Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 12 (37)<br />
3.1.4 Ilmanvaihto<strong>järjestelmien</strong> yhteensovittaminen lämmityksen kanssa<br />
Ilmanvaihtojärjestelmällä on keskeinen vaikutus <strong>sekä</strong> rakennuksen energiankulutukseen<br />
että painetasojen hallintaan. Energiatehokkuuden varmistamiseksi <strong>ilmanvaihto</strong>määrän<br />
on kaikissa olosuhteissa oltava mahdollisimman hyvin hallittu <strong>ja</strong><br />
poistoilmasta tulee ottaa lämpö talteen aina kun se on tarkoituksenmukaista.<br />
Suositeltavin vaihtoehto yhteiskäytön näkökulmasta onkin koneellinen tulo- <strong>ja</strong><br />
poisto<strong>ilmanvaihto</strong>järjestelmä. Näin menetellen ilmanvaihdon tehontarpeet<br />
pysyvät kohtuullisina, mikä omalta osaltaan edistää vaihtoehtoisten (esimerkiksi<br />
uusiutuvien) energialähteiden käyttöä <strong>sekä</strong> parantaa rakennuksen energiataloutta.<br />
Yksi erityisnäkökohta ilmanvaihdon suunnittelussa tulisijojen näkökulmasta on<br />
tarvittavan palamisilman hallittu tuonti paloprosessiin. Perinteisesti palamisilma<br />
on otettu suoraan huoneilmasta. Jatkossa tilanne saattaa kuitenkin muuttua<br />
yksittäisten maiden lainsäädännöllisistä syistä <strong>ja</strong> ainakin keskusteltavana olevan<br />
EU direktiivin takia, joska tulevaisuudessa saatetaan edellyttää täysin erillistä<br />
palamisilman kanavointia tulipesään niin etteivät tulisi<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> <strong>ilmanvaihto</strong>järjestelmä<br />
vaikuta toisiinsa. Hyvin toteutettuna tämä vaihtoehto olisi teknisesti perusteltu<br />
ratkaisu, mutta se edellyttäisi muutoksia nykyisin markkinoilla oleviin tulisijoihin.<br />
Lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 Rakennusten<br />
sisäilmasto <strong>ja</strong> <strong>ilmanvaihto</strong> on uusittu (astumassa voimaan 1.10.2003), jossa annetaan<br />
ohjeita <strong>ja</strong> määräyksiä jotka koskevat myös ilmanvaihdon toimintaa.<br />
3.2 Tulisi<strong>ja</strong>t<br />
3.2.1 <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> lämmönluovutuksen tehokäyrä<br />
Tutkimushankkeessa on mitattu merkittävimpien kotimaisten tulisi<strong>ja</strong>valmistajien<br />
eri kokoisten <strong>ja</strong> tyyppisten <strong>sekä</strong> eri materiaaleista valmistettujen varaavien<br />
tulisijojen <strong>lämmitys</strong>tehot laboratorio-olosuhteissa. Tulisi<strong>ja</strong>mittauksista voidaan<br />
yhteenvetona todeta, että mitatut tulisi<strong>ja</strong>t käyttäytyvät lämpöteknisesti tarkasteltuna<br />
hyvinkin paljon toisistaan poikkeavalla tavalla (kuva 8). Esimerkiksi kevyt<br />
tulisi<strong>ja</strong> luovuttaa siinä poltetun puupanoksen sisältämän energian varsin nopeasti<br />
suurella hetkellisellä teholla. Käytettäessä tulisijo<strong>ja</strong> polttokokeissa valmista<strong>ja</strong>n<br />
antamien ohjeiden mukaan tehohuiput vaihtelivat välillä 1...4 kW.<br />
Kuvan 8 tulosten vertailua vaikeuttaa se, että eri polttokokeissa poltettiin erilaisia<br />
puumääriä. (Polttopanoksesta tilaan siirtynyt nettoenergiamäärä on tehokäyrän<br />
alapuolelle jäävän alueen pinta-ala.) Tulisijojen <strong>lämmitys</strong>tehojen vertailun helpottamiseksi<br />
alkuperäiset mitatut tulokset on skaalattu kuvaan 9. Näistä tuloksista<br />
ilmenee selkeästi tulisi<strong>ja</strong>n massiivisuuden vaikutus lämmönluovutukseen: mitä<br />
enemmän tulisi<strong>ja</strong>ssa on termistä massaa sitä tasaisempi <strong>lämmitys</strong>tehokäyrä.<br />
Massiivinen tulisi<strong>ja</strong> siis luovuttaa lämmitettävään tilaan kevyttä tulisi<strong>ja</strong>a hitaammin<br />
polttopanoksen energiasisällön, <strong>ja</strong> samalla <strong>lämmitys</strong>aika yhdellä panoksella<br />
pitenee.