<br />

erikoistunut perämoottorien merkkihuoltoon.<br />

Fresellä on silmää ja suunnittelijan<br />

näkemys siitä, miten nopea<br />

ja hyvin käyttäytyvä venerunko<br />

aikaansaadaan. Itse tuon käytännön<br />

vinkkejä veneiden toteutukseen.<br />

– Myymme veneemme jälleenmyyjien<br />

kautta ympäri maata, Jan<br />

Gustafson sanoo. Vientiin menee 35-<br />

40 prosenttia tuotannosta, pääosin<br />

lähialueille. Meillä on toimeliaita diilereitä<br />

Pohjoismaiden lisäksi Saksassa<br />

ja muutaman veneen olemme toimittaneet<br />

myös Tsekinmaahan, Ukrainaan<br />

ja Viroon. Venäjä on kiinnostava<br />

markkina ja esimerkiksi Grönlannissa<br />

tiedän olevan kymmenkunta vanhempaa<br />

TG-venettä. Pitemmälle, esimerkiksi<br />

Välimeren maihin emme lähde<br />

yrittämään, koska veneemme on tehty<br />

pohjoismaisiin olosuhteisiin.<br />

Suosituin malli on edelleen TG-7200,<br />

jota aikaisempi versio TG-7000 mukaan<br />

lukien on valmistettu noin 800<br />

kappaletta. Jan Gustafson laskee, että

viimeisten 10 vuoden aikana yritys on valmistanut keskimäärin<br />

sata venettä vuodessa. Juuri koettu finanssikriisi oli tietysti <strong>Freja</strong><br />

<strong>Marine</strong>lla raskasta aikaa, mutta myynnin hiipuessa aika käytettiin<br />

tehokkaasti tuotekehitykseen.<br />

Kokonaan ”oma” malli<br />

Nuoremman sukupolven ensimmäinen kokonaan oma venemalli<br />

on TG-Alfa, jonka suunnittelu aloitettiin jo syksyllä 2006. Alusta<br />

alkaen oli selvää, että siitä tulisi vene erikoistarkoitukseen, eikä<br />

markkinoilla jo runsaasti tarjolla olevaa monitoimivenemallia.<br />

Suunniteltiin siis kajuutalla varustettu kompromissiton yhteys-<br />

ja kuljetusvene, jota perhe voisi myös käyttää päiväretkeilyyn<br />

– vene, jossa on hyvät säilytystilat tavaroille, mutta ei vuoteita,<br />

vessaa eikä pentteriä.<br />

”Teemme kaikki mallit<br />

alusta loppuun saakka itse.”<br />

– Ja perämoottorivene, tietysti, Jan Gustafson toteaa. Olemme<br />

sitä mieltä, että perämoottorivene on kätevämpi saaristossa,<br />

kun kesämökkeilijä esimerkiksi aikaisin keväällä joutuu rantautumaan<br />

ennen kuin laituri on saatu kalliolta veteen.<br />

Veneen runkoa kehiteltiin pitkään, jotta ajo-ominaisuudet olisivat<br />

mahdollisimman hyvät. Testirunkoa koeajettiin pari kesää<br />

ja tilaratkaisu suunniteltiin Gustafsonin mukaan poikkeuksellisesti<br />

sisältä ulospäin. Eli ensin kipparille sopiva ohjaamo ja sen<br />

ympärille matkustamo ja siitä edelleen hytin ympärille riittävät<br />

kulkuväylät ja säilytystilat.<br />

Lopputulos on onnistunut, sillä TG-Alfa valittiin tuoreeltaan<br />

Vene 09 Båt –näyttelyn moottoriveneeksi. Alfa onkin osoittautunut<br />

suosituksi yhteysveneeksi pohjoismaisessa saaristossa.<br />

Uusi luotettava / osaava<br />

mahdollisuus<br />

venehuoltopalvelussa<br />

Puutyöt / sisusta<br />

Lakkaukset<br />

Maalaukset<br />

Kiillotukset<br />

Pesut ja Vahaukset<br />

PYRY TAKKUNEN<br />

505 723 458<br />

Uudenmaan lääni<br />

Vesitiiviit<br />

IP X5 - marineradiot<br />

RST kuorella<br />

CMV1 vesitiivis DVD/CD/USB vastaanotin<br />

CMD 6 vesitiivis CD-USB ja iPod<br />

CMD 5 vesitiivis CD<br />

<strong>Marine</strong> kaiuttimet ja kaukosäätimet<br />

Maahantuoja: Oy KAHA Ab<br />

www.kaha.fi puh 09-61568300<br />

jukka.kerminen@kaha.fi

Kauppiaan vastuu<br />

käytetyn veneen kaupassa<br />

Teksti: Åsa Krook ja Heikki Kemppinen<br />

Käsillä olevassa artikkelissa keskitytään<br />

kauppiaan vastuisiin<br />

tilanteissa, joissa elinkeinoharjoittaja<br />

myy tai välittää käytetyn<br />

veneen kuluttajalle. Tällöin myös<br />

kauppiaan vastuu on suurimmillaan,<br />

sillä kuluttajankauppaan sovellettavat<br />

kuluttajansuojalain säännökset ovat<br />

lähtökohtaisesti pakottavia, eikä niitä<br />

voi jättää noudattamatta edes ostajan<br />

suostumuksella.<br />

Milloin kaupan kohteessa<br />

on virhe?<br />

Käytetyn veneen kaupassa kauppiaan<br />

vastuu liittyy usein tilanteisiin, joissa<br />

myydyssä veneessä voidaan katsoa<br />

olevan virhe. Kuluttajansuojalaissa<br />

virheellä tarkoitetaan, että kaupan<br />

kohde ei vastaa sitä, mitä osapuolten<br />

välillä on sovittu. Ellei muuta ole<br />

sovittu, tulisi myydyn tavaran aina<br />

soveltua yleiseen käyttötarkoitukseensa,<br />

vastata myyjän siitä antamia<br />

tietoja ja vastata käyttöiältään sitä,<br />

mitä kuluttajalla on perusteltua aihetta<br />

olettaa.<br />

Virheellisyyden määräävä ajankohta<br />

on käytännössä tavaran luovutushetki,<br />

joskin kaupan kohteen<br />

katsotaan yleensä olleen virheellinen<br />

myös silloin jos virhe ilmenee kuuden<br />

kuukauden kuluttua luovutuksesta<br />

eikä myyjä pysty esimerkiksi osoittamaan,<br />

että tämä johtuu ostajan puolella<br />

olevasta syystä.<br />

Kuuden kuukauden jälkeen todistustaakka<br />

on lähtökohtaisesti kään-<br />

10 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Veneiden pitkän käyttöiän sekä uusien ja käytettyjen veneiden<br />

usein merkittävienkin hintaerojen vuoksi on varsin tavallista,<br />

että veneen ostaja hankkii veneen käytettynä. Kauppatilanne<br />

on oikeudellisesti varsin erilainen riippuen siitä, onko kyseessä<br />

kuluttajankauppa vai esimerkiksi kahden elinkeinonharjoittajan<br />

tai kahden yksityishenkilön välinen kauppa.<br />

Asianajaja Åsa Krook toimii Asianajotoimisto<br />

Borenius Oy:llä neuvonantajana<br />

franchising- ja jakelusopimuksissa sekä<br />

immateriaali- ja markkinaoikeudellisissa<br />

kysymyksissä.<br />

teinen. Kuluttajan on osoitettava, että<br />

virhe ei johdu hänestä. Oikeuskäytännössä<br />

on kuitenkin jossain määrin<br />

alennettu kuluttajalle asetettua näyttövaatimustaakkaa,<br />

ja esimerkiksi tavaran<br />

vastaanottotarkastuskin voi olla<br />

pintapuolisempi kuluttajankaupassa.<br />

Varsinkin Kuluttajariitalautakunta on<br />

tavaran käyttöikää koskevissa tapauksissa<br />

ollut taipuvainen katsomaan,<br />

että tavarassa on virhe jos se on lakannut<br />

toimimasta arvioitua käyttöikää<br />

selvästi lyhyemmässä ajassa eikä<br />

myyjä ole osoittanut, että virhe on ostajan<br />

puolella.<br />

Esimerkiksi Kuluttajariitalautakunnan<br />

ratkaisussa 896/33/07 käytettynä<br />

ostetussa autossa katsottiin<br />

olleen virhe, kun auton vaihdelaatikko<br />

oli jouduttu vaihtamaan vuoden<br />

kuluttua kaupanteosta. Kuluttajariita-<br />

Heikki Kemppinen toimii Asianajotoimisto<br />

Borenius Oy:llä neuvonantajana immateriaalioikeuksiin<br />

ja informaatioteknologiaan<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

lautakunta katsoi, että auton vaihdelaatikko<br />

on auton sellainen osa, joka<br />

kestää normaalisti paljon pitempään<br />

kuin se kyseisessä tapauksessa kesti.<br />

Myyjä ei myöskään ollut näyttänyt,<br />

että vika johtui ostajan käyttövirheestä<br />

tai muusta vastaavasta seikasta.<br />

Kuluttajan tulee ilmoittaa virheestä<br />

kohtuullisessa ajassa siitä, kun<br />

kuluttaja havaitsi virheen tai hänen<br />

olisi pitänyt se havaita. Kuluttajalla<br />

on kuitenkin aina vähintään kaksi<br />

kuukautta aikaa reklamoida virheen<br />

huomattuaan.<br />

”Sellaisena kuin se on”<br />

Kuten muutkin käytetyt tavarat, käytetty<br />

vene myydään usein ”sellaisena<br />

kuin se on”. Kauppiaan on kuitenkin<br />

syytä huomata, että myyty tavara voidaan<br />

tietyin edellytyksin katsoa myös

tällaisessa tapauksessa virheelliseksi.<br />

Tavarassa voidaan katsoa tällöin olevan<br />

virhe, jos<br />

• se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä<br />

on ennen kaupantekoa antanut<br />

sen ominaisuuksista ja käytöstä ja<br />

joiden voidaan olettaa vaikuttaneen<br />

kauppaan tai<br />

• myyjä on laiminlyönyt kertoa ostajalle<br />

tietystä tavaraan tai sen käyttöön<br />

olennaisesti liittyvästä seikasta,<br />

josta kauppiaan täytyy olettaa tienneen<br />

ja josta ostaja on voinut olettaa<br />

saavansa tiedon ja tämän seikan voidaan<br />

olettaa vaikuttaneen kauppaan<br />

tai<br />

• tavara on huonommassa kunnossa<br />

kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet<br />

huomioon ottaen on perusteltua<br />

aihetta edellyttää.<br />

Näin ollen kauppias ei välty mahdollisesta<br />

vastuusta myymänsä käytetyn<br />

veneen virheestä edes silloin kun vene<br />

on myyty ”sellaisena kuin se on”.<br />

Korostetussa asemassa ovat tällöin<br />

kauppiaan veneestä ennen kaupantekoa<br />

antamat tiedot, ja näin ollen paras<br />

keino virhetilanteiden välttämiseksi<br />

onkin kertoa ostajalle kaupanteon<br />

yhteydessä selvästi ja totuudenmukaisesti<br />

kaikista veneeseen ja sen käyttöön<br />

potentiaalisesti liittyvistä seikoista<br />

sekä varmistaa, että ostaja ymmärtää<br />

nämä tiedot. Tiedot on syytä antaa<br />

sekä suullisesti että kirjallisesti.<br />

Kauppiaan tiedonannon merkitystä<br />

tukee myös se, että ostaja ei saa<br />

vedota virheellisyyden perusteena<br />

seikkaan, josta hänen voidaan olettaa<br />

tienneen kaupantekohetkellä. Toisaalta<br />

kauppias ei myöskään voi vedota<br />

tietämättömyyteensä jostain kaupan<br />

kohteen kannalta olennaisesta seikasta,<br />

vaan myytävä vene ja sen ominaisuudet<br />

on syytä tuntea varsin hyvin.<br />

On mahdollista, että kauppias joutuu<br />

vastuuseen myös käytetyssä veneessä<br />

olevasta piilevästä virheestä.<br />

Korkein oikeus (”KKO”) on usein<br />

ottanut kantaa virheeseen käytetyn<br />

tavaran kaupassa. Esimerkiksi tapauksessa<br />

KKO 1992:86, KKO katsoi<br />

myyjän olevan vastuussa veneen<br />

moottorissa olleesta piilevästä virheestä,<br />

joka oli ilmennyt kun ostaja<br />

oli laskenut veneen ensi kertaa vesille.<br />

Tapauksessa vene oli myyty ”sellaisena<br />

kuin se on”, jonka lisäksi oli mainittu,<br />

että moottori on ”käyttökunnossa”.<br />

Vaikka tapauksessa myyjä olikin<br />

antanut moottorin osalta selvästi virheellisiä<br />

tietoja ostajalle, soveltuu siinä<br />

toteutunut vastuu myös laajemmin<br />

käytetyn veneen kauppaan.<br />

Seuraukset virheestä<br />

kaupan kohteessa<br />

Mahdolliset seuraukset virheestä kaupan<br />

kohteessa ovat ostajan pidättyminen<br />

kauppahinnan maksamisesta,<br />

hinnanalennus, vahingonkorvaus tai<br />

kaupan purku. Ensisijainen seuraus<br />

virheestä on kuitenkin yleensä se, että<br />

myyjä oikaisee virheen reklamaation<br />

saatuaan. Käytettyjen veneiden koh-<br />

dalla hinnanalennus lienee myös yleinen<br />

seuraus, kun taas vahingonkorvaus<br />

sekä kaupan purku edellyttävät jo<br />

varsin vakavaa virhettä kaupan kohteessa<br />

sekä näyttöä ostajan virheen<br />

vuoksi kärsimästä vahingosta.<br />

Lopuksi<br />

Kun tarkastellaan kauppiaan vastuuta<br />

käytetyn veneen kaupassa, keskeisimpään<br />

asemaan asettuvat siis<br />

kauppiaan veneestä antamat tiedot.<br />

Veneiden virheistä kuluttajien kanssa<br />

aiheutuvat epäselvyydet on helpoimmin<br />

vältettävissä silloin kun kauppiaalla<br />

itsellään on paras mahdollinen<br />

käsitys myytävän veneen kunnosta<br />

ja ominaisuuksista ja kun tämä tieto<br />

välitetään totuudenmukaisesti, selvästi<br />

ja todistettavalla tavalla ostajalle.<br />

Varmistumalla siitä, että ostaja on<br />

varmasti käsittänyt kaikki veneeseen<br />

liittyvät seikat sekä ymmärtänyt esimerkiksi<br />

siihen sisältyvien lisävarusteiden<br />

määrän, voidaan molempien<br />

osapuolten aikaa ja rahaa kuluttavat<br />

seuraukset välttää suhteellisen pienellä<br />

vaivalla.<br />

Yhteystiedot:<br />

Asianajotoimisto Borenius Oy<br />

Yrjönkatu 13 A, 00120 Helsinki<br />

www.borenius.com<br />

<strong>Finnboat</strong> News 11

Suomalaiset pienvenevalmistajat<br />

<strong>maailman</strong> kärkiluokkaa<br />

Vaikka suomalainen pienveneteollisuus<br />

on menestynyt hyvin<br />

kotimarkkinoiden lisäksi vientikaupassa,<br />

ala ei Venealan Keskusliitto<br />

<strong>Finnboat</strong>in mukaan voi jäädä polkemaan<br />

paikoilleen.<br />

– Vanhoilla opeillamme olemme<br />

onnistuneet tähän asti hyvin, mutta<br />

tuotekehitystä, tuotantoa ja markkinointia<br />

on uudistettava. Veneala on<br />

nyt isojen haasteiden edessä, Bella-<br />

Veneet Oy:n toimitusjohtaja Raimo<br />

Sonninen sanoo.<br />

12 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Suomen pienveneteollisuus on suhdannetaantuman jälkeenkin<br />

osoittanut kilpailukykynsä. Myyntimäärät ovat lähteneet kipuamaan<br />

kohti lamaa edeltäviä aikoja. Suomalaisvalmistajien<br />

vahva ote myös vientimarkkinoilla on edesauttanut veneteollisuutta<br />

myös tuotteiden kehittämistyössä.<br />

Venemarkkinat ovat viime aikoina<br />

muuttuneet merkittävästi. Veneiden<br />

muotoilulliset piirteet sekä toimivuus<br />

korostuvat kansainvälisen kilpailun<br />

kiristyessä. Muotoilu ei ole pelkästään<br />

ulkonäköseikka, vaan se liittyy<br />

oleellisesti myös veneiden käyttöön ja<br />

käyttäjien tarpeisiin.<br />

Veneilijöiden asenteiden mahdolliset<br />

muutokset on Sonnisen mukaan<br />

otettava entistä selvemmin huomioon<br />

venesuunnittelussa. Alan toimintaa<br />

on jatkossa vietävä lähemmäksi auto-<br />

teollisuuden toimintatapoja.<br />

Samaa mieltä on myös VTT:n<br />

venealan asiantuntija Markku Hentinen.<br />

Suomalaisten valmistajien on<br />

tulevaisuudessa virtaviivaistettava<br />

tuotekehitysprosessejaan. Valmistusta<br />

on vietävä yhä enemmän piensarjatuotannon<br />

suuntaan. Massatuotantoon<br />

siirtyminen edellyttäisi suuria<br />

valmistusmääriä ja riittävää pääomaa.<br />

– Venealalla pitää nyt entistä tiukemmin<br />

panostaa brändiajatteluun ja<br />

tuotteisiin, jotka erottuvat muista kil-

Teksti: Kimmo Salin<br />

Kuvat: Kari Wilén<br />

pailijoista. Yksittäisten venemallien<br />

sijasta ainakin suurten valmistajien<br />

on alettava suunnitella kokonaisia<br />

tuoteperheitä, joiden ominaispiirteet<br />

löytyvät kaikista siihen kuuluvista<br />

veneistä, Sonninen sanoo.<br />

Sonninen kuten myös Fiskarskonserniin<br />

kuuluvan Busterin myyntijohtaja<br />

Anders Kurtén korostavat<br />

venemallistojen jatkuvaa uudistamistarvetta.<br />

Valmistajan on tunnettava<br />

entistä paremmin markkinat ja ostajien<br />

muuttuvat halut ja tarpeet.<br />

– Venevalmistajalla pitää olla hyvin<br />

hallussa sekä brändin dna että koko<br />

tuotanto- ja myyntiketju suunnittelusta<br />

loppuasiakkaisiin asti, Kurtén<br />

painottaa.<br />

– Asiakas auttaa valmistajaa tunnistamaan,<br />

millaisia veneitä markkinoilla<br />

kaivataan, Kurtén sanoo.<br />

– Tuotemallistoa on kehitettävä<br />

markkinatutkimusten kautta. Valmistajan<br />

pitää tuntea ja aistia sekä markkinatrendit<br />

että oman brändinsä syvin<br />

olemus, Sonninen lisää.<br />

Sonninen korostaa, että itse tuote<br />

on ratkaisevassa asemassa. Merkitystä<br />

on tietenkin myös sillä, millä hinnalla<br />

vene pystytään valmistamaan ja millä<br />

hinnalla siihen pystytään raaka-aineet<br />

ja komponentit ostamaan. Lisäksi tuote<br />

on vielä kyettävä myymään asiakkaalle<br />

kannattavasti.<br />

– Suomalaisten veneentekijöiden<br />

on oltava riittävän nöyriä ja katseltava<br />

avoimesti ympärilleen unohtamatta<br />

pohjoismaista identiteettiään, Sonninen<br />

sanoo.<br />

Suomalaisten valmistamien veneiden<br />

hinta/laatu-suhteen on säilyttävä<br />

jatkossakin houkuttelevana ja mahdollisimman<br />

monien saavutettavissa<br />

muuttuvista veneilytrendeistä ja kasvavista<br />

valmistuskustannuspaineista<br />

huolimatta.<br />

Terhitec Oy:n toimitusjohtaja Jarmo<br />

Sundin nostaa erääksi Suomen<br />

pienveneteollisuuden menestystekijäksi<br />

kustannustehokkuuden.<br />

– Meidän on pystyttävä myös jatkossa<br />

valmistamaan käyttökelpoisia<br />

Lujitemuovi on suosituin ja käytetyin valmistusmateriaali<br />

pienvenetuotannossa.<br />

ja traditionaalisia veneitä erittäin<br />

kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus<br />

on koko jutun juoni, Sundin<br />

esittää.<br />

Kokemuksista saatu hyötyä<br />

Venealan Keskusliitto <strong>Finnboat</strong>in toimitusjohtaja<br />

Jouko Hujun mukaan<br />

suomalaisten pienvenevalmistajien<br />

vahvuutena ulkomaista kilpailua vastaan<br />

on laatu, veneiden hyvä käytettävyys<br />

ja ajettavuus ja materiaaliosaaminen<br />

sekä moderni skandinaavinen<br />

ilme. Suomalaisveneiden valttina<br />

markkinoilla voidaan pitää niiden<br />

hyvää käytettävyyttä. Veneteollisuuden<br />

tuotannosta noin 40 prosenttia<br />

menee kotimaahan. Se antaa oivan<br />

pohjan ponnistaa kansainvälisille<br />

markkinoille.<br />

Suomalaisvalmistajat ovat hyödyntäneet<br />

sen kokemuksen, joka kumpuaa<br />

Suomen sadoista tuhansista järvistä<br />

ja pitkästä meren rannikosta.<br />

– Veneteollisuuden kehittymisestä<br />

puhuttaessa on hyvä pitää mielessä<br />

se, että Suomessa on satoja tuhansia<br />

kesämökkejä ja noin 740 000 venettä,<br />

mikä antaa hyvän lähtökohdan veneiden<br />

kehittelylle, toteaa Huju.<br />

– Suomalaiset ovat myös eturintamassa<br />

veneiden ajettavuudessa.<br />

Valmistajat osaavat myös käsitellä<br />

erilaisia materiaaleja. Suomalainen<br />

veneteollisuus ei myöskään tingi materiaaleista.<br />

Lujitemuovi on suosituin<br />

Suomalaisten pienveneiden päämateriaalit<br />

ovat abs-muovi, merialumiini<br />

ja lujitemuovi. Suosituin ja käytetyin<br />

materiaali on lujitemuovi. Viime<br />

vuonna Suomessa myydyistä run-<br />

saasta 15 700 veneestä lähes 9 200<br />

venettä oli tehty lujitemuovista.<br />

Abs:ää oli käytetty 3 400 veneen<br />

valmistamiseen, ja runsas 3 000<br />

venettä tehtiin merialumiinista.<br />

VTT:n Markku Hentinen näkee<br />

abs:n hyvänä puolena sen huolettomuuden.<br />

Se kestää myös hyvin naarmuja.<br />

Alumiini on helppohoitoinen ja<br />

kestää rannalle vetämistä. Lujitemuovin<br />

hyvä puoli on sen kiiltävyys.<br />

– Abs on iskun ja sään kestävä ja<br />

kohtuullisen kevyt materiaali. Tämän<br />

materiaalin etu on myös sen helppo<br />

korjattavuus, Terhitecin Sundin sanoo.<br />

Terhi-veneitä on vuosikymmenien<br />

varrella tehty noin 200 000 kappaletta.<br />

Tänä vuonna niitä valmistuu yli<br />

neljä tuhatta, jotka menevät pariin<br />

kymmeneen maahan.<br />

– Meidän kilpailuetunamme on<br />

ollut se, että olemme pystyneet tekemään<br />

käyttökelpoisia ja traditionaalisia<br />

veneitä kustannustehokkaasti,<br />

Sundin valottaa Terhin monta kymmentä<br />

vuotta kestänyttä historiaa.<br />

Myös alumiiniveneillä on Suomessa<br />

pitkä historia ja ensimmäiset valmistuivat<br />

jo 50-vuotta sitten. Fiskars<br />

hankki aikoinaan Kello-alumiiniveneet<br />

itselleen ja Buster tuotiin markkinoille<br />

1976.<br />

Kurtén sanoo merialumiinin sopivan<br />

hyvin pienveneiden materiaaliksi.<br />

Alumiini on kevyt, kestävä ja<br />

helppohoitoinen materiaali. Buster<br />

on Euroopan suurin alumiinivenevalmistaja.<br />

Se on myös tuotannon suunnittelussa<br />

Euroopan kärkipäässä.<br />

– Jo itse veneen suunnitteluprosessissa<br />

on tärkeätä ottaa huomioon<br />

se, miten kustannustehokkaasti vene<br />

voidaan valmistaa. Pitää muistaa, että<br />

olemme kappalemäärillä mitattuna<br />

pieni valmistaja maailmalla, Kurtén<br />

sanoo.<br />

Suomalaisen venealan liikevaihto<br />

vuonna 2010 oli noin 500 milj.euroa<br />

(alv 0 %), josta teollisuuden viennin<br />

osuus noin 150 milj.euroa.<br />

<strong>Finnboat</strong> News 13

Yritysesittely Tapimer Oy:<br />

Dieseltaloa lama ei<br />

hetkauttanut<br />

Tapimer Oy on dieselmoottoreihin<br />

ja niiden oheislaitteisiin<br />

erikoistunut perheyhtiö.<br />

Yritys on kasvanut tasaisesti<br />

eikä juuri koettu lamakaan<br />

katkaissut sen tuloksentekokykyä.<br />

Päinvastoin, finanssikriisin<br />

aikana laitettiin Keravalla<br />

sijaitsevien toimitilojen<br />

laajennus vireille ja nyt ne<br />

ovat valmiit.<br />

Teksti ja kuvat: Kari Wilén<br />

14 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Tapimerin toimitusjohtaja Tapio<br />

Etsola perusti yrityksen vuonna<br />

1985 oltuaan sitä ennen töissä<br />

useissa konetaloissa, kuten Rotatorilla,<br />

Auramolla ja ennen itsenäiseksi<br />

yrittäjäksi ryhtymistään 14 vuotta<br />

Konekeskolla. Tapimerin konttori<br />

sijaitsi aloitusvaiheessa perheen makuuhuoneessa,<br />

telex-laite oli vaimon<br />

meikkipöydällä ja esitteet sekä käsikirjat<br />

päivisin levitettyinä pariskunnan<br />

vuoteelle.<br />

– Pitkän kokemukseni ansiosta<br />

osasin mielestäni konehommat ja<br />

päätin ryhtyä loppuiäkseni yrittäjäksi,<br />

Tapio Etsola kertoo sen aikaisista<br />

päätöksistään. Edustin alusta alkaen<br />

Ivecoa ja pari vuotta myöhemmin tulivat<br />

Nannin ja Masen edustukset.<br />

– 90-luvun laman aikana oli tiukkaa,<br />

kun varasto kasvoi teollisuusyritysten<br />

peruessa tilauksiaan, mutta sen<br />

jälkeen ei pahoja päiviä olekaan ollut,<br />

hän toteaa.<br />

Yrityksen alkuaikoina Etsola ajoi<br />

ympäri Suomea myymässä dieselmoottoreita<br />

- mittariin kertyi peräti<br />

70 000 km vuosittain. Markkinointi<br />

tapahtui osallistumalla erilaisiin<br />

näyttelyihin, niin maatalous- kuin<br />

venenäyttelyihinkin. Nyt Tapimerin<br />

osasto Helsingin venenäyttelyssä on<br />

jo 200 neliön kokoinen.<br />

Vuonna 2006 tehtiin päätös omien<br />

toimintatilojen rakentamisesta Lahdentien<br />

varteen. Neliöitä tehtiin 900<br />

ja nyt valmistuneessa laajennuksessa<br />

tilaa tuli 425 m2 verran lisää.

Tapimer Oy muutti upeaan toimitaloonsa<br />

Keravalle vuonna 2006 ja<br />

neljä vuotta myöhemmin valmistui<br />

425 neliön laajennusosa. Yhteensä<br />

toimitilaa on 1325 neliötä ja yrityksen<br />

palveluksessa on viisi henkilöä.<br />

Laadukkaat tuotteet<br />

Tapimerin maahantuonti- ja myyntivalikoimaan<br />

kuuluvat sekä teollisuus-<br />

että meridieselmoottorit ja niiden<br />

oheislaitteet. Toimitiloissa moottoreita,<br />

laitteita ja tarvikkeita on moneen<br />

lähtöön ja Tapimerissa pidetään tärkeänä,<br />

että niitä on varastossa nopeaa<br />

toimitusta varten. Brändit ovat tunnettuja;<br />

on Ivecon meri- ja teollisuusmottoreita<br />

sekä aggregaatteja, Nanni<br />

Kubota ja Nanni Toyota meridieselmoottoreita<br />

sekä Steyr meridiesel- ja<br />

teollisuusmoottoreita. Valikoimassa<br />

ovat niin ikään Mase Yanmar meridieselaggregaatit,<br />

Technodrive meri-<br />

ja teollisuuskytkimet sekä Craftsman<br />

-keulaohjauspotkurit. Varastossa on<br />

myös paljon varustelutarvikkeita ja<br />

Tapimer Oy:n menestyksekkäät yrittäjät Markku (vas.) ja Tapio Etsola.<br />

Hallissa niin teollisuuskoneet kuin meridieselit ovat hyvässä järjestyksssä.<br />

oheislaitteita, jotka voidaan asentaa<br />

näihin koneisiin.<br />

– Meillä ei ole töissä yhtään omaa<br />

asentajaa, vaan asennukset ja huollot<br />

hoidetaan tehokkaan verkostoitumisen<br />

kautta, Tapio Etsola kertoo. Se<br />

on kustannustehokasta ja yhteistyökumppaneita<br />

ovat esimerkiksi samassa<br />

talossa toimiva Tapimec Oy sekä<br />

huoltopuolella Hämeen Diesel Oy.<br />

– Pyrimme myös kehittämään nettisivujamme<br />

ja verkkokauppaa, jotta<br />

säästyisimme rutiininomaisilta yhteydenotoilta<br />

ja kaupalta, toteaa Tapion<br />

poika Markku, joka vastaa yrityksessä<br />

myynnistä, mainonnasta ja logistiikasta.<br />

Tässä kehitystyössä <strong>Finnboat</strong>in<br />

jäsenyydestä on ollut paljon hyötyä.<br />

Esimerkiksi Nanni-dieselien huoltoosat<br />

löytyvät nyt laajasti pian käyttöön<br />

otettavasta verkkokaupastamme.<br />

Suuri osa Tapimerin meripuolen<br />

toiminnasta on ns. ”repowering”myyntiä,<br />

jossa käyttöikänsä päähän<br />

<strong>Finnboat</strong> News 15

tullut diesel vaihdetaan uuteen. Dieselasiakkaat<br />

tulevat pääosin teollisuuden<br />

puolelta, mutta jopa puolet<br />

asiakkaista on yksityishenkilöitä tai<br />

pienyrityksiä. Ammattipuolella yrityksen<br />

koneita ostavat mm. TraFi, merivoimat<br />

ja muut viranomaiset. Tapio<br />

Etsola mainitsee, että esimerkiksi vesibussiliikennettä<br />

harjoittavat yrittäjät<br />

muodostavat merkittävän asiakaskunnan.<br />

Periaatteita<br />

Etsolat ovat vahvasti sitä mieltä, että<br />

kaupanteossa tärkeintä on osata myydä<br />

oikea moottori oikeaan käyttökohteeseen.<br />

– Emme myy ellemme tiedä, että<br />

moottori soveltuu asiakkaan käyttöön,<br />

Tapio Etsola toteaa. Meillä on tietokoneohjelmat,<br />

joiden avulla voimme esimerkiksi<br />

mitoittaa oikean moottorin<br />

ja myös laskea sopivan potkurin sekä<br />

akselin veneen ja moottorin lähtötiedoilla.<br />

Asiakasta ei myöskään jätetä<br />

yksin sen jälkeen kun kone on myyty<br />

hänelle, vaan neuvomme niin pitkälle<br />

kuin osaamme.<br />

16 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Etualalla merikytkimiä ja taustalla dieselaggregaatteja.<br />

Merikytkimiä vaihdetaan<br />

usein asiakkaan toivomusten mukaan sekä<br />

veneelle sopivan välityssuhteen saamiseksi.<br />

– Esimerkiksi rekkaan ei myydä<br />

mopon moottoria, Markku Etsola kertoo<br />

vähän liioittelemalla. Tärkeää on,<br />

että moottorin litratilavuus on oikeassa<br />

suhteessa siihen kohteeseen, mihin<br />

se asennetaan.<br />

– Toinen meripuolen periaate on<br />

se, ettei yritys ota kaupassa vaihtomoottoreita,<br />

Etsolat jatkavat. Niitä on<br />

kyllä muutamia asiakkaitten omistamia<br />

meillä näytteillä, mutta me vain<br />

saatamme nettisivuillamme myyjän ja<br />

mahdollisen ostajan yhteen.<br />

Yrityksen pihalla on purjevene ja<br />

pari moottorivenettä, joihin asennetaan<br />

uudet moottorit. Moottoriveneisiin<br />

(Sea Ray, Chapparal) on menossa<br />

parhaillaan Steyr 250 Hv:n ja Ivecon<br />

230 Hv:n merimoottorien asennus kesän<br />

testejä varten. – Ajatusmallina on<br />

se, että asennetaan uudet mallit itse<br />

ja testataan että ne toimivat, jonka jälkeen<br />

osaamme myös paremmin neuvoa<br />

asiakkaitamme, Etsolat sanovat.<br />

Vuositasolla Tapimer myy 250-300<br />

dieselyksikköä, joista noin puolet on<br />

meridieselmoottoreita. Yrityksen liikevaihto<br />

oli viime vuonna noin 2,3<br />

milj.euroa ja töissä on viisi henkilöä.<br />

Tulevaisuudessa Tapimer haluaa olla<br />

entistä parempi ja tunnettu dieseltalo,<br />

joka vastaa tuotteiden hyvästä laadusta<br />

ja huolellisesta jälkimarkkinoinnista.<br />

Tapio raottaa myös tulevaisuutta<br />

kertomalla, että Markku siirtyy ensi<br />

syksynä toimitusjohtajaksi ja hänestä<br />

tulee kokopäivätoiminen hallituksen<br />

puheenjohtaja.

Lujitemuovien valmistustekniikat<br />

Mikä tie tulisi valita?<br />

Veneiden rungot olivat yksi ensimmäisiä<br />

kuitulujitettujen muovikomposiittien<br />

sovelluksia 1940-luvulla. Aluksi kovettamiseen<br />

tarvittiin autoklaavia, mutta<br />

1950-luvulla polyesterit kehittyivät yksinkertaiseen<br />

käsinlaminointiin sopivaksi.<br />

Tästä alkoi lujitemuovien kaupallinen<br />

menestys.<br />

Teksti: Markku Hentinen/VTT Expert Services Oy<br />

Kuva: Kari Wilén<br />

Nykyisin lujitemuoveja käytetään<br />

mitä erilaisimmissa sovelluksissa<br />

prosessiteollisuuden<br />

putkistoista vaikkapa tuulimyllyjen<br />

ja lentokoneiden siipiin. Syyt lujitemuovin<br />

suosion nopeaan kasvuun<br />

venealalla olivat C.S. Smithin kirjan<br />

”Design of marine structures in composite<br />

materials” mukaan seuraavat:<br />

– sopivuus sarjatuotantoon ja pienet<br />

aloituskustannukset<br />

– monimutkaisten muotojen valmistamisen<br />

helppous<br />

– hyvä pinnan kiilto, pienet ylläpitokustannukset<br />

ja helppo korjattavuus<br />

– huolettomat, tiiviit ja lahoamattomat<br />

tuotteet.<br />

Kaikkien materiaalien ominaisuudet<br />

ja valmistustekniikat kehittyvät koko<br />

ajan, mutta muovikomposiiteissa<br />

muutokset ovat olleet erityisen nopeita.<br />

Kuitujen ja hartsien suuri materiaalikirjo<br />

ja hyvinkin erilaiset valmistusmenetelmät<br />

asettavat veneenvalmistajan<br />

monien valintojen eteen.<br />

Yllä oleva lista sisältää kuitenkin<br />

edelleen hyviä kriteerejä sille, mikä<br />

on yrityksen omaan tuotteeseen sopiva<br />

materiaali ja valmistusmenetelmä:<br />

mikä on suunniteltu sarjakoko, minkä<br />

kokoisista ja muotoisista kappaleista<br />

on kyse ja millaiset ovat vaatimukset<br />

tuotteen pinnan laadulle sekä lujuuspainosuhteelle? <br />

Ruiskulaminaattia<br />

pidetään<br />

yleensä<br />

ylivoimaisen<br />

edullisena,<br />

elleivät tuotteen<br />

ominaisuudet<br />

muuta vaadi.<br />

Veneteollisuudessa relevantit<br />

valmistusmenetelmät<br />

Muovikomposiittikappaleiden valmistusmenetelmät<br />

jaetaan yleisesti<br />

neljään eri pääryhmään: laminointimenetelmät,<br />

painevalumenetelmät,<br />

puristusmenetelmät ja suulakemenetelmät.<br />

Näistä kaksi ensimmäistä on<br />

tuotantokäytössä veneveistämöissä:<br />

• Laminointimenetelmät, jotka jakautuvat<br />

edelleen ruiskulaminointiin<br />

ja käsinlaminointiin. Näistä jälkimmäinen<br />

voi olla joko tavallista märkälaminointia<br />

tai esikyllästettyjen<br />

puolivalmisteiden eli prepregien<br />

ladontaa. Kerrosten tiivistäminen<br />

ja ilmakuplien poisto tapahtuu joko<br />

käsin telaamalla tai alipainesäkin<br />

avulla.<br />

• Painevalumenetelmät eli suljettujen<br />

muottien menetelmät, jotka<br />

jakautuvat edelleen hartsin ylipaineinjektioon<br />

(RTM, resin transfer<br />

moulding) ja toisaalta alipaineavus-<br />

teiseen injektioon (API tai VARTM,<br />

vacuum assisted resin transfer<br />

moulding). RTM edellyttää jäykkää<br />

sisämuottia, alipaineinjektiossa<br />

riittää sisämuotiksi kalvo tai kevyt,<br />

taipuisa muotti.<br />

Ruiskulaminoinnissa ei ole viime<br />

aikoina tapahtunut radikaaleja muutoksia.<br />

Oikean paksuuden saavuttaminen<br />

edellyttää ammattitaitoa ja<br />

laadunvalvontaa. Työn robotisointi<br />

edistäisi tasalaatuisuutta ja työhygieniaa.<br />

Perinteinen käsinlaminointi on<br />

kohtuullisen kokoisissa yksittäiskappaleissa<br />

ja pienissä sarjoissa edelleen<br />

kilpailukykyistä muihin menetelmiin<br />

verrattuna. Työ on kuitenkin hidasta<br />

ja sitä on vaikea automatisoida, joten<br />

työvoiman tuntikustannuksella on<br />

suuri merkitys.<br />

Prepregien käyttö on sidoksissa<br />

alipainesäkin ja lämmön käyttöön<br />

kovetuksessa. Vaikka edut tuotteen<br />

<strong>Finnboat</strong> News 17

laadun ja suorituskyvyn suhteen ovat<br />

merkittäviä, nousevat kustannukset<br />

sarjatuotannossa liian suuriksi. Kilpaveneissä<br />

prepregit ovat olleet käytössä<br />

jo pitkään.<br />

RTM:n ja VARTM:n käyttö on<br />

yleistynyt monilla muilla teollisuudenaloilla,<br />

kuten auto- ja lentokoneteollisuudessa.<br />

Veneteollisuudessa<br />

ylipaineinjektion käyttö on melko<br />

harvinaista. Sovelluskohteina ovat<br />

lähinnä olleet pienehköt osat, joissa<br />

kaksi muottipintaa on tärkeä etu ja/<br />

tai sarjakoko suuri. USA:ssa Glastron<br />

investoi RTM-menetelmään, mutta on<br />

nyttemmin luopunut siitä. Sen sijaan<br />

alipaineavusteinen injektio API on<br />

levinnyt jo laajalti veneteollisuuteen<br />

sekä pienien osien että suurten, monimutkaisten<br />

osien valmistuksessa.<br />

Myös Tekesin Vene-ohjelmassa on<br />

käynnissä tutkimusprojekti ”API ja<br />

RTM veneteollisuudessa - tuotantotehokkuuden,<br />

pinnan laadun ja rakenteiden<br />

kehittäminen”.<br />

Mekaaniset ominaisuudet<br />

valinnan perusteena<br />

Jos vaatimukset tuotteen lujuudelle<br />

tai jäykkyydelle painon suhteen ovat<br />

suuret, putoavat edullisimmat materiaalit<br />

ja niille sopivat yksinkertaiset<br />

valmistusmenetelmät pois. Ruiskutetun<br />

lasi-polyesterilaminaatin vetolujuus<br />

on alle kymmenesosa ja jäykkyys<br />

alle kahdeksasosa prepegistä valmistetunyhdensuuntaislasi-epoksilaminaatin<br />

arvoista. Yleensä ei myöskään<br />

ole mielekästä käyttää kalliita materiaaleja,<br />

kuten hiilikuituja, ilman säkitystä<br />

tai yhdessä polyesterin kanssa,<br />

koska suuri osa kuidun lujuudesta jää<br />

silloin käyttämättä.<br />

Käsinlaminoinnissa hartsiin jää aina<br />

huomattava määrä ilmakuplia, jotka<br />

vaikuttavat saavutettaviin lujuuksiin<br />

selvästi. Yli- tai alipaineeseen<br />

perustuvilla suljetuilla menetelmillä<br />

päästään käytännössä aina selvästi<br />

parempiin lujuusarvoihin kuin käsinlaminoinnilla.<br />

Pääosin tämä johtuu<br />

suuremmasta lujitepitoisuudesta,<br />

mutta lujuusarvoja parantaa myös ilmakuplien<br />

määrän putoaminen lähes<br />

olemattomaksi.<br />

On kuitenkin huomattava, että<br />

18 <strong>Finnboat</strong> News<br />

tällöin puhutaan laminaatin paksuuteen<br />

suhteutetuista lujuusarvoista. Jos<br />

lujitteiden absoluuttinen määrä pidetään<br />

samana, merkitsee suurempi lujitepitoisuus<br />

pienempää hartsimäärää,<br />

pienempää painoa ja pienempää laminaattipaksuutta.<br />

Viimeksi mainittu<br />

voi olla ongelma taivutuskuorman alla,<br />

koska pienempi paksuus merkitsee<br />

myös pienempää taivutusjäykkyyttä.<br />

Esim. alipaineinjektioon siirryttäessä<br />

voidaan joutua lisäämään lujitteiden<br />

määrää, jotta paksuus pysyisi taivutuskriittisessä<br />

rakenteessa riittävänä.<br />

Paksuutta voidaan luonnollisesti lisätä<br />

tehokkaammin siirtymällä kerroslevyrakenteeseen.<br />

Vasta kerroslevyjen (sandwich)<br />

avulla lujitemuovirakenteiden mekaaniset<br />

ominaisuudet nousevat<br />

ylivoimaiselle tasolle muihin mate-<br />

riaaleihin verrattuna. Kerroslevyt<br />

sopivat erityisen hyvin valmistettavaksi<br />

alipaineinjektion avulla, koska<br />

ydinaineen ja pintalevyjen adheesio<br />

muodostuu hyväksi, ja pintalevyjen<br />

suuresta lujitepitoisuudesta seuraava<br />

lujuus ja jäykkyys voidaan hyödyntää<br />

täysimääräisesti.<br />

Työhygienia valinnan<br />

perusteena<br />

Avolaminoinnin työhygieeninen ongelma<br />

on styreenin haihtuminen<br />

ilmaan. Laminoinnin aikana pääsee<br />

hartsin sisältämästä styreenistä<br />

haihtumaan lähes 10 %. Suomessa<br />

styreenin haitalliseksi tunnettu pitoisuus<br />

(HTP) on 20 ppm (86 mg/m³) 8<br />

tunnin altistuksessa ja 100 ppm (430<br />

mg/m³) 15 min altistuksessa. Näiden<br />

rajojen alittaminen edellyttää teho-<br />

Eri laminaattien tyypillisiä materiaaliarvoja. v f on kuitupitoisuus tilavuudesta, tiheys,<br />

E kimmomoduuli, veto- tai puristuslujuus ja leikkauslujuus. Alaindekseissä x viittaa<br />

kuitujen pääsuuntaan ja y siihen nähden poikittaiseen suuntaan. Arvot koottu lähteistä Hildebrand,<br />

M. & Holm, G: Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin – materiaalitekijät. VTT tiedotteita<br />

1289, ja Zenkert, D: The handbook of sandwich construction. Engineering materials<br />

advisory services ltd, London 1997.

kasta ilmanvaihtoa, mikä taas merkitsee<br />

talvisin suuria lämmityskuluja<br />

tai suurta investointia tehokkaisiin<br />

lämmönvaihtimiin. Lisäksi tarvitaan<br />

henkilökohtaisia suojaimia, jotka tuskin<br />

ainakaan nostavat työtehoa.<br />

Ruiskulaminointi on kohtuullisen<br />

yksinkertaista robotisoida, jolloin työhygienia<br />

ei enää ole ongelma. Tähän<br />

onkin menty mm. säiliöiden valmistuksessa,<br />

jossa asetuksia ei tarvitse<br />

muuttaa usein. Mitään merkittävää<br />

teknistä estettä ruiskutusrobottien<br />

käyttöön veneteollisuudessa ei ole.<br />

Robotti voi tunnistaa kunkin muotin<br />

ja hakea sille määritetyt ruiskutusradat<br />

tiedostoistaan.<br />

Suljettujen muottien menetelmissä<br />

styreeni sitoutuu kovettuvaan<br />

kappaleeseen lähes kokonaan. Styreenin<br />

haihtuminen ilmaan rajoittuu<br />

mahdollisiin avoimiin astioihin ja jälkikovetukseen.<br />

Määrät ovat joka tapauksessa<br />

murto-osa avolaminoinnin<br />

vastaavista, joten henkilökohtaisten<br />

suojaimien tarve jää kokonaan pois.<br />

Lisäksi työtyytyväisyys todennäköisesti<br />

kasvaa suljetun muotin siisteyden<br />

ja osaamisvaatimusten kautta.<br />

Kustannukset valinnan<br />

perusteena<br />

Kaatuuko valmistusmenetelmien kehittäminen<br />

investointeihin vai muuttuviin<br />

kustannuksiin? On selvää, että<br />

tuotannon automatisointi esim. ruiskutusrobotin<br />

avulla vaatii suurehkoa<br />

tuotannon volyymia. Tällaisen investoinnin<br />

kannattavuus on kuitenkin<br />

melko helppo laskea, koska muutos ei<br />

vaikuta merkittävästi muuttuviin kustannuksiin<br />

ja tuotteen ominaisuuksiin<br />

(joskin laminaatin paksuus on paremmin<br />

hallittavissa). Valinta avolaminoinnin<br />

ja suljettujen menetelmien<br />

välillä on vaikeampi. Tuotteen ominaisuudet<br />

muuttuvat, kulutetun lujitteen<br />

ja hartsin suhde muuttuu, muotit<br />

tulee muuttaa, ja tuotannossa syntyy<br />

erilaista jätettä.<br />

Ruiskulaminaattia pidetään yleensä<br />

ylivoimaisen edullisena, elleivät<br />

tuotteen ominaisuudet muuta vaadi.<br />

Toisenlaiset laskelmat ovat kuitenkin<br />

yhä yleisempiä. Richard Downs-<br />

Honey (High Modulus Inc.) vertaa<br />

Professional Boatbuilder-lehden numerossa<br />

June/July 2009 olleessa artikkelissa<br />

toisiinsa veneen jäykisteen<br />

(kansipalkki) ruiskulaminointia (lasipolyesteri),<br />

alipaineinjektiota (biaksiaalilasi-vinyyliesteri)<br />

ja pre-pregiä<br />

(hiilikuitu-epoksi). Työn tuottavuuden<br />

oletettiin ruiskulaminoissa olevan lähes<br />

60 kg laminaattia per miestyötunti,<br />

injektoinnissa 30 kg/miestyötunti,<br />

ja pre-pregillä 7 kg/m². Lisäksi miestyötunti<br />

olisi injektiossa 50 % kalliimpi<br />

ja pre-pregeissä 100 % kalliimpi<br />

kuin ruiskuttaessa. Tästä huolimatta<br />

ruiskulaminaatin ja alipaineinjektion<br />

ero on hämmästyttävän pieni. Ruiskulaminoinnin<br />

suuri hartsipitoisuus<br />

lisää turhaan kustannuksia:<br />

Kustannukset eri valmistusmenetelmissä samalla kuitumäärällä, €/m²<br />

Kun verrataan laminaattien ominaisuuksia,<br />

on biaksiaalilaminaatin paino<br />

vain 60 % ruiskulaminaatin painosta,<br />

ja vetojäykkyys (EA) kuitenkin<br />

kaksi kertaa suurempi. Hiilikuituepoksi<br />

pre-pregissä paino- ja jäykkyysero<br />

kasvaa luonnollisesti vielä<br />

suuremmaksi.<br />

Lisäksi Downs-Honey korostaa,<br />

että ruiskulaminoinnin suuret paksuusvaihtelut<br />

heikentävät kustannustehokkuutta.<br />

Uudessa Seelannissa<br />

eri veistämöiltä pyydetyissä testipaneeleissa<br />

oli keskimäärin 113 % siitä<br />

lujitemäärästä, jota pyydettiin. Alipaineinjektiossa<br />

vastaava luku oli 101 %<br />

ja pre-pregissä 99,7 %. Lisäksi tulee<br />

vielä ottaa huomioon vaihtelusta aiheutuvat<br />

varmuuslisät; lujitemäärä,<br />

lujitepitoisuus, jäykkyys ja kuluneet<br />

työtunnit vaihtelivat seuraavan taulukon<br />

mukaisesti:<br />

Variaatiokertoimia eri valmistusmenetelmissä<br />

Alipaineinjektion kannattavuutta<br />

sarjakoon kasvaessa verrataan yleensä<br />

käsinlaminointiin. Eri lähteissä<br />

päädytään vaihteleviin lukuihin n. 50<br />

ja n. 300 kappaleen välillä. Vertailuja<br />

vaikeuttaa aiemmin mainittu tuotteen<br />

ominaisuuksien muuttuminen, joten<br />

saavutettuja hyötyjä ei voida verrata<br />

yleispätevästi. Ylipaineinjektio (RTM)<br />

edellyttää yleensä jo yli tuhannen<br />

kappaleen sarjoja. Tämä oli myös aiemmin<br />

mainitun USA:laisen Glastronin<br />

tavoitteena, mutta jäi taantuman<br />

aikana saavuttamatta.<br />

Osaaminen pullonkaulana?<br />

Lujitemuoviosien kustannustehokas<br />

tuotanto lujuus- ja työhygieniavaati-<br />

mukset huomioon ottaen edellyttää<br />

Suomen venevalmistajilta uuteen<br />

osaamiseen panostamista ja uusia investointeja.<br />

Näihin eivät kovin pienet<br />

yksiköt pysty, joten kehitys johtaa<br />

väistämättä lujitemuovivalmistuksen<br />

keskittymiseen. Hyviä materiaali- ja<br />

laitetoimittajia kyllä löytyy sekä kotimaasta<br />

että muualta Euroopasta.<br />

Uusiin työtapoihin siirryttäessä<br />

myös valtiovalta voi tulla apuun.<br />

Tekes tarjoaa päättymässä olevan<br />

Vene-ohjelman lisäksi mm. työorganisaatioiden<br />

kehittämisen rahoitusta.<br />

Kehittämisen kohteina voivat olla<br />

esimerkiksi työprosessit, työn organisointi<br />

tai työmenetelmät. Valmistusteknistä<br />

koulutusta on tarjolla mm.<br />

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun<br />

veneinsinöörilinjalla.<br />

<strong>Finnboat</strong> News 19

20 <strong>Finnboat</strong> News<br />

KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTA<br />

HELMIKUU – TOUKOKUU 2011<br />

JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA<br />

Kaikkia artikkelikopioita voit tilata <strong>Finnboat</strong>in toimistosta. Liiton toimistoon tulee noin sata venelehteä ympäri<br />

maailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataan jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laajemmat<br />

tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössä<br />

huomattavasti runsaammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta.<br />

Lehti/Maa Nro Artikkeli Sivu<br />

Barcos a Motor & Yachting/<br />

Espanja<br />

4/2011 Aquador 22 C, esittely 22-23<br />

Nautica/Italy 10/2010 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Nauticat 441 214-219<br />

Nautica/Italy 12/2010 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Aquador 21 Was 108-109<br />

Nautica International/Italy 8/2010 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Nauticat 441 78-85<br />

Båtmagasinet/Norja 3 Finnmaster 52 SC, koeajo 32-33<br />

Båtmagasinet/Norja 3 Yamaha F70:n testiveneinä Buster X, Finnmaster 52 SC ja Yamarin 56 CC 38-42<br />

Båtmagasinet/Norja 3 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/koeajo: Buster Magnum Pro 130-131<br />

Båtmagasinet/Norja 4 Vertailutestissä Drive Sport Console 56, Finnmaster 55 SC ja Silver 580 CC 12-22<br />

Vi Menn Båt/Norja 1 Yamarin 53 BR ja Buster Magnum 2011, koeajot 28-29, 38-39<br />

Vi Menn Båt/Norja 2 Grandezza 27 OC, lyhyt esittely 12<br />

Vi Menn Båt/Norja 2 Finnmaster 62 BR ja 52 SC, koeajot 38-39, 52<br />

Vi Menn Båt/Norja 2 Buster Lx, Sea Star 660 ja 720, testit 32, 44-45<br />

Vi Menn Båt/Norja 2 AMT 200 DC, koeajo 108-109<br />

Zagle/Puola 1 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/lyhyt esittely: Silver Shark DC 580 42<br />

Zagle/Puola 2 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/lyhyt esittely: Yamarin 63 Bow Rider 44<br />

Zagle/Puola 3 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/lyhyt esittelyt: Aquador 25 Ce ja AMT 200 DC 48<br />

Zagle/Puola 4 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/lyhyt esittelyt: TG-Alfa, Sailfish 26F 44<br />

Zagle/Puola 4 <strong>Finnboat</strong> Small Boats Floating Show 2009/lyhyt esittely: AMT 200 C 45<br />

Zagle/Puola 5 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/lyhyt esittely: Faster 560 43<br />

Båtliv/Ruotsi 1/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show/testi: Buster Magnum Pro, koeajo: AMT 200 DC 24-25, 64<br />

Båtnytt/Ruotsi 2/2011 Aquador 25 WAE, testi 24-28<br />

Båtnytt/Ruotsi 2/2011 Yamaha F70:n testiveneinä Finnmaster 52 SC, Yamarin 56 CC ja Buster X 34-36<br />

Båtnytt/Ruotsi 2/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/minitesti: Faster 560 86-87<br />

Båtnytt/Ruotsi 3/2011 Minor Offshore 28, testi 32-35<br />

Båtnytt/Ruotsi 4/2011 Pulpettivenetestissä Drive Sport Console 56, Finnmaster 55 SC, Silver 580 CC 52-64<br />

Båtnytt/Ruotsi 4/2011 Yamarin 65 DC, minitesti 102-103<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 2/2011 Finnmaster 55 SC ja Yamarin 65 DC, testit 26-28, 36-37<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 2/2011 AMT 200 DC, vertailutesti 30-34<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 3/2011 Buster Scc, testi 18<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 4/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Minor Offshore 25, 28 ja 31 12-18<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 4/2011 Finnmaster 62 BR, 57 WA ja 66 WA, testit 20-23, 28-34<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 4/2011 Buster Lx, testi 24<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 4/2011 Vene 11 Båt -messuraportti: Grandezza 27, AMT 200 BR,<br />

Marino APB 27/37, Simppu 620 E 74-76, 78-79<br />

Vi Båtägare/Ruotsi 5/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Masmar 47 62-63<br />

Boote/Saksa 12/2010 Järvimatkailu ja venevuokraus Saimaalla (Saimaan Solmu) 78-88<br />

Bootshandel/Saksa 3/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Minor Offshore 28 34-39<br />

Bootshandel/Saksa 4/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Sea Star 26 44-49<br />

IBN/Saksa 3/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Nord Star 31 Patrol Hybrid 40-43<br />

Skipper/Saksa 1/2011 Järvimatkailu ja venevuokraus Saimaalla (Saimaan Solmu) 88-96<br />

Skipper/Saksa 2/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Aquador 22 C 42-45<br />

Skipper/Saksa 2/2011 Sea Star 660, testi 38-41<br />

Skipper/Saksa 3/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Yamarin 61 CC 24-27<br />

Skipper/Saksa 5/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: AMT 200 DC 28-31<br />

WasserSport Wirtschaft/<br />

Saksa<br />

2/2011 Ursuit MPS –monikäyttöpuvun esittely 41<br />

Yacht/Saksa 2/2011 Red Gullin Pro-2 purjeidenhoitomenetelmä, testi 88-93<br />

Navigator/Slovenia 4-6/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testit: Targa 37 ja AMT 185 R 48-52, 78-80<br />

marina.ch/Sveitsi 3/2011 Bella 580 C, testi 38-41

Bådmagasinet/Tanska 2/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Aquador 22 C 76-78<br />

Bådmagasinet/Tanska 3/2011 Buster SCC, M ja Lx, esittelyt 106-108<br />

Bådmagasinet/Tanska 3/2011 AMT S-200, testi 112-114<br />

Bådmagasinet/Tanska 4/2011 Pienvenetestissä Finnmaster 55 SC ja Yamarin 56 CC 86, 88<br />

Bådmagasinet/Tanska 4/2011 Grandezza 27 OC, esittely 94-96<br />

Bådmagasinet/Tanska 5/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testit: Masmar 33 Pro ja Faster 560 84-86, 94-95<br />

Bådmagasinet/Tanska 5/2011 Yamarin 65 DC, koeajo 76-77<br />

Yacht/Tsekki 5/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/esittely: Sea Star 26 32-36<br />

Yacht/Tsekki 5/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Finngulf 46 38-45<br />

Yachting Revue/Tsekki 3/2011 <strong>Finnboat</strong> Floating Show 2010/testi: Yamarin 61 CC 38-41<br />

European Boatbuilder/UK 2-3/2011 Tekesin Vene-ohjelman esittely 39-40<br />

Motorboating/USA 2 Minor Offshore 25, koeajo 34<br />

Katera y Jahti/Venäjä 5/2010 North Silver Star Cabin 690, testi 42-44<br />

Motor Boat & Yachting/Venäjä 1/2011 Targa 42/44, testi 72-77<br />

Navigaator/Viro 1/2011 Drive-mallien lyhyt esittely 6<br />

Tsekkiläinen veneilylehti Yacht testasi Finngulf 46 -purren<br />

viime kesän Floating Showssa.<br />

Ruotsalainen Vi Båtägare julkaisi toukokuun numerossaan<br />

koeajon Masmar 47 -veneestä.<br />

INTERNATIONAL MARINE<br />

CERTIFICATION INSTITUTE<br />

Väylä kansainvälisille huvivenemarkkinoille<br />

Vägen till den internationella fritidsbåtsmarknaden<br />

Ilmoitettu laitos, jonka asiakkaina on yli 2.200 venevalmistajaa kaikkialla maailmassa<br />

CE-sertifiointi huvivenedirektiivin mukaan<br />

Yhdistetty IMCI-NMMA-tarkastusohjelma<br />

Asiantuntijoiden, venesatamien ja välittäjien sertifiointi<br />

Ett anmält organ som globalt har över 2.200 båttillverkare som kunder<br />

CE-certifiering enligt fritidsbåtsdirektiven<br />

Gemensamt IMCI-NMMA-inspektionsprogram<br />

Certifiering av experter, båthamnar och återförsäljare<br />

Teitä palvelevat paikalliset IMCI-tarkastajat: / Vänligen kontakta våra lokala IMCI-inspektörer:<br />

Anton Salokoski, Helsinki · 040 720 6618 · anton.salokoski@imci.org<br />

Eivind Still, Jakobstad · 06 723 1944 · eivind.still@imci.org<br />

IMCI · RUE ABBÉ CUYPERS 3 · B-1040 BRUXELLES · BELGIUM<br />

phone +32-2-741-6836 · fax +32-2-741-2418 · info@imci.org · www.imci.org<br />

<strong>Finnboat</strong> News 21

<strong>Marine</strong> Center Finland<br />

kehittää asiakaslähtöistä<br />

huoltotoimintaa<br />

<strong>Marine</strong> Center Finlandilla aloitettiin yhtiön<br />

toiminnan kehittäminen selvittämällä,<br />

mitä venehuoltoalan liiketoiminta ja sen<br />

edellytykset ovat. Tavoitteeksi asetettiin<br />

yhtiön toiminnan muokkaaminen asiakaslähtöiseksi<br />

eli pyrittiin selvittämään, mistä<br />

asiakkaat oikeastaan ovat valmiita maksamaan.<br />

Tutkimus tehtiin yhteistyössä DDBA<br />

konsulttiyhtiön kanssa ja siihen saatiin rahoitusta<br />

TEKESiltä.<br />

Projekti käynnistettiin toteuttamalla<br />

laaja kilpailukykytutkimus, jonka aluksi<br />

selvitettiin asiakaskunnan rakenne ja asiakkaiden<br />

toiveet, sekä mistä ja miltä MCF<br />

näytti asiakkaiden silmissä näiden toiveiden<br />

toteuttajana. Selvityksessä kysyttiin yli<br />

tuhannen asiakkaan mielipidettä.<br />

Selvityksen mukaan asiakkaiden tärkeimpiä<br />

valintakriteereitä huollon osalta<br />

olivat mm. että huolto tehdään sovitussa<br />

aikataulussa, että huoltoliike on luotettava<br />

ja että henkilökunta osaa neuvoa kaikissa<br />

huoltoon liittyvissä asioissa sekä että huollon<br />

kustannuksista saa etukäteisarvion, ja<br />

mikäli kustannukset ovat suuremmat kuin<br />

on arvioitu, asiakasta informoidaan tästä.<br />

Selvityksestä tuli ilmi, että toiminnassa<br />

on selkeästi tuotava asiakas keskiöön ja<br />

huolehdittava siitä, että asiakkaan toiveet<br />

huomioidaan kaikessa toiminnassa. Projektin<br />

jatkokehitykseen tuli mukaan myös<br />

<strong>Finnboat</strong>in ohjelmistoyhteistyökumppani<br />

DL-Software Oy.<br />

Jatkoprojektissa keskitytään liiketoiminnan<br />

digitalisointiin, jonka avulla asiakkaat<br />

voivat internetin välityksellä esimer-<br />

22 <strong>Finnboat</strong> News<br />

UUTISIA<br />

kiksi tilata veneelleen huollon suoraan <strong>Marine</strong><br />

Center Finlandin huoltoaikataulusta.<br />

Asiakas voi myös netissä suoraan valita<br />

haluamansa palvelun ja saa kustannusarvion<br />

etukäteen. Samoin asiakas voi katsoa,<br />

onko tarvittava varaosa hyllyllä vai pitääkö<br />

tuote tilata. Huollon valmistuessa asiakas<br />

saa automaattisesti tiedon kännykkäänsä<br />

tai sähköpostiin sekä tiedon toteutuneista<br />

kustannuksista. Mikäli kustannukset ovat<br />

suuremmat kuin etukäteen on arvioitu,<br />

asiakkaalle tiedotetaan tästä ja pyydetään<br />

hyväksyntä.<br />

MCF:n palveluportaali on valmis kesän<br />

aikana ja tavoitteena on kehittää siitä<br />

vientituote ja laajentaa palvelumalli myös<br />

jälleenmyyjille ja muille alan yrityksille.<br />

Mammuttivene vesille<br />

Baltic Yachtsin kaikkien aikojen suurin<br />

alus, rakennusvaiheessa Panamax-purreksi<br />

ristitty ketsi laskettiin vesille toukokuun<br />

puolessa välissä Alholmenin satamassa<br />

Pietarsaaressa. Parin testiajon ja pohjan<br />

maalauksen jälkeen kiinteällä kokkapuulla<br />

varustettu yli 60-metrinen alus nostettiin<br />

oikeaan elementtiinsä. Pursi on <strong>maailman</strong><br />

suurin hiilikuidusta valmistettu alus ja se<br />

saa kaksi mastoa jotta purjealaa olisi tarpeeksi,<br />

samalla kun takilakorkeus ei saa<br />

nousta liian korkeaksi, jotta alus voisi ajaa<br />

Panaman kanavan siltojen alta. Omistajan<br />

ohjeiden mukaisesti veneestä on annettu<br />

niukasti tietoja julkisuuteen ja vesillelaskukin<br />

tapahtui ilman median läsnäoloa. Viimeistelytyön<br />

ja testipurjehdusten jälkeen<br />

vene suuntaa Välimerelle.<br />

Vapaaehtoisille<br />

meripelastajille uusia<br />

veneitä<br />

Meripelastusseura on vastaanottanut kuusi<br />

uutta PV2–luokan nopeaa, itsenäisenä yksikkönä<br />

toimivaa pelastusvenettä. Alukset<br />

sijoitetaan Espooseen, Kotkaan, Lahteen,<br />

Pyhäjärvelle, Porkkalaan ja Tammisaareen.<br />

Uusi PV2 on noin kahdeksan metriä pitkä ja<br />

kolme metriä leveä, ja sitä käyttää 2-3 hen-<br />

gen miehistö. 33 solmun huippunopeuteen<br />

yltävässä veneessä on 300 hevosvoiman<br />

Steyr 306 -moottorin ja Alamarin-Jet 288<br />

–vesijetin yhdistelmä. Meripelastus- ja ensiapuvarusteiden<br />

lisäksi alus on varustettu<br />

palo- ja tyhjennyspumpulla. Moduulirakenteisen<br />

veneen runko on merialumiinia. Veneen<br />

laitarakenteen peittää 300 milliä paksu<br />

umpisoluvaahto, joka on kiinnitetty runkoon<br />

hypalonkuoren avulla. Materiaali on<br />

täysin vettä imemätöntä ja erittäin kevyttä.<br />

Vene on varustettu SCC-monitoiminäytöllä,<br />

johon kaikki moottorin suorituskykyä ja toimintaa<br />

osoittavat mittarit on kerätty. Navigointilaitteina<br />

on Furunon 10,4” näytöllä<br />

varustetut 4kW lähetin ja 61cm:n suljettu<br />

antenni, GPS, Furunon PG-500 sähkökompassi<br />

ja DFF1 –kaikuluotain sekä Suunnon<br />

magneettikompassi. Yhteydenpitoa helpottavat<br />

Icomin IC-M411 ja IC-M71 VHF-puhelimet<br />

Intercom-kypäräkytkennällä sekä gsmpuhelin<br />

ja Virve-puhelinjärjestelmä.<br />

Kesäkuun alussa valmistuu vielä kolme<br />

venettä lisää. Niiden sijoituspaikat<br />

ovat Joensuu, Rauma ja Valkeakoski. Kaikki<br />

veneet on rakentanut HT Engineering.<br />

Lisätietoja antaa tiedotuspäällikkö Sadri<br />

Wirzenius, puh. 0400 438 090.

Campnou Oy:lle uudet tuotantotilat<br />

Yamarin Cross -veneiden runkoja valmistava Campnou on siirtynyt uusiin<br />

tuotantotiloihin. Uudet, 660 neliön tuotantotilat sijaitsevat Yrittäjäntiellä<br />

Ähtärissä. Yritys työllistää tällä hetkellä 8 työntekijää.<br />

Campnou valmistaa Yamarin Cross-veneiden runkoja Konekesko<br />

Oy:lle. Yamarin Cross -veneiden kansien valmistuksesta sekä kokoonpanosta<br />

vastaa valkeakoskelainen Fenix Marin Oy, joka on Konekesko Oy:n<br />

sopimusvalmistaja myös lasikuituisille Yamarin-veneille.<br />

HanSail Oy/Ab ja Moody yhteistyöhön<br />

Merella Oy on joulukuussa 2010 tehdyn sopimuksen mukaan Hanseveneiden<br />

uusi maahantuoja ja päämyyjä ja HanSail Oy/Ab toimii Merella<br />

Viiden tähden tuki<br />

toiminnallesi<br />

Tarvitsetko luotettavat puitteet veneidesi käsittelyyn<br />

tai varastointiin? Etsitkö kumppania, jolla on<br />

aiempaa kokemusta venehallien valmistuksesta?<br />

Best-Hallilta saat nyt myös kiinteät hallit perustuksineen.<br />

Hallisi katteeksi voit PVC:n ohella valita<br />

joko pelti-, puu- tai sandwich-rakenteen, joten se<br />

soveltuu erinomaisesti vaativaankin ympäristöön.<br />

Työskentely Best-Hallin avarassa hallissa sujuu<br />

esteettömästi, sillä teräsrakenteemme ei vaadi<br />

lainkaan tilaa vieviä keskilinjan pilareita.<br />

PVC-hallissa pysyvät myös lämmityskustannuksesi<br />

kurissa, kun tilaat meiltä siihen tarvittavan<br />

lämpöeristyksen. Varustamme hallisi riittävän<br />

suurilla ovilla, joten suurtenkin veneiden siirtäminen,<br />

sijoittelu ja varastointi sujuu Best-Hall ® -<br />

venehallissa ilman hankaluuksia.<br />

Kun etsit venehallia, jonka pitää kestää aikaa ja<br />

säästää vaivaa, valitse luotettava Best-Hall ® .<br />

Viiden tähden hallitoimittaja<br />

Koko toimitusketjun hallinta<br />

Vahva palveluosaaminen<br />

Vahva tuoteosaaminen<br />

Vahva laatu<br />

Hallirakentamisen edelläkävijä<br />

Puh. (06) 832 5000<br />

www.besthall.com<br />

®

Moody 41 Classic<br />

Oy:n Hanse-aluemyyjänä vastuualueenaan<br />

Uudenmaan ja Kotkan/Haminan alueet.<br />

Maaliskuun 2011 alusta HanSail Oy/<br />

Ab on myös HanseGroup-konserniin kuuluvien<br />

Moody-purjeveneiden maahantuoja<br />

ja päämyyjä. Merella Oy toimii vastaavasti<br />

HanSail Oy/Ab´n Moody-veneiden Länsi- ja<br />

Lounais-Suomen aluemyyjänä. Teknisinä<br />

palvelu- ja aftersales-pisteinä länsi-, lounais-<br />

ja etelärannikkolla toimii Paraisten<br />

Marina Oy Paraisilla (www.marinapargas.<br />

com) ja Gripmarine Oy Inkoossa (www.gripmarine.fi<br />

) Lisätietoja antaa HanSail Oy/Ab,<br />

patrik.karlsson@hansail.fi / puh. 045-130<br />

8574<br />

Dahl Naval RIB-veneet<br />

DPB Finland on laajentanut valikoimansa<br />

ruotsalaisilla Dahl Naval RIB-veneillä. Malliston<br />

ensiesittely on Naantalin uivassa<br />

venenäyttelyssä 27-29 toukokuuta. Dahl<br />

Naval RIB-veneet valmistetaan Loydsin<br />

sertifi kaatilla ja veneet räätälöidään asiakkaiden<br />

tarpeiden mukaan. Asiakas voi valita<br />

rungon värin, pontoonien värit, istuinten<br />

materiaalit ym. Lisätiedot: DPB Finland,<br />

puh. 0440-524 224, www.dpb.fi tai www.<br />

dahlnaval.se<br />

Pekka Lindgren jatkaa<br />

Ruostumattomasta teräksestä tehdyistä<br />

tuotteistaan venealalla tunnettu Pekka<br />

Lindgren jatkaa asiakkaiden toivomuksesta<br />

24 <strong>Finnboat</strong> News<br />

UUTISIA<br />

edelleen yrittämistä Helsingin Tattarisuolla.<br />

Joulukuussa 70 vuotta täyttänyt Lindgren<br />

tulee toimineeksi ensi vuonna yrittäjänä<br />

jo 50 vuotta. Pekka Lindgren myi vajaa<br />

vuosi sitten Arifi n-venetarvikkeidensa valmistusoikeudet.<br />

Lindgren jatkaa kuitenkin<br />

yritystoimintaa entisten työntekijöiden<br />

voimin True Sailor Oy:n nimellä vanhassa<br />

verstaassaan. Yritys keskittyy ruostumattomien<br />

venetarvikkeiden muutos- ja korjaustöihin<br />

sekä tilauksesta tehtäviin putki- ja<br />

ohutlevytöihin. Lisätietoja: True Sailor Oy/<br />

Pekka Lindgren, puh: 0500 453 090 tai<br />

0500 422 122<br />

Uutuuksia Six-Cap Oy:ltä<br />

Uusi Stormforce Offshore paukkuliivi sopii<br />

sekä huvi- että ammattikäyttöön. Nimensä<br />

mukaisesti nostetta löytyy 275 Newtonin<br />

verran, tällä nosteella kääntyy ja kelluttaa<br />

kookkaampikin veneilijä. Liivissä on pehmeä<br />

Neo-Neck kaulus kuten muissakin<br />

Stormforce liiveissä. Uusi Wave-Barrier<br />

kelluke muodostaa aallonmurtajan ja estää<br />

aaltojen pääsy kasvoille. Liivissä on myös<br />

valmius Spray-Hoodille, pikalukoilla kiinnitettävä<br />

huppu toimitetaan lisävarusteena.<br />

Liivin suojakuoressa on myös pikatarkistusikkuna<br />

uudelle UM Pro laukaisimelle. Liivissä<br />

on turvavaljassolki sekä haarahihna.<br />

Heijastinpinnat kiertävät liivin reunanauhassa<br />

sekä liivin suojakuoressa. Liivi painaa<br />

vain n. 1 kg.<br />

UM Sea-Light on uusi Solas hyväksytty<br />

vilkkuvalo paukkuliiveihin. Valossa on pikakiinnitys,<br />

joka sopii kaikkien paukkuliivien<br />

kellukkeisiin. Asennus ei vaadi työkaluja.<br />

Valo vilkkuu 10 tuntia ja aktivoituu veden<br />

kosketuksesta automaattisesti johdon<br />

päässä olevan anturin kautta. Valon voi<br />

myös sammuttaa kytkimen kautta. UM<br />

Sea-Light painaa vain 30 gr.<br />

Tuotteita voi tilata www.pelastusliivi.fi<br />

verkkokaupan kautta, myynti myös jälleenmyyjät<br />

kautta maan.<br />

Maahantuoja: Six-Cap Oy. Laivalahdenkaari<br />

38, 00810 Helsinki, email six-cap@<br />

six-cap.com. Lisätietoja: Bo Warelius,<br />

0400 444 744.

Juhlavuoden airo Sisukas<br />

Lahnakosken 50-vuotisen airouran kunniaksi suunniteltu, muotoilultaan<br />

ainutlaatuinen ja kestävä juhlavuoden airo on Sisukas. Sataprosenttisesti<br />

suomalainen, joustavasta ja kevyestä kuusipuusta valmistettu airo koo-<br />

taan useammasta osasta ja liimataan yhteen lujaksi kokonaisuudeksi. Sisukas<br />

on kevyt, kestävä ja käteen sopiva, kaunis katsella ja hyvä käyttää.<br />

Sen lapa on kevyt, kädensija hieman painavampi joten airo liikkuu kauniisti<br />

vedessä. Se ei roiski, ei pompi eikä tee liikaa pyörteitä. Sisukas on myös<br />

erittäin metsäystävällinen, sillä uusi valmistustapa säästää puuta. Sisukas<br />

airoa saa hyvin varustetuista venetarvikeliikkeistä. Lisätiedot: www.<br />

lahnakoski.fi.<br />

Muuli V750LP-2 uutuustraileri<br />

Muuli V750LP-2 on edullinen ja tukeva, perinteisellä runkorakenteella varustettu<br />

traileri, joka kulkee vakaasti lehtijousien ja iskunvaimentimien ansiosta.<br />

Traileri on helppo käyttää ja se on tarkoitettu erityisesti veneilijöille,<br />

jotka nostavat venettään<br />

useasti. Kantavuus 585<br />

kg, omamassa 165 kg.<br />

Maksimi veneen pituus n.<br />

560 cm. Hitsattu, uppokastamalla<br />

kuumasinkitty<br />

runko, vinssi, peräkippi,<br />

nokkapyörä, muoviset<br />

kölirullat ja metalliset lokasuojat astintasolla kertovat suomalaisesta laadusta.<br />

Lisätiedot: Konekesko Oy, Jarmo Heikkilä, puh. 0500 428 913.<br />

Aquanaut Finland<br />

PK Product Oy on aloittanut hollantilaisten Aquanaut Yachting teräsjahtien<br />

maahantuonnin. Aquanautilla on yli 50 vuoden kokemus laadukkaiden veneiden<br />

valmistuksesta. Demojahti European Voyager II 1400 valmistuu kevään<br />

aikana ja sen ensiesittely<br />

on Helsingin uivassa venenäyttelyssä.<br />

Lisätiedot: PK Product<br />

Oy/Paavo Kuittinen, puh. 0440<br />

670 300, paavo.kuittinen@aquanaut.fi<br />

Helposti SABA MS asennettavat Polymeeri<br />

liima- maasähköjärjestelmät<br />

ja saumamassat.<br />

veneisiin Ympäristö- ja käyttäjä erikoisaluksiin<br />

ystävällistä<br />

laatua vene ja ajoneuvoteollisuuteen.<br />

Täydellinen sarja kaikkiin tarpeisiin<br />

■ päällemaalattavissa jopa märkänä<br />

■ ei kaasukuplien muodostusta<br />

■ erinomainen UV-kesto<br />

■ helppo annostella<br />

■ ei kuivu tuubiin<br />

Käyttäjäystävällistä<br />

■ lähes hajuton<br />

■ ei isosyanaattia<br />

■ ei silikonia<br />

■ ei PVC:tä<br />

Maahantuoja: Oy KAHA Ab<br />

www.kaha.fi puh 09-61568300<br />

jukka.kerminen@kaha.fi

Swan 80 palkittiin<br />

Nautorin valmistama Swan 80 on valittu<br />

Asia Boating Award 2011 –kilpailussa<br />

parhaaksi sarjatuotantopurjeveneeksi yli<br />

51-jalkaisten luokassa. Kyseessä on Aasian<br />

alueen arvostetuin kilpailu, johon vuosittain<br />

ilmoittautuvat <strong>maailman</strong> johtavat<br />

venevalmistajat. Palkinnot jaettiin äskettäin<br />

Hong Kongissa. Swan 80 on Nautorin viimeisin<br />

maxi-cruiser ja se edustaa veistämön<br />

uusinta muotoilua. Vene on 25 metriä<br />

pitkä ja painaa 35 tonnia, siinä on 4 metriä<br />

syvä T-köli ja 350 neliötä purjealaa. www.<br />

nautorswan.com.<br />

26 <strong>Finnboat</strong> News<br />

UUTISIA<br />

Avajaiset<br />

Karilainen Oy vietti 8.–9.4.2011 avajaisia<br />

uusissa yli 1000 neliön myymälätiloissa Ähtärissä.<br />

Uudistettu liiketila Kisällintie 1:ssä<br />

tarjoaa entistä suuremmat ja paremmat<br />

tuote-esittelytilat. Lisäksi tiloissa aloittaa<br />

uusi korjaamo, jonka myötä voidaan nyt<br />

tarjota huolto- ja korjauspalvelut kaikkiin<br />

myytäviin tuotteisiin. Jatkossa myös veneiden<br />

talvisäilytys onnistuu samassa pihapiirissä<br />

sijaitsevassa hallissa. Myös pihatilaa<br />

on reilusti aiempaa enemmän ja tuotteita<br />

saadaan paremmin esille myös ulkotiloihin.<br />

Karilainen Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat<br />

Yamarin-, Buster-, Suvi-, Linder- ja Terhiveneet,<br />

Yamaha-vesijetit ja -perämoottorit,<br />

Muuli-trailerit, Lynx- ja Ski-Doo -moottorikelkat,<br />

Can-Am-mönkijät ja Stiga-leikkurit.<br />

Uusien liiketilojen myötä myös liikkeen<br />

henkilökunta kasvaa kahdella henkilöllä. Lisätiedot:<br />

Marko Karilainen, puh. 0400 565<br />

195, www.karilainen.fi<br />

Marino APB-perhe kasvaa<br />

Marino Oy on Marino APB 27 menestyksen<br />

innoittamana suunnitellut uuden perheenjäsenen<br />

APB-sarjaan. Kyseessä on APB<br />

37, jonka pienoismalli oli esillä Vene 11<br />

Båt –messuilla. Lisätietoja antaa Ben Fagerström<br />

puh: (09) 272 1422 tai marino@<br />

marino.fi<br />

Konekesko ja Sami Seliö<br />

Junior Team yhteistyöhön<br />

Konekesko Oy on tulevalla kaudella yksi<br />

Sami Seliö Junior Teamin yhteistyökumppaneista.<br />

Uudet SJ15-luokan juniorkuljettajat<br />

julkistettiin Vene 11 Båt –näyttelyssä.<br />

Sami Seliö Junior Team kasvaa tulevalla

kaudella kahdeksaan kuljettajaan. Uudet Junior Teamin kuljettajat ovat<br />

10-vuotiaat Linda Saari Forssasta ja Joona Tikka Jyväskylästä sekä 9-vuo-<br />

tias Sampsa Vaarala Karkkilasta.<br />

SJ15-luokassa ajavat juniorit saavat kaluston veloituksetta käyttöönsä.<br />

Toiminta rahoitetaan yhteistyökumppanien sekä Sami Seliö fanituotemyynnin<br />

(f1powerboatshop.com) tuotoilla. Tulevalla kaudella Konekeskon<br />

ja Yamahan väreissä SJ15-luokassa kilpailevat Jasmine Ahonvala, Joona<br />

Tikka ja Sampsa Vaarala.<br />

Uudet toimitilat<br />

Leif Karlssonin luotsaama Beneteau purje– sekä moottoriveneiden ja<br />

Najad-pursien Suomen maahantuoja ja päämyyjä Nautikarlsson avasi<br />

maaliskuussa toimipaikan Turkuun Pansio Marinan tiloihin, Pansiontie 28.<br />

Pansiontie Turku on keskeinen paikka ja sinne on helppo tulla kaikkialta.<br />

Lämmin ja viihtyisä esittelyhalli antaa mahdollisuuden jatkuvaan ja ympärivuotiseen<br />

veneiden esittelyyn ja kaupan käyntiin. Nautikarlssonilla on<br />

lisäksi toimitilat Helsingissä Lauttasaaressa.<br />

Helposti asennettavat<br />

maasähköjärjestelmät<br />

veneisiin ja erikoisaluksiin<br />

Maahantuoja: Oy KAHA Ab<br />

www.kaha.fi puh 09-61568300<br />

jukka.kerminen@kaha.fi

28 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Suomen suurin<br />

Suomen suurin uiva venenäyttely UIVA<br />

2011 FLYTANDE järjestetään tuttuun tapaan<br />

elokuussa. 18.-21.8. Näyttelyn ilmoittautumisaika<br />

umpeutui 20.5. ja sen<br />

mukaisesti UIVA näyttäisi jälleen kerran<br />

olevan loppuunmyyty. Esillä näyttelyssä on<br />

siis lähes 300 venettä ja tarvikeosastoja<br />

tulee olemaan yhteensä noin sata. Viime<br />

vuoden näyttelyssä oli 15000 kävijää ja<br />

saman verran näyttelyvieraita odotetaan<br />

tänäkin vuonna. Näytteilleasettajiksi haluavia<br />

yrityksiä kehotetaan ottamaan yhteyttä<br />

<strong>Finnboat</strong>iin mahdollisimman pian, näyttelyn<br />

lopullinen sijoittelu tehdään juhannukseen<br />

mennessä, ja sen jälkeen tarjolla on enää<br />

peruutus- ja hajapaikkoja. Lisätietoja näyttelyn<br />

nettisivulta www.UIVA.fi .<br />

UUTISIA<br />

Tervetuloa<br />

Oy Maritim Ab:n vähittäiskauppa MaritimShops Lauttasaaressa toivottaa<br />

kaikki tervetulleeksi laajennettuun ja uudistuneeseen veneilyn<br />

maailmaan. Yli 1100 m²:n myymälä tarjoaa nyt maan kattavimman<br />

valikoiman veneilytarvikkeita, niin moottori- kuin purjeveneilijöille. Tutustu<br />

valikoimaamme verkkokaupassa www.maritimshops.fi .<br />

Oikea Rahoitus oikeaan tilanteeseen<br />

Asiakkaan suunnitelmat on tehty toteutettaviksi, olivatpa ne sitten<br />

suuria tai pieniä.<br />

Myyjänä teet toiveista totta tarjoamalla asiakkaillesi joustavan ja juuri<br />

hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivan rahoituspalvelun:<br />

A1-rahoituksen, Joustorahoituksen tai TUOHI MasterCard -tililuoton.<br />

Lisätietoja saat Nordea Rahoituksesta, Hannu Laukkaselta, puh.<br />

0500 462 417 tai hannu.laukkanen@nordea.com.

NIMITYSUUTISIA<br />

Kaha Oy<br />

Kahdessa uudessa toimessa aloittavat seuraavat kenttämyyjät:<br />

Timo Piuhola on aloittanut kenttämyynnin avainasiakaspäällikkönä<br />

1.2.2011. Hänen vastuualueenaan on Etelä- ja Länsi-Suomi. Timo Piuhola<br />

on työskennellyt Kahalla vuodesta 1998. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä<br />

sisämyynnin puhelinmyyjän tehtävistä.<br />

Ville Väänänen on aloittanut kenttämyynnissä teknisenä myyjänä<br />

1.2.2011. Hänen vastuualueenaan on Itä- ja Keski-Suomi. Ville Väänänen<br />

on työskennellyt Kahalla aikaisemmin erilaisissa projektitehtävissä.<br />

Konekesko <strong>Marine</strong> Oy<br />

Maria Ray on 1.4.2011 alkaen nimitetty vientipäälliköksi vastuualueenaan<br />

Yamarin- ja Yamarin Cross-veneiden myynti Norjaan, Venäjälle, Ranskaan,<br />

Viroon, Latviaan ja Liettuaan.<br />

Oy Tekno-<strong>Marine</strong> Ab<br />

Sami Pfaler on nimitetty huoltopäälliköksi 1.4.2011 alkaen.<br />

Oy Otto Brandt Ab<br />

Hannu Krook palaa Oy Otto Brandt Ab –konsernin toimitusjohtajaksi perheyrityksen<br />

pääomistaja Stefan Brandtin siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi.<br />

Krook on toiminut vuodesta 2008 Tiimari Oyj:n toimitusjohtajana.<br />

Ennen Tiimaria Krook toimi Otto Brandt –konsernissa eri tehtävissä neljän<br />

vuoden ajan, viimeksi konsernin varatoimitusjohtajana.<br />

Finngulf Yachts Oy<br />

Joakim Hildén, KTM, on nimitetty yrityksen toimitusjohtajaksi ja hallituksen<br />

jäseneksi 18.2.2011 alkaen. Hildénillä on pitkä kokemus Nautorilta,<br />

jossa hän on toiminut tuotekehityksessä, projektinhallinnassa, myynnissä<br />

ja jakelukanavien rakentamisessa. Uuden kipparin lisäksi miehistössä<br />

purjehtii Susanne Leppänen, KTM, toimistopäällikkönä ja Petri Söderholm<br />

veneiden ylläpidon ja kunnostuksen vastaavana 1.4.2011 alkaen. Kokenut<br />

perämies Andy Nyström jatkaa myyntipäällikkönä.<br />

Piuhola Väänänen<br />

Ray<br />

Krook<br />

Hildén<br />

Fem stjärnigt stöd<br />

för din verksamhet<br />

Behöver du tillförlitliga förhållanden för hantering<br />

och förvaring av båtar? Söker du en partner som<br />

har erfarenhet av båthallstillverkning?<br />

Av Best-Hall ® får du även fasta hallar med<br />

betongfundament. Du kan välja att beklä hallen<br />

med PVC, plåt, trä eller sandwichelement.<br />

Därav passar hallen även i arkitektoniskt<br />

känsliga miljöer.<br />

Du kan arbeta obehindrat i en rymlig Best-Hall ®<br />

eftersom våra konstruktioner inte kräver mittpelarlinje.<br />

Genom att välja en värmeisolerad PVChall<br />

kan du spara i energikostnader. Vi utrustar<br />

din hall med stora dörrar så att förfl yttning och<br />

förvaring av stora båtar kan ske smidigt och<br />

kostnadseffektivt.<br />

Om du är ute efter en effektiv bekymmerslös<br />

båthall som håller i väder och vind, välj då en<br />

pålitlig Best-Hall ® .<br />

Femstjärnig halleverantör<br />

Bra och heltäckande produkt<br />

Bra produktkännedom<br />

Bra kvalitet<br />

Bra och fl exibel service<br />

Föregångare i branschen<br />

Tel. (06) 832 5000<br />

www.besthall.com<br />

®

30 <strong>Finnboat</strong> News<br />

Blandar<br />

politiken bort<br />

båthandeln?<br />

Man kan betrakta<br />

rubriken ur den<br />

synvinkeln, att<br />

i konsumentens<br />

tankevärld föds många osäkerhetsfaktorer<br />

om vart vårt land är på väg. Valresultatet<br />

i Finland har starkt varit framme i den europeiska<br />

pressen och likväl tagits upp i den<br />

diskussion i Brüssel, som berör båtbranschens<br />

intressebevakning. Båtbranschen<br />

repar sig som bäst från recessionen och<br />

behöver inte just nu några omvälvningar<br />

i det europeiska fi nansieringssystemet, ej<br />

heller ett sjunkande förtroende från konsumenternas<br />

sida. Därför får man hoppas, att<br />

de centrala partierna kan sansat bygga upp<br />

Finlands ståndpunkter, utgående från kontrollerade<br />

fakta.<br />

Priset på energi – såväl värme- som elenergi<br />

– stiger raskt. Där har politikerna ett<br />

annat besvärligt problem att bita i. Vi måste<br />

tillverka båtar mitt i vintern, hålla temperaturen<br />

i hallarna exakt rätt och emellanåt<br />

även mycket hög. Dylika förändringar i<br />

energipriserna ger upphov till alla möjliga<br />

tankemodeller om var produktionen kunde<br />

placeras.<br />

Det, att vi producerar båtar i Finland,<br />

skapar arbetstillfällen och underleverantörskedjor,<br />

och det att vi lyckats sälja våra<br />

båtar på export till ett värde av 80 % av produktionen,<br />

är ingen självklarhet. Sm-företagen<br />

har fått statsstöd för såväl forskningsarbete<br />

som internationell marknadsföring<br />

och informationssökning. Kontinuiteten av<br />

dessa stöd och framförallt utvecklingen av<br />

olika stödformer är tämligen viktigt för vår<br />

nation. Finland lever av exporten. Det är<br />

mycket viktigt att minnas detta faktum.<br />

Vi får hoppas att politikerna, över partigränserna,<br />

förstår att lyssna till företagsvärldens<br />

röst i den utsträckningen, att randvillkoren<br />

för verksamheten klarnar för envar.<br />

SVENSK RESUMÉ<br />

LEDAREN FÖRENINGSNYTT<br />

MEDLEMSKÅREN<br />

Nya medlemmar i Finlands Båtindustriförening rf är A-laiturit Oy i Reso, båttillverkaren<br />

Pinja Yachts Oy i Pieksämäki samt Esboföretaget Alutrack Oy, som<br />

tillverkar småbåtsslipar. XO-Yachts Oy har erhållit fullt medlemskap medan Oy<br />

Kaisla-Veneet Oy:s medlemskap i föreningen upphört. Företagets produktion har<br />

fl yttats till Estland och det har anslutit sig till Marinhandlarna.<br />

ProNav Oy i Helsingfors är ny medlem i Båtbranschens Komponentleverantörer<br />

rf och Vetus Oy har erhållit fullt medlemskap. Sailclean Oy:n medlemskap<br />

här däremot upphört.<br />

Nya medlemmar i Marinhandlarna rf är, förutom Kaisla-Veneet Oy, PK-Product<br />

Oy som representerar Aquanaut-båtar, SeaOne Oy som representerar Grand<br />

Banks –båtarna i Finland, Suomen Vierassatamat Oy och Jarmo Nevalainen<br />

Oy, som tillverkar Sunde-aluminiumbåtar. DPB Finland Oy här blivit full medlem.<br />

Beneboats medlemskap har överförts till Merella Oy.<br />

Nya medlemmar i Båtbranschens Varvs- och serviceförening rf är Kiinteistö<br />

Oy Meri-Teijo Marina, Classic Boats Finland Oy, Konekesko Oy <strong>Marine</strong> och Matti<br />

Arvonen från Nådendal. Oy South <strong>Marine</strong> Ltd:s och Airisto <strong>Marine</strong> Oy:s medlemskap<br />

har upphört.<br />

Botnia <strong>Marine</strong> har i aprill öppnat ett nyt försäljningskontor i Helsingfors på<br />

adressen Båtbyggarvägen 1 (hos Maritim). Oy Targa Center Ab ägs tillsammans<br />

av Botnia Marin och Berndt Merus, som är företagets vd.<br />

MARKNADSUNDERSÖKNINGSRESOR<br />

En <strong>Finnboat</strong>-grupp på 15 personer gjorde 14–19 april en marknadsundersökningsresa<br />

till Shanghai. Man besökte först båtmässan i Shanghai och därefter<br />

fem företag i båtbranschen. I början av juni företar förbundets Industriförening<br />

en marknadsundersökningsresa till Polen. Maan besöker åtta företag och deltagarantalet<br />

är 23 personer.<br />

VÅRMÖTET 2011<br />

Förbundets och föreningarnas stadgeenliga vårmöten hölls 28.4 på Hotel Rantapuisto<br />

i Helsingfors. Mötet fastställde förbundets bokslut och godkände verksamhetsberättelsen<br />

för år 2010. Representanter för 83 medlemsföretag var<br />

närvarande. Höstmötet och förbundets 50-årsjubileumsmöte hålls 25.11 på<br />

Finlandiahuset i Helsingfors.<br />

SAMARBETSAVTAL<br />

<strong>Finnboat</strong> och Otavamedia har slutit ett avtal om webbsamarbete vid båthandeln.<br />

I initialskedet får de medlemmar, som är kunder hos nettivene.com, ett servicepaket<br />

som är kostnadsfritt. Se den fi nskspråkiga texten på sid. 5.

Varaa koeajo: www.volvocars.fi<br />

LUOKKANSA PARAS.<br />

KAIKKIEN NUMEROIDEN VALOSSA.<br />

VOLVO V60 DRIVe 119 G 4,5 L 35.537 €<br />

AUDI A4 Avant 2.0 TDIe 120 G 4,6 L 38.233 €<br />

BMW 316d Touring 119 G 4,5 L 39.010 €<br />

Mercedes-Benz C180 CDI BE T 127 G 4,8 L 40.929 €<br />

Tiedot tarkastettu maahantuojien internet-sivuilta 14.4.2011<br />

UUSI VOLVO V60 DRIVe. ALKAEN 35.536,06 E.<br />

Uudet Volvo S60 ja V60 DRIVe -mallit tarjoavat luokkansa pienimmät päästöt ja pienimmän kulutuksen<br />

– ilman kompromisseja Premium-luokan ajonautinnon, varustelun tai turvallisuuden suhteen.<br />

Nämä uudet Volvot tulevat olemaan haluttuja ympäristötietoisten yksityis- ja yritysautoilijoiden keskuudessa.<br />

Rohkeat voivat valita DRIVe-mallinsa myös urheilullisena R-Design-versiona.<br />

Uusi Volvo V60 DRIVe, mallisto alkaen: autoveroton hinta 29.000 e,<br />

autovero 6.536,06 e, kokonaishinta 35.536,06 e. EU-yhd. 4,5 l/100 km,<br />

CO 2 119 g/km. Autoetu alkaen: vapaa 710 e/kk, käyttöetu 530 e/kk.<br />

727 €/KK<br />

Volvo Autorahoitus<br />

Huoltoleasing, alkaen<br />

(36 kk/60 000 km)<br />

400 €/1. vuosi<br />

Volvia Vakuutus<br />

Liikenne- ja täyskaskovakuutus,<br />

omavastuu 400 €<br />

Kuvan auto lisävarustein.

10.–19.2.2012<br />

Helsingin Messukeskus<br />

Vene 12 Båt – Pohjois-Euroopan suurin venetapahtuma<br />

Suomen suosituimmat venemessut – Vene 12 Båt – on kasvanut Pohjois-Euroopan suurim-<br />

maksi alan tapahtumaksi. Nyt tapahtuma uudistuu, sillä käytössä on Helsingin Messukeskuksen<br />

uusi upea halli 7.<br />

Viimeksi Venemessuilla kävi 78 100 tyytyväistä veneilyn ystävää. Heistä 88 prosenttia<br />

sanoi tulevansa uudestaan ensi vuonna. Olethan sinäkin mukana Vene 12 Båt -messuilla!<br />

Katso lisätietoja: www.venemessut.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!