Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 20 (37)<br />
<strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> tiiveyskoe ilmalla 16.5.2002<br />
Primääri-ilman aukot KIINNI. Lasiluukku tiivistetty klo 15:06 asti<br />
30<br />
25<br />
Tuloilma-aukossa mitattuna anemometrilla<br />
Savupiipussa mitattuna laipalla (rho=1.2)<br />
Tilavuusvirta, (L/s)<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Lasiluukun<br />
muovitiiviste<br />
otettu POIS<br />
14:09 14:24 14:38 14:52 15:07 15:21 15:36 15:50 16:04 16:19<br />
Kuva 13. Tiiveyskokeessa tulisi<strong>ja</strong>n tuloilma-aukosta <strong>sekä</strong> savuhormista mitatut<br />
ilmavirrat - lasiluukku suljettu kokeen alussa ilmanpitävällä muovilla, joka<br />
poistettiin kokeen aikana.<br />
Kuvissa 12 <strong>ja</strong> 13 on esitetty mitatut ilmavirrat, kun suuluukku on suljettu<br />
kokonaan ilmanpitävällä muovilla (kuva 12) <strong>ja</strong> kun tiivis muovi poistettiin<br />
kokeen aikana (kuva 13). Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että erilaiset<br />
läpiviennit (nuohousluukut, peltien vivut, yms.) - <strong>ja</strong> aivan erityisesti suuluukun<br />
raot - vuotavat tyypillisillä painetasoilla varsin paljon. <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> läpivientien epätiiveydet<br />
voidaan hallita käytännössä parhaiten silloin, kun rakennuksessa on<br />
koneellinen <strong>ilmanvaihto</strong> (koneellinen tulo <strong>ja</strong> poisto).<br />
3.4 Erityiskysymyksiä<br />
3.4.1 Massiivisuuden vaikutus rakennuksen energiantarpeeseen<br />
Rakenteiden massiivisuuden vaikutusta rakennuksen energiantarpeeseen on<br />
arvioitu laskennallisilla menetelmillä. LVIS2000 -testirakennukseen valittiin<br />
kevytrakenteinen <strong>sekä</strong> massiivinen ulkovaipparakenne. Molemmissa tapauksissa<br />
vaipan U -arvo oli sama, <strong>ja</strong> vuotuinen <strong>lämmitys</strong>energian tarve arvioitiin Helsingin<br />
säätiedoilla. Kuvassa 14 on esitetty vuotuinen kumulatiivinen <strong>lämmitys</strong>energian<br />
tarve näillä kahdella vaihtoehtoisella ulkovaipparakenteella. Kevyen rakenteen<br />
tapauksessa vuotuinen <strong>lämmitys</strong>energiantarve oli 13 079 kWh <strong>ja</strong> raskaan<br />
rakenteen tapauksessa 12 625 kWh. Erotus oli siis 453 kWh (3,5 % kevyen<br />
rakenteen kulutuksesta).<br />
Rakenteiden massiivisuus ei siis vaikuta tarkastellussa tapauksessa merkittävästi<br />
rakennuksen vuotuiseen energiankulutukseen. Sen si<strong>ja</strong>an massiivisuus on<br />
keskeinen tekijä tarkasteltaessa huoneiden <strong>ja</strong> rakenteiden lämpötilojen pysyvyyttä<br />
<strong>sekä</strong> yksittäisten laitteiden tehomitoitusta.
Change language