Cadenza Document - Maaseutuvirasto

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Hankelistaus
Raportti päivitetty: 9.6.2011
Käyttäjä: Mavi_raportoija
Raportin versiopvm: 11.6.2010
Tiedoston nimi: H001J Hankelistaus
Hankenimi Tuen saaja Vireilletulopäivä Toimintaryhmä Toimenpide
Hankekuvaus
Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä ravinteiden laajamittaiselle poistolle rehevöityneistä vesistämme. Hankkeen avulla pyritään kehittämään
taloudellisesti toimivia arvoketjuja särkikalojen hyödyntämiseen. Kahdella pilotoinnilla selvitetään särkikalojen kestävän kalastuksen, kalan alkukäsittelyn, säilönnän,
logistiikan ja jatkojalostuksen toimivuutta ja taloudellisuutta. Pilotit toteutetaan kahdella rannikon tärkeimmällä vähäarvoisen kalan esiintymisalueella, Suomenlahdella ja
Saaristomerellä. Pilotista saatuja tietoja hyödynnetään valtakunnallisen poistokalastusjärjestelmän rakentamisessa.
Hankkeessa pilotoidaan kaksi laajamittaista hyödyntämislinjaa. Saaristomerellä tavoitteena on pyytää 275 tonnia särkikaloja. Saalis lajitellaan rannassa ja saalin käyttö
pyritään optimoimaan. Erityisesti pyritään edistämään vajaa hyödynnetyn kalan elintarvikekäyttöä. Isot lahnat ja särjet menevät vientiin tai niistä tehdään kalamassaa ja
pihvejä kotimarkkinoille. Muu osa pakastetaan ja käytetään turkiseläinten rehuksi. Toisessa hyödyntämislinjassa Suomenlahdesta pyydetty kala happosäilötään
tarkoitusta varten rakennetuissa koekonteissa. Happosäilötty kalamassa kuljetetaan ensin bioöljyn poistoon ja sen jälkeen loppujäännös viedään biokaasutettavaksi.
Tavoitteena on käsitellä 100 tonnia kalaa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL)koordinoi ministeriön toivomuksesta hankkeen. RKTL tekee arvoketjujen taloudellisen analyysin sekä arvioi kummallakin
pilottialueella särkikalojen biomassoja ja pyydettävissä olevaa kalamäärää. Saaristomeren pilottiin osallistuvat tahot ovat Länsi-Rannikon Kala Oy, Kalarannan Vihannes
Oy, Kalaset Oy, Aura-Mare Oy, Biota Tech Oy, BIOVakka Oy ja Kopparnäs Fisheries.
Pilottien avulla selvitetään:
1) Kuinka paljon särkikaloja voidaan pilottialueilla kestävästi pyytää ja kuinka paljon sitä käytännössä saadaan pyydettyä? 2) Kuinka hyvin arvoketjut saadaan suhteellisen
isoilla tuotantomäärillä käytännössä toimimaan?
3) Onko taloudellisia edellytyksiä markkinaehtoiselle toiminnnalle? Missä ovat mahdolliset ongelmat ja mitä osa-alueita kehittämällä kaupalliseen hyödyntämiseen olisi
päästävissä?
Pilottiin osallistuvat keskeiset toimijat käyvät tutustumassa norjalaisen kalan happosäilöntään ja kalasta tehtävien lisäarvotuotteiden tutkimukseen. Hankkeen tutkijoita ja
asiantuntijoita osallistuu syksyllä järjestettävään kansainväliseen tieteelliseen kalan lisäarvoseminaariin. Seminaarista saatuja tietoja hyödynnetään, kun suunnitellaan
pilottihankkeen jälkeen tehtävien kehittämistöiden painopisteitä.
Pilotti luo edellytyksiä särkikalojen laajamittaiselle pyynnille ja saaliin hyötykäytölle.Hanke tuottaa tiedon, jonka perusteella päätöksentekijät voivat arvioida miten
poistokalastuksen saalis tulisi käyttää ja mihin kehittämisvaroja tulee suunnata. Jos vähempiarvoisten kalojen pyynti saadaan käyntiin, rehevöityneistä vesistä voidaan
poistaa merkittävä määrä ravinteita. Maatalous on rannikkovesien merkittävin kuormittaja. Esimerkiksi Saaristomeren Mynälahteen tulevasta fosforista saataisiin
paikallislajien pyynnin ja pilotin avulla yli kaksi kolmasosaa ravinteista poistettua. Kalastuksen kannattavuus paranee, jos kalastuksen sivusaaliit saadaan hyötykäyttöön ja
kohdistetun poistokalastuksen saalisvirta voidaan optimaalisesti hyödyntää. Paikoin särkikalojen osuus on niin suuri, ettei arvokkaampia lajeja kuten kuhaa, ahventa ja
siikaa voida järkevästi pyytää. Tämän vuoksi saattaa kaupallisesti tärkeämpienkin lajien tarjonta parantua, jos särkikalaongelma saadaan ratkaistua. Tehokkaalla pyynnillä
voi myös olla vaikutusta kalaston rakenteeseen, jolloin arvokalojen osuus saaliista nousee.
Furulund - för alla DRAGSFJÄRDS
UNGDOMSFÖRENING
RF
21.12.2009 I Samma Båt -
Samassa veneessä rf
ry
322 Kylien kunnostus ja kehittäminen
Målet med projektet är att vårda, bättre ta till vara och utveckla de resursser som finns i form av fastigheter och naturvärden runt Furulund. Furulund med omgivning
utvecklas till ett mångsidigt kulturcentrum i Dragsfjärd kyrkoby, vilket förbättrar förutsättningarna för friluftsliv, fritidsaktiviteter och rekreation. Det övergripande målet är
ändå att bibehålla och förbätra områdets attraktionskraft att öka och förbättra trivseln för alla åldrar, trots hotande skolingdragning.
Målgrupp för projektet är barn, unga och vuxna i Furulund med omgivning. Men projektet gynnar även alla andra som gärna kommer till Furulund, t.ex. för att dansa, eller
till simstranden för att simma.
Åtgärder för att nå målet är bl.a. att kartlägga och analysera möjligheterna till aktivare verksamhet i Furulund, att göra en plan över markområdenenas andvändning
samat att röja sly och städa upp markområden för friluftsändamål, att utföra konditionsgranskning och underhållsplan över fastigheter samt plan över danslava. Resultatet
inom ramen för projektiden är heltäckande planering som grund planmässig utveckliing och underhåll av Furulund med omgivning.
21/44