Artikkelin ja kuvia vierailusta, löydät Kuulumisia ... - SOS-Lapsikylä
Artikkelin ja kuvia vierailusta, löydät Kuulumisia ... - SOS-Lapsikylä
Artikkelin ja kuvia vierailusta, löydät Kuulumisia ... - SOS-Lapsikylä
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN<br />
<strong>Kuulumisia</strong><br />
4 / 2011<br />
Lapsen<br />
tarpeet<br />
keskiöön
Pääkirjoitus<br />
LAPSEN HUOSTAANOTTO koskettaa<br />
lapsen lisäksi monia ihmisiä,<br />
monin eri tavoin. Julkisuudessa käydyn<br />
keskustelun kautta huostaanotosta<br />
jää usein mielikuva sosiaalityön<br />
tai yksittäisen työntekijän mielivaltaisesta<br />
toiminnasta. Sosiaalityön<br />
ensisi<strong>ja</strong>inen tehtävä on huostaanoton<br />
avulla saattaa lapsi turvaan <strong>ja</strong> järjestää<br />
lapselle virikkeitä antava kasvuympäristö,<br />
turvata tasapainoinen <strong>ja</strong> monipuolinen<br />
kasvu <strong>ja</strong> kehitys.<br />
Tehtävä ei ole helppo, koska kaiken<br />
juridisen päätöksenteon lisäksi on<br />
huolehdittava lapsen yksilöllisten tarpeiden<br />
huomioimisesta, lapsen tarpeita<br />
vastaavan si<strong>ja</strong>ishuoltopaikan valinnasta,<br />
vanhempien kuntoutuksesta sekä<br />
lapselle läheisten ihmisten kartoituksesta.<br />
Näistä vähäisimmälle huomiolle<br />
useimmiten jäävät lapsen vanhempien<br />
tunteiden huomioiminen <strong>ja</strong> kuntoutus.<br />
Julkaisi<strong>ja</strong><br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry<br />
Meritullintori 3, 00170 HELSINKI<br />
puh. (09) 5404 880<br />
faksi (09) 5404 8811<br />
keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi<br />
www.sos-lapsikyla.fi<br />
www.sos-lapsikylakauppa.fi<br />
www.sos-childrensvillages.org<br />
”LAPSENI ON OTETTU HUOSTAAN”<br />
Jotta huostaanotolla saavutettaisiin<br />
lapsen etu, tulisi kaikkia prosessin<br />
osa-alueita hoitaa hyvin <strong>ja</strong> eri osapuolten<br />
tuskaa helpottaen. Huostaanotto<br />
on traumaattinen kokemus lapselle,<br />
mutta myös vanhemmille <strong>ja</strong> muille<br />
läheisille. Se on raskas <strong>ja</strong> tunteita<br />
järkyttävä myös sosiaalityöntekijöille<br />
<strong>ja</strong> usein myös uusi si<strong>ja</strong>isperhe tai<br />
laitoksen työntekijät joutuvat vahvaan<br />
tunneprosessiin. Huostaanoton vaikeutta<br />
lisäävät mahdollinen vanhempien<br />
vastustus <strong>ja</strong> siihen liittyvät raskaat oikeudenkäyntiprosessit.<br />
Ensiarvoisen tärkeää onkin turvata<br />
sosiaalityölle <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>ishuoltopaikoille<br />
riittävät resurssit <strong>ja</strong> vanhempien kanssa<br />
yhteistyöhön perehtyneet työntekijät<br />
varmistamaan sitä, että kaikki osapuolet<br />
saadaan toimimaan lapsen parhaaksi.<br />
Hyvä yhteistyö eri osapuolten välillä<br />
helpottaa lapsen asettumista uuteen<br />
si<strong>ja</strong>ishuoltopaikkaan <strong>ja</strong> mahdollistaa<br />
tapaamiset sekä turvaa lapsen yhteydenpidon<br />
vanhempiin <strong>ja</strong> läheisiin.<br />
Vanhemmat kokevat huostaanotossa<br />
tunto<strong>ja</strong>, jotka voidaan <strong>ja</strong>kaa<br />
neljään vaiheeseen. Alussa koetaan<br />
järkytys. Toisessa vaiheessa vastustetaan.<br />
Kolmantena tulee epätoivo <strong>ja</strong><br />
viimeisenä vaiheena sopeutuminen.<br />
Vanhemmat kokevat usein häpeää,<br />
Päätoimitta<strong>ja</strong><br />
Ai<strong>ja</strong> Rikala, puh. 050 555 2515<br />
Toimitussihteeri<br />
Elina Pitkäranta, puh. (09) 5404 8824<br />
Ulkoasu<br />
Heli Rantala<br />
Kansikuva<br />
George Burba/Photos.com<br />
Paino<br />
Forssa Print<br />
ISSN 1235-4996<br />
itseinhoa, alemmuudentuntoa, hylätyksi<br />
tulemista, kasvojen menetystä<br />
<strong>ja</strong> loukatuksi tulemista.<br />
Vanhemmat huomioiva, heidän<br />
merkitystään lapselle korostava, heitä<br />
kunnioittava sekä arvostava kohtaaminen<br />
antaa eväitä positiivisen yhteistyön<br />
synnyttämiselle. Parhaimmillaan hyvä<br />
yhteistyö antaa mahdollisuuden vanhempien<br />
kuntoutukseen <strong>ja</strong> edesauttaa<br />
lastensuojelulain tavoitetta sijoittaa<br />
lapsi takaisin kotiin. Muita arvostavan<br />
työotteen lisäksi tarvitaan myös<br />
jämäkkyyttä <strong>ja</strong> selkeät tavoitteet sille,<br />
miten vanhempien odotetaan toimivan<br />
lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.<br />
Yhteistyö lapsen biologisten vanhempien<br />
<strong>ja</strong> läheisten kanssa on ollut<br />
<strong>ja</strong> tulee olemaan keskeinen osa myös<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikylätyötä. Yhteistyön rooli<br />
vain vahvistuu <strong>ja</strong> korostuu, kun yhtenä<br />
tavoitteenamme <strong>ja</strong> työmallina on kuntouttaa<br />
lapsi <strong>ja</strong> vanhemmat uudelleen<br />
yhteiseen kotiin.<br />
Haluan jälleen kiittää kuluneesta<br />
vuodesta kaikkia kumppaneitamme <strong>ja</strong><br />
toimintamme tukijoita. Rauhallista joulun<br />
aikaa <strong>ja</strong> hyvää uutta vuotta 2012!<br />
Jari Ketola<br />
toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />
Toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />
Jari Ketola, puh. (09) 5404 880<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikyläyhdistyksen hallituksen<br />
puheenjohta<strong>ja</strong><br />
Seppo Kemppinen<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikyläsäätiön hallituksen<br />
puheenjohta<strong>ja</strong><br />
Pauli Leimio<br />
”MITT BARN HAR OMHÄNDERTAGITS”<br />
NÄR ETT BARN omhändertas berörs<br />
inte bara barnet självt utan även<br />
många andra, och på många sätt. Den<br />
offentliga diskussionen om omhändertagande<br />
ger ofta en bild av att socialvården<br />
eller enskilda socialarbetare<br />
handlar godtyckligt. Socialvårdens<br />
främsta uppgift vid omhändertagande<br />
är att ge barnet trygghet, erbjuda<br />
en uppväxtmiljö rik på impulser och<br />
trygga en stabil och mångsidig uppväxt<br />
och utveckling.<br />
Uppgiften är inte lätt. Förutom alla<br />
juridiska beslut måste man se till att<br />
barnets individuella behov uppmärksammas,<br />
att barnet får en plats utanför<br />
hemmet som motsvarar dess behov,<br />
att föräldrarna får rehabilitering och<br />
att man kartlägger den krets som står<br />
barnet nära. Minst uppmärksamhet<br />
ägnar man vanligen föräldrarnas rehabilitering<br />
och känslor.<br />
För att ett omhändertagande ska<br />
gynna barnet borde alla delområden<br />
i processen skötas väl så att alla parters<br />
lidande lindras. Ett omhändertagande<br />
är en traumatisk upplevelse<br />
för ett barn, men också för föräldrar<br />
och andra närstående. Det är en tung<br />
och upprörande upplevelse också för<br />
socialarbetare och även den nya fos-<br />
SISÄLTÖ<br />
Pääkirjoitus ......................................................................2<br />
Asiaa ......................................................................................4<br />
Päätoimitta<strong>ja</strong>lta..............................................................7<br />
terfamiljen eller den omhändertagande<br />
anstaltens anställda utsätts för en stark<br />
känsloprocess. Föräldrarnas eventuella<br />
motstånd med tillhörande tunga<br />
rättsprocesser ökar svårigheterna vid<br />
omhändertagande.<br />
Därför är det också av främsta vikt<br />
att garantera att socialvården och de<br />
omhändertagande instanserna har tillräckliga<br />
resurser och att de anställda,<br />
som har erfarenhet av samarbete med<br />
föräldrar, ser till att alla parter förmås<br />
samarbeta för barnets bästa. Ett gott<br />
samarbete mellan berörda parter underlättar<br />
placeringen av barnet i ny<br />
fosterhemsmiljö, möjliggör besök och<br />
tryggar barnets kontakter med föräldrar<br />
och andra närstående.<br />
Föräldrar som berörs av ett omhändertagande<br />
genomgår en känsloprocess<br />
som kan indelas i fyra faser.<br />
Den första är chock. Sedan kommer<br />
motstånd. Det tredje skedet kännetecknas<br />
av förtvivlan och sist kommer<br />
anpassning. Föräldrarna upplever ofta<br />
skam, självförakt, mindervärdighet, att<br />
de blir övergivna, förlorar ansiktet och<br />
känner sig sårade.<br />
Genom att beakta föräldrarna,<br />
poängtera deras betydelse för barnet<br />
och bemöta dem med högaktning och<br />
respekt bäddar man för ett positivt<br />
samarbete. I bästa fall ger samarbetet<br />
föräldrarna möjligheter till rehabilitering<br />
och främ<strong>ja</strong>r barnskyddslagens<br />
målsättning att senare placera barnet i<br />
eget hem igen. Förutom arbetsmetoder<br />
som bygger på respekt krävs det också<br />
bestämdhet och tydliga målsättningar<br />
för vad man väntar sig att föräldrarna<br />
ska göra för att trygga barnets välfärd.<br />
Samarbete med barnens biologiska<br />
föräldrar och andra närstående<br />
har alltid varit och kommer alltid att<br />
förbli en central del också av <strong>SOS</strong>barnbyarbetet.<br />
Vikten av samarbete<br />
stärks och accentueras då en målsättning<br />
och arbetsmodell är att rehabilitera<br />
barn och föräldrar så att de på nytt<br />
kan få ett gemensamt hem.<br />
Återigen vill <strong>ja</strong>g tacka våra samarbetsparter<br />
och alla som stött oss<br />
under det gångna året. Jag önskar er<br />
alla en fridfull juletid och ett gott nytt<br />
år 2012.<br />
Jari Ketola<br />
versamhetsledare<br />
Ledare<br />
Kylillä kerrotaan............................................................8<br />
Uutisia maailmalta ...................................................12<br />
Tukeminen ......................................................................16<br />
2 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3
Asiaa<br />
SIJAISHUOLTOPAIKAN<br />
VALINTA EI AINA PERUSTU<br />
LAPSEN TARPEISIIN<br />
Vaasassa vietettiin valtakunnallisia<br />
si<strong>ja</strong>ishuollon<br />
päiviä 4.–6.10.2011. Si<strong>ja</strong>ishuollonpäiville<br />
osallistui<br />
tänä vuonna yli 700 alan<br />
ammatti laista. Päivät<br />
tarjosivat runsaasti mielenkiintoisia<br />
luento<strong>ja</strong>. Seuraavassa<br />
on otteita päivillä<br />
käsitellyistä aiheista.<br />
LASTENSUOJELULAIN mukaan<br />
lapsen tarpeiden tulee oh<strong>ja</strong>ta si<strong>ja</strong>ishuollon<br />
paikan valintaa. Usein valin nas -<br />
sa vaikuttavat kuitenkin monet muut<br />
kuin lapsesta lähtevät syyt. Lapsi sijoitetaan<br />
yhä Suomessa useimmiten<br />
laitoshoitoon, vaikka jo ensi vuonna<br />
lasten <strong>ja</strong> nuorten ensisi<strong>ja</strong>inen sijoituspaikka<br />
pitää olla perhehoidossa jo<br />
lastensuojelulainkin mukaan. Si<strong>ja</strong>ishuoltopaikan<br />
valinnan kriteereitä esitteli<br />
ohjelmajohta<strong>ja</strong> Hanna Heinonen<br />
Lastensuojelun Keskusliitosta teettämänsä<br />
selvityksen poh<strong>ja</strong>lta.<br />
Selvityksen mukaan vain noin<br />
puolet lasten sijoituspaikkojen valinnoista<br />
on perustunut selkeästi lasten <strong>ja</strong><br />
nuorten tarpeisiin. Sen si<strong>ja</strong>an valintojen<br />
takana painoivat usein biologisten<br />
vanhempien toiveet tai kuntien pyrkimykset<br />
käyttää ensisi<strong>ja</strong>isesti kunnan<br />
omia laitoksia. Myös si<strong>ja</strong>ishuoltopai-<br />
Anna-Liisa Koisti-Auer esittelemässä <strong>SOS</strong>-<br />
<strong>Lapsikylä</strong>n toimintaa si<strong>ja</strong>ishuollon päivillä<br />
Vaasassa.<br />
Nykyisin kodin<br />
ulkopuolelle<br />
sijoitettavista<br />
lapsista vain<br />
noin kolmasosa<br />
sijoitetaan<br />
perhe hoitoon.<br />
kan si<strong>ja</strong>inti oli yksi lapsen tarpeet ohittava<br />
valintaperuste.<br />
Lasten <strong>ja</strong> nuorten tarpeita ei ole<br />
tarpeeksi selvitetty si<strong>ja</strong>ishuoltopaikkaa<br />
valittaessa. Nykyisin kodin ulkopuolelle<br />
sijoitettavista lapsista vain noin<br />
kolmasosa sijoitetaan perhehoitoon.<br />
”Laitoshoitoa suositaan perhehoidon<br />
si<strong>ja</strong>an syistä, jotka eivät saisi estää si<strong>ja</strong>isperheeseen<br />
sijoittamista. Tällaisia<br />
syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet,<br />
koulunkäyntiongelmat tai uhmakkuus”,<br />
muistuttaa Hanna Heinonen.<br />
Selvitys osoitti myös, että si<strong>ja</strong>isvanhemmat<br />
eivät saa riittävästi tukea<br />
työssään. Si<strong>ja</strong>isvanhemmat saavat kyllä<br />
tukea sijoitukseen valmistautumisen<br />
yhteydessä, mutta sijoituksen toteuduttua<br />
si<strong>ja</strong>isperhe jää omaan varaansa,<br />
vaikka joutuu usein järjestämään<br />
sijoitettuina oleville lapsille tavanomaisten<br />
lapsiperheiden palveluiden<br />
lisäksi monenlaisia erityispalveluita<br />
<strong>ja</strong> taistelemaan lasten tarvitseman<br />
tuen puolesta. ”Toimiva si<strong>ja</strong>ishuolto<br />
edellyttää kumppanuuksia, joita ei<br />
saa jättää si<strong>ja</strong>ishuollon toimijoiden<br />
vastuulle”, painottaa Heinonen. l<br />
TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA<br />
Mitä tutkimus kertoo<br />
lastensuojelun kipukohdista?<br />
LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON päivien osanotta<strong>ja</strong>t<br />
saivat pureskeltavakseen annoksen eri tutkimuksista koottua<br />
tietoa.Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kansaneläkelaitokselta<br />
tarkasteli lastensuojelun kipukohtia tutkimuksien näkökulmasta.<br />
Tulokulmakseen hän nimesi oman erityisalueensa,<br />
köyhyys <strong>ja</strong> syrjäytyminen.<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä<br />
väestöstä on Suomessa noussut vuosina 1995–2005<br />
huomattavasti muita pohjoismaita enemmän. Syitä voivat olla<br />
suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, taloudellinen eriarvoistuminen,<br />
alkoholipolitiikan muuttuminen, lasten mielenterveysongelmien<br />
lisääntyminen, kuntien taloustilanteen muutokset<br />
<strong>ja</strong> kenties myös muutokset sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa<br />
yhteyden päihdeongelmien lisääntymisen, mutta myös lastensuojelun<br />
resurssien lisäyksen <strong>ja</strong> huostaanottojen määrän<br />
lisääntymisen välille. Elinolosuhteiden ohella siis myös lastensuojelutyön<br />
aktiivisuus vaikuttaa.<br />
Selkeimmät sijoittamiseen johtavat riskitekijät ovat yksinhuoltajuus<br />
<strong>ja</strong> äidin vakavat mielenterveysongelmat. Äitien<br />
taustalla on enemmän merkitystä kuin isien. Pienillä lapsilla<br />
vanhempien tausta vaikuttaa enemmän kuin teini-ikäisillä.<br />
Yhteiskuntaluokalla <strong>ja</strong> asuinpaikalla on suuri vaikutus myös.<br />
Kiinnostava yksityiskohta oli sijoituksen vaikutus vanhempiin:<br />
työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen yleistyy sijoitusprosessin<br />
aikana. Samoin jäi mieleen, että käytöshäiriöisten<br />
poikien myöhemmän elämän ongelmat voivat johtua myös<br />
katkonaisista sijoituksista.<br />
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sijoitukset eivät ole<br />
hyödyllisiä ns. harmaalla alueella eli silloin kun sijoituspäätös<br />
ei ole selkeä, vaan <strong>ja</strong>kaa mielipiteitä. Ilmaan jäi kysymys, onko<br />
tulos käyttökelpoinen myös meillä Suomessa. Sijoitetut lapset<br />
ovat myös jo alun perin heikommassa asemassa kuin muut,<br />
minkä takia päätelmien teko on vaikeaa.<br />
Sijoitusten vähentämiseen antoi tanskalaistutkimus kolme<br />
yksinkertaista vihjettä: enemmän avohuollon tukitoimia,<br />
vähemmän oppilaita koululuokkiin <strong>ja</strong> enemmän vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
aktiviteette<strong>ja</strong> lapsille.<br />
Johtopäätöksiksi kiteytyi luennon päätteeksi kolme teesiä:<br />
kaikki eivät hyödy sijoituksista, sijoituksia on vähennettävä <strong>ja</strong><br />
tarvitaan laa<strong>ja</strong>-alaista yhteistyötä, yhteiskuntapolitiikkaa. l<br />
TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI<br />
4 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 5
Asiaa Päätoimitta<strong>ja</strong>lta<br />
KUMPPANUUDELLA<br />
LAPSET RAHAN<br />
VARJOSTA KESKIÖÖN<br />
Lastensuojelussa joudutaan tekemään<br />
vaikeita ratkaisu<strong>ja</strong>, jotka vaikuttavat lapsen<br />
koko loppuelämään. Kun sijoitta<strong>ja</strong>kunnat <strong>ja</strong><br />
palvelujen tarjoa<strong>ja</strong>t pohtivat lapsen sijoitusta,<br />
ainoa oikea lähtökohta on miettiä, mikä on<br />
lapselle parasta. Lapsi on otettava päätöksenteossa<br />
keskiöön todettiin si<strong>ja</strong>ishuollon päivillä.<br />
PERHEHOITO ASETETAAN uuden lastensuojelulain<br />
mukaan ensisi<strong>ja</strong>iseksi. Siinä ei aseteta perhe- <strong>ja</strong> laitoshoitoa<br />
vastakkain eikä kyse ole palveluiden paremmuudesta, vaan<br />
arvovalinnasta. ”Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus asua<br />
perheessä, koska perhe on useimmiten paras paikka lapselle<br />
sekä myös nuorelle”, muistuttaa si<strong>ja</strong>ishuollon johta<strong>ja</strong> Rai<strong>ja</strong><br />
Lappalainen Kotkasta. ”Lastenkote<strong>ja</strong> tarvitaan edelleen,<br />
Miltä si<strong>ja</strong>isvanhemmuus tuntuu?<br />
Syksyllä si<strong>ja</strong>isvanhemmuutta on käsitelty monissa eri yhteyksissä.<br />
Si<strong>ja</strong>isvanhemmuuden <strong>ja</strong> sijoitetun lapsen tuntoihin on<br />
mahdollisuus tutustua myös Mia Halmeen oh<strong>ja</strong>aman elokuvan<br />
”Ikuisesti sinun” sekä Anna-Leena Härkösen romaanin ”Onnen<br />
tunti” kautta. Molemmissa kuvataan koskettavalla tavalla si<strong>ja</strong>isvanhempien<br />
<strong>ja</strong> sijoitettujen lasten elämää <strong>ja</strong> tunneskaalo<strong>ja</strong>,<br />
joita he käyvät läpi. Seuraavassa esittelyt teoksista.<br />
MIA HALMEEN ELOKUVA:<br />
IKUISESTI SINUN<br />
Ikuisesti sinun kertoo huostaan<br />
otettujen lasten, heidän biologisten<br />
vanhempiensa <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>isvanhempiensa<br />
kautta rakkaudesta <strong>ja</strong> kiintymyksestä.<br />
Elokuva kuvaa lapsen <strong>ja</strong> biologisen<br />
vanhemman välistä vahvaa,<br />
näkymätöntä sidettä. Vanhemmat<br />
ikävöivät lapsiaan, vaikka eivät<br />
pystyisikään heistä huolehtimaan.<br />
Lapset rakastavat vanhempiaan ehdoitta<br />
<strong>ja</strong> kaipaavat näiden tukea <strong>ja</strong><br />
mutta niiden rooli muuttuu vaativan hoidon yksiköiden<br />
suuntaan.”<br />
Kilpailutus <strong>ja</strong> väärin perustein tehdyn sijoituksen<br />
hinta<br />
”Onko lapsi keskiössä, kun palveluita kilpailutetaan”, kysyy<br />
lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer <strong>SOS</strong>-<br />
<strong>Lapsikylä</strong>stä. Lastensuojelupalvelu<strong>ja</strong> ei voi kilpailuttaa<br />
kuten tavaroita. Kilpailutuksella tavoitellaan kustannustehokkuutta,<br />
mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu.<br />
Edullisinta on aina sijoittaa lapsi oikea-aikaisesti oikeaan<br />
paikkaan eli lapsikeskeisyys on myös taloudellisinta.<br />
”Kilpailuttaminen vie myös paljon aikaa, joka on kaikki<br />
pois lasten hoitamiseen liittyvästä työstä”, muistuttaa Anna-<br />
Liisa Koisti-Auer.<br />
Kiire on vihollinen <strong>ja</strong> lapsi tarvitsee aikaa<br />
Työntekijöiden kiire, asenne tai osaamattomuus voi syrjäyttää<br />
lapsen keskiöstä. Lastensuojelulaitoksessa tai missä<br />
tahansa si<strong>ja</strong>ishuoltopaikassa voidaan kyllä pitää hyvää<br />
huolta siitä, että ulkoisesti asiat ovat kunnossa – lapset<br />
saavat hyvää ruokaa, puhtautta <strong>ja</strong> turvaa, mutta saavatko<br />
hyväksyntää. Si<strong>ja</strong>isvanhemmat yrittävät<br />
hoitaa yksinäisyyttä <strong>ja</strong> paikata<br />
läheisyyden puutetta oman <strong>ja</strong>ksamisensa<br />
äärirajoilla.<br />
Elokuva kattaa koko si<strong>ja</strong>ishuollon<br />
kaaren seuraamalla kolmea eri tarinaa.<br />
Pieni lapsi tuodaan vastaanottokotiin,<br />
nuori tyttö elää teini-ikäisen arkea si<strong>ja</strong>isperheessä<br />
pitäen myös yhteyttä<br />
vankilassa olevaan isäänsä <strong>ja</strong> viisi<br />
vuotta si<strong>ja</strong>isperheessä asuneille sisaruksille<br />
valmistellaan muuttoa takaisin<br />
biologisen äidin luo.<br />
Mia Halmeen oh<strong>ja</strong>ama a<strong>ja</strong>nkohtainen<br />
<strong>ja</strong> koskettava dokumenttielokuva<br />
Ikuisesti sinun saa ensi-iltansa elokuvateattereissa<br />
11.11.2011.<br />
ANNA-LEENA HÄRKÖNEN,<br />
ONNEN TUNTI (Otava 2011)<br />
Si<strong>ja</strong>isvanhempien on annettava sielunsa,<br />
vähempi ei riitä.<br />
lapset riittävästi aikuisen läsnäoloa, kuunteli<strong>ja</strong>a, lohdutta<strong>ja</strong>a,<br />
aikuista, joka auttaa lasta ymmärtämään mitä hänen<br />
elämässään on tapahtunut <strong>ja</strong> miksi. Sosiaalityöntekijälläkin<br />
on oltava mahdollisuus kohdata lapsi myös kahden kesken.<br />
Tärkeänä haasteena si<strong>ja</strong>ishuol lossa on ottaa lapsen<br />
omat vanhemmat mukaan kumppaneiksi. ”Perhetyö kuntouttaa<br />
parhaimmillaan koko perheen”, muistuttaa aluejohta<strong>ja</strong><br />
Sanni Niskala Nuorten Ystävistä. ”Perheistä löytyvä<br />
hyvä on osattava ottaa käyttöön. Kun lapsen vanhemmat<br />
vastustavat sijoitusta, he voivat mitätöidä kokonaan lapsen<br />
kuntoutumisen, koska lapsi on solidaarinen vanhemmilleen.<br />
Joskus lasta on jopa suojeltava vanhemmiltaan.” Sanni<br />
Niskala painottaakin sallivien rakenteiden luomista kumppanuuteen<br />
vanhempien kanssa.<br />
Lapsi saadaan hyvän keskiöön, kun sosiaalityöntekijällä<br />
on riittävästi aikaa perehtyä lapsen <strong>ja</strong> tämän perheen<br />
tilanteeseen, kunnat <strong>ja</strong> järjestöt <strong>ja</strong>kavat hyviä käytäntöjä<br />
ilman kilpailuhenkeä <strong>ja</strong> kaikki osapuolet toimivat mahdollisimman<br />
rehellisessä <strong>ja</strong> avoimessa vuorovaikutuksessa<br />
lapsen hyväksi. Iso<strong>ja</strong> ongelmia ei ratkaista yksin. l<br />
TEKSTI: AIJA RIKALA<br />
Tuulan, hänen kymmenvuotiaan<br />
poikansa Roopen <strong>ja</strong> uuden<br />
miehensä Harrin elämä on onnellista<br />
<strong>ja</strong> huoletonta. Tuula vain ei<br />
voi saada enää lapsia, <strong>ja</strong> mielessä<br />
alkaa itää a<strong>ja</strong>tus si<strong>ja</strong>islapsesta.<br />
Harria hanke epäilyttää, <strong>ja</strong><br />
Tuulan ystävätärkin puuttuu<br />
asiaan: ”Mitä aukkoa sä yrität<br />
itsessäsi tukkia?”<br />
Asiat alkavat edetä vauh -<br />
dilla, kun Tuula <strong>ja</strong> Harri kuulevat<br />
mahdollisista si<strong>ja</strong>islapsista. Sisarukset<br />
Luke <strong>ja</strong> Venni, 8 <strong>ja</strong> 5, asuvat kriisiperhekodissa, koska<br />
vanhemmat eivät pysty huolehtimaan heistä.<br />
Äkkiä kaikilla on mielipide Tuulan <strong>ja</strong> Harrin ratkaisusta,<br />
jopa itsekeskeisellä anopillakin. Tunteet lyövät laidasta<br />
laitaan, mutta mitkä ovat oikeat sanat?<br />
Anna-Leena Härkönen näyttää erehtymättömän tarkasti<br />
ensikosketuksen, hauraan siteen joka alkaa rakentua<br />
perheen <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>islasten välille, hukassa olevien biologisten<br />
vanhempien epätoivon. l<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> viettää ensi<br />
vuonna 50-vuotisjuhlaa<br />
SUOMEN <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄ valmistautuu ensi<br />
vuoden 50-vuotisjuhlaan. Tarkoituksemme<br />
on kautta vuoden kiinnittää erityistä huomiota<br />
apua tarvitseviin lapsiin <strong>ja</strong> nostaa esiin viisikymmenvuotista<br />
lastensuojelutoimintaamme<br />
julkaisujen, tapahtumien <strong>ja</strong> kampanjoiden yhteydessä.<br />
Loppuvuodesta avaamme Tampereella kaksi<br />
ensimmäistä <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n korttelikotia<br />
huostaan otetuille lapsille. Toinen kodeista on<br />
nykyisten yrityskumppaneidemme rahoittama <strong>ja</strong><br />
tarkoitus on löytää lisää kumppaneita <strong>ja</strong> tukijoita,<br />
jotta saamme alueelle kaikkiaan noin 6–7 kotia.<br />
Suuri toiveemme on, että juhlavuosi auttaa<br />
kiinnittämään huomiota lastensuojelun tarpeeseen<br />
<strong>ja</strong> yleensä lasten vaikeaan tilanteeseen<br />
Suomessa. Vaikka Suomi on sotien jälkeen<br />
ponnistellut itsensä maailman vauraimpien<br />
maiden joukkoon, moni lapsi on jäänyt vaille<br />
taloudellista tai henkistä hyvinvointia – pahimmassa<br />
tapauksessa molempia. Lasten kehitystä<br />
vaurioittavat olosuhteet ovat kasvattaneet<br />
huostaanottojen <strong>ja</strong> avohuollon tarvetta vuosi<br />
vuodelta.<br />
Yksin asiaa ei voi hoitaa valtiovalta eikä sosiaalitoimi,<br />
vaan lapset tarvitsevat meidän kaikkien<br />
tukea <strong>ja</strong> huomiota. Apu voi olla taloudellista<br />
tai ammatillista tukea, jolla<br />
pystytään auttamaan<br />
lapsia, joilla on erityisiä<br />
tarpeita. Se<br />
on myös lapsen,<br />
oman tai vieraan,<br />
kunnioitta vaa kohtaamista<br />
ar jes sa.<br />
Toi votta vas t i Sinäkin<br />
<strong>löydät</strong> oman<br />
tapasi auttaa lapsia.<br />
Ai<strong>ja</strong> Rikala<br />
päätoimitta<strong>ja</strong><br />
6 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 7
Kylillä kerrotaan<br />
ITSE VALITSEN<br />
TOISEN TIEN<br />
Sabine oli noin kuusivuotias,<br />
kun hänet otettiin huostaan.<br />
Hänet tultiin hakemaan koulusta<br />
kesken koulupäivän.<br />
Pienelle Sabinelle tilanne<br />
oli hämmentävä, kun hän ei<br />
tiennyt, minne oli menossa<br />
<strong>ja</strong> miksi. Jonkin a<strong>ja</strong>n kuluttua<br />
Sabine palasi vielä puoleksi<br />
vuodeksi takaisin kotiin,<br />
minkä jälkeen hänet otettiin<br />
pysyvämmin huostaan vanhempien<br />
alkoholismin takia.<br />
ALUKSI SABINE asui lastenkodeissa,<br />
mutta noin kymmenvuotiaana hän<br />
muutti Tapiolan <strong>SOS</strong>-lapsikylään si<strong>ja</strong>isperheeseen,<br />
jossa lapsikylä-äidin<br />
kanssa asui kaksi poikaa <strong>ja</strong> yksi tyttö.<br />
Aloilleen asettuminen uuteen kotiin oli<br />
alkuun hyvin hankalaa. Sabine vaihtoi<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti huoneensa järjestystä <strong>ja</strong> oli<br />
koko a<strong>ja</strong>n ikään kuin lähtövalmiudessa<br />
<strong>ja</strong> valmiina taas muuttamaan. Vaikeinta<br />
Sabinelle oli, kun hän yhtäkkiä<br />
joutuikin <strong>ja</strong>kamaan huomion kolmen<br />
muun lapsen kanssa, sillä kotona hän<br />
oli tottunut olemaan ainoa lapsi, koska<br />
sisarukset eivät asuneet saman katon<br />
alla. Tilanne aiheutti paljon ristiriito<strong>ja</strong>,<br />
sillä huostaan otetuilla lapsilla on jo<br />
valmiiksi tarve saada tavallista enemmän<br />
huomiota. Lopulta Sabine kuitenkin<br />
sai rauhan <strong>ja</strong> uskon, että lapsikylä<br />
on nyt pysyvä asuinpaikka. Tämä loi<br />
uutta turvaa <strong>ja</strong> tunteen, että elämä voi<br />
olla myös pysyvää.<br />
Teini-ikäisenä Sabinelle alkoi<br />
kuitenkin tulla ongelmia. Menneisyys<br />
alkoi purkautua, <strong>ja</strong> hänestä tuli vihainen<br />
– jopa aggressiivinen nuori, jota<br />
ei koulu kiinnostanut. Tällöin hänelle<br />
ehdotettiin muuttoa Vaa<strong>ja</strong>koskella<br />
si<strong>ja</strong>itsevaan <strong>SOS</strong>-nuorisokotiin, jossa<br />
oli tiukemmat ra<strong>ja</strong>t. Vaa<strong>ja</strong>koskella<br />
Sabine suoritti peruskoulun loppuun<br />
<strong>ja</strong> kävi myös ammattikoulun pukuompeli<strong>ja</strong>lin<strong>ja</strong>n,<br />
sillä hän oli aina loistanut<br />
kädentaitoa vaativissa asioissa. Vaa<strong>ja</strong>koskella<br />
Sabine muutti nuorisokodista<br />
tukiperheasuntoon. Tukiperheen äitiin<br />
samoin kuin lapsikylä-äitiin Sabinella<br />
on edelleen läheiset välit. Sabinen<br />
mukaan juuri lapsikylä-äiti on ollut<br />
se ihminen, joka on tarjonnut hänelle<br />
äidillistä välittämistä.<br />
<strong>Lapsikylä</strong>ssä asuessaan Sabine oli<br />
päässyt kotiin vain muutamaksi tunniksi<br />
tai yhdeksi päiväksi kerrallaan,<br />
mutta nuorisokodissa mahdollistui<br />
pidempi kotivierailu. Kotilomalla<br />
maailma kuitenkin aukeni <strong>ja</strong> Sabine<br />
näki, mitä oikea arki kotona on. Lopulta<br />
Sabine ymmärsi, vastoin äidin<br />
vakuuttelu<strong>ja</strong>, että hänen paikkansa ei<br />
ole kotona eikä huostaanottoa ollut<br />
tehty ilman syytä. Äidin puhe olikin<br />
ollut vain kauniita sano<strong>ja</strong>. Tämän tajuaminen<br />
tuntui nuoresta musertavalta.<br />
Sabine oli varautunut olemaan vierailulla<br />
viikon, mutta lähti jo toisen päi-<br />
vän jälkeen, koska ei <strong>ja</strong>ksanut katsella<br />
kotona vallinnutta tilannetta. Sabine<br />
ymmärsi, että hän voisi käydä tapaamassa<br />
äitiään, mutta hän ei haluaisi<br />
takaisin kotiin asumaan. Toki taustalla<br />
oli aina pieni, hatara toive, että asiat<br />
kotona kuitenkin muuttuisivat.<br />
Kahden perheen – lapsikyläperheen<br />
<strong>ja</strong> biologisen perheen - yhdistäminen<br />
oli haastavaa koko huostaanoton<br />
a<strong>ja</strong>n. Sabinen äiti oli hyvin<br />
voimakas persoona, joka ei koskaan<br />
hyväksynyt sijoitusta. Hän haki huostaanoton<br />
purkua joka vuosi aina siihen<br />
saakka, kunnes Sabine täytti 18 <strong>ja</strong><br />
huostaanotto päättyi. Äiti ei myöskään<br />
antanut Sabinen kutsua lapsikylää kodiksi<br />
tai lapsikylä-äitiä äidiksi, vaan<br />
suuttui jos tällainen lipsahdus sattui.<br />
Sabine olisi toivonut lupaa saada elää<br />
<strong>ja</strong> ettei hänen olisi aina tarvinnut varoa<br />
sanomisiaan. Jokavuotinen huostaanoton<br />
purku -prosessi oli myös hänelle<br />
raskasta. Vaikeinta Sabinen mukaan<br />
<strong>Lapsikylä</strong> antoi<br />
rauhan <strong>ja</strong><br />
turvallisuuden<br />
tunteen, joita Sabine<br />
tarvitsi kasvuun <strong>ja</strong><br />
kehitykseen.<br />
onkin ollut suhde omiin vanhempiin,<br />
kun vanhemmat eivät antaneet lupaa<br />
asettua aloilleen <strong>ja</strong> elää rauhassa – ei<br />
oikein tiennyt missä saa olla <strong>ja</strong> missä<br />
pitäisi olla. Myös Sabinen oma äiti oli<br />
asunut lastenkodissa. Sabine onkin itse<br />
miettinyt, onko hän tarpeeksi vahva<br />
<strong>ja</strong> hyvä - osaako hän pitää tarpeeksi<br />
hyvää huolta mahdollisista omista lapsista,<br />
kun huostaanotto on omassa suvussa<br />
jo useamman sukupolven juttu.<br />
<strong>Lapsikylä</strong>aikaansa Sabine muistelee<br />
hyvillä mielin. <strong>Lapsikylä</strong> oli ensimmäinen<br />
paikka hänen elämässään,<br />
jossa hän asui pidempään kuin puoli<br />
vuotta. <strong>Lapsikylä</strong> antoi rauhan <strong>ja</strong> turvallisuuden<br />
tunteen, joita hän tarvitsi<br />
kasvuun <strong>ja</strong> kehitykseen. <strong>Lapsikylä</strong>n<br />
kautta Sabine on saanut tukea myös<br />
huostaanoton päättymisen jälkeen<br />
mm. asumiseen <strong>ja</strong> opintoihin. <strong>SOS</strong>-<br />
<strong>Lapsikylä</strong> tukee lapsia löytämään <strong>ja</strong><br />
kehittämään omia vahvuuksiaan. <strong>Lapsikylä</strong>n<br />
kautta Sabinekin löysi rakkaan<br />
harrastuksen: ratsastuksen. Hevosten<br />
kanssa puuhastelu auttoi unohtamaan<br />
ikävät asiat <strong>ja</strong> ratsasta<strong>ja</strong>na kehittyminen<br />
toi myös paljon onnistumisen<br />
kokemuksia. Harrastuksesta on tulossa<br />
Sabinelle nyt myös työ, sillä hän<br />
opiskelee parhaillaan ratsastuksenopetta<strong>ja</strong>ksi.<br />
Aikuistunut Sabine kokee löytäneensä<br />
paikkansa maailmassa. Asiat<br />
ovat hyvin <strong>ja</strong> hän suhtautuu tulevaisuuteen<br />
luottavaisesti. Hän aikoo suorittaa<br />
hevosalan koulutuksen loppuun<br />
<strong>ja</strong> toivoo työllistyvänsä sen jälkeen.<br />
Sabine on nähnyt ympärillään onnettomiakin<br />
tarinoita, mutta hän itse on<br />
päättänyt, ettei lähde sille polulle. Kun<br />
on nähnyt millaista se arki on, ei halua<br />
sellaista elämää itselleen, vaan voi<br />
itse valita toisen tien – ei ole pakko<br />
mennä sinne, minne omat vanhemmat<br />
menivät. l<br />
TEKSTI JA KUVA: ELINA PITKÄRANTA<br />
8 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 9
Kylillä kerrotaan<br />
PALLO YHÄ JALASSA<br />
Jalkapallo on ollut osa <strong>SOS</strong>-lapsikylien arkea <strong>ja</strong> juhlaa jo useiden vuosien a<strong>ja</strong>n.<br />
Kesän lopulla koettiin taas useita mukavia hetkiä futiksen parissa.<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN leirikeskuk ses sa Oravanpesällä<br />
järjestetyssä <strong>ja</strong>lkapalloturnauksessa oli erityisen yh -<br />
teisöllinen tunnelma. Joukkueissa yli tettiin toimipisterajo<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> päätösottelussa lapset tyrmäsivät aikuiset<br />
joukkovoimallaan. FairPlay-palkinto meni ansaitusti<br />
Vihannin <strong>ja</strong> nuorisokodin yhdistetylle joukkueelle.<br />
Eikä sar<strong>ja</strong>taulukkoa taaskaan julkistettu.<br />
Suomen <strong>ja</strong>lkapallomaajoukkue kutsui jälleen<br />
lapsikyläläisiä mukaan harjoituksiinsa. Mukava oli<br />
seuraavana päivänä koulussa kertoa, että treenattiin<br />
eilen Teemu Pukin kanssa.<br />
Ja Olympiastadionilla kannustettiin jälleen ystäviämme<br />
EM-karsintaotteluissa.<br />
Uusi maajoukkuevalmenta<strong>ja</strong> Mixu Paatelainen<br />
muisteli 13 vuoden takaista pelaa<strong>ja</strong>vierailuaan Tapiolan<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikylässä. Hän <strong>ja</strong>tkaa mielellään uudessa<br />
roolissaan edeltäjiensä luomaa lapsikyläyhteistyön<br />
perinnettä. l<br />
TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI<br />
KUVAT: HANNA PIIROINEN<br />
10 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 10 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA<br />
11
Kylillä kerrotaan<br />
JOKA PÄIVÄ<br />
MUMMOLAAN<br />
TAMMIKUUSSA 2011 aloitin Lapin<br />
kylässä vanhempana pari vuotta tyhjänä<br />
olleessa Törölä-kodissa. Toukokuussa<br />
muutin Törölään myös oman irtaimistoni.<br />
Irtaimistoon kuuluu sänky, joka on<br />
enemmän kuin sänky – se on mummoni<br />
<strong>ja</strong> pappani sänky <strong>ja</strong> olen syntynyt siinä.<br />
Tätä sänkyä en voinut tietenkään viedä<br />
varastoon, vaan toin sen alakertamme<br />
takkahuoneeseen.<br />
Puolittain vahingossa sängyn ympärille lähti<br />
kertymään mummola: kehto, keinutuoli, vanha kir<strong>ja</strong>hylly<br />
kirjoineen, lapinpuku, poron länkiä, tuohivirsu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kuparipannu<strong>ja</strong>...<br />
Takkahuoneen ilme pehmeni räsymatoilla <strong>ja</strong><br />
tekstiileillä.<br />
Iltaisin menemme mummolaan <strong>ja</strong> sytytämme kynttilät.<br />
Toinen lapsista menee mummon sänkyyn <strong>ja</strong> toinen kehtoon<br />
<strong>ja</strong> minä luki<strong>ja</strong>n paikalle keinutuoliin. Nyt ovat luvussa Anni<br />
Swanin sadut. Se lapsista, joka kuuntelee sadun sängyltä,<br />
pääsee syliini viimeiseksi viideksi minuutiksi. Ne ovat<br />
hil<strong>ja</strong>iset minuutit: valo sammutetaan <strong>ja</strong> jäädään kynttilän<br />
valoon, ollaan ihan hil<strong>ja</strong>a viisi minuuttia. Poikkeuksetta<br />
aika venyy <strong>ja</strong> venyy <strong>ja</strong> etenkään kehdossa oli<strong>ja</strong> ei haluaisi<br />
YLI 100-VUOTIAAN Haapaniemen<br />
Nuorisoseuran toiminta oli hiipunut<br />
siinä määrin, että aktiivit päättivät<br />
lopettaa toiminnan. He päättivät samalla<br />
oh<strong>ja</strong>ta seuran jäljelle jääneet<br />
varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin.<br />
Seura <strong>ja</strong>koi kaikkiaan 18 000 euroa<br />
lähteä sänkyyn nukkumaan vaan keinuttaa itseään kehdossa.<br />
Lasten paikat vaihtuvat illoittain.<br />
Mukavaa, tosi mukavaa meillä on mummolassa, mutta<br />
en tiennyt kuinka paljon se todella merkitsee ainakin yhdelle<br />
lapsistamme. Hän oli kertonut muillekin mummolasta<br />
<strong>ja</strong> mainitsi siitä minulle. Poika oli kertonut, että hän on<br />
nauttinut tunnelmasta, hil<strong>ja</strong>isuudesta, hämärästä kynttilän<br />
valosta, sylistä...po<strong>ja</strong>n mukaan mummola on parasta mitä<br />
hänen elämässään on nyt. l<br />
MAISA PEIPPO<br />
Haapaniemen Nuoriso seura lahjoitti<br />
4 000 euroa <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n nuorisokodille<br />
kotiseutunsa lasten, nuorten <strong>ja</strong> asukkaiden<br />
hyvinvointiin sekä virkistykseen.<br />
Rahaa saivat Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri <strong>ja</strong> Vaa<strong>ja</strong>koskella si<strong>ja</strong>itsevat<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n nuorisokoti<br />
sekä invaliditoimintaa harjoittava Validia-talo.<br />
Nuorisokodin saama 4 000<br />
euron lahjoitus on tarkoitus käyttää<br />
opinto<strong>ja</strong>an päättäville nuorille <strong>ja</strong>ettaviin<br />
stipendeihin tulevien vuosien<br />
aikana. Ensimmäinen stipendin<strong>ja</strong>ko<br />
mahdollistunee jo joulukuussa, kun<br />
kaksi nuorta saa päättötodistuksen<br />
kotitalousoppilaitoksesta. l<br />
Uutisia maailmalta<br />
AIMEEN PERHE SAI UUDEN MAHDOLLISUUDEN<br />
HANKALASSA elämäntilanteessa ollut beniniläinen Aimee<br />
päätti, että on aika saattaa elämä jälleen kuntoon. Hän sai apua<br />
paikallisen <strong>SOS</strong>-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmasta<br />
(Family Strengthening Programme), jonka avulla hän sai<br />
mm. raken nettua kunnollisen talon.<br />
TÄNÄÄN AIMEE on itsenäinen nainen,<br />
jolla on projekte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> unelmia.<br />
Hän on ylpeä voidessaan kertoa tarinansa,<br />
eikä häpeile kertoa vaikeistakaan<br />
elämänvaiheista.<br />
Hankalat elinolot<br />
Aimee pääsi <strong>SOS</strong>-lapsikyläjärjestön<br />
perheiden tukemisen ohjelman piiriin<br />
vuonna 2006, sen jälkeen kun hänen<br />
miehensä oli menehtynyt traagisesti.<br />
Hän huomasi olevansa yhtäkkiä<br />
omillaan vastuussa perheensä asioista,<br />
mm. kolmen lapsensa ruokahuollosta,<br />
koulutuksesta <strong>ja</strong> terveydenhoidosta.<br />
Tilanne paheni entisestään, kun hänen<br />
miehensä perhe tuli <strong>ja</strong> vei talosta<br />
kaiken mahdollisen menehtyneelle<br />
aviomiehelle kuuluneen omaisuuden.<br />
Aimeen oli tällöin pakko lähteä per-<br />
heen talosta Dassaan, missä hänellä<br />
oli asunto. Muutto kasvatti perheen<br />
kulu<strong>ja</strong>, sillä maksettavaksi tuli myös<br />
kuukausittainen vuokra. Sen jälkeen<br />
Aimeen tilanne huonontui entisestään<br />
<strong>ja</strong> hänen lapsensa joutuivat ensimmäisinä<br />
kärsimään vaikeista elinolosuhteista.<br />
Vaikutus näkyi huonona<br />
koulumenestyksenä. Tässä hankalassa<br />
tilanteessa Aimee hakeutui <strong>SOS</strong>-lapsikyläjärjestön<br />
perheiden tukemisen<br />
ohjelmaan.<br />
Tuulahdus raitista ilmaa<br />
Aimeen perheen saama tuki koostui<br />
ruoka-avusta, terveydenhoitopalve-<br />
12 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 12 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 13<br />
8
Uutisia maailmalta<br />
Aimeen perheen saama tuki koostui ruokaavusta,<br />
terveydenhoito palveluista <strong>ja</strong> lasten<br />
koulumaksujen maksamisesta sekä koulutarvikkeista.<br />
luista <strong>ja</strong> lasten koulumaksujen maksamisesta<br />
sekä koulutarvikkeista.<br />
Neljännesvuosittain perhe sai ruokapaketin,<br />
jossa oli riisiä, öljyä, papu<strong>ja</strong>,<br />
sokeria, saippuaa <strong>ja</strong> muita perustarvikkeita.<br />
Tämän lisäksi he saivat neuvontaa<br />
terveellisestä ruokavaliosta.<br />
Lapset kutsuttiin osallistumaan kesäopetukseen,<br />
jonka ohjelmatiimi järjesti<br />
yhdessä yhteisön koulun kanssa. Sosiaalityöntekijän<br />
säännölliset vierailut<br />
kouluun varmistivat, että kurssit etenivät<br />
<strong>ja</strong> lapset olivat paikalla. Tämän tuen<br />
ansiosta Aimeen lapset menestyivät<br />
koulussa paremmin <strong>ja</strong> läpäisivät kaikki<br />
kokeet ilman vaikeuksia. Aimee puolestaan<br />
sai noin 300 euron suuruisen<br />
lainan, mikä mahdollisti sen, että hän<br />
pystyi aloittamaan ruoan myynnin.<br />
Aimeen suoriutumista seurattiin säännöllisesti<br />
kotikäynneillä <strong>ja</strong> perheen tilanne<br />
alkoi vähitellen parantua. Aimee<br />
onnistui maksamaan lainan takaisin,<br />
mikä mahdollisti uuden lainan saamisen.<br />
Toisenkin lainan takaisinmaksun<br />
jälkeen Aimee ei tarvinnut enää projektin<br />
tukea, vaan pystyi itsenäisesti<br />
hankkimaan kolmannen noin 450 euron<br />
lainan. Hän tarttui myös tilaisuuteen<br />
ryhtyä tekstiilikauppiaaksi.<br />
Perheitä tuetaan<br />
itsenäiseen elämään<br />
Aimee oli saanut perheiden tukemisen<br />
ohjelman kautta apua kolmen vuoden<br />
<strong>ja</strong> kymmenen kuukauden a<strong>ja</strong>n. Muutama<br />
kuukausi ennen avustamisen päättymistä<br />
Aimeeta alettiin valmistella<br />
ohjelmasta poistumisen jälkeiseen<br />
elämään. Hän osallistui useille koulutus<strong>ja</strong>ksoille,<br />
joissa vahvistettiin hänen<br />
kykyään pärjätä omillaan: hankkia<br />
itse toimeentulonsa <strong>ja</strong> hoitaa lapsiaan<br />
oikein. Hän sai myös koulutusta ennaltaehkäisevästä<br />
terveydenhoidosta<br />
<strong>ja</strong> kaikki kolme lasta rokotettiin. Aimeen<br />
tilannetta seurattiin säännöllisillä<br />
kotikäynneillä <strong>ja</strong> varmistettiin,<br />
että kaikki mitä hän oli oppinut, on<br />
otettu käyttöön. Samaan aikaan myös<br />
ohjelmassa mukana olleiden perheiden<br />
keskinäisiä siteitä vahvistettiin,<br />
jotta yhteisöllisyyden ketju <strong>ja</strong> aktiivisuus,<br />
joka vuosien myötä oli syntynyt,<br />
kestäisi <strong>ja</strong>tkossakin, kun perheet eivät<br />
ole enää mukana ohjelmassa. Aimeelle<br />
tieto ohjelman päättymisestä ei aiheuttanut<br />
suurta yllätystä, sillä koko<br />
ohjelman a<strong>ja</strong>n hän oli itse ollut hyvin<br />
aktiivinen <strong>ja</strong> pyrkinyt kohti itsenäistä<br />
pärjäämistä. Ohjelman aikana hän oli<br />
muun muassa jo aiemmin järjestänyt<br />
lapsilleen tukea koulunkäyntiin ennen<br />
kuin ohjelman puitteissa alettiin antaa<br />
tätä tukea.<br />
Selviytyminen ohjelman<br />
päättymisen jälkeen<br />
Nyt ohjelman päätyttyä Aimeen perheen<br />
tilanne on muutamista hanka-<br />
luuksista huolimatta hyvä. Perhettä<br />
ilahduttaa, että he voivat asua omassa<br />
talossaan, vaikka itse rakentamisvaiheessa<br />
projektin taloudelliset vaikutukset<br />
tulivatkin hieman yllätyksenä.<br />
Vaikka ruokapakettien säännöllinen<br />
saaminen päättyikin, Aimeen perhe<br />
on voinut <strong>ja</strong>tkaa kolmen päivittäisen<br />
aterian syömistä, tosin vaihtelua ruokalajeihin<br />
on nyt vähemmän tarjolla.<br />
Aimee on edelleen yhteydessä vapaaehtoistyöntekijään,<br />
jonka kanssa oli<br />
tiiviisti tekemisissä ohjelman aikana.<br />
Myös ohjelma-avusta<strong>ja</strong> on käynyt<br />
seuraamassa lasten koulumenestyksen<br />
kehittymistä. Aimee ei voi kuin olla<br />
kiitollinen kaikesta siitä, mitä hän <strong>ja</strong><br />
hänen lapsensa ovat saaneet perheiden<br />
tukemisen ohjelman kautta. l<br />
TEKSTI: CATHERINE FLORENGO<br />
BIYACK<br />
SUOMENNOS: ELINA PITKÄRANTA<br />
KUVA: KANSAINVÄLISEN <strong>SOS</strong>-LAPSI-<br />
KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI<br />
Tämänkaltaista perheiden<br />
tukemisen ohjelmaa <strong>SOS</strong>lapsi<br />
kyläsäätiö rahoittaa<br />
Sierra Leonessa ulkoasiainministeriön<br />
tuella. Sinäkin voit<br />
tukea ohjelmassa olevia perheitä<br />
tekemällä lahjoituksen:<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikyläsäätiö<br />
Nordea 238618-10066<br />
IBAN: FI27 2386 1800 0100 66<br />
BIC-koodi: NDEAFIHH<br />
viite: 1339<br />
Sadutuskuulumisia Swazimaasta<br />
Viime kevättalvella uutisoimme<br />
<strong>Kuulumisia</strong>-lehdessä <strong>SOS</strong>-lapsi -<br />
kyläsäätiön, Turun ammattikorkeakoulun<br />
<strong>ja</strong> Swazimaan <strong>SOS</strong>-lapsikyläjärjestön<br />
yhteisprojektista ”Sadutusta<br />
Swazimaahan”, jossa tavoitteena on<br />
viedä sadutusmenetelmää swazimaalaisiin<br />
esikouluihin <strong>ja</strong> vahvistaa<br />
esikoulunopettajien varhaiskasvatusosaamista.<br />
Nyt hanke on päässyt<br />
hyvään alkuun. Projekti päällikkö<br />
Tiina Laakso Turun ammattikorkeakoulusta<br />
<strong>ja</strong> talous päällikkö Paula<br />
Renfors-Sipari <strong>SOS</strong>-lapsi kyläsäätiöstä<br />
vierailivat Swazimaassa<br />
lokakuussa pidetyssä projektikokouksessa.<br />
SADUTUSTA Swazimaahan -projekti on saanut<br />
pääkaupunki Mbabanen esikouluissa erittäin<br />
kiinnostuneen vastaanoton. ”Halukkaita ensimmäiseen<br />
sadutuskoulutukseen on ollut enemmän<br />
kuin mukaan voidaan ottaa”, sanoo projektipäällikkö<br />
Tiina Laakso.<br />
”Varsinkin Swazimaan lapsikyläjärjestössä<br />
tunnutaan tietävän hankkeesta jo paljon <strong>ja</strong> odotukset<br />
ovat suuria”, toteaa Paula Renfors-Sipari ensimmäisen<br />
Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen. ”Mbabanen<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikylän esikoulussa varhaiskasvatusosaamista vaikuttaa<br />
olevan runsaasti jo ennen hankettammekin. Tämä<br />
varmaankin vaikuttaa siihen, että kiinnostusta uusiin työssä<br />
käytettäviin menetelmiinkin on paljon. Minut esimerkiksi<br />
yllätti se, että <strong>SOS</strong>-lapsikylässä oli palkattu kasvatusjohta<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> se, että hänellä oli niin laa<strong>ja</strong> näkemys kasvatuksesta<br />
<strong>ja</strong> esikoulunopettajien sekä lapsikylä-äitien oh<strong>ja</strong>amisesta<br />
heidän kasvatustehtävässään. Tähän näkemykseen yhdistyy<br />
pedagogiikkaa, toimintaterapiaa <strong>ja</strong> psykologiaa.” Sadutushankkeen<br />
toivotaan tuovan esikoulunopettajille mm. lisää<br />
valmiuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen <strong>ja</strong> kykyä<br />
lapsen kuulemiseen.<br />
Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskeli<strong>ja</strong>t Laura<br />
Hellevaara <strong>ja</strong> Familia Raittola ovat <strong>ja</strong>lkautuneet viime<br />
kevään <strong>ja</strong> alkusyksyn aikana esikouluihin <strong>ja</strong> käyneet tiedottamassa<br />
hankkeesta <strong>ja</strong> markkinoimassa ensimmäistä<br />
sadutuskoulutusta, joka starttaa marraskuun puolivälissä.<br />
Heidän mukaansa esikouluissa työskennellään <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
minimiresursseilla: henkilökuntaa on minimimäärä, suurimmalla<br />
osalla opettajista on vain muutamia kursse<strong>ja</strong><br />
varhaiskasvatuksesta <strong>ja</strong> kaikenlaisista välineistä on pulaa,<br />
koska lapsimäärät esikouluissa ovat suuria. Henkilökunnan<br />
määrä suhteessa lasten määrään vaihtelee Mbabanen<br />
esikouluissa suuresti. Parhaimmillaan aikuisia on saman<br />
verran kuin suomalaisessa päivähoidossa eli yksi aikuinen<br />
neljää lasta kohden. Pahimmillaan lapsia on aikuista kohden<br />
moninkertainen määrä, jopa 30 lasta yhtä opetta<strong>ja</strong>a kohden.<br />
Monet lapset elävät puutteessa, joten edellytykset oppimiselle<br />
eivät välttämättä ole edes mahdolliset. Jopa 30 %<br />
swazimaalaisista lapsista elää haavoittuvassa asemassa.<br />
Tällä tarkoitetaan sitä, että heillä on useampia puutteita<br />
elämässään. Lapsi voi olla vailla aikuisen suomaa turvaa,<br />
hänellä voi olla puutetta ruuasta, puhtaasta vedestä,<br />
suo<strong>ja</strong>sta tai terveyspalveluista. Monet lapsista ovat orpo<strong>ja</strong><br />
AIDSin seurauksena <strong>ja</strong> elävät joko sukulaisten luona<br />
14 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 14 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 15<br />
8
(perinteinen perhemalli – homestead) tai lapsi -<br />
johtoisissa perheissä (child-headed family).<br />
Swazimaassa työttömyysaste on 40 %, joten<br />
perheiden taloudelliset voimavarat ovat huonot.<br />
Varsinaisia lake<strong>ja</strong> esikoulutoimintaa koskien<br />
ei Swazimaassa ole, <strong>ja</strong> siksi sekä toiminnan<br />
toteutus, henkilökuntamäärät että henkilökunnan<br />
koulutus vaihtelevat suuresti. Varhaiskasvatuksen<br />
toteuttaminen on Swazimaassa<br />
opetusministeriön valvonnassa. Varhaiskasvatustoiminnan<br />
yhtenäistämiseksi maassa on laadittu<br />
varhaiskasvatuksen käsikir<strong>ja</strong> yhteistyössä<br />
Unicefin kanssa. Se sisältää samantapaisia<br />
asioita kuin valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman<br />
perusteet meillä Suomessa, mutta<br />
myös perustietoa lapsen kasvusta <strong>ja</strong> kehityksestä<br />
varhaiskasvatuksen toteuttajien tueksi. Koska<br />
varhaiskasvatustoimintaa ei valvota <strong>ja</strong> koska<br />
resurssit vaihtelevat suuresti, on käytännön<br />
toteutuksessa kuitenkin suuria ero<strong>ja</strong>. Valtaosin<br />
esikoulut ovat kirkkojen, järjestöjen tai yksityisten<br />
ylläpitämiä.<br />
Työtään esikoulunopettajina swazimaalaiset esikoulunopetta<strong>ja</strong>t<br />
pitävät kuitenkin yhtä tärkeänä kuin suomalaisetkin.<br />
He näkevät esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi sen, että<br />
se valmistaa lasta koulua varten. ”Esikoulu on koulutuksen<br />
perusta, jolla on suuri merkitys lapsen myöhempään oppimiseen<br />
<strong>ja</strong> käsitykseen itsestään oppi<strong>ja</strong>na”, kertoo yksi opiskeli<strong>ja</strong><br />
Laura Hellevaaran haastattelemista esikoulunopettajista.<br />
Tärkeimmäksi tehtäväkseen esikoulunopetta<strong>ja</strong>na opetta<strong>ja</strong>t<br />
mainitsevat useimmiten lapsen itseluottamuksen lisääntymisen,<br />
lapsen itseilmaisun kehittymisen <strong>ja</strong> sen, että lapsi<br />
tapaa muita lapsia <strong>ja</strong> hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät.<br />
”Tämä Laura Hellevaaran esikoulunopettajille tekemissä<br />
haastatteluissa saama tulos hieman yllättikin minut, sillä<br />
itselläni oli esikouluihin tekemieni vierailujen perusteella<br />
Sadutushankkeen toivotaan tuovan esikoulunopettajille<br />
mm. lisää valmiuksia<br />
lapsen yksilölliseen kohtaamiseen <strong>ja</strong><br />
kykyä lapsen kuulemiseen.<br />
kuva autoritaarisesta <strong>ja</strong> tarkkaan kontrolloidusta luokkahuoneesta.<br />
Tosin vastaukset ovat lin<strong>ja</strong>ssa Swazimaan varhaiskasvatuksen<br />
käsikir<strong>ja</strong>n kanssa, vaikka en tiedä, kuinka<br />
laa<strong>ja</strong>sti tunnettu dokumentti se esikoulunopettajien keskuudessa<br />
on. Haastatteluissa mainittiin myös melkein yhtä<br />
usein tärkeimmiksi tavoitteiksi se, että lapsi oppii käyttäytymään<br />
hyvin <strong>ja</strong> kuuntelemaan ohjeita. Totta tietysti on,<br />
että lapsia on usein yhdessä pienessä luokkahuoneessa niin<br />
suuri määrä, että vaikka opetta<strong>ja</strong> näkisikin tärkeäksi lapsen<br />
rohkaisemisen itseilmaisussa, ei siihen käytännössä ole<br />
mahdollisuuksia”, toteaa projektipäällikkö Tiina Laakso. l<br />
TEKSTI: TIINA LAAKSO<br />
KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI<br />
Terveisiä Thaimaasta!<br />
VIERAILU PHUKETIN <strong>SOS</strong>-lapsikylään oli lomamme<br />
kohokohta. Kylä oli siisti <strong>ja</strong> lapset <strong>ja</strong> aikuiset kylässä<br />
olivat iloisia <strong>ja</strong> hyvinvoivia. Meille oli tärkeää tutustua<br />
kylän toimintaan <strong>ja</strong> nähdä, että lapset saivat rakkautta<br />
<strong>ja</strong> huolenpitoa. l<br />
MATTI SILVENNOINEN<br />
DNA yhteistyöhön <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n kanssa<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄ RY <strong>ja</strong> DNA ovat sopineet<br />
monivuotisesta yhteistyöstä, jossa DNA tukee yhdistystä<br />
rahallisesti <strong>ja</strong> toimipisteiden tietoliikenneyhteyksillä.<br />
DNA:sta tulee yksi <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong><br />
ry:n pääyhteistyökumppaneista.<br />
DNA on osallistunut lapsi- <strong>ja</strong> nuorisotyöhön<br />
jo aiempina vuosina tukemalla muun muassa koulukiusaamisen<br />
ehkäisyä <strong>ja</strong> tietoturvakasvatusta.<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n <strong>ja</strong> DNA:n ensimmäisenä yhteistyövuonna<br />
rahallinen tuki oh<strong>ja</strong>taan terapiatoimintaan.<br />
Lisäksi DNA:n henkilökunnalle tarjotaan<br />
tilaisuus vapaaehtoistyöhön <strong>ja</strong> pyritään tukemaan<br />
yhdistyksen muuta varainkeruuta.<br />
”Olemme iloisia, että saamme DNA:n mukaan toimintamme<br />
<strong>ja</strong> lastensuojeluhankkeidemme tukemiseen”, kertoo<br />
toiminnanjohta<strong>ja</strong> Jari Ketola <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry:stä. ”Yhtä<br />
hienoa kuin se, että DNA tukee työtämme rahalahjoituksin,<br />
Hei<strong>ja</strong>stimet heilumaan!<br />
BUY AID FINLAND myy telemarkkinoinnin avulla<br />
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettu<strong>ja</strong><br />
toimistotarvikkeita <strong>ja</strong> kulutustavaroita humanitääristen<br />
järjestöjen hyväksi. Yhteistyö <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n<br />
kanssa on alkanut syyskuussa. Lumihiutale-hei<strong>ja</strong>stimet on valmistettu<br />
Suomessa <strong>ja</strong> osa myynnistä lahjoitetaan <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n<br />
kotimaan toiminnan tukemiseen. Hei<strong>ja</strong>stimia on syksyn kuluessa myyty jo<br />
6000 kappaletta. l<br />
Hemmottelua <strong>ja</strong> hyväntekeväisyyttä<br />
ESPOON KEILARANNASSA si<strong>ja</strong>itseva kampaamo Snazzy tempaisi syntymäpäivänään<br />
7.10.2011 Tapiolan <strong>SOS</strong>-lapsikylän hyväksi. Liiketalon aulaan<br />
oli rakennettu varsinainen kauneuden keskus, jossa talon työntekijät saivat<br />
hiuksensa, kyntensä <strong>ja</strong> kasvonsa<br />
edullisesti ehostettua. Arpa<strong>ja</strong>isten<br />
upeat palkinnot olivat talon<br />
yritysten lahjoittamia. Yrittäjä<br />
Suvi Kokkonen on järjestänyt<br />
kampaamossaan joka vuosi hyväntekeväisyystapahtuman<br />
<strong>ja</strong><br />
tämänvuotinen tuotto oh<strong>ja</strong>ttiin<br />
Snazzyn asiakkaiden toiveesta<br />
Tapiolan <strong>SOS</strong>-lapsikylälle. l<br />
Tukeminen<br />
on että saamme osittain lahjoituksena myös laadukkaat<br />
tietoliikennepalvelut. DNA on kattavan <strong>ja</strong> laadukkaan<br />
verkkonsa puolesta meille erinomainen operaattorikumppani.”<br />
l<br />
Aleksanterinkadun<br />
joulukadun ava<strong>ja</strong>iset<br />
20.11.2011<br />
Joulukausi avataan<br />
Helsingissä jälleen<br />
sunnuntaina 20.11.2011.<br />
Joulun avausohjelma muodostuu<br />
Hyvän Tahdon torista<br />
Senaatin torilla, Senaatintorin<br />
ohjelmasta sekä joulukulkueesta.<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> on<br />
mukana Hyvän Tahdon torilla,<br />
joka aukeaa klo 14.00.<br />
<strong>Lapsikylä</strong>n kojussa myydään<br />
mm. glögiä. Kirkon portailla<br />
juonta<strong>ja</strong>t viihdyttävät <strong>ja</strong><br />
hauskuuttavat lapsia, kuoro<br />
laulaa tuttu<strong>ja</strong> joululaulu<strong>ja</strong>.<br />
Tule mukaan<br />
iloiseen<br />
tapahtumaan<br />
nauttimaan<br />
joulutunnelmasta!<br />
16 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 16 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 17
Tukeminen<br />
Korttien koko on A6 (15 x 10 cm).<br />
1. Tyttö <strong>ja</strong> karitsa<br />
Yksiosainen joulukortti<br />
Kortissa ei tekstiä, osoiteviivat.<br />
Hinta: 1,50 €<br />
2. Jouluviserrys porolle<br />
Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren.<br />
Teksti kortissa: Hyvää joulua <strong>ja</strong> onnellista uutta vuotta!<br />
God jul och gott nytt år!<br />
Hinta: 2 €<br />
3. Aattoaamuna<br />
Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren.<br />
Teksti kortissa: Hyvää joulua <strong>ja</strong> onnellista uutta vuotta!<br />
God jul och gott nytt år!<br />
Hinta: 2 €<br />
Aiemmilta vuosilta tutut talokortit:<br />
4. Talokortti - perusmalli<br />
5. Talokortti - säästölipas<br />
TUE <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄTYÖTÄ<br />
JOULUKORTEILLA<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>n vuoden 2011 joulukortit on tuttuun tapaan<br />
maalannut oma graafikkomme Elise Liikala.<br />
Kortti mahtuu C5 kirjekuoreen. Koottuna<br />
talon korkeus on noin 10 cm.<br />
Hinta: 3 € / kpl<br />
Kortte<strong>ja</strong> voi tilata <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>stä joko:<br />
- puhelimitse puh. (09) 5404 880<br />
- sähköpostilla keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi tai<br />
- verkkokaupastamme osoitteesta<br />
www.sos-lapsikylakauppa.fi, jossa kortit voi maksaa<br />
verkkopankin kautta.<br />
Meillä on myynnissä myös aiempien vuosien joulukortte<strong>ja</strong>,<br />
jotka ovat näkyvillä verkkokaupassamme <strong>ja</strong><br />
niitä voi tiedustella myös puhelimitse.Toimitusaika on<br />
noin viikko tilauksesta.Toimituskulut sisältyvät hintoihin.<br />
Korttitilaukset on tehtävä viimeistään 9.12.2011.<br />
TULE TUKEMAAN <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄTYÖTÄ<br />
Suomessa:<br />
• Suomen <strong>SOS</strong>-lapsikyläkummi 20 €/kk<br />
• Kuukausilahjoitus<br />
• Kertalahjoitus<br />
• Merkkipäivä- ym. keräys<br />
• Testamentti<br />
Ota yhteyttä:<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong>, puh. 09-5404 880 tai täytä kummi -<br />
l omake verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi.<br />
Tilinumerot:<br />
Nordea 238618-61564<br />
FI76 2386 1800 0615 64, NDEAFIHH<br />
OP-pankki 578007-2247241<br />
FI81 5780 0720 2472 41, OKOYFIHH<br />
Sampo 800011-223081<br />
FI91 8000 1100 2230 81, DABAFIHH<br />
Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh -<br />
taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään<br />
pankkien palvelumaksuissa <strong>ja</strong> helpottaak sesi lahjoituk<br />
sesi käsittelyä.<br />
Ulkomailla:<br />
• Kansainvälisen <strong>SOS</strong>-lapsikylälapsen kummi 25 €/kk<br />
• Haluamasi kertalahjoitus <strong>SOS</strong>-lapsikylä sääti ölle,<br />
Nordea 238618-10066,<br />
FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHH<br />
Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksu<strong>ja</strong> varten postitetaan<br />
kummeille kerran vuodessa.<br />
Myös yritykset voivat tukea <strong>SOS</strong>-lapsikylätyötä<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> etsii työnsä tukemiseen taho<strong>ja</strong>, joille<br />
pitkäjännitteisyys <strong>ja</strong> ammattimaisuus ovat tärkeitä<br />
arvo<strong>ja</strong>. Tässä tapo<strong>ja</strong> auttaa:<br />
Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa<br />
sitoutuminen on suurinta <strong>ja</strong><br />
yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus<br />
solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, <strong>ja</strong> lahjoitusvarat<br />
kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen.<br />
Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi<br />
kerrallaan <strong>ja</strong> yrityskummin kanssa sovitaan<br />
yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan.<br />
Halutessaan yrityskummi voi sitoutua<br />
myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän<br />
ollessa pienempi kuin yrityskumppanin.<br />
Yritystuki<strong>ja</strong>: Yritystuki<strong>ja</strong>na voi tehdä kertalahjoituksen<br />
kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen,<br />
mutta tuki voi olla myös useamman<br />
kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia<br />
ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa<br />
toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuotekampan<strong>ja</strong>n<br />
muodossa.<br />
Ota yhteyttä:<br />
Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö<br />
p. 040 747 7830<br />
kei.heikkila@sos-lapsikyla.fi<br />
Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen<br />
voimassa, <strong>ja</strong> voit halutessasi <strong>ja</strong>tkaa tukemista kuten ennenkin.<br />
Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme!<br />
Rahankeräysluvat:<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.<br />
<strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/1.4.2011/1.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen <strong>ja</strong> kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.<br />
18 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 19
Saa<strong>ja</strong>n<br />
tilinumero<br />
Mottagarens<br />
kontonummer<br />
TILISIIRTO. GIRERING<br />
Saa<strong>ja</strong><br />
Mottagare<br />
Maksa<strong>ja</strong>n<br />
nimi <strong>ja</strong><br />
osoite<br />
Betalarens<br />
nam och<br />
adress<br />
Allekirjoitus<br />
Underskrift<br />
Tililtä nro<br />
Från konto nr<br />
Nordea 238618-61564<br />
OP-Pankki 578007-2247241<br />
Sampo Pankki 800011-223081<br />
<strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄ RY<br />
Meritullintori 3, 00170 Helsinki<br />
www.sos-lapsikyla.fi<br />
20 | <strong>SOS</strong>-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA<br />
Osoitelähde: <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry:n asiakas- <strong>ja</strong> jäsenrekisteri<br />
IBAN<br />
FI76 2386 1800 0615 64<br />
FI81 5780 0720 2472 41<br />
FI91 8000 1100 2230 81<br />
MAKSAJA BETALAREN<br />
BIC<br />
NDEAFIHH<br />
OKOYFIHH<br />
DABAFIHH<br />
Rahankeräyslupa <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry/Poliisihallitus<br />
2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa,<br />
lukuunottamatta Ahvenanmaa. <strong>SOS</strong>-<strong>Lapsikylä</strong> ry käyttää varat<br />
kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.<br />
Haluamani kertalahjoitus kotimaan <strong>SOS</strong>-lapsikylätyöhön<br />
Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään<br />
yhteystietosi.<br />
Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme.<br />
Viitenumero<br />
Ref. nr<br />
Eräpäivä<br />
Förfallodag<br />
<strong>SOS</strong>-lapsikylien <strong>ja</strong> nuoriso kodin<br />
lapset <strong>ja</strong> nuoret sekä kaikki työn -<br />
tekijät kiittävät tukijoita <strong>ja</strong><br />
toivottavat levollista joulun aikaa!<br />
Euro<br />
Maksu välitetään saa<strong>ja</strong>lle vain Suomessa Kotimaan<br />
maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti <strong>ja</strong> vain maksa<strong>ja</strong>n<br />
ilmoittaman tilinumeron perusteella.<br />
Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna<br />
villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det<br />
kontonummer betalaren angivit.
Change language