Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

150 Taiteilijoiden avauksia
ajatteleminen on nostanut taiteilijan tietoisuuteen laajan kirjon muistoja,
mielikuvia, arvoasetelmia ja aistimuksia. Teoksessaan kuitenkin Rantanen
tuo pitkon esiin harkitun vähäeleisesti. (Saario 1998, 36–37).
Mieli työskentelee kaikilla tasoilla samaan aikaan ja sen tuotokset
ovat usein ennalta arvaamattomia. On vaikea sanoa, miksi tietty tuoksu tuo
jollekin mieleen jotain aivan muuta kuin jollekin toiselle. Mielen tasot toimivat
Welschin ajattelun mallin eri askeleilla eri tahtiin. Yksi ajatus saattaa
kehittyä huomaamattoman nopeasti ensimmäiseltä ja toiselta askeleelta
kolmannelle, kun toisen ajatuksen kehitys pysähtyy pitkäksi aikaa ajatteluprosessin
ensiaskeleille.
Taiteilija työstää teosta aina suhteessa maailmaan. Taiteellisten, visuaalisten
ja materiaalisten ambitioidensa lisäksi taiteilija on tietoinen taidemaailmasta
ja oman tuotantonsa roolista siinä. Taiteilija voi työskentelyssään
tietoisesti korostaa älyllisiä ratkaisuja ja vähentää emotionaalisia. Ajattelun
pohjalla on aina aistisuuden taso. Siksi kaikessa taiteessa on havainnon kautta
olemassa myös henkilökohtainen kosketuspinta. Teos on osaltaan konkreettinen
heijastus siitä, mitä taiteilijan aistisuudessa ajan myötä tapahtuu.
Vaikka tekijä saattaa kuvitella toimivansa hyvinkin tietoisesti ja analyyttisesti,
on ajattelun pohjalla aina tiedostamaton kerros, joka väistämättä formuloituu
teoksessa. (Blomstedt 1995, 72).
Kuvan tekeminen on ajattelua. Kun ajan pitkiä matkoja, pää rullaa
koko ajan. Saatan kirjoittaa pieniä juttuja vaikka kännykän muistiin. Välähdykset
nousevat lauseina, joskus vain sanoina ja tavuina. Koko ajan
on jonkinlainen jatkumo, se on keskustelua. (Paulus 2006.) Taiteen tekeminen
vaikuttaa olevan ennen kaikkea ajatteluprosessi. Se on ajallinen
tapahtuma, jossa jotain muuttuu, tulee käsitellyksi ja konkretisoituu. Siinä
rajataan, katsotaan ja tehdään jälki. Se nostaa esille ja auttaa ymmärtämään
tai näkemään. Ortega y Gassetin määrittelee ihmisen olemisen
erityispiirteitä. Jokaisella on oma elämisensä, kokemuksensa ja havaintonsa,
joiden myötä jokaiselle muodostuu oma perspektiivinsä (Tomperi
2004, 59–60). Ihmiselle ei ole muuta perspektiiviä kuin tämä yhdistelmä,
hän ei pääse itsensä ulkopuolelle (Marias 1952, 61). Ihminen on kiedottu
omaan perspektiiviinsä, eikä hän voi koskaan täysin nähdä ja ymmärtää
kenenkään toisen perspektiivistä käsin. Perspektiivit ovat erilaisia. Toinen
katsoo maailmaa rullatuolista, toinen autonratista (Merenmies 2005). Taiteilijan
perspektiivi ohjaa hänen ajatteluaan ja sitä kautta hänen taiteel-