Carl Bengts - Plandent Oy

Kansanelämänkuvaukset
Puusepän pajassa
(Kärrynpyörän tekijät),
vesiväri 1920.
(cat. 430)
liä kutsuttiinkin ”maalikyliksi” (ss. 9, 49).
Verrattaessa pohjalaista asutusmiljöötä
Carl Bengtsin toiseen tärkeään kotiseutuun Keski-Suomeen,
on mainittava se ero, jota juuri Rössin
talokin edustaa. Länsi-Suomessa tavallinen
asutustyyppi oli nimittäin useista eri pihapiireistä
muodostuva ryhmäkylä, kun sen sijaan Keski-
Suomessa talot olivat yksinäisasumuksia, ja kylä
oli siellä käsitteellisempi kokonaisuus. Näin oli
yleisesti Itä-Suomessakin, ja jo Keski-Suomessa
esiintyi itäsuomalaista vaara-asutusta, jossa talot
olivat siirtyneet asumaan ja viljelemään vaarojen
lakialueita. Siellä maa oli hikevää, koska jääkauden
jälkeinen meri ei ollut huuhtonut siitä ravinteita,
kuivan maan paljastuessa suoraan jään
alta. Korkealla oltiin turvassa hallalta sekä alttiina
runsaalle päivänvalolle. – Samaan aikaan, kun
Bengts tallensi maalaamalla keskisuomalaisia savupirttejä,
myös Albert Hämäläinen dokumentoi
niitä Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjaansa
varten. Osa kirjan taloesimerkeistä on sellaisia,
joita Carl Bengtskin on taiteessaan kuvannut.
Näihin aikoihin virisi muutenkin laaja rakennus-
ja asuntohistoriallinen tutkimus.
Kristiinankaupungin kuvaukset liittyvät
läheisesti merenranta-aiheisiin. Itse kaupunkimiljööstä
on lähikuvia lähinnä pihoista ja katunäkymistä,
ei niinkään yksittäisistä rakennuksista.
Kaupunki on usein esitetty tyynenä kesäilta-
147
Höyläävä mies, väriliitu.
(cat. 1106)