Carl Bengts - Plandent Oy

Marianne Koskimies-Envall
”Kunnian kukkuloille”,
luonnos Gummerukselle
kirjan kanneksi,
akvarelli, tussi.
(cat. 1258)
”Keski-Suomi
Suojeluskuntatyössä”,
kansikuva 1928.
(cat. 1268)
teellä. Luultavasti Bengts vierasti ulkomaista eläintä,
omaan maanviljelykseemme liittyvä motiivi
oli kotoisempi. Matti Klinge mainitsee ”Suomen
sinivalkoiset värit” –teoksessaan, että 1920- ja 30-
luvulla varsinkin aitosuomalaisissa piireissä oudoksuttiin
Suomen vanhan vaakunan ”vierasmaalaisuutta.”
82
Bengtsin verstaasta syntyi loputtomasti suunnitelmia
– grafiikkaa, exlibriksiä, kuvituksia, tekstiilejä,
huonekaluja, arkkitehtuuria... Sadoista arkkitehtuuripiirustuksista
vain suksitehtailija Julius
Uudentuvan talo ja Alpo Sailon koti on toteutunut.
Monet tekstiileistä, kuvituksista ja huonekalusuunnitelmista
sen sijaan ovat realisoituneet.
Taiteilija kertoi rakennuspiirustuksistaan kaikille,
jotka vain halusivat kuunnella. Osa on haaveilua
tai mielikuvitusta, mutta joukossa on jopa
kilpailuehdotuksiakin. Oli tyypillistä, että kun
Lallukan miljoonille etsittiin taiteilijoille sopivaa
käyttöä ja mietittiin heille rakennettavaa taloa,
Bengtsillä oli jo valmis ehdotus. Joku lähetti sen
Sakari Pälsille, luultavasti kieltäen tätä mainitsemasta
piirtäjää. Pälsi julkaisi Suomen Kuvalehdessä
kuvan Bengtsin piirustuksesta ja selostuksen,
jossa hän kertoi tästä nimettömän tekijän
suunnitelmasta. Siihen sisältyi komea päärakennus
konsertti- ja näyttelysaleineen sekä taiteilijaasuntoineen.
Päärakennuksen ympärillä oli puolikaaren
muotoinen piharakennus joka oli tarkoitettu
kuvanveistäjille (s. 166).
Kirjeitten kertomaa
Bengtsin säilyneet kirjeet on osoitettu etupäässä
nuoruuden ystävälle John W. Nylanderille, mutta
myös sukulaisille Närpiöön ja Oscar-veljelle.
Maalauksissa esiintyvää toiveikkuutta tai visuaa-
92