Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! - Valmyndigheten
Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! - Valmyndigheten
Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! - Valmyndigheten
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Information på finska<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong><br />
<strong>vaalijärjestelmä</strong>!
1. Vaalijärjestelmä 1<br />
2. Kuka saa äänestää? 2<br />
3. Puolueet ja vaaliliput 3<br />
4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä 4<br />
5. Ennakkoäänestys omassa tai toisessa kunnassa 6<br />
6. Ulkomailla äänestäminen 8<br />
7. Lähetin avulla äänestäminen 8<br />
8. Vaalien tulokset 9<br />
9. Paikkajako ja äänikynnykset 10<br />
10. Laki ja järjestys 11<br />
11. Tavallisia kysymyksiä vaaleista 12<br />
12. Vaaliviranomaisesta 13
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
1<br />
1. Vaalijärjestelmä<br />
Valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit pidetään joka 4. vuosi syyskuun<br />
toisena sunnuntaina.<br />
Europarlamenttivaalit pidetään joka 5. vuosi kesäkuussa.<br />
Vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Tämä<br />
merkitsee, että äänioikeus riippuu vain vaatimuksista, jotka ihmiset<br />
yleensä pystyvät täyttämään, ts. ikä, kansalaisuus ja asuinpaikka, ja että<br />
kaikilla äänestäjillä on yhtä suuri oikeus vaikuttaa vaalien tulokseen,<br />
ts. yksi mies, yksi ääni -periaatetta. Lisäksi vaalien tulee olla vapaita ja<br />
salaisia. Tämä merkitsee, ettei kukaan muu voi määrätä, ketä äänestäjä<br />
äänestää, eikä äänestäjän tarvitse paljastaa tai kertoa, mitä puoluetta tai<br />
ketä hän on äänestänyt.<br />
Vaalit Saamelaiskäräjille pidetään joka 4. vuosi toukokuun kolmantena<br />
sunnuntaina. Saamelaiskäräjävaaleissa on voimassa erityisiä sääntöjä esim.<br />
äänioikeudesta ja äänestämisestä. Lisätietoja saamelaiskäräjävaaleista on<br />
verkkosivulla: www.sametinget.se.<br />
Suhteellisuus<br />
<strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>n tarkoituksena on mahdollisimman<br />
suuressa määrin kuvastaa kansan poliittista tahtoa. Sen vuoksi esim.<br />
kunnanvaltuuston edustajanpaikat jaetaan suhteessa puolueen vaaleissa<br />
saamaan äänimäärään. Jos puolue saa 20 % äänistä, sen tulee myös<br />
saada 20 % edustajanpaikoista. Tällaista <strong>vaalijärjestelmä</strong>ä kutsutaan<br />
suhteelliseksi.<br />
Vaalimaantiede<br />
Vaalipiirit ovat maantieteellisiä alueita, joille ihmiset valitsevat edustajia.<br />
Vaalipiirien tarkoituksena on, että koko maa tai kaikki läänin tai kunnan<br />
osat saisivat edustuksen, ettei vain esim. suurissa kaupungeissa asuvat<br />
ehdokkaat tulisi valituksi.<br />
Valtiopäivävaaleissa maa on jaettu 29 vaalipiiriin. Valtiopäivien 349<br />
edustajanpaikan jakautuminen eri vaalipiireihin riippuu kunkin<br />
vaalipiirin äänioikeutettujen määrästä. Myös kaikki maakäräjät on jaettu<br />
vaalipiireihin, mutta vain suuret kunnat on jaettu edelleen pienempiin<br />
vaalipiireihin. Europarlamenttivaaleissa koko Ruotsi muodostaa yhden<br />
vaalipiirin.<br />
Ruotsi on jaettu 6 000 äänestysalueeseen. Äänestysalue on tavallisesti<br />
1 000–2 000 äänioikeutetusta koostuva alue. Jokaisella äänestysalueella<br />
on vaalihuoneisto. Vaalihuoneisto on auki vain vaalipäivänä, ja vain<br />
äänestysalueella asuvat äänestäjät saavat äänestää siellä.
2<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
2. Kuka saa äänestää?<br />
Väestörekisterissä 30 päivää ennen vaalipäivää olevat tiedot ratkaisevat,<br />
onko sinulla äänioikeutta ja mihin äänestysalueeseen kuulut.<br />
Sinulla on äänioikeus<br />
valtiopäivävaaleissa, jos:<br />
• täytät 18 vuotta viimeistään<br />
vaalipäivänä,<br />
• olet <strong>Ruotsin</strong> kansalainen ja<br />
• olet tai olet joskus ollut merkittynä<br />
<strong>Ruotsin</strong> väestörekisteriin.<br />
Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa sinulla on äänioikeus, jos:<br />
• täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä,<br />
• sinut on merkitty kunnan tai läänin väestörekisteriin,<br />
• olet <strong>Ruotsin</strong> tai jonkin muun EU-maan, Islannin tai Norjan<br />
kansalainen. Jos olet jonkin muun maan kansalainen, sinun pitää<br />
olla ollut merkittynä <strong>Ruotsin</strong> väestörekisteriin kolme vuotta ennen<br />
vaalipäivää.<br />
Sinulla on äänioikeus Europarlamenttivaaleissa, jos:<br />
• olet <strong>Ruotsin</strong> kansalainen ja olet tai olet joskus ollut merkittynä<br />
<strong>Ruotsin</strong> väestörekisteriin<br />
• olet jonkin EU:n jäsenmaan kansalainen, mutta sinut on merkitty<br />
väestörekisteriin Ruotsissa ja olet ilmoittautunut vaaliluetteloon. Et<br />
saa äänestää missään muussa jäsenmaassa.<br />
Äänestyskortti lähetetään kaikille äänioikeutetuille<br />
noin kolme viikkoa ennen vaaleja. Jos aiot<br />
äänestää ennakkoon, sinulla pitää olla mukanasi<br />
äänestyskortti.<br />
RÖSTKORT<br />
Den xx september har du rösträtt vid val till:<br />
Riksdagen<br />
Valkrets: Stockholms län<br />
Stockholms läns landsting<br />
Berggren, Sven<br />
Valkrets: 5 Västra Söderort<br />
STORA MOSSENS STORA VÄG 18 C<br />
Stockholm<br />
112 12 STOCKHOLM<br />
Valkrets: 5 Västra Söderort<br />
Jos äänestyskortissa on mielestäsi virheellisiä<br />
tietoja sinusta, sinun on kirjallisesti pyydettävä<br />
niiden korjaamista. Pyynnön tulee olla saapunut<br />
lääninhallitukselle viimeistään 12 päivää ennen<br />
vaaleja.<br />
Kommunal folkomröstning<br />
Stockholm<br />
Du tillhör valdistrikt:<br />
Hägersten 14 Midsommarkransen S<br />
Din vallokal är:<br />
Falkbergsskolan<br />
Konferensrum<br />
Östanvägen 3<br />
Öppet på valdagen den 19 september<br />
kl. 8-20<br />
Ditt nummer i röstlängden:<br />
01 80 0102 3914<br />
Hägersten 14 Midsommarkransen S<br />
Valnämnden i Stockholms kommun<br />
SE-123 45 STOCKHOLM
VAL TILL RIKSDAGEN<br />
Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du<br />
helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller<br />
någon annan kandidat än de som står nedan.<br />
1 Patrik Enström, 40, läkare<br />
2 Daniella Rond, 36, busschaufför<br />
3 Thomas Vall, 68, snickare<br />
4 Ann Sten, 62, chef<br />
5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot<br />
6 Tina Karlsson, 35, kokerska<br />
7 Birgitta Kullström, 49, sköterska<br />
8 Axel Karlsson, 62, konstnär<br />
9 Stina Karlsson, 40, socionom<br />
10 Irene Blomma, 70, läkare<br />
11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare<br />
12 Jakob Brens, 37, logistiker<br />
13 Sabina Lind, 48, bilmontör<br />
14 Emilie Wagner, 23, hästskötare<br />
15 Jan Borst, 64, köpman<br />
16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör<br />
17 Björn Jansson, 53, fil.kand.<br />
18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör<br />
19 Nisse Pärlström, 32, polis<br />
20 Robert Kviding, 66, kapten<br />
21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare<br />
22 Inga Svensson, 50, kontorist<br />
23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare<br />
24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare<br />
25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare<br />
26 Assar Larsson, 66, jur.kand.<br />
27 Minna Kassel, 23, ek.kand.<br />
STOCKHOLMS LÄN<br />
0120 05312 vänd<br />
0865 90000<br />
VAL TILL RIKSDAGEN<br />
90000<br />
VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE<br />
Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du<br />
helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller<br />
någon annan kandidat än de som står nedan.<br />
1 Patrik Enström, 40, läkare<br />
2 Daniella Rond, 36, busschaufför<br />
3 Thomas Vall, 68, snickare<br />
4 Ann Sten, 62, chef<br />
5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot<br />
6 Tina Karlsson, 35, kokerska<br />
7 Birgitta Kullström, 49, sköterska<br />
8 Axel Karlsson, 62, konstnär<br />
9 Stina Karlsson, 40, socionom<br />
10 Irene Blomma, 70, läkare<br />
11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare<br />
12 Jakob Brens, 37, logistiker<br />
13 Sabina Lind, 48, bilmontör<br />
14 Emilie Wagner, 23, hästskötare<br />
15 Jan Borst, 64, köpman<br />
16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör<br />
17 Björn Jansson, 53, fil.kand.<br />
18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör<br />
19 Nisse Pärlström, 32, polis<br />
20 Robert Kviding, 66, kapten<br />
21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare<br />
22 Inga Svensson, 50, kontorist<br />
23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare<br />
24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare<br />
25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare<br />
26 Assar Larsson, 66, jur.kand.<br />
27 Minna Kassel, 23, ek.kand.<br />
ÖREBRO NORDÖSTRA<br />
0120 05312 vänd<br />
0865 90000<br />
VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE<br />
90000<br />
VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE<br />
Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du<br />
helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller<br />
någon annan kandidat än de som står nedan.<br />
1 Patrik Enström, 40, läkare<br />
2 Daniella Rond, 36, busschaufför<br />
3 Thomas Vall, 68, snickare<br />
4 Ann Sten, 62, chef<br />
5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot<br />
6 Tina Karlsson, 35, kokerska<br />
7 Birgitta Kullström, 49, sköterska<br />
8 Axel Karlsson, 62, konstnär<br />
9 Stina Karlsson, 40, socionom<br />
10 Irene Blomma, 70, läkare<br />
11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare<br />
12 Jakob Brens, 37, logistiker<br />
13 Sabina Lind, 48, bilmontör<br />
14 Emilie Wagner, 23, hästskötare<br />
15 Jan Borst, 64, köpman<br />
16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör<br />
17 Björn Jansson, 53, fil.kand.<br />
18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör<br />
19 Nisse Pärlström, 32, polis<br />
20 Robert Kviding, 66, kapten<br />
21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare<br />
22 Inga Svensson, 50, kontorist<br />
23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare<br />
24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare<br />
25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare<br />
26 Assar Larsson, 66, jur.kand.<br />
27 Minna Kassel, 23, ek.kand.<br />
GÖTEBORGS KOMMUN<br />
0120 05360<br />
0865 90000<br />
VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE<br />
90000<br />
vänd<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
3<br />
3. Puolueet ja vaaliliput<br />
Äänestät ensisijaisesti puoluetta. Voit kuitenkin halutessasi äänestää<br />
henkilöä, jonka haluat tulevan valituksi . Henkilöä äänestetään<br />
merkitsemällä rasti ehdokkaan nimeä edeltävään ruutuun vaalilipussa.<br />
Vaalilipputyypit<br />
Valtiopäivien vaaliliput ovat keltaisia, kunnallis- ja<br />
Europarlamenttivaalien valkoisia sekä maakäräjävaalien sinisiä.<br />
Vaaleissa käytetään kolmentyyppisiä<br />
vaalilippuja:<br />
• Nimivaaliliput – vaaliliput, joissa on<br />
sekä puolueen nimi että ehdokkaiden<br />
nimet.<br />
• Puoluevaaliliput – vaaliliput, joissa on<br />
puoleen nimi, mutta ei ehdokkaiden<br />
nimiä.<br />
• Tyhjät vaaliliput – joissa ei ole<br />
puolueen nimeä eikä ehdokkaiden<br />
nimiä.<br />
Partinamn<br />
VAL TILL RIKSDAGEN<br />
Partinamn<br />
Partinamn<br />
VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE<br />
Partinamn<br />
Partinamn<br />
VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE<br />
Partinamn<br />
Ellet löydä äänestettävän puolueen<br />
vaalilippua, voit kirjoittaa puolueen<br />
nimen tyhjään vaalilippuun.<br />
Puolueen nimen kirjoittaminen<br />
selvästi on tärkeää erehdysten<br />
välttämiseksi.<br />
Mitä merkintöjä vaalilippuun saa tehdä?<br />
Saat halutessasi äänestää (merkitsemällä<br />
rastin) vain yhtä puolueen ehdokasta. Jos<br />
vaalilippuun on merkitty rasti useamman<br />
henkilön kohdalle, ääni lasketaan vain<br />
puoluetta koskevaksi ääneksi.<br />
Ehdokkaiden järjestystä ei voi muuttaa<br />
vetämällä viiva ehdokkaiden nimien yli.
4<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
Mistä saa vaalilippuja?<br />
Kaikissa äänestyspaikoissa on vaalilippuja. Kaikilla puolueilla<br />
on oikeus asettaa esille nimivaalilippunsa vaalihuoneistoihin ja<br />
ennakkoäänestyspaikkoihin. Äänten vastaanottajat näyttävät vaalilippujen<br />
säilytyspaikat ja vastaavat niiden pitämisestä hyvässä järjestyksessä.<br />
Puolueiden esille asettamien nimivaalilippujen lisäksi myös tiettyjen<br />
vaalilippujen pitää lain mukaan olla esillä kaikissa äänestyspaikoissa.<br />
Näitä ovat valtiopäivävaaleissa puoluevaaliliput puolueilta, jotka ovat<br />
kaksissa viimeksi pidetyissä valtiopäivävaaleissa saaneet enemmän kuin<br />
1 % äänistä. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa niitä ovat puoluevaaliliput<br />
puolueilta, jotka ovat edustettuina vaalihuoneiston sijaintipaikan<br />
kunnallis- tai maakäräjävaltuustossa. Europarlamenttivaaleissa niitä<br />
ovat puoluevaaliliput puolueilta, jotka ovat kaksissa viimeksi pidetyissä<br />
europarlamenttivaaleissa saaneet enemmän kuin 1 % äänistä.<br />
Kaikissa äänestyspaikoissa pitää olla saatavana myös tyhjiä vaalilippuja.<br />
Ennakkoäänestys toisessa kunnassa<br />
Jos aiot äänestää ennakkoon jollakin toisella paikkakunnalla kuin sillä,<br />
jossa olet väestörekisterissä, sinun pitää itse hankkia vaaliliput, mikäli<br />
haluat äänestää tiettyä henkilöä. Vaalilipun alalaidassa lukee, mitä<br />
aluetta vaalilippu koskee. Ellei äänestettävän puolueen vaalilippuja ole<br />
äänestyspaikassa, voit kirjoittaa puolueen nimen tyhjään vaalilippuun.<br />
4. Vaalihuoneistossa äänestäminen<br />
vaalipäivänä<br />
Äänestyskortissa lukee äänestysalueesi ja<br />
vaalihuoneistosi nimi, osoite ja aukioloaika<br />
vaalipäivänä. Voit äänestää ainoastaan äänestyskortissa<br />
mainitussa vaalihuoneistossa.<br />
Saadaksesi äänestää, sinun on näytettävä henkilöllisyystodistuksesi<br />
(elleivät äänien vastaanottajat tunne sinua). Tämä koskee kaikkia<br />
äänestyspaikkoja. Ellei sinulla ole henkilöllisyystodistusta mukanasi,<br />
joku sinut tunteva voi tulla mukaan äänestyspaikalle todistamaan<br />
henkilöllisyytesi. Henkilöllisyytesi todistavan pitää näyttää oma<br />
henkilöllisyystodistuksensa.
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
5<br />
Miten äänestys tapahtuu?<br />
1. Valitse vaaliliput. 2. Ota vaalikuori.<br />
3. Siirry äänestyssuojaan ja tee valintasi. Aseta rasti halutun henkilön kohdalle,<br />
jos haluat äänestää häntä. Aseta sen jälkeen yksi vaalilippu sitä vastaavaan<br />
vaalikuoreen ja sulje vaalikuori.<br />
4. Anna vaalikuoresi ja<br />
henkilöllisyystodistuksesi äänten<br />
vastaanottajalle.<br />
5. Äänten vastaanottaja tarkistaa<br />
henkilöllisyytesi, merkitsee<br />
vaaliluetteloon, että olet<br />
äänestänyt, ja panee lopuksi<br />
vaalikuoresi vaaliuurnaan.<br />
Europarlamenttivaaleissa vaalikuoreen asetetaan vain vaalilippu.
6<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
5. Ennakkoäänestys omassa tai<br />
toisessa kunnassa<br />
Ennakkoäänestys käynnistyy 18 päivää ennen<br />
vaaleja ja loppuu itse vaalipäivänä. Ennakkoäänestys<br />
merkitsee sitä, että äänestät muualla kuin omassa<br />
vaalihuoneistossasi. Voit äänestää ennakkoon joko<br />
omassa kunnassasi tai jossakin toisessa kunnassa.<br />
Ennakkoäänestyspaikkana käytetään esim.<br />
kirjastoa tai kunnantaloa.<br />
Ennakkoon äänestämiseksi sinun pitää esittää äänestyskorttisi.<br />
Henkilöllisyys todistetaan samalla tavalla kuin vaalihuoneistossa<br />
äänestettäessä.<br />
Mitä tapahtuu ennakkoon antamallesi äänelle?<br />
Ennakkoääni lähetetään yhdessä äänestyskorttisi kanssa ikkunakuoressa<br />
vaalihuoneistoosi. Vaalihuoneiston osoite on äänten vastaanottajalle<br />
jättämässäsi äänestyskortissa. Äänten vastaanottajat avaavat ikkunakuoren<br />
vaalihuoneistossa ja merkitsevät vaaliluetteloon, että olet äänestänyt. He<br />
laittavat äänestyskortin erilleen ja avaamattomat vaalikuoret vaaliuurnaan,<br />
kun äänestys on suoritettu loppuun.
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
7<br />
Miten äänestys tapahtuu?<br />
1. Valitse vaaliliput. 2. Ota vaalikuori.<br />
3. Siirry äänestyssuojaan ja tee valintasi. Aseta rasti halutun henkilön kohdalle,<br />
jos haluat äänestää häntä. Aseta sen jälkeen yksi vaalilippu sitä vastaavaan<br />
vaalikuoreen ja sulje vaalikuori.<br />
4. Anna vaalikuoresi,<br />
äänestyskorttisi ja<br />
henkilöllisyystodistuksesi äänten<br />
vastaanottajalle .<br />
5. Äänten vastaanottaja tarkistaa<br />
henkilöllisyytesi ja merkitsee<br />
vaaliluetteloon, että olet<br />
äänestänyt.<br />
6. Äänten vastaanottaja<br />
panee lopuksi vaalikuoresi ja<br />
äänestyskorttisi ikkunakuoreen.<br />
Ikkunakuori liimataan kiinni ja<br />
asetetaan keräyslaatikkoon.<br />
Europarlamenttivaaleissa vaalikuoreen asetetaan vain vaalilippu.
8<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
6. Ulkomailla äänestäminen<br />
Ulkomailla oleskeleva voi äänestää joko kirjeäänestyksellä<br />
tai äänten vastaanoton järjestävissä <strong>Ruotsin</strong><br />
suurlähetystöissä ja konsulaateissa.<br />
Jos haluat äänestää kirjeäänestyksellä, sinun on hankittava<br />
itsellesi erityinen kirjeäänestysmateriaali. Materiaalin voi tilata<br />
vaaliviranomaiselta, kunnalta tai <strong>Ruotsin</strong> suurlähetystöltä tai<br />
konsulaatilta. Kirjeäänen saa postittaa ulkomailta aikaisintaan 45 päivää<br />
ennen vaaleja ja sen tulee olla saapunut perille viimeistään vaalipäivän<br />
jälkeisenä päivänä.<br />
Suurlähetystöissä ja konsulaateissa voi äänestää aikaisintaan 24 päivää<br />
ennen vaaleja, ja äänestystapa on suurin piirtein sama kuin Ruotsissa<br />
ennakkoon äänestettäessä.<br />
7. Lähetin avulla äänestäminen<br />
Lähetin avulla äänestäminen merkitsee, että joku muu kuin äänestäjä vie<br />
äänen vaalihuoneistoon tai ennakkoäänestyspaikkaan.<br />
Voit äänestää lähetin välityksellä, ellet sairauden, toimintarajoitteen tai<br />
iän vuoksi pysty menemään vaalihuoneistoon tai äänestyspaikkaan.<br />
Lähetin avulla äänestämiseen tarvitaan erityinen äänestysmateriaali. Se<br />
voidaan noutaa kaikista äänestyspaikoista tai tilata vaaliviranomaiselta tai<br />
kunnalta. Materiaalista käy ilmi, miten lähetin avulla äänestetään ja ketkä<br />
voivat toimia lähettinä. Jotkin kunnat valitsevat omat lähettinsä , jotka<br />
toimivat lähettinäsi, ellei sinulla ole omaa lähettiä. Kunnalta saa lisätietoja<br />
tästä.<br />
Maalaiskirjeenkantajat (Lantbrevbärare)<br />
Jos postisi jakelusta vastaa maalaiskirjeenkantaja, voit käyttää häntä<br />
lähettinäsi. Maalaiskirjeenkantajilla on mukanaan lähetin avulla<br />
äänestämistä koskevaa materiaalia.
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
9<br />
8. Vaalien tulokset<br />
Alustavat tulokset vaaliyönä<br />
Vaalihuoneiston sulkeutuessa klo 20.00 (klo 21.00<br />
europarlamenttivaaleissa) äänten vastaanottajat avaavat vaaliuurnat ja<br />
laskevat äänet ensimmäisen kerran. Kun kaikki vaalihuoneistot ovat<br />
raportoineet omat tuloksensa, vaaliviranomainen ilmoittaa alustavan<br />
paikkajaon.<br />
Lopulliset tulokset<br />
Lääninhallitukset laskevat sen jälkeen kaikki äänet uudelleen. Tällöin<br />
lasketaan ja ilmoitetaan myös kaikkien ehdokkaiden saamat henkilöäänet.<br />
Valtiopäivävaalien äänet lasketaan ensin. Niiden lopullisten tulosten<br />
lasketaan valmistuvan vaalipäivän jälkeisen viikon keskivaiheilla.<br />
Tämän jälkeen lasketaan kunnallisvaaleissa annetut äänet ja lopuksi<br />
maakäräjävaalien äänet. Kaikkien tulosten arvioidaan tulevan<br />
julkistetuksi viimeistään noin 10 päivää vaalipäivän jälkeen.<br />
Europarlamenttivaaleissa tulosten arvioidaan tulevan valmiiksi<br />
vaalipäivää seuraavan viikon keskivaiheilla.<br />
Suora raportointi verkkosivulla<br />
Vaalihuoneistosta saadut tulokset näytetään suoraan vaaliviranomaisen<br />
verkkosivulla www.val.se ja eri medioissa. Myös lopullista ääntenlaskentaa<br />
voi seurata verkkosivulta www.val.se.
10<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
9. Paikkajako ja äänikynnykset<br />
Kun kaikki äänet on laskettu, ilmoitetaan ensin eri puolueiden<br />
saamat edustajanpaikkamäärät. Sen jälkeen ilmoitetaan, ketkä saavat<br />
nämä edustajanpaikat. Edustajat valitaan ensisijaisesti henkilöäänten<br />
perusteella. Kun useampia ehdokkaita ei enää voida valita henkilöäänten<br />
perusteella, jäljellä olevat paikat täytetään vaalilipuissa olevan järjestyksen<br />
perusteella.<br />
Valtiopäivät<br />
Ainoastaan vähintään 4 %<br />
koko maassa annetuista äänistä<br />
saaneet puolueet saavat olla<br />
mukana jakamassa eduskunnan<br />
kansanedustajapaikkoja.<br />
Poikkeuksena on puolue, joka 4%<br />
on saanut vähintään 12 %<br />
äänistä yhdessä vaalipiirissä.<br />
Se puolue osallistuu tällöin<br />
edustajanpaikkojen jakoon tässä vaalipiirissä. Kaiken kaikkiaan jaossa<br />
on 349 edustajanpaikkaa, joista 310 on kiinteää ja 39 tasoituspaikkaa.<br />
Tasoituspaikkojen tarkoituksena on saada aikaan niin suhteellinen<br />
edustajanpaikkojen jakautuma kuin mahdollista.<br />
Jotta ehdokas voisi tulla valituksi eduskuntaan henkilöäänillä, hänen<br />
pitää saada vähintään 5 % henkilöääniä puolueen vaalipiirissä saamista<br />
äänistä.<br />
Kunnallis- ja maakäräjävaltuustot<br />
Maakäräjävaltuuston vaaleissa edustajanpaikat jaetaan koko<br />
maakäräjävaaleissa vähintään 3 % äänistä saaneiden puolueiden<br />
kesken. Edustajanpaikoista 9/10 on kiinteitä, loput tasoituspaikkoja.<br />
Kunnallisvaaleissa ei ole mitään vastaavaa äänikynnystä. Kaikki<br />
kunnallisvaaleissa ääniä saaneet osallistuvat edustajanpaikkojen jakoon.<br />
Jotta ehdokas voisi tulla valituksi kunnan- tai maakäräjävaltuustoon<br />
henkilöäänillä, hänen pitää saada vähintään 5 % henkilöääniä<br />
puolueen vaalipiirissä saamista äänistä, kuitenkin vähintään 100 ääntä<br />
maakäräjävaaleissa ja 50 ääntä kunnallisvaaleissa.<br />
Europarlamentti<br />
Ainostaan vähintään 4 % koko maassa annetuista äänistä saaneet<br />
puolueet osallistuvat europarlamenttipaikkojen jakoon. Jotta ehdokas<br />
voisi tulla valituksi henkilöäänillä europarlamenttivaaleissa, hänen pitää<br />
saada vähintään 5 % henkilöääniä puolueen vaaleissa saamista äänistä.
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
11<br />
10. Laki ja järjestys<br />
Vaaliviranomaisten tehtäviä ja vaalien toimittamista säännellään<br />
pääasiassa vaalilailla ja vaaliasetuksella.<br />
Järjestys äänten vastaanotossa<br />
Äänten vastaanottajien vastuulla on, että äänestys sujuu oikealla<br />
tavalla ja että vaalihuoneistossa tai äänestyspaikassa sekä vaalilippujen<br />
säilytyspaikassa vallitsee järjestys. Puolueet eivät saa tehdä propagandaa<br />
siellä, missä äänestäjät tekevät valintansa.<br />
Jos äänestystä ei jonkun mielestä suoriteta oikealla tavalla, asiasta pitää<br />
ensisijaisesti huomauttaa äänen vastaanottajille. Toissijaisesti asiasta on<br />
ilmoitettava kunnan vaalilautakunnalle.<br />
Vaalien tuloksesta valittaminen<br />
Se, jonka mielestä vaalit on suoritettu virheellisesti tai sen toimituksessa<br />
on tehty joitakin virheitä, joilla on vaikutusta vaalien tulokseen,<br />
voi valittaa vaalien tuloksesta. Eduskuntavaaleja koskeva valitus on<br />
lähetettävä vaaliviranomaiselle, ja kunnallis- tai maakäräjävaaleja koskeva<br />
valitus lähetetään vastaavalle lääninhallitukselle.<br />
Valituksen tulee olla saapunut tuloksesta päättäneelle viranomaiselle 10<br />
päivän sisällä vaalitulosten julkaisemisesta.<br />
Mikä on laitonta?<br />
Poliisille ilmoitettavia rikoksia ovat esim. tapaukset, joissa joku antaa tai<br />
ottaa vastaan palkkion tietyllä tavalla äänestämisestä tai äänestämättä<br />
jättämisestä tai joissa joku ottaa selville, miten joku toinen on äänestänyt<br />
tai yrittää estää vaalien toimittamista tai väärentää sen tuloksia.
12<br />
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
11. Tavallisia kysymyksiä vaaleista<br />
Minkä takia en saa itse asettaa<br />
vaalikuorta vaaliuurnaan?<br />
Eduskunta on jo kauan sitten<br />
päättänyt, että vaalihuoneiston äänteen<br />
vastaanottajan pitää asettaa vaalikuori<br />
vaaliuurnaan. Tällä säännöllä taataan,<br />
että vaaliuurnaan tulee kultakin<br />
äänestäjältä vain yksi ääni kussakin<br />
vaalissa.<br />
Mitä tapahtuu tyhjille äänille?<br />
Tyhjät äänet lasketaan ja niiden määrä ilmoitetaan vaalituloksissa.<br />
Juridisesti ne lasketaan ”hylätyiksi”, koska ne eivät ole mukana<br />
vaikuttamassa vaalituloksiin.<br />
Minkä vuoksi en voi äänestää Internetin kautta?<br />
Tätä äänestystapaa ei vielä pidetä riittävän turvallisena. Eräs ongelmista<br />
on se, että tällöin on vaikeaa taata kunkin äänestäjän vaalisalaisuus. On<br />
myös vaikeaa taata, että oikea äänestäjä äänestää Internetin kautta. Jos<br />
vaalitoimitusta aiotaan jollakin tavalla muuttaa, eduskunnan on ensin<br />
tehtävä asiaa koskeva päätös.
<strong>Näin</strong> <strong>toimii</strong> <strong>Ruotsin</strong> <strong>vaalijärjestelmä</strong>!<br />
13<br />
12. Vaaliviranomaisesta<br />
Vaaliviranomaisen tehtävät<br />
Vaaliviranomainen on vaalien keskushallintoviranomainen, joka vastaa<br />
koko maata koskevien yleisten vaalien ja kansanäänestysten suunnittelusta<br />
ja koordinoinnista.<br />
Vaaliviranomainen<br />
• tekee päätöksen vaalitulosten perusteella edustajanpaikkojen saajista<br />
ja heidän varamiehistään valtiopäivä- ja europarlamenttivaaleissa<br />
• kehittää ja ylläpitää vaalien hallinnointiin käytettävää<br />
tietojärjestelmää,<br />
• ilmoittaa äänestäjille, milloin, missä ja miten äänestys suoritetaan,<br />
• laatii oppaita ja järjestää koulutusta lääninhallituksille ja<br />
vaalilautakunnille,<br />
• vastaa vaalissa käytettävien vaaliluetteloiden, äänestyskorttien,<br />
vaalilippujen, lomakkeiden ja kirjekuorien tekemisestä.<br />
Vaaliviranomaisen organisaatio<br />
Vaaliviranomaisen toimintaa johtaa lautakunta, johon kuuluvat<br />
puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Käytännön töistä vastaa vaaliviranomaisen<br />
kanslia. Kansliaa johtaa kansliapäällikkö, ja sen palkkalistoilla on tällä<br />
hetkellä 12 työntekijää.<br />
Työtä ohjaavat lait ja säännöt<br />
Sääntöjä vaalien toimittamisesta on vaalilaissa ja -asetuksessa.<br />
Viranomainen saa varoja toimintansa harjoittamiseen hallituksen<br />
budjettiesityksestä, josta eduskunta tekee päätöksensä. Viranomaisen<br />
yleistavoitteet ja sen tulevan vuoden toimintaa varten myönnettävät<br />
varat ja hallituksen esittämät takaisinraportointivaatimukset esitetään<br />
vuosittain ns. sääntelykirjeessä.<br />
Yhteystiedot<br />
Sähköposti: valet@val.se<br />
Puhelin: 08-635 69 00<br />
<strong>Valmyndigheten</strong><br />
Box 4210<br />
171 04 Solna
VALMYNDIGHETEN<br />
Besöksadress: Solna strandväg 78<br />
Postadress: Box 4210, SE- 171 04 Solna<br />
Tel. 08 635 69 00<br />
Fax. 08 635 69 20<br />
valet@val.se<br />
www.val.se<br />
<strong>Valmyndigheten</strong> 723a utg 1
Change language