Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
22 SUOMEN <strong>JA</strong> VIRON YHTEISTOIMINNAN TAUSTA<br />
10. Ohimennen voisi todeta, että Latvian ja Liettuan liittyminen uuteen Puolaan lisäisi niiden<br />
turvallisuuden ja avaisi Puolalle pääsyn merelle.<br />
(Suomenkielisen käännöksen lähde: Helsingin yliopiston kirjaston arkisto)<br />
Tässä yhteydessä ei ole mahdollista analysoida Pätsin suunnitelmaa sen kaikilta osin. Emme<br />
myöskään saa koskaan tietää, mitä mieltä Suomen ja Viro kansat olisivat rauhan ja demokratian<br />
oloissa olleet tuosta kaavailusta. 1940-luvun alussa oli kuitenkin puutetta molemmista: toisella<br />
puolen lahtea rauhasta ja toisella puolen demokratiasta. Suotakoon allekirjoittaneelle silti muutama<br />
kommentti. Suunnitelma sisältää vihjeen siitä, että kyseessä ei olisi ollut niinkään tasavertainen<br />
liittyminen, vaan yhden valtion siirtyminen toisen syliin. Kohdissa 3 ja 5 esitetyt kaavailut ovat<br />
tietyllä tapaa toteutumassa nykyisessä EU:ssa. Kohta 10 taas osoittaa, että jokin asia on häirinnyt<br />
tekstin kirjoittajan ilmaisutarkkuutta sekä keskittymistä Viro–Suomi-teemaan.<br />
Virossa valtioliiton ajatus on saanut vaatimattoman vastaanoton, Suomen vastauksena on ollut<br />
vaikeneminen.<br />
Uskon, että on aika sanoa suoraan: ajatus kahden valtion rakenteiden yhdistämisestä – missä<br />
tahansa muodossa – ei ole kehityskelpoinen eikä saisi vakavassa pohdinnassa kummankaan<br />
maan kansalta myönteistä vastaanottoa. Sekä Viro että Suomi ovat pian tasavertaisina EU:ssa.<br />
Tämä valtioiden liittymä on molemmille riittävä yhteinen rakenne.<br />
Suomen ja Viron suhteiden todellisen laajuuden ja syvyyden muodostavat ruohonjuuritason yhteydet.<br />
Ne ovat erinomainen perusta valtiolliselle kanssakäymiselle. Varsinkin viimeksi kuluneet viisitoista<br />
vuotta ovat lisänneet mainitun tason yhteistyötä räjähdysmäisesti.<br />
Erinimisiä Viro-seuroja ja niiden kattojärjestöjä on enemmän Suomessa, mutta ne eivät olisi elinvoimaisia,<br />
ellei niillä olisi yhteistyökumppaneita Virossa. Niin siitäkin huolimatta, ettei Virossa<br />
kansalaisaloitteeseen perustuva järjestötoiminta ole yhtä laajaa kuin Suomessa. Syynä tähän ovat sekä<br />
virolaisten suurempi yksilökeskeisyys että Viron nykyinen kehitysvaihe, jossa suurin osa ihmisten<br />
energiasta kuluu ensisijaisten taloudellisten, urakehitykseen liittyvien ja muiden tarpeiden tyydyttämiseen.<br />
Viron kehitys, jota myös talousihmeeksi on sanottu, tukeutuu ennen muuta Virossa asuvien<br />
ihmisten tarmokkuuteen. Ihmisten aika ja energia on kuitenkin rajallista, mistä syystä niitä ei riitä joka<br />
sektorille.<br />
Eräs yleisimmän tason muutos ansaitsee niin ikään huomiota.<br />
Miehitys- ja siirtymäkautena sekä palautetun itsenäisyyden alkuaikoina Suomella oli virolaisille<br />
kaikessa aivan erityisen tärkeä merkitys. Suomi oli se pääasiallinen kanava, josta hankittiin tietoa ja<br />
josta saatiin myös aineellista ja henkistä apua. Tavalliselle virolaiselle Suomen radio ja televisio olivat<br />
pitkään tärkeä ikkuna muuhun maailmaan. Tämä tilanne on nyt muuttunut. Virolaiset seuraavat yhä<br />
enemmän muun maailman infokanavia. Myös opiskelupaikkojen, liikekumppanien, poliittisten partnerien,<br />
matkakohteiden ynnä muiden valikoima on huomattavasti laajentunut, ja virolaiset ovat<br />
käyttäneet avartuvan maailman tarjoamat mahdollisuudet tarkasti hyväkseen. Asian suoremmin<br />
ilmaisten: fyysisestä läheisyydestä, kielisukulaisuudesta ja tiiviimmistä liikesuhteista huolimatta<br />
Suomella sen enempää kuin suomalaisillakaan ei enää ole ehdottoman itseoikeutettua paikkaa<br />
virolaisten intressikentässä. Oikean kumppanuuden ja tulevaisuuden yhteistyön kannalta tämä olisi<br />
järkevä muistaa .
Change language